Milloin ja miten nuivistuit?

[repe]

Lapsuudessa 80-luvulla koululaisena muistan kysyneeni äidiltä, että miksi Suomeen ei voisi ottaa enemmän pakolaisia? Täällähän on niin paljon tilaa. Viisas äitini sanoi siihen, ettei eri kulttuurien sekoittaminen ole hyvä asia.

Itse nuivistuin sitten parikymppisenä pitemmän ajan kuluessa kun Helsingissä alkoi yhä enemmän näkyä Euroopan ulkopuolelta tulijoita ja tuntui, että joka lehdessä oli juttu siitä kuinka monikulttuurisuus on tärkeää ja ihanaa Helsingille ja Suomelle. En ole koskaan ymmärtänyt miksi. Luonnollinen muuttaminen työn tai puolison takia on ok, mutta suuren mittakaavan siirtolaisuus erilaisista kulttuuripiireistä on idioottimainen ajatus.

Muutama ikäväkin tapaus sattui (olen nainen): aina kun minua on seurattu ulkona niin seuraajat ovat olleet tummempia uussuomalaisia ja muistan kuinka joskus jos baarissa sattui vaihtamaan pari sanaa jonkun arabin kanssa niin alkoi tulla rasistisyytöksiä, jos hänelle ei antanut samantien osoitetta tai puhelinnumeroa.

Halla-ahon blogia olen seurannut jo alusta saakka. Olin jo jonkun verran lukenut hänen kirjoituksiaan Suomen sisun keskustelupalstalla.   

[Leipäkala]

Käytyäni Malmössa. Toivotaan ettei Itäkeskus näytä samalta muutaman vuoden päästä.

[mikkoellila]

Sehän näyttää siltä jo nyt.

[Kimmo Pirkkala]

Nuivistuin tarkalleen sillä hetkellä kun kuulin mamu-keskusbisneksiin kytköksissä olevan sisäministerimme Anne Holmlundin sanovan näin:

"Turvallisuusviranomaisten kannalta keskeinen haaste on maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen"

Eli sehän kävi ihan vastikään... pari kuukautta sitten.

Periaatteessa minusta tuntuu että olen alitajuisesti jotenkin tiennyt jo pitkään mm. Halla-ahon olevan inhottavan oikeassa ja siksipä en ole edes ruvennut lukemaan hänen juttujaan. Ehkä jotenkin myös alitajuisesti peläten oman identiteettini muuttumista "suvaitsevasta ja hyväntahtoisesta" ihmisestä änkyrärasistiksi. Aiemmin mielipiteeni mamuvastaisista ihmisistä oli armottoman negatiivinen ja uskoin heidän ajatustensa olevan täysin tunnetasolle pohjautuvia ja vastaavasti suvisten ajatusten täysin järkeenkäypiä. Nykyään olen huomannut asian olevan likipitäen täysin päinvastoin.

Ehkä jotenkin pelkäsin tunnetasolla tapahtuvia muutoksia itsessäni, jos hyväksyn järkiperusteita maahanmuuton vastustamisesta. Enää en sitä pelkää, sillä olen tajunnut että ei järkevän ajattelun tarvitse tehdä mitään muutoksia tunnetasolla. Olen edelleen pohjimmiltaan ihmisiä kunnioittava, solidaarinen ja hyvä ihminen, enkä hyväksy rasismia. Olenpahan vaan tajunnut että maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka eivät sopeutuisi kivuttomasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja niitä on turha tänne houkutella.

Lisäksi nuivistumiselleni on ollut suuri vaikutus hommafoorumin tasokkaalla keskustelukultturilla. Seriously. Harvemmin tulee törmättyä nettikeskusteluissa näin älykkääseen dialogiin. Yllättävän moni kirjoittaa täällä myös omalla nimellään, mikä on voimakas positiivinen signaali foorumin tasosta. Valitettavasti itse en ole siihen valmis, ainakaan ihan vielä.

[kolmiolaake]

Nuivistuin rutinuivaksi sillä hetkellä, kun en uskaltanut enää tulla yöllä kotiin julkisilla kulkuneuvoilla, koska ympärilläni oli niin mustaa ja ahdistavaa.

[aeaelioe]

Hieman kyynisenä ja skeptisenä henkilönä olen suhtaunut "varsinaiseen" maahanmuuttoon jo aika pitkään jokseenkin varautuneesti. Etupäässä tämä asenne on kai tullut uutisista, jossa oli 2004-2005 aikoihin jatkuvasti uutisointia somalijengien riehumisesta Helsingissä. Pitkään meni kuitenkin niin, että asia ei sen enempää juuri hetkauttanut. Pakkiksen mamu-ketjua tarkastellessa karu totuus sitten iski päin naamaa kun lueskeli juttuja, joita ei valtamedioissa käsitellä. Varsinkin manner-Euroopan tilanteen toteaminen aiheutti suurta huolta kun tajusi, että kehitys on Suomessa menossa tismalleen samaan suuntaan.

Täytyy tosin sanoa, että en edes pidä itseäni erityisen nuivana; koko kuviossa eniten suututtaa "monikulttuurisuus on rikkaus" -mantran hokeminen joka tuutista, asian yksipuolinen käsittely mediassa, ja se tosiasia että maahanmuutto Suomeen on tällä hetkellä hallitsematonta eikä sen kustannuksia tunneta (tai sitten totuus vaan on niin karmea, että sitä ei voi kansalle kertoa)

[Koskela Suomesta]

Enää en sitä pelkää, sillä olen tajunnut että ei järkevän ajattelun tarvitse tehdä mitään muutoksia tunnetasolla. Olen edelleen pohjimmiltaan ihmisiä kunnioittava, solidaarinen ja hyvä ihminen, enkä hyväksy rasismia. Olenpahan vaan tajunnut että maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka eivät sopeutuisi kivuttomasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja niitä on turha tänne houkutella.

Sellaisia me jo aiemmin nuivistuneetkin olemme. Ehdottoman, oikean tasa-arvon ja rasismin vastaisia ja ihmisiä kunnioittavia. Ainakin minä olen. Mutta tätä ehdottomuutta eivät suvikset sitten hyväksykään. En nimittäin hyväksy heidän rasismiaan maahantulijoita (eli heitä kohdellaan älyllisesti vajaina ja kykenemättöminä ottamaan vastuuta omista teoistaan) ja suomalaisia kohtaan.

Samalta pohjalta, samoin ehdoin, ilman etuoikeuksia.

Valitettavasti tulijat eivät pärjää tältä pohjalta. Eli miksi he sitten ovat täällä? elätteinä? en ole velvollinen elättämään koko maailmaa, siihen eivät rahani riitä, tajuan moisen erittäin hyvin, joten en halua sitä edes yrittää. Suvikset yrittävät, minun ja lasteni rahoilla.

[loudnes]

Vuosi oli 1991 ja olin Oulussa suorittamassa asepalvelusta kun nämä ensimmäiset "rikastajat" saapuivat somaliasta maahamme ja Ouluun. Nuoria vöyreitä miehiä ts. ei todellakaan mitään "pakolaisia" vaan entisen valtakoneiston sotilaita ja poliiseja jotka rahalla olivat ostaneet matkalipun Eurooppaan, en ollut missään enkä keneltäkään kokenut ylimielisempää ja vähättelevämpää käytöstä muita ihmisiä kohtaan siihen mennessä kuin nämä "pakolaiset" esittivät vuonna 1991 Oulun kaduilla. Voin sanoa että en ollut todellakaan ainoa mielipiteineni, vaan moni toivotti moiset pakolaiset sinne mistä ovat tulleetkin ja muutama näiden "rikastuttajien" kanssa iltavapaalla hiilensä polttaneena jotain vielä radikaalimpaa. Voin vain sanoa että siedän ne maahanmuuttajat jotka tulevat tänne aidosti tekemään töitä ja rakentamaan tätä yhteiskuntaa (valitettavasti pieni vähemmistö nykyään) mutta en siedä näitä jotka eivät tee muuta kuin elävät täällä pummilla ja hankkivat tänne lisää kaltaisiaan.

[pelle12]

 Hieman huolestuttavaa on toki se, että jokaisen yksilön on nuivistuttava kantapään kautta. Aika hidas prosessi yhteiskunnan kannalta. Mutta minkäs teet, sen verran massiivista on suvispropaganda ollut. Itse koin ensimmäiset suvispropagandan tuulet jo 70-luvulla. Ala-asteen äidinkielen opettaja oli kiihkeä demari ja internationalisti.

[MikkoAP]

Vaikea nimetä mitään yksittäistä tapahtumaa. Prosessi kesti vuosia ja jatkuu yhä. Nuorempana minä, kuten moni muukin nykyisin nuiva, olin täysin mokutuksen pauloissa ja hyväksyin mukisematta , että ihoni vähäinen melaniinipitoisuus tuo minulle valtavan syyllisyyden taakan, koska muut kalpeaihoiset olivat historian saatossa joskus tehneet pahojaan.

Kun sitten aloin lukea maailmanhistoriaa , herätti se monia kysymyksiä. Esimerkiksi sellaisen kysymyksen, että miten suomalaisia voi syyllistää eurooppalaisten harjoittamasta orjakaupasta Afrikassa? Ja etenkin, että miten tuota argumenttia voi käyttää syyllistämään suomalaisia, jotka eivät osallistuneet orjakauppaan rasismista somaleja, jotka eivät olleet eurooppalaisen orjakaupan uhreja, kohtaan? Vastaavia kysymyksiä on sittemmin herännyt lukemattomia ja tuloksena tietysti nuivuus. 

[mikkoellila]

Nuoria vöyreitä miehiä ts. ei todellakaan mitään "pakolaisia" vaan entisen valtakoneiston sotilaita ja poliiseja jotka rahalla olivat ostaneet matkalipun Eurooppaan

Pitipä oikein googlettaa sana "vöyreä".

Tällaista löytyi:

vöyreä, vöyri, vöyrä ja veure = terve, virkeä, hyvinvoipa, komea, voimakas

Tätäkö tarkoitit? Onko "vöyreä" suunnilleen sama kuin viriili?

[loudnes]

Mikko Ellilä kysyi.
vöyreä, vöyri, vöyrä ja veure = terve, virkeä, hyvinvoipa, komea, voimakas
Tätäkö tarkoitit? Onko "vöyreä" suunnilleen sama kuin viriili?

Kyllä, löysit aika hyvän vastineen sanalle kyllä ne jätkät sieltä somaliasta silloin
20v.sitten olivat sen verran hyvinvoivan näköistä porukkaa että ei ne ainakaan nälkää olleet nähneet somaliassakaan, mutta kuten jo totesin entisiä sotilaita ja poliiseja yms väkivaltakoneiston jäseniä. Eivät todellisia pakolaisia.

[Kimmo Pirkkala]

Muistupa tuosta muuten mieleen, kuinka v. -91 olin armeijan harmaissa keräämässä sotaveteraaneille rahaa Helsingissä. Sattuipa sitten yhden oven avaamaan tummapintainen klaanijohtaja. Nähdessään vormupukuisen kaverin ovella kysymässä ystävällisesti "haluaisitteko lahjoittaa rahaa...", alkoi kauhea selitys, kumartelu ja hymyily ja seteleitä alettiin työntää joka taskuun. Siinä sitä oli selittämistä, että en minä mikään viranomainen ole ja tämä rahan lahjoittaminen todellakin on meilläpäin vapaaehtoista. En sitten tainnut huolia noilta latiakaan, hyväntahtoinen aliupseerioppilas kun olin. Jäiköhän ne sinne pää täristen pelkäämään karkotusta/vangitsemista/kidutusta tjs. kun tarjosivat liian pieniä seteleitä?

[mikkoellila]

Muistupa tuosta muuten mieleen, kuinka v. -91 olin armeijan harmaissa keräämässä sotaveteraaneille rahaa Helsingissä. Sattuipa sitten yhden oven avaamaan tummapintainen klaanijohtaja. Nähdessään vormupukuisen kaverin ovella kysymässä ystävällisesti "haluaisitteko lahjoittaa rahaa...", alkoi kauhea selitys, kumartelu ja hymyily ja seteleitä alettiin työntää joka taskuun. Siinä sitä oli selittämistä, että en minä mikään viranomainen ole ja tämä rahan lahjoittaminen todellakin on meilläpäin vapaaehtoista. En sitten tainnut huolia noilta latiakaan, hyväntahtoinen aliupseerioppilas kun olin. Jäiköhän ne sinne pää täristen pelkäämään karkotusta/vangitsemista/kidutusta tjs. kun tarjosivat liian pieniä seteleitä?

Minä olisin ottanut rahat vastaan ja pannut ne taskuuni.

[Tooheys]

Vuosi oli 1991 ja olin Oulussa suorittamassa asepalvelusta kun nämä ensimmäiset "rikastajat" saapuivat somaliasta maahamme ja Ouluun.

Tästä tulikin flashback mieleeni. Vuosi oli juurikin 1991, olimme tulossa lapista lomamatkalta ja yövyimme oululaisessa hotellissa. Aamiaisella hotellin tarjoilija sanoi henkilökunnan olevan aivan hukassa hotelliin majoitettujen somalien kanssa. Pikkukossina minua kauhistutti etenkin kertomukset somalien tarjottimilleen jättämistä ruokamääristä, esim. yksi kaveri söi kuulemma toistakymmentä kananmunaa, mutta vain puoliraa´at keltuaiset valkuaisten jäädessä koskemattomiksi. Heillä eikä kenelläkään muullakaan ollut kuulemma mitään mahdollisuutta vaikuttaa somalien tekemisiin hotellissa, vaan somalit olivat täysin omia herrojaan ja henkilökunta heidän lakeijoitaan.

[Kaptah]

Minä olisin ottanut rahat vastaan ja pannut ne taskuuni.

Ihmisiä on erilaisia. Minusta ihmiset voidaan jaotella myös parempiin ja huonompiin. Mikäli tuo ei ollut vitsi, niin minusta on selvää, kumpaan kastiin kuulut. Oliko se..?

[menninkäinen]

Silloin kun hullu muutin Espooseen. Matinkylässä ainakin valkoinen mies näkyy olevan katukuvassa vähemmistön edustajana.

[Nuivanlinna]

1)Silloin 80-luvulla kun Suomen julkimot veisasivat maksamme velkaa yhtä soittoa kun radion aukaisi.
http://www.youtube.com/watch?v=ojv56pp1kMk
Mitä velkaa ihmettelin meidän suomalaisten pitää maksaa ja sitä että kuinka suuressa määrin maan kärkiartisteja antaa höynäyttää itseään.

2)1990 kun maahan saapui henkensä hädässä pakolaisia eräästä Afrikan maasta, niin nämä sotakuntoiset terveet miehet (naisia ja lapsia ei näkynyt) viettivät sankoin joukoin aikaansa Aulangon hotellin yökerhossa vailla rahahuolia ryypiskellen ja tietenkin diskoillen!

3)Kevättalvella -06 törmäsin vahingossa Scriptaan ja tuumasin että tätä miestä on Suomi odottanut.

[Blondihko Tihko]

Vastasin jo aiemmin. Nyt on kuitenkin niin, että kärsin tässä pari kuukautta ankarasta ketutuksesta, yhteiskuntavihasta ja epäsosiaalisuuskohtauksesta. Tänä aikana nuivistuin lisää! Se johtui mokutuskoneiston yhä kiihtyvästä työtahdista, siitä että "alan" avainlukuja alkoi vuotaa valtamediaan ja myöskin paikallisten kultamunien häikäilemättömästä käytöksestä.

Nyt olen tasolla "Kirves on jo oven vierellä".

[Lodi]

Erään tanskalaisen (piirrostensa takia) saamia tappouhkauksia ihmetellessäni törmäsin jonkinsortin imaamin (?) selitykseen, että Allah on tärkeämpi kuin omat lapset.

Kolmen lapsen isänä tajusin, kuinka eri planeetalta ollaan tämän uskonnon edustajien kanssa.

Minä voisin nimittäin hyvin sanoa, että lapsieni hyvinvointi on minulle tärkeämpää, kuin mikään muu asia tällä maapallolla.

Tuolloin siis ymmärsin, että eri vaunuilla ajetaan...

[Napu]

Pohjimmiltani olen kai aina ollut nuiva. Teini-iässä hurahdin maailmanparannusideologiaan, ja jos asiat olisivat menneet toisin, saattaisin tällä hetkellä olla kirkassilmäinen kukkahattumokuttaja.

Siirtyminen teoriatason kauniista puheista todelliseen maailmaan kuitenkin avasi silmäni. Tajusin, että näillä tulokkailla ei suinkaan ole aikomus elää "maassa maan tavalla" tai oleellilta osin sopeutua ympäröivän yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Perkele, pilkkanaan pitävät!

Naisena, veronmaksajana ja suomalaisen (länsimaisen, eurooppalaisen) elämänmuodon ystävänä olen huolissani siitä, miltä Suomi näyttää parin vuosikymmenen kuluttua. Kulttuurien moninaisuuden kannattajana pidän omaa kulttuuriperimäämme suojelemisen arvoisena.

Sivujuonteena voisi vielä mainita, että elin lapsuuteni ja nuoruuteni ilmapiirissä, jossa sota ja evakkous olivat päivittäin läsnä vähintään ääneenlausumattomana pohjavireenä. Arvostan sodan ja jälleenrakennuskauden läpikäynyttä sukupolvea, ja tavallaan tunnen heidän työnsä valuvan hukkaan. Pappa ei taatusti lähtenyt 17-vuotiaana rintamalle, jotta Yuussuf saisi asunnon, ruoan ja diskorahaa...

Scriptaan törmäsin viime vuoden loppupuolella ja sitä kautta reitti kulki Hommaan. Aikani lueskeltuani ja taustailtuani päätin sitten rekisteröityä voidakseni itsekin osallistua keskusteluun. Nähtäväksi jää, miten aktiivinen tulen tällä palstalla olemaan - en ole kovinkaan innokas nettifoorumeilla kirjoittelija, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

[guest1662]

Ensimmäinen suuri herätys oli omalla kohdallani EU- diktatuurin Itävaltaan kohdistamat boikotointitoimet kymmenisen vuotta sitten, kun Jörg Haider ja "väärät mielipiteet" saavuttivat vaalivoiton. Sen jälkeen tietysti Nine- eleven vuonna 2001, tosin se tapaus on mielestäni osin epäselvä ja todelliset syylliset sittenkin lopullisesti nimeämättä.

Sitten tulevina vuosina tapahtuneet neekerinpusukiellot, lakupekan poisto lakumarkkinoilta ja muut säälittävän poliittisen korrektiuden riemuvoitot, oli myös suuria lähiömellakoita Ranskassa ja silloinhan nykypresidentti Nicholas Sarkozy lupasi "puhdistaa lähiöt vaikka painepesurilla". Muistan myös kuinka Jean- Marie Le Peniä demonisoitiin joissain aikaisemmissa Ranskan presidentinvaaleissa.

Lopullisesti nuivahdin joskus vuoden 2008 loppupuolella, siinä vaiheessa mamukriittisyys oli lähinnä persuja ja Halla-ahoa Halmeella höystettynä. Scripta tuli luettua nopeasti läpi alkuvuodesta 2009 ja huomasin ajattelevani useimmista (maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen) liittyvistä asioista samalla tavalla kuin JHa. Sitten Hommaa lukemaan ja onhan tätä kautta valjennut taas moni asia, jonka olemassaolosta ei ollut harmainta aavistustakaan. Tieto lisää tuskaa, kyllä sitä on joskus miettiny, että elämä olisi paljonkin helpompaa ilman tämän foorumin tarjoamaa tietoiskua.    

Joku päivä tuli mieleeni jo 15 vuotta sitten kuolleen, vuosia Ruotsissa asuneen  setäni kommentti jostain 90- luvun alusta: "Noista Palmen maahantuomista muslimeista koituu Ruotsille vielä paljon vaivaa". No silloinhan moiset puheet kuitattiin naureskellen ja suositeltiin korkeintaan hoitoon menoa..

Kyllä se vaan niin on, että toisinajattelijat ovat olleet kautta historian ainakin oikeilla jäljillä, koska perustavat mielipiteensä faktoihin.

[PaulR]

Muistan myös kuinka Jean- Marie Le Peniä demonisoitiin joissain aikaisemmissa Ranskan presidentinvaaleissa.

EU:ssa buuataan aina puhetta pitäessään ja henkeä vetäessään.

http://www.youtube.com/watch?v=69svxmj2L80

[maahanmuuttaja]

Nähtäväksi jää, miten aktiivinen tulen tällä palstalla olemaan - en ole kovinkaan innokas nettifoorumeilla kirjoittelija, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Tervetuloa palstalle! Netissä kirjoittamista tärkeämpää on kuitenkin tiedottaminen netin ulkopuolella. Moni elää täysin pimennossa näiden asioiden suhteen.

[Arvoton]

80-luvun puolivälissä aloin kuulla ja lukea, että "katukuvan rikastaminen" olisi ihana asia. Mielestäni idea on tullut suurten ikäluokkien epämääräisestä "edistyksellisyydestä". Tuohon aikaan he olivat nelikymppisiä. Ajatus oli minulle jo silloin päätön ja yhä sellainen, jota on mahdoton yrittää hahmottaa rationaalisesti. En osaa sanoa, miksi minulle ajatus on järjetön, enkä sitä, miten tämä järkeni on kehittynyt tällaiseksi. Olen siis jo syntyjäni rasisti? Jäljelle jää, että kivojen ihmisten mielestä se on vain "kivaa". Siis puhutaan IHMISISTÄ, joita halutaan elävöittämään katukuvaa. Kuten uusia koira-, kissa- tai uusia kukkalajikkeita taloihimme ja pihoihimme? Minusta inhimillinen asennoituminen toisiin ihmisiin on tuosta ajatuksesta äärimmäisen kaukana.

Ajallisesti tuo ihmisillä leikkimisen idean esiin tulo (jolloin sen itse havaitsin) sattui samoihin aikoihin Neuvostoliiton avautumisen (siis kyseisen maan kova sisäinen kritiikki) kanssa, eikä parin-kolmen vuoden päästä ns. reaalisosialismia ollut enää edes sen emämaassa (joo, Kiina ja Kuuba nyt lasketaan pois).

Selkärangattomille suomalaisille myös Ruotsin esimerkki oli mahdoton sivuuttaa. Sitä en sitten tajua, että minun Interail-sukupolveni piti ottaa esikuvakseen vanhojen siirtomaavaltojen pääkaupunkien väkikirjo. Ehkä ikäisiäni on vielä syntynyt niin paljon maalla, että kehitysmaiden ihmisten hyysäämisellä voi luulla pääsevänsä brassailemaan?

Olen asunut mustaihoisten kanssa ja kerran seurustellut (sen lisäksi, että muijakavereita on ollut monesta Euroopan maasta). En vain osaa kaivaa itsestäni asennetta, että "hei, mä olen parempi ihminen" noilla kokemuksilla. Vaikka kuinka kaivelisin itseäni, päädyn vain toteamukseen, että pidän kaiken värisiä talliaisia mistä vinkuintiasta hyvänsä kotoisin vain olentoina, joilla on jalat kahta puolta persettä, kuten itsellänikin.

Menneen neljännesvuosisadan inhokkini on ollut edellä mainittu lapsellinen ihmisillä leikkiminen, joka viimeisinä vuosina on kehittynyt "monikulturismiksi". Inhoni on tuota aatetta ja sen harjoittajia vastaan. Aatteen harjoittamisen seuraukset ovat minulle enimmäkseen toisarvoisia. Siis olen Braxia, Thorsia jne. vastaan. En Abdullahia tai "Ping pongia" vastaan lähtökohtaisesti (paitsi, jos heidän kanssaan tulee henkilönä ristiriitoja).

Mokuttajat suhtautuvat aatteeseensa kuin vanhemmat lapseensa, joka on pyhä. Meidän herkkä ja lahjakas lapsi ei koskaan tee pahaa, vaan muut tekevät hänelle (ihmisten siirtely tänne on pelkästään hyvästä, rasisteja vaikka keksitään, jos ei muuten löydy).

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttomyönteiset ihmiset näyttävät suhtautuvat aatteeseensa tunteen pohjalta. Vaikka hommalaiset, maalaisjärkiset, objektiiviset tms. ihmiset kuinka esittävät rationaalisia perusteluja, mokuttajilla on loputtomiin omat irrationaaliset ja tunnepohjaiset fraasinsa.

Jotkut ideologiat pohjaavat tieteeseen tai ainakin filosofiaan. Oikeastaan MOKU ei ole ideologia, vaan uskonto. Uskonto ei tarvitse perusteluja toimiakseen. Se porskuttaa pelkillä väittämillä. Mitä kauempana arjesta, sen parempi.

[Dracce]

Lapsena kuuli vain kauhutarinoita Espoon Keskuksen koulujen "päivittäisistä puukkotappeluista somppujen kanssa". Kauhistuin kyllä mutten juuri noteerannut vakavasti.

Lukiossa silloinen muija kertoi, miten sikäläiset tytöt joutuvat koko ajan varomaan, ettei joku ulkomaalainen koita kähmiä. Se oikeasti suututti ja nostin korvat uutisille koskien ulkomaalaisia. Asia kuitenkin unohtui.

Kiinnostuin kunnolla politiikasta intin jälkeen ja kaveri suositteli Scriptaa. Luin pari juttua ja vaikutti hyvältä, mutta se jäi hetkeksi unholaan.

Kesällä oli aikaa lukea koko Scripta ja huomasin löytäneeni vapahtajani. Looginen päättely ja lähdeviitteet olivat Amorin nuoli sisäisen tiedemieheni sydämeen. Olen koittanut siitä lähtien löytää faktaperäistä kritiikkiä Halla-ahoa kohtaan köyhin tuloksin. Scriptaa parempaa poliittista satiiria en Suomen politiikasta ole nähnyt.

Hommaan tulin etsimään lisää samaa vähän laajemmin.

[Kari Kinnunen]

80-luvun puolivälissä aloin kuulla ja lukea, että "katukuvan rikastaminen" olisi ihana asia. Mielestäni idea on tullut suurten ikäluokkien epämääräisestä "edistyksellisyydestä". Tuohon aikaan he olivat nelikymppisiä. Ajatus oli minulle jo silloin päätön ja yhä sellainen, jota on mahdoton yrittää hahmottaa rationaalisesti. En osaa sanoa, miksi minulle ajatus on järjetön, enkä sitä, miten tämä järkeni on kehittynyt tällaiseksi. Olen siis jo syntyjäni rasisti? Jäljelle jää, että kivojen ihmisten mielestä se on vain "kivaa". Siis puhutaan IHMISISTÄ, joita halutaan elävöittämään katukuvaa. Kuten uusia koira-, kissa- tai uusia kukkalajikkeita taloihimme ja pihoihimme? Minusta inhimillinen asennoituminen toisiin ihmisiin on tuosta ajatuksesta äärimmäisen kaukana.

Ajallisesti tuo ihmisillä leikkimisen idean esiin tulo (jolloin sen itse havaitsin) sattui samoihin aikoihin Neuvostoliiton avautumisen (siis kyseisen maan kova sisäinen kritiikki) kanssa, eikä parin-kolmen vuoden päästä ns. reaalisosialismia ollut enää edes sen emämaassa (joo, Kiina ja Kuuba nyt lasketaan pois).

Selkärangattomille suomalaisille myös Ruotsin esimerkki oli mahdoton sivuuttaa. Sitä en sitten tajua, että minun Interail-sukupolveni piti ottaa esikuvakseen vanhojen siirtomaavaltojen pääkaupunkien väkikirjo. Ehkä ikäisiäni on vielä syntynyt niin paljon maalla, että kehitysmaiden ihmisten hyysäämisellä voi luulla pääsevänsä brassailemaan?

Olen asunut mustaihoisten kanssa ja kerran seurustellut (sen lisäksi, että muijakavereita on ollut monesta Euroopan maasta). En vain osaa kaivaa itsestäni asennetta, että "hei, mä olen parempi ihminen" noilla kokemuksilla. Vaikka kuinka kaivelisin itseäni, päädyn vain toteamukseen, että pidän kaiken värisiä talliaisia mistä vinkuintiasta hyvänsä kotoisin vain olentoina, joilla on jalat kahta puolta persettä, kuten itsellänikin.

Menneen neljännesvuosisadan inhokkini on ollut edellä mainittu lapsellinen ihmisillä leikkiminen, joka viimeisinä vuosina on kehittynyt "monikulturismiksi". Inhoni on tuota aatetta ja sen harjoittajia vastaan. Aatteen harjoittamisen seuraukset ovat minulle enimmäkseen toisarvoisia. Siis olen Braxia, Thorsia jne. vastaan. En Abdullahia tai "Ping pongia" vastaan lähtökohtaisesti (paitsi, jos heidän kanssaan tulee henkilönä ristiriitoja).

Mokuttajat suhtautuvat aatteeseensa kuin vanhemmat lapseensa, joka on pyhä. Meidän herkkä ja lahjakas lapsi ei koskaan tee pahaa, vaan muut tekevät hänelle (ihmisten siirtely tänne on pelkästään hyvästä, rasisteja vaikka keksitään, jos ei muuten löydy).

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttomyönteiset ihmiset näyttävät suhtautuvat aatteeseensa tunteen pohjalta. Vaikka hommalaiset, maalaisjärkiset, objektiiviset tms. ihmiset kuinka esittävät rationaalisia perusteluja, mokuttajilla on loputtomiin omat irrationaaliset ja tunnepohjaiset fraasinsa.

Jotkut ideologiat pohjaavat tieteeseen tai ainakin filosofiaan. Oikeastaan MOKU ei ole ideologia, vaan uskonto. Uskonto ei tarvitse perusteluja toimiakseen. Se porskuttaa pelkillä väittämillä. Mitä kauempana arjesta, sen parempi.

Tervetuloa.

Olet oivaltanut oikein, mokutus on uskonto. Uskonto joka korvaa NL:n ihailun heille joille NL oli uskonto.
Uskovaisella pitää aina olla jotain johon uskoa. Uskovaiselle ajatus omilla aivoilla ajattelemisesta on ... niin, uskomaton.

Tavallaan mokuttajat eivät eroa fundamentilista kristityistä taikka muslimeista juuri mitenkään. Heille oman uskonsa uskonsa saarnaaminen on tärkeämpää kuin ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointi.

Joskin mokuttajista poiketen muslimit ja fundamentalisti kristityt ajavat asiaansa avoimesti. Mokuttajat sen sijaan piilottavat agendansa hyvänä ihmisenä esiintymisen taakse.

[Kari Kinnunen]

Lapsena kuuli vain kauhutarinoita Espoon Keskuksen koulujen "päivittäisistä puukkotappeluista somppujen kanssa". Kauhistuin kyllä mutten juuri noteerannut vakavasti.

Lukiossa silloinen muija kertoi, miten sikäläiset tytöt joutuvat koko ajan varomaan, ettei joku ulkomaalainen koita kähmiä. Se oikeasti suututti ja nostin korvat uutisille koskien ulkomaalaisia. Asia kuitenkin unohtui.

Kiinnostuin kunnolla politiikasta intin jälkeen ja kaveri suositteli Scriptaa. Luin pari juttua ja vaikutti hyvältä, mutta se jäi hetkeksi unholaan.

Kesällä oli aikaa lukea koko Scripta ja huomasin löytäneeni vapahtajani. Looginen päättely ja lähdeviitteet olivat Amorin nuoli sisäisen tiedemieheni sydämeen. Olen koittanut siitä lähtien löytää faktaperäistä kritiikkiä Halla-ahoa kohtaan köyhin tuloksin. Scriptaa parempaa poliittista satiiria en Suomen politiikasta ole nähnyt.

Hommaan tulin etsimään lisää samaa vähän laajemmin.

Tervetuloa sinullekin.

Varmasti tulet löytämään hommasta 'sisäistä tiedemiestäsi' kiinnostavia asioita. Kiintoisaa että näet Jussin blogin satiirina.
Itse asiassa voi sen niinkin nähdä. Joskin tällä kertaa satiiri on kylmää todellisuutta. Arjen ironiaa ehkä näkisin paremminkin.

[Dracce]

Tervetuloa sinullekin.

Varmasti tulet löytämään hommasta 'sisäistä tiedemiestäsi' kiinnostavia asioita. Kiintoisaa että näet Jussin blogin satiirina.
Itse asiassa voi sen niinkin nähdä. Joskin tällä kertaa satiiri on kylmää todellisuutta. Arjen ironiaa ehkä näkisin paremminkin.

Arjen ironia on kyllä parempi termi. Komediaa joka tapauksessa. Jussin kärjistävä, sarkastinen ja koetteleva (esim. Täky Illmanin Mikalle) tyyli on raju poikkeus yleisestä linjasta. Herättää paljon huomiota ja politiikkaa tylsänä pitäviä asian äärelle, mutta kokemuksesta tiedän, että myös sanoma kärsii niiden keskuudessa, jotka pitävät tyyliä liian aggressiivisena.

[Miniluv]

Olet oivaltanut oikein, mokutus on uskonto. Uskonto joka korvaa NL:n ihailun heille joille NL oli uskonto.
Uskovaisella pitää aina olla jotain johon uskoa. Uskovaiselle ajatus omilla aivoilla ajattelemisesta on ... niin, uskomaton.

Jos nyt kuitenkaan et heiluttaisi leimakirvestäsi ihan tuohon malliin.