2009-09-20 US Pian rapsahtaa: 7km/h ylinopeussakot tulevat

[Jack]

Niin tai näin, haluaisin nopeusrajoituksia ja valvontaa kritisoivilta konkreettisia vaihtoehtoja. Miten olisi paremmin? Siis olettaen, että nopeusrajoitusten legitimiteetti ylipäänsä hyväksytään?

Vastaus on suora demokratia. Sehän tuntuu olevan kovassa huudossa nykyisin ainakin tietyissä piireissä. Kuljettajat säätäisivät itse itselleen sopivat nopeusrajoitukset suoran demokratian periaatteella. Äänestäminen tapahtuisi kaasupolkimella.

Tällä hetkellä tuollaista käytäntöä ei voi kovin helposti toteuttaa, mutta parinkymmenen vuoden päästä se olisi täysin mahdollinen.

Järjestelyn voi toteuttaa teknisesti monella eri tavalla, joten seuraava ehdotus on vain yksi vaihtoehto.

Kaikki autot olisi varustettu tietokoneen ohjaamalla nopeudenrajoitinlaitteistolla, joka estäisi autoja kulkemasta kovempaa kuin mitä rajoitus sallii. Autoissa olisi satelliittinavigaattori, jonka avulla selviäisi auton paikka, jota tietokoneohjelma vertaisi nopeusrajoitukseen, joka kävisi ilmi automaattisesti päivittyvästä karttatiedostosta. Nopeudenrajoitinohjelma toimisi näiden tietojen pohjalta ja säätäisi maksiminopeuden.

Tuo on toinen puoli asiasta eli siitä huolehtiminen teknisellä ratkaisulla, että autot eivät aja ylinopeutta. Periaatteessa tämäkin voisi jo riittää, jos nykyisiä nopeusrajoituksia korotettaisiin vastaamaan ns. tositilannetta eli noin kahdellakymmenellä kilometrillä tunnissa.

Toinen puoli asiasta olisi se, että järjestelmä olisi kaksisuuntainen ja ottaisi vastaan autojen lähettämää nopeusinformaatiota. Nopeusrajoitukset olisivat siinä mielessä liukuvia, että järjestelmä sallisi autojen maksiminopeudeksi (sopiva prosenttimäärä pitäisi arvioida huolellisesti, joten tämä on vain esimerkki) kymmenen prosenttia enemmän kuin on autojen keskinopeus kyseisellä tieosuudella kyseisessä paikassa. Jos kaikki autot ajaisivat alkuvaiheessa jollakin tietyllä suoralla kaasu pohjassa maksiminopeutta, automatiikka alkaisin jonkin tietyn ajan kuluessa nostaa maksiminopeutta edellä mainitut kymmenen prosenttia. Nostamista jatkettaisiin niin kauan kuin on tarpeen. Jossakin vaiheessa tulisi vastaan raja, jolloin autoilijat eivät enää ottaisikaan koko sallittua nopeusmarginaalia käyttöön, jolloin maksiminopeuden kasvaminen pysähtyisi ja jäisi johonkin tietyyn lukemaan.

Käytännössä tuo järjestelmä merkitsisi sitä, että kiireiset ajaisivat aina "rajoitinta vastaan" ja vähemmän kiireiset sitä vauhtia mitä haluavat. Näin säätyisi nopeusrajoitus. Järjestelmä voisi sallia lyhyen ylinopeuden ohituksen aikana.

Koko ylinopeuskysymys kameroineen ja toleransseineen ja poliisin tutkapartioineen ja sakotusrajoineen poistuisi päiväjärjestyksestä.

Mitään tuollaista ei tulla toteuttamaan, koska tiettyjen piirien intressissä on se, että maantiellä ajetaan ylinopeutta ja tien varsille pystytetään rumia kameratolppia, sakotetaan ihmisiä, järjestetään vaarallsia takaa-ajoja, ajetaan kauheita öisiä kolareita jne. Täytyyhän Ilta-Sanomien saada lööppinsä ja valtion sakkorahansa ja poliisin omat perverssit huvinsa.

Autojen tehoja ja nopeuksia lisätään, jotta tulisi rumempia ruumiita ja näyttävämpiä takaa-ajoja ja myyvempiä lehtijuttuja. Vai mitä muuta järkeä on myydä kilpa-autojen omianaisuuksilla ja tehoilla varustettuja autoja tavalliseen maantieliikenteeseen, jossa puolet vuodesta saa ajaa vain kahdeksaakymppiä. Jo 1930-luvulla esitelty KDF-Wagen kulki yli kahdeksaakymmppiä, vaikka tehoa oli vain 25 hevosvoimaa. Sen pitäisi riittää nykyliikenteeseenkin.

http://www.kdf-wagen.de/

[Kaptah]

Olisit nyt sitte lukenut koko vastaukseni niin olisi ehkä auennut paremmin.

Näin siinä näyttäisi lukevan:

Kävin autokoulun 60_luvulla.
 Siihen aikaan asfalttiteitä oli vähemmän, mutta jos oli, tien keskiviiva oli maalattu eri pituisilla viivoilla pidemmillä jos on korkeanpi nopeus ja lyhemmillä jos on matalampi nopeus, ja siitä voi päätellä tien nopeusrajoitusta.

 Tien nopeusrajoitus olisi äärettämän helppo saada näkyväksi koko tien osuudella jos vaan haluttaisiin. Mutta kun ei haluta, halutaan pystyttää turvallisuutta (ulosajotilanteissa)vaarantavia tolppia tien varsiin. Tämä siis muuallakin kuin meidän maassa.

Ei tuosta oikein käy ilmi. Tai sitten puhut jostain aiemmasta viestistäsi?

Mutta vastaa nyt sinä sitten että miksi niitä ajoratamaalauksia ollenkaan tehdään kun täällä tuppaa lunta olemaan?

Ajoratamaalauksissa ilmaistaan äkkiä ajateltuna kaistat, pientareet ja ohituskieltoalueet. Kaistat ovat yleensä aika itsestäänselviä. Yleensä on yksi suuntaansa, jos on leveämpiä teitä niin sitten on kaksi kaistaa. Risteyksissä kaistojen yläpuolella on ryhmittymisnuolet, joista käy ilmi kaistojen jako.

Pientareet ovat vähän hankalampi juttu, mutta niihin nyt ei taida olla parempaakaan keinoa kuin maalailu.

Ohituskiellot taitavat olla aina myös liikennemerkeillä merkitty.

Ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin huomautan vielä, että kannatan kyllä ajoratamaalausten muuttamista nopeusrajoitusten mukaan. Silti tarvitaan ihan entiseen tapaan kyllä liikennemerkitkin tolppineen. Usein itsekin arvuuttelen että mikäs rajoitus tässä nyt sitten oli, kun ei muista. Ajoratamerkinnöistä se olisi ihan kätevä tarkistaa.

[Pliers]

Hekumoin ajatuksella ajaa ilman eturekkaria ylinopeudella tolpalle, joulupukin naamarilla varustettuna ja keskari pystyssä.

Se taitaa kohta olla ainoa tapa säilyttää korttinsa aina täyden kalenterivuoden. Naamarinsa saa jokainen valita itsenäisesti.

edit. Me ei olla muuten ainoita, jonka oikeuden taju järkkyy:
http://www.speedcameras.org/speed_camera_facts.php
"Less than 4% of accidents are caused by exceeding the speed limit ..."

"We have created a Frankenstein's monster... the cameras are simply an income generator... it is a massive job creation scheme", said a council leader from North Somerset."

"More people were killed in road accidents in 2003 in Essex than in the previous year despite the increase of speed cameras. Official figures show that 24% more people died even though the government and police insist that cameras save lives. To the contrary, cameras may cost lives if the authorities believe they are a suitable replacement for good old fashioned policing. Inspector Nick Bursten said "In an awful lot of cases it's not excess speed as in 'doing faster than the speed limit' which is causing the fatalities." "

Ja lopulta se, mitä olen yrittänyt koko ajan saada läpi:

"Road safety is getting worse, says the Association of British Drivers. "And at the same time there are fewer dangerous drivers being stopped and prosecuted. Speed cameras address one issue and one issue only. If speed cameras were the answer we should be seeing huge falls in national fatalities. We're not." Mark McArthur-Christie, spokesman."

Siis vaarallisen ajotavan omaavat, oikeasti vaaralliset, kuljettajat pääsevät kuin koira veräjästä, kun poliisit keskittyvät tolppien hoitamiseen ja vain nopeuden kyttäämiseen.

[asdasdasdasd]

Antaa suuntaa-antavien rajoitusten olla tien reunassa, mutta antaa ihmisten ajella rauhassa omaan rauhalliseen ja organiseen liikennevirran tahtiin.

Orgaaniseen tahtiin! Uudet nopeusrajoitukset on tehty kuin auton nopeutta säätelisi jokin sitä varten tehty mikroprosessorilla ja dopplertutkalla varustettu laite, joka myös seuraa tien nopeusrajoitusta. 7km/h raja on kohtuuton jo sikäli, että useimpien autojen nopeusmittarin asteikon tarkkuus on vain 10 km/h, siihen sitten vielä mittarivirheet päälle.

niin on, tosin vain alakanttiin.

Voi miettiä paljon liikenne madaltaa merkeillä, jotka on tarkoitettu talvipakkaseen likukkalle räntäkelille huonolle autolle ensikertaa ajavalle, yleensä vaihtuu viellä n. 100m ennen estettä. Isossa ruuhkassa tietty. Mittari virhettä ei oteta huomioon merkeissä.

Kun oikeasti:

Liikenteessä ajaa kirkkaana kesäiltana kokeneet ajajat hyviä autoja, autoja ei ole paljon. Lisäksi autojen mittarit näyttää ainakin 5km/h alinopeutta ja autoiliat tuntevat tiet. Lisäksi liikenne tottelee merkkejä ja hidastaa turhaan jo merkillä.

Kyllä tosta varmaan sellaset 30km/h yhteensä tulee varianssia, jota ei merkeissä humioida mitenkään.

Voitaisi ainakin ottaa politiikka käyttöön, jossa AJAJA on vastuussa nopeudestaan, mutta nopeusrajoitukset on säädetty yläkanttiin. (nopeus rajoitus on yhä törkeää kaahailua varten).

Minusta tuoa "ensikerta opaste = rajoitus" ei ole kovin tehokas lähestymistapa ja kun siinäkään ei olla säännöllisiä niin johan soppa syntyy.

[asdasdasdasd]

Hekumoin ajatuksella ajaa ilman eturekkaria ylinopeudella tolpalle, joulupukin naamarilla varustettuna ja keskari pystyssä.

Se taitaa kohta olla ainoa tapa säilyttää korttinsa aina täyden kalenterivuoden. Naamarinsa saa jokainen valita itsenäisesti.

Voitais ottaa liikenteeseen käyttöön "sakko maksu" jokanen maksaa 40€ KK oli auto tai ei, ja teki tuhoja tai ei.  Se on varmaan ainoa tapa, varsinkin jos ihmiset alkaakin noudattaa mielivaltaisia sääntöjä täysin...

[Pliers]

Hekumoin ajatuksella ajaa ilman eturekkaria ylinopeudella tolpalle, joulupukin naamarilla varustettuna ja keskari pystyssä.

Se taitaa kohta olla ainoa tapa säilyttää korttinsa aina täyden kalenterivuoden. Naamarinsa saa jokainen valita itsenäisesti.

Voitais ottaa liikenteeseen käyttöön "sakko maksu" jokanen maksaa 40€ KK oli auto tai ei, ja teki tuhoja tai ei.  Se on varmaan ainoa tapa, varsinkin jos ihmiset alkaakin noudattaa mielivaltaisia sääntöjä täysin...

Järjestelmähän on jo valmiina. Tehdään auton käyttömaksusta vain joka kuukautinen.

[maltti on valttia]

Olisit nyt sitte lukenut koko vastaukseni niin olisi ehkä auennut paremmin.

Näin siinä näyttäisi lukevan:

Kävin autokoulun 60_luvulla.
 Siihen aikaan asfalttiteitä oli vähemmän, mutta jos oli, tien keskiviiva oli maalattu eri pituisilla viivoilla pidemmillä jos on korkeanpi nopeus ja lyhemmillä jos on matalampi nopeus, ja siitä voi päätellä tien nopeusrajoitusta.

 Tien nopeusrajoitus olisi äärettämän helppo saada näkyväksi koko tien osuudella jos vaan haluttaisiin. Mutta kun ei haluta, halutaan pystyttää turvallisuutta (ulosajotilanteissa)vaarantavia tolppia tien varsiin. Tämä siis muuallakin kuin meidän maassa.

Ei tuosta oikein käy ilmi. Tai sitten puhut jostain aiemmasta viestistäsi?

Mutta vastaa nyt sinä sitten että miksi niitä ajoratamaalauksia ollenkaan tehdään kun täällä tuppaa lunta olemaan?

Ajoratamaalauksissa ilmaistaan äkkiä ajateltuna kaistat, pientareet ja ohituskieltoalueet. Kaistat ovat yleensä aika itsestäänselviä. Yleensä on yksi suuntaansa, jos on leveämpiä teitä niin sitten on kaksi kaistaa. Risteyksissä kaistojen yläpuolella on ryhmittymisnuolet, joista käy ilmi kaistojen jako.

Pientareet ovat vähän hankalampi juttu, mutta niihin nyt ei taida olla parempaakaan keinoa kuin maalailu.

Ohituskiellot taitavat olla aina myös liikennemerkeillä merkitty.

Ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin huomautan vielä, että kannatan kyllä ajoratamaalausten muuttamista nopeusrajoitusten mukaan. Silti tarvitaan ihan entiseen tapaan kyllä liikennemerkitkin tolppineen. Usein itsekin arvuuttelen että mikäs rajoitus tässä nyt sitten oli, kun ei muista. Ajoratamerkinnöistä se olisi ihan kätevä tarkistaa.

Kyllä, kyse on tuosta viestistä. Kirjoittamani lause: "Tämä siis muuallakin kuin meidän maassa." on kirjoitettu sitä varten että lumettomia valtioitakin taitaa olla olemassa. En vaan tiedä tai ymmärrä miksi niissä ei tietääkseni ole tuota ajoratamaalaus-systeemiä käytetty...?

Väärinkäsityksen mahdollisuuden torjuminen on aina hyväksi : )
 



   

 
 

[Pliers]

Näinhän se oikeastaan olisi hyvä olla. Tässä on vain se ongelma, että tällöin asia on käytännössä poliisin mielivallan alla.

Tämä on ehdotukseni ainoa huono puoli. Koin itsekin aikoinaan poliisin mielivallan yli kymmenen vuotta sitten... kuinka ollakaan ylinopeusasiassa. Ihan oikeasti ajoin 10km/h ylinopeutta, mutta sakot rapsahti 20km/h mukaan, kun poliisit eivät tykänneet naamasta. Halusivat, että menee päiväsakoille. Asia oli mulle rahallisesti aivan sama, kun olin opiskelija, mutta mulle ei vittuilla, joten oikeuteenhan siitä mentiin. No poliisihan ei Suomessa valehtele, eli turpaan tuli. Mutta mulle ei vittuilla, joten siitä lähtien olen ajanut aina ylinopeutta 14km/h kaasua nostamatta, vaikka poliisit on vastaan ajaneetkin. Tuon tapahtuman jälkeen olen saanut tasan yhdet sakot ja nekin tolpasta, kun en huomannut nopeuden vaihtumista.

[Jack]

Kuten ihan oikein mainitsit, mutkat vaikeuttavat jonkin verran auton tiellä pitämistä.

Joo. Mutkissa on pidettävä tauko kännykkään puhumisessa ja muistettava kääntää rattia.

Ajelin lauantaina taas kameratiellä ja totesin saman, minkä käytännössä joka kerran olen todennut, kun kameroita on tien varrella. Ajan vahingossa ylinopeudella kameraan, jos vähänkin keskittyminen herpaantuu ja mietiskelen muita asioita kuin pyhää kolminaisuutta: nopeusrajoitusmerkki-nopeusmittari-valvontakamera. Ainakin pari kertaa jouduin tekemään paniikkijarrutuksen, kun edessä oli yllättäen kamera, enkä ollut varma, minkä nopeusrajoitusmerkin olen viimeksi nähnyt. Toivottavasti ei tule postia... 

Tietysti nopeusrajoituksen voi päätellä, vaikka ei rajoitusmerkkejä katselisikaan... vai voiko?

http://www.youtube.com/watch?v=ltAHysCr0dQ

[JPU]

Mutta mulle ei vittuilla, joten siitä lähtien olen ajanut aina ylinopeutta 14km/h kaasua nostamatta, vaikka poliisit on vastaan ajaneetkin.

Mielenkiintoista. Olet ylpeä itsestäsi koska haistatat paskat poliisille ja rikot lakia jatkuvasti ja toistuvasti vieläpä tarkoituksenasi rikkoa lakia. Miten mielestäsi eroat anarkomarkoista? Onko tullut mieleen koskaan että tieliikennelainsäädäntö on olemassa jotakin tarkoitusta varten?

[Spinnu]

Hekumoin ajatuksella ajaa ilman eturekkaria ylinopeudella tolpalle, joulupukin naamarilla varustettuna ja keskari pystyssä.

Lievä offtopic: Itä-Suomessa (oliko se Iisalmessa?) poliisilaitoksella on muutaman kuvan kuvasarja tolppakameran kuvaamana: ensin on kolme kuvaa jossa autot ajaa hurjaa ylinopeutta, kuljettajilla on sikanaamarit päässä. Sitten se neljäs kuva, siinä kuljettajalla on susinaamari 

Vakavasti ottaen: liikennevalvonnassa pitää siirtyä täysin päinvastaiseen politiikkaan mitä nyt harjoitetaan: automaattitolppien tilalle pitää saada eläviä poliiseja ja niin että ne näkyvät. Lisäksi poliiseilla pitää olla valta käyttää ihan omaa toleranssia eikä mitään tuollaisia kiinteitä valtakunnallisia. Nyt saa sakot jos ajaa +10 km/h lastentarhan ohi tai +10 km/h öisellä kesäisellä moottoritiellä.

[kunniatohtori]

Vilkaisin tätä ketjua ja voi vain todeta, että onpa outoja ajatuksia.

Mitä tästä ylinpeusasiasta itkemään. Parasta olisi nolla toleranssi. Homma olisi sillä selvä. Ja jos on sitä mieltä että laillisilla nopeuksilla ei perille kerkiä, niin aina voi käyttää julkista liikennettä.

Jos on jotain valittamista nopeusrajoituksista, niin eikö kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan rajoitusten nostamiseksi halutulle tasolle. Jos tuntuu, että ei voi ajaa 80 maantiellä, niin siitä vaan ajamaan eduskuntaan päätöstä nopeuden nostamiseksi vaikka 90.

Nopeusrajoituksista häiriintyvät voisivat perustaa puolueen "Muutos 2011 nopeuksiin". 

Jotta silleen.

[Veli Karimies]

Vaikka, olisi nollatoleranssi niin liikennekäyttäytyminen ja onnettomuudet eivät muuttuisi siitä miksikään. Ainoa vaikutus mikä sillä olisi, näkyisi poliisin kassassa.

Nopeusrajoituksilla on marginaalinen osuus syynä liikenteessä sattuneisiin onnettomuuksiin. Tiet ja autot ovat turvallisempia kuin koskaan.

Mikä funktio nopeusrajoituksella OIKEASTI on?

[Kaptah]

Mitä tästä ylinpeusasiasta itkemään. Parasta olisi nolla toleranssi. Homma olisi sillä selvä. Ja jos on sitä mieltä että laillisilla nopeuksilla ei perille kerkiä, niin aina voi käyttää julkista liikennettä.

No sillä nyt ainakaan kerkiä.

Jos ei ehdi lakia noudattaen perille, on lähtenyt liian myöhään.

[Pliers]

Mikä funktio nopeusrajoituksella OIKEASTI on?

Vastatkaapas Velin kysymykseen.

[Focalor]

Mikä funktio nopeusrajoituksella OIKEASTI on?

"Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen aloitettiin Suomessa vuonna 1973 ja se vakiintui vuonna 1978. Vuonna 1973 tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi Suomessa noin 1100 ihmistä ja vuonna 1978 noin 600."

Lähde: wikipedia

[Lentomestari]

Vaikka, olisi nollatoleranssi niin liikennekäyttäytyminen ja onnettomuudet eivät muuttuisi siitä miksikään. Ainoa vaikutus mikä sillä olisi, näkyisi poliisin kassassa.

Nopeusrajoituksilla on marginaalinen osuus syynä liikenteessä sattuneisiin onnettomuuksiin. Tiet ja autot ovat turvallisempia kuin koskaan.

Mikä funktio nopeusrajoituksella OIKEASTI on?

Veit jalat suustani. Kauan sitten kun oli vapaat nopeudet, taajamia lukuunottamatta, rajoitusten tulo vähensi kolareita, ja ehkä vielä vähän sen jälkeen kun nopeuksia pienennettiin, mutta nyt rajoitukset on pelkästään rahastusta. Kuinka monta kakaraa on taas tänäkin kesänä kuollut kun ovat leikkineet rallikuskia, tolppakamerat ym. ei ole lainkaan vähentänyt näitä kaahareita.

Jos yhtäkkiä kaikki alkaa ajamaan niin ettei saa sakkoja, mitä tapahtuu? verot nousee? Eiköhän kaikesta hurskastelusta huolimatta sakotuskäytäntö ole välillistä verotusta.

[Jack]

Mikä funktio nopeusrajoituksella OIKEASTI on?

"Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen aloitettiin Suomessa vuonna 1973 ja se vakiintui vuonna 1978. Vuonna 1973 tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi Suomessa noin 1100 ihmistä ja vuonna 1978 noin 600."

Lähde: wikipedia

Vuonna 1973 vasta alle puolet autoista oli varustettu turvavöillä, jotka olivat tulleet pakollisiksi varusteiksi henkilöautojen etuistuimille vuoden 1971 alusta (Wikipediassa mainitaan vuosi 1973, mikä on väärä tieto). Turvavöiden käyttöpakko edessä istuville tuli voimaan vuonna 1975. Takapenkin turvavyöt tulivat pakollisiksi varusteiksi vuonna 1978 ja moottoripyöräilijöiden kypäräpakko tuli voimaan kesäkuussa 1977.

Vuosien 1973 ja 1978 välisenä aikana oli turvavöiden käyttäminen moninkertaistunut ja moottoripyöräilijät olivat alkaneet käyttää kypärää. Tuona aikana oli tullut voimaan myös moottoripyörävero, joka vähensi radikaalisti moottoripyörien myyntiä sitä kautta moottoripyöräharrastusta, jonka suosio muutenkin oli vähentynyt huippuvuodesta 1973, jolloin Suomessa rekisteröitiin ennätysmäärä moottoripyöriä.

Vuosien 1973 - 1978 välillä Suomen autokanta oli uusiutunut voimakkaasti, kun ihmiset olivat hankkiutuneet eroon 1960-luvun "Pikkufiateista" ja muista vastaavista autoista, joita nykykriteerien mukaan pidettäisiin erittäin vaarallisina surmanloukkuina. Ilman turvavöitä olevat 1960-luvun autot, jotka vielä vuonna 1973 muodostivat enemmistön autokannasta, olivat niin vaarallisia, että nykymittapuun mukaan lievänä onnettomuutena pidettävä kolari (josta selvitään säikähdyksellä tai mustelmilla) johti ihmisten kuolemaan. 1970-luvulla autojen turvallisuutta kehitettiin määrätietoisesti. Myös renkaiden ominaisuudet olivat kehittyneet ja rengasmääräyksiä oli kiristetty vuoteen 1978 mennessä. Maantienverkostoakin oli parannettu.

Vuosien 1973 - 1978 välillä myös kaupungeissa tapahtuneissa kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleiden määrä väheni, mihin asiaan valtateille säädetyt kattonopeusrajoitukset tuskin ovat vaikuttaneet. Kyse on muista tekijöistä kuten liikenneväylien parantamisesta ja ehkä myös yleisen liikennekulttuurin parantumisesta.

Vuonna 1973 ja sitä edeltävinä vuosina suurin osa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista tapahtui ajonopeuksissa, jotka ovat suunnilleen samoja kuin tällä hetkellä maanteillä ajetut nopeudet. Vain pieni osa onnettomuuksista tapahtui sellaisissa nopeuksissa (esimerkiksi Sammy Babitzinin kuolinkolari vuonna 1973), jotka nykyisten nopeusrajoitusten aikaan olisivat ylinopeuksia. Maanteillä ajettiin 1970-luvun alussa yleisesti suunnilleen samoja nopeuksia kuin nykyäänkin, ja vain pieni osa autoilijoista ajoi huomattavan kovaa vauhtia. Eihän tavallisen kansan vaatimattomien autojen huippunopeus edes ollut kovin korkea. Ei Anglialla tai Kuplavolkkarilla tai Pikkufiatilla ajella 150 km/h matkanopeuksia.

Liikennekuolemien vähenemisen yksi syy vuosien 1973 ja 1978 välillä on ehkä ollut yleisten nopeusrajoitusten voimaantulo, mutta se on ollut vain yksi syy, eikä se selitä liikennekuolemien puoliutumista. Kehitykseen ovat vaikuttaneet monet muutkin tekijät, joita edellä mainitaan. Yksi asia - ehkä kaikkein tärkein - on vielä mainitsematta.

1970-luvun alun synkät liikennekuolematilastot voidaan selittää hyvin pitkälti samoilla syillä, jotka aiheuttivat liikennekuolemien voimakkaan kasvun entisissä itäblogin maissa (mm. DDR) 1990-luvun alussa, kun maat avautuivat länteen. Näiden maiden autokanta kasvoi muutamassa vuodessa erittäin paljon. Ihmiset ostivat lännestä autoja, jotka olivat paljon tehokkaampia ja nopeampia kuin sosialistimaissa valmistetut autot. Maanteille tuli myös paljon uusia kuljettajia. Kaikki tämä johti epäterveisiin ilmiöihin liikennekulttuurissa. Maanteillä liikkui miljoonia kokemattomia autoilijoita tehokkailla ja nopeilla autoilla, mistä oli seurauksena ns. "puolalainen liikenne" eli holtiton ajotapa ja riskinotto liikenteessä. Kun tiedetään, että vakavia onnettomuuksia tapahtuu eniten ajokortin hankkimista seuraavina muutamana vuotena, voidaankin nähdä syyt onnettomuuksien voimakkaaseen lisääntymiseen. Vähitellen, kun ihmiset tottuvat uudenlaisiin autoihin ja uudenlaiseen liikenteeseen, tilanne alkaa tasaantua, ja onnettomuudet vähenevät. Ihmiset toisin sanoen oppivat ajamaan ihmisiksi...

Suomessa oli 1970-luvun alkuvuosina juuri tuollainen tilanne. Suomen autokanta oli kasvanut räjähdysmäisesti 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Maanteille oli tullut satojatuhansia uusia autoilijoita uusine ajokortteineen. Kun samaan aikaan autojen tehot ja nopeudet olivat kasvaneet ja yleinen liikennekulttuuri oli vauhtia ihaileva, vakavien onnettomuuksien määrä lisääntyi. Tapahtui siis eräänlainen "itäbloggi-ilmiö". Vuoteen 1978 mennessä ihmiset olivat jo rauhoittuneet ja oppineet ajamaan. Uusia, vain muutaman vuoden ajokortin omistaneita kuljettajia, ei enää ollut liikenteessä suhteellisesti yhtä paljon kuin muutamaa vuotta aikaisemmin. Ihmisten ajattelu oli myös muuttunut. Enää ei uskottu 1960-luvulla kiertäviin legendoihin, joiden mukaan turvavyötä ei tarvinnut - riitti kun heittäytyi auton jalkatilaan törmäyksen uhatessa. Epämukavasta ja hankalasta turvavyöstä  (surmanvyöstä) oli 1960-luvulla yleisesti vallinneen käsityksen mukaan vain haittaa esimerkiksi tilanteessa, jossa auto syttyy palamaan.

[Veli Karimies]

Mikä funktio nopeusrajoituksella OIKEASTI on?

"Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen aloitettiin Suomessa vuonna 1973 ja se vakiintui vuonna 1978. Vuonna 1973 tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi Suomessa noin 1100 ihmistä ja vuonna 1978 noin 600."

Eli nopeusrajoutukset siis vähensivät kuolemia eikä esimerkiksi tekniikan kehitys, liikennekulttuurin kehitys, liikenneturvallisuuden paraneminen, jokin muu?

1700 luvulla oli paljon merirosvoja ja ilmasto oli suht viileä. Merirosvot ovat vähentyneet ja ilmasto on lämminnyt. Selvästi, merisvojen määrä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen.

Ja vaikka se olisi joksus vähentänyt liikennekuolemia Suomessa, se ei vastaa kysymykseeni, koska kysyn mikä sen funktio on. Tänään. Nyt. Nykyaikana.

[Oami]

Eli nopeusrajoutukset siis vähensivät kuolemia eikä esimerkiksi tekniikan kehitys, liikennekulttuurin kehitys, liikenneturvallisuuden paraneminen, jokin muu?
--
Ja vaikka se olisi joksus vähentänyt liikennekuolemia Suomessa, se ei vastaa kysymykseeni, koska kysyn mikä sen funktio on. Tänään. Nyt. Nykyaikana.

Kuolemat vähenivät varmaankin useasta syystä, siitä huolimatta että liikennemäärät kasvoivat. Miksipä se ei olisi johtunut myös nopeusrajoituksista, vaikka muitakin syitä olisi ollut?

Jos en kuitenkaan enää käsittele turvallisuutta, niin nopeusrajoitukset lisäävät myös liikenteen sujuvuutta, kuten taisin jossain vaiheessa mainitakin. Sivuteiltä liittyminen helpottuu (juuri tämän takia nopeusrajoituksia usein lasketaan pääväylällä liittymän kohdalla) ja toisaalta autot vaativat vähemmän tilaa alemmilla nopeuksilla.

Nopeusrajoitukset myös vähentävät melua, tosin tämä on hyvin harvoin määräävä tekijä.

[Veli Karimies]

Jos en kuitenkaan enää käsittele turvallisuutta, niin nopeusrajoitukset lisäävät myös liikenteen sujuvuutta, kuten taisin jossain vaiheessa mainitakin. Sivuteiltä liittyminen helpottuu (juuri tämän takia nopeusrajoituksia usein lasketaan pääväylällä liittymän kohdalla) ja toisaalta autot vaativat vähemmän tilaa alemmilla nopeuksilla.

Kuinka merkittävänä tekijänä näät sivutieltä liittymisen helpottumisen kun tien nopeusrajoitusta lasketaan 20km/h verrattuna siihen, että koko tiellä olisi tasainen nopeusrajoitus?

Jos puhutaan paljon liikennöidyn tien X risteyksestä, niin nopeusrajoituksella ei käsittääkseni ole paljon vaikutusta liittymisen "vaikeuteen" ellei nopeusrajoitusta lasketa todella alas, joka taas sitten haittaisi koko tien liikennöintiä, niinkuin pienempi rajoutus haittaa jonkin verran nykyäänkin. Tällä vuosituhannella rakennetut autot pystyvät kaikki kiihdyttämään varsin ripeästi 80km/h. Jopa 90 alussakin tehdyt autot pystyvät tähän mm. äitini 1,5 litranen diesel pösö.

Vähemmän liikennöidyillä teillä on liikennevirta sen verran hiljaisempi, että tälläistä ongelmaa tuskin on, eikä niissä yleensä onkin tasainen nopeus koko tien matkalla.

Yksi vaihtoehto tietenkin olisi jos teille oltaisiin ihan alusta asti rakennettu erillinen lyhyt kiihdytyskaista.

[Oami]

Jos en kuitenkaan enää käsittele turvallisuutta, niin nopeusrajoitukset lisäävät myös liikenteen sujuvuutta, kuten taisin jossain vaiheessa mainitakin. Sivuteiltä liittyminen helpottuu (juuri tämän takia nopeusrajoituksia usein lasketaan pääväylällä liittymän kohdalla) ja toisaalta autot vaativat vähemmän tilaa alemmilla nopeuksilla.

Kuinka merkittävänä tekijänä näät sivutieltä liittymisen helpottumisen kun tien nopeusrajoitusta lasketaan 20km/h verrattuna siihen, että koko tiellä olisi tasainen nopeusrajoitus?

Kun päätien nopeus alenee, kasvaa kahden peräkkäisen auton väli sellaiseksi, että sivutieltä tuleva siihen suuremmalla todennäköisyydellä uskaltaa kääntyä. Tämä on tietysti kuljettajakohtainen kysymys. Tyypillisillä näkemillä ja päätöksentekoetäisyyksillä aikaero 100 km/h:n ja 80 km/h:n välillä on muutama sekunti. Joskus se riittää. Jossain se raja menee jokaisen kuljettajan kohdalla.

Kysymystä on tietysti tarkasteltava tapauskohtaisesti riippuen siitä, miten tärkeä on päätie ja miten tärkeä on sivutie, ja miten iso ero on näiden kahden "tärkeydessä". Hyvä mittari tärkeydelle on liikennemäärä. Mitä vilkkaampi sivutie, sen perustellumpaa on nopeuden alentaminen päätiellä, jotta sivutielle ei muodostuisi kohtuuttomia jonoja.

Merkittävästi vähäliikenteisen sivutien kohdalla nopeusrajoitusta ei alenneta, vaan hyväksytään se, että sivutieltä tuleva joutuu ehkä odottamaan jonkin aikaa, eikä sivutielle siitä huolimatta ehdi vielä syntyä jonoja.

Kohtuuttoman raja on tietysti joka kerta kompromissi.

Jos puhutaan paljon liikennöidyn tien X risteyksestä, niin nopeusrajoituksella ei käsittääkseni ole paljon vaikutusta liittymisen "vaikeuteen" ellei nopeusrajoitusta lasketa todella alas, joka taas sitten haittaisi koko tien liikennöintiä, niinkuin pienempi rajoutus haittaa jonkin verran nykyäänkin.

Muutamassa tapauksessa päätien nopeus lasketaankin jopa 60 km/h:iin. Esimerkkejä on valtatie 9:llä Aurassa, Pöytyän Kyrössä ja Loimaan Mellilässä (tosin tuo 60 on toteutettu muuttuvalla nopeusrajoituksella vain tiettyihin aikoihin, muulloin 80). Näissä paikoissa ei ole edes valvontakameroita...

En pidä 60 km/h:ta valtatieverkolla taajamien ulkopuolella enää hyvänä asiana. Parempi olisi näihin paikkoihin eritasoliittymä tai ainakin kiihdytyskaistat, joita itsekin ehdotit. Valitettavasti ne maksavat.

[Kaptah]

Tuo Kyrön liittymä on muuten paha, siinä on sattunut monesti ja pahasti. Siinä mielessä saattaa olla ihan paikallaankin jopa tuo kuudenkympin rajoitus. Vai olikohan siinä nykyisin jopa muuttuvat kyltit?

Eritasoliittymät ovat toisaalta aika toimiva ratkaisu, mutta rupeapa johonkin Kyröön rakentamaan eritasoliittymiä. Sillä rahalla maksetaan aika monen vanhuksen hoito, nuorten mielenterveystyö, afrikan lapsen koulutus tai mitä nyt kukin näkee tarpeelliseksi. Minusta on parempi ärsyyntyä Kyrön kohdalla muutaman sadan metrin köröttelystä kuin käyttää ne rahat eritasoliittymään.

[Veli Karimies]

Eritasoliittymälle on pirun kätevä vaihtoehto. Kiertoliittymä tai liikenneympyrä. On hyvä, että näitä on ruvettu tekemään lisää.

[Kaptah]

Kannatan liikenneympyröitä ihan kympillä.

Ymmärsin aiemmin, että Veliä tuntuu riepovan se, jos nopeusrajoitus laskee vaikkapa satasesta kahdeksaankymppiin. Et varmaan kannata näihin paikkoihin kuitenkaan liikenneympyrää?

[Veli Karimies]

Juu en. Täytyy olla tasavertaiset tiet.

[Oami]

Niin, tietysti kiertoliittymä edellyttää nopeusrajoituksen pudottamista alemmas kuin 60:een (yleensä 50:een). Toisinaan kiertoliittymä on perusteltu, esimerkiksi samanarvoisten teiden kohdatessa (vaikkapa toisaalla tässä ketjussa 9- ja 24-teiden liittymä Jämsässä) tai siirryttäessä taajama-alueelle, jolloin kiertoliittymä hidastaa valtatien nopeuden taajamanopeuteen ihan itsestään.

Valtateiden vetäminen taajaman läpi on tosin muuten vaan huono juttu.

Mainitsemiini kolmeen paikkaan (Aura, Kyrö, Mellilä) en kiertoliittymiä kannattaisi. Jos sellaisia olisi, ne haittaisivat valtatien liikennettä vielä enemmän kuin nykyinen 60:n rajoitus, vaikka tietysti samalla helpottaisivat sivutieltä liittymistä selvästi. En kuitenkaan pidä näitä sivuteitä niin merkittävinä, että ansaitsisivat "tasa-arvon" valtatien kanssa.

[Pliers]

Kun päätien nopeus alenee, kasvaa kahden peräkkäisen auton väli sellaiseksi, että sivutieltä tuleva siihen suuremmalla todennäköisyydellä uskaltaa kääntyä.

Selitäs hieman pöljälle...

Oman kokemukseni mukaan nopeuden kasvaessa peräkkäisten autojen väli nimenomaan kasvaa, ei pienene. Tällä samalla ajatuksella yritit aiemmin myydä ajatusta siitä, että hiljempaa ajamalla saadaan samalle tielle enemmän autoja.

Viimeisen väitteen ostan. Tosin vain silloin, että tie olisi aina ns. täynnä, eli liikennevirta olisi jatkuva. Näinhän Suomessa ei siis todellakaan ole. Sama pätee kyllä liittymiseen. Kyllä risteykseen tultaessa voi henkisesti valmistautua pieneen odotteluun, mutta tällöinkin vain jos liikennevirta on jatkuva.

[Oami]

Kun päätien nopeus alenee, kasvaa kahden peräkkäisen auton väli sellaiseksi, että sivutieltä tuleva siihen suuremmalla todennäköisyydellä uskaltaa kääntyä.

Oman kokemukseni mukaan nopeuden kasvaessa peräkkäisten autojen väli nimenomaan kasvaa, ei pienene. Tällä samalla ajatuksella yritit aiemmin myydä ajatusta siitä, että hiljempaa ajamalla saadaan samalle tielle enemmän autoja.

Oli vähän epäselvästi ilmaistu. Täsmennettäköön siis: tarkoitan tässä "välillä" aikaa enkä matkaa.

Jos koko autojono hidastaa täsmälleen samassa kohdassa, ei silloin toki aikavälikään muutu. Käytännössä taemmainen auto kuitenkin hidastaa pitemmän matkan päässä, kuljettajan huomattua edellä ajavan jarruvalot.

Viimeisen väitteen ostan. Tosin vain silloin, että tie olisi aina ns. täynnä, eli liikennevirta olisi jatkuva. Näinhän Suomessa ei siis todellakaan ole. Sama pätee kyllä liittymiseen. Kyllä risteykseen tultaessa voi henkisesti valmistautua pieneen odotteluun, mutta tällöinkin vain jos liikennevirta on jatkuva.

Kyllä, pieneen odotteluun. Mutta mikä on pientä? Sivutien käyttäjien 10 sekuntia, 1 minuutti, 5 minuuttia?

Kuten aiemmin totesin, pidän tätä tapauskohtaisena kysymyksenä, riippuen lähinnä sivutien vilkkaudesta. Jos sivutieltä liittyminen on liian hankalaa, alkaa sivutielle syntyä jonoa, joka (esimerkkitapauksiin viitaten) onkin kohta Auran ja Kyrön taajamissa. Yksittäiseltä mökkitieltä tuleva ei vielä ehdi muodostaa jonoa, vaikka joutuisi odottamaan valtatielle pääsyä pitemmän aikaa. Eipä yksittäisten mökkiteiden takia valtateiden nopeuksia muutetakaan.

[asdasdasdasd]

Jos en kuitenkaan enää käsittele turvallisuutta, niin nopeusrajoitukset lisäävät myös liikenteen sujuvuutta, kuten taisin jossain vaiheessa mainitakin. Sivuteiltä liittyminen helpottuu (juuri tämän takia nopeusrajoituksia usein lasketaan pääväylällä liittymän kohdalla) ja toisaalta autot vaativat vähemmän tilaa alemmilla nopeuksilla.

Kuinka merkittävänä tekijänä näät sivutieltä liittymisen helpottumisen kun tien nopeusrajoitusta lasketaan 20km/h verrattuna siihen, että koko tiellä olisi tasainen nopeusrajoitus?

Kun päätien nopeus alenee, kasvaa kahden peräkkäisen auton väli sellaiseksi, että sivutieltä tuleva siihen suuremmalla todennäköisyydellä uskaltaa kääntyä. Tämä on tietysti kuljettajakohtainen kysymys. Tyypillisillä näkemillä ja päätöksentekoetäisyyksillä aikaero 100 km/h:n ja 80 km/h:n välillä on muutama sekunti. Joskus se riittää. Jossain se raja menee jokaisen kuljettajan kohdalla.

Kysymystä on tietysti tarkasteltava tapauskohtaisesti riippuen siitä, miten tärkeä on päätie ja miten tärkeä on sivutie, ja miten iso ero on näiden kahden "tärkeydessä". Hyvä mittari tärkeydelle on liikennemäärä. Mitä vilkkaampi sivutie, sen perustellumpaa on nopeuden alentaminen päätiellä, jotta sivutielle ei muodostuisi kohtuuttomia jonoja.

Merkittävästi vähäliikenteisen sivutien kohdalla nopeusrajoitusta ei alenneta, vaan hyväksytään se, että sivutieltä tuleva joutuu ehkä odottamaan jonkin aikaa, eikä sivutielle siitä huolimatta ehdi vielä syntyä jonoja.

Kohtuuttoman raja on tietysti joka kerta kompromissi.

Jos puhutaan paljon liikennöidyn tien X risteyksestä, niin nopeusrajoituksella ei käsittääkseni ole paljon vaikutusta liittymisen "vaikeuteen" ellei nopeusrajoitusta lasketa todella alas, joka taas sitten haittaisi koko tien liikennöintiä, niinkuin pienempi rajoutus haittaa jonkin verran nykyäänkin.

Muutamassa tapauksessa päätien nopeus lasketaankin jopa 60 km/h:iin. Esimerkkejä on valtatie 9:llä Aurassa, Pöytyän Kyrössä ja Loimaan Mellilässä (tosin tuo 60 on toteutettu muuttuvalla nopeusrajoituksella vain tiettyihin aikoihin, muulloin 80). Näissä paikoissa ei ole edes valvontakameroita...

En pidä 60 km/h:ta valtatieverkolla taajamien ulkopuolella enää hyvänä asiana. Parempi olisi näihin paikkoihin eritasoliittymä tai ainakin kiihdytyskaistat, joita itsekin ehdotit. Valitettavasti ne maksavat.

Joo, nyt kun kertoisit viellä miksi rajoitus on sama päivällä ja yöllä. Yöllä ajaa tietä 1 auto minuutissa ja SILTI saa sakot jos ajaa yli 60km/h, vaikka tien puolesta voisi ajaa yhtä hyvin 90km/h kun ruuhkaa ei ole.