Työvoimapula luuraa yhä nurkan takana (Kaleva 2.11.2009)

[Paavi]

Työvoimapula luuraa yhä nurkan takana

EK:n Leif Fagernäsin tuoretta vaatimusta eläkeiän hilaamisesta 67 vuoteen on työntekijäjärjestöissä pidetty asiattomana ja huonosti ajoitettuna.
Avaa kuva
Työttömyys kasvaa ja eläkepaketti tuntuu monesta houkuttelevalta, mutta samaan aikaan pelotellaan työvoimapulalla. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Leif Fagernäsin viimeviikkoinen vaatimus eläkeiän nostosta 67 vuoteen on suututtanut ay-johtajia ja hämmästyttänyt työläisiä.

"Kun ajatellaan yksittäisiä ihmisiä tai yrityksiä, jos taloudellinen tilanne on todella huono, ei voi muuta tehdä kuin tarjota tai ottaa eläkepaketti. Mutta jonkun pitää puhua kollektiivin puolesta", Fagernäs puolustaa näkemystään.

Puheet työvoimapulasta kuulostavat tällä hetkellä monella työpaikalla epäuskottavilta. Fagernäs uskoo, että poikkeusaikojen jälkeen uusia eläkejärjestelyjä tarvitaan.

"Ei tänä vuonna eikä ensi vuonnakaan olla mitään tekemässä."

Työpaikoilla tuntuma on myös, että kun huonoina aikoina ihmisiä irtisanotaan, parempina aikoina ei oteta enää samaa määrää työntekijöitä takaisin. Haihtuuko työvoimapula nytkin siihen?

"Ei varmaan otetakaan samaa määrää takaisin, koska ei ole työvoimaa mistä ottaa", Fagernäs väittää ja kertaa luvut ensi vuonna alkavasta työvoiman vähentymisestä.

"Työvoimapula on realistinen uhka parin vuoden päästä."

Työvoimaa haettiin ennen taantumaa ulkomailta ja Fagernäsin arvion mukaan sitä tarvitaan taas 70 000 henkilöä vuodessa, jos työurat eivät pitene molemmista päistä.

Erityisesti töissä pitäisi sinnitellä ihmisten, joilla on ammattitutkinto.

Onko sitten oikein, että samaan aikaan hyvätuloiset johtajat lähtevät eläkkeelle kuusikymppisinä?

"Voisi kysyä onko oikein, että kansanedustajat jäävät 37-vuotiaana eläkkeelle? Tämä on edellisen johtajapolven kysymys. Nykyään kaikissa johtajasopimuksissa eläkeikä on 63", Fagernäs sanoo. Hän itse täyttää tammikuussa 63 vuotta, mutta ei aio jäädä silloin eläkkeelle.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijan Hannu Kasevan mielestä eläkepommista puhuminen ei olekaan tärkein asia.

"Se kuuluu tähän sarjaan, että pitää aina olla jokin uhka", Kaseva väittää.

"Väestö ja työvoima eivät määritä talouskasvua. Väestö on sopeutuva elementti."

Kaseva muistuttaa, että Kiinassa väestöä on ollut aina paljon, mutta kasvu on alkanut vasta viime aikoina. Muut tekijät, kuten koulutus ja kulttuuri, vaikuttavat kehitykseen väestöä enemmän.



Kasvu tulee
ulkomailta


Keskustelu eläkeiästä kertoo Kasevan mielestä halusta pelastaa nykyinen järjestelmä.

"Väitän, että joudumme uudistamaan koko systeemin. Veroja ja hallintoa alas, kansainvälistä opiskelijavaihtoa ylös. Nuorten kautta tuomme osaamisen muiden maiden tietoisuuteen." Jos kasvua ei kansainvälisin keinoin saada, Kaseva uskoo, että silloin ollaan ongelmissa suuren eläkeläismäärän kanssa.

Kasevan mielestä tärkeämpää on saada Suomesta houkutteleva maa investoinneille.

"Suurin osa ihmisistä ajattelee vieläkin, että kansallisilla toimilla voidaan asiaan vaikuttaa.Lohduttomalta tuntuu, että keskenämme myisimme täällä jotain ja siitä saisimme vaurautta. Suomi on 1300-luvulta lähtien ollut riippuvainen muista ja ottanut aina kasvunsa viennistä.", Kaseva sanoo.

Väestökehitys on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Työministeriön työmarkkinaneuvos
Matti Sihto huomauttaa, että jotain on jo saatu aikaan.

"Suomessa ikääntyneiden työllisyysaste on kasvanut vuodesta 1998 paremmin kuin missään muualla. Vuoden 2005 eläkeuudistus oli myös merkittävä
muutos."

Sen sijaan työelämän uudistamisen vaikutuksia on vaikeaa mitata.

"Työn mielekkääksi kokeminen on kehittynyt huonosti varsinkin ikääntyneillä", Sihto sanoo.

http://www.kaleva.fi/plus/Ty%F6voimapula%2Dluuraa%2Dyh%E4%2Dnurkan%2Dtakana/822316


...Hetkinen, tässä ei sanotakaan maahanmuuttoa ratkaisuksi..MITÄ IHMETTÄ ??