Positiivinen syrjintä - onko se missään olosuhteissa järkevää?

[Marius]

Tähän täysin asiaton tajunnanvirrasta tullut ympäristöajatus, mikä ei tarkoita mitään:

Sota?

[Marko Parkkola]

Eva Bidee loihemaan juuri presidenttikeskustelussa. "Positiivinen diskriminaatio ei tarkoita, että yksi henkilö tai ryhmä saisi enemmän, vaan että pitäisi ajatella pitäisikö yhtä huonosti pärjäävää henkilöä tai ryhmää tukea enemmän." Minusta melkoinen aivopuori ja looginen puolivoltti.

Tämän jälkeen Bidee otti esimerkiksi vammaiset. Hän ei ymmärrä, että vammaisia positiivisesti syrjitään selvästi mitattavan ongelman takia.

EDIT: Ja Bidee loihemaan vielä, että "positiivinen syrjintä ei saa asettaa toisia parempaan asemaan." Ihmettelen, että mitä se positiivinen diskriminaatio sitten tekee!

[nitkunatku]

En kyllä lähtisi sanomaan, että mielenterveysongelmaiset olisivat työkykyisiä, mikäli sairautena on vaikea, hallusinaatioita aiheuttava sairaus, esimerkiksi skitsofrenia. Masentuneillakin on usein huomattavia motivaatio-ongelmia työtään kohtaan, jotka voivat näkyä vaikkapa työtahdissa, töistä myöhästelynä tai aikaisin töistä lähtemisenä. Masentuneen ihmisen tulisi tällöin saada jokin todella leppoisa työ.

[Terhon puolesta]

En kyllä lähtisi sanomaan, että mielenterveysongelmaiset olisivat työkykyisiä, mikäli sairautena on vaikea, hallusinaatioita aiheuttava sairaus, esimerkiksi skitsofrenia. Masentuneillakin on usein huomattavia motivaatio-ongelmia työtään kohtaan

Ei sairaita tarvitsisi ottaa töihin. Parantuneet pitäisi. Muutaman vuoden kestänyt mutta voitettu masennus voi heittää ihmisen kokonaan pois työmarkkinoilta.

Ihminen voi olla täysin pystyvä tekemään työtä, mutta kyvytön kilpailemaan työstä. Kenen etu on se, että työkykyiset syrjäytetään? Yhteiskunnan hyvinvointi ei maksimoidu kilpailemalla vaan pitämällä jengiä mahdollisimman paljon mukana.

[nitkunatku]

Mutta juurihan sanoit, että mielenterveysongelmaisia tulisi suosia. Mielenterveysongelmainen=vielä sairastava. Masennuksen voittanut on jo terve ja työkykyinen.

[Roope]

Eva Bidee loihemaan juuri presidenttikeskustelussa. "Positiivinen diskriminaatio ei tarkoita, että yksi henkilö tai ryhmä saisi enemmän, vaan että pitäisi ajatella pitäisikö yhtä huonosti pärjäävää henkilöä tai ryhmää tukea enemmän." Minusta melkoinen aivopuori ja looginen puolivoltti.

Tämän jälkeen Bidee otti esimerkiksi vammaiset. Hän ei ymmärrä, että vammaisia positiivisesti syrjitään selvästi mitattavan ongelman takia.

EDIT: Ja Bidee loihemaan vielä, että "positiivinen syrjintä ei saa asettaa toisia parempaan asemaan." Ihmettelen, että mitä se positiivinen diskriminaatio sitten tekee!

Vähemmistövaltuutetun oma maahanmuuttajien rekrytointia koskeva ohjeistus on ristiriidassa tämän kanssa. Se lähtee käsityksestä, että maahanmuuttajat ryhmänsä edustajina pitää asettaa etusijalle eli "toisia parempaan asemaan". Uskon Biaudet'nkin ymmärtävän vammaisten ja maahanmuuttajien perustavanlaatuisen eron, mutta hän ei halua edetä keskustelussa siihen, miksi hän siitä huolimatta rinnastaa nämä ryhmät. Kukaan ei koskaan aseta Biaudet'lle tätä yksinkertaista kysymystä niin, että hänen olisi pakko vastata siihen.

[Sikanez]

Kun olin oppikoulussa, luokallamme oli vapaaoppilas, jonka ei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja.

[RP]

Kun olin oppikoulussa, luokallamme oli vapaaoppilas, jonka ei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja.

Oletettavasti tämä ei perustunut etnisyyteen tai sukupuoleen, vaan arvioituihin lahjoihin (ja vähävaraisuuteen). Yleensä ei ole kai mielletty syrjinnäksi, jos osaamisesta tai lahjoista on etua oppilaitosvalinnoissa.

[Marko Parkkola]

Eva Bidee loihemaan juuri presidenttikeskustelussa. "Positiivinen diskriminaatio ei tarkoita, että yksi henkilö tai ryhmä saisi enemmän, vaan että pitäisi ajatella pitäisikö yhtä huonosti pärjäävää henkilöä tai ryhmää tukea enemmän." Minusta melkoinen aivopuori ja looginen puolivoltti.

Tämän jälkeen Bidee otti esimerkiksi vammaiset. Hän ei ymmärrä, että vammaisia positiivisesti syrjitään selvästi mitattavan ongelman takia.

EDIT: Ja Bidee loihemaan vielä, että "positiivinen syrjintä ei saa asettaa toisia parempaan asemaan." Ihmettelen, että mitä se positiivinen diskriminaatio sitten tekee!

Vähemmistövaltuutetun oma maahanmuuttajien rekrytointia koskeva ohjeistus on ristiriidassa tämän kanssa. Se lähtee käsityksestä, että maahanmuuttajat ryhmänsä edustajina pitää asettaa etusijalle eli "toisia parempaan asemaan". Uskon Biaudet'nkin ymmärtävän vammaisten ja maahanmuuttajien perustavanlaatuisen eron, mutta hän ei halua edetä keskustelussa siihen, miksi hän siitä huolimatta rinnastaa nämä ryhmät. Kukaan ei koskaan aseta Biaudet'lle tätä yksinkertaista kysymystä niin, että hänen olisi pakko vastata siihen.

Lähetin juuri Eva B:lle seuraavan sähköpostin.


Hei,

Olit aamulla Nelosen vaalikeskustelussa Sari Essayahin kanssa. Toivotan ensin onnea presidenttikisaan ja sitten kysyisin asiaa, joka jäi minulle hyvin epäselväksi. Kysymykset vahvennettuina.

Keskustelussa sanoit ymmärtääkseni, että positiivinen diskriminaatio ei aseta henkilöä tai ryhmää etuasemaan toiseen nähden. Kuitenkin vähemmistövaltuutetun oma ohjeistus Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa sanoo mm. seuraavaa.

"Monella maahanmuuttajalla voi olla hyvä kielitaito toisessa
kotimaisessa kansalliskielessämme, mutta
molempien kotimaisten kielten osaaminen
on vielä harvinaista. Kielitaidon puute ei
kuitenkaan saa olla este virkaan pääsylle, ellei käytännön kielitaidolle ole perusteltu syy
tehtävien hoidon kannalta"

Suomalaiselta hakijalta kuitenkin edellytetään kielitaitoa molemmista kotimaisista.

"Työnantaja voi halutessaan arvioida, että tehtävään
sopii maahanmuuttaja tai tietyn elämän
kokemuksen omaava esimerkiksi näkyvä vä-
hemmistön edustaja."

Suomalaiselta odotetaan kuitenkin sitä oikeaa sopivaisuutta työtehtävään.

"Aivan kuten sopivuuden arvioinnissa, työnantaja voi halutessaan arvioida
työnhakijan kokemusta ja perehtyneisyyttä
maahanmuuttajia tai näkyviä vähemmistöjä
suosivasti, mikäli työtehtävät antavat tähän
mahdollisuuden."

Suomalaiselta odotetaan kuitenkin oikeaa kokemusta ja perehtyneisyyttä.

Kysyisinkin, miten ylläoleva positiivinen diskriminaatio EI aseta tiettyä ryhmää etuasemaan muihin ryhmiin verrattuna.

Lisäksi tällä http://www.tasa-arvo.fi/syrjinta/tyoelamassa/tyohonotto/laki8 sivulla kirjoitetaan seuraavaa.

" Tämä niin sanottu positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin kun nais- ja mieshakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä"

Onko tuo tulkittava niin, että positiivinen diskriminaatio on sallittua vain sukupuolen perusteella, mutta ei etnisen tausta perusteella? Onko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään?

Samalla sivulla sanotaan myös.

"Suosiminen ei saa olla automaattista."

Jälleen tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa antaa etukäteen ohjeet kuinka suosiminen tulee suorittaa, toisin sanoen suosiminen on automaattista. Tasa-arvolain mukaan taas suosiminen ei saa olla automaattista.

Ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään? Onko Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa ohjeistus ristiriidassa tasa-arvolain kanssa?

Terveisin,
Marko Parkkola

[mini]

Täähän on kakspiippusta. Se sekä on että ei ole.

Vaikkapa alaikäiset - täysi-ikäiset. Sehän on selviö. Sotaveteraaneilla on etuja ja minusta ainakin se heille sallittakoon. He ovat taistelleet meille jälkipolville tämän maan. Vammaiset. Joku tuolla aiemmassa sanoikin, heikommat ja vammaiset.

Vastaavasti miksi ei ole järkevää. Aiheuttaa eripuraa ja pahimmassa tapauksissa jopa väkivaltaa.

[Marko Parkkola]

Kysehän on juuri siitä, onko henkilöllä mitattavissa oleva haitta, jonka vuoksi hän tarvitsee erityiskohtelua. On järjetöntä kuitenkin ajatella, että somalialaistausta on ihmiselle mitattavissa oleva haitta. Vielä järjettömämpää on ajatella, että suomalaista työnhakijaa tulee tästä rangaista.

[Koskela Suomesta]

Hyvä luettelo siitä että tietyissä tapauksissa tukitoimet ovat tarpeen, vaikkakaan en niitä miksikään "positiiviseksi syrjinnäksi" nimittäisi.

Mikähän se on sitten humamun kohdalla tuo positiivisen syrjinnän aiheuttava handikappi?

tietty kulttuuri? kaikki kulttuurithan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty kansalaisuus? kaikki kansalaisuudethan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty etninen ryhmä? kaikki etnisyydethän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty ihonväri? kaikki ihonvärithän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
muu tietty geneettinen syy?
muu mikä?

Ei tarvitse olla nero huomatakseen tuosta edellisestä luettelosta, että kysehän on aivan puhtaasta vanhanaikaisesta rasismista, jos tukitoimia ryhdytään kohdistamaan yhdellä tai useammalla ylläollevalla jaotteluperusteella.

[Kiintopiste]

Ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään? Onko Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa ohjeistus ristiriidassa tasa-arvolain kanssa?

Jälkimmäinen kysymys on ehkä asiallisempi, mutta viestissäsi lainasit ensin vähemmistövaltuutettua ja sitten tasa-arvovaltuutettua ja kysyt "ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään". En ymmärrä, miten viestissäsi tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset voivat olla ristiriidassa keskenään, kun nimeät vain yhden ohjeistuksen.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (eli tasa-arvolaki) joka tapauksessa koskee jo nimensä mukaisesti vain naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Samoin tasa-arvovaltuutettu valvoo vain sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Vähemmistövaltuutettu on oma instituutionsa, jonka tehtävänä on valvoa etnisen syrjinnän ehkäisyä.

" Tämä niin sanottu positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin kun nais- ja mieshakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä"

Onko tuo tulkittava niin, että positiivinen diskriminaatio on sallittua vain sukupuolen perusteella, mutta ei etnisen tausta perusteella?

Ei. Lainaamasi virke tarkoittaa, että "positiivinen erityiskohtelu" sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi ei ole sallittua, jos nainen ei ole yhtä pätevä kuin mies.

Jälleen tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa antaa etukäteen ohjeet kuinka suosiminen tulee suorittaa, toisin sanoen suosiminen on automaattista. Tasa-arvolain mukaan taas suosiminen ei saa olla automaattista.

En ota kantaa posiitivisen syrjinnän tai sen automaattisuuden järkevyyteen, mutta tasa-arvolaki koskee vain sukupuolten välistä tasa-arvoa eikä sitä voine siis soveltaa maahanmuuttokysymyksiin. Samoin kuin kuluttajansuojalaki ei sovellu kahden elinkeinonharjoittajan väliseen suhteeseen.

[Marko Parkkola]

Jälkimmäinen kysymys on ehkä asiallisempi, mutta viestissäsi lainasit ensin vähemmistövaltuutettua ja sitten tasa-arvovaltuutettua ja kysyt "ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään".

Ah! Selvä virhe minulta. Toivotaan, että Eva B. ei sitä huomaa

EDIT: Täytyy kyllä sanoa, että en ymmärtänyt eroa tasa-arvovaltuutetulla ja vähemmistövaltuutetulla. Etsiskelin erästä tiettyä dokumenttia googlella sähköpostini tueksi, mutta en sitä löytänyt ja päädyin ilmeisesti väärälle sivulle lainaamaan väärää tekstiä.

Mutta olen edelleen sitä mieltä, että "todellinen tasa-arvo" on perustuslain vastaista, eli positiivista diskriminaatiota ei saa suorittaa perustuslain mukaan kuin miesten ja naisten välillä silloin, jos hakijat ovat tasavahvat. Toisaalta olen sitä mieltä, että ei tuossakaan mitään järkeä ole.

[Farrow]

Tulipa tällainen mieleen, enkä löytänyt asiaa koskevaa topiccia. Eli onko mielestänne positiivinen syrjintä missään oloissa järkevää tai hyväksyttävää?

On, joissain olosuhteissa:
- Vammaisten kohdalla on paljon järkevämpää mahdollistaa sopivin tukitoimin se, että he työelämästä syrjäytymisen sijaan pääsevät nauttimaan työn tuomasta arvokkuuden ja tarpeellisuuden tunteesta.
- Päihde-, kriminaali-, mielenterveys- ja fyysisesti kuntoutuvien kohdalla on tärkeää mahdollistaa työelämään pääsy siinä vaiheessa kun työkyky on heikko mutta nouseva.
- Joillain aloilla on järkevää ja mahdollista suosia työhönotossa poikkeuksellisen lahjakkaita henkilöitä, joiden muodollinen pätevyys ei oikeuttaisi haettuun työ- tai harjoittelupaikkaan. Tietotekniikka, myynti, taide- ja taideteolliset alat laajasti ymmärrettyinä, osin myös matemaattis-luonnontieteellisillä, muutamat keittiötyöt, luovien alojen duunit esim. mainospuolella, aloilla joitain mahdollisuuksia, jotkin asiakaspalvelutehtävät... Voi olla työnantajan oma etu ottaa se vähän epäpätevämpi lahjakkuus kuin se keskinkertainen asteen pidemmälle koulutettu.
- Perheyritys. Voi olla parempi ottaa huonompi ja sitoutuneempi oman perheen tai suvun jäsen kuin vähemmän sitoutunut pätevämpi.
- PR-hyödyn hakeminen. Joskus yritykselle on pieni kulu ja suuri imagoetu siitä että ottavat "kunnollisia" mutta työmarkkinoilla huonosti pärjääviä työntekijöitä. Kyse voi olla vammaisen, julkkiksen tms. palkkaamisesta tai jostain muusta.
- Vertaisosaajien hyödyntäminen. Joidenkin erityisryhmien (esim. monet vammaisryhmät, päihde- ja kriminaalikuntoutujat, luonnonkatastrofien ja sotien uhrit...) kohdalla kyseiseen ryhmään kuuluvat muodollisesti vähemmän pätevät henkilöt voivat olla paljon parempia, aikaansaavempia ja ennen kaikkea parhaaseen agendanasetteluun kykeneviä. Tunnetuimpia esimerkkejä Suomessa autismikirjon puolelta vertaisasiantuntija Heta Pukki, liikuntavammaisten suunnasta Kalle Könkkölä... Sokeiden puolella oli joku, jonka nimeä en saa päähäni... Kriminaalityön puolella Klinu Loikkanen on legenda. Lisäksi tällä kentällä on kokonaisia organisaatioita (AA, NA...) joiden tehokkuus hakkaa mennen tullen noin 101% professioihin pohjautuvista "pätevistä" organisaatioista.

Tässä muutama ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto. Lisää pohtimalla nouta löytyisi varmaan kymmeniä muitakin.

Hyvä lista!

Positiivinen syrjintä tosiaan on joissain tilanteissa hyvä asia. Mutta en esim. pidä sukupuolikiintiöitä sellaisena. Myöskään pelkkä maahanmuuttajuus ei saisi olla perusteena, mutta yhdistettynä johonkin edellämainitun listan kohdista - toki. Aivan kuten kantiksillekin on kaikenlaisia tukityöllistymishankkeita, niin samat mahdollisuudet toki oltava maahanmuuttajille myös. Parempi niin, kuin että vaikeasti työllistyvät jäisivät heitteille. Heikommasta tulee pitää huolta kunnes hän pääsee taas jaloilleen. Tukitoimet ja positiivinen syrjintä ei saisi olla monivuotista, loppuelämän kestävää. Vaan ainoastaan tilapäiseen tarpeeseen. Tosin, valitettavasti asiat ei ihan noin aina mene - meillä on ja tulee aina olemaan heikompiosaisia, jotka eivät välttämättä koskaan tule kiinnittymään tähän yhteiskuntaan toivotulla tavalla. Heitä on sekä muualta tulleita että ihan omiakin toki. Se mitä toimenpiteitä heidän kanssaan tulisi tehdä, on tietysti ongelmallista, varsinkin jos positiiviseen syrjintään suhtaudutaan kielteisesti.

Timo Soini kirjoitti blogissaan näin:
"Urpo Leppänen opetti minulle nuorena puoluesihteerinä monta asiaa. Yksi tärkeimmistä oli: Älä unohda epäonnistunutta ihmistä. He haluavat olla mukana, kunhan kokevat kelpaavansa."

Epäonnistunutta ihmistä ei tule unohtaa, oli hän sitten suomalainen tai Suomessa jo asuva maahanmuuttaja!!

Mulla on sellainen tuntuma, että maahanmuuttajilta vaaditaan enemmän kuin kantiksilta. Epäonnistua ei saa. Jos maahanmuuttaja joutuu työttömäksi tai esim. sairastuu, masentuu, alkoholisoituu yms (vaikka sitä ennen olisikin ollut työelämässä), hän saa osakseen enemmän kyräilyä kuin jos sama tapahtuu kantikselle. Aletaan moittia taikaseinän hyväksikäyttäjäksi jne.
(Huom. tämä on täysin mutua, mm. tämän foorumin perusteella pohdittua).

Jos taas kantis tai maahanmuuttaja epäonnistuu niin pahasti, että ajautuu rikolliseksi, niin siinä tapauksessa tilanne on jonkin verran eri. Kantista ei voi maasta karkottaa, maahanmuuttajan voi - ja pitää. Jos siihen on aihetta.

[Elemosina]

(naps)
Mulla on sellainen tuntuma, että maahanmuuttajilta vaaditaan enemmän kuin kantiksilta. Epäonnistua ei saa. Jos maahanmuuttaja joutuu työttömäksi tai esim. sairastuu, masentuu, alkoholisoituu yms (vaikka sitä ennen olisikin ollut työelämässä), hän saa osakseen enemmän kyräilyä kuin jos sama tapahtuu kantikselle. Aletaan moittia taikaseinän hyväksikäyttäjäksi jne.
(Huom. tämä on täysin mutua, mm. tämän foorumin perusteella pohdittua).
(naps)

Menee ehkä hieman ohi aiheen, mutta kyllä se auttamattomasti -siis minusta- on niin että maahanmuuttajalta vaaditaan enemmän. Noin yleisesti ottaen. Maahanmuuttajuus on rankka asia ja iso elämänmuutos joka tapauksessa syistä riippumatta. Ja niin se vaan menee että ihminen itselleen tuntemattomassa, vieraassa, ympäristössä joutuu jo henkisesti kovemman paineen alle. Puhumattakaan siitä ulkoisesta paineesta, ympäristön odotuksista ("kuka tuo on, mitä se täällä tekee"). Jotkut pärjäävät hyvin paineissa ja sopeutuvat, oppivat kielen ja löytävät työtä ja perustavat perheen ja jäävät uuteen kotimaahansa yhtenä muiden joukossa. Toiset taas eivät pärjää paineen alla ja alkavat -ehkä- vedota rasismiin tms, tekevät laittomuuksia jne. Aito  maahanmuuttajuus ei ole helppoa.

Silti minäkään en kannata rotuun tai maahanmuuttajuuteen perustuvaa positiivista syrjintää. Minusta maahanmuuttajalta jää omassa elämässään onnistumisen kokemus ("minä pärjään täällä") pois kokonaan jos häntä on autettu rankalla tiellään eteenpäin -kantisten mielestä- epäoikeudenmukaisella tavalla.

[Kimmo Pirkkala]

Hyvää listaa Ulkopuoliselta. Muutama eriävä näkemys:

- Joillain aloilla on järkevää ja mahdollista suosia työhönotossa poikkeuksellisen lahjakkaita henkilöitä, joiden muodollinen pätevyys ei oikeuttaisi haettuun työ- tai harjoittelupaikkaan. Tietotekniikka, myynti, taide- ja taideteolliset alat laajasti ymmärrettyinä, osin myös matemaattis-luonnontieteellisillä, muutamat keittiötyöt, luovien alojen duunit esim. mainospuolella, aloilla joitain mahdollisuuksia, jotkin asiakaspalvelutehtävät... Voi olla työnantajan oma etu ottaa se vähän epäpätevämpi lahjakkuus kuin se keskinkertainen asteen pidemmälle koulutettu.

Kyllä lahjakkuus tämänkaltaisessa skenariossa nostaa pätevyyttä. En näe tuollaisen olevan syrjintää.

- Perheyritys. Voi olla parempi ottaa huonompi ja sitoutuneempi oman perheen tai suvun jäsen kuin vähemmän sitoutunut pätevämpi.

Tavallaan tämäkään ei ole siinä mielessä syrjintää, että sitoutuneisuuskin voi lisätä pätevyyttä ja sopivuutta tehtävään.

- PR-hyödyn hakeminen. Joskus yritykselle on pieni kulu ja suuri imagoetu siitä että ottavat "kunnollisia" mutta työmarkkinoilla huonosti pärjääviä työntekijöitä. Kyse voi olla vammaisen, julkkiksen tms. palkkaamisesta tai jostain muusta.

Jos hakijalla on jotain mikä selkeästi hyödyttää yritystä (vaikka sitten pr-mielessä) ja auttaa tuloksen teossa, niin totta mooses sellainen kannattaa palkata. En pidä tuotakaan syrjintänä, yrityksen tavoite on tehdä tulosta ja mitä suuremman plus-merkin joku duunari saa aikaiseksi, sen parempi.

Jos oikein simppelisti laitan, niin yritykselle pätevyys on luku viivan alla ja syrjintää olisi palkata pienemmän luvun viivan alle aikaansaava kuin suuremman luvun aikaansaava. Sillä kriteerillä mikään yllä mainittu ei ole syrjintää.

Joskus vuosia sitten työskentelin yrityksessä, jonka tj sanoi, ettei tässä yrityksessä ole kertakaikkiaan varaa pitää töissä yhtään ihmistä, joka ei tekisi firmalle tulosta. Se kuulosti aikanaan aika karulta, mutta näinhän sen pitää olla. Reilua, rehellistä ja suoraa puhetta. Nykyään sanoisin lontooksi, että I wouldn't want it any other way ja pyrin tekemään hyvää työtä. Samaan aikaan minua v-ttaa, että joltain suojaetnisyyden omaavalta ei vaadittaisi samaa. Eniten se v-ttaa siksi, että sitä ilmenee juurikin julkisella sektorilla, ei käytännössä pahemmin yksityisellä. Eli sitä tehdään eniten verorahoilla(ni), ei käytännössä millään muilla rahoilla.

Kukaan omia rahojaan käsittelevä ei halua että niillä rahoilla syrjitään ketään. Mutta pakollisilla maksuilla kyllä saa pelleillä.

[Elemosina]

Mieleeni tuli vielä eräs asia liittyen positiiviseen syrjintään ja "maahanmuuttajiin". Jos tietä uudessa kotimaassa on siloiteltu, tulkin saa ilmaiseksi tarvittaessa, eloa on avitettu vaatimatta autettavan omaa panosta mihinkään ja työpaikkakin on miltei valmiiksi pedattu niin missä vaiheessa kyseisestä henkilöstä tulee tasa-arvoinen täysin panoksin uuden kotimaansa yhteiskunnan pyörittämiseen osallistuva henkilö? Milloin näin voidaan olettaa tapahtuvan?

Miksi kyseinen "valmiiseen pöytään" saapunut edes tajuaisi että hänen pitäisi tehdä jotain enemmän tai oma-aloitteisesti? Sitä häneltä ei tunnuta tässä Suomessa vaadittavankaan.

[Kimmo Pirkkala]

Mieleeni tuli vielä eräs asia liittyen positiiviseen syrjintään ja "maahanmuuttajiin". Jos tietä uudessa kotimaassa on siloiteltu, tulkin saa ilmaiseksi tarvittaessa, eloa on avitettu vaatimatta autettavan omaa panosta mihinkään ja työpaikkakin on miltei valmiiksi pedattu niin missä vaiheessa kyseisestä henkilöstä tulee tasa-arvoinen täysin panoksin uuden kotimaansa yhteiskunnan pyörittämiseen osallistuva henkilö? Milloin näin voidaan olettaa tapahtuvan?

Hieman ironisesti sanoisin, että ainakaan kolmannessa polvessa ei voi vielä pahemmin vaatia. Tarvitaan siis lisää positiivista syrjintää.

[Koskela Suomesta]

Positiivinen syrjintä tosiaan on joissain tilanteissa hyvä asia. Mutta en esim. pidä sukupuolikiintiöitä sellaisena. Myöskään pelkkä maahanmuuttajuus ei saisi olla perusteena, mutta yhdistettynä johonkin edellämainitun listan kohdista - toki. Aivan kuten kantiksillekin on kaikenlaisia tukityöllistymishankkeita, niin samat mahdollisuudet toki oltava maahanmuuttajille myös. Parempi niin, kuin että vaikeasti työllistyvät jäisivät heitteille. Heikommasta tulee pitää huolta kunnes hän pääsee taas jaloilleen.

Toisin sanoen tuo löpinäsi tiivistyy tuossa kohdassa siihen, että jostakin psyykkisestä tai fyysisestä rajoitteesta kärsivää pitää tukea, mutta maahanmuuttajuus ei ole tällainen psyykkinen tai fyysinen rajoite (sellaisia nuo edellä olleen listan asiat olivat).

Eli sinä sanot että terveitä maahanmuuttajia ei pidä erikseen tukea enempää kuin kantiksiakaan.  Ja että fyysisesti ja psyykkisesti sairaita maahan muuttajia pitää tukea vain tasan saman verran kun kantiksiakin. Hienoa, olen kerrankin samaa mieltä sinun kanssasi.

Minusta jo tuo sana "positiivinen syrjintä" tarkoittaa että joku saa jostakin syystä ansiotonta hyvää. Se ei ole sama asia kuin mitä olemme aiemmin tarkoittaneet vammaisten ja sairaiden yms. tukemisella yhteiskunnan varoista. Se ei ole "positiivista syrjintää". Tarkoittaahan "negatiivinen syrjintä" sitä että jotakuta painetaan hänen ansioistaan huolimatta tai niistä välittämättä.

Huomautan edelleen, että jos maahanmuuttajia ryhdytään tukemaan sillä perusteella että he ovat maahanmuuttajia, se tarkoittaa että heillä on sairauteen tai vammaan verrattavissa oleva rajoite, jota täytyy kompensoida tällä tuella.

Jos tämä ei rajoite ei koske kaikkia maahanmuuttajia, niin sitten sen vammaan tai sairauteen verrannollinen rajoite pitää määritellä jollain asialla joka on viranomaisen tunnistettavissa eli joku tekijä jolla rajataan ryhmästä maahanmuuttajat ne, jotka tarvitsevat tätä "positiivisen syrjinnän" nimellä kulkevaa tukea.

Jos siis emme tarjoa "positiivista syrjintää" Hansille Saksasta, Jimille USA:sta tai Pierrelle Ranskasta, mutta tarjoamme sitä Abdulille, Mohammedille ja Abdirkadirille, niin jollainhan keinolla se pitää määrittää että millä perusteella heidät jaetaan kahteen ryhmään jolle toiselle annetaan "positiivista syrjintää" ja toiselle ei.

Toistan vielä kysymyksen johon kukaan ei halunnut tarttua, mikä on se tekijä jolla maahanmuuttajat eritellään niihin joita syrjitään positiivisesti ja niihin joita ei?

Näinhän kuitenkin tehdään, ei se syrjintä ole tarkoitettu tietyille ryhmille, mutta toisille on.

Muutenhan joudutaan siihen että kun kaupungissa on 3% saksalaisia, niin heille kuuluu 3% kaupungin työpaikoista, vai kuuluuko? vai kuuluuko se osuus vain Abdirkadirirre ja kumppaneille?

Millä perusteella sitä syrjintää sitten oikein annetaan?:
tietty kansalaisuus? kaikki kansalaisuudethan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin". Vai kuuluvatko?
tietty kulttuuri? kaikki kulttuurithan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty etninen ryhmä? kaikki etnisyydethän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty ihonväri? kaikki ihonvärithän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
muu tietty geneettinen syy?
muu mikä?

[Marko Parkkola]

Monilla voi olla vaikka millaisia taitoja, mutta esimerkiksi ujous tai sopeutuminen työyhteisön sosiaaliseen kanssakäymiseen voi tuottaa ongelmia.

En oikein ymmärrä mikä tuohon auttaisi. Jos ei jostain syystä piilotaitojaan osaa markkinoida, ei niitä henkilöstä voi uloskaan repiä, sillä työhönottaja ei ole meedio. Työyhteisössä toimiminen edellyttää ainakin jonkinlaisia sosiaalisia taitoja ja niitä ei positiivisella diskriminaatiolla saada esille. Nämä asiat lähtevät henkilöstä itsestään.

[Elemosina]

Hieman ironisesti sanoisin, että ainakaan kolmannessa polvessa ei voi vielä pahemmin vaatia. Tarvitaan siis lisää positiivista syrjintää.

Minäpä osaan sanoa että maahanmuuttajat integroituvat muutamassa vuodessa, mutta "maahanmuuttajilla" menee kauemmin tai eivät integroidu koskaan. Kun on maahanmuuttajia ja "maahanmuuttajia".
*esitetty tutkimustulos perustuu Elemosinan mutu-tutkimuslaitoksen omakohtaiseen kokemukseen, käytetty tutkimusmetodi kohtaamisteoria.

[Marko Parkkola]

Eva B vastasi viimein ilmeisesti avustajansa välityksellä huonosti asetettuun kysymykseeni. Tässä koko vastaus. En ole vielä lukenut sitä itsekään, joten voimme lukea sen yhdessä!



Hei Marko,




Tässä Eva Biaudet'n vastaus kysymykseesi:




Hei, kiitos viestistäsi ja anteeksi etten ole pystynyt vastaamaan siihen aikaisemmin.

Yritän seuraavassa selostaa missä olosuhteissa ns. positiivinen erityiskohtelu on sallittua syrjinnän ehkäisemiseksi.

Positiivinen erityiskohtelu on laillista ainoastaan jos sillä pyritään toteuttamaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tällainen erityiskohtelu on oikeutettua riippumatta syrjintäperusteesta, eli se on hyväksyttyä esimerkiksi sekä sukupuolisen- että etnisen syrjinnän edistämiseksi. Edellytyksenä toimille on kuitenkin, että eri asemaan asettamiselle on olemassa hyväksyttävä tarkoitusperä ja että toimet ovat oikeasuhteisia tavoiteltuun tarkoitusperään nähden (suhteellisuusperiaate).

Kiellettynä syrjintänä ei pidetä esimerkiksi sellaisille työntekijöille tai työntekijäryhmille myönnettyä positiivista erityiskohtelua, joiden katsotaan olevan esimerkiksi ikänsä tai vammaisuutensa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- tai muu koulutus on myös katsottava hyväksytyksi positiiviseksi erityiskohteluksi.

Työhönotossa on lisäksi huomioitava EY-oikeuden ja virkanimityksissä myös perustuslain 125 §:n asettamat edellytykset ("Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto."). EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö koskien naisten ja miesten välistä tasa-arvoa voidaan hyödyntää myös etnisen yhdenvertaisuuden osalta, eli arvioitaessa positiivisen erityiskohtelun rajoja. Naisten ja miesten välisen tasa-arvoa koskevissa oikeustapauksissa on tuotu esille muun muassa seuraavia asioita. (Katso lisää esim. Ahtela et.al.:Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Helsinki 2006, mm. s.264 ja s. 268-269).
- positiivisen erityiskohtelun tulee perustua suunnitelmaan
- suosinta ei saa olla automaattista, vaan jokainen nimityspäätös perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, eli etusijaa ei automaattisesti ja ehdottomasti anneta aliedustettuun ryhmään kuuluvalle
- hakijoiden täytyy olla ansiokkuudeltaan joko yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä
- hakijoiden kokonaisarvioinnissa tulee ottaa huomioon, yleisten virkanimitysperusteiden mukaisesti, hakijoiden henkilöön liittyvät seikat
- keinon tulee olla oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden: positiivista erityiskohtelua ei voida oikeuttaa, jos tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa on vain vähäisiä eroja
- kyseessä on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden jouduttamisesta.
Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi todettu, että jottei työhönottopäätöksiä perusteltaisi mielivaltaisesti, tulisi päätös mahdollisesta positiivisesta erityiskohtelusta tehdä etukäteen ja sisällyttää työpaikkailmoitukseen.

Toivottavasti pystyin jotenkin vastaamaan kysymykseesi.

Ystävällisin terveisin,






-Maria-

[Marko Parkkola]

Tämä pisti silmään tuon ylimalkaisen jargonin seasta.

suosinta ei saa olla automaattista

Mutta suosintahan on automaattista! Työpaikkailmoituksessa selvästi sanotaan, että kulttuuritausta otetaan huomioon. Se on automaattista, eikä tapauskohtaista.

Ja eikö tämä ole yleensäkin vähän ristiriitaista?

- positiivisen erityiskohtelun tulee perustua suunnitelmaan
- suosinta ei saa olla automaattista

Ja vielä Evahan ei vastannut siihen, että mamuhakijalta ei ilmeisesti edellytetä ruotsinkielen osaamista, joka on tietääkseni laissa vaadittu julkisiin virkoihin. Voin olla väärässäkin tässä kohtaa, joten korjatkaa jos näin.

[Sikanez]

Positiivinen erityiskohtelu on laillista ainoastaan jos sillä pyritään toteuttamaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tällainen erityiskohtelu on oikeutettua riippumatta syrjintäperusteesta, eli se on hyväksyttyä esimerkiksi sekä sukupuolisen- että etnisen syrjinnän edistämiseksi.

Positiivinen syrjintä on siis vastauksen mukaan oikeutettua sukupuolisen- että etnisen syrjinnän edistämiseksi.

[Roope]

Miksi huolestua positiivisesta syrjinnästä?

Monikulttuurisuuden vastustajat vetoavat usein tulijoiden tietämättömyyteen tulokulttuurista ja sen toimintaperiaatteista, esimerkiksi tasa-arvosta ja naisten koskemattomuudesta.

Vaikka väitteessä on totta toinen puoli, kyseessä on silti hyvin etnosentrinen näkemys, jonka mukaan oma kulttuurimme olisi muita ylempi. Näin "maan tapa"-toimintamalli saa vastineensa tällaisessa "maassa maan tavalla" –asennoitumisessa, joka pohjimmiltaan ilmentää pelkoa. Kun pelkäämme, kulttuurisesta protektionismista tulee suojakilpi, samoin kuin vahvoista ennakkoluuloista.

Miksi huolestuisimme positiivisesta syrjinnästä? Maahanmuuttajat, jotka ovat onnistuneet saamaan akateemisen koulutuksen, eivät muodosta suurta ryhmää tai konkreettista uhkaa edes sosiaalisen nousun kokeneiden toisen sukupolven maahanmuuttajien osalta.

Maahanmuuttajat itse puhuvat sen sijaan oikeasta, negatiivisesta syrjinnästä. Yli puolet somalinuorista on lähtenyt Suomesta, koska he eivät ole onnistuneet saamaan työtä täältä. Somalitaustaisista nuorista 41 prosenttia on vailla työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Venäjää puhuvien vastaava luku on 11 prosenttia.

Miksi takertua lillukanvarsiin ja roikkua niissä, kuten kaupunginvaltuutettu (PS) Juha Malmi tekee Vantaan Sanomissa 25.4. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Mutta ehkä lillukanvarressa roikkumalla voikin hälventää todellisen asian, joka epäonnistuneen kotiuttamisen sijaan saattaa ainakin osin olla rasismista johtuva syrjintä.

Rita Dahl

kirjailija-toimittaja

Uusi Suomi 2.5.2012

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Malmin yleisönosastokirjoitus "Maahanmuuttajia ei tule suosia kantaväestöä syrjimällä" Vantaan Sanomien sivulla 20.

Poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa lause muotoiltiinkin niin, että maahanmuuttajat eivät saa mitään erityiskohtelua, mutta heidän kotoutumistaan edistetään koulutuksella. Varsinkin suomen kielen, kulttuurin ja suomalaisen yhteiskuntamallin koulutukseen tulee panostaa enemmän, jotta maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistutaan.

[Kimmo Pirkkala]

Ensimmäinen nainen pääsi moottoripyöräpoliisin peruskurssille

15.08.2012


Varsinais-Suomen poliisilaitoksen naispoliisi aloittaa ensimmäisenä naisena moottoripyöräpoliisin peruskurssin.

Liikkuva poliisi on vastannut vuodesta 1979 lähtien nykymuotoisesta moottoripyöräpoliisikoulutuksesta. Koulutukseen pääseminen on edellyttänyt vaativan pääsykokeen läpäisemistä. Kaksipäiväiset kokeet pitävät sisällään teoriakokeen, fyysisen kokeen ja ajotaidollisen kokeen. Rankka fyysinen koe on aiemmin karsinut kurssilta naispuoliset hakijat.

Fyysinen koe tarkoittaa käytännössä moottoripyörän työntökoetta, jossa isoa katumoottoripyörää tulee työntää 460 metrin matka. Aikaa suoritukseen ei saa kulua kolmea minuuttia enempää. Työntökoe suoritetaan täydessä moottoripyöräpoliisivarustuksessa, kypärä päässä.

Hyvä fyysinen kunto on välttämätön, jotta pitkä peruskurssi voidaan viedä läpi turvallisesti. Moottoripyöräpoliisin työ on raskasta ja vaativaa, joten kurssilla pyritään antamaan mahdollisimman hyvät valmiudet moottoripyörän kuljettamiseen virkatehtävissä. Kurssin painopiste on erilaisissa ajoharjoitteissa. Ajotekniikan lisäksi kurssilla perehdytään mm. tieliikennelainsäädäntöön, moottoripyörän rakenteeseen ja varustemääräyksiin. Osittain hyvän peruskoulutuksen ansiosta vakavia onnettomuuksia on moottoripyöräpoliiseille sattunut harvoin.

Moottoripyöräpoliisityön painopiste on liikennevalvonnassa. Moottoripyöräpoliisit ovat erikoistuneet erityisesti mopo- ja moottoripyörävalvontaan. Poliisimoottoripyörillä ajetaan vuodessa yhteensä yli miljoona kilometriä.

Lopen Räyskälän lentokenttäalueella toteutettavan seitsemän viikon pituisen moottoripyöräpoliisin peruskurssin aloittaa 16 pääsykokeet läpäisyttä poliisia. Kurssilaiset valmistuvat ensi keväänä.


Lisätietoja:
ylikonstaapeli, ajokouluttaja
Kimmo Järvinen, Liikkuva poliisi
p. 040 838 4198

http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/94EB242CBE810E5EC2257A5B00191C39

Miten on mahdollista, että vasta ensimmäinen nainen on päässyt moottoripyöräpoliisikurssille? Miksei tällä alalla ole positiivista syrjintää ja naiskiintiöitä?

[nuiv-or]

Ei ole.

[JDwg]

Ajattelin heittää oheisen uutisen tämän ketjun jatkoksi:
Mikkelin kaupunki soveltaa positiivista syrjintää lapsiin:
http://lansi-savo.fi/Uutiset/12811783.html

Maahanmuuttaja-lapsia Robinin konserttiin kaupungin piikkiin
08.11.2012 10:47 | Päivitetty 08.11.2012 16:18
Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut tarjoaa suositun teinitähti Robinin konsertin kaikille kaupungissa esikoulua tai alakoulua käyville, maahanmuuttajataustaisille lapsille.

Mikkelissä on maahanmuuttajataustaisia lapsia eskarissa ja alakouluissa yhteensä 145 lasta.
Tavoite on kotouttaa maahanmuuttajataustaisia lapsia kulttuurin keinoin kotiseutuun ja Mikkeliin.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille tarkoitetut ilmaiset liput ovat haettavissa Stellan Pisteestä ajalla 15-16.11. klo 9.00 – 17.00.

Hieno homma, että mamulapset pääsevät katsomaan konserttia. Mutta tuollainen päätös ei ole mitenkään mukavaa kantislasten kannalta. Tuollainen tuominta, jos mikä, ainoastaaan pahentaa kantaväestön asenteita kunnanpäättäjiä kohtaan.
Uutisen kommenteista lötyy mm. oheinen kommentti:

"En minäkään rasisti ole, mutta nämä ovat niitä asioita, joita en todellakaan ymmärrä. Tosiaan itse työttömänä kolmen lapsen yksinhuoltajana en voi viedä lapsiani tähän konserttiin, enkä kyllä minnekään muuallekaan kulttuuritapahtumiin. Joku osannee selittää sillä tavalla, että meikäläisenkin jakeluun menee, että millä tavalla muka nämä maahanmuuttajalapset ovat ennemmin oikeutettuja tällaisiin kulttuurielämyksiin kuin oman maan kansalaiset. Siinäpä taas selität omille lapsille, että miksi näin.
työtön savolaisäiti

[B52]

^ http://hommaforum.org/index.php/topic,77203.0.html