Suuri spagettivapaa uskonto/ateismiketju

[Bill Milton Hicks Friedman]

Noniin, sain juuri luettua kaikki 247 sivua tästä ketjusta eikä kukaan ole koskaan selittänyt millä perusteella on itse ateisti.

---
Jos olet ateisti tai teisti, niin millä perusteella ja mikset ole agnostikko, koska voit edelleen agnostikkona uskoa tai olla uskomatta jumalaan/jumaliin olematta kuitenkaan naurettava epälooginen hihhuli.

Luettuasi kaikki keskustelun 247 sivua olet varmasti jo lukenut myös minun vastaukseni, että ateismi tarkoittaa kirjaimellisesti jumaluskon puuttumista. Siis myös agnostikko on ateisti. Oikeastaan uskontokin voi olla ateistinen. Sri Lankalla taitaa olla jotain modernistibuddhalaisia, joilla ei ole jumaluskoa.

Viittasin itse postauksessani wikipediaan ja vaikka tuo kyseinen "jumaluskon puuttuminen" ateismin määritelmäksi löytyykin, niin löytyy myös tuo toinen määritelmä eli "käsitys, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa". Tämän määritelmän mukaan on siis selvää, että tutkimuksen kohteena on jumalan/jumalien olemassaolo/olemattomuus. Nuo määritelmät eivät ole myöskään toisiaan poissulkevia.

Postauksessani olevien linkkien takaa ("ateistit", "agnostikko" ja "teisti") käy ilmi mihin viittaan käyttäessäni noita sanoja. Mielestäni siitä koko postauksestani käy myös hyvin yksiselitteisesti ilmi, että viittaan jumalan/jumalien olemassaoloon.

Jos sinulle ei kelpaa kuin tuo "jumaluskon puuttumisen" määritlmä, niin se jääköön henkilökohtaiseksi rajoittuneisuudeksesi. Päivänsäteen ja wekkulin vastaukset kaiketi kelpaavat todisteiksi, että ainakin joku on ymmärtänyt mitä tarkoitan.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ateistit ovat siis kuitenkin uskovaisia samalla tavalla kuin teistitkin, koska yksikään ateisti tai teisti ei tiedä jumalan tai jumalien olemassaolosta mitään ja vaikka tietäisikin, niin sitä on mahdotonta luotettavasti ulkopuolisille todistaa.

Väitteen esittäjän tulee esittää todisteet väitteensä tueksi. Teisti esittää väitteen että Jumala on olemassa ja a-teisti ei hyväksy teistin esittää väitettä.

Vaikka minkälaisia väitteitä voidaan esittää: monikultturismi on rikkaus, autotallissani asuu näkymätön lohikäärme, olen Napoleonin inkarnaatio, universumin  toisella puolella on Plox-planeetta jolla asuu keijuja. Ei ole minun tehtäväni todistaa että Plox-planeetalla ei asu keijua tai että sinun Jumalaasi ei ole olemassa.

Olen täysin samaa mieltä tuosta todistustaakasta, mutta sitä ei voi aina käyttää asioihin, joista meillä ei ole tietoa.

Esimerkiksi avaruuden äärettömyyttä ei voi mitenkään todistaa muutoin kuin löytämällä avaruuden äärellisen reunan.

Ateistin tulee siis myôs osoittaa, että "jumalaa/jumalia ei ole olemassa", koska jos hän ei näin tee, niin sen hetkinen tietomme asiasta on "emme tiedä".

Ateistit ovat siis yhtä väärässä kuin teistitkin niin kauan kunnes asia on todistettu.

Dilemma:
Olen ateisti, mutta tiedän olevani Jumala.

[jmm]

Ateistin tulee siis myôs osoittaa, että "jumalaa/jumalia ei ole olemassa", koska jos hän ei näin tee, niin sen hetkinen tietomme asiasta on "emme tiedä".

Sopii minulle. Sanotaan yhdessä että emme tiedä onko Jumalaa olemassa. Valitettavasti monet uskovaiset ovat valmiita tappamaan ja kuolemaan koska tietävät että Jumala on olemassa.

Ei minua kiinnosta ihmisten henkilökohtaiset uskomukset niin kauan kuin ne eivät vaikuta muihin ihmisiin. En minä vastusta älyttömiä uskomuksia huvikseni ja ilkeyttäni vaan siksi että monilla älyttömillä uskomuksilla on kuolemanvakavia seurauksia.

[Miniluv]

Ei minua kiinnosta ihmisten henkilökohtaiset uskomukset niin kauan kuin ne eivät vaikuta muihin ihmisiin. En minä vastusta älyttömiä uskomuksia huvikseni ja ilkeyttäni vaan siksi että monilla älyttömillä uskomuksilla on kuolemanvakavia seurauksia.

No Homman ketjussahan esim. itsemurhaiskuja kannattaa vastustaa. Mistäs ne änkyrämuslimit ja klinikanpommittajat tavoittaisi, jos ei täältä.

(6)

[jmm]

No Homman ketjussahan esim. itsemurhaiskuja kannattaa vastustaa. Mistäs ne änkyrämuslimit ja klinikanpommittajat tavoittaisi, jos ei täältä.

(6)

No sulje tämä ketju sitten jos se täällä ei kannata käydä uskontokeskustelua.

[Uljanov]

Jos sinulle ei kelpaa kuin tuo "jumaluskon puuttumisen" määritlmä, niin se jääköön henkilökohtaiseksi rajoittuneisuudeksesi. Päivänsäteen ja wekkulin vastaukset kaiketi kelpaavat todisteiksi, että ainakin joku on ymmärtänyt mitä tarkoitan.

Jos termien väärinkäytön välttäminen on henkilökohtaista rajoittuneisuutta, niin olen sitten rajoittunut oikein mielelläni. Siksi tuota termiä avasin, että vältyttäisiin siltä (tässäkin ketjussa useasti toistuneelta) jankkaukselta, että ateismia itsessään voisi pitää uskontoihin verrattavana maailmankuvana.

[Dragon]

Ateistit ovat siis yhtä väärässä kuin teistitkin niin kauan kunnes asia on todistettu.

Selvennätkö hiukan, että miten kaksi vastakkaista väitettä voi olla samaan aikaan väärässä?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ateistit ovat siis yhtä väärässä kuin teistitkin niin kauan kunnes asia on todistettu.

Selvennätkö hiukan, että miten kaksi vastakkaista väitettä voi olla samaan aikaan väärässä?

Kysymys: "Onko jumal(i)a olemassa?"

Ateisti väittää, että "jumal(i)a ei ole olemassa".
Teisti väittää, että "jumal(i)a on olemassa".

Oikea vastaus tällä hetkellä on "emme tiedä vastausta", koska kumpaakaan väitteistä ei ole todistettu todeksi.

Ateisti ja teisti ovat siis "yhtä väärässä" tai "yhtä oikeassa" väitteidensä kanssa, koska kumpikaan ei kykene todistamaan väitettään todeksi. Todistustaakka on väitteen esittäjällä. Jos teistin pitää todistaa väitteensä todeksi, niin toki ateistinkin se pitää tehdä?

Siksi tuota termiä avasin, että vältyttäisiin siltä (tässäkin ketjussa useasti toistuneelta) jankkaukselta, että ateismia itsessään voisi pitää uskontoihin verrattavana maailmankuvana.

Ymmärrän pointtisi tuolta kannalta. Termiä ei kuitenkaan kannata silti rajoittaa ainoastaan tuohon "jumaluskon puute" -määritelmään?

Tuosta "ateisti on kuin uskovainen" voi kuitenkin ihan hyvinkin jankata, jos jankkauksen kohteena on tuo "jumalan olemassaolo" -määritelmä. Tuohon määritelmään perustuen jotkut ateistit uskovat, että jumal(i)a ei ole olemassa. Uskomus, jota ei voida tällä hetkellä todistaa. Tuollaiset ateistit ovat siis uskovaisia, koska heidän mielipiteensä perustuu uskomukseen eikä tietoon.

Agnostikot myöntävät, että heillä ei ole tietoa jumalan/jumalien olemassaolosta, joka on loogisesti se ainoa oikea johtopäätös. Millään muulla ei ole merkitystä.

Jos ateisti ei siis myönnä, että hänellä ei ole tietoa jumalien olemassaolosta/olemattomuudesta, vaan uskovaisen tavoin jankkaa sitä, että jumal(i)a ei ole olemassa ja kaikki on keksittyä, niin silloin hän on uskovainen, koska ei pysty todistamaan väitettä "jumal(i)a ei ole olemassa".

Tämä on täysin verrattavissa väitteeseen, että avaruus on joko ääretön tai äärellinen. Tiedemiehet ovat uskovaisia, koska uskovat teorioihin. Oikea vastaus on: "emme tiedä tällä hetkellä vastausta". Kuussa ja Marsissa on kuitenkin jo ilmeisesti käyty eli ehkä joku päivä tuohonkin kaikkien arkielämän kannalta olennaiseen kysymykseen saamme vastauksen.

[dothefake]

Kuuluuko metsässä ääni, jos kuuro näkee puun kaatuvan?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Kuuluuko metsässä ääni, jos kuuro näkee puun kaatuvan?

Jos yhtään kuulevaa korvaa ei ole mahdollista ääntä rekisteröimässä, niin ei tietenkään kuulu .

Eihän sokean ihmisen kannata ostaa tauluja, vaan pelkät kehykset ja uskomus siitä, että se on taulu, riittää. Tyhmän ei kannata käydä kouluja jne.

[Erikjaak]

Tuohan on väärä kysymys. Oikea olisi, uskotko Jumalaan/jumaliin?
Kyllä -> teisti, en --> ateisti.

[jmm]

Tämä on täysin verrattavissa väitteeseen, että avaruus on joko ääretön tai äärellinen. Tiedemiehet ovat uskovaisia, koska uskovat teorioihin. Oikea vastaus on: "emme tiedä tällä hetkellä vastausta". Kuussa ja Marsissa on kuitenkin jo ilmeisesti käyty eli ehkä joku päivä tuohonkin kaikkien arkielämän kannalta olennaiseen kysymykseen saamme vastauksen.

Väärin. Tieteelliset teoriat eivät vaadi uskoa. Tieteellinen teoria perustuu empiirisiin havaintoihin, se on testattavissa ja se voidaan todistaa vääräksi.

"In the sciences, a scientific theory (also called an empirical theory) comprises a collection of concepts, including abstractions of observable phenomena expressed as quantifiable properties, together with rules (called scientific laws) that express relationships between observations of such concepts. A scientific theory is constructed to conform to available empirical data about such observations, and is put forth as a principle or body of principles for explaining a class of phenomena."

"The defining characteristic of a scientific theory is that it makes falsifiable or testable predictions."

http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_theory

(boldaukset minun)

[dothefake]

Kuuluuko metsässä ääni, jos kuuro näkee puun kaatuvan?

Jos yhtään kuulevaa korvaa ei ole mahdollista ääntä rekisteröimässä, niin ei tietenkään kuulu .

Eihän sokean ihmisen kannata ostaa tauluja, vaan pelkät kehykset ja uskomus siitä, että se on taulu, riittää. Tyhmän ei kannata käydä kouluja jne.

Näin ollen, kannattavatko henkselitkään, jos sokea ei niitä näe?

[IDA]

Olen jo pintapuolisesti tutustunut ortodoksiteologiaan. Ortodoksinen ihmiskäsitys miellyttää minua enemmän kuin luterilainen. Ortodoksiteologia menee niin, että ihminen ei syntiinlankeemuksessa täydellisesti turmeltunut, vaan hänelle jäi myös kyky ja tahto tehdä halutessaan hyvää, valinnanvapaus. Luterilainen ihmiskäsitys taas on se, että ihminen on läpimätä turmeltunut lehmänläjä, joka ei kykene mitään hyvää tekemään. Minä vaivainen mato maan. Ortodoksisuudessa on toivoa. Kristus on Sovittaja, mutta myös Lunastaja. Luterilaiset keskittyvät vain edelliseen. Ortodoksinen kirkko on Pääsiäiskirkko.

Katolilaiset ajattelevat aika tavalla samalla lailla.

On silti aika sama asia liitytkö ortodoksiseen vai katoliseen kirkkoon. Tärkeää on, että juuri sinä liityt kirkkoon.

[Perttu Ahonen]

Ihan vakavasti olen viimeisen vuoden aikana harkinnut muuten siirtymistä ortodoksiseen kirkkoon, viittaan aiempaan keskusteluumme toisessa ketjussa. Ortodoksisuuteen liittyvä kummallinen sattumus tapahtui eräällä toisellakin foorumilla minulle viikko sitten.

Tiesitkö muuten, että ortodoksinen kirkko oli Suomessa ennen Roomalaiskatolilaista kirkkoa.

Tässä pieni tietopläjäys.

Ortodoksinen usko näkyi ensimmäistä ketaa Suomessa n. 600-luvulta alkaen, selkeä ortodoksinen vaikutus lisääntyi 800-luvulla ja erityisesti naisten korumuodissa; Bysanttilais vaikutteiset kristilliset aiheet koruissa on selvä merkki.  Ilmeistä on, että ortodoksinen lähetystoiminta on tullut Eestin kautta ja Novgorodista, sekä se, että lähetys on keskittynyt Suomalaisiin muinaiskaupunkeihin.

Sitten lainaus Unto Salon http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Salo kirjasta: Ajan ammoisen oloista. s. 374 "Viikinkiajan lopulla, noin 975-1025/1050 Suomeen suuntautui uusi aikaisempaa voimakkaampi ortodoksiaalto. Se näyttää ilmenevän myöhäisviikinkiajan uusina ruumiskalmistoina, joita perustettiin vanhoista sukukalmistoista erilleen. Selvimmin tämä ilmenee Kokemäen Köömilän Leikkimäen ruumishaudoista, joissa vainajat lepäsivät vanhaan tapaan täydessä puvussaan, mutta silti kristillisesti haudattuina, sillä perimätieto kertoo, paikalla sijaitsi Viron kirkko; hautausmaa oli siis kristillinen.  Kun kirkko oli nimestään päätellen perustettu Virosta käsin ja aikana, jolloin Viro ei kuulunut Rooman kirkkoon, sen täytyi olla kreikkalaiskatolinen. Samalla tavalla selittynevät Varsinais Suomen  uudet samanaikaiset ruumiskalmistot ( mm. Nousiaisten Myllymäen kartanokalmisto, Maskun Humikkalan Raatomäki, Raision Ihalan Kappelinmäki, Kaarinan/Turun Nummenmäki, Halikon Rikala, Perniön Yliskylä). Alkuperänsä vuoksi ne hylättiin, kun Varsinais-Suomen keski- ja kaakkoisosat liitettiin Suomen lähetyshiippakuntaan ja Rooman kirkkoon: ne eivät oikeuttaneet ylösnousemukseen, niitä ei ollut vihitty Rooman kirkon toimesta."

Tuskimpa Maskun kristillistä hautausmaata olisi hylätty ja nimetty Raatomäeksi, jos se olisi ollut Rooman kirkon hautausmaa.

Tiistaina tuli ohjelma Lallista ja taiteilijasta aiheen tiimoilta.  Idän ja Lännen kirkon ero vuonna 1054 ja ristin riitojen synty, oli syy Ruotsin ja Rooman kirkon ristiretkelle "pakanalliseen" Suomeen noin vuonna 1150. Tähän ristiretkeen sanotaan Piispa Henrikin osallistuneen, mikä voi pitää paikkansakin. Joka tapauksessa ristiretki tehtiin, kuten edellä huomataan ortodoksisen kirkon vahvalle alueelle Suomessa. Vasta Hämäläisten alueella ja muualla sisä Suomessa oli varsinainen muinais Suomalainen uskonto vallitsevassa asemassa, toki sitä esiintyi rauhanomaisesti rinnakkain myös Varsinais-Suomen ja Satakunnankin alueella.  Eli Rooman kirkolle ja Ruotsille olivat ortodoksit myös pakanoita.

Oliko Lalli ja Kerttu pakanoita? Lalli mitä ilmeisemmin ei, sillä hän oli Satakuntalainen päälikkö ja ilmeistä sukua Kaukomielelle. Myös Kerttu on nimenä kristillistä perää.  Ilmeinen Lallin hauta on löydetty Köyliön saaren muinaiskalmistoista C. C-kalmiston hauta 17 sisältää paljon hopeaa sisältävän loistomiekan, upean ja ajankohtaan Suomessa harvinaisen kristillisn aihein hopeakoristellun tapparan, kaksi keihästä, kultafoliohelmen, mustaemaloidun hopeasormuksen jossa kaksi tyyliteltyä ristiä ja upea loisto puukko jossa on hopeinen mustaemalilla koristekuvioitu holkki, sekä kangaspeitteinen nahkatuppi, jossa pronssilyötteisinä koristeina kasviaiheita ja kaksi leijonaa. Hauta on ajoitettu noin vuodelle 1050.

[dothefake]

Olen jo pintapuolisesti tutustunut ortodoksiteologiaan. Ortodoksinen ihmiskäsitys miellyttää minua enemmän kuin luterilainen. Ortodoksiteologia menee niin, että ihminen ei syntiinlankeemuksessa täydellisesti turmeltunut, vaan hänelle jäi myös kyky ja tahto tehdä halutessaan hyvää, valinnanvapaus. Luterilainen ihmiskäsitys taas on se, että ihminen on läpimätä turmeltunut lehmänläjä, joka ei kykene mitään hyvää tekemään. Minä vaivainen mato maan. Ortodoksisuudessa on toivoa. Kristus on Sovittaja, mutta myös Lunastaja. Luterilaiset keskittyvät vain edelliseen. Ortodoksinen kirkko on Pääsiäiskirkko.

Katolilaiset ajattelevat aika tavalla samalla lailla.

On silti aika sama asia liitytkö ortodoksiseen vai katoliseen kirkkoon. Tärkeää on, että juuri sinä liityt kirkkoon.

Tuo vaikutti somasti sanotulta, siis kehun,  vaikka IDA tietääkin, että olen Geomailer.

[M.K.Korpela]

Kysymys: "Onko jumal(i)a olemassa?"

Ateisti väittää, että "jumal(i)a ei ole olemassa".
Teisti väittää, että "jumal(i)a on olemassa".

Oikea vastaus tällä hetkellä on "emme tiedä vastausta", koska kumpaakaan väitteistä ei ole todistettu todeksi.

Olen vähän eri mieltä tuosta kysymyksenasettelusta. Ateisti ei väitä, että "jumalaa ei ole olemassa", tai tällainen väite esitetään eräänlaisena epä-älyllisen ateismin esityksessä. Noin on varmaankin väittänyt esim. neuvostoliittolainen politrukki.

Käsitykseni on, että oikean kysymyksen pitäisi olla: tarvitaanko jumal(i)a ? Luonnontieteen nykytietämyksen valossa teisti on alakynnessä, eli paljon viittaa siihen että jumal(i)a on tarpeeton oletus.

[IDA]

Käsitykseni on, että oikean kysymyksen pitäisi olla: tarvitaanko jumal(i)a ? Luonnontieteen nykytietämyksen valossa teisti on alakynnessä, eli paljon viittaa siihen että jumal(i)a on tarpeeton oletus.

Siis missä luonnontieteellisessä mielessä?

Oma, aika vahva kokemukseni on, että ateistit eivät esimerkiksi ymmärrä matematiikasta enempää, kuin sika päivännoususta. Miten ateistit selittävät olevansa jotenkin luonnontieteellisesti vahvoilla?

[Tuija]

Katolilaiset ajattelevat aika tavalla samalla lailla.

On silti aika sama asia liitytkö ortodoksiseen vai katoliseen kirkkoon. Tärkeää on, että juuri sinä liityt kirkkoon.

Yksinkertaisesti ortodoksinen kirkkolaulu on yksi keskeinen tekijä, minkä vuoksi viihdyn vigilioissa ja liturgioissa. Se on taivaallisen kuuloista, täynnä syvää rauhaa. Myöskin ehtoollinen jaetaan rahvaalle viinin ja leivän muodossa (itse asiassa viiniin kostutetut leipäpalat), kun taas katolilaisille annetaan vain leipä?

Kiitos Pertulle tietopläjäyksestä! Tiesin, että kreikkalaiskatolisuus oli Suomessa ensimmäisenä, mutta en sitä, että jo NIIN varhain. Myöskin juttu muinaisista kalmistoista oli hyytävän mielenkiintoista, kun olen muutenkin kiinnostunut kaikenlaisesta muinaisesta historiasta.

[IDA]

Yksinkertaisesti ortodoksinen kirkkolaulu on yksi keskeinen tekijä, minkä vuoksi viihdyn vigilioissa ja liturgioissa. Se on taivaallisen kuuloista, täynnä syvää rauhaa. Myöskin ehtoollinen jaetaan rahvaalle viinin ja leivän muodossa (itse asiassa viiniin kostutetut leipäpalat), kun taas katolilaisille annetaan vain leipä?

Siis me saisimme myös sen viinin, mutta useimmiten annamme pappien juoda sen pois. Köyhiä kun ovat

No ei vaiskaan. Tämä liittyy transsubstantaatioon. Katolilaiset ovat kaikissa säännöissä pikkutarkempia, kuin ortodoksit. Periaatteessa on kuitenkin kyse samasta asiasta.

[jmm]

Oma, aika vahva kokemukseni on, että ateistit eivät esimerkiksi ymmärrä matematiikasta enempää, kuin sika päivännoususta. Miten ateistit selittävät olevansa jotenkin luonnontieteellisesti vahvoilla?

Osoittaako se että uskoo maailman olevan 6000 vuotta vanha ja luodun 7 päivässä matemaattista ja luonnonteellistä ymmärrystä? No onhan siinä kaksi lukua: 7 ja 6000.

[Tuija]

Olen kyllä usein Helsingissä ajatellut vierailevani katolilaisten Pyhän Henrikin katedraalissa, mutta en ole uskaltanut. Kynnys astua isompaan Uspenskin katedraaliin oli myös suuri, koska kaikki tavat ja koko jumalanpalvelus on niin erilaista verrattuna tuttuun luterilaiseen messuun. Tuomiokirkon takana on myös ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kävin siellä kerran, mutta siellä veisaavat slaavinkielellä, enkä ymmärrä mitään.

Onko tässä muuten 248 sivua väännetty pääasiallisesti siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei?

[tjuguskegg]

Käsitykseni on, että oikean kysymyksen pitäisi olla: tarvitaanko jumal(i)a ? Luonnontieteen nykytietämyksen valossa teisti on alakynnessä, eli paljon viittaa siihen että jumal(i)a on tarpeeton oletus.

Siis missä luonnontieteellisessä mielessä?

Oma, aika vahva kokemukseni on, että ateistit eivät esimerkiksi ymmärrä matematiikasta enempää, kuin sika päivännoususta. Miten ateistit selittävät olevansa jotenkin luonnontieteellisesti vahvoilla?

Geneettinen erityispiirre?

[Tuija]

Minusta vaikuttaa siltä, että ihmiset luulevat noin yleisesti ymmärtävänsä asioista enemmän kuin tosiasiassa ymmärtävätkään. Tieteeseen vedotaan, mutta harva ymmärtää siltikään elämän syntyä.

[E.P.L]

Onko tässä muuten 248 sivua väännetty pääasiallisesti siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei?

Tuskin.

Tieteeseen vedotaan, mutta harva ymmärtää siltikään elämän syntyä.

Elämän syntymisen voi ymmärtää vain uskovainen.

[IDA]

Olen kyllä usein Helsingissä ajatellut vierailevani katolilaisten Pyhän Henrikin katedraalissa, mutta en ole uskaltanut. Kynnys astua isompaan Uspenskin katedraaliin oli myös suuri, koska kaikki tavat ja koko jumalanpalvelus on niin erilaista verrattuna tuttuun luterilaiseen messuun. Tuomiokirkon takana on myös ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kävin siellä kerran, mutta siellä veisaavat slaavinkielellä, enkä ymmärrä mitään.

No meillä on Kouvolassa joskus torstaisin Messu latinaksi. Vastaan parhaani mukaan, en anna periksi vaikka silloin todella toivon, että Messu olisi tridenttinen ja seurakunta pitäisi turpansa kiinni

Suosittelen kyllä käymään noissa. Ei ole mitään syytä arastella.

Onko tässä muuten 248 sivua väännetty pääasiallisesti siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei?

No on.

On myös esitetty, että koska amerikkalaisessa sarjakuvalehdessä lukee, että uskovaiset ovat kreationisteja, uskovat luomiskertomuksen kirjaimellisesti ja pitävät maata täsmälleen 6000 vuotta vanhana, niin uskovaisten on oltava epätieteellisiä. Nämä sarjakuvien lukijat ovat sitten niitä tiedemiehiä.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Tämä on täysin verrattavissa väitteeseen, että avaruus on joko ääretön tai äärellinen. Tiedemiehet ovat uskovaisia, koska uskovat teorioihin. Oikea vastaus on: "emme tiedä tällä hetkellä vastausta". Kuussa ja Marsissa on kuitenkin jo ilmeisesti käyty eli ehkä joku päivä tuohonkin kaikkien arkielämän kannalta olennaiseen kysymykseen saamme vastauksen.

Väärin. Tieteelliset teoriat eivät vaadi uskoa. Tieteellinen teoria perustuu empiirisiin havaintoihin, se on testattavissa ja se voidaan todistaa vääräksi.

Viittasin nyt tuohon avaruuden äärettömyyteen. Siis siihen, että jotkut tiedemiehet uskovat avaruuden olevan ääretön ja ovat sitä varten kehittäneet jopa teorioita. Jos avaruus on ääretön, niin sitä ei pystytä koskaan käytännössä todistamaan - ainoastaan todistamaan vääräksi. Samoin nuo kaikki maailmankaikkeuden alkuräjähdysteoriat yms. Ne ovat lähempänä uskontoja kuin luonnontieteitä.

Teorioiden todistamisesta/falsifioimisesta:

Jos jäykän kappaleen pudottaa 9,81 metristä, niin se putoaa maahan, paitsi jos joku ottaa kopin ennen kuin se ehtii putoamaan maahan, paitsi jos maapallo räjähtää ennen kiven osumista maahan, jne...

Luonnontieteelliset teoriat eivät koskaan ole täydellisiä, koska ne eivät ota kaikkia mahdollisia tekijöitä huomioon. Melko hyvin ne toki toimivat kuvaamaan todellisuutta ja kyllä ne minulle kelpaavat. Ei niihin silti kannata uskoa kuin jumalaan/jumaliin.

Suurinta osaa matemaattista teorioista on myös melko vaikeaa todistaa käytännössä. Mistä voin löytää luvun 1 todellisuudessa?

[tjuguskegg]

Olen kyllä usein Helsingissä ajatellut vierailevani katolilaisten Pyhän Henrikin katedraalissa, mutta en ole uskaltanut. Kynnys astua isompaan Uspenskin katedraaliin oli myös suuri, koska kaikki tavat ja koko jumalanpalvelus on niin erilaista verrattuna tuttuun luterilaiseen messuun. Tuomiokirkon takana on myös ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kävin siellä kerran, mutta siellä veisaavat slaavinkielellä, enkä ymmärrä mitään.

No meillä on Kouvolassa joskus torstaisin Messu latinaksi. Vastaan parhaani mukaan, en anna periksi vaikka silloin todella toivon, että Messu olisi tridenttinen ja seurakunta pitäisi turpansa kiinni

Suosittelen kyllä käymään noissa. Ei ole mitään syytä arastella.

Onko tässä muuten 248 sivua väännetty pääasiallisesti siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei?

No on.

On myös esitetty, että koska amerikkalaisessa sarjakuvalehdessä lukee, että uskovaiset ovat kreationisteja, uskovat luomiskertomuksen kirjaimellisesti ja pitävät maata täsmälleen 6000 vuotta vanhana, niin uskovaisten on oltava epätieteellisiä. Nämä sarjakuvien lukijat ovat sitten niitä tiedemiehiä.

Ei helvata Ida, voisitko vielä vähän enemmän yksinkertaistaa asioita ja laittaa mutkia suoraksi? Aivopieruilulle stop. 

[Bill Milton Hicks Friedman]

Kysymys: "Onko jumal(i)a olemassa?"

Ateisti väittää, että "jumal(i)a ei ole olemassa".
Teisti väittää, että "jumal(i)a on olemassa".

Oikea vastaus tällä hetkellä on "emme tiedä vastausta", koska kumpaakaan väitteistä ei ole todistettu todeksi.

Olen vähän eri mieltä tuosta kysymyksenasettelusta. Ateisti ei väitä, että "jumalaa ei ole olemassa", tai tällainen väite esitetään eräänlaisena epä-älyllisen ateismin esityksessä. Noin on varmaankin väittänyt esim. neuvostoliittolainen politrukki.

Tarkoitan juuri tuota, että ateistienkin joukossa esiintyy näitä uskovaismielisiä ihmisiä, joiden on erittäin vaikea tai jopa mahdotonta myöntää itselleen tai muille sitä mahdollisuutta, että jumala/jumalia voi olla olemassa, vaikka se epätodennäköiseltä näyttäisikin. Eivät kaikki tyhmät ihmiset usko jumalaan/jumaliin.

Ne, jotka ovat loogisesti ajattelevia ateisteja, ovat agnostikkoja, jotka myöntävät, etteivät tiedä onko jumal(i)a olemassa vai ei.

Käsitykseni on, että oikean kysymyksen pitäisi olla: tarvitaanko jumal(i)a ?

Luonnontieteen nykytietämyksen valossa teisti on alakynnessä, eli paljon viittaa siihen että jumal(i)a on tarpeeton oletus.

Onko filosofiassa oikeita ja vääriä kysymyksiä?

Miksei voisi kysyä: "onko maapallon ulkopuolella älyllistä elämää?" (siis muita kuin tunnettuja ihmisiä, koska tiedämmehän, että avaruudessa on ihmisiä mm. NASAn toimesta)

Tarvitaanko jumal(i)a?

Sitten kun kaikki ihmiset ovat tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään, että jumalaa/jumalia ei tarvita moraalin määrittämiseen tai ylläpitoon, niin ei tarvita. Olen tavannut liikaa sellaisia ihmisiä, joiden mielestä ilman [syötä uskonnollinen teos tähän] ihmiset murhaisivat ja raiskaisivat toisiaan kaduilla, joisivat verta jne...

[Miniluv]

Käsitykseni on, että oikean kysymyksen pitäisi olla: tarvitaanko jumal(i)a ? Luonnontieteen nykytietämyksen valossa teisti on alakynnessä, eli paljon viittaa siihen että jumal(i)a on tarpeeton oletus.

Miksi juuri luonnontieteilijät olisivat se porukka, joka esittää ne pätevät kysymykset? Tässä on mainio esimerkki tilanteesta, jossa juuri kysymyksiin liittyvät ennakko-oletukset (kuten se, mikä yleensä on todiste mistään) vaikuttavat suuresti lopputulokseen.