Mielipuolinen tuhlaus julkishankinnoissa

[Uuno Nuivanen]

Erinomainen kirjoitus. Tätä tosiaan riittää kaikilla tasoilla.

Kommentti: Suomessa julkista rahaa kylvetään niin, että se tuntuu jo farssilta

Julkista rahaa poltetaan niin huolettomasti, että se tuntuu jo farssilta, kirjoittaa Ilta-Sanomien syventävien sisältöjen osaston esihenkilö Mari Markkanen.

Mari Markkanen
11:44

Tervetuloa seuraamaan Suomen hurjin hankinta -sarjaa!

Pian selviää, eteneekö Nokia-areenan suureen finaaliin Helsingin kaupungin "oma Wilma" eli Asti-tietojärjestelmä. Sen kehittelyyn ehdittiin polttaa veronmaksajien rahoja 32 miljoonaa, ennen kuin hanke vastikään vähin äänin kuopattiin.

Kova haastaja on Sarastia-järjestelmä, jolla saatiin Helsingin kaupungin palkanmaksu kaaokseen – puhumattakaan pääkaupunkiseudun kuntien pykivästä potilas­tieto­järjestelmästä Apotista. Lääkäreiden hermojen lisäksi se on kuluttanut rahaa jo yli 800 miljoonaa, 40 prosenttia suunniteltua enemmän.

Julkisen sektorin kyvystä kilpailuttaa tietojärjestelmiä on helppo vääntää farssia, mutta Suomi on pullollaan muitakin absurdeihin mittasuhteisiin yltäneitä hankkeita.

Esimerkiksi itärajalla Imatralla on tänä syksynä ihmetelty, kuka päätti käyttää 130 000 euron ensilumenlatuun noin vain 330 000 euroa, mutta kahden kilometrin latuhan on saippuaa verrattuna vantaalaiseen pulkkamäkeen (600 000 euroa).

Hämeenlinnalaiset puolestaan nimesivät torinlaidan yleisen käymälän kultaiseksi vessaksi, koska kopperoon hupeni liki 300 000 euroa. Vantaa aikoo panna tässäkin paremmaksi ja rakentaa Kuusijärven miljoonasavusaunan kylkeen veskin 600 000 eurolla. Kaikkiaan virkistysalueen kohentamiseen investoidaan peräti 30 miljoonaa.

    "
    Enemmän pitäisi puhua hankintaosaamisesta tai -osaamattomuudesta.

Kysymys ei ole yksittäistapauksista, vaan julkiset rakennelmat pyöräkatoksista monitoimihalleihin tuntuvat järjestään ylihintaisilta. Eivätkä vain tunnu, vaan julkisista hankinnoista tosiaan maksetaan liikaa.

Arkijärjen ja budjetin monikertaisesti ylittäviä hintoja voidaan selitellä suhdanteilla sekä suunnittelu-, materiaali- ja infrakustannuksilla, mutta enemmän pitäisi puhua hankinta­osaamisesta tai -osaamattomuudesta.

Yleisessä tiedossa on, että julkisten hankintojen hintaa nostaa olematon kilpailu. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on jopa laskenut, että kilpailutus­käytäntöjä uudistamalla rahaa voisi säästyä helpohkosti yli miljardi euroa vuodessa.

Tutkimusryhmä on ehdottanut muun muassa kilpailutus­vaatimusten kiristämistä sekä rajoituksia kuntien omistamiltaan yhtiöiltä tekemiin in house -hankintoihin. Tarpeen olisi myös koota tiedot julkisista hankinnoista yhteen niin, että niiden vertailu ja valvonta olisi mahdollista.

Kaikki tämä herättää tietenkin vähemmän vitsikkään kysymyksen verovarojen vastuullisesta käytöstä. Jos rahaa olisi vuosien saatossa käytetty fiksummin, olisivatko peruspalvelut nykyisen­kaltaisessa kriisissä?

Löysää rahankäyttöä on erityisen vaikea perustella, kun lapset, nuoret, sairaat ja vanhukset kärsivät samaan aikaan säästöpaineissa.

    "
    Jos rahaa olisi vuosien saatossa käytetty fiksummin, olisivatko peruspalvelut nykyisenkaltaisessa kriisissä?

Suoranaisia rikosepäilyjäkin on herännyt. Poliisi epäilee, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on rikkonut hankintalakia vuosikymmenten ajan tekemällä hankintoja 200 miljoonalla ilman kilpailutusta. Virkarikosepäilyt ovat parhaillaan syyteharkinnassa.

Oma lukunsa ovat kuntien elinvoimahankkeet. Kun päättäjä sanoo "elinvoima", vastuu siirtyy usein kuntalaisille. Ideoinnissa luovuutta ei kahlittu esimerkiksi Haminassa, kun turistimagneetiksi päätettiin hankkia Euroopan korkein lipputanko.

Kirjavien vaiheiden jälkeen sadan metrin venäläiseen rautatankoon saatiin uppoamaan 800 000 euroa. Pian salko oli Euroopan toiseksi korkein. Niitylle Bulgariaan nousi näet 11 metriä korkeampi lipputanko, vaikka paikalliset sielläkin vastustivat älytöntä hökötystä. ...

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009981125.html

[insinörtti]

Pienissä kunnissa on ainakin se etu, ettei tuollaista voi vastaavassa mittakaavassa tapahtua. Yritäpä rakentaa 600 000 euron pulkkamäki kuntaan, jonka vuosibudjetti on miljoona.
Vaikea sanoa, missä vaiheessa kunnan rahat eivät enää ole "omia", vaan niitä aletaan tuhlata siinä missä valtionkin rahoja. Varmaan jossain 10 000 asukkaan kieppeillä?

[Atte Saarela]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009989605.html

SAVONLINNAN lentoreitille on Ylen perusteella maksettu eniten yhteiskunnan tukea. Sen mukaan valtio tuki viime kaudella lentoja 420 eurolla matkustajaa kohden ja kaupunki samalla summalla. Veronmaksajat ovat siis maksaneet yksittäisen matkustajan lentomatkasta 840 euroa.

[Jäkättäjä]

Kun ei tarvitse kantaa mistään vastuuta on helppo tehdä vaikeita ja huonoja päätöksiä.

[Melbac]

Ennen oli että kaikki rahat käyttää budjetsta ettei se pienene mutta nykyään taidettu yrittää kaikenlaisia kupruja soten avulla.Jos joku yksityinen henkilö olisi käyttänyt rahaa kuin noi niin olisi tainnut olla aika hyvät syyt miksi se pitäisi pistää pistettäisiin holhoukseen.

/edit
Itse ymmärrän jollain tavalla "korruptiota" mutta se on juuri jotain että jäänyt yli tavaraa joka vietäisiin kaatopaikalle muuten ja joku ottaa ne.Nykyään toi on todella härskiä toimintaa tyyliin se että ostetaan tietokonetavaraa kunnalle joka sitten myydään eteenpäin mitä tapahtui helsingissä.

[jmk]

Kaikenlaista korjauspaikkapalaa voi viritellä julkisiin hankintoihin, voi viritellä hankintasääntöjä, kilpailutusmekanismeja, valvontaa, valvonnan valvontaa ja valvonnan valvonnan valvontaa. Joskus nämä voivat jopa hiukan auttaa. Toisaalta kaikki lisätyt mekanismit myös tekevät toiminnasta entistäkin raskaampaa, jäykempää ja kalliimpaa, koska eivät ne mekanismit ilmaisia ole. Raskaat mekanismit voivat myös kääntyä tarkoitustaan vastaan ja johtaa huonoihin valintoihin ihan vain siksi, että parempi valinta hävisi jonkin pykälädetaljin vuoksi. Raskaat kilpailutukset suosivat suuria ja kalliita palveluntarjoajia, joiden bisnekseen olennaisesti sisältyy juuri se, että osataan toimia julkisten hankintojen byrokratiassa, siihen satsataan resursseja ja siitä etsitään kaikki heikkoudet.

Ongelman perussyyhyn nämä eivät tosin kajoa. Perussyy on julkinen rahankäyttö.

Kun ihminen itse päättää hankkia jotain, mitä kokee tarvitsevansa, ja itse maksaa, niin silloin on kontrolli hyppysissä.

Julkisen rahankäytön peruskaava on kuitenkin kolmijakoinen: Henkilö A päättää, mitä hankitaan henkilöiden B hyväksi. Rahat otetaan pakkokeinoin henkilöltä C.

Päättäjä, käyttäjä ja maksaja ovat siis yleisesti ottaen eri henkilöpiirit (vaikka osittaista päällekkäisyyttä toki on). Joskus saattaa henkilöiden B ja C mielipiteitä eksyä päätöksentekoonkin asti. Lähtökohta on kuitenkin se, että maksaja ei itse päätä, vaan hänen on vain pakko maksaa, käyttäjä ei myöskään päätä eikä hänellä ole valinnanvaraa (jos on, niin ei ehkä käytä julkista palvelua), ja käyttäjä ei maksa, ei ainakaan käyttönsä mukaisesti. Tulos on, että:

A päättää holtittomasti, eiväthän siinä hänen omat rahansa ole kyseessä, eikä välttämättä hänen omaan käyttöönsä tuleva palvelukaan. Soromnoo!

B kiukuttelee, miksei palvelu vastaa hänen tarpeitaan, ja miksei se ole vielä ilmaisempi kuin se jo nyt on.

C maksaa kiltisti, tai vähemmän kiltisti, jos hänellä on valinnanvaraa.

[artti]

Suomen julkinen talous tarkoittaa kaikki valtion ja kuntien ja hyvinvointialueiden talous.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat vastuussa Suomen julkisesta taloudesta.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat hoitaneet Suomen julkista taloutta holtittomalla tavalla, joka näkyy siten, että Suomen julkisen talouden verot ja velat ovat korkealla tasolla bruttokansantuotteeseen verrattuna.

Ja tämä tilanteessa, että vuosisadan haasteet konkretisoituvat.

[mmm]

Uudesta koulusta fiasko Helsingissä

Helsingin kaupunki käytti syksyllä 814 000 euroa koulun tilojen parantamiseen. Erilaisia parannuksia tehtiin yhteensä 26, kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Jarmo Raveala kertoo.

Jos olisi osattu tunnistaa paremmin, minkälaisia ääntä vaimentavia rakenteita ja sulkemisia avoimessa oppimisympäristössä tarvitaan, niin olisi ehkä osattu ohjata sitä hanketta paremmin tässä asiassa, Raveala sanoo.

Suomeksi, jos olisivat olleet tehtäviensä tasalla eivätkä täysin kädettömiä vajakkeja, hommasta olisi ehkä voinut tulla jotain. Koko ajatus yhdestä isosta avokonttorista oppimisympäristönä on kyllä silti  jotain niin käsittämättömän typerää, ettei sitä oikein voi sanoiksi pukea.

Toiseksi, olisivat kysyneet vaikka hämeenlinnalaisilta miten homma hoidetaan. Sielläkin kun ensin ryssittiin perinteistä suomalaista virkakyösti-tapaa noudattaen, ja sitten vaan heiteltiin lisää kansalaisilta rosvottuja setelinippuja ongelman perään. Pitääkö jokaisessa kunnassa homma tehdä ensin päin vittua perinteiden takia, vai mikä lienee...

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d9b6a69e-5f4c-4254-9ed0-77544f35e64d

Lapset ja opettajat oireilevat avokoulujen melussa

Yli 900 oppilaan Nummen kouluun on asennettu ylimääräisiä lasiseiniä, joilla isoon avoimeen tilaan syntyi useita luokkahuoneita. Avoimista oppimistiloista otettiin samalla askel taaksepäin.

https://yle.fi/a/3-11657439

[Puskistahuutelija]

Milton Friedman oli oikeassa jakaessaan rahan käytön neljään kategoriaan:

Ensin tulee oman rahan käyttö itseensä. Siitä jokainen ihminen on tarkka.

Sitten tulee oman rahan käyttö johonkin muuhun. Siinä on vielä jonkinlainen häpy vaikka tarkkaavaisuus laskeekin.

Kolmantena on muiden rahan käyttö itseensä. Siinä vaiheessa ei ole enää ihan niin justiinsa että onko pilkku oikeassa paikassa ja nollia oikea määrä. Ainoa pidäke on että tämä voidaan helposti tulkita korruptioksi.

Viimeisenä on muiden rahan käyttö johonkin muuhun. Silloin ei minkäänlaiset standardit enää päde vaan rahaa palaa huolettomasti koska se ei ole "kenenkään" rahaa ja se menee johonkin, mikä ei itseä kiinnosta.

Asioista on päättämässä liikaa ihmisiä, jotka kuuluvat toiseksi viimeiseen tai viimeiseen kategoriaan. Jos päätösvaltaa omaavissa olisi enemmän ihmisiä jotka ajattelisivat kuin kakkoskategorian ihmiset, olisi julkistalous jos ei tasapainossa niin ainakin selvästi vähemmän alijäämäinen.

[jmk]

^ Se on just tasan näin.

Tämä on yksi (huom. ei ainoa) syy siihen, että sosialismi yleisesti ottaen toimii niin huonosti. Jo osittainen sosialismi toimii hiukan huonosti, ja usein sitä halutaan sitten paikata lisäämällä sosialismia (julkista pakkovaltaa talousasioissa) ja luonnollinen tulos on, että sitten toimii entistäkin huonommin.

Vaikka tähän on sekä luonnolliset ihmisen käyttäytymiseen perustuvat syyt, että vankka kokeellinen havaintoaineisto, niin mikään ei silti horjuta esimerkiksi suomalaisen perusjäärän uskomusta, että "kyllä vaan on niin, että yhteisesti se kaikki pitää päättää, jämpti on niin koska sillä tavalla ne asiat kuntoon saadaan, eihän siitä mitään tule jos ihmiset saisivat omista rahoistaan ja omista asioistaan päättää, ja eihän kenelläkään ole edes varaa ostaa tarvitsemiaan asioita ellei niitä rahoja koota ensin yhteen pinoon".

[Lalli IsoTalo]

Paras tapa olla pinoamatta rahoja yhteiseen isoon pinoon on vähentää verotusta. Tavalla tai toisella.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kunnissa on aikapaljon sellaista että  kunnat ostavat kalliilla palveluja, jotka voisivat tuottaa itse halvemmalla. näin tehdään koska kukaan ei halua kantaa vastuuta yhteisistä asioista.

[ApuaHommmaan]

Tämä on yksi (huom. ei ainoa) syy siihen, että sosialismi yleisesti ottaen toimii niin huonosti. Jo osittainen sosialismi toimii hiukan huonosti, ja usein sitä halutaan sitten paikata lisäämällä sosialismia (julkista pakkovaltaa talousasioissa) ja luonnollinen tulos on, että sitten toimii entistäkin huonommin.

Fakta on se, että eliitille kaikki on aina yhtä sosialismia.

Ainoa mitä yhteiskuntajärjestelmät muuttaa miten tilanne on perusjampoille. Pitkässä juoksussa pyritään tilaan, jossa kaikki seinät kaatuisi heille päälle. Jossa ei omista mitään, syö torakoita, mutta on "onnellinen".

[Uuno Nuivanen]

Kun mennään, niin mennään komiasti. Ilmastonmuutos? 

Kansanedustajat lensivät Intiaan bisnesluokassa ja yöpyivät viiden tähden hotelleissa – Lasku veronmaksajille yli 60 000 euroa
Kansanedustajien valiokuntamatka Intiaan maksoi suomalaisille veronmaksajille yli 60 000 euroa. Valiokuntaa johtava Jenni Pitko (vihr) puolustaa kallista valiokuntamatkaa.

Kahdeksan ympäristövaliokunnan jäsentä matkusti 19.–26. marraskuuta New Delhiin ja Mumbaihin edistämään Suomen Intian-suhteita ja tutustumaan Intiassa toimiviin suomalaisyrityksiin ja yritysten edustajiin.

Suomalaisdelegaatio tutustui matkallaan myös tutkimuslaitoksiin ja ajatuspajoihin sekä vieraili Intian parlamentissa Delhissä.

Eduskunnan matkahallinnon Iltalehdelle toimittamien tietojen mukaan kahdeksan päivän Intian-matka maksoi suomalaisille veronmaksajille 60 884 euroa.

Lentoihin paloi 43 458,86 euroa. Hotellit maksoivat 15 107,74 euroa. Päivärahoihin meni 2 317,61 euroa.

Bisnesluokan menopaluulennot maksoivat 4 537–4 878 euroa per osallistuja. Välilento Intiassa maksoi 203–317 euroa.

Ympäristövaliokunnan jäsenet yöpyivät New Delhissä viiden tähden The Imperial -hotellissa ja Mumbaissa viiden tähden Taj Lands End -hotellissa.

– Valkoiset marmoripylväät, vehreät puutarhat ja huoneet ja sviitit, joissa on italialaiset marmorilattiat, kiillotettu Burma-tiikki, persialaiset käsinsolmitut matot, antiikkiset kattokruunut ja ruusupuuhuonekalut, asettavat sävyn, The Imperialin sivuilla kuvaillaan. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d9418873-2c1a-44e3-8e38-041521a09cf1

[Hamsteri]

Tuota voi boikotoida lopettamalla äänestäminen, jolloin kukaan ei saa korruptiovaliokuntapaikkoja. Ongelma tosin on, että joku kuitenkin äänestää vähän samointavoin kuin ne itärajan bensanhakijat hakee kuitenkin bensaa.

[repo]

Jenni Pitkon (vihr) perustelut eivät vakuuttaneet. Olisi pitänyt pystyä paremmin perustelemaan matka.

Kuinka paljon eduskunnan ympäristövaliokunnasta johdetaan ja tehdään päätöksiä, joilla on suoraan vaikutusta Intiaan tapahtuvaan ympäristöteknologian ym. vientitulojen aikaansaamiseen Suomeen? Vahva epäilys on ettei yhtään. Jenni Pitko ja muut ovat varmaan innolla jakamassa meidän vero- ja velkarahoja "edistämiseen" ym.. Sitä isännätkin varmaan odottavat. Varmaan jo tietävät tämän hölmölän maailmanparannustoiminnan Intiassakin. Vihreiden intohimoisille äänestäjille riittää perusteluksi taikasana vihreä siirtymä.

Valiokunnasta Sara Seppänen (ps) ja Eveliina Heinäluoma (sd) olivat luopuneet matkasta. PS:n kansanedustajista Petri Huru ja Mikko Polvinen olivat lähteneet mukaan matkalle. Josko heiltä saisimme kuulla vakuuttavampia ja konkreettisia perusteluja, miksi matka oli tarpeen tehdä. PS-edustajilta odotan muiden puolueiden edustajia suurempaa itsesäätelyä karsia tällaista vahvasti hupimatkailulta vaikuttavaa verorahoijen käyttöä. Itse ymmärtäisin paremmin tällaisen matkailun, mikäli matkaan olisi osallistunut 2-3 valiokunnan jäsentä, ehkä eduskunnan valiokuntaneuvos, kuten nyt oli mukana, ja 2-3 suomalaisia ympäristöratkaisujen vientituotteita edustavaa henkilöä.

Varmaankin tuo matka tehtiin vielä Sanna Marinin hallituksen laatimalla budjetilla. Toivottavasti Purran leikkuri on jo leikannut pois näin huonosti perustellut valiokuntavierailut.

[repo]

Ei tarvinut paljoa sivuille vilkuilla, kun on jo taas tarjolla materiaalia ketjuun vakuuttavilla perusteluilla (sarkasmi), miksi Suomen pitää...

Suomi maksaa 5 miljardia euroa EU:lle – Urpilaisen mielestä se on hyvä diili

Iltalehden Totuus minusta -ohjelmassa Jutta Urpilainen kertoo, miksi EU:n elpymispaketti on hyvä diili ikääntyvälle ja velkaantuvalle Suomelle, vaikka Suomi joutuu maksamaan paketista noin 5 miljardia euroa enemmän kuin siitä saa.

– Suomi maksaa EU:hun, jotta me pystymme EU:n sisäisiä tuloeroja ja elintasoeroja kaventamaan, SDP:n presidenttiehdokas ja komissaari Jutta Urpilainen perustelee Suomelle noin 5 miljardia euroa tappiollista EU:n elpymispakettia.

Iltalehden Totuus minusta -ohjelmassa Urpilainen korostaa, että vaikka elpymispaketti maksaa miljardeja, silti suomalaiset yritykset ja talous hyötyvät merkittävästi EU:sta muun muassa sisämarkkinoiden kautta.
[...]

Iltalehti, 15.12.2023

[jmk]

Tuota voi boikotoida lopettamalla äänestäminen, jolloin kukaan ei saa korruptiovaliokuntapaikkoja. Ongelma tosin on, että joku kuitenkin äänestää vähän samointavoin kuin ne itärajan bensanhakijat hakee kuitenkin bensaa.

Suomessa on noin 4 540 437 äänioikeutettua. Jos heistä 2 miljoonaa "boikotoi" lopettamalla äänestämisen, niin ne loput 2,5 miljoonaa valitsevat edustajat oman mielensä mukaan eikä yhtäkään valiokuntapaikkaa jää sen takia täyttämättä.

Tietysti voi spekuloida (täydellisen epärealistisella) ajatuksella, mitä tapahtuu 4 540 430 ihmistä boikotoi vaaleja. No, kun mennään vaalilakien mukaan, niin ne loput 7 valitsevat eduskunnan.

Vaalilaissa ei tietääkseni edes vaadita, että valitun pitäisi saada yhtäkään ääntä. Jos ääniä saaneita ei löydy kahtasataa, niin loput paikat menevät nolla ääntä saaneille arvalla.

[Hamsteri]

^

Joo, oon tästä tietoinen eli ollaan rankasti hypoteettisten skenaarioiden puolella. No se nyt on ainakin selvinnyt, ettei asiat äänestämällä tässä maassa parane.

[Nikolas]

Tämä sopinee tähän ketjuun mausteeksi.

Oppositiolle Purra antoi pyyhkeitä sen esittämästä kritiikistä. Purran mukaan hallituksen syliin kaatui edellisen hallituksen vastuuttoman velkapolitiikan heikentämä julkinen talous.

– Kaikkein karmeinta kuunneltavaa täysistuntosalissa on tällä hetkellä se, kun nämä velkapuolueet nyt oppositiossa syyttävät hallitusta siitä, että velka kasvaa. Ne tekevät tämän silmiä räpäyttämättä, täysin omalle huiputukselleen paatuneina.

Samassa Purra huolehtii hallituksen ensimmäisen puolivuotisen aikana jo seuraavia eduskuntavaaleja kohti.

– Jos nämä puolueet pääsevät takaisin hallitusvaltaan, ne mitätöivät kaikki toimet, joita me vaivalla teemme. Peruuttavat säästöt, lisäävät menoja, nostavat veroja, palaavat perusasiakeskeisestä politiikasta haihattelukeskeiseen.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20065392

Ei lisättävää. Tämä oli nähtävissä jo edellisen hallituksen toimintaa seurattaessa.

[Nikolas]

Joo, oon tästä tietoinen eli ollaan rankasti hypoteettisten skenaarioiden puolella.

Kyllä, se oli rankasti hypoteettinen skenaario. Varmasti kaikki ovat siitä samaa mieltä.

Mutta kuinka hyvin tai huonosti äänestämättä jättäminen sopii kategorisen imperatiivin kanssa?

Kategorisen imperatiivin mukaan teko on moraalisesti hyvä, jos maksiimin, jonka perusteella tekoon ryhdyttiin, voitaisiin toivoa olevan yleispätevä laki.

[Outo olio]

Kansanedustajat lensivät Intiaan bisnesluokassa ja yöpyivät viiden tähden hotelleissa – Lasku veronmaksajille yli 60 000 euroa

Tämä on psykologinen virhe, 60 tuhatta on summa jonka ihminen käsittää, ja siksi siitä nousee kohu. Samat ihmiset ovat myös päättämässä miljoonista ja miljardeista, ja siitä rahankäytöstä seuraa suhteessa vähemmän meteliä. Marmoripylväät tietysti eivät tuo mitään lisäarvoa, mutta 5 tähden hotellia voi perustella sillä, että säästyy varmasti ruokamyrkytykseltä, vaikka Intia.

Suomi maksaa 5 miljardia euroa EU:lle – Urpilaisen mielestä se on hyvä diili

Iltalehden Totuus minusta -ohjelmassa Jutta Urpilainen kertoo, miksi EU:n elpymispaketti on hyvä diili ikääntyvälle ja velkaantuvalle Suomelle, vaikka Suomi joutuu maksamaan paketista noin 5 miljardia euroa enemmän kuin siitä saa.

– Suomi maksaa EU:hun, jotta me pystymme EU:n sisäisiä tuloeroja ja elintasoeroja kaventamaan, SDP:n presidenttiehdokas ja komissaari Jutta Urpilainen perustelee Suomelle noin 5 miljardia euroa tappiollista EU:n elpymispakettia.

Saattaa olla kommunikaatiovirhe, mutta elintasoerohan tarkoittaa vain sitä että toiset ovat rikkaampia kuin toiset? Jos rahan siirtoa perustellaan tällä, niin silloinhan rahan siirto "rikkailta" "köyhille" on itseisarvo? Jutta "haluan antaa rahasi pois kunnes olemme kaikki yhtä köyhiä" Urpilainen, äänestä presidentiksi?

[Uuno Nuivanen]

IL paljastaa: Kerava osti keppijumppaa kilpailuttamatta jo 2019 – Hankinnat yli 200 000 euroa
Keravan kaupunki osti Matti Vestmanin yhtiöltä palveluja ja keppejä kymmenillä tuhansilla jo vuonna 2019 ilman kilpailutusta. Kaikkiaan Kerava on maksanut Vestmanin yhtiöille yli 200 000 euroa viime vuosina.

    Iltalehden uudet tiedot osoittavat Keravan kaupungin ostaneen Matti Vestmanin yrityksiltä liikuntapalveluja ja -välineitä yli 215 000 eurolla viiden vuoden aikana ilman kilpailutusta.

    Hankinnat ovat sisältäneet muun muassa keppijumppakeppejä ja ryhmäliikuntatunteja, jotka ovat olleet huomattavan kalliita.

    Sopimukset on tehty useiden eri Vestmanin yritysten kautta siten, että ne ovat jääneet juuri ja juuri alle hankintalain määrittelemän kilpailutusrajan.

Keravan kaupunki osti keppijumppaa ja jumppakeppejä ilman kilpailutusta jo vuonna 2019. Hankinnan arvonlisäverollinen kokonaisarvo oli yli 80 000 euroa ja se sisälsi muun muassa 250 kappaletta "ryhtikeppejä" 15,50 euron kappalehinnalla sekä 500 euron hintaisia ryhmäliikuntatunteja kaupungin johtoryhmälle.

Kaikkiaan Kerava on ostanut päättäjäpiireihin hyvin verkostoituneen liikuntayrittäjä Matti Vestmanin yrityksiltä liikuntapalveluja ja -välineitä kaikkiaan yli 215 000 eurolla kuluneen viiden vuoden aikana.

Vestmanin yhtiö on myös rahoittanut hänen poikansa Heikki Vestmanin (kok) eduskuntavaalikampanjaa.
Keppiostoista skandaali

Keppijumppaostoista syntyi jo aiemmin julkinen skandaali marras-joulukuussa 2023. Helsingin Sanomat uutisoi Vestmanin myyneen keppijumppaan tarkoitettuja keppejä sekä säilytyspusseja kaupungille tänä vuonna. Puukepit maksoivat 6,80 euroa kappaleelta ja säilytyspussit 120 euroa kappaleelta.

Osa kepeistä oli Vestmanin HS:lle kertoman mukaan tavallisia harjanvarsia. Sellaisia myydään rautakaupassa yksittäin parin euron hintaan. Keppien säilytykseen Kerava osti Vestmanilta 167 kangaspussia 120 euron kappalehintaan.

Julkisuudessa aiemmin olleet summat ovat arvonlisäverottomia, mikä vaikeuttaa vertailua kuluttajahintoihin. Arvonlisäverollisina kepit maksoivat noin 8,40 euroa ja pussit noin 149 euroa.

Iltalehden selvityksessä paljastui aiemmin tuntematon vastaavankaltainen ja vielä suurempi osto vuodelta 2019.
Uusi paljastus

Tämän vuoden keppijumppaohjelma keravalaiskouluihin oli hankittu kilpailuttamatta jakamalla ostot kahdelle eri Vestmanin yhtiölle. Näin ne jäivät juuri ja juuri alla hankintalain 60 000 euron kilpailutusrajan.

Hintavat kepit ja pussit ostettiin Kyykkyliike Oy -nimiseltä yhtiöltä. Liikuntapalvelut – eli käytännössä opettajien kouluttaminen keppijumppien vetämiseen – ostettiin Keppi & Porkkana Oy -nimiseltä yhtiöltä. Kaupparekisteriasiakirjojen mukaan Kyykkyliikkeen omistaa Keppi & Porkkana ja sen puolestaan omistaa Matti Vestman.

Vestmanilla on kuitenkin kolmaskin yhtiö Mast Markkinointi Oy. Iltalehti selvitti, että tältä yhtiöltä ostettiin vuonna 2019 "työhyvinvoinnin pilottikokeilu". Tämäkin hankinta tehtiin ilman kilpailutusta. Hankintapäätöksen mukaan hinta olisi enintään 50 900 euroa. Laskuja kuitenkin maksettiin arvonlisäverottomanakin yli 65 000 euroa.

Arvonlisäverollisena yli 80 000 euroa maksaneessa hankkeessa valikoitu joukko kaupungin työntekijöitä veti taukoliikuntaa työtovereilleen. ...

https://www.iltalehti.fi/talous/a/b0f434ca-8b8f-43c7-8228-f1bc23940ca8

[Augustus]

Mua niiiiiiiiiiin suunnattomasti v***taa nämä saa***tan jumppa tai ties mikä keppi ja ties mitkä hankinnat julkisella puolella. Eikö tässä maassa ole oikeasti mitään muuta tärkeää. Samaan aikaan koululaiset syövät jotain koiranruokaa (älkää loukkaantuko koirat! sanonta vaan), kun on niin kilpailutettua sapuskaa. Tuo 200 000 eurolla olisi varmaan Keravan ja lähikuntien koululaisille hankittu muhkeat sapuskat ja eväät ja luokkaretkiä ja ties mitä... Vanhuksiakaan unohtamatta, siellä ja täällä vanhainkodeissa syötetään vaareille ja mummoille sitä hintakilpailutettua "ruokaa", ja voitot käärii joku monikansallinen sijoittaja..

[Lalli IsoTalo]

Yksi juttu minkä näkee joka halvatun päivä, jos ei ole lunta: pyörä- ja kävelyteiltä on maalattu piiloon edelleen käyttökelpoiset ja järkevämmät merkinnät, ja viereen on maalattu uudet paskemmat merkinnät pyörä- ja kävelyteistä.

Ei muuten, mutta kun tämän muistutuksen mielittömästä tuhlauksesta näkee aina lähtee kotoaan ulos.

[Lalli IsoTalo]

Henkilökohtainen suosikkini on Suomen avustukset Kirgisiaan tupakoinnin lopettamiseksi (miljoona euroa). 

Suomalaisen yhteiskunnan Molokin kidat

Tiedätkö sinä minkälaisiin projekteihin sinun verorahojasi käytetään?

Mika Merano | 7 Jan 2024

Suomi on kaukana veroparatiisista, mutta verojen käytön paratiisi maamme kyllä täysin kiistattomasti on. Julkista rahaa pyörii erilaisissa hankkeissa todella paljon, sen valvonta on löysähköä ja sitä myönnetään varsin heppoisin perustein. Tähän juurisyynä on Suomessa oleva mentaliteetti, jonka mukaan veronmaksajilta otetut rahat eivät kuulu heille, vaan valtiolle. Ministeröiden valtionavustukset ja hubbabubba-yhdistysten tuet ovat tälläisen rahankäytön ilmentymä, mutta ohessa tulen luettelemaan muutamia täysin käsittämättömiä tai muuten kalliita projekteja, joissa selkeästi piikki on ollut ns. ihan kunnolla auki. Kyselin näitä jokin aika sitten X:ssä ja osa näistä erottuivat todella selkeästi muiden joukosta, vaikka ovatkin vain jäävuoren huippu.

Espoon tolpat liito-oraville 200 000 euroa (EU-tuella)

Espoo on rakentanut liito-oraville ilmasillan Länsiväylän yli1. Ajatus on toki hyvin kaunis: liito-orava on vaarantunut laji, ja sen halutaan pääsevän länsiväylän yli. Ainoa ongelma on, että liito-oravien ei ole koskaan havaittu käyttäneen tolppia missään asennetuista kameroista huolimatta. Siitä ei ole myöskään mitään takeita, että liito-oravat tulevat ikinä kyseisiä tolppia käyttämään. Hintaa yhdelle tolpalle tuli siis 25 000 euroa, ja koska Suomi on EU:lle nettomaksaja, voit ajatella tämän otetun juuri sinunkin taskustasi.

Helsingin kruunusillat (326 miljoonaa-800 miljoonaa)

Helsingin kaupunkikehitys vaatii päättäjien mukaan kymmenen kilometrin pituisen raitiotieyhteyden Helsingin keskustan ja Laajasalon välille2. Tämä hanke oli alunperin arvioitu 326 miljoonan euron hintaiseksi, mutta hinnan on pelätty paisuvan jopa 800 miljoonaan euroon.

Helsinkiin tuodut kahdeksan jääkuutiota (27 000 euroa)

Lahden kaupunki teetti ilmastonmuutoksen uhkista muistuttavan taideteoksen Kansalaistorille Helsinkiin3. Teoksen sulavat jääpaadet muistuttivat ilmastonmuutoksen vaaroista. Aukiolle valunut vesi symboloi jatkuvasti nousevaa merenpintaa. Teosta suunniteltiin 1,5 vuotta, kuljetettiin Lapista ja säilytettiin kesän yli kontissa. Hintaa tälle tuli 27 000 euroa.

Kaikkien liikennemerkkien päivittäminen (Helsingille 15 miljoonaa euroa, Tampereella 5-7 miljoonaa euroa)

Uuden tieliikennelain astuttua voimaan Suomeen saatiin kerralla noin 50 uutta liikennemerkkiä. Kokonaan uusien liikennemerkkien ohella myös monien vanhojen liikennemerkkien ulkonäköä kerrottiin päivitettävän. Vaikka suurimman huomion saivat ns. sukupuolineutraalit liikennemerkit, Väylästä kerrottiin medialle, että "monet muutoksista ovat niin pieniä, etteivät tienkäyttäjät välttämättä edes huomaa niitä." Hintaa vaihtotyölle tulee arvioiden mukaan Helsingissä 15 miljoonaa euroa ja Tampereella 5-7 miljoonaa euroa.4

Käytetyistä autonrenkaista tehty strutsi (yli 150 000 euroa)

Lahteen tehtiin täytetyistä autonrenkaista veistetty julkinen taideteos, joka kuvaa "Lahden muutostarinan ympäristötekoja".5

Jyrki Kataisen Pekka Himaselta tilaama tutkimus (700 000 euroa)

Silloinen pääministeri Jyrki Katainen tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksaneen tutkimuksen. 6 Tämä tutkimus kantoi nimeä "Kestävän kehityksen malli" ja se sai runsaasti kritiikkiä osakseen heti julkaisun jälkeen. Raporttia kritisoitiin etenkin vaikeaselkoisesta kielestä ja siitä, että se ei täytä tutkimuksen kriteereitä. Lopulta heti seuraava hallitus pistikin koko raportin roskiin.

Hämeenlinnan Pöölin Kartio (160 000 euroa)

Hämeenlinna sai kuusi metriä pitkän, halkaisijaltaan reilut kolme metriä ja painoltaan 3200 kiloa olevan palvelu- ja pysäköintilaitos Pöölin ulkoseinässä roikkuvan veistoksen, Kartion. Teosta kuvataan ensimmäiseksi käsitteelliseksi taideteokseksi Hämeenlinnassa. Se on kirjaimellisesti jättisuuri liikennekartio.7

Sompasaaren keinu (230 000 euroa)

Helsingin Sompasaareen rakentuvaan Loviseholminpuistoon tulee keinu, jonka alviton hinta on lähes 230 000 euroa. Perusteluna viherrakentajalta on saatu, että "kyseessä on monitahoinen keinumisväline ja tilataideteos – enemmän kuin keinu". Helsingin kaupunkiympäristö halusi Loviseholminpuistoon juuri kyseisen saksalaisvalmisteinen keinun. Korkealta kuulostavaa hintaa on selitetty keinumisvälineen koolla, materiaaleilla ja ominaisuuksilla.8

Suomen avustukset Kirgisiaan tupakoinnin lopettamiseksi (miljoona euroa)

Suomen Ulkoministeriö rahoitti Kirgisian tupakkavalistusta kymmenen vuotta melkein miljoonalla eurolla.9 Hankkeessa puututtiin mm. autonkuljettajien tupakointiin. Hankkeen seurauksena tupakoinnin lopettamisyritykset ovat kuulemma lisääntyneet 9 prosenttia, altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt maassa 8 prosenttia ja tietoisuus tupakkatuotteiden terveyshaitoista lisääntynyt 21 prosenttia. Sitä kuinka iso osuus on hankkeen ansiota, ei projektisuunnittelija osannut sanoa.

Jyväskylän Lutakon väriasvaltti (300 000 euroa)

Jyväskylän kaupunki rakentaa aukiolle väriasvaltin, joka maksaa 300 000 euroa.10

Kännykkävideot infrasta (50 000 euroa)

Liikenne- ja viestintäministeriö päätti tilasi näyttelijä Kaarina Hazardilta ja ohjaaja Mikko Roihalta infraa kansalaisnäkökulmasta koskevia videoita. Tuloksena oli kymmenen kännykällä kuvattua videota, joista osa on julkaistu vasta jälkikäteen.11

Sambian huussit (1 200 000 euroa)

Käymäläseura hoitaa Sambiaan huusseja ulkoministeriön rahoituksella 100 000 - 400 000 eurolla vuodessa, veronmaksajien rahoilla tietenkin.12 Rahoitusta Sambia-hankkeelle on myönnetty 1 200 000 euroa vuosille 2021-2024.

1 https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5645913
2 https://kruunusillat.fi
3 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/75746d88-007b-4c06-8fc0-e2fdff90ee0a
4 https://www.is.fi/autot/art-2000006648101.html
5 https://www.ess.fi/paikalliset/6184012
6 https://www.kaleva.fi/himasen-tutkimus-nyt-selvisi-mita-700-000-eurolla/1737702
7 https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4869482
8 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1a928da3-5d55-4748-a41e-04ca933bcae3
9 https://www.is.fi/politiikka/art-2000008997790.html
10 https://www.ksml.fi/paikalliset/6208074
11 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ea5e4bea-adbc-4d54-a337-5826c94cc886
12 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009899328.html

[Jorma M.]

Joku uuttera ja tietävä voisi tehdä vastaavan listan myös seuraavista:

- aluetuet
- yritystuet
- elinkeinotuet
- EU:n tuet
- koronatuet
- Uniper-tuet
- tuulimyllytuet
- Viherhömppätuet
- Martela-tuet (tuoliin pierevien suojatyöpaikat
- Yle-tuet
- kulttuurituet
jne

[Torspo]

Tuulivoimatukia oli maksettu 21.2.2022 mennessä 1,5 miljardia euroa.

Tukipolitiikka on varsin mielenkiintoinen, tappiot sosialisoitiin takuuhinnan muodossa, mutta ylisuuria voittoja ei vähennetty saaduista tuista.

Takuuhinta 83,5 €/MWh
- jos markkinahinta 10 €/MWh tuli tukea 73,5€/MWh
- jos hinta oli 200 €/MWh kaiken sai pitää itse

Pientuottajat suljettiin markkinoilta kynnysrahalla, tuen piiriin päästäkseen piti olla rahat vähintään 500 kVA voimalaan ja sen piti olla uusi. Puhutaan edelleen noin miljoonan investoinnista kaikkine lupineen ja selvityksineen. YVA ja muu byrokratia kustantaa ulkoa ostettuna 150-500 k€.

[Random Walker]

Täältä ketjustahan niitä eriskummallisia ja käsittämättömiä tukipäätöksiä löytyy. Rahaa on ja sitä on poltettu oikein tehokkaasti. Siitä vaan omalla vastuulla lukemaan. Pectuksen ketjua lukiessa on muutamat käämit palaneet.

https://hommaforum.org/index.php/topic,125790.0.html

[Nikolas]

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio mainitsi puheessaan edellisen hallituksen Uniper-sekoilut.

Tapaus Uniper

Tavion mukaan Suomelle "pedattu rooli EU:n ikuisena maksumiehenä on varsin ongelmallinen".

– Me tiedämme, mitä tapahtuu, jos hallitus ei voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa. Siitä seuraa lisää samanlaisia tapauksia kuin valtionyhtiö Fortumin Uniper. Valtio myi Pekka Haaviston johdolla sähköverkkonsa Carunalle ja suunnilleen samalla summalla hankki Uniperin, jonka taas Marinin hallitus hävitti.

– Uniperiin kaadettiin miljardeja euroja suomalaisten rahaa, sen päälle vielä lisää rahaa saksalaisten tukemiseen ja lopulta Saksa sai yhtiön omaan kansalliseen hallintaansa. Marinin ja Tuppuraisen valvonnassa kansallisomaisuutemme menetettiin. Uniperin Saksassa ja Ruotsissa omistamien vesivoimalaitosten teho oli suurempi kuin Suomen vesivoimalaitosten yhteensä, Tavio puhui.

Tavio muistutti, että Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

– Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta EU:n yhteisvelkaa. Hallitusohjelmaan onkin nyt saatu hyviä linjauksia: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita.

– Hallitus ajaa myös perussopimukseen kirjatun markkinakurin no bailout -periaatteen palauttamista valuuttaunioniin ja velkajärjestelymekanismin käyttöönottoa. Euromaiden velkoja ei pidä siirtää toisten euromaiden tai instituutioiden vastuulle, eikä Euroopan keskuspankin tehtävä ole rahoittaa ylivelkaantuneita jäsenmaita, Tavio sanoi.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f9c2302c-4e42-4f95-8349-1437d1ab68b9