Suuri spagettivapaa uskonto/ateismiketju

[Miniluv]

Ymmärrän, että tämä on joillekin suuri järkytys/yllätys  

26.    Jehovah's Witness (13%)

Olen pahoillani, mutta en ylläpidä minkäänlaisia suhteita Jehovan todistajiin



Edit: ja pidän kaikkia, jotka saavat selvästi yli 1100% tuloksen uskonnollisuudelleen, epäilyttävinä kiihkoilijoina

[Ikaros]

En ole kovin uskonnollinen.

1.    Nontheist (100%)
2.    Secular Humanism (100%)
3.    Unitarian Universalism (86%)
4.    Theravada Buddhism (65%)
5.    Liberal Quakers (49%)
6.    Neo-Pagan (29%)
7.    Mainline to Liberal Christian Protestants (26%)
8.    Taoism (16%)
9.    New Age (8%)
10.    Baha'i Faith (0%)
11.    Christian Science (Church of Christ, Scientist) (0%)
12.    Church of Jesus Christ of Latter-Day Saints (Mormons) (0%)
13.    Eastern Orthodox (0%)
14.    Hinduism (0%)
15.    Islam (0%)
16.    Jainism (0%)
17.    Jehovah's Witness (0%)
18.    Mahayana Buddhism (0%)
19.    Mainline to Conservative Christian/Protestant (0%)
20.    New Thought (0%)
21.    Orthodox Judaism (0%)
22.    Orthodox Quaker (0%)
23.    Reform Judaism (0%)
24.    Roman Catholic (0%)
25.    Scientology (0%)
26.    Seventh Day Adventist (0%)
27.    Sikhism (0%)

[Uljanov]

Ymmärrän, että tämä on joillekin suuri järkytys/yllätys  

26.    Jehovah's Witness (13%)

Olen pahoillani, mutta en ylläpidä minkäänlaisia suhteita Jehovan todistajiin

Sehän on hienoa, koska itse sain jehovista (muistaakseni ainoana kohtana) pyöreän nollan. 100% sekulaariksi humanistiksi testi herjasi. Kiistän tuloksen muun kuin sekulaarisuuden osalta. Sekulaari humanismi on itsessään ristiriitainen maailmankuva (ainakin siinä muodossa kuin olen sen kuullut määriteltävän), koska se toisaalta väittää olevansa materialistinen, ja toisaalta väittää, että ihmiselämällä voisi olla objektiivista arvoa. Nämä väitteet ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Myöskään humanistien ihmiskäsitys ei pohjaa todellisuuteen, vaan ideologiseen haihatteluun.

Kun näitä maailmankuvia lähdetään nimeämään, niin itse sanoisin ehkä olevani materialistinen deterministi. Näkisin, että determinismi kyllä sisältyy materialismiin, mutta kaikki eivät ole samaa mieltä. Materialismi ei toki tietenkään sisälly determinismiin, useat uskonnotkin ovat deterministisiä.

edit:
ketjussa oli aiemmin jotain "pehmeästä determinismistä." Kirjoitan ehkä huomenna viitsiessäni ajatuksiani determinismin ja vapaan tahdon suhteesta. Koko tätä vastakkainasettelua en kyllä oikein hyväksy, koska se, onko niillä ristiriitaa vai ei, riippuu puhtaasti siitä, mitä vapaalla tahdolla tarkoitetaan. Itse determinismiä ei kyllä voi kovin monella eri tavalla ymmärtää.

[IDA]

edit:
ketjussa oli aiemmin jotain "pehmeästä determinismistä." Kirjoitan ehkä huomenna viitsiessäni ajatuksiani determinismin ja vapaan tahdon suhteesta. Koko tätä vastakkainasettelua en kyllä oikein hyväksy, koska se, onko niillä ristiriitaa vai ei, riippuu puhtaasti siitä, mitä vapaalla tahdolla tarkoitetaan. Itse determinismiä ei kyllä voi kovin monella eri tavalla ymmärtää.

Linkkien teksti - siis niiden missä mainittiin tuo pehmeä determinismi - oli erittäin mielenkiintoista. Suosittelen.

[jmm]

En käsitä miksi en saanut 100 prosenttia nontheismistä. Testi on virheellinen.

1.    Secular Humanism (100%)
2.    Unitarian Universalism (93%)
3.    Nontheist (84%)
4.    Liberal Quakers (72%)
5.    Theravada Buddhism (69%)
6.    Neo-Pagan (65%)
7.    Mainline to Liberal Christian Protestants (58%)
8.    Taoism (52%)
9.    Reform Judaism (44%)
10.    New Age (44%)
11.    Baha'i Faith (32%)
12.    Orthodox Quaker (32%)
13.    Sikhism (32%)
14.    Mahayana Buddhism (31%)
15.    Scientology (31%)
16.    New Thought (28%)
17.    Church of Jesus Christ of Latter-Day Saints (Mormons) (25%)
18.    Christian Science (Church of Christ, Scientist) (22%)
19.    Mainline to Conservative Christian/Protestant (20%)
20.    Eastern Orthodox (16%)
21.    Islam (16%)
22.    Jainism (16%)
23.    Orthodox Judaism (16%)
24.    Roman Catholic (16%)
25.    Seventh Day Adventist (12%)
26.    Hinduism (6%)
27.    Jehovah's Witness (0%)

EDIT:

Huomasin virheeni.

Respond to the following moral statements (Questions 13-20) based on how you would want your religion or faith category to address them.

Kysymyksiin 13-20 vastaaminen sisältää ennakko-oletuksen uskosta. Sain saman tuloksen kuin Ikaros kun vastasin uudelleen.

[Jiri Keronen]

1.    Unitarian Universalism (100%)
2.    Secular Humanism (90%)
3.    Liberal Quakers (85%)
4.    Mainline to Liberal Christian Protestants (80%)
5.    Theravada Buddhism (79%)
6.    Taoism (78%)
7.    Mahayana Buddhism (75%)
8.    Nontheist (71%)
9.    Neo-Pagan (69%)
10.    New Age (64%)
11.    Scientology (63%)
12.    Sikhism (62%)
13.    New Thought (61%)
14.    Christian Science (Church of Christ, Scientist) (58%)
15.    Reform Judaism (56%)
16.    Hinduism (54%)
17.    Jainism (45%)
18.    Orthodox Quaker (42%)
19.    Baha'i Faith (36%)
20.    Mainline to Conservative Christian/Protestant (29%)
21.    Seventh Day Adventist (24%)
22.    Church of Jesus Christ of Latter-Day Saints (Mormons) (23%)
23.    Islam (17%)
24.    Orthodox Judaism (17%)
25.    Eastern Orthodox (12%)
26.    Roman Catholic (12%)
27.    Jehovah's Witness (6%)

Ihan hauska testi. Saa googlettelemaan noita kaikkia, mitä itselle sattuu tulemaan kohdalle. Scientology 63% erityisesti saa miettimään, että pitäisiköhän seurata messiaani Tom Cruisen jalanjäljillä ja esimerkiksi lahjoittaa Rock Bandin rummut Scientologian kirkolle, jos vaikka vapauttaisi sisäisen thetanin ja saisi supervoimia.

[Miniluv]

http://hommaforum.org/index.php/topic,21857.0.html

Aikaisempi ketju tuosta testistä.

[Perttu Ahonen]

Tein uudestaan testin, nyt hieman keskittyneemmin, kuin viimeksi.

Hupaisa testi, joka on "hieman" painottunut tiettyyn aavikkouskontoon = Vol 1 ja 2 ja 3. Valitettavasti Shintolaisuus  http://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0intolaisuus puuttui kokonaan; se kun on kaikkein lähinnä muinaissuomalaista henkistä perintöä ja filosofiaa.  Niin tai näin, silti omista arvoistani korostuu muinaissuomalainen filosofia Indo-eurooppalaisella korostuksella.

1.  Mahayana Buddhism (100%) 
2.  New Thought (97%) 
3.  New Age (95%) 
4.  Hinduism (91%) 
5.  Neo-Pagan (84%) 
6.  Scientology (83%) 
7.  Theravada Buddhism (83%) 
8.  Unitarian Universalism (82%) 
9.  Christian Science (Church of Christ, Scientist) (80%) 
10.  Liberal Quakers (73%) 
11.  Jainism (72%) 
12.  Orthodox Judaism (68%) 
13.  Baha'i Faith (67%) 
14.  Taoism (62%) 
15.  Mainline to Liberal Christian Protestants (60%) 
16.  Sikhism (56%) 
17.  Islam (55%) 
18.  Mainline to Conservative Christian/Protestant (53%) 
19.  Reform Judaism (51%) 
20.  Seventh Day Adventist (48%) 
21.  Jehovah's Witness (45%) 
22.  Eastern Orthodox (42%) 
23.  Orthodox Quaker (42%) 
24.  Roman Catholic (42%) 
25.  Church of Jesus Christ of Latter-Day Saints (Mormons) (37%) 
26.  Nontheist (31%) 
27.  Secular Humanism (29%) 

[IDA]

http://hommaforum.org/index.php/topic,21857.0.html

Aikaisempi ketju tuosta testistä.

Itselläni näköjään sama kärki kuin ennenkin. Nyt olen kuitenkin jo niin varma, että sen edessä jopa aakkosjärjestys horjuu

[mikkoellila]

Ääh. Jos olen eri mieltä kaikkien uskontojen kanssa, ei niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen allaolevan listan mukaisesti. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ovat järkeviä, mutta esim. unitaariuniversalismi on ihan turhaa paskaa. En myöskään näe mitään syytä, miksi minun pitäisi olla missään asioissa samaa mieltä buddhalaisten tai kveekarien kanssa.

Liberaalit protestantit tulevat seitsemäntenä, ennen mm. konservatiiviprotestantteja ja katolilaisia, vaikka pidän nimenomaan ns. liberaaleja eli mm. homomyönteisiä ja naispappeusmyönteisiä luterilaisia ym. protestantteina paljon pahempina, inkonsistentteina idiootteina kuin konservatiiviprotestantteja tai katolilaisia.

1.  Nontheist (100%) 
2.  Secular Humanism (100%) 
3.  Unitarian Universalism (89%) 
4.  Theravada Buddhism (78%) 
5.  Liberal Quakers (62%) 
6.  Neo-Pagan (53%) 
7.  Mainline to Liberal Christian Protestants (49%) 
8.  Taoism (38%) 
9.  Reform Judaism (34%) 
10.  New Age (29%) 
11.  Mainline to Conservative Christian/Protestant (28%) 
12.  Sikhism (27%) 
13.  Mahayana Buddhism (26%) 
14.  New Thought (25%) 
15.  Scientology (25%) 
16.  Church of Jesus Christ of Latter-Day Saints (Mormons) (23%) 
17.  Christian Science (Church of Christ, Scientist) (22%) 
18.  Orthodox Quaker (21%) 
19.  Eastern Orthodox (20%) 
20.  Islam (20%) 
21.  Orthodox Judaism (20%) 
22.  Roman Catholic (20%) 
23.  Baha'i Faith (17%) 
24.  Hinduism (17%) 
25.  Seventh Day Adventist (17%) 
26.  Jainism (13%) 
27.  Jehovah's Witness (6%) 

[Tuija]

Valitettavasti Shintolaisuus  http://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0intolaisuus puuttui kokonaan; se kun on kaikkein lähinnä muinaissuomalaista henkistä perintöä ja filosofiaa. 

Shintolaisuus on japanilaisten etninen uskonto. Siksi siihen on oikeastaan mahdotonta ei-japanilaisen "kääntyä". Mutta olet oikeassa, että se muistuttaa eniten suomalaisten ja muiden luonnonuskontojen käsityksiä haltijoineen. Hindulaisuuskin on pohjimmiltaan vain intialaisten (Intia=pyhä maa) oma uskonto miljoonine paikallisjumalineen. Itselleni siitä tulee hyvin paljon mieleeni meidänkin tutut Tapio, Vellamo, Ahti, Ilmari ja muut kaverit.

[Perttu Ahonen]

Valitettavasti Shintolaisuus  http://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0intolaisuus puuttui kokonaan; se kun on kaikkein lähinnä muinaissuomalaista henkistä perintöä ja filosofiaa. 

Shintolaisuus on japanilaisten etninen uskonto. Siksi siihen on oikeastaan mahdotonta ei-japanilaisen "kääntyä". Mutta olet oikeassa, että se muistuttaa eniten suomalaisten ja muiden luonnonuskontojen käsityksiä haltijoineen. Hindulaisuuskin on pohjimmiltaan vain intialaisten (Intia=pyhä maa) oma uskonto miljoonine paikallisjumalineen. Itselleni siitä tulee hyvin paljon mieleeni meidänkin tutut Tapio, Vellamo, Ahti, Ilmari ja muut kaverit.

Se on muuten jännä juttu, että tietyissä paikoissa on tietty kemia.  Itse olen löytänyt useita esihistoriallisia asuin-ja kulttipaikkoja ja lähes poikkeuksetta paikan pyhyyden aistii ensin ja sitten löytää merkkejä muinaisesta asutuksesta tai /ja pyhästä paikasta.

Sitten muutama sana uskomuksesta yliseen maailmaan ja käsityksistä sen olemassaolosta.

Jo, Neandertalin ihminen hautasi kuolleen yhteisön jäsenen ja antoi matkalle mukaan tarve-esineitä. Tämä kertoo käsityksestä ylisestä maailmasta, johon kuolleet siirtyvät (en käytä vainaja sanaa, sillä se on tullut slaaveilta ja tarkoittaa todellisuudessa sodassa/vihanpidossa kuollutta = juuri sanalle vainaja on vaino ja vihollinen on vainolainen -> novgorodilainen/karjalainen Länsi-Suomalaisittain).

Kivikaudella Suomessa, tarkemmin 500-5000-vuotta ennen aavikkouskontojen maailman luomista, Suomessa haudattiin kuolleet punamultaa päälle ripoteltuna. Tällä seremonialla ja antamalla muutamia tarve-esineitä mukaan, varustettiin kuollut yhteisön jäsen matkalle yliseen maailmaan; punamulta ja haudatun sikiöasento tarkoitti ideaa uudesti syntymisestä ja ikuisesta elämästä.

Rautakaudella Suomessa ihmiset poltettiin kuoleman jälkeen, tällä seremonialla pyrittiin vapauttamaan henki kuolleesta ruumiista nopeammin. Sana tuli ja palaminen ovat keskeisiä määritteitä. Tuli on kantasana tulemiselle ja palaminen on palaamiselle. Uskottiin, että ihmisen henki kuollessaan palaa ja tulee yliseen maailmaan, joka sijaitsi taivaassa. Samalla ihmisen henki saavutti valaistumisen, eli tietoisuuden perimmäisestä todellisuudesta. Tämä siis ennen kristinuskoa. Samalla kun ihmisen henki valaistui, hän palasi takaisin maanpäälle yhteisöönsä antamaan tietoa ja turvaa; tästä kuolleiden "palvonta", eli oikeammin kuolleiden pysyminen yhteisössä kuolemansa jälkeen.

Esikristillisenä, tai oikeammin semikristillisenä aikana kuolleille annettiin vielä hautaan mukaan tarve-esineet ja ihmiset haudattiin juhlapuvussa, mutta ei siis poltettu. Näin tapahtui erityisesti ortodoksisen kristinuskon aikana, eli ennen ruotsalaisten miekkalähetystä Länsi-Suomeen ja Hämeeseen, jossa muinais-Suomalainen uskonto ja ortodoksinen kristillisyys olivat sulassa sovussa - yhdessä ja erikseen.

Roomalaiskatolilaisen uskonnon vallattua Länsi-Suomen, päättyi esineellinen hautaaminen. Käytännössä kaikki keskiaikaiset kirkot on perustettu muinaisille Suomalaisten pyhille paikoille ja se kannattaa muistaa, kun vierailee näissä hienoissa keskiaikaisissa harmaakivikirkoissa ja niiden ympäristössä; ne ovat todella pyhää maata sanan varsinaisessa merkityksessä.  Monet ortodoksiset hautausmaat sen sijaan hylättiin ja solvattiin tietoisesti, esimerkiksi raatomaaksi roomalaiskatolilaisten saatua vallattua Länsi-Suomen; niin kova oli uskon ristiriita silloin.  Pakanalliset hiidet ja markkinapaikat kyllä kelpasivat katolilaisen vallan tyysijoiksi, mutta ei puhtaasti ortodoksien.

[risto]

Huh, Tuija. Tässähän joutui oikein tarttumaan (virtuaali-) Raamattuun, jotta löytäisi vastaukset kysymyksiisi.

Luterilainen pappi Antti Kylliäinen edustaa linjaa, että kaikki pääsevät taivaaseen. Tämä koskee hänen mukaansa ihan kaikkia. Ei tarvita katumusta, ei synnintuntoa, ei edes armon tietoista vastaanottamista, puhumattakaan mistään hyvistä teoista. Jos ihminen todella pelastuu yksin armosta, niin silloin sen on tarkoitettava juuri tätä!

Tuolla "yksin armosta, ilman lain töitä" tarkoitetaan sitä, että mitään hyviä töitä ja tekoja ei tarvita tai tarkkaan ottaen niillä ei ole merkitystä. Kylliäisen käsityksillä ei ole mitään tekemistä luterilaisuuden kanssa, mutta ehkäpä sitten jonkin "evankelisuuden" kanssa voisi ollakin.

Raamattu opettaa hyvin yksiselitteisesti Jumalan valtakunnasta (lammashuone, peltoon kätketty aarre jne.), joka pitää ensin etsiä (ja portista mennä sisään).

Oletan, että seuraava pätkä ei tarvitse erikseen selitystä:

Code Select Expand

21. Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (Joh. 20:21-23)

luterilaisessa kirkossa ja teologiassa minua tökkii kaksi asiaa. Liberaalisiipi julistaa puhdasta armoa kylliäisittäin, tuomita ei saa mitään syntiä, koska me kaikkihan olemme syntisiä, antaa siis kirkossakin kaikkien kukkien kukkia ja sateenkaaren värien loistaa, tärkeintä on, että on seinät leveällä, katto korkealla ja kynnys matalalla. Tämän julistuksen tähden olen ensisijaisesti poistumassa luterilaisesta kirkosta.

Armo ja totuus. Liberaalisiipi käyttää pelkästään ensimmäistä. Jälkimmäinen on heille hälläväliä -osastoa. Näin on ollut jo muutama kymmenen vuotta. Aika kuitenkin näyttää, mitä tapahtuu. Jakautuuko kansankirkko kahteen tai useampaan osaan?

Toistaiseksi kirjoissa ja kansissa oleva teologia on pysynyt käytännössä ennallaan, mikä osaltaan on varmaan pitänyt vaikkapa herätysliikkeet toistaiseksi kirkon piirissä.

Tämä on upea ja hieno teologia. Tätä siis esimerkiksi lestadiolaisesta pöntöstä julistetaan täysin puhdasoppisesti.

Näin juuri. Näinhän sen pitäisi mennä, mutta:

MUTTA. Käytännössähän se armo ei riitä kuitenkaan. Jos elämä ei ole julkisivultaan kunnossa, niin johan alkaa seurakunnasta tulla neuvosto kehottamaan parannuksen tekoon. Sama juttu on vapaissa suunnissa. Ei se armo näytä riittävän, vaan oikeanlaista kristittyä elämää tulee elää. Muuten nimittäin ihminen voidaan erottaa yhteisöstä ja julistaa Saatanan haltuun, jolloin myöskin se armo loppuu. Ihminen ei enää pelastukaan armosta, jos ei yritä elää kristillisesti kilvoitellen.

Tuollaisissa tilanteissa tapahtuu varmasti monesti väärinkäytöksiä ja vääriäkin epäilyjä ynnä muita inkvisitioita. Kuitenkin:

Hedelmistään puu tunnetaan.

Matteus:

Code Select Expand

12:33 Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

Luukas:

Code Select Expand

6:44 Sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä; sillä ei orjantappuroista koota fikunia, eikä ohdakkeista haeta viinamarjoja.

Paavalin kirje Tiitukselle:

Code Select Expand

2:11 Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt.
2:12 Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään,

Eli siis Raamatun mukaan armo opettaa elämään oikein. Jos taas elämä ei ole kunnossa, se on selvä indikaattori siitä, että myös uskon kanssa on vaikeuksia.

Pelastumiseen siis tarvitaan jotakin omaa tekoa myös, mutta mitä?

Markuksen evankeliumi kertoo:

Code Select Expand

1:14. Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia
1:15. ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja *Jumalan valtakunta* on tullut lähelle; *tehkää parannus* ja *uskokaa evankeliumi*".
1:16. Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.
1:17. Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".

Toisin sanoen ratkaisevat tekijät ovat:
1. Jumalan valtakunta (joka pitää etsiä. Lisäksi "etsivä löytää, kolkuttavalle avataan". Luuk. 11:9-10)
2. Parannus (joka on portti 1-kohtaan Matt. 7:13)
3. Usko (joka "tulee kuulosta mutta kuulo Jumalan sanan kautta" Room. 10:17)

Raamatun tuntemukseni on luvattoman heikkoa, enkä ole koskaan esimerkiksi kokonaan lukenut Raamattua. Olen varsinkin nuorempana ollut erittäin nopea lukemaan muita kirjoja, mutta raamatunlukutahtini tuntuu olevan n. 1 sivu / 2 vuotta... Onneksi Google on aina valmis apuri ja esimerkiksi haku "usko tulee kuulosta site:isokirja.net" vie nopeasti tiedon lähteille. Köyhän miehen Googlena toimii myös vanhan Biblian viitaukset toisiin tekstikohtiin (ilmeisesti Lutherin käsialaa?).

[Phantasticum]

Joskus elämässä tapahtuu käsittämättömiä asioita. Yksi tositarina menee näin ... Mitä tämän tarinan on tarkoitus opettaa? En minä tiedä. Ehkä se ei opeta yhtään mitään. Todella ikävää sattumaa kaikki. Mutta JOS tuon auto-onnettomuuden takana oli Jumalan rangaistus ... Jos uskaltaisin, väittäisin, että toisinaan Jumalan täytyy käyttää kovia lääkkeitä.

Eikö tässä ole kyse ikiaikaisesta teodikean ongelmasta? Miksi Jumala sallii pahan, jos kerta on niin kaikkivoipa ja hyvä tyyppi. Sinä totesit, että Jumalan täytyy joskus käyttää koviakin keinoja. Kolari oli siis Jumalan aiheuttama.

En ymmärrä, mihin sitä sielunvihollista ylipäätään tarvitaan, koska asiat tapahtuvat kuitenkin niin kuin Jumala haluaa, olivat ne sitten onnellisia, vähemmän onnellisia tai täydellisiä katastrofeja, kuten tarinastasi kävi ilmi.

Olihan se Jobin kirjassakin itse Jumala, joka antoi sielunviholliselle luvan kiusata Jobia. Saatana oli pelkkä statisti.

[Tuija]

En ymmärrä, mihin sitä sielunvihollista ylipäätään tarvitaan, koska asiat tapahtuvat kuitenkin niin kuin Jumala haluaa, olivat ne sitten onnellisia, vähemmän onnellisia tai täydellisiä katastrofeja, kuten tarinastasi kävi ilmi.

Se on ainakin selvää, että Jumalan vaikutusta ei voi olla se, että kehottaa jotakuta ihmistä vihaan ja uhkailemaan veljensä lapsia. Ainakaan Raamatun Jumala ei tuollaiseen kehota. Paratiisikertomuksessa Saatana käärmeen muodossa kuiskutteli Eevan korvaan valheita saaden hänet uhmaamaan Jumalan käskyä - ja seuraukset olivat äärimmäisen surulliset.

Eeva yritti vierittää vastuuta käärmeelle, mutta oikeasti me ihmiset kuitenkin olemme vastuussa teoistamme ja valinnoistamme. Se on sitten jokaisen uskon asia, onko kulisseissa se vihtahousu hämmentämässä pakkaa ja sekoittamassa ihmisten päät, mutta hänellekään emme voi vastuuta omista teoistamme siirtää. Siksi on hyvä omistaa opaskirja pysyäkseen tiellä, koska joskus omatuntokin voi mennä harhaan.

[Tuija]

Armo ja totuus. Liberaalisiipi käyttää pelkästään ensimmäistä. Jälkimmäinen on heille hälläväliä -osastoa. Näin on ollut jo muutama kymmenen vuotta. Aika kuitenkin näyttää, mitä tapahtuu. Jakautuuko kansankirkko kahteen tai useampaan osaan?

Suomen Kirkko natisee liitoksissaan, enkä tiedä, voinko enää matkustaa laivassa, joka on törmännyt jäävuoreen, mutta totuutta uppoavasta aluksesta ei saa ääneen sanoa, ettei kellekään laivassa vain tule paha mieli. En luota enää luterilaisen laivan kapteeneihin, koko kirkko on tuuliajolla.

Haluan hengellisen kodin, jossa tuntisin oloni turvalliseksi ja jossa voisin luottaa siihen, että Kristuksen Kirkko kannattelee minua enkä minä kirkkoa. Harkitsin jossain vaiheessa helluntaiseurakuntaan liittymistä, mutta heilläkin on sisäinen hajoaminen menossa enkä tiedä, mihin lohkoon sitten kannattaisi liittyä ja voinko luottaa siihen, että lisää repeämiä ei tule jatkossa.

Näissä kristittyjen riidoissa tavallisella rivikristityllä on olo kuin lapsella avioerossa, siksi etsin nykyään jotakin pysyvää ja muuttumatonta. Olenkin viime aikoina tutustunut ortodoksisuuteen, he kun eivät ole vielä hajoilleet suuremmin, vaan jatkavat ikivanhan kristillisen tradition siirtämistä eteenpäin.

[IDA]

Ei pitäisi lyödä lyötyä, mutta...

Lähteenä aina luotettava Futisforum:

"Jätetäänkö joulukinkkukin syömättä? Se on kiellettyjen asioiden listalla viidennessä Mooseksen kirjassa."

-Wille Riekkinen, Kuopion piispa, 11.11.2010

Mihin ensimmäinen vastaus on ollut:

Olisi luullut ettei sentään piispa alentuisi näiden uusateisti-Elmojen tasolle.

Näinpä. Surullista sinänsä.

Itsehän kirjoitin vuonna 2007:

http://hatapaidenkalinaa.blogspot.com/2007/12/just-nyt.html

toki olin tuolloin harkinnut samaa jo vuosia. Vakavissa asioissa ei kannata olla äkkinäinen

[Ikaros]

Se on ainakin selvää, että Jumalan vaikutusta ei voi olla se, että kehottaa jotakuta ihmistä vihaan ja uhkailemaan veljensä lapsia. Ainakaan Raamatun Jumala ei tuollaiseen kehota. Paratiisikertomuksessa Saatana käärmeen muodossa kuiskutteli Eevan korvaan valheita saaden hänet uhmaamaan Jumalan käskyä - ja seuraukset olivat äärimmäisen surulliset.

Eeva yritti vierittää vastuuta käärmeelle, mutta oikeasti me ihmiset kuitenkin olemme vastuussa teoistamme ja valinnoistamme. Se on sitten jokaisen uskon asia, onko kulisseissa se vihtahousu hämmentämässä pakkaa ja sekoittamassa ihmisten päät, mutta hänellekään emme voi vastuuta omista teoistamme siirtää. Siksi on hyvä omistaa opaskirja pysyäkseen tiellä, koska joskus omatuntokin voi mennä harhaan.

Emme me kuitenkaan ole vastuussa. Mistään. Jumala ja vapaa tahto eivät mahdu samaan todellisuuteen. Looginen ristiriita seuraa.

1. Jumala on kaikkitietävä. Kaikkina aikoina Hän tuntee ja ymmärtää maailmankaikkeuden tilan pienintä yksityiskohtaa ja suurinta kokonaisuutta myöten.

2. Jumala on kaikkivoipa. Ei ole rajaa sille mitä Hän voi tehdä.

3. Jumala loi maailmankaikkeuden, ja sen jokaisen yksityiskohdan.

Kohdista 1. ja 3. seuraa että luodessaan maailmankaikkeuden Jumala tiesi miten se tulisi kehittymään. Luodessaan ihmisen Jumala tiesi että hän tulisi lankeamaan. Kohdasta 2. seuraa että Jumala olisi voinut luoda ihmisen miten tahansa, vaikka siten että tämä ei lankeaisi, mutta Hän valitsi näin. Ja kaikista kolmesta yhdessä seuraa että jokainen ihmisen teko on itse asiassa Jumalan valitsema. Ihmisellä on vain kellokoneiston rattaan osa, mitään tilaa vapaalle tahdolle ei jää.

Tuo päätelmä sai minut lopullisesti hylkäämään uskonnon. Päätelmä on nähdäkseni aukoton. Johtopäätöksen kanssa en voi elää, joten minun on hylättävä joko logiikka itse, taikka premissit. Valitsin jälkimmäisen.

[Tuija]

1. Jumala on kaikkitietävä. Kaikkina aikoina Hän tuntee ja ymmärtää maailmankaikkeuden tilan pienintä yksityiskohtaa ja suurinta kokonaisuutta myöten.

2. Jumala on kaikkivoipa. Ei ole rajaa sille mitä Hän voi tehdä.

3. Jumala loi maailmankaikkeuden, ja sen jokaisen yksityiskohdan.

Kohdista 1. ja 3. seuraa että luodessaan maailmankaikkeuden Jumala tiesi miten se tulisi kehittymään. Luodessaan ihmisen Jumala tiesi että hän tulisi lankeamaan. Kohdasta 2. seuraa että Jumala olisi voinut luoda ihmisen miten tahansa, vaikka siten että tämä ei lankeaisi, mutta Hän valitsi näin. Ja kaikista kolmesta yhdessä seuraa että jokainen ihmisen teko on itse asiassa Jumalan valitsema.

Minä olen ajatellut niin, että juuri se, että ihmisellä on vapaa tahto valita mitä tekee, tekee minusta ihmisen. Biologialta me olemme aivan kuten eläimetkin. Mutta ihmisiä meistä tekee se, että viettien ja vaistojen lisäksi meillä on vapaa tahto toimia järkemme mukaan. Jumala loi meistä ihmisiä, joilla on omatunto ja moraali, ihminen on siis Jumalan kuva. Ei hän luonut meistä eläimiä.

Koska Jumala on ajan ulkopuolella, hän luonnollisesti tietää, miten tarinassa tulee käymään. Kyllä minäkin usein tunnen olevani roolihenkilö suuren Kirjailijan luomassa eepoksessa, ja silloinhan on oltava väistämättä niin, että joku toinen on jo kirjoittanut minun roolini ja kaikki vuorosanani valmiiksi enkä voi niihin itse vaikuttaa. Mitä tässä sitten pitäisi tehdä? Kirota Jumala ja alkaa murjottaa ja haukkua, että ihan paska idea koko tämä maailmankaikkeus ja mä en ainakaan halua olla tässä sotkussa mukana.

Tilanne kuitenkin on se, että me olemme mukana tässä sotkussa emmekä voi poiskaan paeta. Kiinnostavaa on se, että meistä kukaan ei tiedä tulevaisuutta. Niinpä minä en voi aavistaa, mitä huomenna tapahtuu tai kuinka minun käy kuoltuani. Jumala on ainakin osannut kirjoittaa meidät tarinaansa niin taitavasti, että hän on antanut meille tunteen siitä, että meillä on vapaa tahto valita tekemisemme. Siispä olen päättänyt asettua tarinassa Jumalan puolelle ja lähden tekemään omaa roolisuoritustani ja katsotaan, mihin se riittää. Synneistäni huolimatta, toivoisin kovasti, että minä olisin tarinassa sellainen henkilö, jota Jumala ei hylkää viimeisenä päivänä.

Nämä löpinät eivät sitten edusta minkään kirkkokunnan oppeja, vaan ovat päänsisäisiä mietintöjäni.

[Miniluv]

1. Jumala on kaikkitietävä. Kaikkina aikoina Hän tuntee ja ymmärtää maailmankaikkeuden tilan pienintä yksityiskohtaa ja suurinta kokonaisuutta myöten.

Melko yllättävää, mutta ilmeisesti tälle väitteelle voisi hakea jonkinlaista tukea vain yhdestä Raamatun kohdasta. Vox Day on käsitellyt asiaa kirjan luvun verran:

http://irrationalatheist.com/downloads.html

[nnnrsk]

Ymmärrän käsitteet "vapaa teko" ja "vapaa valinta". Teko ja valinta ovat vapaita, jos ne seuraavat tahdosta eli ovat vapaita tahdon ulkopuolisista pakotteista. Mutta mikä kumma on se paljon puhuttu "vapaa tahto"? Mistä se on vapaa?

[Tuija]

Ymmärrän käsitteet "vapaa teko" ja "vapaa valinta". Teko ja valinta ovat vapaita, jos ne seuraavat tahdosta eli ovat vapaita tahdon ulkopuolisista pakotteista. Mutta mikä kumma on se paljon puhuttu "vapaa tahto"? Mistä se on vapaa?

Minulla ei riitä paukut näin vaativaan filosofiseen keskusteluun. Nyt äkkisältään tulee mieleeni vain sellainen, että ihmisellä on monenlaisia haluja. Kaikki halut eivät ole hyväksi. Siksi tarvitaan tahtoa vastustaa väärää halua ja tarvitaan tahto valita oikea tie.

Jos olisin pelkkä eläin, toimisin vain sen mukaan, kuin haluni sanelisi. Tahtoni on kuitenkin vapaa valitsemaan myös toisin enkä ole siis ohjelmoitu toimimaan viettien ja vaistojen varassa, jos järkeni ja omatuntoni sanoo, että tämä ei ole hyvä tie. Silloin tarvitaan tahtoa. Ihan yhtä hyvin vapaata tahtoa voi käyttää myös valitsemaan sen viettien ja vaistojen tien, jos myös järki ja omatunto sanoo, että tuo tie on hyvä.

Äh, en tosiaan osaa filosofoida. Viisaammat jatkakoot.

[Tuija]

Koska Jumala on ajan ulkopuolella, hän luonnollisesti tietää, miten tarinassa tulee käymään. Kyllä minäkin usein tunnen olevani roolihenkilö suuren Kirjailijan luomassa eepoksessa, ja silloinhan on oltava väistämättä niin, että joku toinen on jo kirjoittanut minun roolini ja kaikki vuorosanani valmiiksi enkä voi niihin itse vaikuttaa. Mitä tässä sitten pitäisi tehdä? Kirota Jumala ja alkaa murjottaa ja haukkua, että ihan paska idea koko tämä maailmankaikkeus ja mä en ainakaan halua olla tässä sotkussa mukana.

Tilanne kuitenkin on se, että me olemme mukana tässä sotkussa emmekä voi poiskaan paeta. Kiinnostavaa on se, että meistä kukaan ei tiedä tulevaisuutta. Niinpä minä en voi aavistaa, mitä huomenna tapahtuu tai kuinka minun käy kuoltuani. Jumala on ainakin osannut kirjoittaa meidät tarinaansa niin taitavasti, että hän on antanut meille tunteen siitä, että meillä on vapaa tahto valita tekemisemme. Siispä olen päättänyt asettua tarinassa Jumalan puolelle ja lähden tekemään omaa roolisuoritustani ja katsotaan, mihin se riittää. Synneistäni huolimatta, toivoisin kovasti, että minä olisin tarinassa sellainen henkilö, jota Jumala ei hylkää viimeisenä päivänä.


Monet tuntevat tarinan Taru Sormusten Herrasta. J.R.R. Tolkien kertoi inhoavansa allegoriaa, joten en halua halventaa hänen kirjallista mestariteostaan vääntämällä Sormusten Herrasta kristillistä allegoriaa, mutta tosiasia on, että Tolkienin tarinassa vilahtelee enemmän tai vähemmän kristillisestä maailmasta varastettuja ideoita.

Tolkien loi täysin uudenlaisen meidän maailmastamme erillisen Keskimaan. Missä tuo Keskimaa sijaitsee? Aluksihan se sijaitsi pelkästään Tolkienin omassa päässä ja hänen ajatuksissaan, mutta koska hän julkaisi tarinansa, miljoonilla ihmisillä on ollut mahdollisuus seurata sivusta ja samalla elää vahvasti Keskimaan tapahtumissa. Mutta se, missä tuo Keskimaa oikeasti sijaitsee, on nyt toissijainen seikka. Asiaan.

Keskimaassa on haltijoita. Haltijoista kerrotaan, että joku paha tyyppi (anteeksi kaikki Tolkien-friikit, en muista kaikkia nimiä ja tapahtumia tarkasti!) aiheutti sen, että osa haltijoista turmeltui ja heistä tuli iljettäviä örkkejä. Tämä on suoraan otettu kristillisestä myytistä, jonka mukaan Taivaassa tapahtui kapina Luojaa vastaan ja tuota kapinaa johti kaikkein upein ja mahtavin enkeli Lucifer. Muistaakseni enkeli Mikael voitti tuon kapinan ja sen seurauksena Lucifer ja häntä kannattaneet enkelijoukot (joita oli paljon!) paiskattiin maan päälle.

Nuo enkelit turmeltuivat ja sittemmin heistä on käytetty nimitystä Saatana ja hänen demoninsa. Mm. Jesajan kirja kertoo Luciferin alkuperäisestä loistosta ja ylivertaisesta kauneudesta, mutta nykyään hänet kuvataan kansan keskuudessa sarvipäänä ja hänen langenneet enkelinsä/demoninsa ovat ulkonäöltään ihmisten mielissä ja elokuvissa enemmän Lordi-linjaa. Minä haluaisin kuitenkin kristittynä varoittaa kaikkia siitä, että Saatana ei ole vaarallisimmillaan silloin, kun hänellä on sarvet päässä, vaan silloin, kun hän pukeutuu valkeuden enkeliksi kuin susi lammasturkkiin.

Tolkien on Keskimaan Luoja. Kuinka hirvittävän paha ja sadistinen ja kieroutunut ihminen Tolkienin on täytynytkään olla, että hän salli noiden haltijoiden turmeltumisen örkeiksi!!!

Sormusten Herrassa Frodo ystävineen lähtee kuljettamaan pahaa sormusta Mordoriin. Matka on täynnä hirveitä vaaroja, surun ja kauhun hetkiä ja sormus on tehdä Frodon lopulta hulluksi, ja tavallaan sormus turmelee Frodon elämän, sillä hän ei toivu saamastaan miekaniskusta enää entiselleen.

Tolkien on Keskimaan Luoja. Kuinka hirvittävän paha ja sadistinen ja kieroutunut ihminen Tolkienin on täytynytkään olla, että hän laittaa Frodon kärsimään ja taistelemaan ja ponnistelemaan itsensä äärirajoilleen, kun hän voisi samaan aikaan olla kotikonnuillaan polttelemassa piippukessua ja nauttimassa leppoisasta elämästään!!! Tolkien olisi voinut kirjoittaa tarinastaan pelkästään onnellisen ilman kipua, surua ja tuskaa. Mutta hän ei kirjoittanut. Johtopäätös: Tolkien on äärimmäisen paha ihminen.

Saruman on aluksi hyvä velho, mutta muuttuu pahaksi ja hänen loppunsa on kurja. Tolkien on Keskimaan Luoja. Kuinka hirvittävän paha ja sadistinen ja kieroutunut ihminen Tolkienin on täytynytkään olla, että hän kirjoittaa jollekin henkilölle noin pahan roolin!!! Tolkien olisi voinut kirjoittaa tarinan, jossa Gandalf ja Saruman yhdessä taistelevat pahaa vastaan, mutta sen sijaan hän kirjoitti Sarumanin luonteen sellaiseksi, eli loi Sarumanin sellaiseksi, että Sarumanilla oli mahdollisuus valita vaeltaa hyvän puolella tai valita paha. Ja Saruman valitsi pahan. Johtopäätös: Tolkien Keskimaan Luojana on äärimmäisen paha ihminen, kun kirjoittaa noin kieroutunutta proosaa.

Sormusten herrassa haltijaneito Arwen rakastuu kuningas Aragorniin. Vahinko vain, että tuon rakkauden seurauksena Arwen joutuu luopumaan kuolemattomasta elämästään haltijoiden maassa ja hänestä tulee kuolevainen, omasta tahdostaan. Toki on kaunista, että rakastavaiset saavat toisensa kirjan lopussa, mutta kuinka surullista on samalla se, että sekä Arwen että Aragorn eivät voi yhdessä purjehtia lännen maahan ja elää siellä ikuisesti yhdessä onnellisina.

Tolkien on Keskimaan Luoja. Kuinka hirvittävän paha ja sadistinen ja kieroutunut ihminen Tolkienin on täytynytkään olla, että hän tappaa rakastuneen pariskunnan eikä kirjoita heidän tarinaansa jatkumaan ikuisesti!!! Tolkien olisi voinut kirjoittaa tarinaan sellaisen käänteen, että kun Aragorn on kyllin kauan hallinnut Gondoria, hän hallituskautensa lopussa jättää valtakunnan pojalleen ja purjehtii yhdessä Arwenin kanssa länteen, jossa he elävät ikuisesti yhdessä onnellisina. Mutta Tolkien ei sallinut tätä onnea rakastavaisille, vaan salli heidän kuolla. Johtopäätös: Tolkien on äärimmäisen paha ihminen.


Näitä esimerkkejä jokainen Sormusten Herraan tutustunut voi itsekin miettiä lisää. Kirjan henkilöt elävät jatkuvassa epätietoisuudessa ja pelossa ja vaaroissa, miltä se mahtaa heistä tuntuakaan? Eläytykää Frodon tyrmistykseen, kun hän Pomppivan Ponin majatalossa saa tietää, ettei Gandalf ole paikalla. Tai eläytykää Frodon tuskaan, kun Gandalf putoaa Balrogin kanssa taistellessaan. Kohtaus on järkyttävä, mutta me lukijat saamme kuitenkin tarinan edetessä tietää, että Gandalf ei ole kuollut.

Sen sijaan sadistinen Tolkien ei ole katsonut tarpeelliseksi viestittää Mordoriin matkaavaa Frodoa siitä, että ei se Gandalf kuollut, vaan hän jättää Frodon surunsa keskelle aivan tarinan loppuun saakka. Eikö olisi tuonut edes hieman lohtua Frodon ja Samin lohduttomuuteen, jos he olisivat saaneet kuulla suuren Gandalf-velhon olevankin elossa? Mutta ei, ei mitään toivoa paremmasta, vaellus muuttuu vain tuskaisemmaksi ja tuskaisemmaksi.

Jos minä olisin Frodo, minä olisin jo huutanut: "Sinä saatanan sadisti ja paskapää, joka olet koko tämän Keskimaan Luoja, päästä minut päiviltäni, tuhoutukoon koko Keskimaa, saakoon Sauron Sormuksen, sillä minä en enää JAKSA tätä vaellusta, voimani ovat loppuneet!!!"

Mutta Frodo ei huutanut tällaista. Frodo ei luovuttanut. Frodo ei valinnut helppoa tietä, hän valitsi sen kaikkein vaikeimman. Frodon ystävät taistelivat jokainen tahollaan paremman maailman puolesta, laittaen oman henkensä likoon, ja monet heistä kuolivat. Saruman valitsi toisin. Hän katsoi viisaimmaksi lyöttäytyä yhteen vihollisen kanssa, joka kaikella todennäköisyydellä tulee voittamaan, eikö siis ole järjetöntä edes yrittää kapinoida?

Minä ja sinä Sormusten Herran lukijana olemme Keskimaan ajan ja avaruuden ulkopuolella. Me näemme ulkopuolelta koko tarinan kokonaisuuden ja halutessamme voimme siirtyä lukemaan kohtausta, kun Eowyn ja Faramir suutelevat Gondorin linnassa, ja palata sieltä tarinassa takaisinpäin seuraamaan Eowynia pohjattoman onnettomana Rohanissa. Me tiedämme, että kaikki tulee kääntymään vielä hyväksi, mutta Eowyn ei sitä tiedä.


Samaan aikaan, kun ateismi on muodissa, on muodissa kaikenlaiset fantasiat. Monet hakevat fantasiahahmoista itselleen (tietämättään) esikuvaa ja heitä kiehtoo fantasiahahmot suorastaan uskonnollisesti. On ihan yleistäkin, että uskonnollisten keskustelufoorumeiden saarnaavilla ateisteilla saattaa olla avatareinaan fantasiahahmoja ja allekirjoituksinaan heidän viisaita lausahduksiaan. Ei siinä mitään, se on ihan hauskaa. Itsekin pidän joistakin fantasiakirjoista ja silloin kun vielä olin Facebookissa, suosikkilainauksissani oli Albus Dumbledoren viisaita sanoja, ei niinkään Jeesuksen, joka monille myös satuhahmona näyttäytyy.

Samaan aikaan kun puhtaan jumalaton tiede on sivistyksen ylin saavutus ja voitto, ihmiset ahmivat fantasiakirjoja ja kokevat samanlaista sadunomaista tunnetta vieraillessaan Frodon luona Keskimaassa, kuin lapsena tunsimme joulunaikaan tonttujen kurkistellessa ikkunoista. Minäkin rakastan satuja. Voin kuitenkin kertoa, että kristittynä minä elän joka päivä maailmassa, joka on jännittävyydessään ja taianomaisuudessaan ylivertaisesti Tolkienin Keskimaata verrattomampi.

Minä olen hyväksynyt oman osani olla yksi roolihenkilö tässä suuressa tarinassa. Olen hyväksynyt sen, että minä en voi etukäteen tietää, olenko sielultani Gandalf vai Saruman. Olen hyväksynyt sen, että minä en voi etukäteen tietää, minkälaisia taakkoja elämäni mahtaa tuoda tullessaan ja kestänkö minä niitä loppuun saakka kuten Frodo, vai huudanko minä tuskissani kuten Job:
Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!

Niin falskilta ja kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin pakko on nöyränä tyytyä virren sanoihin: päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan. On pakko tyytyä siihen, että me emme käsitä moniakaan täällä maailmassa tapahtuvia asioita, sillä me emme näe kokonaisuutta siten kuin tämän maailmankaikkeuden Luoja näkee. Mistä tiedämme, vaikka tätä tarinaa lukisi parhaillaan miljoonia olioita ajan ja avaruuden ulkopuolella ja he jännittäisivät, että "VOI, kunpa Tuija ei menisi tuohon typeryyteen mukaan, vaan valitsisi oikein!"

Minä ajattelen niin, että vaikka minut on ilmeisesti kirjoitettu Suureen Tarinaan yhdeksi roolihenkilöksi, niin minun ei ole mitään tarvetta pohdiskella asiaa Jumalan näkökulmasta ja alkaa arvostella Jumalaa sadistiksi ja julmuriksi, koska en minä voi ymmärtää sitä kokonaisuutta, minkä Jumala koko ajan näkee. Samalla tavalla kuin Tolkien näkee kokonaisuuden tuhotessaan Numenorin saarivaltakunnan ja hukuttaessaan sen ihmiset julmasti, myös Jumala suvereenina Tarinansa Luojana näkee kokonaisuuden jopa silloin, kun tsunami iskee valtamereltä tai maa järisee Haitissa.

Nousee tietysti kysymys siitä, että entä, jos tämän maailmankaikkeuden Luoja on ihan oikeasti paha, eikö silloin pitäisi alkaa taistella tuota pahaa vastaan? Monet näkevät maailmassa vain pahoja asioita ja päättelevät siitä, että Jumala on paha. Minä taas näen maailmassa niin paljon kaunista, ihanaa, nerokkuutta, onnea, iloa ja hyviä ihmisiä, että minun on pakko uskoa, että tämän kaiken on luonut hyvä Jumala. Miettikääpä nyt vaikka orgasmia. Eikö siinä ihminen koe välähdyksen ikuisesta autuudesta? Voisiko mikään paha Jumala antaa ihmisille lahjaksi noin upeaa kokemusta?

Minut on luotu tähän tarinaan ihmiseksi, joka pystyy Frodon, Gandalfin, Sarumanin, Aragornin, Arwenin ja monien muiden tavoin omilla päätöksillään vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan minun tarinani tästä lähtee. Pyrinkö etsimään Jumalan tahtoa vai haluanko ehdoin tahdoin osallistua kaikkeen pahaan, mitä ihmiset tekevät? Aikamme on lyhyt ja pian tulee päivä, jolloin voin lausua Juudan kuolevan kuningas Hiskian sanat:

Minun majani puretaan ja viedään minulta pois niinkuin paimenen teltta; olen kutonut loppuun elämäni, niinkuin kankuri kankaansa, minut leikataan irti loimentutkaimista. Ennenkuin päivä yöksi muuttuu, sinä teet minusta lopun.

[IDA]

Monet tuntevat tarinan Taru Sormusten Herrasta. J.R.R. Tolkien kertoi inhoavansa allegoriaa, joten en halua halventaa hänen kirjallista mestariteostaan vääntämällä Sormusten Herrasta kristillistä allegoriaa, mutta tosiasia on, että Tolkienin tarinassa vilahtelee enemmän tai vähemmän kristillisestä maailmasta varastettuja ideoita.

Ei nyt oikein voi sanoa, että ne olisivat varastettuja.

Itsekään en pidä allegorioista, vaan minusta kirjat luovat oman maailmansa, mutta on totta, että kristillinen tulkinta Sormusten herrasta on vahva. Ainakin huomattavasti vahvempi kuin se, että kyseessä olisi rotuoppien ylistyslaulu. Tai se erään suuren kielellisen taikurin käsitys, että teos olisi kirjallisilta ansioiltaan vaatimaton

[Tuija]

Monet tuntevat tarinan Taru Sormusten Herrasta. J.R.R. Tolkien kertoi inhoavansa allegoriaa, joten en halua halventaa hänen kirjallista mestariteostaan vääntämällä Sormusten Herrasta kristillistä allegoriaa, mutta tosiasia on, että Tolkienin tarinassa vilahtelee enemmän tai vähemmän kristillisestä maailmasta varastettuja ideoita.

Ei nyt oikein voi sanoa, että ne olisivat varastettuja.

Itsekään en pidä allegorioista, vaan minusta kirjat luovat oman maailmansa, mutta on totta, että kristillinen tulkinta Sormusten herrasta on vahva. Ainakin huomattavasti vahvempi kuin se, että kyseessä olisi rotuoppien ylistyslaulu. Tai se erään suuren kielellisen taikurin käsitys, että teos olisi kirjallisilta ansioiltaan vaatimaton

No joo, on aika ajattelemattomasti ja rumasti sanottu, että Tolkien olisi varastanut mitään kristillisestä kertomusperinteestä. Olen käsittänyt, että Tolkien oli harras katolilainen? Se, millaiset arvot ja millaista kirjallisuutta on aiemmin lukenut, vaikuttaa väistämättömästi myös kirjailijoiden teoksiin. Siksi on joskus kiinnostavaa lueskella kirjailijoiden elämänkertoja.

On siis aivan luonnollista, että Keskimaassa on paljon kristillisperäistä ainesta langenneine enkeleineen (=örkit) ja Tolkien on napannut Kalevalaa lukeneena Kullervon tarinan sellaisenaan johonkin Hurin(?) -kirjaan. (Siitä on monta vuotta kun luin, en muista nimeä.)

Itseäni kiehtoo suuresti etenkin Aragornin kuninkuus. Gondorin mahtavaa valtakuntaa on muinoin hallinneet ryhdikkäät, mutta samalla niin lankeavaiset kuninkaat (vrt. Daavid, Salomon tai Hiskia!). Kuitenkin ennustukset kertovat, että kuningas palaa vielä hallitsemaan Gondoria. Monet Keskimaan ihmiset pitävät hölmönä tuollaista spekulaatiota, ja nauravat hörhöille, jotka uskovat, että kuningas todellakin palaa vielä Gondoriin ja että kuninkaan suku ei muka ole sammunut.

Tämähän on suoraan kuin kristityn elämästä. Saamme jatkuvasti kuulla pilkkaa ja naurua siitä, että uskomme muinaisiin satuihin, joissa kerrotaan, että Daavidin poika todellakin kerran tulee hallitsemaan ja tuomitsemaan maailman. Ennen tuon Kuninkaan paluuta on vielä armon aikaa, mutta sen jälkeen tulee tuomion päivä.

Tuosta Jarkko Tontin kirjoituksesta tuli mieleeni, kun joku tv-arvostelija joskus kirjoitti lehdessä, kun Forrest Gump -leffa taas esitettiin telkkarissa, kuinka vaarallinen elokuva on kyseessä. Siinä Forrest Gump noudattaa aina sääntöjä, tekee niin kuin käsketään, rukoilee jopa Jumalaa - ja menestyy kaikessa mitä tekeekään.

Sen sijaan Forrestin paras ystävä Jenny menee pahoille teille, elää hippiliikkeessä, soittaa baarissa kitaraa alasti, käyttää huumeita - ja lopuksi "rangaistuksena" kuolee ja kuopataan. Tv-arvostelija piti tätä äärimmäisen vaarallisena propaganda-elokuvana, joka ajaa päähämme aivan järjetöntä ideologiaa, kuinka lakeja tottelemalla elämässä menestyy. Hän suri syvästi sitä, että Forrest Gump on niin suosittu elokuva yhä edelleen.

[risto]

Emme me kuitenkaan ole vastuussa. Mistään. Jumala ja vapaa tahto eivät mahdu samaan todellisuuteen. Looginen ristiriita seuraa.

1. Jumala on kaikkitietävä. Kaikkina aikoina Hän tuntee ja ymmärtää maailmankaikkeuden tilan pienintä yksityiskohtaa ja suurinta kokonaisuutta myöten.

2. Jumala on kaikkivoipa. Ei ole rajaa sille mitä Hän voi tehdä.

3. Jumala loi maailmankaikkeuden, ja sen jokaisen yksityiskohdan.

Kohdista 1. ja 3. seuraa että luodessaan maailmankaikkeuden Jumala tiesi miten se tulisi kehittymään. Luodessaan ihmisen Jumala tiesi että hän tulisi lankeamaan. Kohdasta 2. seuraa että Jumala olisi voinut luoda ihmisen miten tahansa, vaikka siten että tämä ei lankeaisi, mutta Hän valitsi näin. Ja kaikista kolmesta yhdessä seuraa että jokainen ihmisen teko on itse asiassa Jumalan valitsema. Ihmisellä on vain kellokoneiston rattaan osa, mitään tilaa vapaalle tahdolle ei jää.

Tuo päätelmä sai minut lopullisesti hylkäämään uskonnon. Päätelmä on nähdäkseni aukoton. Johtopäätöksen kanssa en voi elää, joten minun on hylättävä joko logiikka itse, taikka premissit. Valitsin jälkimmäisen.

Logiikkasi ontuu. Tarkemmin sanottuna jotta se toimisi, tarvitsisit vielä neljännen kohdan:

4. Maailmankaikkeudessa kaikki on täysin determinististä.

Jos 4. kohta toimisi, mitkä tahansa päätöksemme olisivat merkityksettömiä, koska ne oltaisiin jo aiemmin päätetty.

Minä en usko täysin deterministiseen maailmaan. Mielestäni Raamattu sanoo varsin selvästi, mitä ihmisen pitäisi tehdä. Tämä olisi täysin järjetöntä, mikäli kaikki ihmisen päätökset olisivat joka tapauksessa ennalta määrättyjä. Ihminen on nähdäkseni muutakin kuin ärsykkeisiin reagoiva yksisoluinen. Ihmisellä on vapaus valita, ja usein valinta on väärä.

[risto]

Jaaha, että näin siinä sitten kävi:

Homoparien puolesta voidaan rukoilla

Kirkolliskokous on hyväksynyt äänin 78-30, että homoparien kanssa voidaan rukoilla. Kaikki piispat äänestivät esityksen puolesta. Kyseessä on suositus, ei velvoite. Piispainkokous laatii nyt vapaamuotoisen rukouksen suhteen rekisteröinneille.

...

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi, että tämä on kirkolle tärkeä linjaus.

- Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, mutta erilaisuutta ja erilaisuus hyväksytään ja kaikki ovat tervetulleita kirkon pariin, piispa totesi.

Arkkipiispan mukaan tämä osoittaa, että kirkolla on kyky löytää uusia ratkaisuja ja arvostaa erilaisuutta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/homoparien_puolesta_voidaan_rukoilla_2135485.html

Mitäköhän seuraavaksi?

Lisäys:

Mietinnön mukaan rukous tarjoaa myönteisen mahdollisuuden kohdata seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kirkon jäsenet. Rukous ei merkitse parisuhteen siunaamista, mikä edellyttäisi uuden kirkollisen toimituksen kaavan luomista ja 3/4 määräenemmistöä kirkolliskokouksessa.

http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/529E89469CC46643C22577D90029ED28?opendocument&lang=FI

...mutta rukous kuitenkin aivan oikein käsitetään niin, että kirkko siunaa ja hyväksyy samaa sukupuolta olevien keskinäiset liitot. Ainoa syy, miksi ei suoraan haettu tuota parisuhteen siunaamista on se, että tuo 3/4 määräenemmistö tiedettiin mahdottomaksi saavuttaa tässä tilanteessa.

Ovela veto, etten sanoisi. Pikkusormeksi tuota voisi kutsua. Koko kättä odotellessa.

[Turjalainen]

Ahosen Perttua kompaan, mitä historiallisiin faktoihin tulee.

Mutta asiasta aasinkasvatukseen: Tiedättekö miksi paratiisin käärme on sama kuin Saatana?

Tiedättekö mistä nimi on lähtöisin? Muinaispersiassahan "satan" tarkoitti "vihollista" ja "syyttäjää" (oikeudenistunnossa).

Mutta sanan juuri on seemiläiskielissä. Raamatun ja Sumerilais-Babylonialaisten myyttien mukaan paratiisissä käärme vietteli Eevan.

Käärme on hebreaksi "nachas" ja muinaisfoinikiaksi "nahas".

Lingvistisesti on yleiseti tunnettua kurkku-H:n ja/tai H:n muutuminen th-äänteeksi ja/tai T:ksi (myös päinvastoin).

"Nahas" l. "Nachas" -> "Sachan" l. "Sahan" -> "Sathan" l. "Satan"

Saatana on sama seemiläinen käärme muuntuneena ja takaperin käännettynä, sama kuin paratiisissa

[Tuija]

Jaaha, että näin siinä sitten kävi:

Homoparien puolesta voidaan rukoilla

Kirkolliskokous on hyväksynyt äänin 78-30, että homoparien kanssa voidaan rukoilla. Kaikki piispat äänestivät esityksen puolesta.

[sarkasmi] Tässä jälleen todiste siitä, kuinka kaauhean ahdasmielinen ja suvaitsematon evankelis-luterilainen kirkkomme on. Nyt kannattaa joukolla kaikkien homoseksin puolustajien erota kirkosta ja toivotaan, että Jari Tervo heittää ensi Uutisvuodossa ainakin kymmenen Raamattua lattialle, koska kirkko on niin taantumuksellinen. [/sarkasmi]

[Ikaros]

1. Jumala on kaikkitietävä. Kaikkina aikoina Hän tuntee ja ymmärtää maailmankaikkeuden tilan pienintä yksityiskohtaa ja suurinta kokonaisuutta myöten.

Melko yllättävää, mutta ilmeisesti tälle väitteelle voisi hakea jonkinlaista tukea vain yhdestä Raamatun kohdasta. Vox Day on käsitellyt asiaa kirjan luvun verran:

http://irrationalatheist.com/downloads.html

Latasin kirjan. Tutustun tarkemmin kun ehdin/viitsin. Suhtaudun tosin jo valmiiksi negatiivisesti ketä tahansa kohtaan joka julkenee kutsua itseään Jumalan ääneksi.

Mitä itse väitteeseen tulee, löysin suuremmin etsimättä kolme Raamatunkohtaa.

1. Johanneksen kirje 3:19-20

19 Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme,
20 jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken.

Tämän herra Ääni mainitsikin kirjassaan. Hänen mukaansa tekstissä väitetään ainoastaan että Jumala tuntee ihmisten sydämet ja ajatukset, eikä välttämättä kaikkien alkeishiukkasten paikkoja. Fair enough. Kuitenkin, vapaan tahdon ongelman kannalta oleellista on nimenomaan se että Jumala tuntee ihmisten ajatukset. Lisäksi

Job 37:16

Ymmärrätkö sinä, miten pilvet voivat leijua ilmassa, käsitätkö Kaikkitietävän ihmeet?

Psalmit 147:4-5

4 Herra tietää tähtien luvun, hän on antanut niille kaikille nimen.
5 Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, mittaamaton on hänen viisautensa.

Logiikkasi ontuu. Tarkemmin sanottuna jotta se toimisi, tarvitsisit vielä neljännen kohdan:

4. Maailmankaikkeudessa kaikki on täysin determinististä.

Nähdäkseni determinismi seuraa kaikkitietävän olennon luomistyöstä. En ymmärrä kuinka voisi olla muuten.

Jos 4. kohta toimisi, mitkä tahansa päätöksemme olisivat merkityksettömiä, koska ne oltaisiin jo aiemmin päätetty.

Minä en usko täysin deterministiseen maailmaan. Mielestäni Raamattu sanoo varsin selvästi, mitä ihmisen pitäisi tehdä. Tämä olisi täysin järjetöntä, mikäli kaikki ihmisen päätökset olisivat joka tapauksessa ennalta määrättyjä. Ihminen on nähdäkseni muutakin kuin ärsykkeisiin reagoiva yksisoluinen. Ihmisellä on vapaus valita, ja usein valinta on väärä.

Aivan.