Onko nuivuus tuottanut ongelmia lähipiirissäsi?

[Habahoo]

Ei työpaikalla ainakaan. Normi ystäviä on aika vähän, ja nekin nuivia. Työpaikallani oli siirtolainen, niin kuin ennen sanottiin. Jatkuvia ongelmia ja selkään "puukotuksia". No kaveri teki viimeisen virheen ja siirrettiin reserviin. Nyt on niin rauhallista ja jopa pomo hymyilee.

[Jussi Savola]

Olin itse se, joka aiheutti nuiville kavereille ongelmia. Sitten minäkin nuivistuin, ja elämästä tuli helpompaa.

Mies tai nainen, who cares, mutta *ISO HALI* tästä.

Ja juu. Humanistisempien ystävien rivi on harventunut. Minkäs teet, en petä itseäni.

[Hra. Gleb]

Avopuolison kanssa on väännetty asiasta peistä toisinaan, Halla-ahon kirjoitustyylistä ei perustanut juurikaan, mutta viimeaikojen median ylilyönnit on saanut hieman kääntämään kelkkaa. Maahanmuuttopolitiikasta ollaan kyllä aika samaa mieltä (kummallakin on kokemusta kansainvälisistä piireistä, joten tapaamme vitsailla että mitä enemmän maailmaa näkee, sitä rasistisemmaksi tulee).

Kaveripiiri on aika akateemista, joten näistä asioista keskusteleminen on aina hieman vaarallista. Joskus pikkupäissään jatkoilla asia nousi esille ja saatiin aika tulinen väittely aikaiseksi. Kun olin argumentoinut kanssaväittelijät suohon, keskustelu päättyi "Senkin Perussuomalainen! Populisti!" -huudahdukseen ja hiljaiseen myöntymykseen

Toisinaan taasen huomaa ettei maahanmuuttoasioista kannata tiettyjen ihmisten kanssa keskustella. Heistä huomaa aika nopeasti ettei viesti mene läpi. "Väärän" mielipiteen kuullessaan kasvot muuttuvat valkoisiksi ja alkavat vain hiljaa nyökkäillä ja hivuttautua vähän kauemmaksi...

[Ministeri]

No aika omituisia kokemuksia on porukalla täällä Itse olen ollut avoimen nuiva, ainakin jos hommat on tullut puheeksi, eikä kukaan ole mitenkään koskaan kyseenalaistanut mielipiteitäni! Tai sitten vaan en jostain syystä ole joutunut tekemisiin kenenkään kovin antinuivan kanssa

Mutta vastaus kysymykseen on ettei mitään onglmia ole ikinä ollut kenenkään kanssa, päinvastoin kun monella muulla täällä näyttää olleen.

[Futuristi]

Onko kenelläkään muulla kuin minulla nuivistuminen tuottanut ongelmia ystävä/tuttavapiirissä?

Yksi parhaimmista ystävistäni on paikallisen suvaitsevaisuuspiirin kovaääninen lippulaiva ja kasvatettu Vihreäksi jo pienestä pitäen, ja Homma kaihertaa välejämme pahasti. Minä olen hänen mielestään suvaitsematon rasisti ja islamofobi (en ole kumpaakaan). Minun puolestani hän voi järjestää moku-iltoja ja -tapahtumia, ei heiluta minun venettäni. Mutta minun Scriptanlukemiseni ja islamkriittisyyteni heiluttaa hänen venettään aivan liikaa.

Aikoinaan sain sukset pysyvästi ristiin erään naispuolisen ystäväni kanssa, kun erehdyin kertomaan hänelle mielipiteeni feminismistä. Olin kuulemma sovinistisika jne. Ensi alkuun pyysin alkuperäistä mielipidettäni anteeksi, mutta tulin jo seuraavan tunnin kuluessa järkiini ja peruin anteeksipyyntöni. Ilmoitin että mikäli et kykene mitenkään suvaitsemaan tätä perustavaa laatua olevaa mielipide-eroamme ja keskustelemaan siitä normaalien ihmisten tavoin, se on sitten ystävyytemme loppu.

Kuten arvata saattoi, "väärä" mielipiteeni oli jotain sellaista jota ks. ihminen ei voinut sulattaa, joten ystävyytemme päättyi virallisesti siihen. Oma neuvoni on, että vaikka tämä ystäväsi olisi sinulle kuinka tärkeä hyvänsä, sinun ei missään nimessä pidä alkaa pyytelemään mielipiteitäsi anteeksi pelkästään siksi, ettei ystävyyssuhteenne katkeaisi. Minusta ystävyys ei saa perustua "kiristykselle", jossa toinen osapuoli kylmästi sanelee mitä toinen saa ajatella, tai muuten ystävyydelle ei muka ole perusteita.

Mitä julkiseen nuivuuteen tulee, niin pääsääntöisesti olen pitänyt mielipiteeni omana tietonani, mutta suoraan kysyttäessä olen kyllä kertonut mitä mieltä olen.

Minä en ymmärrä miten ystävyyteen voi tuollainen kiristys edes kuulua. Eiväthän ystävät ole sillä tavalla vahvasti tunnetasolla toisiinsa sitoutuneita kuin sukulaiset tai puolisot. Jos joku ystävistäni ei sietäisi mielipiteitäni, niin se olisi sitten siinä se ystävyys eikä paljon hetkauttaisi. Minulle kun ystävyyden koko pointti on, että voi olla oma itsensä ja vaihtaa ajatuksia vapaasti. Uusia ystäviä saa aina ja enkä pidä muutenkaan ystävyyssuhteistani mitään kirjaa. Ystävät ovat tyyppejä, joita tavataan useammin tai harvemmin ja tapaamistiheys vaihtelee. Parisuhteet ovat jotain aivan muuta ja sukulaisuussuhteet eivät ole tahdon asia ensinkään.

Olen kyllä puhunut politiikkaakin harrastus- ja muiden kavereideni kanssa täysin estottomasti. Koska olen nörtti ja kaverinikin ovat nörttejä, kaverini ovat ennen kaikkea älyllisesti rehellisiä, toisin kuin intellektuellit. (Ainoa tuntemani yhteiskuntatietelijäkin on jonkin sortin kansallismielinen.) Heille perustelujen laatu ratkaisee. Yksikin tyyppi kuunteli aikansa ihmisen biodiversiteetti -juttujani ja kirjoitti blogiinsa, että aika järkyttävää kamaahan se oli alkuun mutta kuunneltuani huomasi kyllä, etten ole mikään kaasuttaja tai rotusyrjinnän kannattaja. Hyviin kavereihini lukeutuu myös jonkin sorttisia maltillisia mokuttajia eikä heidänkään kanssaan ole ollut minkäänlaisia ongelmia, vaikka he tietävät ihan tarkkaan mitä asioista ajattelen.

[MustaLeski]

Lähipiirissä nuivuuteni ei ole aiheuttanut ongelmia vaikka siihen kuuluukin suvaitsevaisia ja kuten rakkaudella nimitän "kukkahattuja". Olen nuivuudestani avoin, en sitä juurikaan peittele, mutta en ala useimmitenkaan itse asioista jauhamaan vaan odotan jonkun muun ottavan aiheen puheeksi. En siis harrasta käännytystyötä sen enempää. Olen kyllä huomioinut, että osa "kukkahatuista" on vuosien varrella kääntynyt nuivuuteen, joten kyllä ne aarrearkun löytää itsekin, jos vaan antaa siihen mahdollisuuden

Yleensä näissä akateemisissa illanistujaisissa ei naisten puolelta arvosteta tätä nuivuusturpaa, joka aika nopeaan saattaa myllyttää jos aihe tulee puheeksi. Miehet sitten tulevat jossain nurkassa kuiskimaan, että ovat samaa mieltä ja kiva että naisistakin löytyy samoin ajattelevia yksilöitä. Ovat ns. kaappinuivia.

Nostan hattua näille nuiville, jotka ovat parisuhteessa mokuilijoiden kanssa. Itse en varmastikaan kykenisi samanlaiseen vaikka miten hyvin peitto heiluisi ja homma toimisi. Siinä olisi niin suuri ero ajatusmaailmassa, ettei se oikein.... Ystäväpiirissä tätä ongelmaa ei taas luonnollisesti ole.

[Taustavaikuttaja]

Jos joku ei suostu minun kanssani olemaan ystävää tai kaveria siksi, että haluan välttää suomessa ghettoutumisen, eriarvoisuuden ja rasismin leviämiseen, minä pärjään kyllä ilmankin tällaista kaveria.

Yllättävän suuri osa tutuistani on jo etukäteen nuivia, yllättäen suurin nuivakonsentraatio löytyy työkavereista turvallisuusalalta.

Hieman hymyilin kun yksi tällainen tuli kasvot loistaen kysymään, että oletko kuullut tällaisesta Halla-ahosta, hän kuuli haastattelun radiossa ja päätti äänestää tätä. Oli melkein mieshalin paikka

[Kazakstan]

Itselleni ei ole ongelmia aiheutunut. Ystäväpiirini on siltä osin erittäin selväjärkistä, että oikeastaan kaikki joiden kanssa olen Asioista keskustellut, ovat loppujen lopuksi olleet samaa mieltä niistä tietyistä perusperiaatteista. On siinä usein aluksi saanut selitellä, että EN OLE RASISTI ja ettei tämä juttu perustu rasismiin, mutta kun tuosta melkeinpä pakollisesta vaiheesta on päässyt yli ja saanut kunnon keskustelun käyntiin, ovat lähes kaikki ihmiset olleet aina kanssani samaa mieltä.

Täällä usein puhutaan siitä suvaitsevaisesta maailmanparantaja-ihmistyypistä, jonka päätä ei saa minkäänlaisilla asia-argumenteilla käännettyä, mutta itse en allekirjoita tällaisen ihmisryhmän kovinkaan laajamittaista olemassaoloa. Tuollaisiakin ihmisiä varmasti löytyy (joitakuita), mutta veikkaisin että usein tuollaiselta vaikuttavat ihmiset eivät vain ole yksityiselämässään koskaan keskustelleet kenenkään Homma-mielisen kanssa asioista kunnolla. Olen huomannut tämän juurikin siitä, että monet tuollaiselta ensin vaikuttaneet ihmiset ovatkin perusteellisen keskustelun jälkeen nähneet asiat aivan toisin. Ei heistä nyt varmastikaan hommalaisia saisi kirveelläkään, mutta ovatpahan ainakin ymmärtäneet sen, miksi Homma on syntynyt ja oppineet pitämään näitäkin näkemyksiä ihan perusteltuina. Vaikka itse eivät samaa mieltä olisikaan. Olen minä muutaman ihmisen onnistunut ns. käännyttämäänkin, joskin tuo on aivan väärä sanavalinta.

Lokaa ei siis ole tullut niskaan vielä, mutta pakko myöntää, että itsekin olen pitänyt nuivuuteni aika lailla piilossa suurelta yleisöltä. Kaikenmaailman Rami Sipilät, ja ne kakskyttuhatta muuta, tekevät minusta suurta hallaa tämän liikkeen imagolle. Ei noista urpoista tietenkään eroonkaan pääse, mutta siltikään en haluaisi ihmisten assosioivan minua tuollaiseen. Siksi pidän toistaiseksi vielä ainakin toisen jalan kaapissa.

[JohannaS]

Seikkailuja siskon kanssa, osa 2:

Palasimme taas tänään monikulttuurisuuskeskusteluun. Kumpikin kävi kuumana, ja sanoimme aika töykeitä asioita toisillemme. Päätin ottaa selvää, että sijoittuuko siskoni muulla politiikan saralla suvaitsevaiseen vai nuivaan päätyyn. Kysyin hänen mielipidettään homoadoptiosta ja abortista. Hän sanoi, että ei halua vastata minulle koska minulla on "niin jyrkkiä mielipiteitä" (en ollut sanonut omaa mielipidettäni aborttiin/homoadoptioon ollenkaan eikä siskoni tiennyt mielipidettäni ennalta; ainoa juttu mitä tein oli että kysyin hänen omaa mielipidettään jotta voisin tarkistaa kuinka suvaitsevainen/nuiva hän on).

Sitten kun koko keskustelu meni överiksi ja siihen sekoittui pari henk.koht. tölväystä, niin päädyimme ensin mökötykseen, sitten sanojemme häpeämiseen ja lopuksi sovittelusessioon. Saimme asiat kuntoon ja halasimme lopuksi. Sovittelusession aikana kysyin uteliaisuuttani uudestaan hänen kantaansa aborttiin ja homoadoptioon. Hän vastasi, että aiemmin päivällä hän ei ollut halunnut vastata kysymykseeni, koska "sitten sää olisit väittänyt vastaan ja olisi taas käynyt niin että sää olet oikeassa ja mää väärässä".
(Paljastui lopulta, että siskoni kannattaa aborttia mutta vain ääritapauksissa. Homoadoption suhteen hän oli nuiva eikä uskonut sen olevan lapsen edun mukaista. Yllätyin hiukan hänen nuivuudestaan, sillä olin odottanut sellaista nuorekasta, "vihervasurilaista" kantaa.)

Mielestäni siskoni kommentissa oli jotain paljastavaa. Hänellä oli mielipiteitä, mutta hän ei halunnut puhua politiikasta eikä halunnut kertoa tai perustella omia mielipiteitään kunnolla, koska ei halunnut minun kyseenalaistavan niitä. Hän suhtautui kiivaasti ajatukseen keskustelusta koska hän pelkäsi että joutuisi siihen johtopäätökseen, että hänen mielipiteensä on väärä. Tämä on äärimmäisen tunteellinen ajattelutapa ilman rationaalisuuden häivää. Tähän muuriin aika moni nuiva törmää kun yrittää keskustella mokuttajan kanssa. Mokuttaja ei halua kuulla faktaa joka paljastaa hänen olevan väärässä. Itse taas yritän etsiä faktaa ja mielipidettä eri kanteilta, yritän kyseenalaistaa ja tarkistaa mielipiteitäni jatkuvasti, ja tätä kautta muutuinkin suvaitsevaisesta nuivaksi. Altistan myös nuivuuteni tarkistuksen alle, yitän etsiä syitä palata takaisin suvaitsevaisuuteen, mutta toistaiseksi en ole löytänyt paljonkaan.

Vielä yksi kommentti. Tässä ketjussa on puhuttu hiukan naisten suhtautumisesta nuivuuteen. Olen samaa mieltä naisista kuin pari muu kirjoittaja täällä, ja minusta on tullut hiukkasen sovinisti viime vuosina. Olen nähnyt liian monta naispoliitikkoa, -journalistia ja -nettikirjoittelijaa jotka eivät osaa keskustella asioista muuten kuin suurella tunteella mutta vailla aivojen käyttöä. Asia pännii ja turhauttaa minua aivan valtavasti. Ärsyttää, että politiikasta on hirveän vaikeaa puhua naisten kanssa. (Ja jos taas olisin mies, niin tätä mielipidettä minun olisi poliittisesti epäkorrektia sanoa. Mutta silti esim. Anne Moilanen pääsee joka lauantai lietsomaan vihaa miehiä vastaan valtion omistamalla radiokanavalla. Ei tunnu oikeudenmukaiselta.)

[Kami]

Olen nähnyt liian monta naispoliitikkoa, -journalistia ja -nettikirjoittelijaa jotka eivät osaa keskustella asioista muuten kuin suurella tunteella mutta vailla aivojen käyttöä.

Se vaan on naisessa myös monta kertaa hänen hyvien puoliensakin aiheuttaja, että se on vähän kaksipiippuista toisaalta vittuuntua siitä samasta piirteestä mikä on toisaalla niin hieno ominaisuus ja jota ei mielellään saisi jyrätä. Vaikuttaa siltä että se luo epävarmuutta ja tarpeetonta pinnallista kovuutta. Sama väline vaan ei toimi kaikissa asioissa.

[Esa Jussila]

Melkoisia konflikteja porukalla kyllä... Itselleni nuivuus ei ole juuri aiheuttanut ongelmia; kaveripiirissä kaikkien asenne tuntuu olevan tässä asiassa sama (vaikka muuten politiikasta tuleekin kädenvääntöä   )
Muutama kaveri on jopa iloisesti yllättänyt, ja tullut kyselemään, että joko olen lukenut Halla-Ahoa/Vasarahammeria/Octaviusta.

[Spesialisti]

Eipä ole ollut ongelmia, emäntä yhtä rutinuiva kuin minäkin.. Lähipiirissä ei myöskään ole kommunismin tai monikultturismin ystäviä.

[PP]

Minusta ystävyys ei saa perustua "kiristykselle", jossa toinen osapuoli kylmästi sanelee mitä toinen saa ajatella, tai muuten ystävyydelle ei muka ole perusteita.

Minä en ymmärrä miten ystävyyteen voi tuollainen kiristys edes kuulua. Eiväthän ystävät ole sillä tavalla vahvasti tunnetasolla toisiinsa sitoutuneita kuin sukulaiset tai puolisot. Jos joku ystävistäni ei sietäisi mielipiteitäni, niin se olisi sitten siinä se ystävyys eikä paljon hetkauttaisi. Minulle kun ystävyyden koko pointti on, että voi olla oma itsensä ja vaihtaa ajatuksia vapaasti.

Nimenomaan. Siinähän tunnustaa samalla olevansa jollakin tapaa riippuvainen ihmisestä, mikäli tämä voi komentaa piilottamaan todelliset mielipiteensä pelkällä "ole samaa mieltä kuin minä, tai en enää leiki sun kanssa" -metodilla.

[Vasuri]

Aiheesta ei puhuta .

[Alceste]

Homoadoption suhteen hän oli nuiva[...]

Mitä tekemistä nuivuudella on homojen tai heteroiden adoptioiden tai adoptio-oikeuksien kanssa?

[gefa]

Eipä juuri, sillä enemmistön mielipide on kyllä varmaan muutoinkin jokaisen Suomalaisen tiedossa.

[jmk]

Eipä juuri, sillä enemmistön mielipide on kyllä varmaan muutoinkin jokaisen Suomalaisen tiedossa.

Tästä tuleekin mieleeni muuan toverikasku, jonka toisinnan tähän yleisön pyynnöistä huolimatta:

Kaksi kansanpoliisia vartiossa Berliinin muurilla.
- Mitäs tuumit tästä? toinen kysyy.
- Samaa mitä sinäkin, toinen vastaa.
- Siinä tapauksessa velvollisuuteni on heti pidättää sinut.


(Ole totinen, toveri: Kaskuja kansandemokratioista. Weilin+Göös, Helsinki 1965.)

[JohannaS]

Homoadoption suhteen hän oli nuiva[...]

Mitä tekemistä nuivuudella on homojen tai heteroiden adoptioiden tai adoptio-oikeuksien kanssa?

Sana "nuiva" oli tuossa yhteydessä käytössä alkuperäisessä merkityksessään, eli tarkoitin tylyä/kielteistä suhtautumista johonkin asiaan. Ei sen ihmeempää
Meinasin että maahanmuuttokriittistä ajattelua vastustetaan usein ihan vain siksi, että sitä pidetään konservatiivisena, oikeistolaisena ja taantumuksellisena (vaikka sen taustalla olisikin vasemmistolainen/humanistinen ajattelu). Siksi pohdiskelin että kauhisteleeko siskoni kaikkea konservatiiviselta kuulostavaa ja onko hän "äärisuvaitsevainen", vai ovatko mokutusmielipiteet poikkeus hänen poliittisissa mielipiteissään.

[Alceste]

Sana "nuiva" oli tuossa yhteydessä käytössä alkuperäisessä merkityksessään, eli tarkoitin tylyä/kielteistä suhtautumista johonkin asiaan. Ei sen ihmeempää

Aaa. Voi voi tätä sanojen uusiokäyttöä, ei vanha pysy enää mukana jatkuvassa kehityksessä. 

[Vera]

Eipä juuri ollut ongelmia. Minulla on aika paljon kavereita jotka ovat tästä ja monesta muustakin asiasta eri mieltä minun kanssani, ja myös sellaisia, jotka ovat samaa mieltä. Luulen, että ihmiset jotka yrittävät välttää erimielisyyksiä vain pysyvät kaukana minusta.

Työpaikalla yritän olla puhumatta politiikasta paitsi jos joku muu aloittaa, ja samoin myös muslimituttujen kanssa. Sen sijaan kaverin kanssa, joka sattuu olemaan suht. korkeanarvoinen suvaitsevaiston edustaja, tulee puhuttua jatkuvasti ja hyvin avoimesti ilman mitään ongelmia puolin tai toisin.

[Braani]

Älykkäät ihmiset kykenevät käyttämään älyään myös itsensä pettämiseen.

Ja se on sitten älykästä?
Kuulostaa mun korvaan lähinnä lyhytnäköiseltä.

Mä en ole kovin aktiivinen keskustelija, mutta jos joku puhuu ihan puuta heinää, niin ihan varmasti korjaan. Olen mä parhaille kavereilleni sanonut mitä mieltä olen, vaikka mulla on jonkinasteisia puunhalaajia kavereina. Se ei ole kuitenkaan väleihin ainakaan mun tietääkseni vaikuttanut. Mä vähän luulen, että olen saattanut jonkin verran myös avata joidenkin silmiä. Mulla on siis vihervasemmistotuttuja varmaankin enemmän ihan suomalaisen politiikan kärjestäkin, mutta itse en aatetta allekirjoita. En mä kyllä ole huutelemassakaan.

[Kommunistimutantti]

Minä en uskonut ongelmia syntyvän.  Mutta, tänään tuli selväksi että tyttöystäväni mielipide on:

-ei, hän ei usko että minä olen rasisti
-mutta hän pelkää että seura tekee kaltaisekseen (homma forum)
-ei, hän ei halua puhua siitä (wtf)
-uskoo "elä ja anna toisten elää"
-ei siitä johtuen ymmärrä miksi minä haluan seistä vakaumukseni takana
-ei vaikuttanut tajuavan kun sanoin että muu maailma ei ajattele "elä ja anna toisten elää"
-ei suostu lupaamaan hiljaisuutta välttääkseen että joku yrittäisi leimata MINUA rasistiksi ("mutta mitä jos haluan puhua huolistani jollekin?"  - ei silti minulle, kun ei "halua riidellä")


Ei oo hyvä olo :-(

Suurin osa kavereistani on muuten ulkomaalaisia.  Yksi heistä rupesi itse puhumaan myönteisesti Halla-Ahosta ja toinen sanoi olevansa valmis taistelemaan vapauden puolesta.

Vielä yksi kommentti. Tässä ketjussa on puhuttu hiukan naisten suhtautumisesta nuivuuteen. Olen samaa mieltä naisista kuin pari muu kirjoittaja täällä, ja minusta on tullut hiukkasen sovinisti viime vuosina. Olen nähnyt liian monta naispoliitikkoa, -journalistia ja -nettikirjoittelijaa jotka eivät osaa keskustella asioista muuten kuin suurella tunteella mutta vailla aivojen käyttöä. Asia pännii ja turhauttaa minua aivan valtavasti.

Täysin samaa mieltä.  Olen valitettavasti mies.

[Jesse Ikälumi]

Nuivuus ei ole aiheuttanut ongelmia lähipiirissäni. Poikkean muista asettamalla ystävät ja perheen mokoman aatteen edelle. Asia ei ole läheskään tarpeeksi vakava pilaakseni sillä ystävyyssuhteeni. Jotkut sen sijaan itsepintaisesti pitävät periaatteistaan kiinni jopa kaiken sosiaalisen kontaktin menettämisen uhalla(lukuunottamatta forum-postailua).

[Kommunistimutantti]

Nuivuus ei ole aiheuttanut ongelmia lähipiirissäni. Poikkean muista asettamalla ystävät ja perheen mokoman aatteen edelle. Asia ei ole läheskään tarpeeksi vakava pilaakseni sillä ystävyyssuhteeni. Jotkut sen sijaan itsepintaisesti pitävät periaatteistaan kiinni jopa kaiken sosiaalisen kontaktin menettämisen uhalla(lukuunottamatta forum-postailua).

Mikä ihmeen periaate se on jota ei noudata?  En nyt tarkoita, että sinun pitäisi saarnata asiasta, mutta tarkoitatko että olet valmis pyörtämään puheesi ja kieltämään oikeat mielipiteesi?

[gloaming]

Mutta, tänään tuli selväksi että tyttöystäväni mielipide on:

-mutta hän pelkää että seura tekee kaltaisekseen (homma forum)

Ai ilottomaksi, harmaaksi, monomaaniseksi rasistiksi, joka on säälittävä reppana ja jolle ei voi ennustaa kuin surullista loppua? Kun voisit olla ilosieluinen, värikäs, kansainvälinen ja moniarvoinen humanisti, joka suvaitsee, elää, tuntee ja antaa elää?

Kuulen bongorumpujen kuminan. Näen kukkasia hiuksissa. Haistan tuoreen sahramin tuoksun. Tunnen ihollani basaarin kiihkeän elämän. Maistan reilun kaupan teen pehmeän (not!) aromin.

[MW]

Nuivuus ei ole aiheuttanut ongelmia lähipiirissäni. Poikkean muista asettamalla ystävät ja perheen mokoman aatteen edelle. Asia ei ole läheskään tarpeeksi vakava pilaakseni sillä ystävyyssuhteeni. Jotkut sen sijaan itsepintaisesti pitävät periaatteistaan kiinni jopa kaiken sosiaalisen kontaktin menettämisen uhalla(lukuunottamatta forum-postailua).

Mikä ihmeen periaate se on jota ei noudata?  En nyt tarkoita, että sinun pitäisi saarnata asiasta, mutta tarkoitatko että olet valmis pyörtämään puheesi ja kieltämään oikeat mielipiteesi?

Aivan. Enpä itsekään nuivuuttani jokaiseen maljapuheeseeni sisällytä, mutta en myöskään pelaa kaksilla korteilla. Jotain pitkiä katseita on sitten joiltain siskon-miehen-kaiman-kummeilta tullut, mutta mitä sitten.

[Kazakstan]

Nuivuus ei ole aiheuttanut ongelmia lähipiirissäni. Poikkean muista asettamalla ystävät ja perheen mokoman aatteen edelle. Asia ei ole läheskään tarpeeksi vakava pilaakseni sillä ystävyyssuhteeni. Jotkut sen sijaan itsepintaisesti pitävät periaatteistaan kiinni jopa kaiken sosiaalisen kontaktin menettämisen uhalla(lukuunottamatta forum-postailua).

Mikä ihmeen periaate se on jota ei noudata?  En nyt tarkoita, että sinun pitäisi saarnata asiasta, mutta tarkoitatko että olet valmis pyörtämään puheesi ja kieltämään oikeat mielipiteesi?

Aivan. Enpä itsekään nuivuuttani jokaiseen maljapuheeseeni sisällytä, mutta en myöskään pelaa kaksilla korteilla. Jotain pitkiä katseita on sitten joiltain siskon-miehen-kaiman-kummeilta tullut, mutta mitä sitten.

Ehkäpä tuossa oli kyse siitä, että tiettyjen ihmisten kanssa ei tarvitse ottaa näitä asioita edes puheeksi, jos tietää aiheen vaikeaksi. Silloin ei pelaa kaksilla korteilla, vaan ainoastaan väistää hankalat tilanteet, jotka voisivat oikeasti aiheuttaa ongelmia perhe- ja ystävyyssuhteissa. Minunkin lähipiirissäni on suuri joukko ihmisiä, joille minulla ei ole tarvetta saarnata aiheesta tai joiden päitä minulla ei ole tarvetta kääntää, vaikka mielipiteet poikkeaisivatkin omistani. Toki kerron kysyttäessä mielipiteeni, mutta myös eräänlainen hienovaraisuus on opeteltava erilaisia tilanteita ja erilaisia ihmisiä varten.

[M.K.Korpela]

Ei kovin tavallista , sillä metallialan duunarit ovat nuivia. Tuttavapiirini on seuraavaa : asentajia , metalli/konealan suunnittelijoita ja muita vastaavia. Yleensä jäppiset pitävät monikulttuurisuusmyönteisyyttä suurin piirtein nigeriankirjeenä.

Lisäksi on tietysti ikivanhoja lapsuudenystäviä , jotka ovat laidasta laitaan ammattikuntien suhteen. Näillä on toisinaan vaikeuksia kanssani koska väittely päättyy heille epäedullisesti. Monikulttuurimyönteisen on hieman hankalla väitellä koska minulla on korvieni välissä erittäin hyvä sekä tilastollinen että empiirinen tietokanta.

"Kapakkatasolla" tästä tietokannasta johtuen väittelyn "voittoon" johtava taktiikka monikulttuurimyönteisillä on vain huutaa nazze-razze. Toisin sanoen monikulttuuristi voi voittaa vain möykkäämisellä. Erikoistapaus ovat naispuoliset monikulttuuristit. Kun keskustelu muuttuu tukalaksi nämä ennemmin tai myöhemmin pillastuvat ; eikö löydy yhtään empatiaa , eikö löydy yhtään sääliä.

Kaiken kaikkiaan monikulttuuristien kanssa keskustelu on työlästä , koska vastapuolta ei tavallaan saisi voittaa 6-0 ... mutta tietysti aina silloin tällöin yksi jos toinenkin monikulttuuristi kaikessa hiljaisuudessa poistuu takavasemmalle. Että on maksanut monikulttuurisen nigeriankirjeen on aika kova nieltävä.

[Simo Hankaniemi]

Olen aina suhtautunut kielteisesti kaikenlaiseen maihinmuutteluun ja alkuperäiskansojen oikeuksien polkemiseen. Tästä ovat kaikki selvillä, nekin, joille en ole puhunut koskaan "hyvää päivää" enempää. En tiedä, onko asenteestani ollut haittaa vai ei, en ole ajatellut sitä siltä kannalta. Kerron yleensä todellisen mielipiteeni ja jos vastapuoli ei sitä suvaitse, se jää hänen ongelmakseen. En ole koskaan nimittänyt ystäväksi henkilöä, jolla on päinvastaiset intressit kuin minulla. Jos poliittinen polku on hyvin erilainen, ystävyydelle ei ole edellytyksiä. Yhtävyys on mielestäni yhteistä puolustautumista.

[Aigaion]

Jonkin verran on ongelmia ollut, mutta ei nyt mainittavissa määrin.

Ystäväpiirissäni on henkilöitä, joilla on taipumus selkäydinrefleksinä vilauttaa rasistikorttia, kun pienintäkin kritiikkiä maahanmuuttoa kohtaan kuuluu. Onneksi useimmat heistä hiljentyvät ajattelemaan kun hieman perustelee, tai kertoo pari esimerkkiä elävästä elämästä.

Ystäväpiiristäni löytyy myös henkilöitä, jotka ovat niin oikealla, kuin vain olla voi ja sitten ihmisiä, jotka ovat niin vasemmalla, että ihan pahaa tekee. Molempien tahojen kanssa saadaan välillä aikaan ihan mielenkiintoisia debatteja jos he vain jaksavat yrittää, mutta useimmiten argumentit on valitettavasti tasoa: "Kerätään kolehti ja pannaan ne ensimmäisellä laivalla takaisin!" versus "Kyllä tänne ihmisiä mahtuu, menihän suomalaisetkin silloin Ruotsiin! Aika natsia jos muka pelottaa kun toinen on erivärinen!"

Minulla on vähän sellainen linja, että jokainen saa olla näistä asioista mitä mieltä haluaa, kunhan on muuten hyvä tyyppi, eikä tule minulle sanomaan mielipiteideni olevan vääriä.