Suuri spagettivapaa uskonto/ateismiketju

[Oh Dearism]

Uhratessa kaikki, tällaista perinnettä sotimiselle ei synny. Voisi siis todeta kyseessä olleen käänteentekevän moraalinen ja oikeamilinen ratkaisu.

Sinun mielestäsi kansanmurha ja lapsien tappaminen oli moraalista ja oikeamielistä? Onko tuo sitä kuuluisaa kristittyä etiikkaa, joka meiltä ateisteilta puuttuu?

Minun mielestä se ei ole moraalista taikka oikeamielistä. Se on saattanut olla sitä siinä historiallisessa tilanteessa missä Jeriko vallattiin. Ehkä se asetti rajat hyökkäyssodille. Ehkä se vei eteenpäin ihmisryhmien välistä moraalista järjestelmää. En tiedä. Ehkä niitä ihmisiä ja eläimiä ei edes uhrattu, ehkä tarinan merkitys aikansa juutalaisille on jossain muussa kuin kaikkein ilmeisimmässä luennassa. Tai sitten ei.

[Oh Dearism]

Ja sitä paitsi se ei ole kristittyä etiikkaa, kas kun Joshuan Kirja sijoittuu VT:hen, joka siis Vanhana Testamenttina on ajallisesti ennen Uutta Testamenttia, kuten näiden Testamenttien nimistä on mahdollista päätellä.

[E.P.L]

Muutoinkin, näitä tarinoita VT:stä on mahdollista lukea myös kuvannollisina moraliteetteina, eikä tositarinoina. Mitä ne aikansa juutalaisille merkitsi, ei ole meidän tavoitettavissa.

Onhan niitä tosiaan mahdollista lukea vain kuvauksina, mutta onko siinä mitään mieltä? Voidaanko kaikki epämiellyttävät kohdat sivuttaa kuvauksina? Ovatko juutalaisetkaan sitten valittua kansaa muuten kuin kuvauksellisesti ja olivatko profetiat vapahtajastakin vain kuvauksia?

Ja sitä paitsi se ei ole kristittyä etiikkaa, kas kun Joshuan Kirja sijoittuu VT:hen, joka siis Vanhana Testamenttina on ajallisesti ennen Uutta Testamenttia, kuten näiden Testamenttien nimistä on mahdollista päätellä.

Totta, mutta suurin osa kristityistähän uskoo Jeesuksen olevan sama Jumalan kanssa ja Jumala määräsi nuo kansanmurhat tapahtuvaksi. Tosin normiuskovainen tuskin yhdistää näitä asioita.

[eliasj]

Vanhaa Testamenttia koskevat kysymykset vaativat melkein poikkeuksetta enemmän tietoa kuin yleinen keskustelu uskonnosta. Erityisesti jos aletaan kysyä jostain tietystä raamatunkohdasta. Siksi kannustaisinkin asiasta kiinnostuneita ottamaan asiasta selvää esim. lukemalla kirjoja.

[Oh Dearism]

Muutoinkin, näitä tarinoita VT:stä on mahdollista lukea myös kuvannollisina moraliteetteina, eikä tositarinoina. Mitä ne aikansa juutalaisille merkitsi, ei ole meidän tavoitettavissa.

Onhan niitä tosiaan mahdollista lukea vain kuvauksina, mutta onko siinä mitään mieltä? Voidaanko kaikki epämiellyttävät kohdat sivuttaa kuvauksina? Ovatko juutalaisetkaan sitten valittua kansaa muuten kuin kuvauksellisesti ja olivatko profetiat vapahtajastakin vain kuvauksia?

Kaikki epämiellyttävät kohdat voidaan sivuuttaa kuvauksina.

Ja sitä paitsi se ei ole kristittyä etiikkaa, kas kun Joshuan Kirja sijoittuu VT:hen, joka siis Vanhana Testamenttina on ajallisesti ennen Uutta Testamenttia, kuten näiden Testamenttien nimistä on mahdollista päätellä.

Totta, mutta suurin osa kristityistähän uskoo Jeesuksen olevan sama Jumalan kanssa ja Jumala määräsi nuo kansanmurhat tapahtuvaksi. Tosin normiuskovainen tuskin yhdistää näitä asioita.

Sama Jumala, kyllä. Mutta eri opetuksia, miksi? Ihmisyhteisöjen historiallisesta kehityksestä johtuen, mahdollisesti.

[Oh Dearism]

Gianni Vattimon innoittamana nämä jutut historiallisesta prosessista. Lukekaa itse. Tämän henkilön ajatuksista olisi kiva keskustella, ehkä veisi puolin ja toisin kristinuskon merkityksen ja arvon ymmärtämistä eteenpäin. En jaksa luennoida, joten turha kysyä tarkemmin.

[Jaakko Sivonen]

Muutoinkin, näitä tarinoita VT:stä on mahdollista lukea myös kuvannollisina moraliteetteina, eikä tositarinoina. Mitä ne aikansa juutalaisille merkitsi, ei ole meidän tavoitettavissa.

1) Onko Joosuan kirjassa mitään kohtia, jotka vihjaisivat siihen, että se olisi vain kuvainnollinen moraliteetti eikä tositarinaksi tarkoitettu? Joosuan kirjalla on selvä funktio VT:ssä: se kertoo, kuinka valittu kansa sai haltuunsa luvatun maan ja kuinka se jaetaan. Onko ylipäänsä mitään perustetta olettaa, ettei sitä ole tarkoitettu kertomaan tosiasioista kirjoittajien käsityksen ja maailmankuvan mukaisesti?

2) Vaikka kyseessä olisikin vain kuvainnollinen moraliteetti, mikä on tarinan opetus? Että kansanmurha on oikein, jos Jumala käskee tekemään sellaisen? Sekö on hyvä opetus?

[Kristiina]

Ei tuossa Raamatun kohdassa sanota, että Jumala loi tähdet maapallon asukkaita varten vaan yleisemmin että Jumala on luonut koko maailmankaikkeuden.

Siinä kyllä sanotaan suoraan tähtien, auringon ja kuun tehtävä: "Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä."

Niiden tehtävä on siis raamatun mukaan nimenomaan loistaa maan päälle. Tämä ei ole yllättävää, sillä raamatussahan myös sanotaan, että maa luotiin ennen aurinkoa ja muita tähtiä.

Mitä "taivaankanteen" (englanninkielisessä raamatussa firmament), johon valot kiinnitettiin, tulee, samassa 1. Mooseksen kirjan luvussa kerrotaan seuraavasti: "Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi." (1. Moos. 1:6-8)

Voisitko vielä kertoa, miksi Jumala loi mustat aukot? Miksi Jumala päätti sijoittaa esimerkiksi M87-galaksiin supermassiivisen mustan aukon, jonka massa on 6,6 miljardia aurinkoa?

Uusi käännös: (1992)

Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. (1. Moos: 14-18)

Vanha käännös (1933/38)

Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin: Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle  ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (1. Moos: 14-18)

Vanha käännös puhuu taivaanvahvuudesta ei taivaankannesta, vanha käännös on monessakin mielessä parempi kuin monin paikoin liberaali uusi käännös, vanha käännös on lähempänä alkukielistä. Vanhassa käännöksessä ei myöskään puhuta mitään valojen asettamisesta taivaankanteen vaan että Jumala pani ne taivaanvahvuteen paistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja ne ovat merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia. Jos valot olisi kiinnitetty johonkin taivaankanteen, ne olisivat kiinni siinä eivätkä osoittaisi minkäänlaisia aikoja. Jumala loi siis tähdet liikkumaan. Ja edelleenkään kohdassa ei sanota, että Jumala olisi vartavasten luonut auringon, kuun ja tähdet juuri maapalloa varten, ne toki loistavat maan päälle ja antavat valoaan maapallolle, jonka Jumala myös loi ihmistä varten. Toki maapallolla asuville ihmisille se on niiden ensisijainen tehtävä. Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmisille, meille jotka asumme maaplaneetan päälle. Hän kertoo sanassaan vain sen mikä on meille olennaista pelastumisemme kannalta. Mitä tapahtuu taivaan avaruuksissa ei ole meille ja pelastumisemme kannalta olennaista.

Uusi käännös (1992):

"Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. (1. Moos. 1:6-8)

Vanha käännös (1933/38):

Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä".  Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. (1. Moos. 1:6-8)

Tässäkin taivaanvahvuus(kansi)- termi on varsin epämääräinen ja koko Raamatunkohta kertoo jotakin niin perustavaalaatuista Jumalan luomistyöstä (jonka Jumala yksin tietää) että en lähtisi yksioikoisesti väittämään taivaanvahvuuden tässä kohdassa tarkoittavan vain jotain tiettyä asiaa, ensinnäkin siinä sanotaan, että vesiä oli sekä taivaankannen ala- että yläpuolella. Mitä ovat taivaalla olevat vedet?

Maan päällä muuten on kaartuva kansi, vahvuus, ilmakehä joka kiertää koko maapallon.

Raamattu myös kertoo, että maa on piiri.

Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet? Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi. Jesaja 40: 21-22

Ja aiemmassa lainaamassani Raamatun kohdassa (Job 26:7)  että Jumala on ripustanut maan tyhjyyden päälle. Millä tavoin se että maa on piiri ja se, että maa on ripustettu yhjyyden päällä tukee ajatuksianne siitä, että Raamattu todistaisi meille vain yhtä tietynlaista vanhentunutta maailmankäsitystä. Ihmiset ovat ehkä uskoneet kuten ovat uskoneet, mutta Raamattu ei sellaista tulkintaa ole tukenut.

Avaruuden mustat aukot ovat kiinnostavia, usein olen ajatellut, että helvetti voisi olla mustan aukon kaltainen. Myös avaruudessa oleva näkymätön materia on kiinnostavaa, mitä se on. Se on olemassa, mutta sitä ei voida nähdä.

[Tuija]

Taivaankannesta ja tähdistä tuli mieleeni, että täytyy muistaa, että nykyajankin ihmiset ovat ateisteista ja tiedemiehistä lähtien täysin taikauskoisia ja valheellista maailmankuvaa suosivia, kun puhuvat siitä, kuinka Aurinko laskee ja Aurinko nousee. Radiostakin tätä taikauskoa tuputetaan joka siunattu aamu, kun kerrotaan, moneltako se Aurinko tänään nousee ja laskee Helsingissä, Oulussa ja Utsjoella.

[E.P.L]

Uudessa Testamentissakin on aihetta sivuava kohta.

Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston

Eikö tämä viittaa siihen että maailma on litteä?

[Jaakko Sivonen]

Ja edelleenkään kohdassa ei sanota, että Jumala olisi vartavasten luonut auringon, kuun ja tähdet juuri maapalloa varten

Tämä menee nyt jankuttamiseksi, mutta silti: myös vuoden 1933 käännöksessä kerrotaan tähtien ja muiden valojen tehtävästä seuraavasti: "Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä." Sanat "paistamaan", "hallitsemaan" ja "erottamaan" ilmaisevat tehtävää. Sanat "maan päälle" kertovat tehtävän kohteesta. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, että samassa luvussa kerrotaan, että Jumala loi maan ennen auringon, kuun ja tähtien luomista.

[Veli Karimies]

koko teksti

Miksi se jumala kertoi noista niin epäselvästi että jälkikäteen pitää tehdä kaikenmaailman tulkintoja jotta ne vastaisivat todellisuutta?

[eliasj]

koko teksti

Miksi se jumala kertoi noista niin epäselvästi että jälkikäteen pitää tehdä kaikenmaailman tulkintoja jotta ne vastaisivat todellisuutta?

No sepä vasta kysymys.

[Jaakko Sivonen]

koko teksti

Miksi se jumala kertoi noista niin epäselvästi että jälkikäteen pitää tehdä kaikenmaailman tulkintoja jotta ne vastaisivat todellisuutta?

Ihmettelen myös sitä, että jos Jumala haluaa, että koko ihmiskunta kuulee hänen sanomansa puhtaana, miksi historian aikana on jouduttu tekemään raamatusta yhä uusia käännöksiä. Miksei Jumala ohjaa kääntäjien kättä niin, että he kääntävät tekstin oikein ja ilman vääriä tulkintoja yhdellä yrittämällä?

[eliasj]

Ihmettelen myös sitä, että jos Jumala haluaa, että koko ihmiskunta kuulee hänen sanomansa puhtaana, miksi historian aikana on jouduttu tekemään raamatusta yhä uusia käännöksiä. Miksei Jumala ohjaa kääntäjien kättä niin, että he kääntävät tekstin oikein ja ilman vääriä tulkintoja yhdellä yrittämällä?

Et voi olla tosissas? Käännös on ollut ihan oikea aikasemminkin, mutta koska kieli on kehittynyt, on tullut tarve kääntää teksti nykysuomelle.

[Jaakko Sivonen]

Ihmettelen myös sitä, että jos Jumala haluaa, että koko ihmiskunta kuulee hänen sanomansa puhtaana, miksi historian aikana on jouduttu tekemään raamatusta yhä uusia käännöksiä. Miksei Jumala ohjaa kääntäjien kättä niin, että he kääntävät tekstin oikein ja ilman vääriä tulkintoja yhdellä yrittämällä?

Et voi olla tosissas? Käännös on ollut ihan oikea aikasemminkin, mutta koska kieli on kehittynyt, on tullut tarve kääntää teksti nykysuomelle.

Nimimerkki Kristiina on kanssasi eri mieltä. Hänen mukaansa 1930-luvun käännös oli tarkempi.

Kautta historian on sitä paitsi korjattu väärin käännettyjä sanoja. Mainittakoon, että teologien keskuudessa on erimielisyyttä esimerkiksi siitä, onko Johanneksen ilmestyksessä mainittu pedon luku 666 vai 616.

[eliasj]

Ihmettelen myös sitä, että jos Jumala haluaa, että koko ihmiskunta kuulee hänen sanomansa puhtaana, miksi historian aikana on jouduttu tekemään raamatusta yhä uusia käännöksiä. Miksei Jumala ohjaa kääntäjien kättä niin, että he kääntävät tekstin oikein ja ilman vääriä tulkintoja yhdellä yrittämällä?

Et voi olla tosissas? Käännös on ollut ihan oikea aikasemminkin, mutta koska kieli on kehittynyt, on tullut tarve kääntää teksti nykysuomelle.

Nimimerkki Kristiina on kanssasi eri mieltä. Hänen mukaansa 1930-luvun käännös oli tarkempi.

Se saattaa joskus olla niin. Koska molemmat ovat oikeita, molempia voi käyttää, ja ne täydentävät toisiaan. Alkukielestä suomeksi kääntäminen voi olla joskus mahdoton tehtävä.

[Tuija]

1992 käännös on sujuvaa nykysuomea, mutta monet ovat sitä mieltä, että kääntäjät ovat ottaneet liiallisia vapauksia tulkita alkutekstiä. 30-luvun käännös ja sitä vanhemmat käännökset ovat kankeampaa kieltä siksi, että ne on käännetty hyvin uskollisesti sanatarkasti alkukielistä kääntäen. Minä luen mieluummin 30-luvun käännöstä siksi, että pääsen siten lähemmäksi niitä sanamuotoja, joita alkukielissäkin on käytetty. Noin yleisesti raamatunkäännöksiä tarvitaan siksi, että kieli muuttuu. Esimerkiksi venhe on uudessa käännöksessä vene, mutta sanoma on sama: venheellä tai veneellä tarkoitetaan jonkinlaista vesikulkuneuvoa.

[IDA]

Vanhaa Testamenttia koskevat kysymykset vaativat melkein poikkeuksetta enemmän tietoa kuin yleinen keskustelu uskonnosta. Erityisesti jos aletaan kysyä jostain tietystä raamatunkohdasta. Siksi kannustaisinkin asiasta kiinnostuneita ottamaan asiasta selvää esim. lukemalla kirjoja.

Nimenomaan näin. Kristilliset katekeesit eivät sinänsä sisällä Mooseksen lain selityksiä ja toisaalta on melko varmaa, että katekeeseja syvällisempään kristilliseen keskusteluun ei ainakaan ateistien kanssa kannata juuri vaivautua.

Niille, jotka ovat laista kiinnostuneita pitäisi kai suositella Talmudia tai jotain muita juutalaisia kirjoja. Jos Madonnaa tai jotain muuta ateistisen sivistyksen ikonia diggaa voi tietysti tutustua kabbalaankin. Väittäisin, että kristinuskossa ainoastaan Vanhan testamentin historiallinen aines nähdään kronologisena. Laki ja hengellinen sisältö taas nähdään Kristuksen ihmiseksi tulon ja ylösnousemuksen kautta. Se on tavallaan ajatonta ja Uusi testamentti oikeastaan siinä mielessä edeltää Vanhaa testamenttia.

[IDA]

Tästä tulee mieleen, mitä ansiokas suomentaja J. A. Hollo sanoi työstään: joskus oli pitänyt jättää kokonainen kirja suomentamatta siksi ettei ollut onnistunut keksimään sille hyvää suomenkielistä nimeä.

Voin hyvin kuvitella tuon. J. A. Hollo taisi olla viisas mies, sillä nimet ovat tärkeitä.

http://www.youtube.com/watch?v=OktvD3r2FBY



edit:

Raamatunkäännöksissä on tietysti se, että alkuperäiset tekstit kreikaksi ja latinaksi tai hepreaksi ovat olemassa, joten yleisen hämmennyksen ja väärinymmärryksen vaaraa ei sinänsä ole.

Ihan äskettäin ilmestyi psalmeista ortodoksien kreikankielestä tehty käännös, jonka vertailu Raamatun käännöksiin voipi olla mielenkiintoista.

http://www.ortodoksi.net/tietopankki/liturgiset_tekstit/septuaginta.htm

[Jaakko Sivonen]

Alkukielestä suomeksi kääntäminen voi olla joskus mahdoton tehtävä.

Tätähän minun kysymykseni oikeastaan käsittelikin. Jos Jumala haluaa tuoda sanomansa ihmiskunnalle mahdollisimman tarkkana, miksei hän auta kääntäjiä heidän työssään?

[dothefake]

O. Hietamaa - tulokas, joka on ansainnut lehvänsä.

[eliasj]

Alkukielestä suomeksi kääntäminen voi olla joskus mahdoton tehtävä.

Tätähän minun kysymykseni oikeastaan käsittelikin. Jos Jumala haluaa tuoda sanomansa ihmiskunnalle mahdollisimman tarkkana, miksei hän auta kääntäjiä heidän työssään?

Kääntämisen mahdottomuudella tarkoitin lähinnä sujuvasti kääntämistä tai kääntämistä ilman sanoja selittäviä alaviitteitä. Merkityksen saa selville, mutta sen tiivistäminen suomeksi on haastavaa, ja paikoitellen joudutaan tekemään kompromisseja. Jos ja kun sitten jotkut raamatunkohdat askarrtuttavat enemmän, niin sanojen alkuperäisiä merkityksiä voidaan selitellä pitemmin. Hyvä esimerkki on sanan 'rakkaus' eri merkitykset, joille ei suomen kielessä ole vastineita.

[Tuija]

1930-luvun raamatunsuomennos saattoi hyvinkin olla tarkempi suhteessaan alkutekstiin — tätä en voi arvioida, koska en osaa hepreaa enkä kreikkaa — mutta suomenkielisenä tekstinä se on mielestäni epäonnistuneempi. Syynä tähän ei ollut niinkään tarkkuuspyrkimys sinänsä, vaan se että käännös oli jo syntyessään vanhentunut, koska suomentajat tietoisesti pyrkivät arkaaiseen ylätyyliin, erityiseen "raamattutyyliin", toisin kuin uudemman suomennoksen tekijät joitten pyrkimyksenä oli kohtuullisen neutraali yleiskieli.

Tuo on totta, mitä sanot 30-luvun ylevästä "raamattutyylistä", mutta sen verran olen tutustunut koinee-kreikkaan ja muinaiseen hepreaan, että voin todistaa 30-luvun olevan erittäin tarkka käännös alkukielistä ja sitä arvostan suuresti. Silloin ei jää tulkinnanvaraa sille, miten 90-luvun teologit omien muodissa olevien oppisuuntauksien mukaisesti kääntävät tekstiä, vaan mielestäni 30-luvun sanatarkka käännös on paljon luotettavampi, vaikka se hieman kankeaa kieltä onkin. Toisaalta olen niin paljon lukenut 30-luvun käännöstä, että suorastaan olen rakastunut siihen ylevään ja juhlalliseen ja kankeaan tekstityyliin.

[eliasj]

1930-luvun raamatunsuomennos saattoi hyvinkin olla tarkempi suhteessaan alkutekstiin — tätä en voi arvioida, koska en osaa hepreaa enkä kreikkaa — mutta suomenkielisenä tekstinä se on mielestäni epäonnistuneempi. Syynä tähän ei ollut niinkään tarkkuuspyrkimys sinänsä, vaan se että käännös oli jo syntyessään vanhentunut, koska suomentajat tietoisesti pyrkivät arkaaiseen ylätyyliin, erityiseen "raamattutyyliin", toisin kuin uudemman suomennoksen tekijät joitten pyrkimyksenä oli kohtuullisen neutraali yleiskieli.

Tuo on totta, mitä sanot 30-luvun ylevästä "raamattutyylistä", mutta sen verran olen tutustunut koinee-kreikkaan ja muinaiseen hepreaan, että voin todistaa 30-luvun olevan erittäin tarkka käännös alkukielistä ja sitä arvostan suuresti. Silloin ei jää tulkinnanvaraa sille, miten 90-luvun teologit omien muodissa olevien oppisuuntauksien mukaisesti kääntävät tekstiä, vaan mielestäni 30-luvun sanatarkka käännös on paljon luotettavampi, vaikka se hieman kankeaa kieltä onkin. Toisaalta olen niin paljon lukenut 30-luvun käännöstä, että suorastaan olen rakastunut siihen ylevään ja juhlalliseen ja kankeaan tekstityyliin.

Minusta uudelle käännökselle olisi tilausta. Siis sellaiselle, jossa käännös olisi erittäin tunnollinen alkukielelle, mutta kieli olisi sujuvaa nykysuomea. Eli yhdistettäisiin 30- ja 92-vuosien käännösten parhaat puolet.

[Tuija]

Minusta uudelle käännökselle olisi tilausta. Siis sellaiselle, jossa käännös olisi erittäin tunnollinen alkukielelle, mutta kieli olisi sujuvaa nykysuomea. Eli yhdistettäisiin 30- ja 92-vuosien käännösten parhaat puolet.

Olisipa siinäkin urakka. Minulla on sellainen Raamattu, jossa on sekä 30-luvun käännös että 1992 käännös samassa paketissa. Vasemmalla sivulla on aina vanha käännös ja oikealla uusi käännös. Se on erinomainen tapa lukea Raamattua. Pääsääntöisesti luen vain vasenta puolta eli vanhaa käännöstä, mutta jos tulee paikka, joka on vaikeaselkoinen, uusi käännös antaa apua ymmärtämiseen. Ja muutenkin on erittäin helppoa ja mielenkiintoista vertailla vanhaa ja uutta käännöstä, kun tekstit ovat samalla aukeamalla esillä.

[eliasj]

Minusta uudelle käännökselle olisi tilausta. Siis sellaiselle, jossa käännös olisi erittäin tunnollinen alkukielelle, mutta kieli olisi sujuvaa nykysuomea. Eli yhdistettäisiin 30- ja 92-vuosien käännösten parhaat puolet.

Olisipa siinäkin urakka. Minulla on sellainen Raamattu, jossa on sekä 30-luvun käännös että 1992 käännös samassa paketissa. Vasemmalla sivulla on aina vanha käännös ja oikealla uusi käännös. Se on erinomainen tapa lukea Raamattua. Pääsääntöisesti luen vain vasenta puolta eli vanhaa käännöstä, mutta jos tulee paikka, joka on vaikeaselkoinen, uusi käännös antaa apua ymmärtämiseen. Ja muutenkin on erittäin helppoa ja mielenkiintoista vertailla vanhaa ja uutta käännöstä, kun tekstit ovat samalla aukeamalla esillä.

Itse asiassa asiaa hetken tutkailtuani löysin Wikipediasta pari tällaista projektia. "Jumalan Kansan Raamattu" ja "Raamattu 2005" vaikuttavat olevan juuri sellaisia kuin äsken pyysin, tosin Raamattu 2005:n kotisivut eivät ole enää toiminnanssa ja Jumalan Kansan Raamatusta ei ole ilmaista versiota. Tietysti myös se, että ne eivät ole virallisia, tuntuu hieman epäilyttävältä, kun yhdestä uskon perusasioista on kuitenkin kyse.

[Kommeli]

Luulisi jumalan ajattelevan asioita pitemmällä aikajänteellä. Miten Jumala siis saattoi yhtäkkiä MUUTTAA MIELTÄÄN?

Juutalaiset selittävät tämän siten, että Jumala on itseasiassa aivan oma persoonansa, joka ihmispersoonan tavoin kasvaa, kehittyy ja viisastuu aikojen kuluessa. Hän on myös oma tahtonsa ja, koska on Jumala, saa tehdä mitä ikinä haluaa.
Tämä selittää myös aika paljon Jumalan muita oikkuja.
Luulisin, että samanlainen tulkinta on kristityillä.

[Jaakko Sivonen]

Juutalaiset selittävät tämän siten, että Jumala on itseasiassa aivan oma persoonansa, joka ihmispersoonan tavoin kasvaa, kehittyy ja viisastuu aikojen kuluessa.

Kaikkivoipa ja kaikkitietoinen olento olisi jo aikojen alussa tietoinen kaikista tulevista ajatuksistaan ja teoistaan. Kuinka tällainen olento voi viisastua ajan kuluessa, jos hän kaikkitietävänä jo tietää kaiken? Jos Jumala on täydellinen, mitä tarvetta hänellä on kehittyä?

[IDA]

Kaikkivoipa ja kaikkitietoinen olento olisi jo aikojen alussa tietoinen kaikista tulevista ajatuksistaan ja teoistaan. Kuinka tällainen olento voi viisastua ajan kuluessa, jos hän kaikkitietävänä jo tietää kaiken? Jos Jumala on täydellinen, mitä tarvetta hänellä on kehittyä?

Kokeile joskus rukoilla jonkin aikaa säännöllisesti, vaikkapa aamulla, päivällä ja illalla. Ihan sellaisia perusrukouksia, joita kaikki muutkin rukoilevat. Kuitenkin niin, että teet sen toistaen ja säännöllisesti. Ei tarvitse mattoa, ei erillistä tilaa eikä mitään, vain muutama minuutti aikaa. Ehkä saat jonkinlaisen vastauksen.