2010-03-21 HS MINÄ RAKASTAN J H-a: "Lapset opettavat suvaitsevaisuutta"

[maahanmuuttaja]

Tähän liittyen eräs suuri suomalaisfilosofi on kirjoittanut seuraavaa:

Puhutaanpa taas naisista. Minä tiedän naisista kaiken, ja aion seuraavassa kiteyttää muutaman keskeisen kohdan avulla naisen elämän noin neljäänkymmeneen ikävuoteen asti.

Kuka tämä filosofi on?

[turha jätkä]

Olipas piristävä ketju näin mokuttajankin lukea! Missä kiukku, viha, katkeruus?

Tykkäsi Hitlerkin eläimistä!

[Juki]

Nyt aivan liian usein on tapana pyrkiä totuuteen sairauksia tutkimalla, kun pitäisi ymmärtää, että totuus löytyy terveistä.

Nimenomaan tämä. Koko länsimaisen lääketieteen ongelma on siinä, että se perustuu sairauksien hoitamiseen, eikä niiden ennaltaehkäisemiseen. Joka vaivaan kehitetään pilleriä ja troppia, sen sijaan että korjattaisiin ongelman alkulähde. Esimerkiksi suuhygienia on useimmilla ihmisillä käsittämättömän huonoa, eikä vähiten siksi, että lääkärit antavat ristiriitaisia neuvoja kuinka tulisi harjata. Nimenomaan ikenien kautta verenkiertoon joutuu (huonon hammasharjan piikeistä) koko ajan kaikenlaista moskaa, mikä sitten vuosien kuluessa kertyy elimistöön ja aiheuttaa sairauksia. Tällaisiakaan asioita ei juuri mietitä, odotetaan vaan että kyllä joku linimentti pelastaa.

Ongelma ei ole lääketieteessä vaan ihmisten valinnanvapaudessa. Luit oikein.

Mitenpä pakotat ihmisiä ylipäätään pesemään hampaat ja käyttämään säännöllisesti sekä ksylitoli- ja fluorituotteita; mitenpä saat lopettemaan suklaansyönnin ja muun turhan reuhakkeen neljäkymmentä kiloa ylipainoiselta mummolta, joka vaatii polviensa nivelleikkausta mutta ei suostu ymmärtämään ylipainon yhteyttä polviongelmiin. Voiko tuossa hoitaa muita kuin oireita, jne. jne.

Ajatuksesi on oikea, lääketiede kuitenkin väärä kritiikin kohde, vaikka liikaahan noita troppeja myönnetään

[pogenssi]

Itse asiassa tossa jussin lausunnossa on metafyysisiä epätäydellisyyksistä. Esim. tietoisuuden jatkuvuus ja sen alustan vaihtuminen(vrt. kooma- ja aivovauriopotilaat), teoreettinen mahdollisuus tietoisuuden palauttamista rakennehiukkasista, tietoisuuden jonkinasteinen palautuminen universumin äärettömyyden vuoksi(mahdollinen uusi alusta tietoisuudelle) ja ajan subjektiivisesta kokemuksesta, joka voidaan venyttää ärimmillään esimerkiksi DMT:llä, jota erittyy luonnollisesti nukkuessa.

[Kharon]

Jutun luettuani yksi asia ainakin tuli selväksi; Jussi Halla-aho on lapsellinen ihminen. Myönnättekö?

[Jussi Halla-aho]

Erittäin kaunis kirjoitus.  

Eiköhän "suvaitsevaiset" saa omalla tutulla luovalla tyylillään tuonkin vihapuheeksi tulkittua. Halla-aho kirjoitti lapsista jollain tapaa väärin tai sitten vääristä lapsista..  

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) tämän aamun Hesarissa:

"Kymmenet miljoonat ovat kuolleet syyttöminä siksi, että ihminen on rakastanut omaa kansaansa, rotuaan, uskontoaan, perhettään, kotiaan ja lapsiaan absoluuttisella rakkaudella. [...] Äärimmillään Halla-ahon ajattelutapa antaa eettisen oikeutuksen sotarikoksille ja joukkotuhonnalle."

Keväistä kaustintuoksua ilmassa. Kukapa olisi uskonut?

[PaulR]

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) tämän aamun Hesarissa:

"Kymmenet miljoonat ovat kuolleet syyttöminä siksi, että ihminen on rakastanut omaa kansaansa, rotuaan, uskontoaan, perhettään, kotiaan ja lapsiaan absoluuttisella rakkaudella. [...] Äärimmillään Halla-ahon ajattelutapa antaa eettisen oikeutuksen sotarikoksille ja joukkotuhonnalle."

Keväistä kaustintuoksua ilmassa. Kukapa olisi uskonut?

Kimmallista miten ihmiset voivat olla samassa tilassa ja silti elää eri planeetoilla.

Päätän suhtautua huumorilla. 

[skrabb]

Hurskastelija Kantolan mielestä on siis väärin rakastettu?!

Rakkaus ei oikeuta hirmutekoihin
Ilkka Kantola

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho oli kirjoittajavieraana Minä rakastan -palstalla (HS Sunnuntai 21. 3.). Halla-aho kirjoitti lämpimästi rakkaudesta lapsiinsa.

Hän kertoi, miten lapset opettavat hänelle paljon rakkaudesta, ihmisistä ja maailmasta. "Lapset opettavat suvaitsevaisuutta niin omaa itseä kuin muitakin ihmisiä kohtaan."

Halla-aho on lastensa kautta oppinut ymmärtämään, mitä on "absoluuttinen, reunaehdoton rakkaus".

Esimerkkinä vanhempien rakkaudesta lapsiinsa Halla-aho nosti esiin tilanteen Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista. Romaanissa Janne Kivivuori puhuu teloitettujen punaisten joukkohaudalla: "Emme voi vaatia äitiä kiroamaan poikaansa sen vuoksi, että hän on ryhtynyt kapinaan, sillä hänen tunteensa on voimakkaampi kuin yhteiskunta ja sen lait."

Halla-ahon mielestä se, että vanhemmat absoluuttisen rakkautensa takia kieltäytyvät hylkäämästä lapsiaan, vaikka nämä ovat syyllistyneet surmiin ja laittomuuksiin, ei tarkoita, että vanhemmat puolustelisivat lastensa tekoja.

Tämä on viisasta puhetta.

Erikoiselta, suorastaan kammottavalta sen sijaan tuntuu se, mitä johtopäätöksiä Halla-aho tästä tekee. Hän kirjoitti: "Aivan kuten en voi kuvitella sellaista hirmutekoa, johon en olisi lasteni puolesta epäröimättä valmis, en myöskään voi kuvitella sellaista kauheutta, johon syyllistymällä lapseni lakkaisivat olemasta lapsiani."

Halla-aho tekee päättelyssään valtavan eettisen hypyn rakkauden maailmasta hirmutekojen oikeuttamisen maailmaan. Päättely ontuu pahasti. Siitä, että en isänä tunnetasolla hylkää hirmutekoihin syyllistynyttä lastani, ei seuraa eettistä oikeutusta minulle tehdä mitä tahansa hirmutekoja lapseni puolustamiseksi.

Ihmiskunnan väkivaltahistoriassa absoluuttinen rakkaus on ollut käytetyin veruke hirmutekojen oikeuttamiseen. Kymmenet miljoonat ovat kuolleet syyttöminä siksi, että ihminen on rakastanut omaa kansaansa, rotuaan, uskontoaan, perhettään, kotiaan ja lapsiaan absoluuttisella rakkaudella ajatuksin: "En voi kuvitella sellaista hirmutekoa, johon en olisi absoluuttisen rakkauteni kohteen puolesta valmis."

Äärimmillään Halla-ahon ajattelutapa antaa eettisen oikeutuksen sotarikoksille ja joukkotuhonnalle.

Eivät lapset opeta tällaista ehdotonta rakkautta. Lapset opettavat ymmärtämään, miten tärkeätä on rakentaa maailmaa, jossa hirmuteot on ehdottomasti kielletty.

Minun rakkauteni omiin lapsiini opettaa kunnioittamaan toisten rakkautta heidän lapsiaan kohtaan. Mitä enemmän kunnioitan toisten rakkautta, sitä suuremmaksi nousee kynnys hirmutekoihin.

kansanedustaja (sd)
Turku

[Nuivanlinna]

Onko tämä Kantola se muijansa pieksäjä?

[Julmuri]

Onko tämä Kantola se muijansa pieksäjä?

Ei, vaan pettäjä.

Kantola voisikin seuraavaksi kertoa kuinka monta ihmistä on tapettu pettämisten ja mustasukkaisuusdraamojen yhteydessä?

[RP]

Onko tämä Kantola se muijansa pieksäjä?

Pieksemistä en muista. Se, että hän Turun piispana ollessaan 'pamputti' muitakin naispappeja kuin omaa vaimoaan, taasen johti julkiseen irvailuun ja eduskunnan jäsenyyteen SDP:n listoilta

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Kantola) 

[Uljanov]

Erittäin kaunis kirjoitus.  

Eiköhän "suvaitsevaiset" saa omalla tutulla luovalla tyylillään tuonkin vihapuheeksi tulkittua. Halla-aho kirjoitti lapsista jollain tapaa väärin tai sitten vääristä lapsista..  

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) tämän aamun Hesarissa:

"Kymmenet miljoonat ovat kuolleet syyttöminä siksi, että ihminen on rakastanut omaa kansaansa, rotuaan, uskontoaan, perhettään, kotiaan ja lapsiaan absoluuttisella rakkaudella. [...] Äärimmillään Halla-ahon ajattelutapa antaa eettisen oikeutuksen sotarikoksille ja joukkotuhonnalle."

Keväistä kaustintuoksua ilmassa. Kukapa olisi uskonut?

Oletan että hirmuteko-kappale oli tekstissä juuri sitä varten, että sinä yrititkin synnyttää kaustin? Koska eihän tämä tosiaan kovin yllättävä reaktio ollut.

[suomelle]

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) tämän aamun Hesarissa:

"Kymmenet miljoonat ovat kuolleet syyttöminä siksi, että ihminen on rakastanut omaa kansaansa, rotuaan, uskontoaan, perhettään, kotiaan ja lapsiaan absoluuttisella rakkaudella. [...] Äärimmillään Halla-ahon ajattelutapa antaa eettisen oikeutuksen sotarikoksille ja joukkotuhonnalle."

Halla-Aho on täsmälleen samaa mieltä kuin minäkin. Jos minun lapsiani joku koettaisi hakata, olisin ilman muuta valmis hakkaamaan tuon uhkaajan.

Jos minun lapseni joku yrittäisi tappaa, olisin ilman muuta valmis tappamaan tuon uhkaajan, ennen kuin antaisin hänen tappaa omat lapseni.

Absoluuttinen rakkaus lapsiaan kohtaan on mielestäni täysin hyväksyttävää edellä esittämissäni tilanteissa. Samaa absolutismia ei tietenkään voi ajatella olevan esimerkiksi koko omaa kansaa, rotuaan tai uskontoaan kohtaan.

Palasin yliviivaamaan, vaan en poistamaan tuon yhden kohdan, jottei siitä muodostuisi kenellekään väärinkäsityksiä. Näin käynee kuitenkin.

[Jussi Halla-aho]

Oletan että hirmuteko-kappale oli tekstissä juuri sitä varten, että sinä yrititkin synnyttää kaustin? Koska eihän tämä tosiaan kovin yllättävä reaktio ollut.

Oletat väärin.

Ja kyllä: Tyhmyys, paha tahto sekä niiden yhdistelmä yllättävät minut joka kerta erikseen.

[skrabb]

HS - Sunnuntai - 20.2.2005 - 10245 merkkiä - 1. painos

SUNNUNTAIDEBATTI

"Kirkko, joka sanoo, mitä piispa saa tuntea, on kuollut kirkko"

On tärkeätä kivittää teologian tohtori ja lähes seitsemän vuotta piispan virkaa hoitanut pappi kuoliaaksi siinä määrin, ettei hän enää pääse häpäisemään kirkkoa. Silti julkisessa virassa toimivan voi olla epäviisasta antaa julkisuuteen lausuntoja toisen moraalisesta vaelluksesta sen perusteella, mitä lehdissä kirjoitellaan tai mitä on kuullut yhden osapuolen kertovan.

Kirkon johto ei missään vaiheessa ole kysynyt minulta, mikä on totta niissä tarinoissa, joita heille kerrotaan puhelimessa, sähköpostissa, tapaamisissa ja nyt lehtien sivuilla. Päätökseni erota virasta on tulkittu tunnustukseksi, jolla hyväksyn kaikki kertomukset tosiksi.

Erosin virastani siksi, että jutun julkisuus tuhosi uskottavuuteni, eikä minulla ollut voimia käydä selostamaan, mikä on totta ja mikä ei. Olisin voinut kiistää kaiken. Aviollisella uskottomuudella ei ole ollut silminnäkijöitä. Ulkopuolisten havaitsemat tunteet ja ystävyys eivät olisi täyttäneet virkarikoksen tunnusmerkistöä. Kirkko, joka katsoo asiaksensa sanoa, mitä tunteita piispa saa tuntea, on kuollut kirkko.

Ilmoittamalla virkaerostani yritin pelastaa myös kirkkoni osalta sen, mitä pelastettavissa on. Ero ei riittänyt. Johdon lausunnoissa minun lyömiseni jatkuu.


Mitä voitaisiin oppia vastaisen varalle, kun seuraava piispa hairahtuu ja hairahdus ilmiannetaan? Petetyllä puolisolla on oikeus mitä suurimpaan mustasukkaisuuteen uskottomuuden paljastuttua. Hän ei juurikaan voi olla vastuussa siitä, mitä puhuu. Vastuu siirtyy kuulijalle. Ystäville, tutuille, esimiehille, johtajille, ammattiauttajille. Mitä tukea annetaan mustasukkaiselle ja epätoivoiselle ihmiselle, joka nääntyy taakkansa alla? Mennäänkö mukaan hänen tunteisiinsa vai autetaanko häntä ottamaan vastaan muuttuneen elämän tosiasiat?

Miten toimitaan, kun kirkon johdon tietoon tulee piispan avioero tai uskottomuus tai muu moraalinen rike? Mitä tiedotetaan, mitä lausuntoja julkistetaan, millainen kuva kirkosta annetaan? Tämän miettimisen tulisi jatkossa kuulua kirkon kriisivalmiussuunnitelmiin.


Informoin arkkipiispaa avioerostani heti, kun ensivaiheen hakemus tuli vireille elokuussa. Olen kertonut muutostani pois kotoani marraskuun alussa. Arkkipiispa on suhtautunut ystävällisesti ja rakastavasti vaikeaan tilanteeseeni. Hän on ilmoittanut olevansa minun ja puolisoni käytettävissä keskustelijana. Erooni hän on suhtautunut kunnioittavasti kuitenkin toivoen, että voisimme vielä palata yhteen. Olen kiittänyt häntä ystävällisyydestä ja rakkaudesta, jota hän on osoittanut minua ja puolisoani kohtaan. Viime tiistaihin asti sain ymmärrystä ja tukea myös joiltakin muilta piispoilta.

Maanantaina piispojen neuvotteluissa arkkipiispan pyynnöstä kerroin avioerostani, joka jo tuolloin oli julkinen tieto. Koin, että eroni moraalisuutta alettiin siltä istumalta arvioida suorin sanoin, vaikka en ollut pyytänyt saada olla toverituomioistuimen edessä yksin vastaamassa synnistäni. Taakka ja julkinen häpeä oli kohtuullisen suuri jo muutenkin siinä vaiheessa. Toivon, että seuraavalla kerralla yhden piispan syntejä käsiteltäisiin joko sielunhoidollisessa keskustelussa tai virallisessa tuomioistuimessa, eikä nyt tapahtuneella tavalla.

Tiistaiaamuna lööpit olivat esillä. Kirkon tiedotuskeskus tarjosi apuaan minulle hyvin vaikeassa tilanteessa. Ilman sitä en olisi selvinnyt. Saamastani avusta olen kiitollinen. Sain apua tiedotteen pohtimiseen ja laatimiseen, minua ei painostettu eroon. Tosin piispoista eräs oli lähettänyt kännykkääni viestin: "Jos rakastat kirkkoasi, eroa." Ymmärsin tämän luonnollisena tunnereaktiona, eikä se vaikuttanut harkintaani.

Tapasin arkkipiispan, joka oli huolissaan jaksamisestani. Pohdimme tilannetta ja hän sanoi. "Jos tuo lehdissä kirjoitettu pitää paikkansa, en näe, että sinulla on mitään mahdollisuutta jatkaa virassasi. Harkitse nyt itse. Päätöshän on sinun."

Arkkipiispa ei pyytänyt tai painostanut minua eroamaan. Olin pohtinut virasta eroamista siitä lähtien, kun olin kertonut uskottomuudestani puolisolleni syksyllä 2000. En usko, että ero piispan virasta olisi voinut kuitenkaan pelastaa avioliittoani.

Tiesin tiistaina, että ratkaisu on tiedotuksellisista syistä tehtävä heti. Tein ratkaisuni ja päätin antaa tiedotteen erostani. Samalla päätin, että en kommentoi Ilta-Sanomissa ollutta kertomusta miltään osin. Olennaista oli sen ymmärtäminen, että piispan viran hoitaminen tämän kertomuksen varjossa olisi jatkossa mahdotonta. Vaikka loppuun asti sain olennaista tukea myös piispakunnasta, koin olevani ongelma ja kiusallinen rasite kollegoille.

Tiedotteen tultua valmiiksi olin äärettömän helpottunut. Luovuin virasta. Sain elämän itselleni takaisin.

Miten jatkossa voitaisiin toimia toisin kirkon johdon tasolla?

Kun piispan avioero tai uskottomuus tulee julki, on kokoonnuttava yhteiseen kriisipalaveriin. Julkisuuteen ilmoitetaan, että piispat ja kirkon muu johto on vetäytynyt pohtimaan tilannetta. Neuvotteluun voidaan käyttää jopa vuorokausi. Maailma ei siihen kaadu.

Neuvotteluun kutsutaan ulkopuolinen tukihenkilö syntiin langenneen piispan avustajaksi. Sopiva henkilö voisi löytyä yliopistosta tai terveydenhuollon piiristä. Mukaan kutsutaan myös työsuojeluvaltuutettu. Keskustelun pitää tapahtua ulkopuolisen kriisiasiantuntijan puheenjohdolla.

Asia käydään riittävässä määrin läpi. Tuomioita ei lausuta, vain omaa surua ja tunteita ilmaistaan. Palaverin jälkeen annetaan tiedote. Siinä todetaan kirkon johdon suuri järkytys ja suru ilmitulleiden asioiden johdosta. Todetaan, että piispat toimivat jääkiekkojoukkueen tapaan: niin voitot kuin tappiot ovat yhteisiä. Piispat ovat päättäneet yhdessä kantaa tämän häpeällisen tappion ja valmistautuvat jo seuraavaan otteluun. Koko joukko on päättänyt asettua langenneen piispan ja hänen särkyneen perheensä tueksi.

Piispa ilmoittaa pitävänsä vuoden palkattoman virkavapaan. Arkkipiispa toteaa, että kirkko ei ole yhden piispan yksityiselämän onnistumisen vaan Kristuksen lahjoittaman Pyhän Hengen varassa elävä yhteisö.


Kaikesta lehtikirjoittelusta huolimatta kirkon johdossa olevat pysyvät langenneen piispan ja hänen särkyneen perheensä puolustajina. Uskovaiset ja epäuskoiset näkevät, mikä kirkko pohjimmiltaan haluaa olla. Se on kirkko, jossa Jeesuksesta käytetään nimitystä Daavidin Poika. Daavidin, joka rakastui Batsebaan.

Mielenhäiriöisessä tilassaan Daavid lähetti tämän puolison sodan eturintamalle kuolemaan, jotta saisi naisen omakseen. Tämän Daavidin katumusrukoustahan kirkko jo nyt käyttää liturgiassaan synnintunnustuksen yhtenä vaihtoehtona. "Syvyydestä minä huudan sinua Herra. Herra, kuule minun ääneni."

Kriisitilanteessa järjestetään syntiin langenneen piispan perheelle kirkon toimesta kaikki mahdollinen tuki. Erityistä huolta pidetään petetystä puolisosta ja perheen lapsista. Kirkon omassa piirissä on asiantuntemusta tätä haastetta varten. Yhteistyökumppaniensa kautta kirkko pystyisi antamaan riittävän avun. Autettaisiin perhettä löytämään julkisuudelta rauhoitettu paikka, jossa toipuminen on mahdollista. Kerrottaisiin julkisuuteen, että tällä tavalla kirkko pitää huolta työntekijöistään ja heidän perheistään silloin, kun elämä on kriisissä.

Onko tällainen kirkko mahdollinen? Haluaako kukaan tällaista kirkkoa?

Tullessani virkaan minut määrättiin vastoin kirjallisesti ilmaisemaani toivomusta muuttamaan pois kodistani, jossa olimme asuneet kahdeksan vuoden ajan. Kodista oli kymmenen minuutin matka työpaikalle. Meidät oltiin meiltä kysymättä sijoittamassa kerrostaloasuntoon keskelle kaupunkia. Tästä saimme lukea lehdestä. Emme tähän suostuneet, koska halusimme varjella lapsiamme katulasten kaljoittelukulttuurilta.

Opetellessani uutta työtäni piispana jouduimme itse etsimään virka-asuntoa käyttöömme. Asunnon edustustilojen kalustuksen ja sisustuksen järjestäminen jätettiin niin ikään meidän tehtäväksemme. Käytännössä vaimoni joutui tekemään tuon työn, koska minä olin kiinni viran tehtävissä. Kun lehdissä nyt kirjoitetaan, että piispa on pettänyt kirkon, niin kehä on tullut umpeen: viranhoitoni alkuvuosina me koimme, että kirkko on pettänyt meidät.

Työhöni en ole saanut mitään perehdyttämisapua. Edeltäjäni on ollut rakastava ja kannustava ja näin tukenut viranhoitoani. Työni on ollut uusi käydessäni selvittämään hiippakunnan eräiden seurakuntien pitkäaikaisia solmuja. Nuorena piispana istuin puheenjohtajana kokouksissa, joissa koin olevani ainoa aikuinen koko joukossa, kun keskinäisen vihan tunteet ihmisten välillä olivat niin vahvoja.

Tuomiokapitulissa olen joutunut aloittamaan monia asioita aivan alusta. Kahden piispan järjestelmä on uusi. Talon koko organisaatio ja johtamiskulttuuri ja käytännöt on pitänyt rakentaa uudelle pohjalle. Kokonaiskirkon, järjestöjen ja yhteiskunnan monet organisaatiot ovat haastaneet minut mukaan vaativiin tehtäviin.

Työtä kasautui paljon, mutta silti rakastin työtäni aina vain enemmän. Halusin pitää erityistä huolta Satakunnasta ja aloin pitää vastaanottoa Porissa ollakseni ihmisten käytettävissä. Yritin kuitenkin muistaa myös perhettäni.

Piispanakin yritin jatkaa aikaisempaa työnjakoa puolisoiden kesken. Olin välillä poissa piispan viranhoidon tehtävistä lasten sairastamisen takia, koska halusin tukea puolisoni työtä.

Nyt tilanne on tämä. Olen julkisyntinen ja pettäjäpiispa. En voi ylpeillä siitä, miten elämäni on nyt tapahtunut. Silti olen elämästä kiitollinen. Julkinen häpeä painaa, mutta lukemattomien ihmisten tuen ja ystävyyden ilmaisut kantavat.

Olen joutunut lukemaan uudella tavalla tuttua raamatunkohtaa: "Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään."

ILKKA KANTOLA

[PaulR]

Ja kyllä: Tyhmyys, paha tahto sekä niiden yhdistelmä yllättävät minut joka kerta erikseen.

Mitään muuta tässä maailmassa ei tarvitse peätä kuin pahansuopia typeryksiä.

[Nikopol]

"Hei, me uunitetaan"-kreisikomedia jatkuu. Tässä jaksossa sosiaalidemokraatti kävelee sameiden vesien päällä.

Minähän ehdotin että jutun nimeksi olisi pitänyt laittaa "Minä vihaan."

[JT]

(http://skandaali.files.wordpress.com/2007/09/piispa.jpg?w=500)
Kantolan tapauksesta lisää:
http://skandaali.wordpress.com/2007/09/27/mista-on-pienet-ja-isot-skandaalit-tehty/

[am]

Ja sillä, että Kantola petti ex-vaimoaan, on merkitystä tässä asiassa siksi, että..?

[Julmuri]

Ja sillä, että Kantola petti ex-vaimoaan, on merkitystä tässä asiassa siksi, että..?

Ettei hän ainakaan moraalisesti ole sillä tasolla, että kelpaa syyttämään muita kaustin suunnittelusta sen takia, että haluaa puolustaa lapsiaan.

[PaulR]

Ja sillä, että Kantola petti ex-vaimoaan, on merkitystä tässä asiassa siksi, että..?

Kertoohan se hyvinkin paljon.

[Magister]

Ja sillä, että Kantola petti ex-vaimoaan, on merkitystä tässä asiassa siksi, että..?

Niin, absoluuttisesta rakkaudesta tässä keskusteltiinkin. Ei se ole välttämättä relevanttia, mutta tällainen mies se Hallista vain asian tiimoilta kritisoi  

[am]

No jaa. Aika hiljaiseksi kyllä taitaisivat nyky-suomessa käydä moraalia, rakkautta tms. koskevat keskustelut, jos niihin saisivat osallistua vain ns. puhtoiset, rakkauden rintamalla töppäämättömät aikuiset.

En muuten itse kokenut tuota Kantolan kirjoitusta esim. mustamaalausyrityksenä JH-a:n persoonaa kohtaan, vaan pikemminkin kommenttina eilisen kirjoituksen kohtaan, jonka hän tulkitsi ilmeisen väärin. (Kuten tästäkin ketjusta on luettavissa kirjoituksen muutama kohta aiheutti väärinymmärryksiä myös Homman piirissä, miksei siis myös sen ulkopuolella.)

[Dragon]

En kyllä millään pysty Halla-Ahon rakkaus-kirjoituksesta tekemään sellaista tulkintaa, että: "Rakkaus lapsiini oikeuttaa mitkä vain hirmuteot mitkä mieleeni saattavat tupsahtaa".

Näin Kantola ilmeisesti tahtoi asian nähdä, kun kirjoitti: "Siitä, että en isänä tunnetasolla hylkää hirmutekoihin syyllistynyttä lastani, ei seuraa eettistä oikeutusta minulle tehdä mitä tahansa hirmutekoja lapseni puolustamiseksi."

Mielenkiintoinen, totuudenmukainen ja suora kirjoitus Halla-Aholta, josta on helppo nähdä jos joku tahtoo ymmärtää tekstin tahallisesti väärin.

[Julmuri]

No jaa. Aika hiljaiseksi kyllä taitaisivat nyky-suomessa käydä moraalia, rakkautta tms. koskevat keskustelut, jos niihin saisivat osallistua vain ns. puhtoiset, rakkauden rintamalla töppäämättömät aikuiset.

En muuten itse kokenut tuota Kantolan kirjoitusta esim. mustamaalausyrityksenä JH-a:n persoonaa kohtaan, vaan pikemminkin kommenttina eilisen kirjoituksen kohtaan, jonka hän tulkitsi ilmeisen väärin. (Kuten tästäkin ketjusta on luettavissa kirjoituksen muutama kohta aiheutti väärinymmärryksiä myös Homman piirissä, miksei siis myös sen ulkopuolella.)

Joo. Ei ollut mustamaalausyritys. Rinnastettiin vain kymmeniä miljoonia murhanneisiin ideologioihin. Ei mitään nähtävää, hajaantukaa.

[prestionat]

En voi kuvitella sellaista hirmutekoa, johon en olisi lapseni puolesta valmis, kirjoittaa Jussi Halla-aho

Kohta kyllä joku sanoo, että Jussilla on taas väkivaltafantasioita ja päättelee, että hän on lastensa vuoksi valmis sarja-, joukko- ja kansanmurhiin. Ei hyvä hommalle.

Olen oraakkeli!

[MX]

Jos muut vaihtoehdot johtaisivat väkivaltaiseen konfliktiin, niin antaisiko Kantola lapsensa surmattaviksi tai surmaisiko hän heidät peräti itse?

[Leikkimielinen pihapeli]

Halla-Aho on täsmälleen samaa mieltä kuin minäkin. Jos minun lapsiani joku koettaisi hakata, olisin ilman muuta valmis hakkaamaan tuon uhkaajan.

Jos minun lapseni joku yrittäisi tappaa, olisin ilman muuta valmis tappamaan tuon uhkaajan, ennen kuin antaisin hänen tappaa omat lapseni.

Onko ihan tosissaan tappaminen suurin hirmuteko, jonka pystytte kuvittelemaan? Jos näin, niin mielestäni aika surkea mielikuvitus teillä. Itselleni tulee ainakin helposti mieleen paljon suurempiakin hirmutekoja, kuten vaikkapa miljoonien ihmisten systemaattinen kiduttaminen tai seksuaalinen hyväksikäyttäminen. Joku nappi otsaan -ratkaisuhan nyt on aika armelias, kirpaisee ehkä jonkin sadasosasekunnin.

[Kareliana-55]

Tuohon Ilkka Kantolan kirjoitukseen viitaten: Eivät kymmenet miljoonat, ei yksi ainoakaan ihminen ole kuollut sen takia, että joku on rakastanut joitakin rajattoman paljon. He ovat kuolleet vihan siivittämien tekojen seurauksena. En ymmärrä minkä takia tämä Kantola halusi sotkea tähän Halla-ahon kirjoituksen inhimilliseen isänrakkauden vahvuuden kuvailuun kaikkea tuota alhaisinta mihin ihminen voi syyllistyä. Kyky rakastaa, vieläpä pyyteettömästi, on monelle korkea ilon aihe. Voi jopa olla elämän suurin ja tärkein asia oppia, samalla kuitenkin vaikein...Armollisempaa ja parhain päin tulkitsevaa otetta olisin toivonut, oli kyseessä "kirkon mies" tahi ei.

Olen ajatellut, ja ääneenkin sanonut, omista sekä muiden suloisista vauvoista ja pikkulapsista: "Olet niin suloinen, että voisin syödä sinut!" Olenko siis kauhea kannibaali..?!!!

Jussi Halla-aholle toivotan jaksamista ; uskon sinun olevan ihan normaali, hyvä isä lapsillesi ja kykenevä rakastamaan tällä Telluksella ihan ketä tahansa muutakin ihmistä , ainakin sellaista, joka ei nimenomaan ole tarkoituksella ketään muuta jotenkin vahingoittamassa.

[am]

En voi kuvitella sellaista hirmutekoa, johon en olisi lapseni puolesta valmis, kirjoittaa Jussi Halla-aho

Kohta kyllä joku sanoo, että Jussilla on taas väkivaltafantasioita ja päättelee, että hän on lastensa vuoksi valmis sarja-, joukko- ja kansanmurhiin. Ei hyvä hommalle.

Olen oraakkeli!

Niin olet!

Omasta mielestäni JH-a: kirjoitus oli pääosiltaan hieno, jopa kaunis. Kuitenkin (kuten tästäkin ketjusta voi lukea) pari sen kohtaa saattoi valitettavasti tulkita väärin. Tahattomasti tai tahallaan.