2010-03-21 HS MINÄ RAKASTAN J H-a: "Lapset opettavat suvaitsevaisuutta"

[Kimmo Pirkkala]

Hyvinvointiyhteiskunnan romahtaminen ei ole mikään maailmanloppu. Joillekin se voi olla jopa mahdollisuus. Eihän meillä ole ollut hyvinvointiyhteiskunta kuin maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella maailmassa ja vasta joitain vuosikymmeniä. Ja silti on lisäännytty.

Toisaalta mitä enemmän meillä tulevaisuudessa on ihmisiä, joiden työmoraali ja yhteiskuntakelpoisuus on samaa tasoa kuin Suomessa on ollut viimeiset parisataa vuotta, sen todennäköisempää on että meillä on myös se hyvinvointiyhteiskunta. Ja tästä aasinsiltana siihen, että ne geenit ovat vasta toinen puoli siitä mitä me siirrämme lapsillemme. Arvomaailma on se toinen puolikas. Itse usein pihalla jotain hommia puuhastellessani ajattelen paljon sitä, millaisen kuvan ja esimerkin itsestäni annan lapsilleni. Aina on jotain touhuamista, enkä pidä sitä mitenkään väkinäisenä tai pakotettuna vaan tykkään pistää nurkkia kuntoon. Joka kesälomalle pitää olla joku projekti; terassia, leikkimökkiä yms. Se että isi on töissä ja aina pois kotoa ei välttämättä ole se paras esimerkki lapsille. Parempi on se, että puuhastellaan kotonakin ja mahdollisuuksien mukaan otetaan tenavat siihen mukaan.

[uberteeni]

Jollain tavalla on kyllä tullut ajateltua, että lapsien tekemisestä tulisi palkita paremmin. En halua syyllistää niitä, jotka eivät lapsia halua/pysty hankkimaan, mutta se ei ole ihan pieni summa rahaa, joka lapsettomille jää enemmän etelänreissuihin, asuntoon, autoihin jne. Plus älyttömän paljon enemmän vapaa-aikaa. Meikäläinen voisi kyllä ottaa aika paljon isommat lapsilisät.

Me lapselliset kuitenkin teemme ne tulevaisuudentekijät, jotka tätä yhteiskuntaa toivottavasti pitävät pystyssä sitten kun vaippoja taas tarvitsee.

Äitini yritti kerran -50luvun alussa saada yhteiskunnalta apua; oli kuulemma tullut niitä ameriikanpaketteja, joita jaettiin vähäosaisille. Sattui kuitenkin niin, että äiti osasi ommella ja parsia; hänellä ei ollutkaan päällään ryysyjä, kun hän meni hakemaan ameriikanpaketteja, jolloin ameriikanpaketin jakajat julistivat, että ennemmin helvetti jäätyy kuin annamma näitä paketteja rikkaille....

Se sattui, ja sattui vielä niinkin, että äitini huomasi, miten jakajat jakoivat kuin jakoivatkin paketteja rikkaille... Tosin ne rikkaat olivat jakajien tuttuja, eikä äitini kuulunut heihin.

Niinpä me pennut -7 kpl- saatiin kasvaa onnellisessa perheessä, missä isä ja äiti omalla esimerkillään opettivat meidät lapsetkin kekseliäisiksi ja neuvokkaiksi.

Voi voi niitä vanhempia ja heidän lapsiaan, jotka kerjäävät yhteiskunnalta apua  

[Leikkimielinen pihapeli]

Maailma on täynnä 25-v ihmisiä, jotka niinq ei tod halua eikä tuu koskaan haluumaan lapsii.

Tähän liittyen eräs suuri suomalaisfilosofi on kirjoittanut seuraavaa:

Puhutaanpa taas naisista. Minä tiedän naisista kaiken, ja aion seuraavassa kiteyttää muutaman keskeisen kohdan avulla naisen elämän noin neljäänkymmeneen ikävuoteen asti.


Vauvana ja lapsena nämä tulevat ihmishirviöt ovat vielä kilttejä, korkeintaan huutavat ja itkevät silloin tällöin. Se on tapa, jonka he ovat oppineet äideiltään, joten se on aivan luonnollista. Ongelmat ratkaistaan ainoastaan joko huutamalla tai itkemällä.


Teinitytöt ovat joko nöösejä runotyttöjä, jotka harrastavat pianon, viulun- tai klarinetinsoittoa. Tai sitten he ovat minihametta, meikkejä ja hiusvärejä liian aikaisin käyttäviä pahiksia, jotka tupakoivat, syljeskelevät, kiroilevat ja juoksevat homoilta haisevien, tiukkoja pipoja ja kajaalia käyttävien bändipoikien perässä. Tämä on tuhoisa tie, joka johtaa monesti varhaiseen raskauteen ja liian
nuorena solmittuun avioliittoon jonkun ammattikoulua käyvän lippisjätkän kanssa, jonka tytön isä vannoo joku päivä vielä tappavansa kirveellä. Siihen ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä pari eroaa ennen kuin kumpikaan täyttää 30.

Kahden- ja kolmenkympin välillä nainen elää itsenäistymisen aikaa. Juostaan baareissa, vannotaan opiskelun ja uran nimeen. Lapsia ei aiota hankkia ikinä, sillä kotiäidin virka tuntuu vieraalta, oma äitihän oli juuri sellainen ja osaksi siksi "äiskyyttä" pitää karttaa kuin ruttoa. Harrastetaan irtosuhteita, jos nyt yleensä miestä huolitaan.


Kaikki menee hyvin kunnes nainen rakastuu. Ja nainenhan rakastuu, se on varmaa. Hän löytää jonkun kivan kumppanin, jonka lepertelyt tähtitaivaan alla tuntuvat niin ihanilta. Huomautettakoon tässä vaiheessa, että mies ajattelee pelkkää pimpsaa, mutta tiukka tavoite saa metsurinkin lausumaan runoja. Naiseen tämä menee täydestä, ja lopulta mies ajattelee, että mikä ettei, voisihan
tuossa ihan asiallisessa piiassa kusivehkeitään uittaa useamminkin. Pari muuttaa yhteen, eteiseen hommataan palapeili, kattoon tuuletusropelli ja nurkkiin koira tai kissa hoivattavaksi. Näin nainen harjoittelee tulevaa lasta varten. Mies ei edes tajua olevansa nalkissa.


Singlenaiselle iskee kolmekymppisenä paniikki. Nyt täytyy löytää mies, nyt täytyy ostaa talo, nyt täytyy tehdä lapsi, muutkin ovat tehneet niin. Ei muuta kuin baariin hakemaan mies, ja sieltähän niitä löytyy. Nainen nappaa jonkun turvalliselta tuntuvan, hyvin tienaavan tanssikenkä-äijän matkaansa ja peli on selvä. Ei
muuta kuin lapsia kehiin, talo jostain hyvältä, lapsiystävälliseltä
alueelta ja idylli on valmis.


Vanha kaveripiiri jää niin mieheltä kuin naiseltakin, koska elämä on niin helvetin auvoisaa. Pulla tuoksuu ja kaappikello raksuttaa. Mies leikkaa ruohon kesät talvet, nainen istuttaa jotain vitun rehuja pihan täyteen, täyttää kuistin kuivakukilla ja käy joka kevät juoksemassa tyttöporukassa Naisten Kympin. Nainen rakastaa tätä ihanaa turvallisuuden tunnetta ja on onnellinen. Muutaman vuoden.


Lähempänä neljääkymmentä oma mies alkaa tuntua tylsältä.
Ei muuta kuin ukko vaihtoon. Vaihdokki löytyy jostain nuoremmasta, viriilistä panokoneesta tai sitten vanhemmasta, entistä äijää huomattavasti rikkaammasta herrasmiehestä, joka osaa ihanalla tavalla huomioida naisen tunteet ja muistaa käyttää häntä syömässä hienossa ravintolassa säännöllisesti. Tai sitten boheemista, samettista pikkutakkia käyttävästä runopojasta, joka ei pidä naista pelkkänä objektina vaan panemisen sijasta rakastelee ihanasti.


Myös tyttöporukalla tehdyltä, railakkaalta bailausreissulta Kanarian saarilta napattu Välimeren karvakäsi tulee kysymykseen.


Terveisin nimim. Katkera suomalainen

Jollain tavalla on kyllä tullut ajateltua, että lapsien tekemisestä tulisi palkita paremmin. En halua syyllistää niitä, jotka eivät lapsia halua/pysty hankkimaan, mutta se ei ole ihan pieni summa rahaa, joka lapsettomille jää enemmän etelänreissuihin, asuntoon, autoihin jne.

Ei se ihan noinkaan kyllä mene. Lapsettomat usein asuvat yksin, jolloin asumisen kulut ovat paljon suuremmat. Lapsettomat miehet taas ovat usein persaukisia, sillä naiset tekevät miehen kanssa lapsia sitä mieluummin, mitä enemmän tällä on rahaa.

Väittäisin siis, että keskimäärin lapsia omaavat ihmiset reissaavat enemmän, asuvat hienommissa asunnoissa ja ajavat paremmilla autoilla kuin lapsettomat.

[headANDshoulders]

Loppu oli hyvä.

Suomalaisille ei ola varaa siihen että nuoret aikuisemme tekee samalla tavalla kuin mm. Ranskassa ja jäävät lapsettomiksi. Demografiset seuraukset ovat kehittyneissä maissa katastrofaaliset.

[uberteeni]

Jos pohdin yleisellä tasolla sitä, onko ihmisellä oikeutta valita lapsettomuutta, miten joku voi tulkita tämän sellaisten ihmisten arvostelemiseksi, jotka kärsivät lapsettomuudesta? Onko tahaton lapsettomuus jokin valinta?

Panee todella hiljaiseksi.

OIKEUS! Oikeusvaltiossa jokaisella on oikeus valita lapsettomuus, jos niin tykkää. Jos oikeusvaltiossa on järkeä, niin silloin tietysti esietään asia-argumentointia, miksi olisi hyvä olla lapsia, mutta mitään hiton velvollisuutta siitä ei tule tehdä, eikä ainaskaan lakia a la Romania, missä naisille määrättiin synnytyspakko.

Esitit kyllä asian niin, että pohdintasi kuulosti lähes suoranaiselta syytökseltä...
Minua ei asia vaivaa, mutta se minua häröö, jos esitettään moraalisia pakotuksia ihmisille. Kukin eläköön itse moraalista elämää järkensä äärirajoilla ilman, että siitä elämästä pitää tehdä kaikkia koskevaa lakia.

Pitäisi myös huomioida se seikka, että yhteiskunnat ehkäpä luonnostaan pysäyttävät kasvunsa, kuten puutkin lopettavat kasvunsa, mutta eivät elämäänsä. Ehkäpä yhteiskunnan sisään on rakennettu samankaltaisia mekanismeja, joita on yksilön kehon  ja muiden yksiköiden kasvussa; ne pysähtyvät tietyssä vaiheessa, jolloin niisä alkaa jokin toinen elämän vaihe.

Mielestäni Suomi-yhteiskunta oli saavuttamassa kypsän iän, eli sen yksiköiden määrällinen kasvu pysähtyi, jolloin se tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet laadulliseen elämään. (Sen kliimaksivaiheensa aikana Suomi-yhteiskunta pysyisi samansuuruisena, kuten vaikkapa ikipetäjä pysyy yhtä kookkaan ylväänä; ei ole mitään järkeä vaatia kansakunnilta ikuista elämää.).

Nyt meiltä vietiin laadullinen (yhteiskunnan kliimaksi) elämänvaihe, koska jotkut tahot luulevat, että ihmiskunnan pitää kasvaa määrättömästi - ja ikuisesti

Nyt annan maahanmuuttaneille tilaisuuden soveltaa shariaa ja teen ennustuksen: Koska itse uskon, että yhteiskunnan perusrakenteessa on tuntemattomia lainalaisuuksia, joista yksi on määrällisen kasvun pysäyttäminen, niin jos ihminen ei välitä luonnon lainalaisuuksista, niin tulemme havaitsemaan, että ihmiset alkavat kalvamaan toinen toisiaan ja pahempaa; yksilöt alkavat surmaamaan itseään, jolloin voidaan puhua samasta ilmiöstä, joka havaitaan yksilön kehityshistoriassa; ohjelmoitu solukuolema, joka poistaa yhteiskunnasta liikakasvustoa, jotta yhteiskunnan oikea muoto pääsisi esille.

Katsokaa käsiänne; ne ovat muodostuneet sellaisiksi koska sikiövaiheessa käsissänne tapahtui ohjelmoitu solujen massakuolema.

Ihminen ei ole irti luonnosta. Luonto määrää, miten yksilöt synnyttävät tai eivät synnytÄ; eihän sinunkaan tarvinnut itse päättää, tuleeko tyttöä vai poikaa, ja silti miljoonat perheet tuottavat ikään kuin yksissä tuumin sopivan määrän tyttöjä ja poikia. Joten: Millä hiton oikeudella sinä vaadit ihmisiä synnyttäjäksi? ESIM: Sinäkö vaadit naapurillesi oikeutta synnyttää vain poikia!
Antakaa "luonnon" päättää; Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa!

[Arvoton]

"Lapset opettavat suvaitsevaisuutta"
En voi kuvitella sellaista hirmutekoa, johon en olisi lapseni puolesta valmis, kirjoittaa Jussi Halla-aho.

Hämmentävä periaate. Ei mahdu kallooni.

Jos olisin valinnut toisin, kymmenien, satojen ja tuhansien sukupolvien ketju olisi katkennut minuun. Olisiko minulla ollut oikeutta siihen? Onko kenelläkään?

Jätkällä on säkää enemmän kuin monella muulla, kun on valitsemaan päässyt. Taitaa olla Jussilla täysjärkinen muija - siis sellainen, jonka kanssa perhe kannattaa perustaa. Periaatteessa, syntymättömät ja alulle laittamattomat lapset, siis jotka ovat olemassa vain ajatusten tasolla, eivät ole ihmisiä ja niistä luopuminen ei ole murha. "Ketju" ei ole itseisarvo. Jos on, sen voi nähdä itsekkyytenä. Vielä karmeampaa toki on se, että sellaiset, jotka eivät itse ole aikuisia (ovat siis kyvyttömiä ottamaan VASTUUTA lapsistaan), tuppaavat levittämään perintötekijöitään kovin voimakkaasti.

Järjettömintä on ajatella, että lapset tehdään itselle ja omaksi jatkeeksi. Lapsi tehdään ja KASVATETAAN yhteis- ja ihmiskunnalle. Ja nimenomaan niiden kunnolliseksi jäseneksi. Ei rasitteeksi. Siinä auttaa uskallus rakastaa pyyteettä.

[RP]

Luonnollinen terve ihminen ei sairastele. Sairaudet ovat seuraus kehon ja mielen tasapainon laiminlyönnistä. Nykyajan teollisuusmaiden luonnottomissa ympäristöissä tietysti vain harvalla on mahdollisuutta elää luonnollisesti. Kun ihminen pumppaa itseensä luonnottomia aineita, kuten alkoholia ja keinovalmisteltuja ruokia, hengittää vuosikausia pakokaasuja ymv. toksiineja, totta helkkarissa sitä pukkaa syöpiä sun muita tauteja, koska kehon immuniteetti on romutettu.

Arkeologisten tutkimusten mukaan ihmiset sairastelivat aikaisemminkin. Eläimet tosin eivät sairastele yleensä pitkään, koska ilman melko pitkälle kehittynyttä kulttuuria huonomman terveydentilan kanssa eläminen pitempään ei tyypillisesti ole mahdollista.

Esim. keräilijä-metsästäjäyhteisöissä vanhukset eivät maanneet toimettomina, vaan olivat aktiivinen osa heimoa loppuun asti.

Olisiko joku viite tarjota tutkimukseen perinteisestä keräilijä-metsästäjäyhteisöstä, jossa olisi ollut merkittävä määrä modernin ikämääritelmän mukaisia vanhuksia?

Siksi en itse aio jäädäkään eläkkeelle, vaan elän elämääni aktiivisesti loppuun asti.

Eläköityminen ja toimettemuus eivät ole synonyymeja - vaikkakin on kai henkilökohtaisesti hieman murheellsita, etten rakasta työtäni niin paljon, etten voisi siitä aikanani kuvitella tyytyväisenä luopuvani (jos nyt eläkejärjestelmä sen silloin sallii).

[RP]

Jollain tavalla on kyllä tullut ajateltua, että lapsien tekemisestä tulisi palkita paremmin.

Toisaalta täälläkin ollaan 'ihasteltu' sitä, kuinka joillakin on varaa hankkia tusina lasta, ilman että perhessä kukaan käy töissä...

[Hommelitäti]

Olisi mukava lukea enemmänkin isien kirjoituksia siitä ,miten lapset ovat positiivisella tavalla muuttaneet heidän elämänsä. Kiitokset Jussille tästä.

Lasten hankkiminen tai hankkimatta jättäminen/jääminen ovat kovin sensitiivisiä asioita. Niin henkilökohtaisia, että niihin on paha mennä ulkopuolisen sanomaan miten muiden kuuluisi toimia. Kaikki kun ei ole yksin valinnoista kiinni. Osa valitsisi toisin, jos voisi. Tahattomasti lapsettomat jäävät koko valintakeskustelun ulkopuolelle. 

Suvaitsevaisuutta on hyväksyä myös vapaaehtoinen lapsettomuus.

[PaulR]

Toisaalta täälläkin ollaan 'ihasteltu' sitä, kuinka joillakin on varaa hankkia tusina lasta, ilman että perhessä kukaan käy töissä...

Kuten sanottu, tehtävien tasalle kasvaa. 

[oinas]

Kenenkään ei ole mikään pakko päästää itseään tällaiseen kuntoon. Epäterveelliset elämäntavat, luonnoton teollinen ruoka ja negatiiviset asenteet ajavat nykyihmiset tällaiseen tilaan. Tämän vuoksi elämää pitäisi elää täysillä, arvostaen jokaista päivää, eikä eläkkeelle päästyään vain odotella kuolemaansa kiikkutuolissa. Normaali, hyvän ja terveellisen elämän elänyt vanhus ei makaa dementoituneena sängyssä omissa paskoissaan.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Valitettavasti aika moni terveellisen elämän elänyt vanhus elää dementoituneena tänä päivänä. Minäkin tunnen heistä muutamia. Paskoissaan he eivät sentään vielä elä, me omaiset pidämme siitä huolen, jos eivät muut.
Sitten kummitätini, joka myös eli terveellistä elämää, on maannut nyt 2 vuotta sairaalassa halvaantuneena sänkypotilaana aivoinfarktin jälkeen.

Toivottavasti sinä osaat olla sairastumatta koskaan.

[uberteeni]

Luonnollinen terve ihminen ei sairastele. Sairaudet ovat seuraus kehon ja mielen tasapainon laiminlyönnistä. Nykyajan teollisuusmaiden luonnottomissa ympäristöissä tietysti vain harvalla on mahdollisuutta elää luonnollisesti. Kun ihminen pumppaa itseensä luonnottomia aineita, kuten alkoholia ja keinovalmisteltuja ruokia, hengittää vuosikausia pakokaasuja ymv. toksiineja, totta helkkarissa sitä pukkaa syöpiä sun muita tauteja, koska kehon immuniteetti on romutettu.

Arkeologisten tutkimusten mukaan ihmiset sairastelivat aikaisemminkin. Eläimet tosin eivät sairastele yleensä pitkään, koska ilman melko pitkälle kehittynyttä kulttuuria huonomman terveydentilan kanssa eläminen pitempään ei tyypillisesti ole mahdollista.

Muistanpa 1980-luvulta jonkun radioohjelman, missä haastateltiin lääkäriä, joka oli tavannut kaikki suomen satavuotiaat. Hän hämmästeli sitä, että suurin osa heistä ei ollut lähes lainkaan käynyt elämänsä aikana lääkärissä. Ja hän hämmästeli sitäkin, miten seesteinen satavuotiaiden mieli oli.

Kävinpä itsekin tapamassa muuan Vennistä, kun hän oli 99 vuotias. Hän kertoi minulle, ettei hän ollut tarvinnut lääkäriä muuten paitsi silmiään varten joskus ennen sotia... Teki muuten sokeana töitä lähes loppuunsa asti, raskaita töitä, joku olisi voinut sanoa, mutta minä kyllä huomasin heti, ettei hän pitänyt töitään raskaina, koska hänelle se oli vain elämää, eikä työtä.

Nyt meidän ei tarvitse kaivella argeologien arkistoja, vaan me voimme tämän päivän Suomesta löytää valtavasti eläviä todisteita siitä, että luonnollinen, työteliäs elämä ei sairastuta.
Esimerkiksi Pessinen: http://www.apu.fi/ihmiset/article156558-1.html -- siinä on mies, joka joutaisi Halla-Ahon puhutteluun -lapsettomuudesta  

[uberteeni]

Kenenkään ei ole mikään pakko päästää itseään tällaiseen kuntoon. Epäterveelliset elämäntavat, luonnoton teollinen ruoka ja negatiiviset asenteet ajavat nykyihmiset tällaiseen tilaan. Tämän vuoksi elämää pitäisi elää täysillä, arvostaen jokaista

Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Valitettavasti aika moni terveellisen elämän elänyt vanhus elää dementoituneena tänä päivänä. Minäkin tunnen heistä muutamia. Paskoissaan he eivät sentään vielä elä, me omaiset pidämme siitä huolen, jos eivät muut.

Annan jälleen maahanmuuttaneille tilaisuuden oman kulttuurinsa toteuttamiseen, ja ennustan, että pika puoliin tutkijat kertovat meille, miten dementiakin  johtuu vääristä elintavoista, lähinnä ruuasta.

Syövät, sydänvaivat, suolistovaivat ja muut semmoset onkin jo todistettu ruoka-  ja elintapaperustaisiksi. Ei luulisi olevan kauhea vaiva haastatella kaikki terveet satavuotiaat ja tehdä selvitys heidän tottumuksistaan.

Nyt aivan liian usein on tapana pyrkiä totuuteen sairauksia tutkimalla, kun pitäisi ymmärtää, että totuus löytyy terveistä.

[oinas]

Tervaskantoja on aina ollut olemassa ja on edelleen. He ovat onnekseen saaneet molemmilta vanhemmiltaan hyvät geenit. Kaikilla ei ole näin hyvä onni, sillä meidän suomalaistenkin perimässä on paljon geenivirheitä, jotka aiheuttavat varsinkin vanhemmalla iällä kantajilleen monia sairauksia.

Olen mielenkiinnolla seurannut mm. äskettäin edesmenneen professori Leena Peltonen-Palotien tutkimusryhmän saavuttamia huikeita tuloksia.

[Kimmo Pirkkala]

Lapsi tehdään ja KASVATETAAN yhteis- ja ihmiskunnalle.

Kyllä minulle lapset ovat ihan itseisarvo. En tehnyt niitä itseni jatkeeksi, en lahjaksi yhteiskunnalle vaan ihan siksi että ovat ihmisiä. Toki se antaa omalle olemassaolollenikin lisää funktiota, mutta ensisijaisesti suhteessa on lapsi ja minä olen hänelle isä. Ei niin että minä olen isä joka tarvitsee lapsen. Ja vielä vähemmän niin että meillä on yhteiskunta joka tarvitsee lapsia.

[Ano Nyymi]

Erittäin kaunis kirjoitus. 

Eiköhän "suvaitsevaiset" saa omalla tutulla luovalla tyylillään tuonkin vihapuheeksi tulkittua. Halla-aho kirjoitti lapsista jollain tapaa väärin tai sitten vääristä lapsista..  

[Henkipatto]

Kaikilla ei ole näin hyvä onni, sillä meidän suomalaistenkin perimässä on paljon geenivirheitä, jotka aiheuttavat varsinkin vanhemmalla iällä kantajilleen monia sairauksia.

Suurin osa niistä sairauksista on ns. elintasosairauksia, joille geenit korkeintaan altistavat.

Hieno kirjoitus Jussilta. Filosofinen fiilistely tarttuu lukijaan.

[uberteeni]

Kyllä minulle lapset ovat ihan itseisarvo. En tehnyt niitä itseni jatkeeksi, en lahjaksi yhteiskunnalle vaan ihan siksi että ovat ihmisiä. Toki se antaa omalle olemassaolollenikin lisää funktiota, mutta ensisijaisesti suhteessa on lapsi ja minä olen hänelle isä.

Pakko toiminto sormissani, älkää syyttäkö mua siit:
Jeesus: Älkää antako kutsua itseänne isäksi, sillä yksi teillä o...

Sana Sunnuntaiksi:

Evankeliumi: Matt. 23:1-12: Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen: Mooseksen istuin on nyt poliitikkojen ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan.
Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista.
He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa.
Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin.
He käyttävät leveitä hummereita ja panevat smokkiinsa isot tupsut,
he istuvat Hartwall-areenalla mielellään kunniapaikalla ja konserteissa etumaisilla istuimilla ja ovat hyvillään, kun ihmiset toreilla tervehtivät heitä ja kutsuvat heitä rikkaiksi.

Älkää te antako kutsua itseänne rikkaaksi, sillä teillä on vain yksi kassa ja te olette kaikki veljiä.
Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa.
Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus. Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.»

[RP]

Muistanpa 1980-luvulta jonkun radioohjelman, missä haastateltiin lääkäriä, joka oli tavannut kaikki suomen satavuotiaat. Hän hämmästeli sitä, että suurin osa heistä ei ollut lähes lainkaan käynyt elämänsä aikana lääkärissä. Ja hän hämmästeli sitäkin, miten seesteinen satavuotiaiden mieli oli.

Ainoa hämmästelemisen arvoinen asia tuossa on, että joku lääkäri pitää sitä ihmeteltävänä, että suurin osa satavuotiaaksi eläneistä ovat olleet suurimman osan elämästään hyvin terveitä. Toinen versio, jonka olen kuullut tuosta yleisestä lainalaisuudesta, meni suunilleen näin. Pirrä kuvaaja jonkun ihmisen henkilökohtaisista terveydenhoitomenoista. Todennäköisesti se väpättää pitkään hyvin matalalla tasolla. Jossakin vaihtelevassa vaiheessa suunta taittuu selvästi ylöspäin. Hautajaisia vietetään todennäköisesti runsasta kymmentä vuotta myöhemmin. (Itse tekisi mieli lisätä, että onnekkaimmila tuohon ei mene sitä kymmentä vuotta)

Kumpikaan näistä asioista ei muuta sitä, että vahemmissa, "luontaisemmissa", sivilisaatioissa oltiin sairaita ja tyypillisesti kuoltiin nykymittapuun mukaan nuorina.

[Kimmo Pirkkala]

Jollain tavalla on kyllä tullut ajateltua, että lapsien tekemisestä tulisi palkita paremmin. En halua syyllistää niitä, jotka eivät lapsia halua/pysty hankkimaan, mutta se ei ole ihan pieni summa rahaa, joka lapsettomille jää enemmän etelänreissuihin, asuntoon, autoihin jne.

Ei se ihan noinkaan kyllä mene. Lapsettomat usein asuvat yksin, jolloin asumisen kulut ovat paljon suuremmat. Lapsettomat miehet taas ovat usein persaukisia, sillä naiset tekevät miehen kanssa lapsia sitä mieluummin, mitä enemmän tällä on rahaa.

Väittäisin siis, että keskimäärin lapsia omaavat ihmiset reissaavat enemmän, asuvat hienommissa asunnoissa ja ajavat paremmilla autoilla kuin lapsettomat.

Puhun kuitenkin tilanteesta, jossa muuten olosuhteet ovat henkilöllä / pariskunnalla samanlaiset, ainoastaan lapsien olemassaolo on muuttuja. En tilanteesta, jossa kaikki olosuhteet ovat muuttujia. Lapsellisuus ei kenenkään varallisuutta kasvata, eikä lapsettomuus kenenkään varallisuutta pienennä. Lapsi tarkoittaa aina taloudellista taakkaa (isänä minua inhottaa sanoakin noin, mutta tosiasia se on silti).

Jos yhteiskunnan jatkuvuutta ja tulevaisuutta ajatellaan, niin ylivoimaisesti tärkein investointi eteenpäin on uusien ihmisten tuottaminen. Ja siitä investoinnista suurimman taloudellisen taakan kantavat vanhemmat, ei yhteiskunta kollektiivina. Toki myönnän että suurin osa normaalilla järjellä ja tunne-elämällä varustetuista vanhemmista saavat vastineeksi jotain täysin rahalla mittaamatonta.

[Kimmo Pirkkala]

Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa.

Mua sanotaankin isiksi...

[uberteeni]

Kumpikaan näistä asioista ei muuta sitä, että vanhemmissa, "luontaisemmissa", sivilisaatioissa oltiin sairaita ja tyypillisesti kuoltiin nykymittapuun mukaan nuorina.

Se johtui tasan tarkkaan elintasosta; Kivikauden ihminen eläisi vitamiineilla ja pähkinöillä ja kohtuullisella punaviinillä helposti satavuotiaaksi.

Ennustan jälleen: Näinä vuosina syntyvät ihmiset voivat elää jo kaksisataakuusikymmentävuotiaiksi (juuri viimeviikolla tuli julki taasen yksi ainesosa, joka vaikutti suoraan solujen vanhemiseen; esti niitä vanhentumasta.

Joku kahdensadan vuoden ikä tarkoittaa sitä, ettei tänne parane tuupata yhtään lisää ihmisiä minkään nimissä; siis; nykyisistä ihmistä jo suuri osa elää kaksisataa vuotiaiksi ja ylikin, joten mitä järkeä ylipäätään on tuottaa lisää ihmisiä.

Ensisijassa pitäisi alkaa miettiä, mitä on elämänlaatu; kuinka ihminen voisi elää mielekästä elämää, kun robotit tekevät kaikki mekaaniset työt, kuten rakennukset, kännykkä-läppärit, infrastruktuurin,... En kannata ihmisille sirkushuveja, enkä kilpailuja enkä temppuilua (parkouria jms.). Ihmisten pitää omaksua jokin täysin uusi tapa elää. Minulla on jo jotakin mielessä, mutta se ei mahdu marginaaliin.

[Green]

Kiitos, Jussi. Todella kaunis ja sympaattinen kirjoitus. Itse olen vanha mies, minulla on kolme jo aikuista lasta, ja tarkastelen elämää "taaksepäin". Oma kokemukseni on, että se aika, kun lapset olivat sinun lastesi ikäisiä, ja vähän isompiakin, oli hienointa ja antoisinta aikaa elämässä. Jos sitä ei olisi kokenut, elämä olisi jäänyt vajaaksi.
Kun katselee noita pieniä, suloisia olentoja, tulee halu toimia niin, että heilläkin aikuisina olisi hyvä elää Suomessa. Minä näen ainakin kolme suurta vaaratekijää: luonnonvarojen ryöstökulutus, ilmastonmuutos ja hallitsematon maahanmuutto. Näistä viimeinen laukeaa ilmeisesti ensin.
Jos tarkastellaan, millainen on Helsinki (ja muutkin suuret kaupungit Suomessa) 30-40 vuoden kuluttua, kun sinun lapsesi ovat aikuisia, antaa hyvää johtoa Länsi-Euroopan tilanteen tarkastelu. Jo nyt on Lontoon kantakaupungissa kolmannes väestöstä maahanmuuttajataustaisia, Rotterdamissa heillä on enemmistö. Kööpenhaminassa joka viides, Pariisissa joka kolmas ja Lontoossa joka toinen lapsi syntyy maahanmuuttajaperheeseen. Brysselissä 57 % lapsista syntyy muslimiperheeseen. Yleisimmät nimet poikalapsilla ovat Mohammed, Adam, Ayoub ja Mehdi. Puolet Saksan turkkilaisista ja 60 % Britannian pakistanilaisista ja bangladeshiläisistä hakee itselleen vaimon entisestä kotimaasta. Nämä luvut ovat Christoffer Caldwellin erinomaisesta, viime vuonna ilmestyneestä kirjasta "Reflections on the Revolution in Europe".  
Tämä on meilläkin odotettavissa. Kertoihan Vanhanen viimeksi tänään, että koko hallitus seisoo Thorsin maahanmuuttopolitiikan takana. Ja Jussi Pajunen on todennut, että vuonna 2025 joka neljäs helsinkiläinen on maahanmuuttajataustainen. Eikä se tietenkään siihen lopu. Olennainen kysymys on se, haluammeko me jättää lapsillemme samanlaisen Suomen kuin mihin useat Länsi-Euroopan maat ovat peruuttamattomasti kulkemassa.

[Green]

Kiitos, Jussi. Todella kaunis ja sympaattinen kirjoitus. Itse olen vanha mies, minulla on kolme jo aikuista lasta, ja tarkastelen elämää "taaksepäin". Oma kokemukseni on, että se aika, kun lapset olivat sinun lastesi ikäisiä, ja vähän isompiakin, oli hienointa ja antoisinta aikaa elämässä. Jos sitä ei olisi kokenut, elämä olisi jäänyt vajaaksi.
Kun katselee noita pieniä, suloisia olentoja, tulee halu toimia niin, että heilläkin aikuisina olisi hyvä elää Suomessa. Minä näen ainakin kolme suurta vaaratekijää: luonnonvarojen ryöstökulutus, ilmastonmuutos ja hallitsematon maahanmuutto. Näistä viimeinen laukeaa ilmeisesti ensin.
Jos tarkastellaan, millainen on Helsinki (ja muutkin suuret kaupungit Suomessa) 30-40 vuoden kuluttua, kun sinun lapsesi ovat aikuisia, antaa hyvää johtoa Länsi-Euroopan tilanteen tarkastelu. Jo nyt on Lontoon kantakaupungissa kolmannes väestöstä maahanmuuttajataustaisia, Rotterdamissa heillä on enemmistö. Kööpenhaminassa joka viides, Pariisissa joka kolmas ja Lontoossa joka toinen lapsi syntyy maahanmuuttajaperheeseen. Brysselissä 57 % lapsista syntyy muslimiperheeseen. Yleisimmät nimet poikalapsilla ovat Mohammed, Adam, Ayoub ja Mehdi. Puolet Saksan turkkilaisista ja 60 % Britannian pakistanilaisista ja bangladeshiläisistä hakee itselleen vaimon entisestä kotimaasta. Nämä luvut ovat Christoffer Caldwellin erinomaisesta, viime vuonna ilmestyneestä kirjasta "Reflections on the Revolution in Europe".  
Tämä on meilläkin odotettavissa. Kertoihan Vanhanen viimeksi tänään, että koko hallitus seisoo Thorsin maahanmuuttopolitiikan takana. Ja Jussi Pajunen on todennut, että vuonna 2025 joka neljäs helsinkiläinen on maahanmuuttajataustainen. Eikä se tietenkään siihen lopu. Olennainen kysymys on se, haluammeko me jättää lapsillemme samanlaisen Suomen kuin mihin useat Länsi-Euroopan maat ovat peruuttamattomasti kulkemassa.

[Nikopol]

Kauniisti kirjoitettu. Koen isyyden hyvin pitkälle samoin.

Mutta rehellisyyden nimissä myönnän että toisinaan aivan helvetin raskasta. Jopa niin että joskus kaduttaa, mutta se menee ohi kun joku peruuttaa syliin ja sanoo että isi luetaan.

[Kukkahattuinen Fatima]

Olipas piristävä ketju näin mokuttajankin lukea! Missä kiukku, viha, katkeruus?!
Lisää tällaisia!

[Juha J.]

Jollain tavalla on kyllä tullut ajateltua, että lapsien tekemisestä tulisi palkita paremmin. En halua syyllistää niitä, jotka eivät lapsia halua/pysty hankkimaan, mutta se ei ole ihan pieni summa rahaa, joka lapsettomille jää enemmän etelänreissuihin, asuntoon, autoihin jne. Plus älyttömän paljon enemmän vapaa-aikaa. Meikäläinen voisi kyllä ottaa aika paljon isommat lapsilisät.

Me lapselliset kuitenkin teemme ne tulevaisuudentekijät, jotka tätä yhteiskuntaa toivottavasti pitävät pystyssä sitten kun vaippoja taas tarvitsee.

Joo, kaikki kunnia lapsiperheille. Itsekin pyrin kannustamaan lähipiiriä lisääntymään tarjoamalla omaa vapaa-aikaani lastenhoitoon.

Täällä maalailtu uskottava hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisskenaario ei lisää omia rationaalisesti perusteltuja lapsentekoajatuksia, tai ainakin ne on tavallaan rakennettava uudestaan eri pohjalle. Se vie aikaa. Tarkoitan rationaalisella perustelulla lähinnä tuota monien esiintuomaa pointtia, että myöhemmin kaduttaa jos ei lapsia tee.

Arvaan, että me ollaan Inna samaa ikäluokkaa. Meidän olisi aika jättää pois paskanpuhuminen ja veikkailu siitä kannattaako lapsia hankkia vai ei. Buhuu, tää yhteiskunta on kauhea. Ei tähän maailmaan!

Siskoni sai lapsen reilu vuosi sitten ja tämä kyseinen vauva on kaunein ihminen ikinä. Ei ne kaikki vauvat olekaan niin samannäköisiä kun ne tuntee.

[Veikko Suvanto]

Erittäin kaunis kirjoitus. 

Eiköhän "suvaitsevaiset" saa omalla tutulla luovalla tyylillään tuonkin vihapuheeksi tulkittua. Halla-aho kirjoitti lapsista jollain tapaa väärin tai sitten vääristä lapsista..  

Image-lehden haastattelussa tämä on jo tehty, tosin toisen mutta varsin samansisältöisen kirjoituksen pohjalta:

Ihmiset, joilla on lapsia, yllyttävät kavereitaankin hankkimaan niitä. Lapsettomat luulevat tämän johtuvan siitä, että hermoraunioiset vanhemmat haluavat jakaa kärsimystään muille. Tämä ei pidä paikkaansa. Se, mikä tulee lapsen mukana, on totaalista ja hyvää, se kuuluu ihmisyyteen ja on oikein. Kun sen saa kokea, tuntuu traagiselta, että joku vapaaehtoisesti jäisi siitä paitsi.

Edellistä ei ole kopioitu herätysliikkeen hurmahenkiseltä foorumilta eikä edes Vauva-lehden keskustelupalstalta. Lainaus on vanhin Jussi Halla-ahon blogiarkistosta löytyvä kirjoitus, kesäkuulta 2003. [...]

Okei, ei ihan vihapuhetta, mutta hurmahenkistä julistusta tai mitälie lepertelyä kuitenkin... 

[Huscarl]

Nyt aivan liian usein on tapana pyrkiä totuuteen sairauksia tutkimalla, kun pitäisi ymmärtää, että totuus löytyy terveistä.

Nimenomaan tämä. Koko länsimaisen lääketieteen ongelma on siinä, että se perustuu sairauksien hoitamiseen, eikä niiden ennaltaehkäisemiseen. Joka vaivaan kehitetään pilleriä ja troppia, sen sijaan että korjattaisiin ongelman alkulähde. Esimerkiksi suuhygienia on useimmilla ihmisillä käsittämättömän huonoa, eikä vähiten siksi, että lääkärit antavat ristiriitaisia neuvoja kuinka tulisi harjata. Nimenomaan ikenien kautta verenkiertoon joutuu (huonon hammasharjan piikeistä) koko ajan kaikenlaista moskaa, mikä sitten vuosien kuluessa kertyy elimistöön ja aiheuttaa sairauksia. Tällaisiakaan asioita ei juuri mietitä, odotetaan vaan että kyllä joku linimentti pelastaa.

[jpk]

helppo olla samaa mieltä

Eli itsestään selvää.
Oliko muuta keskusteltavaa?