Opettajankoulutuksen mieskiintiöt jakavat kansan

[ihQ]

Mieskiintiöiden ottaminen käyttöön opettajankoulutuksessa näyttää jakavan kansan.

Suomalaisista 47 prosenttia kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja sama määrä vastustaa ajatusta. Tämä käy ilmi Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Taloustutkimuksen mukaan on epätavallista, että kansa jakautuu täysin kahtia.

Selkeimmin mieskiintiöitä puoltavat keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajat. Naisista 55 prosenttia ottaisi kiintiöt käyttöön, miehistä vain 39 prosenttia.

Kysely tehtiin viime vuoden joulukuussa, ja siihen vastasi hieman yli tuhat 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Lehtien mukaan yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia. Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista.

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010010610884496_uu.shtml

Mielipiteitä, keskustelua tästä oudosta asetelmasta. Naiskiintiöistä keskustelu on arkipäivää mutta pysyvätkö mielipiteet samoina kun puhutaan mieskiintiöistä?

[Juki]

Mieskiintiöiden ottaminen käyttöön opettajankoulutuksessa näyttää jakavan kansan.

Suomalaisista 47 prosenttia kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja sama määrä vastustaa ajatusta. Tämä käy ilmi Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Taloustutkimuksen mukaan on epätavallista, että kansa jakautuu täysin kahtia.

Selkeimmin mieskiintiöitä puoltavat keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajat. Naisista 55 prosenttia ottaisi kiintiöt käyttöön, miehistä vain 39 prosenttia.

Kysely tehtiin viime vuoden joulukuussa, ja siihen vastasi hieman yli tuhat 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Lehtien mukaan yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia. Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista.

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010010610884496_uu.shtml

Mielipiteitä, keskustelua tästä oudosta asetelmasta. Naiskiintiöistä keskustelu on arkipäivää mutta pysyvätkö mielipiteet samoina kun puhutaan mieskiintiöistä?

Pitäisi nähdä kysymysten muotoilu ja alkup. tutkimus. Miehethän mieskiintiöitä näyttävät nyt eniten vastustavan.

[ihQ]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/opetusalan_mieskiintiot_jakavat_kansan_1351180.html

[Turkulaine]

Naiskiintiöissä on yleensä kyse jonkinlaisesta tasa-arvohuuhaasta ja halusta mikromanageroida yhteiskuntaa. Esimerkiksi yritysten johdossa halutaan olevan tietty määrä naisia, vaikka sinne välttämättä tarvita yhtään naista (tai miestä).

Opettajistossa taas miehiä tarvitaan jotta kasvatustyössä olisi myös miehinen malli läsnä. Mikäli koulussa kaikki opettajat olisivat miehiä tulisi varmasti huoli liian miesvaltaisesta koulusta ja kaivattaisiin naiskiintiötä.

Lisäksi aikuisten miesten läsnäololla on merkitystä turvallisuuden kannalta.

On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.

[Maastamuuttaja]

Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.

[Siiseli]

Siis junttipuolueet puoltavat mieskiintiöitä, mutta missäs ovat nämä ihanaan tasapäistämiseen pyrkivät puolueet, kuten vihreät? Ainiin, eipä miehillä niin väliä, kunhan naiset saavat tasa-arvoa ja kiintiöitä. Kaikenlaiset keinotekoiset kiintiöt ovat perseestä...tai eipä ainakaan heti tule mieleen kiintiötä, joka olisi jollain tavalla järkevästi perusteltu.

[M.E]

Kaikki kiintiöt ovat niin sanotusti /c:stä.

(Paitsi, jos johonkin virkaan on erityinen M.E-kiintiö, niin silloin se on tietysti OK.)

[Hiidenlintu]

Vastustan kaikkia kiintiöitä, sillä kiintiöiden olemassaolo aiheuttaa sen, että heikompilahjainen yksilö voi saada parempilahjaisen yksilön paikan vain siksi, että kuuluu tiettyyn kiintiöityyn ryhmään.

[Iloveallpeople]

Ei tarvita mitään kiintiöitä. Sitäpaitsi jo nyt kaikki jotenkuten täyspäiset (ja muutama hullukin) mieshakijat pääsevät opettajankoulutukseen esimerkiksi pääsykokeiden haastattelussa/ryhmäkeskustelussa yms. saamiensa täysien pisteiden avulla.

[Roope]

Karjalainen: Sukupuolikiintiöt olisivat askel taaksepäin

Puolet suomalaisista kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja vastaavasti toinen puolikas suomalaisista vastustaa ajatusta. Tämä käy ilmi Karjalaisen (tänään) ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Tulos on harvinaislaatuinen: kansa jakautuu mielipiteiltään tasan kahtia ani harvassa kysymyksessä. Naisista mieskiintiöitä puoltaa 55 prosentin enemmistö, miehistä vain 39 prosenttia. Alueellisesti mieskiintiöiden kannalla ollaan vahvimmin Lapissa ja Itä-Suomessa. Puoluekantansa perusteella kiintiöitä kannattavat vankimmin "koti ja uskonto -puolueiden" eli perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat.

Yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia, mikä kyselyn mukaan on siis puolelle suomalaisista niin merkittävä ongelma, että siihen pitäisi puuttua opettajankoulutuksen mieskiintiöllä. Tämä huoli on varmasti aito, mutta sukupuolikiintiöt ovat niin keinotekoinen ja jälkijättöinen ratkaisu, että niitä on syytä välttää.

Jos sukupuolikiintiöiden tielle lähdettäisiin, jouduttaisiin päättymättömään kehään. Sukupuolittuminen ei näet koske yksinomaan peruskoulunopettajia, vaan se on ongelma monilla muillakin aloilla: eläinlääkäreiksi opiskelevista yhdeksän kymmenestä on ollut naisia, tekniikkaa ja metsätieteitä opiskelevat taas voittopuolisesti miehet. Opetusalalla lastentarhanopettajat ovat peruskoulunopettajiakin selvemmin naisia.

Opettajakunnan naisistuminen on vähäpätöinen ongelma koulun ja koulumaailman moniin muihin ongelmiin, muun muassa luokkakokojen suurentumiseen ja koulukiusaamiseen, verrattuna. Sitä paitsi tärkeintä tältä osin on opettajien ammatillinen pätevyys, ja siinä olisi monin paikoin korjattavaa – ei kuitenkaan Pohjois-Karjalassa, kiitos oman yliopiston opettajankoulutuksen.

Miesopettajia on kaivattu lisää myös siksi, että etenkin yksinhuoltajaäitien lapset saisivat myös miehisiä roolimalleja. Tällaisia roolimalleja löytyy koulun ja kodin ulkopuoleltakin, eikä koulun pidäkään tarjota stereotyyppisiä sukupuolimalleja. Miesopettajien määrä on sitä paitsi edelleen riittävä, vaikka opettajista naisia suuri enemmistö onkin.

Sukupuolikiintiöitä ei voi puolustaa tasa-arvonäkökulmastakaan. Niillä ennemminkin alleviivataan sukupuolten välisiä eroja, jotka eivät todellisuudessa ole ammattitaidon kannalta merkittäviä.

Ylipäänsä kaikenlainen kiintiöajattelu ihmisten luokittelussa on syytä ampua suoralta kädeltä alas.

Sukupuolikiintiöt olisivat askel taaksepäin. Eteenpäin askelen voisi ottaa kehittämällä opettajankoulutuksen sisältöä ja opettajan ammatin arvostusta.

Kaleva: Peruskoulu ei vedä miesopettajia

Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön dekaani Riitta-Liisa Korkeamäki ei kannata mieskiintiöpaikkojen asettamista opettajankoulutukseen. Hänen mielestään alan vetovoimaisuutta miesten keskuudessa pitäisi lisätä muulla tavoin.

"Olisi paremminkin syytä kiinnittää huomio palkkaukseen ja urakehitykseen."

Kiintoisaa kiemurtelua. Kiintiöt torjutaan yllättävän määrätietoisesti ja kevyin perustein. Miten opettajien palkkauksella muka voitaisiin kasvattaa miesopiskelijoiden määrää? Itse ongelmaa ei edes haluta myöntää, koska "tärkeintä tältä osin on opettajien ammatillinen pätevyys".

Täytyypä tallentaa kaikki esiin tulevat kiintiöiden vastaiset perustelut keväällä kotouttamislain uudistuksen yhteydessä syttyvää maahanmuuttajakiintiökeskustelua varten.  Etenkin vihreiltä, jotka yleensä rakastavat kiintiöihin perustuvaa yhteiskuntamanagerointia.

[erilainen]

Jo naisvaltaisuus ajaa miehiä pois alalta. Nykyään myös virkojen saanti on kiven alla. Tämänkää seikan takia opettajan työ ei houkuta.

[valkobandiitti]

Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.

[Juki]

Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.

Mistään tasosta ole kyse!


Ja mitenkö palkkaus vaikuttaa alalle hakeutumiseen? Taitaa olla tämän vuoden hölmöin kysymys tähän mennessä.

[Veli Karimies]

Ei mitään tarvetta kiintiöille. Opettajiksi ryhtyy tasan niin monta miestä kuin ryhtyy ja kaikki varmasti otetaan mitä saadaan. Ainakin tätä on minulle hoettu naispuolisten opettajien toimesta.

[Jiri Keronen]

Kaikki kiintiöt syrjivät niitä ihmisiä, jotka eivät kuulu niihin ryhmiin, joita varten nämä kiintiöt on tehty. Mieskiintiöt ja naiskiintiöt ovat samanlaisia.

Ainoa, mihin voin hyväksyä naiskiintiöt, ovat pakolaiset. Tämä sen vuoksi, että naiset ovat liki poikkeuksetta heikommassa asemassa niissä maissa, joista pakolaisiksi lähdetään. Sen lisäksi naisista on keskimäärin vähemmän haittaa vastaanottajamaalle kuin miehistä, sillä naiset syyllistyvät huomattavasti harvemmin rikoksiin kuin miehet. Näin arvionvaraisesti heittäisin pakolaisille sellaisen 70% naiskiintiön.

[Hiidenlintu]

Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.

Ehkä typerin kommentti koskaan tällä foorumilla.

Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.

[Enni]

Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.

Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.

Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.

[Juki]

Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.

Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.

Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.

Onhan se noin. Koska kuitenkin naisten kohdalla kiintiöitä jo on, on jokseenkin hölmöä vastustaa kiintiöitä (eli mieskiintiöitä) tässä tapauksessa, sillä se ei poista naiskiintiöitä. Kyse ei ole siitä, kannattaako kiintiöitä vaan siitä, pitäisikö ne ulottaa koskemaan myös miehiä. En keksi mitään syytä, miksi tasa-arvon nimissä kiintiöitä ei ole myös miehille. Kokonaan eri asia on se, ovatko kiintiöt ylipäätään hyväksi missään asiassa. Nähdäkseni eivät ole. Repikää sitä dilemmaa sitten siitä.

[Hiidenlintu]

Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.

Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.

Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.

Onhan se noin. Koska kuitenkin naisten kohdalla kiintiöitä jo on, on jokseenkin hölmöä vastustaa kiintiöitä (eli mieskiintiöitä) tässä tapauksessa, sillä se ei poista naiskiintiöitä. Kyse ei ole siitä, kannattaako kiintiöitä vaan siitä, pitäisikö ne ulottaa koskemaan myös miehiä. En keksi mitään syytä, miksi tasa-arvon nimissä kiintiöitä ei ole myös miehille. Kokonaan eri asia on se, ovatko kiintiöt ylipäätään hyväksi missään asiassa. Nähdäkseni eivät ole. Repikää sitä dilemmaa sitten siitä.

Millä tavalla uuden kiintiön ottaminen edellisten lisäksi parantaisi mitään? Jos kiintiöt ovat ongelma an sich, niin ongelmaa ei mitenkään vähennä se, jos otetaan lisää ongelmia vaan päinvastoin.

"Saako Kalle rikkoa ikkunan?"
"Kellen ei pitäisi rikkoa ikkunaa, mutta koska Mattikin rikkoi, niin pitää myös Kallen saada rikkoa."

[Veli Karimies]

Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.

Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.

[Juki]

Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.

Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.

Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.

Onhan se noin. Koska kuitenkin naisten kohdalla kiintiöitä jo on, on jokseenkin hölmöä vastustaa kiintiöitä (eli mieskiintiöitä) tässä tapauksessa, sillä se ei poista naiskiintiöitä. Kyse ei ole siitä, kannattaako kiintiöitä vaan siitä, pitäisikö ne ulottaa koskemaan myös miehiä. En keksi mitään syytä, miksi tasa-arvon nimissä kiintiöitä ei ole myös miehille. Kokonaan eri asia on se, ovatko kiintiöt ylipäätään hyväksi missään asiassa. Nähdäkseni eivät ole. Repikää sitä dilemmaa sitten siitä.

Millä tavalla uuden kiintiön ottaminen edellisten lisäksi parantaisi mitään? Jos kiintiöt ovat ongelma an sich, niin ongelmaa ei mitenkään vähennä se, jos otetaan lisää ongelmia vaan päinvastoin.

"Saako Kalle rikkoa ikkunan?"
"Kellen ei pitäisi rikkoa ikkunaa, mutta koska Mattikin rikkoi, niin pitää myös Kallen saada rikkoa."

Vink: sana dilemma kommentissani...

[JM-K]

Naiskiintiöissä on yleensä kyse jonkinlaisesta tasa-arvohuuhaasta ja halusta mikromanageroida yhteiskuntaa. Esimerkiksi yritysten johdossa halutaan olevan tietty määrä naisia, vaikka sinne välttämättä tarvita yhtään naista (tai miestä).

Opettajistossa taas miehiä tarvitaan jotta kasvatustyössä olisi myös miehinen malli läsnä. Mikäli koulussa kaikki opettajat olisivat miehiä tulisi varmasti huoli liian miesvaltaisesta koulusta ja kaivattaisiin naiskiintiötä.

Lisäksi aikuisten miesten läsnäololla on merkitystä turvallisuuden kannalta.

On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.

Juuri näin, tässä oli oikein napakkaa tekstiä, johon ei näin alalla toimivana ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa.

Muuten olen kaikenmaailman kiintiöitä vastaan.

[Hiidenlintu]

Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.

Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.

Tiedätkö mikä on ongelmasi tässä ajattelussasi, Veli?

Se, että sinä otat stereotyyppiset yksilö "armeijaa käymätön lesbonainen" ja "armeijan käynyt heteromies" ja toteat jälkimmäisen olevan parempi opettajaksi ja näin kannatat heidän kiintiöitään.

Todellisessa maailmassa ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Armeijan käynti ja seksuaalinen suuntautuneisuus eivät sinänsä tee kenestäkään hyvää tai huonoa opettajaa. Näin ollen ne eivät voi olla laadullisia kriteerejä opettajalle.

Oikeastaan syyllistyt aivan samaan kuin kaikkien kiintiöiden ajajat; et näe yksilöä erotettuna tietystä viiteryhmästään - tai oikeastaan miellät yksilön oman ryhmänsä stereotypiaksi.

[SK]

Lisäksi sellainen asia, että näihin kiintiöihin halutaan varmaan sitten kiintiön kiintiöt. Eli, jos esimerkiksi sadan opettaja kouluun määrätään fifty-fifty systeemi (tai joku muu luku) jako miesten ja naisten keskuuteen, niin silloin kokonaismäärän on oltava kiintiön mukainen.

Tämä taas voi johtaa siihen, että esim. mamuopettajille laitetaan kiintiöt, vaikka 10%, eli kymmenen opettajaa pitää olla mamuja. Näistä kymmenestä kiintiömamusta pitää siis olla viisi miehiä ja viisi naisia. Eihän kiintiöajattelussa saa syrjiä myöskään kiintiön sisällä?

Ja sitten kun näitä kiintiöitä alkaa olla useita, niin jokainen tietää mikä soppa siitä syntyy.

[Lunoir]

Naiskiintiöissä on yleensä kyse jonkinlaisesta tasa-arvohuuhaasta ja halusta mikromanageroida yhteiskuntaa. Esimerkiksi yritysten johdossa halutaan olevan tietty määrä naisia, vaikka sinne välttämättä tarvita yhtään naista (tai miestä).

Opettajistossa taas miehiä tarvitaan jotta kasvatustyössä olisi myös miehinen malli läsnä. Mikäli koulussa kaikki opettajat olisivat miehiä tulisi varmasti huoli liian miesvaltaisesta koulusta ja kaivattaisiin naiskiintiötä.

Lisäksi aikuisten miesten läsnäololla on merkitystä turvallisuuden kannalta.

On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.

Ihan asiallinen ja mutuna järkeenkäypä viesti. Oma kantani kiintiöihin yleisesti on hyvin kielteinen. Olen kuitenkin valmis kannattamaan kiintiöitä mikäli osottautuu että niistä on jotakin mainittavaa käytännön hyötyä. Näin ei ole vielä tapahtunut.

Miesopettajakiintiön yleisimmille perusteluille (joita aika hyvin tuossa listasit) kaipaisin kovaa dataa tueksi. Onko niitä? Muistan joskus jostain (lähteet kunnossa taas) lukeneeni että miesopettajat saisivat paremmin ylläpidettyä oppimisrauhaa, ja että poikaoppilaiden oppiminen on erilaista (parempaa) miehisessä opetuksessa. Oletetaan että näin on. Tuleeko kiintimiesopettajien johdosta tämänkaltaisten toivottavien asioiden määrä lisääntymään? Olettaisin että vaikutus keskimäärin kiintiöiden johdosta tulisi heikkenemään, sillä kiintiöiden takia sisään joudutaan ottamaan heikompaa ainesta.

[Enni]

Minun mielestäni kaikenmaailman naiskiintiötkin voitaisiin poistaa. Jokaisen tulee mielestäni loistaa yksilönä, ei minkään ryhmän edustajana.  

On varmasti hyvät puolensa sillä, että opettajiksi myös valmistuu miehiä, sillä he voivat varmasti tuoda jotain "ekstraa" naisopettajiin verrattuna, aivan kuten naispoliisit voivat tuoda jotain "ekstraa" miespoliiseihin verrattuna.

Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?

[Veli Karimies]

Tiedätkö mikä on ongelmasi tässä ajattelussasi, Veli?

Se, että sinä otat stereotyyppiset yksilö "armeijaa käymätön lesbonainen" ja "armeijan käynyt heteromies" ja toteat jälkimmäisen olevan parempi opettajaksi ja näin kannatat heidän kiintiöitään.

Ei siinä mitään ongelmaa ole. Se ottaa huomioon kaikki tapaukset ja tuottaa niistä mediaanin. On varmasti huonoja armeejan käyneitä heteromiesopettajia kuin on hyviä armeejaa käymättömiä lesbonaisopettjiakin.

Todellisessa maailmassa ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Armeijan käynti ja seksuaalinen suuntautuneisuus eivät sinänsä tee kenestäkään hyvää tai huonoa opettajaa. Näin ollen ne eivät voi olla laadullisia kriteerejä opettajalle.

Oikeastaan syyllistyt aivan samaan kuin kaikkien kiintiöiden ajajat; et näe yksilöä erotettuna tietystä viiteryhmästään - tai oikeastaan miellät yksilön oman ryhmänsä stereotypiaksi.

Yleistys on tarkoituksenhakuista, koska on ajanhukkaa lähteä erittelemään yksilöitä kas näin: Seppo on semmonen, Taru on tämmönen, Ismo on simmonen, Matti muuten ei, Niilo on jotakin, Kaisa ei sitäkään, Erkki taas päinvastoin, blaa blaa blaa.

[Roope]

On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.

Aivan. Tässä tapauksessa ei ole kyse ideologisesti sukupuolten tasa-arvosta tai sukupuolisyrjinnästä kuin ehkä välillisesti tai rakenteellisesti. Joko meillä on tarve saada kouluihin enemmän miesopettajia tai sitten ei ole. Jos tällainen tarve on olemassa, niin mies- ja naisopettajien suhteellista osuutta pitäisi oikeastaan säädellä jokaisessa koulussa erikseen, eikä kiintiöillä opettajankoulutukseen haettaessa. Ehkä paras tapa vaikuttaa olisi kuitenkin pääsykokeiden ja miksei myös itse opetustyön muuttaminen.

En kuitenkaan nykymaailman aikaan usko hevillä myönnettävän, että naisopettajien määrän kasvulla voisi olla jotain vaikutusta esimerkiksi työrauhaongelmiin tai poikien oppimistuloksiin. Ovathan naisopettajat virallisten kriteerien mukaan yhtä hyviä tai pätevämpiäkin kuin miesopettajat.

[Koskela Suomesta]

Muutetaan ennemmin valintakriteerejä. Nyt "kympin tytöt" saavat suhteettoman suuren edun arvosanoistaan. Jos ihan kylmästi sanotaan, niin peruskoulun oppimäärän oppii opettamaan muutkin kuin kympin oppilaat. Se ei ole kovin vaativa oppimäärä, jos rehellisiä ollaan.

Muutetaan ennemmin valitakriteerejä suosimaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka pystyvät tuossa ympäristössä tekemään töitä ja kasvattamaan lapsia.

Nuo väitteet "laadun laskemisesta" ovat täyttä potaskaa, koska sitä sisäänpääsijöiden laatua ei voida mitata vain arvosanoilla. Kyse on enemmän persoonallisuustekijöistä.

Tiedän monta miestä, jotka olisivat opettajina paruskoulussa parempia kuin tapaamani naisopettajat, mutta heillä ei ole laittaa hakemukseen todistusta, jossa on pelkkiä kymppejä. Eli ulos jäävät.

Ehdoton ei kaikille kiintiöille minulta.

[Hiidenlintu]

Yleistys on tarkoituksenhakuista, koska on ajanhukkaa lähteä erittelemään yksilöitä kas näin: Seppo on semmonen, Taru on tämmönen, Ismo on simmonen, Matti muuten ei, Niilo on jotakin, Kaisa ei sitäkään, Erkki taas päinvastoin, blaa blaa blaa.

Mielestäsi virkanimityksiä tai opiskelupaikkoja täytettäessä on ajanhukkaa lähteä erittelemään niihin hakevia yksilöitä? Mielenkiintoinen näkemys.