Opettajankoulutuksen mieskiintiöt jakavat kansan

[Juki]

Muutetaan ennemmin valintakriteerejä. Nyt "kympin tytöt" saavat suhteettoman suuren edun arvosanoistaan. Jos ihan kylmästi sanotaan, niin peruskoulun oppimäärän oppii opettamaan muutkin kuin kympin oppilaat. Se ei ole kovin vaativa oppimäärä, jos rehellisiä ollaan.

Muutetaan ennemmin valitakriteerejä suosimaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka pystyvät tuossa ympäristössä tekemään töitä ja kasvattamaan lapsia.

Nuo väitteet "laadun laskemisesta" ovat täyttä potaskaa, koska sitä sisäänpääsijöiden laatua ei voida mitata vain arvosanoilla. Kyse on enemmän persoonallisuustekijöistä.

Tiedän monta miestä, jotka olisivat opettajina paruskoulussa parempia kuin tapaamani naisopettajat, mutta heillä ei ole laittaa hakemukseen todistusta, jossa on pelkkiä kymppejä. Eli ulos jäävät.

Ehdoton ei kaikille kiintiöille minulta.

Asiantuntija äänessä. Aineenopettajien valinnoissa kyllä kympeillä ei ole mitään merkitystä. Tämä kympintyttöhöpötys voisi hakeutua sinne, minne kuuluukin. Veistoluokan uumeniin...?

[Veli Karimies]

Mielestäsi virkanimityksiä tai opiskelupaikkoja täytettäessä on ajanhukkaa lähteä erittelemään niihin hakevia yksilöitä? Mielenkiintoinen näkemys.

Mielestäni en näin sanonut. Mielestäni puhuin suurista ryhmistä, kuten heteromiehistä ja lesbonaisista ja koko ryhmän kaikki yksilöt yhteenlaskettuna saadusta mediaanista, eli yleistyksestä siitä mitä he todennäköisesti ovat ja mitä he todennäköisesti eivät ole.

Yleistys: Heteromies syö todennäköisemmin makkaraa kuin lesbonainen.

Kyllä nyt olen oikein kauhea sovinistisika, kun kyllähän JOTKUT lesbonaisetkin syö makkaraa ja JOTKUT heteromiehet eivät.

Eli sitä ns turhaa jauhantaa tossa lopussa. Tunnistat sen kyllä, se on tuossa heti yleistyksen alla.

[MX]

On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.

Juuri näin, tässä oli oikein napakkaa tekstiä, johon ei näin alalla toimivana ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa.

Muuten olen kaikenmaailman kiintiöitä vastaan.

Eiväthän mieskiintiöt ole tässäkään tapauksessa varsinainen ratkaisu. Jos miesopettaja vastaa olemukseltaan stereotyyppistä Vihreän liiton miestä niin häneltä puuttuvat likimain kaikki ne ominaisuudet joita mieskiintiöllä haetaan. Parempi olisi siis määritellä niitä kaivattavia ominaisuuksia kuten esimerkiksi kyky kurinpitoon.

Kiintiöidään siis kokonaisuuden kannalta tarpeelliset ominaisuudet jolloin kiintiöt eivät koske yksilöitä suoraan vaan koko koulun henkilöstöä. Tällainen kiintiöintihän on sitäpaitsi ihan normaalia toimintaa (ja sille on varmaan ihan oma nimikin). Musiikin opettajaksi tarvitaan musiikin opettaja. Hän voi myös opettaa matematiikkaa jos hän on siihen pätevä. Kysymys on siis henkilöstön tarjoamista resursseista (eli heidän tarjoamasta osaamisestaan) ja koulun tarvitsemista resursseista.

Kurinpito on vain yksi vaatimus muiden mukana ja vaaditun osan koulun henkilöstöstä tulisi täyttää tämä vaatimus. Käytännössä tällaisten ominaisuuksien vaatiminen ja todentaminen voi toki olla ongelmallista.

Itse näen tämän mieskiintiöaiheen lähinnä potentiaalisena huumorin aiheena. Se mahdollistaa kiintiöitä puolustelevien tahojen hiillostamisen. Jostain kumman syystä he tuskin kokevat mieskiintiöitä kovin tärkeiksi, vaikka muuten kiintiöt ovat ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Kerrassaan herkullinen tilanne

[Hiidenlintu]

Mielestäsi virkanimityksiä tai opiskelupaikkoja täytettäessä on ajanhukkaa lähteä erittelemään niihin hakevia yksilöitä? Mielenkiintoinen näkemys.

Mielestäni en näin sanonut. Mielestäni puhuin suurista ryhmistä, kuten heteromiehistä ja lesbonaisista ja koko ryhmän kaikki yksilöt yhteenlaskettuna saadusta mediaanista, eli yleistyksestä siitä mitä he todennäköisesti ovat ja mitä he todennäköisesti eivät ole.

Minä taas luulin, että tässä nimenomaisessa keskustelussa puhutaan kiintiöistä ja kiintiöt kohdistuvat nimenomaan työ- ja opiskelupaikkoihin, joita hakevat yksilöt, eikä suuret ryhmät tai ryhmien mediaanit.

Ryhmät taas eivät määrittele yksilöä, vaikka yksilöt määrittävätkin ryhmän.

[Veli Karimies]

Minä taas luulin, että tässä nimenomaisessa keskustelussa puhutaan kiintiöistä ja kiintiöt kohdistuvat nimenomaan työ- ja opiskelupaikkoihin, joita hakevat yksilöt, eikä suuret ryhmät tai ryhmien mediaanit.

Ryhmät taas eivät määrittele yksilöä, vaikka yksilöt määrittävätkin ryhmän.

Mielenkiintoista. Minäkun vastasin sinun väittämääsi, ettei miehen heterous tai armeejan käyminen ole meriitti opettajalle. Väittämäni oli, että armeejan käynyt heteromies pitää luokassa parempaa kuria kuin armeejaa käymätön lesbonainen. Kas näin.

Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.

Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.

No saat anteeksi tämän kerran.

[Hiidenlintu]

Minä taas luulin, että tässä nimenomaisessa keskustelussa puhutaan kiintiöistä ja kiintiöt kohdistuvat nimenomaan työ- ja opiskelupaikkoihin, joita hakevat yksilöt, eikä suuret ryhmät tai ryhmien mediaanit.

Ryhmät taas eivät määrittele yksilöä, vaikka yksilöt määrittävätkin ryhmän.

Mielenkiintoista. Minäkun vastasin sinun väittämääsi, ettei miehen heterous tai armeejan käyminen ole meriitti opettajalle. Väittämäni oli, että armeejan käynyt heteromies pitää luokassa parempaa kuria kuin armeejaa käymätön lesbonainen. Kas näin.

Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.

Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.

No saat anteeksi tämän kerran.

En tarvitse anteeksipyyntöjäsi.

Armeijan käyminen ja heterous eivät ole mikään meriitti. En ymmärrä kuinka armeijan käyminen tai seksuaalinen suuntautuminen ovat olennainen asia toimittaessa lasten kanssa. Se että vaikka esimerkiksi allekirjoittanut on käynyt armeijan ja on heteromies, ei millään tavalla suoraan tee minusta millään asteikolla parempaa opettajaa suhteessa johonkin, jolla näin ei ole asia. Joku joku ei-hetero nainen voi olla minua parempi pedagogi, jolloin hänet on valittava eikä minua Opettajat pitää valita YKSILÖINÄ sen mukaan kuka on sovelias tehtävään. Jos opettajakoulutukseen hakee 200 ihmistä ja 50 pääsee sisään, niin on otettava 50 eniten valintokokeissa pisteitä saanutta (on hyvät tiedot ja taidot tehtävään) TÄYSIN RIIPPUMATTA mistään sukupuoli-, armeija- tai heterokiintiöistä. Comprehende?

[Tanaquil]

Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?

Lukee uutisen tarkasti, silvuplee: "Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista." Eli sukupuolikiintiöitä ei ole enää, ja nyt on kyselty kansalta, pitäisikö ne palauttaa. HS:n uutisessa tiedetään kertoa, että viime vuosina sekä pyrkijöistä että valituista noin neljännes on ollut miehiä - tämän perusteella ei näytä siltä, että pääsykokeet suosisivat erityisesti kumpaakaan sukupuolta.

[Pliers]

Minun mielestäni kaikenmaailman naiskiintiötkin voitaisiin poistaa. Jokaisen tulee mielestäni loistaa yksilönä, ei minkään ryhmän edustajana.  

On varmasti hyvät puolensa sillä, että opettajiksi myös valmistuu miehiä, sillä he voivat varmasti tuoda jotain "ekstraa" naisopettajiin verrattuna, aivan kuten naispoliisit voivat tuoda jotain "ekstraa" miespoliiseihin verrattuna.

Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?

Juuri näin. Mitään kiintiötä ei voida perustella järjellisesti. ...tai ehkä voidaan, mutta lopputulos on harvoin toivotunlainen.

Olen ehdottomasti kaikkia kiintiöitä ja positiivista syrjintää vastaan.

Omista opettajista parhaat ovat olleet miehiä. Kaikki miesopettajat eivät ole olleet hyviä. Nämäkään huomiot tuskin liittyvät sukupuoleen, vaan pikemmin sattumaan ja todennäköisyyksiin.

Opettajiksi hakeutuu vähemmän miehiä. Koska se ei ole kovin suosittua miesten keskuudessa, hakeutunee alalle oikeasti siitä kiinnostuneet. Tämä lisää todennäköisyyttä törmätä hyvään miesopettajaan. Jos kiintiöotetaan käyttöön, hakeutuu alalle vähemmän motivoituneita, joten todennäköisyys osua huonoon miesopettajaan kasvaa.

[Enni]

Opettajiksi hakeutuu vähemmän miehiä. Koska se ei ole kovin suosittua miesten keskuudessa, hakeutunee alalle oikeasti siitä kiinnostuneet. Tämä lisää todennäköisyyttä törmätä hyvään miesopettajaan. Jos kiintiöotetaan käyttöön, hakeutuu alalle vähemmän motivoituneita, joten todennäköisyys osua huonoon miesopettajaan kasvaa.

Jepulis.  Uskon myös, että kiintiöt koulutuksissa johtavat siihen, että alalle hakeutuu niitä vähemmän motivoituneita ja alalle sopimattomampia ihmisiä. Motivoituneet ja todellakin halukkaat ihmiset kyllä pääsevät takuuvarmasti koulutukseen, ilman kiintiöitäkin, mitä tahansa sukupuolta edustavatkaan, ja mihin tahansa koulutukseen sitten hakevatkaan.

[Veli Karimies]

koko teksti

Oletko opettaja? Oletko päivittäisessä työssäsi tekemisissä opettajien kanssa? Tunnetko monta opettajaa? Millä kokemuspohjalla puhut asiasta?

[Iloveallpeople]

Ette te oikeasti halua esim. 40% koulutuspaikoista miehille. Se tarkoittaisi ilman muita toimia sitä, että kaikista heikkopäisimmätkin mieshakijat pääsisivät opiskelemaan opettajaksi (ja myös valmistumaan). Kyllä minusta on hyvä, että minun lastani tulee opettamaan edes jotenkuten ihmimillinen henkilö, oli hän sitten mies tai nainen.

[Koskela Suomesta]

Muutetaan ennemmin valintakriteerejä. Nyt "kympin tytöt" saavat suhteettoman suuren edun arvosanoistaan. Jos ihan kylmästi sanotaan, niin peruskoulun oppimäärän oppii opettamaan muutkin kuin kympin oppilaat. Se ei ole kovin vaativa oppimäärä, jos rehellisiä ollaan.

Muutetaan ennemmin valitakriteerejä suosimaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka pystyvät tuossa ympäristössä tekemään töitä ja kasvattamaan lapsia.

Nuo väitteet "laadun laskemisesta" ovat täyttä potaskaa, koska sitä sisäänpääsijöiden laatua ei voida mitata vain arvosanoilla. Kyse on enemmän persoonallisuustekijöistä.

Tiedän monta miestä, jotka olisivat opettajina paruskoulussa parempia kuin tapaamani naisopettajat, mutta heillä ei ole laittaa hakemukseen todistusta, jossa on pelkkiä kymppejä. Eli ulos jäävät.

Ehdoton ei kaikille kiintiöille minulta.

Asiantuntija äänessä. Aineenopettajien valinnoissa kyllä kympeillä ei ole mitään merkitystä. Tämä kympintyttöhöpötys voisi hakeutua sinne, minne kuuluukin. Veistoluokan uumeniin...?

Kerropas nyt sitten ne valintaperusteet aukikirjoitettuna. Sinun heittosi ei ole minkään arvoinen, koska se on vain heitto ilman mitään perusteluja ja lähdettä. Mollaat minun kirjoitustani ilman mitään omaa evidenssiä. Ilmeisesti mutupohjalta?

[Koskela Suomesta]

Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?

Lukee uutisen tarkasti, silvuplee: "Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista." Eli sukupuolikiintiöitä ei ole enää, ja nyt on kyselty kansalta, pitäisikö ne palauttaa. HS:n uutisessa tiedetään kertoa, että viime vuosina sekä pyrkijöistä että valituista noin neljännes on ollut miehiä - tämän perusteella ei näytä siltä, että pääsykokeet suosisivat erityisesti kumpaakaan sukupuolta.

Pyrkijämäärissä on sellainen seikka otettava huomioon, että on varsin hyvin tiedossa millaisilla papereilla sisään pääsee tämänhetkisillä kriteereillä.

Niiden, joiden paperit eivät täytä vaatimuksia soveltuvuuskokeeseen pääsemisestä, ei kannata hakemusta edes lähettää. Eivätkä he niin yleensä teekään, ihminen välttää selkeästi turhaa työtä 

[Leikkimielinen pihapeli]

Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.

Mitenkäs sinä pääsykokeita organisoivien asemassa ollessasi sen heterouden testaisit?

Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta.

Miksi tullakseen valituksi pitäisi omata selkeästi paremmat kyvyt kuin muiden samaa paikkaa hakevien? Mun mielestä riittää, jos on edes ihan inasen parempi. Ratkaisuthan saattavat näissä käsittääkseni syntyä vaikka 0,25 pisteen marginaalilla.

[Juki]

Kerropas nyt sitten ne valintaperusteet aukikirjoitettuna. Sinun heittosi ei ole minkään arvoinen, koska se on vain heitto ilman mitään perusteluja ja lähdettä. Mollaat minun kirjoitustani ilman mitään omaa evidenssiä.

Onko näin? Valintakriteereinä, kun itse kyseisessä valinnassa olin, olivat hakemus, henkilökohtainen haastattelu ja ryhmädynamiikkaa arvioiva ryhmätehtävä. Aineopinnot tuli muistaakseni olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä, mikä kouluarvosanalla tarkoittaisi sellaista kasi minkkaa. Se siitä kymnpintyttöilystä.

Lähde: oma kokemus. Perustelut: oma kokemus.

Näin helppoa son ku osaa ...se oma evidenssi...

[Enni]

Miksi tullakseen valituksi pitäisi omata selkeästi paremmat kyvyt kuin muiden samaa paikkaa hakevien? Mun mielestä riittää, jos on edes ihan inasen parempi. Ratkaisuthan saattavat näissä käsittääkseni syntyä vaikka 0,25 pisteen marginaalilla.

True.   Eihän siinä mikään übersuoriutuja tarvitsekaan olla, riittäähän sekin, että vaan on vähänkin parempi. Mutta mitä enemmän, sitä enemmän.   Pienestähän nuo ovat kiinni. Itse pääsin haluamaani kouluun vasta kolmantena hakuvuotena. Ensimmäisellä kerralla jäin 4. varasijalle, ja opiskelupaikka jäi 0.9 pisteen päähän. Silloin ketutti. Mutta sitkeästi sitten hain vielä toisenakin vuonna. Toisena vuonna kokonaispistemääräni riitti roimasti koulutuspaikkaan, MUTTA pääsykokeen yhdestä tietystä osiosta en ollut vastannut riittävästi oikein. Kolmantena vuonna hain jo eri pääaineeseen, kahteenkin eri aineeseen, ja toiseen pääsin. *jihuu* Päivääkään en ole katunut, että lähdin ns. kokeilemaan kepillä jäätä. Ala on täysin sitä, mitä haluankin, ja innostun jokaisen kurssin alkaessa vielä lisää.

Sisua, perkele.  

[Blondihko Tihko]

--Opettajat pitää valita YKSILÖINÄ sen mukaan kuka on sovelias tehtävään. Jos opettajakoulutukseen hakee 200 ihmistä ja 50 pääsee sisään, niin on otettava 50 eniten valintokokeissa pisteitä saanutta (on hyvät tiedot ja taidot tehtävään) TÄYSIN RIIPPUMATTA mistään sukupuoli-, armeija- tai heterokiintiöistä. Comprehende?

Oletko opettaja? Oletko päivittäisessä työssäsi tekemisissä opettajien kanssa? Tunnetko monta opettajaa? Millä kokemuspohjalla puhut asiasta?

Vastaanpa tässä välissä että isäni ajattelee täsmälleen kuten Hiidenlintu. Hän opettaa lukiossa luonnontieteitä.

Olen itse hävinnyt työpaikkoja siitä syystä, että niihin on otettu miehiä / vanhuksia kiintiöajattelun johdosta. Siispä en ajattele sitä mallia ollenkaan lämpimin tuntein!

--Mielestäni puhuin suurista ryhmistä, kuten heteromiehistä ja lesbonaisista--

Mitäh?

[Lemmy]

Mä aikoinaan 80-luvulla hain sekä sihteeri- että sairaanhoito- opistoon, ja sain 5p "munalisää". Suuri syntinen olen.

[Veli Karimies]

Vastaanpa tässä välissä että isäni ajattelee täsmälleen kuten Hiidenlintu. Hän opettaa lukiossa luonnontieteitä.

Siksipä jätin Lukion pois väitteistäni, niinkuin ala-asteenkin.

Mitäh?

Niin?

[Leikkimielinen pihapeli]

Onko näin? Valintakriteereinä, kun itse kyseisessä valinnassa olin, olivat hakemus, henkilökohtainen haastattelu ja ryhmädynamiikkaa arvioiva ryhmätehtävä. Aineopinnot tuli muistaakseni olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä, mikä kouluarvosanalla tarkoittaisi sellaista kasi minkkaa. Se siitä kymnpintyttöilystä.

En asiaan sen paremmin ole perehtynyt, mutta varmaan OKL:ään hakiessakin pinnoja saa yo-todistuksesta? Sinällään on kyllä sääli, jos Koskelalla Suomesta on kavereita, jotka eivät ole onnistuneet napsimaan kymppejä yo-kirjoituksista tai kasvatustieteen kursseista. Mutta ainahan niitä kokeita voi varmaan uusia, jos motivaatiota oikeasti löytyy? Aika voi toki tulla uusiessa pitkäksi, jos tavoitteena tosiaan on arvosana kymmenen.

Motivoituneet ja todellakin halukkaat ihmiset kyllä pääsevät takuuvarmasti koulutukseen, ilman kiintiöitäkin, mitä tahansa sukupuolta edustavatkaan, ja mihin tahansa koulutukseen sitten hakevatkaan.

Pääsääntöisesti varmaan näin, mutta kyllä jossain oikiksen ja lääkiksen pääsykokeissa varmaan vaaditaan motivoituneisuuden lisäksi myös jonkinnäköistä lahjakkuutta.

[JM-K]

Eiväthän mieskiintiöt ole tässäkään tapauksessa varsinainen ratkaisu. Jos miesopettaja vastaa olemukseltaan stereotyyppistä Vihreän liiton miestä (...)

Minä puhuinkin nyt mieskiintiöistä. En "mies"kiintiöistä. Comprendes?

[Leikkimielinen pihapeli]

Minä puhuinkin nyt mieskiintiöistä. En "mies"kiintiöistä. Comprendes?

Mitenkäs tämä miehuus ilman heittomerkkejä sitten määritellään? Onko otettava penkistä vähintään 100 kiloa?

[Juki]

Onko näin? Valintakriteereinä, kun itse kyseisessä valinnassa olin, olivat hakemus, henkilökohtainen haastattelu ja ryhmädynamiikkaa arvioiva ryhmätehtävä. Aineopinnot tuli muistaakseni olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä, mikä kouluarvosanalla tarkoittaisi sellaista kasi minkkaa. Se siitä kymnpintyttöilystä.

En asiaan sen paremmin ole perehtynyt, mutta varmaan OKL:ään hakiessakin pinnoja saa yo-todistuksesta? Sinällään on kyllä sääli, jos Koskelalla Suomesta on kavereita, jotka eivät ole onnistuneet napsimaan kymppejä yo-kirjoituksista tai kasvatustieteen kursseista. Mutta ainahan niitä kokeita voi varmaan uusia, jos motivaatiota oikeasti löytyy? Aika voi toki tulla uusiessa pitkäksi, jos tavoitteena tosiaan on arvosana kymmenen.

Tuotapa voi kommentoida joku OKL:n käynyt. Varmasti siellä lukiotodistusta kysytään mutta ei se riitä. Se todistus ei oikein riitä missään mihinkään; jos sen sijaan on menestynyt kirjoituksissa, siitä voi olla jopa suoraa hyötyä, esim. matemaattiselkle alalla haettaessa.


Ja 1000 kg penkistä; siinon miehen mitta!

[Leikkimielinen pihapeli]

Tuotapa voi kommentoida joku OKL:n käynyt. Varmasti siellä lukiotodistusta kysytään mutta ei se riitä. Se todistus ei oikein riitä missään mihinkään; jos sen sijaan on menestynyt kirjoituksissa, siitä voi olla jopa suoraa hyötyä, esim. matemaattiselkle alalla haettaessa.

Niin tuo pääsykoesysteemihän on Suomessa ennemminkin kympin tyttöjä sortava kuin suosiva, koska lukion kurssinumeroita ei noteerata oikein mitenkään. Laudaturin tytöllä onkin sitten jo paremmat lähtökohdat.

[Pliers]

Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.

Mitenkäs sinä pääsykokeita organisoivien asemassa ollessasi sen heterouden testaisit?

Lusikkatestillä! 

[Hiidenlintu]

koko teksti

Oletko opettaja? Oletko päivittäisessä työssäsi tekemisissä opettajien kanssa? Tunnetko monta opettajaa? Millä kokemuspohjalla puhut asiasta?

Pidättäydyn puhumasta itsestäni enempää kuin että ala on tuttu.

Pointti on seuraava: Ryhmä, johon yksilö kuuluu ei määrittele yksilöä. Yksilöt sen sijaan tietysti määrittävät ryhmän.

Havainnollistava esimerkki: Purkissa A on 70 sinistä ja 30 punaista kuulaa. Purkissa B taas on 40 sinistä ja 60 punaista kuulaa. Purkin A kuulat ovat sinisempiä kuin purkin B, mutta se ei tarkoita etteikö purkista A voisi yksittäinen nostettu kuula olla punainen ja päinvastoin.

Jos tämäkään ei riittänyt, niin en voi paremminkaan asiaa selittää.

[Veli Karimies]

Pidättäydyn puhumasta itsestäni enempää kuin että ala on tuttu.

Pointti on seuraava: Ryhmä, johon yksilö kuuluu ei määrittele yksilöä. Yksilöt sen sijaan tietysti määrittävät ryhmän.

Havainnollistava esimerkki: Purkissa A on 70 sinistä ja 30 punaista kuulaa. Purkissa B taas on 40 sinistä ja 60 punaista kuulaa. Purkin A kuulat ovat sinisempiä kuin purkin B, mutta se ei tarkoita etteikö purkista A voisi yksittäinen nostettu kuula olla punainen ja päinvastoin.

Jos tämäkään ei riittänyt, niin en voi paremminkaan asiaa selittää.

Mutta todennäköisemmin purkista A nousee sininen kuula? Vai oletko eri mieltä kanssani?

[Hiidenlintu]

Pidättäydyn puhumasta itsestäni enempää kuin että ala on tuttu.

Pointti on seuraava: Ryhmä, johon yksilö kuuluu ei määrittele yksilöä. Yksilöt sen sijaan tietysti määrittävät ryhmän.

Havainnollistava esimerkki: Purkissa A on 70 sinistä ja 30 punaista kuulaa. Purkissa B taas on 40 sinistä ja 60 punaista kuulaa. Purkin A kuulat ovat sinisempiä kuin purkin B, mutta se ei tarkoita etteikö purkista A voisi yksittäinen nostettu kuula olla punainen ja päinvastoin.

Jos tämäkään ei riittänyt, niin en voi paremminkaan asiaa selittää.

Mutta todennäköisemmin purkista A nousee sininen kuula? Vai oletko eri mieltä kanssani?

En, mutta todennäköisyyksillä ei ole tässä mitään merkitystä. Purkista A nostettu punainen kuula ei ole sen sinisempi kuin purkista B nostettu. Henkilöä palkattaessa ei ole mitään merkitystä sillä, että millainen on hänen ryhmäänsä kuuluva keskimääräinen henkilö.

Vaikka Jussi Halla-aho on sivari, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää kuin keskimääräisen armeijajantterin. Vaikka Jukka Hankamäki on homo, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää paremmin kuin keskimääräisen heteromiehen.

[Eino P. Keravalta]

Ilta-Sanomien gallupissa kyseltiin tänään, onko opettajan sukupuolella merkitystä. 61% vastasi myöntävästi.

Asiaa voisi kysyä myös näiltä uussuomalaisilta, tulevaisuudentoivoiltamme. Luulenpa, että muslimeille opettajan sukupuolella on erittäin suuri merkitys. Halunnevat kai, että tyttöjä opettavat naiset ja poikia miehet. Kuulemani mukaan musulipoika ei välttämättä edes tottele naisopettajaa, kun ilmeisesti kotona on opetettu, että nainen on alempi olento eikä sellainen voi määräillä. Kunnia menee. Koko suvulta.

[Veli Karimies]

Armeijan käyminen ja heterous eivät ole mikään meriitti. En ymmärrä kuinka armeijan käyminen tai seksuaalinen suuntautuminen ovat olennainen asia toimittaessa lasten kanssa.

Lapset yleensä tottelevat miestä paremmin kuin naista.

Se että vaikka esimerkiksi allekirjoittanut on käynyt armeijan ja on heteromies, ei millään tavalla suoraan tee minusta millään asteikolla parempaa opettajaa suhteessa johonkin, jolla näin ei ole asia.

Olenkin puhunut kurista, en siitä onko parempi opettaja.

Joku joku ei-hetero nainen voi olla minua parempi pedagogi, jolloin hänet on valittava eikä minua Opettajat pitää valita YKSILÖINÄ sen mukaan kuka on sovelias tehtävään.

Tietenkin on valittava, en ole väittänytkään etteikö pitäisi. Menee jo aikamoiseksi toistamiseksi, mutta mies pitää todennäköisemmin parempaa kuria kuin nainen.

Jos opettajakoulutukseen hakee 200 ihmistä ja 50 pääsee sisään, niin on otettava 50 eniten valintokokeissa pisteitä saanutta (on hyvät tiedot ja taidot tehtävään) TÄYSIN RIIPPUMATTA mistään sukupuoli-, armeija- tai heterokiintiöistä. Comprehende?

Katso edellinen vastaukseni.

En, mutta todennäköisyyksillä ei ole tässä mitään merkitystä.

Onhan. Purkista A nousee todennäköisemmin sininen kuula, niinkuin mies syö todennäköisemmin makkaraa kuin nainen, niinkuin mies pitää todennäköisesti parempaa kuria niinkuin nainen, niinkuin armeejan käynyt heteromies pitää todennäköisesti parempaa kuria kuin armeejaa käymätön lesbonainen.

Purkista A nostettu punainen kuula ei ole sen sinisempi kuin purkista B nostettu. Henkilöä palkattaessa ei ole mitään merkitystä sillä, että millainen on hänen ryhmäänsä kuuluva keskimääräinen henkilö.

Ryhmästä sattumalta otettu henkilö vastaa todennäköisesti ryhmän keskimääräistä henkilöä. Jos ryhmässä on vähän erityisominaisuuksia omaavia henkilöitä on epätodennäköistä, että ryhmästä valitaan sattumalta juuri tuo erityisominaisuuksia omaava henkilö.

Vaikka Jussi Halla-aho on sivari, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää kuin keskimääräisen armeijajantterin. Vaikka Jukka Hankamäki on homo, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää paremmin kuin keskimääräisen heteromiehen.

Uskoisin samaa.