Rasismihomma - yleiskeskustelu

[Golimar]

Eli älykääpiöt kommunistit ovat keksineet riistäjä kapitalistin tilalle uuden arkkivihollisen, rasistin.

Enemmistö suomalaisista pitää tärkeänä, että rasismia ei sallita
Elise Aaltonen
8:30
•
Päivitetty 8:33

Melkein kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että rasismia ei pidä sallia. Se on kuitenkin epäselvää, mikä kaikki rasismiksi loppujen lopuksi käsitetään, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn toteuttamasta Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Samaan aikaan suomalaisista yli puolet katsoo, että rasismi on melko vähäinen tai olematon ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Neljä kymmenestä taas pitää sitä melko tai erittäin suurena ongelmana.

Erot puolueiden äänestäjäryhmien välillä vaihtelevat voimakkaasti.

X

https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20108438

Enemmistö suomalaisista katsoo, että rasismi on vähäinen ongelma
Selkeä enemmistö suomalaisista pitää tärkeänä, että Suomessa ei sallita rasismia. Näkemyksistä siitä, mikä on rasismia, löytyy kuitenkin eroavaisuuksia, selviää EVAn asennetutkimuksesta.

Suomalaisista yhdeksän kymmenestä pitää vähintään melko tärkeänä, että Suomessa ei sallita rasismia.

Samaan aikaan suomalaisista yli puolet katsoo, että rasismi on melko vähäinen tai olematon ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Neljä kymmenestä taas pitää sitä melko tai erittäin suurena ongelmana.

Erot puolueiden äänestäjäryhmien välillä vaihtelevat voimakkaasti. Laajat enemmistöt vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajista pitävät rasismia suurena ongelmana.

Näin ajattelee vain viisi prosenttia perussuomalaisten kannattajista ja noin neljäsosa kokoomuksen kannattajista.

Keskustan kannattajista rasismia pitää suurena ongelmana vajaa 40 prosenttia, RKP:n kannattajista noin puolet ja kristillisdemokraattien kannattajista 40 prosenttia.

X

Kansallismielisen puolueen äänestäminen, vähemmistöjä koskeva huumori ja viihde sekä kriittinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen taas koetaan rasistiseksi vain vähemmistön mielestä.

https://yle.fi/a/74-20108438

[Betonikostaja]

Tuon Evan kyselyn tuloksethan olivat varsin hyviä, vaikka suvakkimedia yrittää otsikoida asiat toisin.

Kun tällaisissa kyselyissä ihmisistä suurin osa ei salli rasismia, he käsittävät rasismin varmasti usein törkeänä syrjimisenä, jota ei voi mitenkään tulkita toisin. En minäkään mitään takavuosien Joensuun mallia kannata, jossa matuja hakattaisiin kylillä sen takia, että he ovat matuja. Ihan jo siksi, että se on laitonta.

Puolueiden suhteen jakolinjat olivat ihan odotetut. Vihervasemmiston mielestä rasismi on iso ongelma, eikä siinä ole mitään yllättävää, koska vihervasemmiston mielestä kaikki on rasismia ja matut tarvitsevat positiivista erityiskohtelua. Oikeisto suhtautuu asiaan paljon realistisemmin: jokainen neekerin ulina ei voi johtua rasismista, eikä jokaisesta ulinasta pidä hätääntyä, koska ulinaahan riittää.

Merkittävintä on, että yli puolet suomalaisista ei pidä rasismia kovin suurena ongelmana. Tässähän rasismi käsitetään nimenomaan sellaisena, jota vain matu voi kokea. Suvakkimedia yrittää parhaansa mukaan leimata Suomea umpirasistiseksi maaksi, mutta tämäkin kysely kertoo taas muuta.

Rasismikortin teho vähenee koko ajan, ja sekös vihervasemmistoa kiukuttaa, koska samalla sen valtakin vähenee.

[ikuturso]

Hallitusketjussa rinnastettiin hyvin YYA-aikainen neuvostovastaisuus tämän päivän rasismiin. Tiettyjä asioita ei vaan saa joidenkin äänekkäiden hyveellisten mukaan millään tavalla kyseenalaistaa.

Ennen finlandisierung, eli suomettuminen, oli rähmällään oloa Neuvostoliittoon. Nyt se on rähmällään oloa islamin edessä. Miettikää, kun lapsena luitte Ahmed Ahne -sarjakuvia, jotka kuvasivat vain sitä kulttuuria kalifi- ja sulttaaniympäristössä. Olisitteko silloin voineet ajatella, että koko läntinen maailma kumartaa nota Harun-El-Pullaheja ja Sulttaani Mittumaareja?

-i-

[sutki]

Ennen finlandisierung, eli suomettuminen, oli rähmällään oloa Neuvostoliittoon. Nyt se on rähmällään oloa islamin edessä. Miettikää, kun lapsena luitte Ahmed Ahne -sarjakuvia, jotka kuvasivat vain sitä kulttuuria kalifi- ja sulttaaniympäristössä. Olisitteko silloin voineet ajatella, että koko läntinen maailma kumartaa nota Harun-El-Pullaheja ja Sulttaani Mittumaareja?

-i-

Siirrettynä sarjakuva tänne hölmölandiaan me suomalaiset olemme vielä  kalifi Pullasia, niitä hyväuskoisia, leppoisia ja vähän plösöjä tyyppejä. Mutta tarpeeksi kauan kun annetaan ahneelle aikaa niin kyllä suurvisiirit pääsevät kalifiksi kalifin paikalle koska he haluavat.

[Roope]

Artikkeli teeman "rasismi" alla. Otsikkoina myös "Lapsena Mustafe Muusen pihalle heitettiin Turussa rottia: "Olen hyväksynyt, millainen maa Suomi on" ja "Mustafe Muuse puhuu suomalaisten rasismista".

Kahden kulttuurin kuilussa

Suomalaisen huippujuoksijan Mustafe Muusen elämä Turussa olisi voinut mennä pieleen. Kenties sattumalta hänelle kävi hyvin. Se ei rasistien mieltä muuta.

Helsingin Sanomat 1.9.2024

Kuulin ensimmäistä kertaa Mustafe Muusesta kai perjantaina haastattelun kautta ja sain positiivisen kuvan. Se kuva muuttui, kun näin kymppitonnin juoksunsa maaottelussa ja sen jälkeisen elämöinnin. Viimeinen niitti, kun luin tämän haastattelun, jossa kaikki huono johtuu suomalaisista. Suomi voisi kuulemma hoitaa maahanmuuttajien aiheuttamat jengiongelmatkin kuntoon, ihan jos vain viitsisi.

NÄKY oli järkyttävä. Mustafe Muusen kodin ikkunaan oli töhritty spraymaalilla hakaristi.

Muuse oli nippanappa kouluikäinen. Elettiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppua Turun Moisiossa.

Turussa vuonna 2001 syntynyt Muuse kasvoi somalitaustaisessa perheessä. Moisiossa, kaupungin rivitalossa, naapurissa asui uusnatseja.

Natsit alkoivat häiriköidä Muusen perhettä. Hakaristin maalaamisen lisäksi he heittelivät kotipihalle kuolleita rottia ja räjäyttelivät renkaita.

Lapset eivät saaneet olla hetkeäkään yksin pihalla. Jopa koulumatkoille tarvittiin aikuinen saattamaan, ettei mitään sattunut. Kouluun aikuiset eivät voineet tulla, vaikka Muuse sitä ehkä olisi toivonutkin. Häntä kiusattiin.

Muuse kasvoi pelossa.

"Moision aika oli järkyttävää. Pelkäsin erityisesti öisin, että minulle tapahtuu jotain pahaa. En tykännyt olla pimeässä huoneessa, vaan opin nukkumaan valot päällä", Muuse kertoo.

"Traumatisoiduin. Kokemukset vaikuttivat minuun esiteiniksi asti. Olin tosi arka."

MUUSEN vanhemmat saapuivat Suomeen 1990-luvun alussa pakolaisina. Elinolot Somaliassa olivat käyneet mahdottomiksi sisällissodan vuoksi.

Kyseessä oli toisaalta diktaattori Siad Barren ja häntä vastaan kapinoivien liikkeiden taistelu. Toisaalta oli kyse klaanien välisestä konfliktista.

Muusen isä kuuluu Ogaden-klaaniin, jolla on vahva suhde Barren Marehan-klaaniin. Molemmat ovat osa suurempaa Darood-klaania. Äiti puolestaan kuuluu Shiikhaalin klaaniin, joka on ikään kuin kastiton, sorrettu klaani.

Kummallekin ihmisryhmälle tuli kiire lähteä pakoon, kun satojatuhansia uhreja vaatineet tapahtumat alkoivat.

Somaliassa Muusen sukulaiset olivat perinteisesti olleet paimentolaisia. Kun hänen äitinsä Hodan saapui 10-vuotiaana Suomeen, hänet pantiin suoraan koulunpenkille. Se oli hetki, jona luku- ja kirjoitustaito tulivat sukuun.

Vanhemmat tulivat Suomeen Etiopiasta.

Klaanitaustoja mielenkiintoisempaa on, miten lukutaidottomat paimentolaiset päätyvät tuhansien kilometrien päähän Suomeen.

Mukavinta olisi ollut muuttaa Turun lähiöihin Varissuolle tai Lausteelle. Siellä oli muitakin somalitaustaisia, joiden kanssa voisi puhua omaa äidinkieltä.

Hodan kuitenkin ymmärsi, että lasten kasvuympäristönä ne eivät olisi parhaita mahdollisia paikkoja. Hän oli valmis maksamaan enemmän vuokraa, jotta hän pääsisi lapsineen Katariinaan, joka oli lähiönä keskiluokkaisempi – ja valkoisempi.

"Päätös oli strateginen. Äiti halusi, että integroituisimme kantaväestöön. Hän oli tulkin työssä nähnyt, mitkä olivat Suomessa asumisen ongelmat ja mahdollisuudet", Muuse kertoo.

Perheen elämä alkoi tasapainottua. Pojalla ei silti ollut helppoa. Katariinan heterogeeninen suomalaisväestö auttoi kyllä juurtumista yhteiskuntaan, mutta toisaalta Muuse tunsi olevansa lähes ainoa erilainen lapsi alakoulussaan.

Muuse pitää lukuharrastustaan lottovoittona.

"Kehityin kielellisesti tosi nopeasti. Minun somaliani ja suomeni ovat nykyisin yhtä vahvoja ja sanavarastot yhtä suuria", hän sanoo.

"Valitettavasti on paljon toisen polven maahanmuuttajia, jotka eivät ole hyviä äidinkielessään eivätkä suomessa."

Kaksikielisyyden päälle hän kehitti väkevän Turun murteen, joka on viime aikoina hieman heikentynyt.

Kielen oppiminen edesauttoi akateemista pärjäämistä. Muuse valmistui peruskoulusta yli yhdeksän keskiarvolla. Hän pääsi Turun Suomalaiseen Yhteiskouluun, joka on yksi maan parhaista suomenkielisistä lukioista. Ylioppilastodistukseen merkittiin neljä laudaturia.

TULEVAISUUDESSA Muuse, 23, hakeutuu kenties kauppa- tai valtiotieteen opintojen pariin. Nyt hänet tunnetaan kuitenkin kestävyysjuoksijana, joka on noussut Suomen kaikkien aikojen huipun tuntumaan.

"Akateemista pärjäämistä" tässä lukion käyminen ja jatko-opintojen suunnittelu 23-vuotiaana.

MUUSE kokee, että suomalainen yhteiskunta on epäonnistunut kahdessa taitekohdassa auttamaan somalitaustaisia maahanmuuttajia.

Ensimmäinen hetki oli 1990-luvun alussa. Somaliasta tuli Suomeen sisällissodan traumatisoimia ihmisiä, joista monet eivät olleet edes luku- ja kirjoitustaitoisia. Näille ihmisille mielenterveys oli tabu.

Muusen mielestä ensimmäisen polven maahanmuuttajia olisi pitänyt auttaa ja hoitaa paremmin heti Suomeen tultaessa. Sen sijaan kävi niin, että trauma ylettyi seuraaviin polviin. Aikuisten pahoinvointi siirtyi lapsiin.

Eli suomalaisten vika, ei tulijoiden.

Toinen taitekohta Suomella on Muusen mielestä nyt. Hän tietää maahanmuuttajanuoria, jotka ovat pudonneet liikuntaharrastuksesta 12–13-vuotiaana maksujen nousemisen takia. Tyhjiön ovat täyttäneet katujengit, pikkurikokset tai muu hölmöily.

"Nuorten pitää löytää intohimo, joka antaa paloa elämään. Urheilulla pystytään parantamaan tosi paljon", hän sanoo.

Muuse on huolissaan, että maahanmuuttajataustaisia nuoria myös toiseutetaan.

"Ei ajatella, että he ovat suomalaisnuoria, jotka ovat käyneet läpi Suomen koulujärjestelmän. On tosi surullista, ettei heitä nähdä meidän nuorinamme vaan ulkopuolisina, joista halutaan eroon", hän sanoo.

Toisaalta Muuse myöntää, että Suomessa pitää toimia systemaattisesti ja järjestelmällisesti, kun potentiaalinen jengiongelma on vasta nupullaan.

"Seuraavat vuodet ovat todella merkittäviä. Polarisoituneen ja syyttelevän keskustelun sijaan voisimme ottaa asenteen, että Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, joka hoitaa tämän jengiasian kuntoon."

Noin Ruotsissakin sanottiin, ettei vain tarvitsisi puuttua mielipuoliseen maahanmuuttopolitiikkaan, joka tuotti maahan muun muassa lukutaidottomia paimentolaisia Afrikasta.

Oikeasti ei ole enää olemassa sellaista vaihtoehtoa, jossa Suomi noin vain "hoitaa jengiasian kuntoon". Se on myöhäistä, mutta myöhästyminen ei ole syy jättää maahanmuuttopolitiikka edelleen korjaamatta.

Seuraavat kolme vuotta Muuse treenasi pitkiä aikoja Etiopiassa. Ruiter valmensi häntä etänä Ugandasta. Kasvokkain tapaaminen ei onnistunut koronan ja välinevalmistajan sääntöjen vuoksi.

Urheilullisen kehityksen kannalta aika ei ollut optimaalista, mutta Etiopian-vuodet kasvattivat Muusea henkisesti. Hän harjoitteli ja asui suurjuoksija Mo Farahin ja olympiamitalisti Bashir Abdin kanssa.

Farahista ja Abdista tuli Muusen luottoystäviä, jotka näyttivät hänelle, mitä ammattilaisen elämä kestävyysjuoksun huipulla on.

Samanaikaisesti Muuse ymmärsi tosiasian, joka kuulostaa ahdistavalta.

Etiopiassa Muusesta käytettiin lempinimeä "Bounty", kookoksisen suklaapatukan mukaan. Hänen sanottiin olevan ruskea pinnalta mutta valkoinen sisältä.

Se tarkoitti sitä, että vaikka somalitaustainen mies näytti itäafrikkalaiselta, paikallisten mielestä hän käyttäytyi kuin suomalainen.

Yhtäkkiä hänestä tuntui, että hän oli pudonnut liukkaaseen kuiluun kahden kielekkeen väliin. Toisella kielekkeellä oli Itä-Afrikka, jonne pakolaisten poika ei sopinut.

Toisella kielekkeellä oli Suomi, jossa häntä kohdeltiin yhä rasistisesti.

Viha Muusea kohtaan ei ollut loppunut Moisioon ja uusnatseihin. 14-vuotiaana Turussa humalainen mies uhkasi koulubussissa tappaa Muusen, koska somalit olivat kuulemma vieneet hänen työnsä ja pilanneet hänen elämänsä.

"Surullisinta on, ettei kukaan bussissa kääntynyt puolustamaan minua."

Tilanne on sairas. Muuse kokee olevansa isänmaallinen mies, joka edustaa ylpeästi Suomea.

"Mutta mikä on isänmaani, jos minua ei hyväksytä Suomeenkaan? Saan somessa osakseni paljon vihaa. Tämänkin haastattelun jälkeen minulle kommentoidaan, että mitä se yön Timo selittää. Kohtaan jatkuvaa rasismia, jonka jälkeen tunnen ulkopuolisuutta enkä koe kuuluvani minnekään", hän kertoo.

"Olen tosi surullinen, jos jonain päivänä saan lapsia tähän yhteiskuntaan. Joutuvatko he kokemaan saman kuin minä?"

Usein Muuse pyrkii haastamaan keskustelemalla rasistit, jotka käskevät häntä palaamaan sinne, mistä tulikin. Minne?

Mies on syntynyt Turussa.

MUUSE ja hänen perheensä on kiitollinen Suomelle. Muuse on halunnut opiskella, koska hänellä on ollut siihen mahdollisuus.

Hän on tehnyt 15-vuotiaasta töitä puhelinmyyjänä, laitoshuoltajana ja leiriohjaajana, koska Hodan-äiti sanoi, ettei elämässä saa mitään ilmaiseksi.

"Mentaliteettimme on, että meidän pitää todistaa, että kuulumme Suomeen. Se on tosi kiero ajatustapa. On minullakin oikeus olla täällä, ja Suomen pitäisi hyväksyä minut sellaisena kuin olen."

Muuse on tehnyt kaiken esimerkillisesti.

Mikä on rasistien vastaus?

"He sanovat, että minä olen hyvä poikkeustapaus, ja kaikki muut somalit ovat huonoja."

Muusea jännitti vierailu Ylen lähetyksessä niin paljon, ettei hän pystynyt nukkumaan edeltävänä yönä. Hänestä tuntui, kun laastaria oltaisiin repäisemässä iholta.

Ei häntä esiintyminen stressannut. Sanat eivät Muuselta lopu kesken.

Sen sijaan hän pelkäsi rasismia ja vihakommenttien aaltoa, joka vierailusta ja suhteen paljastumisesta seurasi.

Niinhän siinä kävi. Iltapäivälehtien Facebook-sivuille kertyi yllätysuutisen alle satoja kommentteja.

"90 prosenttia niistä oli vihakommentteja."

Muusen aloitteesta pari on pitänyt matalaa profiilia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Hän kokee, että valkoisen naisen ja mustan miehen suhde aiheuttaa suomalaisissa vihaa, koska rasismi on niin pinttynyttä kulttuuriin.

"Nathalie on suomalainen, kaunis ja menestynyt nainen, joka on tosi mukava. Hän on Elovena-tyttö. Sitten olen minä. Yön Timo. Sitä kuulen paljon. Suomalaisten keksimä lempinimi minulle. Yön Timo on Elovena-tytön kanssa", Muuse sanoo.

MUUSE ei pelännyt Roomassa omasta puolestaan. Hänen pihalleen on jo heitelty kuolleita rottia. Hänet on jo uhattu tappaa.

Hän tiesi itse kestävänsä vihaviestit.

Blomqvistille viha oli vierasta. Hänelle Muuse ei halunnut tuottaa pahaa oloa.

"Minä en halua, että Nathalielle, hänen perheelleen ja sukulaisilleen tulee olo, että mihin he ovat sekaantuneet", Muuse sanoo.

Muuse huokaa.

"Olisi ollut vain helpompaa salata koko suhde", hän sanoo.

"Kaikki tämä on todella surullista, mutta olen hyväksynyt asian. Olen hyväksynyt, millainen maa Suomi on."

Kuvateksti:

Muuse mielestä kansanedustaja ei voi vaikuttaa asioihin suoraan. Siksi hän on pohtinut oman järjestön perustamista tulevaisuudessa.

[Weijer]

 Lukasin jutun Hesarista aamulla.
Muuse on pärjännyt hienosti Suomessa.
Minkä ihmeen takia hän nostaa korostetusti framille, kuinka kamala suomalainen yhteiskunta on? Eikö mikään riitä?

[Lalli IsoTalo]

Ja katsotaan seuraavaksi miten oikeasti ovat. Suomi on maailman 9. vähiten rasistinen maa, ja mamut ovat täällä onnellisia. Ei uskoisi, kun katsoo tv:tä tai lukee lehtiä.

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

31.08.2024 |11:31

World Population Reviewin tuore tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukkoon kuuluvat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Lisäksi Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta.
...
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Thomas Sowell onkin osuvasti verrannut rasismin olevan kuin ketsuppia: rasismia voidaan lisätä mihin vain. Sowell myös huomauttaa rasismiin liittyvän eräänlainen käänteinen todistustaakka: jos rasismiväitteille vaatii katetta, pelkkä todisteiden kysely riittää leimaamaan kyselijän rasistiksi.
...
World Population Reviewin tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukossa ovat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Maailman ykköseksi eli vähiten rasistiseksi maaksi nousee Uusi Seelanti.
...
Maahanmuuttajat onnellisia Suomessa

Rasismimölinän keskellä tutkimustieto siitä, että Suomessa rasismia on maailman mittakaavassa vain vähän, on lähes pysäyttävä. Tieto on kuitenkin linjassa toisenkin selvityksen kanssa, jossa tutkittiin niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien kokemaa onnellisuutta.

Tuoreen World Happiness Reportin tutkimuksen mukaan Suomi nimittäin on jo seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa.

Jo vuonna 2018 Suomi nousi World Happiness Report -vertailun kärkeen onnellisuusmittauksen tuloksissa. Eri maiden asukkaiden onnellisuutta mittaava World Happiness Report -tutkimus siis ensinnäkin osoittaa suomalaisten olevan maailman onnellisimpia ihmisiä. Tämän lisäksi onnellisuutta mitattaessa Suomi oli ykkössijalla myös ulkomailla syntyneiden ihmisten kohdalla. Suomen tapaan myös monissa muissa selvityksen kärkimaissa maahanmuuttajat ovat kantaväestön tapaan onnellisia.

Rasismista liikkeellä ristiriitaista tietoa

Suomi on siis maailman onnellisin kansa, jossa myös maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta. Voiko tällaisessa maassa olla rasismia? Jos kansalaisjärjestöiltä kysytään, niin totta kai. Amnesty International vaati jo viime vuonna "rakenteellisen rasismin" kitkemistä Suomesta, sillä Amnestyn mukaan rasismi velloo syvällä yhteiskunnan instituutioissa ja jopa koulutusjärjestelmässämme.

Loput linkistä.

Alkuperäinen lähde: https://worldpopulationreview.com/country-rankings/most-racist-countries

Tuo ystävällisyys tarkoittaa hyväksyvätkö asukkaat muita rotuja, etnisyyksiä ja kansalaisia.

[dothefake]

Muuse mielestä kansanedustaja ei voi vaikuttaa asioihin suoraan. Siksi hän on pohtinut oman järjestön perustamista tulevaisuudessa.


ISIS 2.0?

[JoKaGO]

Muuse mielestä kansanedustaja ei voi vaikuttaa asioihin suoraan. Siksi hän on pohtinut oman järjestön perustamista tulevaisuudessa.


ISIS 2.0?

Muusen tapauksessa ÄITIS 1.0    Äitiäänhän tuo hehkuttaa.

Muuten, nuo jutut vetelehtimisestä jossain maailmankuulujen juoksijoiden luona, juoksuoppia hakemassa, onko niistä mitään todistetta? Ovatko vain somekavereita?

Joku Mo Farah varmaankin ottaa jonkun nobodyn Suomesta hoteisiinsa, ja jos ottaisi, niin siitä olisi vähän isommasti ollut juttua jo mediassa!

[Uuno Nuivanen]

Mo kyllä vastasi varsin ytimekkäästi että lopeta ulina ja keskity kisoihin. 

[Lalli IsoTalo]

Eipä yllttänyt. Punavihreät näkevät rasismia kaikkialla, persut eivät.

Enemmistö suomalaisista katsoo, että rasismi on vähäinen ongelma
...
31.8. 2024

Erot puolueiden äänestäjäryhmien välillä vaihtelevat voimakkaasti. Laajat enemmistöt vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajista pitävät rasismia suurena ongelmana.

Näin ajattelee vain viisi prosenttia perussuomalaisten kannattajista ja noin neljäsosa kokoomuksen kannattajista.

Keskustan kannattajista rasismia pitää suurena ongelmana vajaa 40 prosenttia, RKP:n kannattajista noin puolet ja kristillisdemokraattien kannattajista 40 prosenttia.

[Jorma M.]

Muusen klaanin pitäisi ilman muuta poistua Suomesta. Hyvä esimerkki ettei minkäänlaista suojeluntarvetta enää. Somalia ottakoon vastaan.

Kaikki ei-ukrainalaiset TP-mamut pois, kaikki ukrainalaiset aseikäiset miehet pois. Ei tässä ole minkäänlaista rasismia.

Persut eivät aja hiukkaakaan tällaisia järkeviä tavoitteita. Ainoastaan kuuntelevat asennossa rasismiulinaa.

[F1nka]

Muuse perheinensä voisi olla Suomessa ihan piristäväkin poikkeus, jos somaleita olisi kourallinen ja he olisivat tulleet vaikka pyörittämään yritystoimintaa Suomeen. Nyt Muusalla yritetään hyväksytää kymmenettuhannet lukutaidottomat, väkivaltaiset mutta erityiskohtelua vaativat somalit suomalaisten maksettavaksi.

[Ludicrous]

Eipä yllttänyt. Punavihreät näkevät rasismia kaikkialla, persut eivät.

Enemmistö suomalaisista katsoo, että rasismi on vähäinen ongelma
...
31.8. 2024

Erot puolueiden äänestäjäryhmien välillä vaihtelevat voimakkaasti. Laajat enemmistöt vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajista pitävät rasismia suurena ongelmana.

Näin ajattelee vain viisi prosenttia perussuomalaisten kannattajista ja noin neljäsosa kokoomuksen kannattajista.

Keskustan kannattajista rasismia pitää suurena ongelmana vajaa 40 prosenttia, RKP:n kannattajista noin puolet ja kristillisdemokraattien kannattajista 40 prosenttia.

Valitettavat lukemat. Meillä on likainen ongelma, joka mielellään pyyhitään maton alle ja on ikävä nähdä, kuinka moni vielä nukkuu ruususen unta asian tiimoilta. Mielestäni rasismi on valtava ongelma Suomessa. Meillä on jatkuvalla syötöllä pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja raiskauksia, joissa on rasismi merkittävänä osatekijänä. Murhiltakaan ei olla vältytty. Ja aivan kuin ongelma ei olisi jo muutenkin tarpeeksi paha, se kohdistuu suhteettomissa määrin lapsiin ja nuoriin. Se kuuluisa systeeminen rasismi näkyy siinä, kuinka viranomaisten ja median epäpyhä liitto ei ainoastaan yritä pimittää edellä mainittua rasistista rikollisuutta, vaan vieläpä väittää päinvastaista faktoista huolimatta.

On hienoa, että edes vihervasemmisto on jossain oikeassa mutta pahoin pelkään, että jos pintaa hieman rapsutettaisiin paljastuisi heidän päätyneen oikeaan lopputulemaan puhtaasti vahingossa vääristä alkuolettamista.

Täyden läpinäkyvyyden kannalta: olen nykyisin sitoutumaton, viimeisin eduskuntapuolue mitä olen äänestänyt on persut vuonna 2015.

MUUSE ja hänen perheensä on kiitollinen Suomelle.

Mielestäni on hieno juttu, että Muuse perheineen on kiitollinen Suomelle. Vikinä kaikesta siitä, mitä isäntämaa on tehnyt väärin, suorastaan huutaa kiitollisuutta.

[Lalli IsoTalo]

Eipä yllättänyt. Punavihreät näkevät rasismia kaikkialla, persut eivät.

Tässä vielä tarkemmat luvut.

[Roope]

Pääkirjoitus: Perussuomalaiset puhui antirasismista teoin

Perussuomalaiset nöyryytti pääministeri Petteri Orpoa, kun tämä esitteli hallituksen rasisminvastaisen toimenpideohjelman.

Helsingin Sanomat 31.8.2024

Hesarin toimituksessa ollaan tällä kertaa edes sen verran oikeilla jäljillä, että kyse on tosiaan nöyryyttämisestä tai ainakin sen yrityksestä. Ei tosin Orpon.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) esitteli tiistaina Me puhumme teoin -kampanjan, jolla hallitus kutsuu organisaatioita taistelemaan rasismia vastaan. Perussuomalaiset puhuikin teoin heti samana päivänä, kun puheenjohtaja Riikka Purra (ps) arvioi, ettei perussuomalaiset lähde puolueena mukaan kampanjaan. Jos perussuomalaiset ei pyrkinyt tarkoituksellisesti nöyryyttämään pääministeriä, siltä se ainakin kovasti näytti.

Nöyryyttäminen oli vastakkainasettelua rakentavan median keksintö, sillä puolueiden ei ollut tarkoituskaan ilmoittautua erikseen mukaan kampanjaan, joka on tarkoitettu työyhteisöjä varten. Puolueista vain rkp ja kokoomus ovat ilmoittaneet osallistuvansa ja hekin luultavasti vain valtamedian luoman kohun jälkeen ja vuoksi.

Ensin perussuomalaiset veti maton Orpon alta. Sitten se pyyhki pääministerillä pöytää.

Se ei ole yllätys. Tuskin Orpo saattoi vakavissaan kuvitella, että viime kesän rasismikohujen tyynnyttämiseksi pystyyn pantu rasisminvastainen ohjelma olisi ollut muuta kuin läpinäkyvä yritys lakaista hallituksen rasismiongelma maton alle. Sen sijaan pääministeri saattoi kyllä perustellusti toivoa, että perussuomalaiset osallistuisivat heidän ulostulojensa vuoksi käsikirjoitettuun poliittiseen näytelmään edes muodon vuoksi.

Kenelle näytelmää sitten pitäisi esittää ja miksi? Oppositio tyrmäsi kampanjan välittömästi, eikä osallistu siihen. Kansalaisia, ainakaan ei-vasemmistolaisia, tuskin kiinnostaa, kuten voi päätellä äskettäisestä kyselystä, jonka mukaan rasismi on suomalaisille vähäinen ongelma, eikä rasismia ole muutenkaan kaikki mahdollinen kuten valtamediassa mieluusti esitetään.

Ehkä näytelmä on tarkoitettu toimittajille, jotka janoavat nähdä perussuomalaisten ja samalla suomalaisten hiljaisen enemmistön nöyryyttämistä.

Sekin oli lopulta liikaa toivottu, mitä selittänee perussuomalaisten laskeva kannatus. Monipuoluehallitukseen osallistuvilla puolueilla on tyypillisesti kahdenlaisia asioita: niitä, joista puolue voi tinkiä ja niitä, jotka ovat puolueen ydinkannattajille niin tärkeitä, ettei niistä voi antaa periksi. Hallituksen rasisminvastainen ohjelma osui selvästi perussuomalaisten kovaan ytimeen. Siksi puolueen oli tärkeää ottaa siihen etäisyyttä, vaikka se merkitsi pääministerin uhmaamista.

Itse asiassa pääministerin uhmaaminenkin saattoi sopia perussuomalaisille hyvin, sillä se antoi pääministeristä heikon ja perussuomalaisista vahvan kuvan. Perussuomalaiset näyttää laskevan, että kokoomus on valmis nielemään paljon ja monenlaista hintana taloustoimista, jotka ovat kokoomuksen kannattajille se hallituspolitiikan ydinasia.

Pääministeri on heikko, uskottavuudeltaan löysä lapanen. Sönkötti Ylellä, kuinka rasismi on Suomessa suuri ongelma, joka voi aiheuttaa väkivaltaa, vaikka maahanmuutto aiheuttaa väkivaltaa moninkertaisesti enemmän.

Purra sai yli kymmenen sekunnin aplodit "servattuaan" median, miksi?

HS-analyysi | Rasismi on loistanut poissaolollaan keskustelunaiheista, kun hallituksen rasisminvastaisesta toimenpideohjelmasta on puhuttu. Siihen on kolme syytä, kirjoittaa politiikan toimituksen esihenkilö Hanna Mahlamäki.

Helsingin Sanomat 1.9.2024

SAIVARTELUA, venkoilua, pääministerin nolaamista, uskottavuuden viemistä ja kettuilua. Näin perussuomalaisten toimintaa on kommentoitu kuluneella viikolla. Miten perussuomalaiset voi olla samaan aikaan hallituspuolue ja jättäytyä puolueena pois hallituksen rasismin vastaisesta kampanjasta?

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra arveli perussuomalaisten jättäytyvän pois kampanjasta tiistaina vain hetki sen jälkeen, kun pääministeri Petteri Orpo (kok) oli avannut sen juhlallisesti.

Sikäli kuin hän perussuomalaisia tuntee, puolue ei osallistu kampanjaan, eikä se ole ennenkään osallistunut mihinkään kampanjoihin tai julistuksiin, Purra sanoi Kouvolassa, perussuomalaisten kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa. Se oli vilpitön ja realistinen arvio, vaikka se keskustelun kontekstissa kuulosti monista provokaatiolta.

Mikä on ollut saivartelua ja venkoilua? Pääministerin nolaamiseen tähtäsi media, joka on hakenut joka tilaisuudessa mahdollisuutta työntää kiilaan kokoomuksen ja perussuomalaisten väliin.

Tiistain tilaisuus, jossa Purra uutiseksi nousseet lauseensa virkkoi, oli Suomen oloissa tietyssä mielessä poikkeuksellinen. Mutta hänen sanoissaan piili logiikka.

PUOLUEESTA riippumatta poliitikkojen puhe julkisuudessa on aina puhetta myös niille, joiden tuesta he juuri sillä hetkellä taistelevat ja niille, joiden mukana pysymisen he yrittävät varmistaa. Vilpittömin mielin uutisia seuraavan yleisön kannalta on hieman harmi, että kyse on usein jonkinlaisesta teatterista.

Perussuomalaisten kannatus on laskenut vuodessa lähes kuusi prosenttiyksikköä. Kannatuksen arvioidaan mielipidetutkimusten perusteella valuneen ennen kaikkea katsomoon, ei niinkään muille puolueille. Perussuomalaiset siis yrittää herätellä sitä kansanosaa, joka ei välttämättä äänestäisi ketään, jos nyt olisi vaalit, mutta saattaisi innostua korkeintaan juuri perussuomalaisista.

Aika turhaa yrittää herätellä ketään valtamedian kautta, sillä valtamedia päättää, millaisena viestit välittyvät eteenpäin. Kuten nyt, kun Purran ilmoitus kehystettiin kampanjasta irtisanoutumiseksi, jonka kiistäminen taas välittyi kannattajille periksiantamisena, kun se vielä yhdistettiin kaikkien ministerien hallituksen iltakoulussa saamaan "rasismikoulutukseen".

TAPAHTUMA manifestoi harvinaisen selvästi asetelman, jota perussuomalaiset haluavat luoda: puolue käy kamppailua myös mediaa vastaan. Toimittajat tilaisuudessa olivat lähinnä hieman hölmistyneitä tai huvittuneita.

Taas palataan teatterivertaukseen.

Hallituksessa perussuomalaisten ideologinen vastapooli on Rkp. Rkp ilmoitti vastikään tavoittelevansa tuntuvaa lisäystä työperäiseen maahanmuuttoon. Rkp:kin puhuu rasismista puhuessaan nimenomaan kannattajilleen.

On jo olemassaoleva asetelma, että perussuomalaiset on vastakkain median kanssa, ei jotain, jota perussuomalaiset yrittävät yksipuolisesti luoda.

Rkp ilmoitti vastikään tavoittelevansa vähintään 40 000 ihmisen nettomaahanmuuton (enemmän kuin suomenkielisten syntyvyys) vakiinnuttamista. Symbioosi on juuri tuollainen, että valtamedia tarvittaessa muotoilee Rkp:n ja muiden julistamat maahanmuuttotavoitteet keskustelun sekoittamiseksi työperäiseksi maahanmuutoksi, vaikka kyse on täysin eri asioista.

Perussuomalaisten ja toimittajien suhde ei ole niin jännitteinen kuin julkiset esiintymiset ja sosiaalisen median kommentit antavat ymmärtää. Osa perussuomalaisten poliitikoista suhtautuu toimittajiin yhtä avoimin mielin kuin muidenkin puolueiden toimijat.

HS:n entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner kertoo kirjassaan Kymmenen haavaa Amerikan sydämessä kohdanneensa Donald Trumpin kampanjatilaisuudessa Trumpin kannattajia, jotka t-paitansa tekstin perusteella julistivat vihaavansa "valeuutismediaa" mutta juttelivat toimittajalle suorastaan sydämelliseen sävyyn.

Olen itsekin haastatellut Saksassa rajuihin salaliittoteorioihin uskovia mielenosoittajia, jotka suhtautuvat lämpimästi ja ystävällisesti toimittajaan.

Aina kyse ei silti ole teatterista. Julkisuudessa lietsottu epäluulo mediaa kohtaan on johtanut useissa maissa myös toimittajiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Jos toimittajiin suhtautuu avoimesti ja lämpimästi, se todistaa teatterista, mutta jos kyseenalaistaa toimittajia ja heidän journalismiaan, se on keinotekoisen asetelman luomista ja uhkaa johtaa väkivaltaan. Ei voi voittaa.

RASISMINVASTAISESSA kampanjassa keskustelu rasismista on loistanut poissaolollaan. Yhtenä syynä on juuri poliittinen teatteri.

Toisena syynä on se, että hallitus toteuttaa toimenpideohjelmaansa vain pakon edessä: viime kesänä se meinasi kaatua rasismikohuun.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan lauantaina julkistama tutkimus kertoo kolmannen syyn pakkosuorittamisen makuun: kokoomuksen kannattajista alle neljännes ja perussuomalaisten kannattajista noin viisi prosenttia pitää rasismia erittäin suurena tai melko suurena ongelmana.

Eiköhän tärkein syy ole, että ei ole mitään todellista substanssia, josta keskustella. Kesän 2023 "keskustelua" ei käyty varsinaisesti rasismista vaan syyllisten hakemisesta ja heidän rankaisemisestaan ja nöyryyttämisestään. Syylliset tiedettiin etukäteen, joten keskityttiin jälkimmäiseen. Edelleen esimerkiksi vasemmistonuoret vaatii "erottamaan rasistiset ministerit".

Myös EVA:n kyselytutkimus viittaa tähän. Muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin suhteutettuna rasismi ei Suomessa ole mitenkään merkittävä ongelma vaan lähinnä pelkkä punavihreiden lyömäase ja tunnistamattomaksi paisutettu symbolinen vihollinen, jonka suuruutta ei saa kyseenalaistaa.

[Jorma M.]

Purran ja kumppanien pitäisi äkkiä sopia miten he protestoivat tätä median two-tier-kier -systeemiä.

Ei näytä hyvältä persujen jäljellä olevien äänestäjien mielestä, että poskia käännellään tämän paskarasismijankkauksen tulituksessa. Purra on tässä asetelmassa koko ajan yllättävän alakynnessä, vaikka onkin toisaalta pätevä ja sanavalmis. Hän taitaa olla liian varovainen, salonkikelpoinen ja luottaa Kokoomukseen.

Purran pitäisi hahmottaa että hyökkäys on paras puolustus. Varsinkin kun muut tulevat päälle aina epäsymmetrisesti tai hihhuliperiaatteella. (Luulisin että Hesarin toimittelijatkin toimivat ihan tietoisen valheellisesti, eivät ne oikeasti usko näihin rasismeihinsa kuten hihhulit.)

Persujen pitäisi luoda yhteiset taktiikat ja pelisäännöt toimittelijoita ja mediaa varten. Ja luottaa siihen että kolmannes kansasta näkee selkeästi tämän arvottoman medianäytelmän läpi. Halla-aholla oli aikoinaan hyvä röyhkeys. Mäkelällä (jota jostain syystä pidetään pellenä ja pölvästinä) myös. Liikaa arkailua ja kirkasotsaisuutta persuilla; vastus on saatanallisen raukkamainen ja likainen - joten samanlaisia otteita otettava käyttöön.

[Lalli IsoTalo]

Halla-aholla oli aikoinaan hyvä röyhkeys.

Jeps. Mutta se oli yleensä myös kohteliaan kuuloista,  vaikka olikin niin pisteliästä, että hänet lopulta enimmäkseen jätettiin rauhaan, ja toimittajien tekemät keskeyttämiset vähenivät.

- Mädättäjeistö on mädättänyt tiettyä sanoja, kuten "väestönvaihto".  Esim. kulttuurihaasteisten tai työkykyhaasteisten maahantuonti.

- Ja kun tulee yleisluonteinen natsisyyte, niin pitäisi vaatia "kuka on näin sanonut ja missä? ... Ai et osaa sanoa? Seuraava kysymys sitten, ole niin ystävällinen". Useinkaan toimittajat eivät ole tehneet taustatutkimusta.

[Roope]

Tutustuin hallituksen rasismin vastaiseen kampanjaan, ja minut valtasi outo tunne

Jos median ja poliitikkojen muisti kestää alle viikon, tulee kansallisesti tärkeistä keskusteluista loputonta kulttuurisodan toisintoa.

Helsingin Sanomat 31.8.2024

Toimittaja Tuomas Peltomäellä ihan kannatettava ajatus laajentaa hallituksen kampanjan kirvoittamaa rasismikeskustelua reaalimaailman tapahtumiin, mutta toteutus jää ala-arvoiseksi. Eikö toimittaja osaa lukea vai ajatella?

RAKASTAN internetin kulttuurisotia!

Ne ovat outoja ja kiehtovia. Usein aikuiset ja ja nuoremmat riitelevät keskenään jostakin sanasta tai tilanteesta, josta on kovalla etsimisellä löytynyt jotakin, joka loukkaa toisen elämäntapaa tai ajattelua.

Raivostuttavuudestaan huolimatta internetin yölliset nälvimiset, parahdukset ja väännöt palvelevat joskus jaloa tarkoitusta. Riidat antavat suomalaisille keinoja määritellä itseään, asenteitaan ja ajatuksiaan sellaisissa kysymyksissä, jotka eivät arkielämässä ole läsnä usein lainkaan. Monet kulttuurisota-aiheet koskevat lähinnä pientä marginaalia, kuten transkysymykset, tai ovat muuten vaan valtaosalle valtaväestöstä näkymättömiä, kuten rasismiin liittyvä hienojakoisuus.

Usein itsestäänselvältä näyttävä kysymys saadaan riitelemällä vieläpä absurdin monimutkaiseksi.

Viime aikoina on esimerkiksi kiistelty verissäpäin muun muassa siitä, onko Kouvolan lakritsin laatikossa esiintyvä lippispäinen musta lakupatukka rasistinen a) jo sellaisenaan, vai b) vasta kun laku-ukolle lisätään punahuulet, vai c) tuleeko hahmosta rasistinen vasta, jos punahuulet lisätään erityisesti persujen puoluekokousta varten.

Entä onko tietokonepeli rasistinen, jos a) jokainen sen pelihahmoista edustaa vain valtaväestöä? Entäpä b) jos valtaväestö onkin "etnistä", no entäpä jos se etnisyys on c) kiinalaista?

Siitä vaan, jos saa tällaisesta hupia.

KULTTUURISODAN kiistat ovat typeriä ja nerokkaita yhtä aikaa. Ne ovat ajanvietettä, sanatarkastelua ja napojen kaivelua. Niissä haetaan aukkoja vastustajan logiikassa tai argumentaatiosta aihetta, jonka täräyttää pilkkaavaksi meemiksi. Työ- ja opiskelupäivän ratoksi riidellessä tulee kenties oppineeksi jotain, vaikka useimmiten ei.

Miellän, että netin kulttuurisota on sukua sille, kun lapset usein leikeissään kyselevät toisiltaan erilaisia jännittäviä mielikuvitusskenaarioita. "Jos sun olis pakko (hihitystä) mennä naimisiin jonkun tytön kanssa (yökkäilyä), kenen kanssa menisit? (hihitystä)"

Hauskaa ja tarpeellista ajanvietettä, jonka aikana saattaa oppia itsestään jotakin uutta.

Sanon tämän lähinnä sen vuoksi, etten seuraavaksi vaikuttaisi liian tosikolta, kun kirjoitan hallituksen rasismin vastaisen kampanjan avauksesta tällä viikolla.

Lueskelin kampanjasivujen tekstejä. Minua vaivasi niissä ja ylipäänsä kampanjan tunnelmassa jokin, mutta en heti osannut muodostaa käsitystä, että mikä.

Valtioneuvoston kelkkaan lähteneet organisaatiot olivat kirjoittaneet kymmenen hyvää ja kymmenen kaunista, eli siis taskulämmintä sievistelyä, mutta eihän siinä sinänsä ollut mitään kummallista. Lähes jokaisessa suomalaisessa valkokaulustyöpaikassa suolletaan varmasti samaa tavaraa – meillä toimittajapiireissäkin on istuttu iltapäiviä kirjoittelemassa kaikenlaisia pimpeli pompeli, parane maailma poks! -tyylisiä mitään tarkoittamattomia visio- ja missiolausekkeita.

Sitten äkkäsin syyn outoon tunteeseen. Kampanjan Suomessa laukaisema keskustelu näytti noudattavan lähes täydellisesti kulttuurisotien tunnelmaa ja kaavaa, ikään kuin pedanttien nörttien ajanvietteekseen kehittämää riitaa jostakin turhanpäiväisestä.

MEDIA keskittyi yksinomaan vatvomaan melko typerää kysymystä siitä, että mitenköhän täysillä Riikka Purra (ps) haluaa olla mukana kampanjassa. Että aikookohan valtakunnan ykköspersu a) osallistua antirasismitalkoihin itse, vai b) vapaaehtoisesti ilmoittaa talkoisiin vielä koko puolueensa, ja c) kun hänet pakotetaan DEI- eli diversiteetti- ja inkluusio-koulutukseen, pitääköhän hän luokan edessä esitelmän kaikkien kansojen harmoniasta ja tasa-arvosta.

Aivan kuten kesän 2023 "rasismikeskustelu". Odottiko joku jotain muuta "keskustelulta"?

RAKASTAN kulttuurisotia! Mutta tässä nimenomaisessa yhteydessä se tuntui väärältä kehystykseltä. Ja väärä kehys aiheutti sen oudon tunteen.

Valtioneuvoston kampanja oli syntynyt vastauksena hallituksen perussuomalaispoliitikkojen eli Riikka Purran, Wille Rydmanin ja Vilhelm Junnilan aiempiin kirjoituksiin.

Osa kirjoituksista oli rasistisia lähinnä melko vahvojen oppositiosilmälasien läpi katsottuna, mutta oli kiistatonta, että varsinkin Purran vanhat väkivaltaan liittyvät rasistiset tekstit olivat säikäyttäneet ihan tavallisia suomalaisia, siis myös Twitterin kulttuurisotien ulkopuolella.

Suomessa tilanne rasismin suhteen oli vieläpä entisestään huonontunut kampanjan lähtölaukauksen ja maaliviivan välissä kuluneen vuoden aikana.

Mielenkiintoinen väite, kun rasismikeskustelussa ei muuten ole haluttu käyttää mitään objektiivisia mittatikkuja. Millä kriteereillä "tilanne rasismin suhteen" on näin lyhyessä ajassa huonontunut?

Vain viime viikolla Satakunnan käräjäoikeudessa aloitettiin täysin poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa kankaanpääläistä rotusodasta kiihkoilevaa uusnatsiporukkaa epäillään rasistisen terrorismin suunnittelusta. Syyttäjä hakee viidelle syytetylle tuomioita muun muassa räjähderikoksista ja väkivalta- ja ampuma-aserikoksista.

Ja tämä tapaus kertoo "tilanteen pahenemisesta" vuoden aikana?

Kiireinen toimittaja ei sitten viitsinyt lukea kunnolla edes tuota yhtä linkkaamaansa juttua. Kankaanpääläistä porukkaa nimenomaan ei epäillä minkään konkreettisen terroriteon suunnittelusta. Syyttäjäkin myönsi, että sellaisesta ei ole todisteita. Sen sijaan syyttäjä väittää, että oli terrorismiin valmistautumista opetella käyttämään aseita ja räjähteitä. Syytteenalaiset rikokset tapahtuivat pääosin jo viitisen vuotta sitten.

Lahdessa puolestaan rotusotaa lietsoneet terroristit saivat jo tuomionsa, Ilta-Sanomat kertoi. Oikeuden mukaan miehet ajattelivat, että valkoisen väestön ylemmyyttä puolustettaessa olisi hyväksyttävää käyttää väkivaltaa vihollisia, kuten maahanmuuttajia vastaan.

Lahtelaiset eivät "lietsoneet rotusotaa", niin että ulkopuoliset olisivat sitä huomanneet, vaan "Oikeuden mukaan rikokset liittyivät äärioikeistolaiseen aatteeseen, jossa lietsotaan demokraattisen yhteiskunnan romahtamiseen johtavaa rotusotaa." Myös tässä tapauksessa syyte tuli aseiden ja räjähteiden käytön harjoittelusta, ei mistään konkreettisesta iskusuunnitelmasta tai uhkauksesta. Syytettyjen itsensä mukaan he eivät olleet pyrkineet yhteiskunnan romahduttamiseen vaan valmistautuivat väkivaltaiseen kaaokseen, kun yhteiskunta romahtaisi ihan itsestään (mm. Euroopan energiakriisi).

Nämäkin rikokset tapahtuivat vuosia sitten, eikä suuri yleisö ollut koskaan tietoinen niistä.

Samansuuntaista ajattelua edustanutta Sebastian Lämsää epäillään 12-vuotiaan mustan pojan ja toisen pojan murhan yrityksestä julkisella paikalla Oulussa.

Kyseinen henkilö ei ole radikalisoitunut viimeisen vuoden aikana vaan tunnetaan väkivaltaisista teoistaan jo ainakin vuodelta 2012. Lämsä on ollut mukana yli puolessa äärioikeistoon viime ja tällä vuosikymmenellä julkisuudessa liitetyistä väkivallanteoista, vaikka onkin sittemmin eronnut PVL:stä. Rikosrekisteri on jo melkoisen pitkä, eikä loppua näy.

Kaiken tämän taustalla loppukesän uutislähetyksiä hallitsi kännykkävideoiden vyöry Britanniasta, missä rasistiset mellakat organisoitiin tapahtumaan useissa kaupungissa yhtä aikaa, ikään kuin ikävänä kaikuna tulevaisuudesta, jonne pahimmassa tapauksessa Suomikin voisi olla matkalla.

Britanniassa murhattiin pikkutyttöjä, mutta se on näköjään sivuseikka, ei edes mainitsemisen arvoista.

KATSELIN mielestäni kaikki relevantit televisiokeskustelut hallituksen rasismin vastaisesta kampanjasta, ja kuuntelin podcastit, luin ison määrän juttujakin.

Yhdessäkään niistä yksikään poliitikko tai toimittaja ei edes maininnut ajatusta, että hallituksen rasismin vastaisen kampanjan voisi jotenkin olettaa liittyvän näihin todellisiin, rasistisiin ja huolestuttaviin kehityskulkuihin Suomessa. Se tuntui oudolta.

Noin viikkoa aiemmin alkanutta Kankaanpään terrorismirikosoikeudenkäyntiä ei mainittu, eikä Lahden rotusotaa haikaillutta terroristisolua, ei edes sitä poikaparkaa, jonka kimppuun joku kimmastunut rasisti kävi puukolla Oulun keskustassa.

Mitä rasismiin liittyviä kehityskulkuja on nähtävissä noista luetelluissa muusta Suomesta huolella eristyneisiin porukoihin liittyvistä tapauksista? Onko taustalla laajempi lainrikkomista tukevien tuhansien symppaajien rinki? Saivatko he tukea puolueilta, järjestöiltä tai valtamedialta?

En näe mitään kaukaakaan haettua yhteyttä näiden tyyppien ja hallituksen kampanjoiden tai sanomisten välillä. Heitä ei kiinnosta hallituksen tekemiset, puolueiden suosio tai seuraavat vaalit. Potentiaaliset uhkat ovat toteutuneet heidän kohdallaan lähinnä toistuvina väkivaltarikoksina, joilta ihmisiä pitäisi muutenkin suojella paremmin.

Mutta toivottavasti Peltomäki kirjoittaa tästä vielä tarkemmin Hesariin, kun keksii perusteluja havaitsemalleen kehityskululle ja keinoja siihen puuttumiseen. Siihen asti pidän esimerkiksi maahanmuuttoa seurausten ja niihin politiikalla vaikuttamisen kannalta muutamaa kertaluokkaa huolestuttavampana ja ajankohtaisempana kehityskulkuna.

[Skeptikko]

Vihreät: Pakolaiskiintiön supistaminen on "rasistinen teko"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e5eee213-ac77-43e6-81c4-cd9c8b763d12

Oppositiopuolue vihreät laajentaa rasismi-käsitettä tuoreessa Facebook-päivityksessään.

Päivitykseen on liitetty kuva, jonka otsikko kuuluu: "Hallitus puhuu rasistisin teoin".

Otsikon alla on lueteltu kolme esimerkkiä Petteri Orpon (kok) hallituksen "rasistisista teoista: Pakolaiskiintiö on laskettu alhaisimmalle tasolle mitä koko 2000-luvulla on nähty, vastaanottoraha on pienennetty minimiin, vaikka YK on suositellut sen nostamista ja hallitus rajoittaa paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon

PS, tässä suorempi linkki vihreiden rasismiulinaan:

https://www.facebook.com/vihreat/posts/pfbid0Uk5pfvhxGstgrNDaZimrZZVHGjiD5tqv8eQKYKHMojR52qqo5Q6UJBs6FwnxSgx2l?locale=fi_FI

Hallitus todellakin puhuu teoin! Ikävä kyllä nämä teot eivät kerro rasismin vastustamisesta, vaan jostain aivan muusta.
...
🆘 Pakolaiskiintiö on laskettu alhaisimmalle tasolle mitä koko 2000-luvulla on nähty.
🆘 Vastaanottoraha on pienennetty minimiin, vaikka YK on suositellut sen nostamista.
🆘 Hallitus rajoittaa paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon.
🆘 Kehitysyhteistyöstä leikataan useita satoja miljoonia.

[Lalli IsoTalo]

Vihreät: Pakolaiskiintiön supistaminen on "rasistinen teko"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e5eee213-ac77-43e6-81c4-cd9c8b763d12

Oppositiopuolue vihreät laajentaa rasismi-käsitettä tuoreessa Facebook-päivityksessään.

Päivitykseen on liitetty kuva, jonka otsikko kuuluu: "Hallitus puhuu rasistisin teoin".

Otsikon alla on lueteltu kolme esimerkkiä Petteri Orpon (kok) hallituksen "rasistisista teoista:
[1] Pakolaiskiintiö on laskettu alhaisimmalle tasolle mitä koko 2000-luvulla on nähty,
[2] vastaanottoraha on pienennetty minimiin, vaikka YK on suositellut sen nostamista ja
[3] hallitus rajoittaa paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon

Vanhaan hyvään aikaan rasismi tarkoitti kansalaisten asettamista eri arvoisiksi rodun perusteella.  Joten ...

[1] hallitus hallitus ei voi rasismoida ulkomailla olevia ulkomaalaiden kansalaisia.
> Ei rasismia, vaikka virheet kuvittelevatkin, että kaikki maailman asukkaat ovat Suomen kansalaisia.

[2], [3] YK:n pakolaissopimuksen mukaan valtio voi kohdella omia kansalaisiaan eri tavoin kuin ulkomaalaisia.
> Ei rasismia.

[ikuturso]

Vihreät: Pakolaiskiintiön supistaminen on "rasistinen teko"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e5eee213-ac77-43e6-81c4-cd9c8b763d12

Oppositiopuolue vihreät laajentaa rasismi-käsitettä tuoreessa Facebook-päivityksessään.

Päivitykseen on liitetty kuva, jonka otsikko kuuluu: "Hallitus puhuu rasistisin teoin".

Otsikon alla on lueteltu kolme esimerkkiä Petteri Orpon (kok) hallituksen "rasistisista teoista: Pakolaiskiintiö on laskettu alhaisimmalle tasolle mitä koko 2000-luvulla on nähty, vastaanottoraha on pienennetty minimiin, vaikka YK on suositellut sen nostamista ja hallitus rajoittaa paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon

PS, tässä suorempi linkki vihreiden rasismiulinaan:

https://www.facebook.com/vihreat/posts/pfbid0Uk5pfvhxGstgrNDaZimrZZVHGjiD5tqv8eQKYKHMojR52qqo5Q6UJBs6FwnxSgx2l?locale=fi_FI

Hallitus todellakin puhuu teoin! Ikävä kyllä nämä teot eivät kerro rasismin vastustamisesta, vaan jostain aivan muusta.
...
🆘 Pakolaiskiintiö on laskettu alhaisimmalle tasolle mitä koko 2000-luvulla on nähty.
🆘 Vastaanottoraha on pienennetty minimiin, vaikka YK on suositellut sen nostamista.
🆘 Hallitus rajoittaa paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon.
🆘 Kehitysyhteistyöstä leikataan useita satoja miljoonia.

Kas, eipä yllätä että otsikko on toimittelijan päätelmä.

Vaan toisessa ketjussa jo esitin seuraavanlaisen pohdinnan:

Joku voisi toki kysyä Vihreiltä tai Sofia Virralta, miksi pakolaiskiintiöitä yleensä asetetaan? Jos ajatus pakolaiskiintiöstä ei ole rasismia, niin sitten pitäisi olla myös olemassa jokin konkreettinen luku, missä pakolaiskiintiö lakkaa olemasta rasistinen. Voisiko vihreät vaikka esittää esimerkin ei-rasistisesta pakolaiskiintiöstä? Montako henkeä ja mistä maista, jotta malli ei syrjisi ketään ihonvärin, uskonnon tai etnisyyden perusteella?

Jos puhutaan pakolaiskiintiön rasistisuudesta, kysehän pitäisi olla jakaumasta kiintiön sisällä, eikä sen kokonaismäärästä. Jos taas puhutaan, että 12 miljardin euron lainanottotarpeessa oleva maa pienentää kiintiötä samalla kun se on leikannut sadasta muusta vain kantasuomalaisiin kohdistuvasta asiasta, on toki oman egon ja agendan pönkittämistä väittää tässä tilanteessa kaikkien ei-suomalaisiin kohdistuvien leikkausten olevan puhtaasti rasistisesti motivoituneita ja johtuvan hallituksen rakenteellisesta pahuudesta ja muukalaisvihasta.

-i-

[Roope]

Artikkeli teeman "rasismi" alla. Otsikkoina myös "Lapsena Mustafe Muusen pihalle heitettiin Turussa rottia: "Olen hyväksynyt, millainen maa Suomi on" ja "Mustafe Muuse puhuu suomalaisten rasismista".

Kahden kulttuurin kuilussa

Suomalaisen huippujuoksijan Mustafe Muusen elämä Turussa olisi voinut mennä pieleen. Kenties sattumalta hänelle kävi hyvin. Se ei rasistien mieltä muuta.

Helsingin Sanomat 1.9.2024

Kuulin ensimmäistä kertaa Mustafe Muusesta kai perjantaina haastattelun kautta ja sain positiivisen kuvan. Se kuva muuttui, kun näin kymppitonnin juoksunsa maaottelussa ja sen jälkeisen elämöinnin. Viimeinen niitti, kun luin tämän haastattelun, jossa kaikki huono johtuu suomalaisista. Suomi voisi kuulemma hoitaa maahanmuuttajien aiheuttamat jengiongelmatkin kuntoon, ihan jos vain viitsisi.

Muusella ja Hesarilla taitaa olla sama suunta.

Pääkirjoitus: "Meidän Muuse" voitti yleisön puolelleen

Perinteisen yleisurheilun Ruotsi-ottelun alla Sanoman lehdissä julkaistiin Turussa syntyneen somalialaistaustaisen kestävyysjuoksijan Mustafe Muusen laaja haastattelu, jossa tämä kertoi kokemastaan rasistisesta vainosta. Haastattelu osui hetkeen paitsi Ruotsi-ottelun vuoksi myös siksi, että samaan aikaan julkaistun Evan kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista pitää rasismia pienenä tai olemattomana ongelmana.

Muusen kokemukset todistivat muusta. Muuse kertoi pitävänsä itseään isänmaallisena suomalaisena. "Mutta mikä on isänmaani, jos minua ei hyväksytä Suomeenkaan? Saan somessa osakseni paljon vihaa. Tämänkin haastattelun jälkeen minulle kommentoidaan, että mitä se yön Timo selittää."

[...]

Sunnuntaiaamuna Ylen haastattelussa tasavallan presidentti Alexander Stubb suositteli kaikille Muuse-jutun lukemista. "Luetaan kaikki se ja mietitään tarkkaan, mikä on Mustafen, siis meidän Muusen, viesti."

Helsingin Sanomat 3.9.2024

On luettu. Muusen viesti oli sama kuin haastattelun julkaisseen ja rasismiteemaan kehystäneen Hesarinkin rummuttama suomalaisten syyllistäminen. Jos ja kun maahanmuuttajat rötöstelevät (mm. Muusen mainitsemat maahanmuuttajanuorten katujengit), niin se ei ole heidän vaan suomalaisten vika, kun ovat tehneet kaiken väärin kaukaa tulleiden kunniavieraiden vastaanotossa ja ovat rasisteja.

Evan kyselyjen tulokset kelpaavat Hesarille kyseenalaistamatta maahanmuuton lisäämisen tai kehitysapumäärärahojen säilyttämisen lobbaamisessa, mutta Evan teettämän rasismikyselyn tulokset mitätöityvät näin kertaheitolla yhden ihmisen katkerien kokemusten perusteella.

Pääkirjoituksissa ei sattuneesta syystä lainata maahanmuuttajien uhkailemiksi tai pahoinpitelemiksi tulleita tai vaikka Ylen lauantaiaamuna haastattelemaa pääministeri Orpoa, joka toimittajan säestämän rasismirummutuksen ohessa yritti edes hieman tasapainottaa puheitaan tuomalla hetkeksi esiin liian löysästä maahanmuuttopolitiikasta johtuvat ongelmat.

(14:05-14:45)
Petteri Orpo
"Tässähän kääntöpuoli on (..) mitä tulee turvallisuuteen, mikä tekee asiasta vaikean tai haastavan joiltain osin. Meidän täytyy myöskin pitää maahanmuuttopolitiikkamme hallinnassa. Se on se, mitä suomalaiset haluaa. Tilanteessa, jossa maahanmuuttopolitiikka ei ole hallittua – voidaan katsoa Ruotsin kehitystä – se voi aiheuttaa yhteiskunnassa entisestään turvattomuuden tunnetta. Jos ei onnistuta kotouttamisessa, niin ongelmat voi kasvaa. Ne voi näkyä maahanmuuttajasukupolvissa epätoivottuna käytöksenä, joka taas sitten osaltaan lisää esimerkiksi rasismia."

Tämä toki haastattelussa vain yksittäinen lyhyt sivupolku yli kymmenen minuutin rasismivyörytyksen keskellä, mutta tosiaan, hallitulla maahanmuuttopolitiikalla Muusen somalivanhemmat – "lukutaidottomat paimentolaiset", kuten Muuse itse sukuaan kuvaili – eivät olisi koskaan tulleet tai ainakaan jääneet Suomeen, emmekä kävisi valtamediassa tällaista yksipuolista "keskustelua" rasismista.

[Joutselkä]

Oikohan tämä arjen aktiivi jo noussut homman tietoisuuteen.

Poikkeuksellisen porttikiellon Espoon uimahalleihin saanut mies on aiheuttanut ongelmia muissakin liikuntapaikoissa. Hän on raportoinut tapauksista ahkerasti some-tileillään.

KOLMEN kuukauden porttikiellon kaikkiin Espoon uimahalleihin saaneesta miehestä on paljastunut taustatietoa, joka maalaa hänestä kuvaa sarjahäirikkönä.

HS:n tietojen mukaan kyseessä on noin 40-vuotias aktiivinen somepersoona, jolla on ollut lukuisia erimielisyyksiä viranomaisten ja järjestystä valvovien tahojen kanssa.

Miehen somevideoiden perusteella hänen toimintatapansa vaikuttaa olevan se, että kun hän joutuu kahnauksiin julkisissa tiloissa, hän alkaa kuvata tapahtumia kännykällään ja julkaisee videot netissä. Mies käyttää varsin rajuja ilmauksia, haastaa ihmisiä "katutappeluihin" ja puhuu toisinaan myös rasistisesti. Hän myös nauhoittaa käymiään puhelinkeskusteluja ja julkaisee niitä.

Miehellä on taustaa kehonrakennuksen parista.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010670021.html

Uhka vai mahdollisuus nuivalle skenelle?

[HDRisto]

Jäi jutussa kertomatta mistä solvattu nainen tunnistettiin ulkomaalaiseksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010673536.html

[Golimar]

Oikohan tämä arjen aktiivi jo noussut homman tietoisuuteen.


Uhka vai mahdollisuus nuivalle skenelle?

Juhana Tegelberg elää jollain omalla planeetallaan.

[pienivalkeapupu]

"Somepersoona." No näitähän media nostaa tikunnokkaan ja framille, 'somevaikuttajia' sekä 'tubettajia.' Ehkä tuokin herra päätyy johonkin tositv sarjaan.

[Näkkileipä]

Jaa. Rasismiviikoista tuli mieleen. Mitä sanaa et halua käyttää afrikkalaisesta?

Vihje: N****RI



Vastaus:
NAAPURI

Facebook pisti minut muutaman viikon jäähylle tuon vitsin takia. Tosin siinä oli pieni eroavaisuus.

Mitä sanaa rasismin vastustajat, eivät ikinä tahdo käyttää tummaihoisita henkilöistä?

Vihje: N _ _ _ _ri
.
.
.
.
.
.
.
.
Vastaus: Naapuri.

[Skeptikko]

Shadia Rask on löytänyt taas melkoisten aasinsiltojen kautta tällä kertaa apinarokosta rasismia ja ulisee siitä:

Shadia Raskin kolumni: Sadoittain lapsia on kuollut – silti terveyshätätila on meille vain yksi ulkomaanuutinen
https://yle.fi/a/74-20109356

Maailmaan julistettiin elokuussa globaali terveyshätätila. Syynä on m-rokon uusi muunnos, joka on aiempaa tarttuvampi ja tappavampi. Eri Afrikan maissa yli 20 000 ihmistä on sairastunut tänä vuonna. Yli 500 ihmistä on kuollut.

Suurin osa tautiin kuolleista on lapsia. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat alle viisivuotiaat. Pahin tautitilanne on Kongon demokraattisessa tasavallassa. UNICEF arvioi elokuussa, että liki 10 000 lasta on sairastunut ja 463 lasta on kuollut kuluvan vuoden aikana.

Vuosittain pelkkään ripuliin kuolee noin 1,5 miljoonaa pikkulasta. Jos tämä apinarutto ei ala levitä erityisen laajalle, niin jo pelkkään ripuliin kuolee monia kertaluokkia enemmän lapsia, joten jonkinlaista suhteellisuudentajuakin voisi harrastaa. Ja eiköhän Euroopassakin erilaisiin tauteihin kuole enemmän pikkulapsia vuosittain. Tässä jotain lukuja pelkästään Suomen osalta:

Pikkulasten kuolleisuus Suomessa vuosina 1969 - 96
https://www.duodecimlehti.fi/duo94496

Epämuodostumat olivat yleisin pikkulasten kuolinsyy koko tutkimusajanjakson, mutta anomaliakuolemien määrä pieneni huomattavasti vuosina 1969–96, 129:stä 29:ään (kuva 1). Muutos tapahtui tasaisesti kaikkien epämuodostumien osalta. Koko ajanjaksona tavallisimpia kuolemaan johtaneita epämuodostumia olivat sydän- (42 %) ja keskushermostoanomaliat (21 %). Infektiokuolemien esiintyvyys pieneni nopeasti 1970-luvulla, minkä jälkeen 1980-luvulla muutos hidastui. Infektioihin kuoli Suomessa vuonna 1969 113 lasta, vuonna 1979 31 ja vuonna 1996 13 (kuva 1).

Hätätilajulistuksen jälkeen eri tahot tiedottivatkin lahjoituksista. Yhdysvaltojen kehitysyhteistyövirasto USAID kertoi 35 miljoonan dollarin lisätuesta, ja Euroopan komissio ilmoitti koordinoivansa yli 200 000 rokotuksen lahjoitusta.

Mutta missään tavallisessa kahvipöytäkeskustelussa tai kohtaamisessa en ole kuullut sen enempää puhuttavan aiheesta. Virastot ja viranomaiset ovat kyllä hereillä, mutta suuren yleisön kollektiivinen myötätunto ja auttamishalu ei ole herännyt.

Miten joku suuri yleisö voisi auttaa? Ukrainaan on voitu lähettää esimerkiksi vaatteita ja tavaroita sodassa ne menettäneille, mutta suomalaisilla kansalaisilla tuskin on apinarokkorokotteita kotonaan lojumassa, eikä rokotteita muutenkaan niin vain hankita ja kuljeteta pitkiä matkoja.

Miksi terveyshätätila on meille vain yksi ulkomaanuutinen, vaikka sadoittain lapsia sairastuu ja kuolee?

Väkiluvultaan melko pienessä Suomessakin esimerkiksi hukkuu vuosittain 100-150 henkeä. En usko, että Afrikassakaan jaksetaan olla kovin kiinnostuneita esimerkiksi Suomessa vuosittain hukkuvista.

Olemmeko välinpitämättömiä siksi, että ajattelemme: tämä ei koske meitä? Tämä koskettaa muita, toisia. Ihmisiä, jotka ovat vähemmän ihmisiä? Juuri sillä tavallahan m-rokon riskiryhmistä on historiallisesti ajateltu.

Valtaosa m-rokkoon sairastuneista ja kuolleista ihmisistä on mustia ja ruskeita afrikkalaisia. Ei-valkoisia ihmisiä on jopa ihmistieteissä kuvattu aikoinaan rasistisilla tavoilla vähempiarvoisina. Rasismi vaikuttaa siihen, keitä pidetään apua ansaitsevina ja keitä ansaitsemattomina. Eniten apua ansaitsevina pidetään ahkeria, kiitollisia, "oikeanlaisia" köyhiä, kun taas pakolaiset ja muut kuin "me" nähdään vähiten apua ansaitsevina.

Mitä leimaavaa oikeasti muka siinä apinarokon nimessä on, vaikkei sekään toki maailman täsmällisin nimi ole (epätäsmällisyys on varsin yleinen ilmiö muutenkin).  Onhan meilläkin esimerkiksi myyräkuume, jänisrutto, hullun lehmän tauti, legioonalaista, raivotautia ja ties mitä muita tauteja:

Jopa m-rokon aiemmin käytetty nimi, apinarokko, oli leimaava.

Tuskin ne kielteiset asenteet olivat millään tavalla syynä apinaruttoon, sen nimeen tms, vaikka ilmeisesti jotain tällaista yritetään assosiaatioilla vihjailla:

Euroopassa m-rokon riskiryhmä ovat puolestaan miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Tämä johtuu siitä, että Euroopassa esiintyy aiempaa tautimuunnosta, joka tarttuu seksin välityksellä. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat ryhmä, joka kohtaa kielteisiä asenteita.

[Lalli IsoTalo]

"I hope he's racist right out of the womb"

[tweet]1832493771365257562[/tweet]

NurtureShock Cover Story for Newsweek – "Is Your Baby Racist?"

Published Sep 06, 2009

This week's cover story for Newsweek is an excerpt from our new book, NurtureShock; the article's an abridged version of a chapter titled, "Why White Parents Don't Talk About Race."

But the piece is just beginning of our dialogue on race: we'll be continuing the conversation with related posts on kids and race relations all this week

Koko juttu täällä: https://www.newsweek.com/even-babies-discriminate-nurtureshock-excerpt-79233