Mielipuolinen tuhlaus julkishankinnoissa

[Uuno Nuivanen]

Keravan johto tilasi kriisiviestintäkonsultin avukseen – Laskuerittely pimitetään
Kaupungin johdon kriisiviestintäkonsultoinnin kattohinnaksi sovittiin 8 999 euroa. Vähintään 9 000 euron hankinnasta olisi pitänyt tehdä julkinen päätös.

Keravan kaupungin johto tilasi marraskuussa avukseen kriisiviestintäkonsultin. Konsulttiapua käytettiin kaupunginjohtajan johtamistyylin herättämää kritiikkiä sekä kyseenalaisia keppijumppahankintoja koskevien kohujen hallitsemiseen.

Kriisiviestintäavuksi tilattiin ilman kilpailutusta Tampereen yliopiston viestintäjohtajan paikalta kohujen saattelemana lähtenyt Camilla Lindfors yrityksensä Darely Oy:n kautta.

– Keravan kaupunki on viime aikoina saanut negatiivista julkisuutta lehtien palstoilla ja lähestyn nyt yritystänne kriisiviestinnän tarjouspyynnöllä. Millä tuntihinnalla ja aikataululla pystyisitte auttamaan kaupungin johtoa kriisiviestinnässä, kysyi kaupungin henkilöstö- ja talousjohtaja Katja Immonen sähköpostissaan Lindforsilta perjantaina 24. marraskuuta.

Kattohinta 8 999 euroa

Lindfors lähetti tarjouksen: 210 euroa tunnilta, iltaisin ja viikonloppuisin 290 euroa tunnilta. Työ aloitettiin jo maanantaina.

Kirjallinen tilaus tehtiin vasta keskiviikkona. Tilauksessa avattiin piikki 8 999 euroon asti. Syy laskutuskatolle ei selviä tilauksesta, mutta yksi vihje löytyy kaupungin hankintaohjeesta.

Niiden mukaan alle 9 000 euron hankinnat voidaan tehdä ilman kilpailutusta ja kirjallista päätöstä. Tehdyt viranhaltijapäätökset taas pitäisi viedä tiedoksi kaupunginhallitukselle laillisuusvalvontaa varten. Nyt hankinta tuli ilmi vain sattumalta, kun Iltalehti kysyi mahdollisista kriisiviestinnän ostopalveluita viestintäjohtaja Thomas Sundilta. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6821d994-4b1c-4001-a5c9-a03379b973ff

[ikuturso]

Keravan johto tilasi kriisiviestintäkonsultin avukseen – Laskuerittely pimitetään
Kaupungin johdon kriisiviestintäkonsultoinnin kattohinnaksi sovittiin 8 999 euroa. Vähintään 9 000 euron hankinnasta olisi pitänyt tehdä julkinen päätös.
...
Lindfors lähetti tarjouksen: 210 euroa tunnilta, iltaisin ja viikonloppuisin 290 euroa tunnilta. Työ aloitettiin jo maanantaina.

Kirjallinen tilaus tehtiin vasta keskiviikkona. Tilauksessa avattiin piikki 8 999 euroon asti.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6821d994-4b1c-4001-a5c9-a03379b973ff

Näppärä tuo vanhan Casio-laskimen seksagesimaali(60-kanta) laskujärjestelmä.

Oletin, että viikonlopputyötä tulee 10 tuntia, eli 2900 euroa,
Lopulla 6099 eurolla saakin sitten 29 tuntia, 2 minuuttia ja 34,29 sekuntia arkiaikaa, ettei suotta jää overheadia tuohon piikkiin.

-i-

[Uuno Nuivanen]

Veron­maksajille jättilasku Dubain ilmasto­kokouksesta – VIP-palvelua ja yli 800 euroa yhdestä hotelliyöstä

IS selvitti, paljonko Suomelle maksoi ilmastokokous, johon lennätettiin 45 poliitikkoa ja viranhaltijaa. Pääministeri Petteri Orpon seurue turvautui lentokentällä VIP-palveluun.

Suomesta lennätettiin YK:n ilmastokokoukseen Dubaihin viime vuoden lopulla 45 poliitikkoa ja viranhaltijaa. Heidän lentonsa ja majoituksensa maksoivat yhteensä yli 211 400 euroa.

Dubaissa järjestetty COP28-kokous alkoi 30. marraskuuta ja päättyi 13. joulukuuta. IS tutki kokoukseen osallistuneiden matkalaskut.

Kalleimmat lennot olivat pääministeri Petteri Orpolla (kok) ja hänen matkaseurueellaan, johon kuuluivat erityisavustaja, diplomaattiavustaja sekä valtioneuvoston viestintäjohtaja.

Orpon lennot business-luokassa maksoivat yhteensä 5 649 euroa. Kaikkein eniten maksoivat valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajan Päivi Paasikosken lennot, 6 650 euroa.

Lentolippujen hinnoissa on mukana myös palvelumaksuja.

Pääministeri lensi Dubaihin Helsingistä Amsterdamin kautta kokouksen alkamispäivänä. Hänen delegaatioonsa kuului kaiken kaikkiaan seitsemän ihmistä.

Amsterdamin lentokentällä Orpolle ja neljälle seurueen jäsenelle ostettiin VIP-palveluna saatto lennolta toiselle.

Se maksoi yhteensä 2 480 euroa. ...

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010111368.html

[Lalli IsoTalo]

Suomesta lennätettiin YK:n ilmastokokoukseen Dubaihin viime vuoden lopulla 45 poliitikkoa ja viranhaltijaa. Heidän lentonsa ja majoituksensa maksoivat yhteensä yli 211 400 euroa.

Olivatko poliitikot ja viranhaltijat hiilikompensoituja vai luontokatoisia?

[JoKaGO]

Veron­maksajille jättilasku Dubain ilmasto­kokouksesta – VIP-palvelua ja yli 800 euroa yhdestä hotelliyöstä

IS selvitti, paljonko Suomelle maksoi ilmastokokous, johon lennätettiin 45 poliitikkoa ja viranhaltijaa. Pääministeri Petteri Orpon seurue turvautui lentokentällä VIP-palveluun.

Suomesta lennätettiin YK:n ilmastokokoukseen Dubaihin viime vuoden lopulla 45 poliitikkoa ja viranhaltijaa. Heidän lentonsa ja majoituksensa maksoivat yhteensä yli 211 400 euroa.

Dubaissa järjestetty COP28-kokous alkoi 30. marraskuuta ja päättyi 13. joulukuuta. IS tutki kokoukseen osallistuneiden matkalaskut.

Kalleimmat lennot olivat pääministeri Petteri Orpolla (kok) ja hänen matkaseurueellaan, johon kuuluivat erityisavustaja, diplomaattiavustaja sekä valtioneuvoston viestintäjohtaja.

Orpon lennot business-luokassa maksoivat yhteensä 5 649 euroa. Kaikkein eniten maksoivat valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajan Päivi Paasikosken lennot, 6 650 euroa.

Lentolippujen hinnoissa on mukana myös palvelumaksuja.

Pääministeri lensi Dubaihin Helsingistä Amsterdamin kautta kokouksen alkamispäivänä. Hänen delegaatioonsa kuului kaiken kaikkiaan seitsemän ihmistä.

Amsterdamin lentokentällä Orpolle ja neljälle seurueen jäsenelle ostettiin VIP-palveluna saatto lennolta toiselle.

Se maksoi yhteensä 2 480 euroa. ...

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010111368.html

Tähän voin kertoa tositapauksen vähän toisenlaisesta matkustusluokasta.

Taannoin Istanbulin kentällä tapasin Helsinkiin lähtevän lennon portilla Sebastian Tynkkysen, joka oli palaamassa kotiin valiokuntamatkalta Mosambikista  Näin kertoi kun juteltiin, muita kansanedustajia en bongannut.

Sebu matkusti sikaosastossa, polvet suussa niinkuin minäkin, ja Sebu on mua arviolta vajaa 10cm pitempi mies, pitkä kuin tiliväli. Mun lippuni ees-taas HEL-IST maksoi alle 300 euroa, enkä usko Sebun lipunkaan paljoa enempää maksaneen. Plus sitten edes-takainen lento Afrikkaan.

No, onneksi metrin prototyyppi Orpon ei tarvinnut ahtautua turistiluokkaan noinkin pitkällä lennolla. Me vientiteollisuuden orjat joudumme, riippumatta siitä, miten kaukana maantie on hatusta.

[Golimar]

Kuinkahan paljon tällaisia vasemmistolaisten suojatyöpaikkoja on?

Taideyliopisto aloittaa muutosneuvottelut: "Ihmiset ovat huolissaan ja heitä täytyy yrittää rauhoitella", toteaa pääluottamushenkilö
Toukokuun loppuun kestävien muutosneuvottelujen piirissä on koko Taideyliopiston 1300 työntekijän henkilöstö. Irtisanomisia pyritään välttämään.

Taideyliopisto aloittaa koko henkilökuntaa koskevat muutosneuvottelut, jotka kestävät vähintään toukokuun loppuun asti. Vähennystarve on enintään 55 henkilötyövuotta. Asia selviää Taideyliopiston tiedotteesta.

X

Jukon pääluottamushenkilö Sara Leppänen edustaa muun muassa akateemisia työntekijöitä, joiden parissa uutiset on otettu vastaan yllättyneinä. Hän toivoo, että asiasta oikeasti keskustellaan yhdessä, eikä sanella.

– Olisi tärkeätä, että yhteiskunnassa ylipäätään tajuttaisiin taiteen erityisyys. Se huolettaa, että ymmärretäänkö taidealaa tässä taloudellisessa tilanteessa.

X

Säästöt kohdistuvat opetus- ja tutkimushenkilöstöön, tuntiopettajiin sekä muuhun asiantuntija- ja tukihenkilöstöön. Laskennallisesti säästötavoite on 55 henkilötyövuotta, joista 25 henkilötyövuotta kohdistuisi alustavasti akateemiseen henkilöstöön ja 30 henkilötyövuotta palveluhenkilöstöön.

https://yle.fi/a/74-20077733

Opiskelijamäärä: 1 985 (vuonna 2022)

Suoritettujen tutkintojen määrä: 168 alempaa korkeakoulututkintoa, 279 ylempää korkeakoulututkintoa, 17 tohtorintutkintoa (vuonna 2022)

Hakijamäärä: 5 032 hakijaa, 356 uutta opiskelijaa (vuonna 2022)

Ranking-sijoitukset: 25. sija Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle vuoden 2023 QS World University Rankings -yliopistovertailussa esittävien taiteiden alalla

Opiskelijoiden kansainvälisyys: 17 % perustutkinto-opiskelijoista, 21 % tohtoriopiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta (vuonna 2022)

Tutkimus
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä: 1,2 miljoonaa euroa (vuonna 2022)

Tutkijoiden määrä: 20 tutkijaa (akatemiatutkija, tutkija, tutkijatohtori, yliopistotutkija), 219 tohtoriopiskelijaa. Lisäksi osa 63 professoristamme tekee tutkimusta. (Luvut vuodelta 2022.)

Julkaisujen määrä: 264, joista 112 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, 8 monografiaa, 37 vertaisarvioimatonta tieteellistä kirjoitusta, 76 ammattiyhteisölle suunnattua ja 31 suurelle yleisölle suunnattua julkaisua. (Luvut vuodelta 2022.)

Henkilöstö
Henkilöstömäärä: 769 henkilötyövuotta (vuonna 2022)

Henkilöstön kansainvälisyys: 12 % opetus- ja tutkimushenkilöstöstä tulee Suomen ulkopuolelta (vuonna 2022)

Talous
Liikevaihto (2022): 76 291 526 euroa
Kulut (2022): 79 746 743 euroa

X

https://www.uniarts.fi/yleistieto/avainlukuja/

X

Taideyliopiston kansainvälisten hakijoiden hakemusten määrä kasvoi edellisvuodesta noin kolmanneksella. Sama trendi on nähtävissä myös muissa Suomen korkeakouluissa, joissa kansainvälisten hakijoiden määrät ovat kasvaneet puolitoistakertaisiksi edellisvuosiin verrattuna. Yhteensä kansainvälisten hakijoiden osuus kaikista Taideyliopiston hakijoista oli 28 %.

Vararehtori Marjo Kaartinen uskoo kansainvälisen kiinnostuksen johtuvan Taideyliopiston erinomaisesta maineesta opiskelupaikkana. Myös suusta suuhun kulkevalla sanomalla on Kaartisen mukaan iso vaikutus.

"Saamme paljon hakemuksia täällä opiskelijavaihdossa olleilta, ja meiltä valmistuneet tulevat meitä kehuessaan tehneeksi paljon henkilökohtaista markkinointityötä".

X

https://www.uniarts.fi/artikkelit/uutiset/taideyliopistoon-valittiin-313-uutta-opiskelijaa-kansainvalisten-hakijoiden-maara-kasvoi-kolmanneksella/

[Uuno Nuivanen]

Verohallinnon johtamispäivistä jättilasku veronmaksajille
Henkilöstönsä pikkujoulut peruuttanut Verohallinto järjesti johtajilleen 153 000 euroa maksaneen tilaisuuden Scandic Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Verohallinnon johtamispäivät järjestettiin Scandic Marina Congress Centerissä 12.–13. maaliskuuta. Tilaisuuteen osallistui reilut 500 henkilöä eri puolelta Suomea.

Tilaisuus maksoi veronmaksajille reilut 153 000 euroa, Verohallinto ilmoittaa IL:lle.

Lopullinen summa selviää toukokuussa, kun tilaisuuteen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta matkanneet ovat tehneet matkalaskunsa ja saaneet päivärahansa toukokuun puoliväliin mennessä.

Suurimmat kuluerät olivat kokouspaketti (64 236 euroa), majoitus (39 755 euroa) ja illallinen (26 226 euroa). Alkoholitarjoilun osuus oli 5 100 euroa. ...

Eikö ole mukava tietää, että sinulta ryöstetyt rahat menevät ainakin hyvään tarkoitukseen? 

https://www.iltalehti.fi/talous/a/aaa071b5-7c0c-41a9-beb9-eb3e284881df

[mmm]

Verohallinnon johtamispäivistä jättilasku veronmaksajille
Henkilöstönsä pikkujoulut peruuttanut Verohallinto järjesti johtajilleen 153 000 euroa maksaneen tilaisuuden Scandic Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Verohallinnon johtamispäivät järjestettiin Scandic Marina Congress Centerissä 12.–13. maaliskuuta. Tilaisuuteen osallistui reilut 500 henkilöä eri puolelta Suomea.

Tilaisuus maksoi veronmaksajille reilut 153 000 euroa, Verohallinto ilmoittaa IL:lle.

Lopullinen summa selviää toukokuussa, kun tilaisuuteen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta matkanneet ovat tehneet matkalaskunsa ja saaneet päivärahansa toukokuun puoliväliin mennessä.

Suurimmat kuluerät olivat kokouspaketti (64 236 euroa), majoitus (39 755 euroa) ja illallinen (26 226 euroa). Alkoholitarjoilun osuus oli 5 100 euroa. ...

Eikö ole mukava tietää, että sinulta ryöstetyt rahat menevät ainakin hyvään tarkoitukseen? 

https://www.iltalehti.fi/talous/a/aaa071b5-7c0c-41a9-beb9-eb3e284881df

Ehdottomasti. Meillä ainoa firman sponssaama juttu oli pikkujoulut, ja se 20€/osallistuja budjetin kustansi asiakkaat. Sillä sai pitsan ja kaljan.

[ikuturso]

Kuinkahan paljon tällaisia vasemmistolaisten suojatyöpaikkoja on?

Taideyliopisto aloittaa muutosneuvottelut: "Ihmiset ovat huolissaan ja heitä täytyy yrittää rauhoitella", toteaa pääluottamushenkilö
Toukokuun loppuun kestävien muutosneuvottelujen piirissä on koko Taideyliopiston 1300 työntekijän henkilöstö. Irtisanomisia pyritään välttämään.

Yksi osa taideyliopistoa on Sibelius-akatemia, missä koulutetaan mm. kanttoreita, orkesterimuusikoita, musiikinopettajia ja kapellimestareita. Jos sinfoniaorkesterissa on jo parikymmentä erilaista soitinta ja siihen päälle toiset parikymmentä muuta soitinta, niin pelkästään niiden tunti- ja aineopettajista koostuu pieni armeija.
Noihin instrumenttiopintoihin lisäksi laulu, ooppera, kuorolaulu, musiikin teoria, sävellysoppi ym.

Taideyliopistossa on lisäksi kuvataideakatemia ja teatterikorkeakoulu.

Maassamme on aina ollut musiikkiopistoja, konservatorioita ja sibis. On hyvä, että musiikkia opetetaan myös korkealla tasolla.

-i-

[Totti]

Julkisiin hankintoihin pätee seuraava viisaus:

- Jos ostat itsellesi omilla rahoillasi, haluat parhainta laatua edullisimpaan hintaan.
- Jos ostat muille omilla rahoillasi, haluat edullisimpaan hintaan välittämättä laadusta.
- Jos ostat itsellesi muiden rahoilla, haluat parhainta laatua välittämättä hinnasta.
- Jos ostat muille muiden rahoilla, ostat välittämättä hinnasta ja laadusta.

[MinäVuan]

Julkisiin hankintoihin pätee seuraava viisaus:

- Jos ostat itsellesi omilla rahoillasi, haluat parhainta laatua edullisimpaan hintaan.
- Jos ostat muille omilla rahoillasi, haluat edullisimpaan hintaan välittämättä laadusta.
- Jos ostat itsellesi muiden rahoilla, haluat parhainta laatua välittämättä hinnasta.
- Jos ostat muille muiden rahoilla, ostat välittämättä hinnasta ja laadusta.

Mielenkiintoinen aihe... Jos kunta olisi vaikkapa kilpailuttamassa kadunrakennusurakkaa ja haluaisi laadullisesti parhaan, millä perustein valittaisiin urakoitsija? Eli miten laatua vertailtaisiin urakoitsijoiden kesken?

[Luotsi]

Julkisiin hankintoihin pätee seuraava viisaus:

- Jos ostat itsellesi omilla rahoillasi, haluat parhainta laatua edullisimpaan hintaan.
- Jos ostat muille omilla rahoillasi, haluat edullisimpaan hintaan välittämättä laadusta.
- Jos ostat itsellesi muiden rahoilla, haluat parhainta laatua välittämättä hinnasta.
- Jos ostat muille muiden rahoilla, ostat välittämättä hinnasta ja laadusta.

Mielenkiintoinen aihe... Jos kunta olisi vaikkapa kilpailuttamassa kadunrakennusurakkaa ja haluaisi laadullisesti parhaan, millä perustein valittaisiin urakoitsija? Eli miten laatua vertailtaisiin urakoitsijoiden kesken?

Kesämökki kylkiäisenä. Erittäin helppoa päätöksenteko minulle olisi.

Hieman kokemusta pöydän molemmilta puolilta omaavana sanoisin että se suurin ongelma julkisen puolen hankinnoissa ei suinkaan ole korruptio (jota kyllä osataan varoa) vaan ihan aidosti osaamisen puute päättävillä - ylemmät virkamiehet - tasoilla. Lasku osaamattomuudesta lankeaa veronmaksajille mutta viranhaltija jatkaa virkapallillaan koska virkavirhettä, -rikoksesta puhumattakaan ei voida osoittaa.

[Jaska Pankkaaja]

Mielenkiintoinen aihe... Jos kunta olisi vaikkapa kilpailuttamassa kadunrakennusurakkaa ja haluaisi laadullisesti parhaan, millä perustein valittaisiin urakoitsija? Eli miten laatua vertailtaisiin urakoitsijoiden kesken?

Esimerkiksi vaatimalla tien pohjien tekemistä kunnolla. Tuo tie mitä ajan muutaman sata metriä lähes päivittäin on hyvä esimerkki siitä että varmasti valittiin halvin muttei edullisin koska fiksataan vuosittain.

[Ari-Lee]

Pelkästään valtion yhtiöiden johtajien palkat ovat pöyristyttäviä rosvokratiassa. Ja mikä tuo pahoinvointialue on...

2013:
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa oleva Suomen Hevosopisto Oy maksaa vuodessa toimitusjohtajalleen 167 000 euroa...
https://yle.fi/a/3-6438983

IL selvitti: Hyvinvointialueilla on yli 600 johtajaa – Katso jättilista oman alueesi johtajien palkoista
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ec74c7e4-6fb2-43bd-bf74-e0e8f2858cb8

2022:
Alkon toimitusjohtaja sai viime vuonna palkkaa ja bonuksia 488 000 euroa – Korona tiputti litramyyntiä, mutta palkkiopussi paisui
Kansanedustajista koostuvalle Alkon hallintoneuvostolle maksettiin palkkiota viime vuonna yhteensä 39 700 euroa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alkon-toimitusjohtaja-sai-viime-vuonna-palkkaa-ja-bonuksia-488000-euroa-korona-tiputti-litramyyntia-mutta-palkkiopussi-paisui/175a8227-8d1c-4d87-bf0c-cb45ccdc8fa9

[MinäVuan]

Mielenkiintoinen aihe... Jos kunta olisi vaikkapa kilpailuttamassa kadunrakennusurakkaa ja haluaisi laadullisesti parhaan, millä perustein valittaisiin urakoitsija? Eli miten laatua vertailtaisiin urakoitsijoiden kesken?

Esimerkiksi vaatimalla tien pohjien tekemistä kunnolla. Tuo tie mitä ajan muutaman sata metriä lähes päivittäin on hyvä esimerkki siitä että varmasti valittiin halvin muttei edullisin koska fiksataan vuosittain.

Mutta miten vertaat tarjoukset laadullisesti? Ja tuo mainitsemasi asia on tietenkin jokaisen tarjouspyynnön lähtökohta. Aina tai ei kuitenkaan ongelma urakoitsijassa.

[Lalli IsoTalo]

On hyvä, että musiikkia opetetaan myös korkealla tasolla.

Kun valtio maksaa diplomi-inssien ja kauppatieteen maistereiden sun muiden opinnot, niin en todellakaan ala valittamaan muusikkojen kouluttamisesta valtion rahoilla.

Ainahan me suomalaiset valitetaan yhdestä sun toisesta asiasta, mutta onhan täällä kuitenkin koulutus - ylimmälle tasolle asti - ja terveydenhoitokin jotakuinkin "ilmaista", siis veronmaksajien kustantamaa. Vaikka olisi kuinka tahansa huonoista oloista lähtöisin, niin silti voi edetä niin pitkälle kuin aivot antavat myöden.

Toisin kuin monessa muussa paikassa.

Älkäämme unohtako sitä.

The cost of a Master's degree typically ranges between $56,000 and $75,000 depending on the school, the major, and the length of the program. The average cost of a Master's degree is $59,684. A Master's degree in Education typically costs $42,010. On average, the cost of a Master's degree in Arts is usually $66,950.

[ikuturso]

On hyvä, että musiikkia opetetaan myös korkealla tasolla.

Kun valtio maksaa diplomi-inssien ja kauppatieteen maistereiden sun muiden opinnot, niin en todellakaan ala valittamaan muusikkojen kouluttamisesta valtion rahoilla.

Musiikin maisteri soittamassa kontrabassoa sinfoniaorkesterissa antaa kansalle miljoona kertaa enemmän iloa kuin sukupuolentutkimuksen maisteri Åbo akademissa tehtailemassa woketutkimuksia.

Ja tulee sieltä sibiksestä muutakin iloa kuin orkesterimuusikoita.

Formed in 1993 at the world-renowned Sibelius Academy in Helsinki, Finland, Apocalyptica began life as a loving, lo-fi nod to Metallica from four classically-trained musicians with no greater ambition than to explore their favourite band's music with their chosen instrument. As founding band leader Eicca Toppinnen explains, the project would take on a life of its own when they finally released Plays Metallica By Four Cellos in 1996. More than a debut, it was a monster in waiting.

-i-

[Totti]

Hieman kokemusta pöydän molemmilta puolilta omaavana sanoisin että se suurin ongelma julkisen puolen hankinnoissa ei suinkaan ole korruptio (jota kyllä osataan varoa) vaan ihan aidosti osaamisen puute päättävillä - ylemmät virkamiehet - tasoilla.

Yhdyn tähän kantaan.

Olen itsekin ollut mukana julkisen puolen teknisissä hankinnoissa ja vallitseva tila on pitkälti täydellinen ymmärtämättömyys siitä, mitä ollaan hankkimassa, miten hankinta pitäisi spesifioida, mikä on todellinen tarve ja onko tarvetta ollenkaan.

Juttu menee yleensä niin, että jostain lattiatasolta tulee sinänsä perusteltu toive vaikka uudistaa joku laite. Asia poreilee siitä sitten hiljalleen ylös väliportaan johdolle, joka ottaa asian käsittelyyn. Yleensä jo tässä vaiheessa tietotaitoa on hävinnyt matkan varrella eikä johtajat oikein tiedä mitä tarkalleen ollaan tekemässä.

Tässä vaiheessa konsultit tuuppaavat astua mukaan kuvaan eli johtajat tilaavat selvityksen hankinnasta. Kyse ei ole vain omien osaamispuutteiden täydentämisestä vaan konsulteilla suojataan myös oma selkä syytöksiltä jos hanke menee mönkään, kuten se hyvin usein menee. Konsultit maksavat maltaita ja saattavat jopa moninkertaistaa hankinnan kokonaishinnan, tosin eri kirjanpidon rivillä kun itse hankinta on.

Konsulttipalkkioihin lasketaan sisään erinäisiä riskilisiä, jonka puitteissa tarjotaan eräänlainen vakuutus virkamiehille, jonka puitteissa he saavat syyttää konsultointia jos hanke epäonnistuu. Eli konsultointiin sisältyy eräänlaista epämuodollista vastuuvapautta, josta laskutetaan korotettua hintaa.

Samalla tietenkin konsultit suojaavat oman selkänsä tekemällä "varmoja" suosituksia eli neuvotaan ostamaan sitä mitä konsultit ennestään tuntevat ja mitä he ovat aikaisemmin suositelleet muille ns. "varmoilta taloilta". Nämä "varmat talot" tuuppaavat sitten olemaan suuret ja kalliit firmat, kuten IT-hankkeissa esim. Tieto ja IBM, joiden laskutus on täysin posketon. Epäilykseni on, että yritykset maksavat konsulteille suosituksista eli taustalla liikkuu jonkinlainen provisiokuvio toteutuneista kaupoista.

Selvitysten jälkeen hanke kilpailutetaan, jonka jälkeen se menee erinäisten lautakuntien hyväksyttäväksi. Lautakunnissa hyvin harva tietää aiheesta yhtään mitään. Siellä istuu puolueiden porukoita ja (anteeksi misogyniani) aivan liikaa täysin epäpäteviä naisia, joilla ei ole edes perustason kosketuspintaa päätettäviin asioihin. Etenkin vasemmiston edustajat ovat ihan helvetin pihalla ihan kaikesta, maalaisjärki ja suhteellisuudentaju puuttuu kokonaan eikä raha merkitse yhtään mitään.

Tässä vaiheessa lautakunnan kokoukseen tilataan "asiantuntija" eli konsultti kertomaan näkemyksensä. Käytännössä päätös menee sitten sen mukaan, mitä konsultti sanoo koska kukaan ei uskalla tunnustaa tyhmyyttään ja kyseenalaistaa hanketta sen enempää.

Koko tämä prosessi etenee siis pitkälti niin, että tehdään hankintoja "varman päälle" eli kalleinta mitä on saatavissa koska luotetaan konsulttien puheisiin ja jokainen porras pyrkii pyristelemään irti omasta vastuustaan tuhlaamalla tarpeeksi rahaa varmistaakseen selustansa.

Lehtien otsikkoihin päätyy yleensä vain suuret julkiset ökytuhlaukset kuten erinäiset virastojen juhlat jne. Paljon suurempi ja ratkaisevampi potti piilee kuitenkin julkisen sektorin arkisimmissa hankinnoissa, jossa muutaman sadan euron juttu helposti muuttuu tonnien kustannukseksi kun se kierrätetään virallisten kanavien ja konsultointien läpi ja / tai hankinta pitää tehdä ns. hovihankkijoiden kautta eli yrityksiltä, joiden kanssa on tehty pitkiä hankintasopimuksia.

Ongelma koko tässä kuviossa on vastuun puute. Millään julkisella taholla ei ole mielenkiintoa tehdä hankintoja tehokkaasti koska virkamiehiä ei voi helposti erottaa ja poliitikot istuvat lyhyen aikaa ja tekevät kollektiivisia päätöksiä, jossa kellään ei ole vastuuta mistään vaalikautta pitempään.

[jmk]

Ongelma koko tässä kuviossa on vastuun puute. Millään julkisella taholla ei ole mielenkiintoa tehdä hankintoja tehokkaasti koska virkamiehiä ei voi helposti erottaa ja poliitikot istuvat lyhyen aikaa ja tekevät kollektiivisia päätöksiä, jossa kellään ei ole vastuuta mistään vaalikautta pitempään.

Julkisen rahankäytön sisäänrakennettu ongelma.

Toki erilaisilla mekanismeilla tätä pyrkiä joko torjumaan tai entisestään pahentamaan, eli kaikki julkinen rahankäyttö ei ole yhtä epäonnistunutta. Lähtökohta kuitenkin on, että siinä on huonoon suuntaan ohjaavat insentiivit.

Tästä huolimatta suomalainen sosdemkansa vannoo julkisen rahankäytön autuullisuutta kaikkieen yksityiseen verrattuna. Olisipa hauska tietää, milloin silmät aukeavat.

[MinäVuan]

Hieman kokemusta pöydän molemmilta puolilta omaavana sanoisin että se suurin ongelma julkisen puolen hankinnoissa ei suinkaan ole korruptio (jota kyllä osataan varoa) vaan ihan aidosti osaamisen puute päättävillä - ylemmät virkamiehet - tasoilla.

Yhdyn tähän kantaan.

Olen itsekin ollut mukana julkisen puolen teknisissä hankinnoissa ja vallitseva tila on pitkälti täydellinen ymmärtämättömyys siitä, mitä ollaan hankkimassa, miten hankinta pitäisi spesifioida, mikä on todellinen tarve ja onko tarvetta ollenkaan.

Juttu menee yleensä niin, että jostain lattiatasolta tulee sinänsä perusteltu toive vaikka uudistaa joku laite. Asia poreilee siitä sitten hiljalleen ylös väliportaan johdolle, joka ottaa asian käsittelyyn. Yleensä jo tässä vaiheessa tietotaitoa on hävinnyt matkan varrella eikä johtajat oikein tiedä mitä tarkalleen ollaan tekemässä.

Tässä vaiheessa konsultit tuuppaavat astua mukaan kuvaan eli johtajat tilaavat selvityksen hankinnasta. Kyse ei ole vain omien osaamispuutteiden täydentämisestä vaan konsulteilla suojataan myös oma selkä syytöksiltä jos hanke menee mönkään, kuten se hyvin usein menee. Konsultit maksavat maltaita ja saattavat jopa moninkertaistaa hankinnan kokonaishinnan, tosin eri kirjanpidon rivillä kun itse hankinta on.

Konsulttipalkkioihin lasketaan sisään erinäisiä riskilisiä, jonka puitteissa tarjotaan eräänlainen vakuutus virkamiehille, jonka puitteissa he saavat syyttää konsultointia jos hanke epäonnistuu. Eli konsultointiin sisältyy eräänlaista epämuodollista vastuuvapautta, josta laskutetaan korotettua hintaa.

Samalla tietenkin konsultit suojaavat oman selkänsä tekemällä "varmoja" suosituksia eli neuvotaan ostamaan sitä mitä konsultit ennestään tuntevat ja mitä he ovat aikaisemmin suositelleet muille ns. "varmoilta taloilta". Nämä "varmat talot" tuuppaavat sitten olemaan suuret ja kalliit firmat, kuten IT-hankkeissa esim. Tieto ja IBM, joiden laskutus on täysin posketon. Epäilykseni on, että yritykset maksavat konsulteille suosituksista eli taustalla liikkuu jonkinlainen provisiokuvio toteutuneista kaupoista.

Selvitysten jälkeen hanke kilpailutetaan, jonka jälkeen se menee erinäisten lautakuntien hyväksyttäväksi. Lautakunnissa hyvin harva tietää aiheesta yhtään mitään. Siellä istuu puolueiden porukoita ja (anteeksi misogyniani) aivan liikaa täysin epäpäteviä naisia, joilla ei ole edes perustason kosketuspintaa päätettäviin asioihin. Etenkin vasemmiston edustajat ovat ihan helvetin pihalla ihan kaikesta, maalaisjärki ja suhteellisuudentaju puuttuu kokonaan eikä raha merkitse yhtään mitään.

Tässä vaiheessa lautakunnan kokoukseen tilataan "asiantuntija" eli konsultti kertomaan näkemyksensä. Käytännössä päätös menee sitten sen mukaan, mitä konsultti sanoo koska kukaan ei uskalla tunnustaa tyhmyyttään ja kyseenalaistaa hanketta sen enempää.

Koko tämä prosessi etenee siis pitkälti niin, että tehdään hankintoja "varman päälle" eli kalleinta mitä on saatavissa koska luotetaan konsulttien puheisiin ja jokainen porras pyrkii pyristelemään irti omasta vastuustaan tuhlaamalla tarpeeksi rahaa varmistaakseen selustansa.

Lehtien otsikkoihin päätyy yleensä vain suuret julkiset ökytuhlaukset kuten erinäiset virastojen juhlat jne. Paljon suurempi ja ratkaisevampi potti piilee kuitenkin julkisen sektorin arkisimmissa hankinnoissa, jossa muutaman sadan euron juttu helposti muuttuu tonnien kustannukseksi kun se kierrätetään virallisten kanavien ja konsultointien läpi ja / tai hankinta pitää tehdä ns. hovihankkijoiden kautta eli yrityksiltä, joiden kanssa on tehty pitkiä hankintasopimuksia.

Ongelma koko tässä kuviossa on vastuun puute. Millään julkisella taholla ei ole mielenkiintoa tehdä hankintoja tehokkaasti koska virkamiehiä ei voi helposti erottaa ja poliitikot istuvat lyhyen aikaa ja tekevät kollektiivisia päätöksiä, jossa kellään ei ole vastuuta mistään vaalikautta pitempään.

Yli kynnysarvojen menevät julkiset hankinnat kilpailutetaan nykyään yleisimmin Cloudian kautta. Hankintamenettelynä avoin menettely.  Tällöin kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät yritykset voivat tarjoata kyseistä hankintaa. Soveltuvuusvaatimukset voivat koskea liikevaihtoa, luottoluokitusta, referenssejä... mikäli hankintayksikkö asettaa liian tiukat soveltuvuusvaatimukset, todennäköisimmin, joku yritys tästä valittaa MaO:hon. Markkinaoikeuden päätöstä odotellaankin sitten vuosi ja hankinta keskeytyksissä. Virkamies tai hankintayksikkö ei todellakaan tähän rumbaan halua.

Mitä tulee konsulttien hintoihin, niin ne on kilpailtuja hintoja nekin. Puittari tai isommissa hankinnoissa oma kilpailutuksensa.

[Totti]

Yhdyn tähän kantaan.

Yli kynnysarvojen menevät julkiset hankinnat kilpailutetaan nykyään yleisimmin Cloudian kautta. Hankintamenettelynä avoin menettely.  Tällöin kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät yritykset voivat tarjoata kyseistä hankintaa. Soveltuvuusvaatimukset voivat koskea liikevaihtoa, luottoluokitusta, referenssejä... mikäli hankintayksikkö asettaa liian tiukat soveltuvuusvaatimukset, todennäköisimmin, joku yritys tästä valittaa MaO:hon. Markkinaoikeuden päätöstä odotellaankin sitten vuosi ja hankinta keskeytyksissä. Virkamies tai hankintayksikkö ei todellakaan tähän rumbaan halua.

Mitä tulee konsulttien hintoihin, niin ne on kilpailtuja hintoja nekin. Puittari tai isommissa hankinnoissa oma kilpailutuksensa.

Kilpailutus on monesti lähinnä teoreettista ja pakollinen muodollisuus.

Hyvin usein on jo etukäteen päätetty, ketkä voisia olla toimittajina. Kilpailutuksen kriteerit asetetaan sitten sen mukaan. Tyyppiesimerkki on, että toimittajalla pitää olla esim. ympärivuorokautinen päivystys vaikkei sitä tarvita mihinkään kun virastossa ei ole öisin ketään töissä. Tällaisia vaatimuksia asetetaan koska niillä saadaan karsittua pois pienemmät kilpailijat ja ohjattua kauppa tietyille suurimmille toimittajille.

Monesti ei edes ole realistisesti tarjolla kun yksi toimittaja, jolloin kilpailutus tehdään vain muodon vuoksi. Esimerkiksi erinäisissä teknisissä laitteissa voi olla yhteensopivuusvaatimuksia, jotka karsivat kaikki vaihtoehtoiset laitetoimittajat pois.

Toinen tapa kiertää kilpailutus on pilkkoa hankkeet pienempiin osiin, jolloin alitetaan kilpailutuskynnys eikä hankalaa kilpailutusta tarvitse tehdä vaan kauppa voidaan ohjaa halutulle toimittajalle.

Joskus kilpailutus voi jopa olla kalliimpaa kun suora ostaminen lähikaupasta. Kilpailutuksessa voidaan esim. päätyä hankintasopimuksiin, joka lukitsee hinnat pitkäksi aikaa. Eli toimittaja tarjoaa määräalennuksen, jolla hän voittaa kilpailun sinä hetkenä mutta hinta on vuoden päästä kalliimpi kun tavaran ostaminen ad hoc lähiliikkeestä. Tietokone- ja ohjelmistohankinnat ovat tyypillisesti tällaisia.

[Dangr]

 

[MinäVuan]

Meillä ATK-poju haki aikoinaan tarvitsemansa pientavarat ruokatunnilla prismasta tai paikallisesta alan liikkeestä. Sitten kilpailutettiin ja kaikesta pitää tehdä paperi, lähettää se kilpailun voittajalle sekä pääkonttoriin, ne lähettää postipakettina esim. hiiren ja sitten joku hakee sen työajallaan postista/tuodaan työpaikalle isolla hintalapulla.

Ja oli ihan yksityinen firma, voisin kuvitella että julkisella on vähintään yhtä kallis menettely?

Ja yksityisen ei tarvitse enää kilpailluttaa toisin kuin julkisen... ilmeisesti oli kovin pienistä määristä kyse, kun joku kävi prismasta ruokatunnilla. Isommissa ostoissa kilpailutus jo kannattaa, kun alennusprosentit yrityksille helposti 50% (parhaimmillaan olen nähnyt 80% alennusprosentteja). Edelleenkin toki yksityinen voi valita kenet haluaa. Tilanne muuttuu yksityiselläkin, jos hankinnan kynnysarvo ylittyy JA saa julkista tukea yli 59% hankinnan arvosta

[Dangr]

 

[MinäVuan]

Yhdyn tähän kantaan.

Yli kynnysarvojen menevät julkiset hankinnat kilpailutetaan nykyään yleisimmin Cloudian kautta. Hankintamenettelynä avoin menettely.  Tällöin kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät yritykset voivat tarjoata kyseistä hankintaa. Soveltuvuusvaatimukset voivat koskea liikevaihtoa, luottoluokitusta, referenssejä... mikäli hankintayksikkö asettaa liian tiukat soveltuvuusvaatimukset, todennäköisimmin, joku yritys tästä valittaa MaO:hon. Markkinaoikeuden päätöstä odotellaankin sitten vuosi ja hankinta keskeytyksissä. Virkamies tai hankintayksikkö ei todellakaan tähän rumbaan halua.

Mitä tulee konsulttien hintoihin, niin ne on kilpailtuja hintoja nekin. Puittari tai isommissa hankinnoissa oma kilpailutuksensa.

Kilpailutus on monesti lähinnä teoreettista ja pakollinen muodollisuus.

Hyvin usein on jo etukäteen päätetty, ketkä voisia olla toimittajina. Kilpailutuksen kriteerit asetetaan sitten sen mukaan. Tyyppiesimerkki on, että toimittajalla pitää olla esim. ympärivuorokautinen päivystys vaikkei sitä tarvita mihinkään kun virastossa ei ole öisin ketään töissä. Tällaisia vaatimuksia asetetaan koska niillä saadaan karsittua pois pienemmät kilpailijat ja ohjattua kauppa tietyille suurimmille toimittajille.

Monesti ei edes ole realistisesti tarjolla kun yksi toimittaja, jolloin kilpailutus tehdään vain muodon vuoksi. Esimerkiksi erinäisissä teknisissä laitteissa voi olla yhteensopivuusvaatimuksia, jotka karsivat kaikki vaihtoehtoiset laitetoimittajat pois.

Toinen tapa kiertää kilpailutus on pilkkoa hankkeet pienempiin osiin, jolloin alitetaan kilpailutuskynnys eikä hankalaa kilpailutusta tarvitse tehdä vaan kauppa voidaan ohjaa halutulle toimittajalle.

Joskus kilpailutus voi jopa olla kalliimpaa kun suora ostaminen lähikaupasta. Kilpailutuksessa voidaan esim. päätyä hankintasopimuksiin, joka lukitsee hinnat pitkäksi aikaa. Eli toimittaja tarjoaa määräalennuksen, jolla hän voittaa kilpailun sinä hetkenä mutta hinta on vuoden päästä kalliimpi kun tavaran ostaminen ad hoc lähiliikkeestä. Tietokone- ja ohjelmistohankinnat ovat tyypillisesti tällaisia.

En tiedä, onko sulla näistä kokemusta vai toistatko keskustelupalstojen juttuja, mutta sen voin sanoa, että noin asiat ei mene infrahankkeissa. Toimittajaa et pysty valitsemaan etukäteen ja toisaalta toimittajaa, joka olisi syytäkin saada pois kilpailusta ei onnistu. Miläli soveltuvuusvaatimukset vetää liian tiukalle hankkeeseen nähden, on seurauksena taatusti ulosjääneen toimittajan valitus markkinaoikeuteen , hankkeen keskeytyminen vuodeksi ja korvaukset toimittajalle. Ja tietty hankinta uusiksi.

Olen näitä hommia 15 vuotta tehnyt useammallekin kunnalle, niin aika tarkkaan Tiedän, miten nämä menee.

[Totti]

Kilpailutus on monesti lähinnä teoreettista ja pakollinen muodollisuus.

En tiedä, onko sulla näistä kokemusta vai toistatko keskustelupalstojen juttuja

Olen istunut pöydän molemmilla puolilla näissä asioissa.

mutta sen voin sanoa, että noin asiat ei mene infrahankkeissa.

Olin ehkä hieman naiivi kun kuvittelin, että tässä keskustellaan julkisen sektorin normihankinnoista eikä moottoriteiden rakentamisesta.

Riippuen mitä tarkoitat infrahankkeilla, niin totean, että ne ovat monesti poliittisia projekteja joiden "tarveharkinta" perustuu ihan omaan logiikkaansa joka ei välttämättä ole sama kun veronmaksajan logiikka. Itse hanke ehkä kilpailutetaan oikeaoppisesti, mutta päätökseen sekaantuu tyypillisesti erinäisiä puoluepoliittisia näkökantoja, jotka aivan liian usein tekevät niistä pelkkää rahantuhlausta (ketjun otsikkoon viitaten).

Esimerkiksi tänään saimme Kalakäärestä lukea, että "Turun tunnin juna" onkin kannattava vaikka se aikaisemmin oli todettu tappiolliseksi ( https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000010336232.html ). Laskelmat muuttuivat ihan päälaelleen kun ne nyt päätettiin tarkastaa uusin silmin.

Kannattavuus syntyi ilmeisesti nimeämällä hanke Länsiradaksi ja puliveivaamalla lukuja niin, että yhtäkkiä siihen saatiinkin kaiken maailman epäsuoria hyötyjä kuten 160 miljoonan edestä säästöä liikenneonnettomuuksista (en tiennytkään, että Turun moottoritiellä kolaroidaan satojen miljoonien edestä), 140 miljoonan edestä "ilmastovaikutuksia" (ilman rakennusvaiheen päästöjä) ja korjaamalla tunneleiden ja raiteiden alaskirjaukset pienemmäksi.

Kukaan ei kaipaa tätä uuttaa Länsirataa, mutta koska kokkarit haluavat junailla miljardien edestä rahaa sijoittajaporukoilleen, tämä vihreiden keksimä älyvapaa hanke pitää vaan rakentaa, se kirjattiin hallitusohjelmaan. Satoja miljoonia palaa seuraavina vuosina tähän typeryyteen samalla kun muualta pitää leikkaa saman verran. Epäilen, että budjetti ei edes tule pitämään vaan hinta ainakin kaksinkertaistuu kun perinteiset "yllättävät menot" lasketaan mukaan.

Tämä on esimerkki siitä, miten poliittisin verukkein keksitään massiivisia rahareikiä, jotka ehkä sitten "kilpailutetaan" oikeaoppisesti niin, että raha valuu oikeisiin taskuihin.

Tätä samaa tapahtuu myös kunnallisella tasolla missä kuntapoliitikot junailevat kotikonnuilleen pyöräteitä ja kaavoituksia kunnallistekniikalla siinä toivossa, että paikalliset äänestäjät ja rahatukijat muistavat heitä vaaleissa.

[Rasvari]

On hyvä, että musiikkia opetetaan myös korkealla tasolla.

Kun valtio maksaa diplomi-inssien ja kauppatieteen maistereiden sun muiden opinnot, niin en todellakaan ala valittamaan muusikkojen kouluttamisesta valtion rahoilla.

Periaatteessa olen samaa mieltä, tästäkin on aika polkenut ohitse. Joskus muinoin korkeakoulutetut olivat 95% insinöörejä, lääkäreitä ja vastaavia joille oli huutava tarve eikä kansalla ollut investointikykyä. Tätä tulisi kuitenkin säätää nykyaikaan niin ettei valtion, lue veronmaksajien, piikkiin koulutettaisi tehtäviin joista sijoitettuja rahoja ei tulla saamaan takaisin. Ilmaisen koulutuksenhan oli alunperinkin olla investointi tarpeelliseen kansalliseen osaamiseen eikä korkeakoulutukseen itseensä.

Jos opinnoista joutuisi maksamaan edes osan itse se motivoisi valitsemaan koulutuksen sen työllistävyyden pohjalta. Valtion suunnalta voisi edelleen tarjota edullista opintolainaa, jolla olisi sama ohjaava vaikutus. Stipendiaattikulttuurikin voisi kehittyä jos yksityisiä firmoja ei ryöstöverotettaisi.

En silti väheksy kulttuuria, se antaa ihmiselle paljon. Eränkäynti on myös kulttuuria, en valita etten ole saanut siihen valtion kustantamaa korkeakoulututkintoa ja kovapalkaista virkamiesvakanssia. Suoritan asiaa omaan piikkiini puhtaasta intohimosta.

Edit maksukykyä -> investointikykyä.

[Rasvari]

En tiedä, onko sulla näistä kokemusta vai toistatko keskustelupalstojen juttuja, mutta sen voin sanoa, että noin asiat ei mene infrahankkeissa. Toimittajaa et pysty valitsemaan etukäteen ja toisaalta toimittajaa, joka olisi syytäkin saada pois kilpailusta ei onnistu. Miläli soveltuvuusvaatimukset vetää liian tiukalle hankkeeseen nähden, on seurauksena taatusti ulosjääneen toimittajan valitus markkinaoikeuteen , hankkeen keskeytyminen vuodeksi ja korvaukset toimittajalle. Ja tietty hankinta uusiksi.

Olen näitä hommia 15 vuotta tehnyt useammallekin kunnalle, niin aika tarkkaan Tiedän, miten nämä menee.

Onhan näitä seurattu 25 vuotta eripuolilta, myös alapuolelta. Vaikka miten täsmällisesti ja tarkkarajaisesti kilpailutetaan aika-ajoin homma osuu tuulettimeen joista isoimmat päätyvät iltapäivälehtiin ja pienemmät roiskeet jäävät tutkan alle. Näissä liikkuu Suomen mittakaavassa niin isot massit että ristivedot ovat väistämättömiä toimijoiden pienen määrän vuoksi ja edellämainittujen julkisten hankintojen sisäänrakennettujen ongelmien vuoksi.

Tässä viimeisin mieleenmuistuva tapaus, lyhyenä yhteenvetona toisen ison IT-talon pyrkimys venyttää tarjouksen reunoja oheishankinnoilla. Vuoden riita ja hommat seis hieman pidempään, ei tullut halvaksi kenellekään.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/cgi-suomi-kimpaantui-valtiolle-tietoevry-diileista-yli-200-miljoonalla-sopimuslaajennuksia/92be7232-32ac-4c75-9029-675d7423de3f

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/cgi-suomi-neuvottelee-jopa-450-500-tyontekijan-lomautuksista/4af54026-6af5-4bcf-b493-b9bda224aff0

Edit: lisätty toinen linkki, maksumuurien takana mutta ingresseistä käy oleellinen ilmi. Valtion IT-talo Valtori onnistui saamaan aikaan  epäselvillä hankintakuvioillaan kunnon sekoilun.

[Augustus]

Kaipa tämä sopii tähän ketjuun, boldaukset lainauksessa omiani:

Hans, 17, ei pääse kesälomaksi kotiin – muutoin lastenkoti menettää hänestä saamansa rahat
...
17-vuotias Hans ei pääse kotilomalle lastensuojelulaitoksesta yli kahdeksi viikoksi. Sen takia Hans ei myöskään voi mennä kesätöihin kotipaikkakunnalleen. Hansin äidin mielestä ainoa syy on se, että laitos menettäisi silloin rahaa.

...

Hansin lastenkodissa yksi vuorokausi maksaa 344 euroa. Laitos saa saman maksun myös niistä viikonlopun päivistä, jotka Hans viettää kotona.

– Vuosikustannus Aavankivestä on tuolla hinnalla 125 560 euroa per lapsi. Summalla saataisiin palkattua lapselle tai nuorelle kokoaikainen oma koulunkäyntiavustaja kouluun ja kaksi perhetyöntekijää kotiin lapsen ja vanhemman arkea tukemaan, erityisasantuntija Aila Puurtinen-Korhonen, hyvinvointialueiden sote-työstä tukevasta Hyvil Oy:stä laskee.

...

Asiantuntijat pitävät yksityisten lastensuojelulaitosten kohoavia hintoja huolestuttavana ilmiönä. Yli 1000 euron vuorokausihinta ei ole harvinaisuus.

...

Lastensuojelulaitokset ovat nykyisin valtaosin yksityisiä yrityksiä. Esimerkiksi Helsingin vuoden 2022 lastensuojelun laitospalvelun ostot yksityiseltä sektorilta olivat 40,5 miljoonaa euroa ja julkiselta puolelta vain 5,5 miljoonaa euroa.

Ei ole todellista tämä, herättäkää mut..

[Kallan]

Kruunuvuorensillat. Pujtaasti poliittinen hanke ja ainakaan Vihreissä kukaan ei aikanaan kritisoinut, että miksi alkuperäinen hintalappu "yhtäkkiä" vähintäänkin kaksinkertaistui. Kyseessä kun oli "sovittu juttu" (ns. "Hyvien Veljien" kesken?)