Onko nuivuus tuottanut ongelmia lähipiirissäsi?

[Tinden]

Olen pitänyt rasistiset ajatukset aika lailla omassa päässäni.

HEi, tämähän on aivan kuin se kuuluisa lause, jotta pahoja saa ajatella, kunhan ei lausu ääneen. heh, Toki ihan lähisuku tietää, mitä mieltä olen maahanmuutosta. Ja kutsuuhan tuo puolisokin minua rasistiksi.

Puoliso (mies) yllättyi kyllä siitä, että voisin äänestää tri Jussia.
Niin ja minä olen nainen.

[Tsm]

Tieto lisää tuskaa...

Avovaimoni on erittäin punavihreä. Hänen kanssaan emme voi keskustella mihinkään maahanmuuttoon liittyvästä. Tämä on myös pääsyy siihen miksi minä en ole aktiivisempi homman suhteen. Hän on tärkeämpi.

Ystävieni ja tuttavieni asenteet ovat pääosin omiani vastaavat silloin kun asia tulee puheeksi. Moni vain tuntuu tyytyvän uutispimentoon, eikä jaksa itse ottaa asioista selvää säilyttäen näin onnellisen tietämättömyytensä ja mielenrauhansa.

Työssäni en näistä asioista juuri puhu. Työskentelen suomalaisten, virolaisten ja venäläisten esimiehenä ja heilläkin on varovaisen tiedustelun perusteella myöskin hieman nuivuutta verissään. Muutenkin nämä äijät ovat hyvää sakkia, vaikkakin heitä joutuu "ymmärtämään" enemmän kuin kotosuomalaista.

Esim. jos eestiläiseltä kysyy osaako hän tämän kyseisen työtehtävän, on vastaus aina: "Ma olen baljon tehnut tema". Tämä tarkoittaa, ettei ole pienintäkään aavistusta koko hommasta, mutta koitetaan silti. Eräs eestiläinen selitti minulle, että tämä juontaa juurensa kommunismin aikaiseen ajatteluun. Kaikki osasivat oletusarvoisesti tehdä kaikkea. Jos et osannut ja tunnustit sen, ei tippunut töitä eikä rahaa. Jos väitit osaavasi ja teit, jouduit korkeintaan korjaamaan pahimpia virheitä. Tämä on siis yksi syy neuvostotuotteiden muinaiseen laatuun.

Huvittavaa näiden ukkojen jorinoissa on se, että virolainen haukkuu venäläisen pystyyn heti kun venäläisen selkä kääntyy.

Jos pienimuotoinen yleistäminen näiden omien ukkojen toimista sallitaan, niin venäläiset haluavat aina vain lisää rahaa samasta työstä ja virolaiset aina vain vähemmän töitä (samaan rahaan).

Aika velikultia.

[Ullanlinna]

Avovaimoni on erittäin punavihreä. Hänen kanssaan emme voi keskustella mihinkään maahanmuuttoon liittyvästä. Tämä on myös pääsyy siihen miksi minä en ole aktiivisempi homman suhteen. Hän on tärkeämpi.

Komppaan Tsm:ää. Tosin aion jollain tavalla aktivoitua eurovaalien tiimoilta. Saas nähä miten äijän käy.

[Mika.H]

90% tutuista ja kavereistani suhtautuu asiaan samalla tavalla kuin minä.

vaimon tutuissa on muutamia sössöttäjiä. Yleensä eivät edes keskustele kanssani kun tietävät, että joutuvat naurunalaiseksi.

Yhdessä toiminnassa tuli naapurustokin tutuksi ja suhde oli suunnilleen sama. 90% eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä tilanteeeen, 10% mutisi jotain puolesta.

Eli ei siis ole ollut ongelmia. Joskus oikein ihmettelen, missä noiden kannattajat oikein ovat kun ei lähistölle osu oikein ketään...

[Timo Hellman]

Tällä hetkellä ei ilmene ollenkaan vaikeuksia.
Siskoni on nuivahko itsekin ja oli suu Hangon keksillä kun kuuli liittymisestäni perussuomalaisiin ja kehui kovasti (itse tosin yrittäjänä varmaan äänestää sekoomusta ja pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksikin ko. puljun listoille). Toiselle siskolle asia on jokseenkin sama, vanhempani (isä on ex-demari ja vanhakantainen karvaperseinen työväenliikkeen mies, ja aika maltillinen arvoliberaali) ovat sinut myös tämän asian kanssa ja pitävät Halla-ahoa fiksuna miehenä lehtijuttujen ja TV-esiintymisten nojalla, äiti jopa sanoi "nätiksi punastelevaksi pojaksi" katsottuaan Pressiklubin ja inhosi Salménia.

Työpaikalla puoluekantani ja mielipiteet eivät ole haitanneet ketään ainakaan näkyvästi.

[PaulR]

Sitä on ollut niin kauan laitanuiva, että ystäväpiiri on muodostunut itsestään kaltaisekseen.

En pidä teeskentelystä tai peleistä. Samoilla mielipiteillä mennään seurasta riippumatta. Toisin sanoen, jos mielipidettä näihin asioihin kysytään, saa saman märkä_rätti_naamalle vastauksen, oli kysyjä kuka tahansa.

Tapasin vastikään tuttuja kymmenen vuoden takaa. Melkoisen liito-oravakerhoa edustivat, mutta juttu jatkui luontevasti siitä, mihin se oli aikoinaan jäänyt. Nyt saan sähköpostissa linkkejä todella nuiviin teksteihin, otsikoituna; "Moi, ajattelin, että sua saattais kiinnostaa."

Mutta että avokkina suvaitsija? Ei hyvä tavaton. Ei vaikka saisi parasta seksiä ikinä. Suurin sukuelin on kuitenkin aivot. Jos siellä ei synkkaa, ei nainenkaan kiinnosta. Kerran naimisiin menoa harkinneena oli morsiamena minuakin nuivempi nainen (am.). Ja se on jo paljon se.

[tapio]

Kun silloisella työpaikallani 1990-luvun taitteessa hieman naureskelin lehtijutuille Pohjois-Suomessa esiintyvistä elämäntapaintiaaneista, työpaikkani naiset tuomitsivat minut ennakkoluuloiseksi.

Samaan aikaan Suomeen alkoi tulla somaleita Neuvostoliitosta. Kyselin, mitä ihmeen porukkaa tämä oikein on. Työpaikkani naiset olivat sitä mieltä, että he ovat säälittäviä pakolaisia, joita Suomi on nimenomaan kaivannut, ja että on kertakaikkiaan rasistista epäillä tätä.

Satuin kerran kuulemaan keskustelun, kun työpaikkani naiset pohtivat keskenään, olenko ulkomaalaisvastainen rasisti ja sovinisti, ja sovinko enää lainkaan suvaitsevaiseen työpaikkaan.

Silloin aloin epäillä kaikkea poliittista korrektiutta, jota myös suvaitsevaisuudeksi kutsutaan.

Kun suvaitsevainen tuomitsee jonkun suvaitsemattomaksi, se tosiaan tarkoittaa sulkemista kaiken ulkopuolelle.

Vuosikausia varoin ottamasta mitään kantaa maahanmuuttoon, feminismiin ja muihin vastaaviin kipeihin aihepiireihin.

Lopulta mitta tuli kuitenkin täyteen.

[Embo]

Hmm. Puhuimme ystävän kanssa city-kaneista ja niiden liiallisen lisääntymisen aiheuttamista ongelmista. Ystäväni arveli jo kyyneltäen, että ajattelin muuta kanien tilalla, mutta korostin että nyt puhutaan city-kaneista  :.

Citykaniongelman muuten tajusi jo alussa yksi biologi, mutta mitään toimenpiteitä ei katsottu tarpeellisiksi, koska citykaneja oli niin vähän...

[illmaninati]

Luulen että se tuottaisi joissain piireissä epämiellyttäviä reaktioita, joten olenkin päättänyt olla tuomatta vakaumustani sen kummemmin mihinkään Facebookiin tai muutenkaan pöytäkeskusteluihin. Käytäntö on osoittanut etten todellakaan ole vahvimmillani, kun joku Persoona vyöryttää tunteen voimalla ja suu vaahdossa syytöksiä toisen perään.

Olen muutenkin hyvin maltillinen, mutta uskon toisaalta sen tuoneen Hommalle muutaman kiinnostuneen lisävieraan; Kun näistä asioista tulee puhe, niin teen sen mieluiten rauhallisesti ja ajan kanssa. Ja perkeles ne tuntuvat uskovan mua liki kertalaakista.

[Mage]

Itselläni on jonkun verran tullut peistä taitettua lähinna äitini ja sen suvun puolesta.

Mutta olen huomannut, että jopa die hard vihreä joutuu myöntymään oikein perusteltuun asiaan.

Ainoan kerran olen kokenut antinuivuuden melkein käsinkosketeltavasti oli eräs ilta eräässä paikassa eräällä nuotiolla. Satuin siinä sitten yhdessä vaiheessa aukaiseen suuni kummilapsitoiminnasta. Arvostelin sen epäoikeudenmukaisuutta ja sitä että ko. toiminnan rahoilla voitaisiin tehdä jotain paljon järkevämpää. Seuraava tilanne oli, että sain nippanappa väistettyä nyrkiniskun ja koko äijän, joka tulimelkein läpi nuotion opettamaan minulle mielipidettään. Jostain syystä tuntuu, että kun eräiden henkilöiden ajatusmaailmaan tulee häiritsevä tekijä niin sen ainoa poistamiskeino on vetää turpiin, jotta oppii oleen suvaitseva.

[kertsu59]

Työpaikalla sitä normaali sinä se olet rasisti läppää joiltakin mutta ei sen vakavampaa.Muutamia nuivia on kuitenkin porukassa eivät kuitenkaan pidä meteliä mielipiteistään.Luulisin että se on normi suomalaista varovaisuutta, odotetaan minne tuuli kääntyy.

[EL SID]

kannattaako omaa "nuivuuttaan" tuoda esiin?

itse olen esimiesasemassa, joudun olemaan tekemisissä kaikenlaiten hörhöjen kanssa nyt ja jatkossakin. Toimin toki aktiivisesti, kun on tarvetta, mutta ainakaan työpaikalla ja harrastuksissa en tuo aatteitani mitenkään esille.

asiaa helpottaa sekin, ettei kukaan ole kysynyt mielipiteitäni mamuista tai romaaneista :

[Leikkimielinen pihapeli]

Vielä yksi kommentti. Tässä ketjussa on puhuttu hiukan naisten suhtautumisesta nuivuuteen. Olen samaa mieltä naisista kuin pari muu kirjoittaja täällä, ja minusta on tullut hiukkasen sovinisti viime vuosina.

Pitää muistaa se, että naisella (toisin kuin miehellä) on hoivavietti, joka saa hänet näkemään esim. murhaajan helpommin uhrina. Ja onhan se myös ihan fakta, että esim. sarjamurhaajilla kyllä riittää naispuoleisia ihailijoita jonoksi asti. Ehkä sarjamurhaaminen antaa naiselle viestin siitä, että ko. uros on saanut elämässään aikaiseksi edes jotain konkreettista:

http://www.youtube.com/watch?v=XDl5QfkFlDY

[Al-Juzar]

Lähin kaveripiirini on jostain syystä lähes poikkeuksetta umpinuivaa. Varmaankin olen tullut parhaiten juttuun samanhenkisten ihmisten kanssa. Rasistikortteja viljelevän moku-uskovaisen kanssa minulla ei vain ajatusaallot resonoi, vaikka maahanmuutosta ei olisi vielä suuta aukaistukaan. Tällaisten henkilöiden kanssa on vaikea päästä rakentavaan ajatustenvaihtoon monesta muustakin asiasta, koska heillä tunnepuoli ja looginen ajattelu sekoittuvat pahasti. Opiskelijapiireissä olen huomannut, että tällainen ajattelu on sitä yleisempää, mitä epämatemaattisemman ja mitä humanistisemman aineen opiskelijasta on kyse. Kovien luonnontieteiden piireissä nuivuus on omien havaintojeni mukaan todella yleistä. Iso osa tutuistani on sellaisia, jotka ovat potentiaalisia nuivia, koska perustavat mielipiteensä järkisyihin. He eivät ole usein asiaa juuri ajatelleet, koska se ei ole heitä kiinnostanut. Siksi heidän ainoa mielipiteensä maahanmuutosta on heikko Hesarin pääkirjoituksista ja Vieraskynästä luettu mantra. Tällaisten ihmisten nuivistaminen on helppoa, kun luettelee muutamia faktoja ja esittää joitakin omaa ajattelua aktivoivia kysymyksiä.

[Vetinari]

Pitää muistaa se, että naisella (toisin kuin miehellä) on hoivavietti, joka saa hänet näkemään esim. murhaajan helpommin uhrina. Ja onhan se myös ihan fakta, että esim. sarjamurhaajilla kyllä riittää naispuoleisia ihailijoita jonoksi asti. Ehkä sarjamurhaaminen antaa naiselle viestin siitä, että ko. uros on saanut elämässään aikaiseksi edes jotain konkreettista:

http://www.youtube.com/watch?v=XDl5QfkFlDY

Miehilläkin on aivoissaan limbinen järjestelmä, joka kaiken muun sälppeen ohella on antanut myös ihmisille taipumuksen hoivata kaikenlaista kasveista toisiin ihmisiin.

Tuo, että naiset hoivaisivat helpommin murhaajia, on puppua. Ylivoimaisesti suurin osa naisista pitää murhaajia etovina ja hyvin vastenmielisinä yksilöinä. Ne naiset, jotka lähettelevät ihailijakirjeitä murhaajille, ovat jollakin tapaa psyykkisesti oireilevia (useimmiten pinnan alla), johtuen jostakin traumasta koskien omaa tunne-elämäänsä, tai vaihtoehtoisesti heidän persoonansa on puutteellisesti rakentunut. Tämä ei ole mutua, mutta valitettavasti en muista tarkkoja lähteitä, koska siitä on vuosikausia kun noihin tutkimuksiin satuin törmäämään.

Valtaosa sarjamurhaajista ja muista suurrikollisista on miehiä, joten tuo naisten kirjoittelu nousee helpommin esiin. Kuitenkin, ihan yhtä lailla naispuoliset murhaajat (joko sarja- tai ei-sarja) saavat yhtäläisiä kirjeitä miehiltä. Esimerkiksi Aileen Wuornos sai paljon kirjeitä miehiltä, jotka lupasivat ja vannoivat rakastavansa tätä kun hän ei muualta saanut rakkautta. Mutta koska se miesten kirjoittelu on murhatilastojen sukupuolijakauman vuoksi paljon pienempi ilmiö kuin naisten kirjoittelu, eikä siitä olla vedetty niin yleistäviä johtopäätöksiä.

Eli tiivistettynä: murhaajiin rakastuminen ja heille kirjoittelu kumpuaa yksilön omista traumoista/vinoutumista, ei niinkään sukupuolesta. Valtaosa ihmisistä pitää murhaajaa iljettävänä tyyppinä, josta tulisi päästä eroon.

[kepposyksikkö]

Äiti ainakin on nuiva, en tiedä muiden sukulaisten ja tuttavien nuivuusastetta, koska en ole sitä suoraan kysynyt tai tuonut omaa nuivuuttani kovin räikeästi julki. Pyrin toki mainitsemaan jotain nuivaa jos vaikka katson tv:tä jonkun kanssa ja sieltä tulee jotain mokuttavaa, sekä kertomaan nuivistuttavia uutisia silloin tällöin. Nuivuus ei siis ole ainakaan vielä tuottanut ongelmia.

Noista sarjamurhaajista sanoisin, että murhaajat saavat yleensä paljon julkisuutta ja melkein kuka tahansa joka saa paljon julkisuutta alkaa saada kiinnostuneita yhteydenottoja jo sen takia. Monille ihmisille julkisuus tuo mielikuvan siitä että ko. ihminen on jotenkin 'erityinen' vaikkei se ainakaan nykyään päde.

[JM-K]

Ei ole, päinvastoin. Adressin ja Ajankohtaisen kakkosen jälkeen olen suorastaan koko suvun ja lähipiirin kultapoika. Eli kaikki nuoruusvuosien sekoilut ovat muuttuneet mielissä lähinnä poikamaiseksi kepposteluksi... No poikamaista keppostelua ja käytännön pilailua ne vain olivatkin!

Niin se maailma vaan muuttuu: 65v sitten piti könytä 5 vuotta verisissä juoksuhaudoissa kivääri kourassa saadakseen rispektiä.

Nykyään riittää, kun kirjoittelee netissä ja kiusaa telkkarissa tyhjää puhuvia lausuntoautomaatteja.

Toivottavasti vaarit olette poikaan tyytyväisiä. Missä nyt sitten olettekin.

[Mage]

Toivottavasti vaarit olette poikaan tyytyväisiä. Missä nyt sitten olettekin.

Vaarini roudasi haavoittuneita monta vuotta sodassa. Ei koskaan puhunut siitä. Ymmärrän hyvin. Toivottavasti emme joudu siihen tilanteeseen enään.

Toivottavasti lapsenlapset uskaltaa puhua meistä/teistä, jotka uskallettiin kyseenalaistaa. Se on yksi syy miksi tätä teen. Jotta tulevilla olisi vielä mahdollisuus olla vapaita tekemään niinkuin järki sanoo, eikä niinkuin joku jostain minareetistä huutaa.

[Lentomestari]

Minulla nuivuus tuottaa vain sussun kanssa ongelmia, tosin hauskasti lientyi kun pari viikkoa sitten joku kirjailija aamu-teeveessä kehui Jussi Halla-Ahon kirjoituksia, se oli kun taikasauvan kosketus ja olen tästä aamutelkun pätkästä hyvin tyytyväinen. vanhempien ja veljen nuivuutta en ole kokeillut, Duunissa kaikki kaverit on nuivia ja kaveriporukassa on erittäin nuivia, eli siellä voi "heittää läppää" ihan lämpimikseen.

[Viljo]

Oma kokemus oli kun tuo avovaimo valitti, että luen joka päivä sitä homma-forumia. Sanoi, että lukisit vaikka ilta-sanomia niin tietäisit missä mennään.. öö hehee

[Ernst]

Nuivana on edelleenkin mukava olla.

[varaani]

Omat ystäväni ovat melkoisen neutraaleja kaiken suhteen joten mitään riitaa näistä asioista ei ole tullut.

Joskus tosin itseäni sapettaa se että tunnen aloittaneeni hyvän keskustelun ja huomaan vastapuolen katsovan telkkaria suu auki ja vastailenvan "jaa..jaa"

Olenkin päätynytkin vuodattamaan aiheesta lähes 100% vain täällä. 

[Jari-Petri Heino]

Minua ei voi henkilökohtaisesti vähempää kiinnostaa, mitä muut ovat mieltä nuivuudestani. Jos joku ei halua olla tekemisissä kanssani sen takia, että uskallan kyseenalaistaa asioita, niin minä en varmasti pakota. Mitä enemmän nuivat ihmiset uskaltavat puhua asioista omilla nimillään ja naamoillaan, sitä vakuuttavampia he ovat.
Jos ihminen on huolissaan omasta tai läheistensä hyvinvoinnista, niin siinä ei ole mitään hävettävää. Siihen vetoavat nämä suvaisevaisetkin, perustellessaan turvapaikanhakijoiden hätää.
Olen koettanut käydä rationaalista keskustelua aiheesta muilla foorumeilla, mutta se saa minut ainoastaan todella surulliseksi, koska ihmisillä on ilmeisesti asiat niin hyvin, että suurin osa kulkee täysin laput silmillä.
Uskontoja en erittele vaan suhtaudun kaikkiin erittäin nuivasti.

[citizen]

Ei ole, päinvastoin. Adressin ja Ajankohtaisen kakkosen jälkeen olen suorastaan koko suvun ja lähipiirin kultapoika. Eli kaikki nuoruusvuosien sekoilut ovat muuttuneet mielissä lähinnä poikamaiseksi kepposteluksi... No poikamaista keppostelua ja käytännön pilailua ne vain olivatkin!

Niin se maailma vaan muuttuu: 65v sitten piti könytä 5 vuotta verisissä juoksuhaudoissa kivääri kourassa saadakseen rispektiä.

Nykyään riittää, kun kirjoittelee netissä ja kiusaa telkkarissa tyhjää puhuvia lausuntoautomaatteja.

Toivottavasti vaarit olette poikaan tyytyväisiä. Missä nyt sitten olettekin.

Sinä se osaat laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Tosin olen ymmärtänyt, että veteraanit eivät saaneet ansaitsemaansa kunnioitusta vuosiin. Mitenkähän "Talvisodan ihme" onnistuisi somali-, kurdi-, arabi- ja afgaanikomppanioiden kanssa. Jos Amnesty edes antaisi heidän palvella armeijassa. Nykyään sodan tullen taitaa olla nuorten miesten velvollisuus paeta toiselle puolelle maapalloa.

[MW]

Nykyään sodan tullen taitaa olla nuorten miesten velvollisuus paeta toiselle puolelle maapalloa.

Lapsiahan nuo, tuskin lie kovin montaa vaimoakaan, monella. Ei saa tuomita ihmistä pelkästään hänen satakiloisen, miehisen olemuksensa perusteella!

[o_O]

Facebookissa olen jakanut tiettyjä mamu-uutisia ja kommenteissa kyseltiin puolitosissaan olenko rasisti. Vastasin että nykykriteereillä ilmeisesti olen ja se helpotti - raja on nyt ylitetty

[Olaf]

Eipä ole ongelmia ollut, varsin nuivaa väkeä tuntuu olevan ylivoimaisesti suurin osa tutuista. Eriäviäkin mielipiteitä on löytynyt, vähemmän yllättäen hyvää tarkoittavilta naisihmisiltä. Empaattisuudesta kumpuavat perusmokutusargumentit on kyllä kuultu, mutta ongelmia ei seurannut vaan rakentavaa keskustelua aiheesta. Islamia ei sentään kukaan ole ylistänyt, päinvastoin. Tuntemani mamut on erittäin nuivia, mutta niistähän ei ole kuin yksi "varsinainen" ja sekin kristitty.

Facebookissa yhteisöjen rasismisyytteisiin tympääntyneenä liityin näihin pahamaineisiin "Autetaan somaliystävämme kotiin" ja "Astrid Thorsin ideoima uusi ulkomaalaislaki hylättävä" yhteisöihin sekä ryhdyin Halla-Ahon kaveriksi. Eipä siitä mitään mainittavaa seurannut, vain pientä rasistikuittailua kieli poskessa. Eiköhän ne vaikeat vainon ajat ole vielä edessä!

[Tuukka Kuru]

Tosiaan kokemuksia näyttää löytyvän monenlaisia eri ihmisiltä. Itselläni on kyllä sattunut hyvä tuuri oman kaveriporukan koostuessa pitkälti samalla tavalla ajattelevista ihmisistä, ja niin tekee tyttöystävänikin. Ystävät jotka edustavat vastakkaista mielipidettä kykenevät kuitenkin asialliseen keskusteluun, eikä minkäänsorttista mustamaalausta ole havaittavissa.

Maahanmuuttokriittisyyteni ja suvaitsemattomuuteni islamisoitumista kohtaan on herättänyt ehkä eniten ristiriitaisuuksia seurakunnassa, jossa tämänkin vuoden yhteisvastuukeräyksen kohde oli "rasisminvastainen työ". Toimin kirkon nuorisotyön avustajana.

[Rutja]

Tuon oman kantani melko nopeasti esiin jossain sivulauseessa jos olen tutustumassa uusiin ihmisiin. Tämän teen ihan vain sen takia, jotta voin tarkkailla reaktioita tässä uudessa tuttavuudessa. Mikäli häneltä pääsee aiheesta äbäläwäbälä niin jätän ajatukset suuremmasta tuttavuudesta sikseen jo siinä vaiheessa.

Onhan näiden ajatusten kanssa tullut ongelmia, mutta en vain ole niitä ihmisiä, jotka tekevät kompromisseja omista periaatteistaan. Tulevien polvien Suomi on kuitenkin minulle sen verran tärkeä asia, että siinä ei paljoa pari ystävyyssuhdetta lopulta paina.

[tapio]

Kyllä minä huomasin jo 1990-luvun taitteessa, että nyt pitäisi jollakin helvetin tavalla vannoa uskollisuutta maahanmuutolle tai muuten joutuu lähipiirissään vainon ja vähintäänkin henkisen kiusaamisen kohteeksi. Aluksi kyselin, mitä ihmeen porukkaa nämä Neuvostoliitosta Suomeen tulevat somalit oikein ovat. Sain vastaukseksi, että he ovat säälittäviä pakolaisia, joita Suomi on nimenomaan kaivannut, ja joka tätä epäilee ja kyseenalaistaa, on hirveä rasisti.

Opin pitämään suuni kiinni, mutta silti tunsin, että selkäni takana minua epäiltiin rasismista, joka puolestaan on hirveintä, mitä elämässä voi olla.

Kukaan ei halua olla rasisti, sillä rasistille kaikki ovet sulkeutuvat.