Milloin ja miten nuivistuit?

[Muuttohaukka]

Varmaankin jo aiemminkin sanonut mutta joululomalla 2008 luin Scriptaa, valaistuin, palasin nuivuuteen Sen jälkeen luin muutaman ajan Hommaforumia. Sieltä se lähti ja on pysynyt kuin paska rattaissa- pohjalainen sanonta kärrynpyörään takertuneesta tiukasta aineksesta.  Kun se kerran pääsee kunnolla junttaantumaan, ei se sieltä ilman full metal jacketia eli puupalttoota lähde.

[Jaska Pankkaaja]

Itse nuivistuin 90-luvulla kun näin somaleiden ja ählämeiden käytöstä yhdistettynä suomalaisten virkaloisten ja poliitikkojen valehteluun ja uhkailuun unohtamatta median toimintaa asiassa.

Muuta ei tarvita.

[Muuttohaukka]

Itse nuivistuin 90-luvulla kun näin somaleiden ja ählämeiden käytöstä yhdistettynä suomalaisten virkaloisten ja poliitikkojen valehteluun ja uhkailuun unohtamatta median toimintaa asiassa.

Muuta ei tarvita.

Hyvin ajoitettu. Itse en silloin vielä voinut sanoa olevani nuiva.

[Deputy M]

Eipä modekoulutusta ole.

Kysymys oli nyt siitä "eräästä lehdestä", ei Hommasta.

Huomasin kyllä, mutta en silti malttanut, kun tunnen asiaa jonkin verran.

[Hot Fuzz]

[Millainen koulutus moderaattoreille annettiin? Oliko moderoinnissa käytössä mitään koottuja suuntaviivoja tai ohjeita vai ihanko vapaalla kädellä vedeltiin?

Lähinnä mentiin lehden lakimiehen ja päämoderaattorin antamilla suuntaviivoilla, mutta suurin osa työstä oli aika rutiininomaista.

Deputy varmaan tietää mitä tarkoitan: floodaajat, trollit, uhkailijat, itsensä kanssa keskustelijat... Näitä riitti. Tosin hommalla varmaan vähemmän!

[Deputy M]

[Millainen koulutus moderaattoreille annettiin? Oliko moderoinnissa käytössä mitään koottuja suuntaviivoja tai ohjeita vai ihanko vapaalla kädellä vedeltiin?

Lähinnä mentiin lehden lakimiehen ja päämoderaattorin antamilla suuntaviivoilla, mutta suurin osa työstä oli aika rutiininomaista.

Deputy varmaan tietää mitä tarkoitan: floodaajat, trollit, uhkailijat, itsensä kanssa keskustelijat... Näitä riitti. Tosin hommalla varmaan vähemmän!

Kyllä niitä riittää Hommalle, niinkuin muillekin ihan tarpeeksi. Samanlaistahan se moden työ suurimmaksi osaksi on ja siinä pitää tuntea vakioporukka, foorumin käytännöt eri tilanteissa, ohjelmiston käyttö ja niin edelleen.

[Marija]

Oikeastaan nuivistumiseni alkoi todenteolla asuessani hyvin nuorena Israelissa, kokiessani paikallista sotaa ja muslimi- / arabiterrorismia, itse nähdessäni mikä ero on juutalaisella / länsimaailman ihmisellä ja arabilla (muslimilla).

[DuPont]

Oikeastaan nuivistumiseni alkoi todenteolla asuessani hyvin nuorena Israelissa, kokiessani paikallista sotaa ja muslimi- / arabiterrorismia, itse nähdessäni mikä ero on juutalaisella / länsimaailman ihmisellä ja arabilla (muslimilla).

Mikä historiasi siis on? Olet ilmeisesti täällä puhunut siitä aiemmin, mutta minulta on mennyt ohi. Venäjältä Israeliinko?

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. Ei ole velvollisuutta vastata.

[JP73]

Esim. iltapäivä- ja aikakausilehtien (Hymy, Se!) ansiosta jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Lehdistösensuuri elää ja voi hyvin punavihreällä mädätysaikakaudella Yle:n toiminnasta puhumattakaan.

[openyoureyes]

Mun nuivistumiseen vaikutti Scriptan lisäksi mamumiehet ja erityisesti se tapa miten he suhtautuvat naisiin.

[Eino P. Keravalta]

Mun nuivistumiseen vaikutti Scriptan lisäksi mamumiehet ja erityisesti se tapa miten he suhtautuvat naisiin.

Tervetuloa, openyoureyes! Mukavaa, että olet jo nuorena nähnyt tosiasiat. Itseltäni kesti paljon myöhäisempään ikään oivaltaa monikultturismin sairaus.

[Faidros.]

Mun nuivistumiseen vaikutti Scriptan lisäksi mamumiehet ja erityisesti se tapa miten he suhtautuvat naisiin.

Tervetuloa. Olet profiilisi perusteella erittäin mielenkiintoinen kommentoija. Jään odottamaan seuraavia postauksiasi!

[Emo]

Mun nuivistumiseen vaikutti Scriptan lisäksi mamumiehet ja erityisesti se tapa miten he suhtautuvat naisiin.

Tervetuloa! 

Hyvä, että olet karaistunut monikulttuuristen miesten parissa; kestät ehkä rutiinilla nämä hommamörököllitkin kun he kuitenkin jossain vaiheessa sinullekin alkavat kuittailla "naisen hysteriasta" ja mitä niitä vakioveetuiluja heillä hommanaisille onkaan.

Kaikki-han me tiedämme miten mamumies (varsinainen) suhtautuu naisiin, mutta ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia lukee silti mielenkiinnolla.
Vielä enemmän kiinnostaa itseäni kuulla, miten ikätoverisi ovat ottaneet nuivistumisesi? Vai oletko heille uskaltanut mielipiteitäsi kertoa?

[Muuttohaukka]

Hyvä, että olet karaistunut monikulttuuristen miesten parissa; kestät ehkä rutiinilla nämä hommamörököllitkin kun he kuitenkin jossain vaiheessa sinullekin alkavat kuittailla "naisen hysteriasta" ja mitä niitä vakioveetuiluja heillä hommanaisille onkaan.

Boldaus minun!

Hommamörököllit! 
Varmaankin minun hirviöavatareni ja muukin ei  ole asettanut minua mörököllijoukon kohderyhmäksi.

Mitä nyt joku idiop siis kaikkitietävä alkaa veetuilla esimerkiksi jostain bensakortista tai muusta ääliömäisen yhdentekevästä tässä koko hommassa.

[Ville Hämäläinen]

Minä nuivistiin kun aloin seurata mitä ympärillä ja mediassa tapahtuu, ennen uppouduin vain harrsstuksiin
enkä maailman menosta piitannut. Suuri tekijä nuivistumiselle oli myös somalien sikamaisuus.

[Eino P. Keravalta]

Suuri tekijä nuivistumiselle oli myös somalien sikamaisuus.

Tämä on hämmentävä hetki: ensikertaa somaleiden Suomessa olemisen, liki neljännesvuosisataisen taipaleen aikana kuulen, että somaleista olisi ollut jotakin yhteiskunnallista, edes välillistä hyötyä!

PS: En siis tarkoita, etteikö somaleista olisi ollut hyötyä - tarkoitan vain, etten aiemmin ole saanut siitä vihiä.

[Ville Hämäläinen]

Suuri tekijä nuivistumiselle oli myös somalien sikamaisuus.

Tämä on hämmentävä hetki: ensikertaa somaleiden Suomessa olemisen, liki neljännesvuosisataisen taipaleen aikana kuulen, että somaleista olisi ollut jotakin yhteiskunnallista, edes välillistä hyötyä!

PS: En siis tarkoita, etteikö somaleista olisi ollut hyötyä - tarkoitan vain, etten aiemmin ole saanut siitä vihiä.

Tuo hämmentää myös minua koska nuivistumiseni nähdään välillisenä yhteiskunnallisena hyötynä.
Heti meni rinta rottingille!

[Publicola]

Oma tarinani on seuraava: aloin kiinnostua maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskysymyksistä, kun päädyin 19-vuotiaana arvoliberaalina töihin erääseen virastoon, jossa kyseiset teemat olivat jatkuvasti tapetilla. Työntekijäkunta oli aika suvaitsevaistolaista, ja päädyin omaksumaan heidän näkökulmansa, vaikka jo tuolloin tietyt vaikeat kysymykset herättivät epäilyjä (etenkin sananvapausteemojen ym suhteen).

Ehdin sitten muutamaa vuotta myöhemmin vaihtaa työpaikkaa ja sitten vielä ryhtyä opiskelijaksi. Vähitellen hajanaiset havainnot (mediasta, lähipiiristä ym) ja omatoiminen pohdinta alkoivat vahvistaa edellämainittuja epäilyjä, ja noin vuosi sitten aloin tutkia aihetta vapaa-ajallani. Tällöin aloin pyöriä myös Hommalla.

Viime eurovaaleissa vihreät sitten menettivät minussa uskollisen äänestäjänsä - Halla-aholle.

[Uuno Nuivanen]

Suuri tekijä nuivistumiselle oli myös somalien sikamaisuus.

Tämä on hämmentävä hetki: ensikertaa somaleiden Suomessa olemisen, liki neljännesvuosisataisen taipaleen aikana kuulen, että somaleista olisi ollut jotakin yhteiskunnallista, edes välillistä hyötyä!

PS: En siis tarkoita, etteikö somaleista olisi ollut hyötyä - tarkoitan vain, etten aiemmin ole saanut siitä vihiä.

Se on varmaankin piilohyötyä, vrt. piilorasismi. Eli sitä on ihan kaikkialla, vaikka kukaan ei voi huomata sitä.

[AJKS]

Nuivistuin muslimeista, varsinkin Jihadisteista. Mitä oikein liikkuu päässä, kun ainoa ajatus on huvikseen katkoa syyttömien päitä? Ja miksi Quraanista ei ole poistettu kumottuja suuria, jotta kirjan ja opin raakuus tulisi kaikille ilmeiseksi ? (Mitä lännen täytyy tietää 1 - 13 ? YouTube osa 3.) Muslimeilla ei ole Jumalaa, joka rakastaa heitä vaan yksi Persian Demoneista, joka alistaa ja hyväksikäyttöä. Mihin hyvyyteen liittyy 9-vuotiaan kanssa avioituminen, ryöstäminen, murhaaminen, orjuuttaminen ja valehteleminen ? Kovin on heikko Jumala, jos ei pärjää totuudella ja viisaudella ja rakkaudella ilman itsekkäitä tarkoitusperiä. Mihin lihallisuutta tarvitaan henkien maailmassa ? Miten nämä ns. Pyhät sodat ja terroriteot eroavat siitä, mitä saa kokea helvetissä ? Kuka on siis auktoriteetti ? Pimeyttä vai valoa ? Olen kristitty ja tiedän, että voi pojat, meille tulee vaikeat ajat eteen. Ei tarvitse uskoa ylempään, mutta Islam se nyt ainakin on täyttä huijausta, lupaus siitä, mitä ei ole eikä tule.

[MW]

***
Olen kristitty ja tiedän, että voi pojat, meille tulee vaikeat ajat eteen. Ei tarvitse uskoa ylempään, mutta Islam se nyt ainakin on täyttä huijausta, lupaus siitä, mitä ei ole eikä tule.

Tervetuloa. Tulee. Ei, mutta tolkku pitää olla. Vaikka en uskovainen olekaan, tunnustan luterilaisen taustani vaikutuksen, enkä ole siitä pahoillani.

Islam olisi lähinnä perkelettä, mielestäni, jos olisin uskovainen.

[Luotsi]

Vielä 2002 kuuluin joukkoon "välinpitämätön suvis", en siis ollut mitenkään kiinnostunut koko vahinkomaahanmuutto-aiheesta. 2003-2004 sattui kuitenkin pari omakohtaisaista sattumusta & muutama lähipiirissä jotka saivat silmät avautumaan: mitä helvettiä tässä maassa oikein on tapahtumassa? 2004 lopulla sitten luin Jussin blogeista sen mitä silloin luettavissa oli ja totesin että sieltä löytyi erittäin harvinaista tolkkua & suoraa puhetta tilannetta selkiyttämään. Edelleenkin pidän itseäni "maltillisena maahanmuuttokriitikkona", johon joukkoon omakohtaisen havaintoni perusteella suurin osa suomalaisista kuuluu - aivan kuten pakkoruotsin vastustajiin.

[Äpyli]

Tämä nuorisojengin episodi ja sen tarkastelu oli omalla kohdalla nuivistumisen viimeinen niitti. Mutta selvittääkseni nuivistumisen kehityskulun palaan ajassa n. 15 vuotta taaksepäin, jolloin kotikuntaan sijoitettiin pakolaisia mm. somaliasta, mutta myös muista maista. Tutustuin harrastuksen parissa näihin pakolaisiin, osa kavereistani oli verbaalisesti avoimen rasistisia johon en halunnut ottaa osaa (en siksi, etten halunnut olla rasisti, vaan siksi, että idealistina uskoin kaikkien tasapuoliseen kohteluun kunnes toisin todistetaan).  Ero somalien ja muualta tulleiden pakolaisten yleisissä käytöstavoissa, ajattelussa ja kulttuurissa ym. oli kuitenkin niin suuri, että nuori idealistikin huomasi sen. Somalit muuttivat jossakin vaiheessa Etelä-Suomeen, ja moni kuntalainen huokaisi helpotuksesta. Tutustuin syvällisemmin erääseen vanhempaan miespakolaiseen, joka oli menettänyt suuren osan sukuaan ja perhettään Jugoslavian hajoamissotien aikana. Kyseessä oli siis aito pakolainen sanan varsinaisessa merkityksessä, ja menetyksistään huolimatta hän oli kiitollinen päästyään Suomeen turvaan. Kaiken kaikkiaan nämä kokemukset muovasivat käsitystäni pakolaisuudesta siihen suuntaan, että kyseessä on varsin heterogeeninen joukko.

Opiskelujen parissa asuin vaihto-oppilaiden keskellä, ja luontaisesti avoimen uteliaana yksilönä keskustelin lähtökohdiltaan erilaisten ihmisten kanssa. Joukossa oli eri ikäisiä, miehiä ja naisia, sinkkuja ja perheitä, eri uskontoja ja etnisyyksiä. Koska kyse oli yliopisto-opiskelijoista, kyse oli kuitenkin keskimäärin fiksummasta ja sopeutuvammasta ihmisjoukosta. Ja silti heillä oli suuria vaikeuksia sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Vaikeuksia oli kielen kanssa, sosiaalisissa suhteissa, kulttuurisessa syvän tason ymmärtämisessä, työllistymisessä. Edes akateeminen huippututkinto ei varmistanut työpaikkaa, eikä kyse ollut edes siitä että ala olisi ollut väärä tai vähän työllistävä; minulla oli naapureina mm. useampi tohtori, korkean profiilin fyysikko joka työskenteli ajoittain toisessa maassa, taitavia ohjelmoijia ja matemaatikkoja. Suurin osa joko oli työttömänä tai lyhyitä pätkiä tutkijana yliopistolla. Iso osa lopulta kyllästyi Suomeen ja työttömyyteen, ja muutti muualle. Mutta: muutama työllistyi maahanmuuttoon liittyviin projekteihin! "Hauska" yksityiskohta, joka tässä kontekstissa sulautuu miellyttävästi kokonaisuuteen.

Vähemmän fiksuun ainekseen tuli opiskeluaikana sitten tutustuttua yöelämässä ja asuttuani hetken aikaa kaupungin värinärikkaammalla alueella. Osa kavereista sai henkilökohtaista kokemusta somali- ja romanikulttuurien vähemmän mairittelevista omalaatuisuuksista. Naapurissa asui muslimiperhe, jolla oli varsin mielenkiintoisia ajatuksia maailmanmenosta - ja he olivat käsitykseni mukaan sitä maltillista joukkoa, sillä nainen opiskeli yliopistolla. Turha idealistisuus karsiutui siinä mielessä, että oli mahdotonta selittää sitä ammottavaa ristiriidan kuilua, joka nielaisi järkevän dialogin ihmisten välillä - tarkoitan sitä, että yksilö leimataan rasistiksi siksi, kun hän erehtyy mainitsemaan tosiasian. Aloin kiinnittää kasvavassa määrin huomiota siihen, kuinka ristiriitaista niin ideologialtaan kuin käytännöltään oli monikulttuurisuus. Kuitenkin edelleen, kokemukset taustoiltaan erilaisten ihmisten parissa muovasi käsitystäni siitä, että maahanmuuttajien joukko on varsin heterogeeninen, joskin tietyillä ryhmillä näyttäisi olevan omat erityispiirteensä.

Siirryin opiskelujen kautta työelämään, kuunnellen virallisten tahojen 'monikulttuurisuus on rikkautta' ja samalla ihmetellen, miksi ihmisten käytännön elämän kokemukset kertovat päinvastoin. Jouduin useammin kuin kerran outoon valoon ottaessani asian puheeksi eri tilanteissa; minusta oli aika hassua mutta samalla myös hiukan pelottavaa, että maahanmuuttajat ja vaihto-oppilaat pystyivät keskustelemaan asiasta järkevämmin kuin monet kantasuomalaiset itse! Työelämässä ohjasin kirjavaa ulkomaalaisten opiskelijoiden joukkoa, ja pitääkseni tarinan lyhyenä, kokemus edelleen vahvisti heterogeenisen käsityksen maahanmuuttajista. Törmäsin myös suomalaisittain niin järkyttävän epäoikeudenmukaisiin käytänteihin, esim. koulusta painostettiin päästämään kansainvälisiä oppilaita opinnoista läpi surkeasta opintomenestyksestä riippumatta. Käytännössä siis: ulkomaalaiset saivat ilmaiseksi korkealaatuisen suomalaisen tutkinnon, jonka suorittivat rimaa hipoen tai pikemmin riman alittaen läpi.

Nuivistuminen edistyi kuin huomaamatta, aina muutama askel kerrallaan. Tiettyjen yksilöiden erityispiirteistä alkoi hiljalleen tulla tiettyjen ryhmien ominaispiirteitä, joita viralliset tahot katsoivat silmien läpi. Vaikka jonkinlaisena idealistina pyrin edelleen kohtaamaan ihmisen ensisijaisesti yksilönä, ei ollut enää mahdollista välttyä turhautumiselta siihen epäoikeudenmukaisuuteen, joilla ihmisiä kohdeltiin. Ja toisin kuin virallinen totuus saneli, kyse ei ollut rasismista, vaan kaksoisstandardista. Lukija voi varmaankin tehdä valistuneen arvauksen, pänniikö kaltaistani totuutta ja oikeudenmukaisuutta arvostavaa idealistia tämä kaksoisstandardi, josta en vaitiolovelvollisuuden vuoksi voi puhua julkisesti, enkä oman alan sisällä keskustelemalla saa aikaan tuloksia.

Oikeastaan en nuorempana ajatellut olevani isänmaallinen, mutta nyt a) tunnen jotakin surun kaltaista mutta myös suurta turhautumista Suomen ja suomalaisuuden puolesta vallitsevassa tilanteessa, b) ajattelen, että on pakko tehdä jotain konkreettista, tällä tavalla asiat eivät voi jatkua.

[Hellfire]

Vaikka olenkin kohtuullisen nuori, suhtaudun omaan nuivistumiseeni Väyrysmäisellä ylpeydellä.

Synnyin änkyräpunikkiseen pikkukylään Jyväskylän laitamille. Yläasteella vastaan tulivat liberaaliarvot, Madventures-äijät, homojen oikeudet sun muut hörhöilyt ja ainoana politiikasta siinä koulussa innostuneena opettajakunta otti tämän aktiivisuuden avosylin vastaan. Vuonna 2011 käydyt eduskuntavaalit imaisivat mukaan persupaheksuntaan ja innostuin punaisista arvoista ja Arhinmäestä entistä enemmän.

Kuten politiikasta kiinnostuneet nuoret läpi maailmanhistorian, hain minä sitten taidekouluun. Vaikka koulun seinät olikin vuorattu vasemmistonuorten ja KomNuLin tarroilla, ihmettelin etten ollut kenenkään kanssa samaa mieltä koko puljussa. Porukkaa olikin laidasta laitaan oli transsukupuolista animefania, kommunistejakin, hihhuleita laidasta toiseen. Kaikki hehkuttivat erilaisuuttaan ollen lopulta vain kaikki samanlaisia, samanlaisine iskulauseineen (huom. "samanlaisuus" oli koulussa tosin ankarasti kielletty paheksunnan uhalla). Lopulta jätin taidekoulun sikseen ja muutin takaisin kotiin ja pääsin siirtopapereilla tasokkaaseen lukioon.

Varsinainen nuivistuminen alkoi ilmoittautuessani sananvapauspäissäni maakuntalehden nuoriin toimittajiin. Aineistoa syynättiin moneen kertaan, asioita ei saanut sanoa jne. Evättiinpä jopa muutama kokonainen juttu niiden poikettua lehden linjasta. Siinä vaiheessa rupesi hieman pännimään. Kirjoitettuani muutaman näppärän kolumnin sekä muutaman pääjutun, joiden kautta tuli rampattua "nuorten kuulemisissa" päätöksentekijöiden edessä (lässytystä isolla rahalla) sekä keskusteltua NuVan toimijoiden kanssa (NuVa on uusien kokoomuspoliitikkojen hautomo esimerkkinä Santeri Lohi) ajauduin lukemaan persujen pariaateohjelmia. Viimeinen niitti oli Sirpa Pietikäisen liittovaltiopropagandaluento koulullamme, jota seurasi EU-kurssi, joiden kummankin jälkeen älysin Soinin olevan ihan oikeassa EU:n suhteen. Näkemyksiäni esitettyäni sekä kirjoitettuani muutaman, esimerkiksi kansallismielisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevän harjoitusesseen, sain äidinkielenopettajaltani varoituksen siitä, että väärällä tavalla esitetyt mielipiteet, vaikkakin perusteltuina voisivat laskea YO-arvosanaani.

"Saat siis toki tuoda esiin omia näkemyksiäsi, mutta pidä mielessä nuo kertomani asiat - liika sävytteisviritteisyys ja nuivuus voi pian kostautua."

Saatuani tietää YTL:n johtajan olevan poliittinen virka nuivistuin lopullisesti ja nyt, vuosi myöhemmin kirjoitan tätä tekstiä Hommalle.

[Tasapainorealisti]

Vuosien saatossa Scripta-blogin ajoista tähän päivään olen tullut siihen lopputulokseen, ettei me enää pärjätä kovinkaan monella alalla kilpailussa kansainvälisen yksityisen sektorin tuottavissa työpaikoissa maahanmuuttajille ja muille meitä ahkerammille ulkomaalaisille, ja täten en voi enää katsoa läpi sormien sitä, että kilpailuetuaan (ei tarvitse maksaa samaa extraa siitä, minkä Suomen lait suomalaisilta vaativat) hyödyntävät ulkomaiset firmat työntekijöineen eivät suostu laiskottelemaan suomalaisten tavoin omien maidensa ansiosidonnaisella, vaan päätyvät viemään pikkuhiljaa kaiken vähäisenkin tuottavan työn pois Suomen maankamaralta.

Tarvitsemme maana todellisen aikalisän sekä todellisen ideologisen mietintätauon suhteessa Venäjään, että edes osalle suomalaisesta muualla kelpaamattomasta työstä olisi hyödynnettävissä kylmän sodan ajan tapaan edes naapurimme Venäjän kanssa. Tähän muutokseen nähdäkseni oivia työkaluja voisivat tarjota uussuomettumisen voimaan vannovat Keskusta ja Perussuomalaiset.

[Marius]

Olen joskus savusaunan lauteilla asiaa tuumaillut ja saattaa olla niin, että jollen koskaan olisi lukenut Vieraskirjaa,
Scriptaa tai Hommaa, olisin paljon onnellisempi kuin nyt.

Mutta tässä mennään ja olen kyllä sanoinkuvaamattoman kiitollinen näistä vuosista.

Mutta siis, varsinainen nuivistuminen kohdallani tapahtui kaiketi noin 7-8 vuotta sitten, ja se ehkä ajoi minut etsimään
kaikupohjaa ajatuksilleni, ja löytyi sitä sitten viimein.

Sisimmässäni olen, vaistomaisesti kai, ollut perinuiva niin kauan kuin muistan.

[l'uomo normale]

Olen joskus savusaunan lauteilla asiaa tuumaillut ja saattaa olla niin, että jollen koskaan olisi lukenut Vieraskirjaa,
Scriptaa tai Hommaa, olisin paljon onnellisempi kuin nyt.

Mutta tässä mennään ja olen kyllä sanoinkuvaamattoman kiitollinen näistä vuosista.

Mutta siis, varsinainen nuivistuminen kohdallani tapahtui kaiketi noin 7-8 vuotta sitten, ja se ehkä ajoi minut etsimään
kaikupohjaa ajatuksilleni, ja löytyi sitä sitten viimein.

Sisimmässäni olen, vaistomaisesti kai, ollut perinuiva niin kauan kuin muistan.

Omia kielteisiä kokemuksia ulkomaalaisten kanssa ei ole. Mutta Hesarin ja muun valtamedian lukeminen + yleinen ilmapiiri vain tekee pahoinvoivaksi. Mikä tahansa rehellinen ja todellisuudentajuinen viestintä voimaannuttaa oli vestin aihepiiri ja sisältö sitten mikä tahansa.

[Riitasointu]

Kertoisiko joku kuinka *nuivistaututaan, ja miksi näin täytyisi tehdä.

*voi helvetti.

[Miniluv]

Kertoisiko joku kuinka *nuivistaututaan, ja miksi näin täytyisi tehdä.

*voi helvetti.

Olisihan se hienoa, jos monikulttuuri toimisi ja kaikki voitaisiin vetää yhdessä kumbaijaata. Ei kukaan nuivistuisi.

Mutta kun on nuivistuttu ja tälle foorumillekin tie löytynyt, voi tässä ketjussa kertoa tarkemmin tapahtumista.

[Kyklooppi]

Nuiva on ehkä väärä sana,yhteiskunta kriittinen kai lähinnä.
Kriittinen minusta tuli kohdattuani liian monta sellaista ihmistä jotka suhtautuvat minuun kriittisesti vaikka syövät minun ostamaani ruokaa,joiden asunnon ja vaatteet minä maksan.
En tahdo osoittaa mitään erityistä kansanryhmää erikseen koska rikoslaissa mainittua kiihotuspykälää sovelletaan varsin mielivaltaisesti.
Uskon teidän ymmärtävän.