Rasismihomma - yleiskeskustelu

[Lalli IsoTalo]

Jatkoa ääripäiden erkaantumiseen. Tuplakuvaa ei saa pois, sorry. Eiköhän tämä vielä mahdu ketjun otsikon alle.
[tweet]1519885054960357377[/tweet]

Kolmannesta liitekuvasta voitaneen päätellä, republikaanit ovat liukuneet oikealle.

https://www.pewresearch.org/politics/2017/10/05/1-partisan-divides-over-political-values-widen/

[tweet]1519892460213731328[/tweet]

[ikuturso]

Tulipahan mieleen, kun kuulin eräästä insidentistä, jossa osallisena perunanenä ja joku muu ^TM

"Se oli sanonut sille jotain rasistista ja sitten siitä oli tullut kähinä ja mä menin väliin".

Nykyään pitää erityisesti mainita, että kyseessä oli rasistinen solvaus.

Ennen jos toista huoriteltiin, läskiteltiin tai ihan mitä vaan termiä käytettiin, jolla viitattiin toisen olemukseen tai muuten vaan solvattiin, sanottiin:

"Se meni aukomaan sille päätä ja sitten tuli kähinä..."

Urheilussakin joku solvaa toista vaikka vitun ääliöksi, se on solvaus. Vitun hintti tai vitun neekeri on sitten erikoissolvaus, sillä joku voi erikoisloukkaantua siitä sillai enempi. Siitä tulee sitten pelikieltoja tai jotain.

Varmaan apinaksi haukkuminenkin on enempi rikos, jos kuvitellaan, että solvaus liittyy ulkonäköön eikä suinkaan esim. irrationaaliseen käytökseen. Se, kumpaan se on tarkoitettu liittyvän, sitä ei kysytä lausujalta vaan se kysytään kuulijalta.

-i-

[Kemolitor]

Vaikeneminen ja oikeaoppisuus pelaavat perussuomalaisten pussiin

Perussuomalaiset myrkyttävät keskustelusta nurkkia, joissa maltillista osallistujaa uhkaa ristituli.

Helsingin Sanomat 14.10.2023

Samasta jutusta:

Perussuomalaiset ovat osanneet hyödyntää muiden pelkoja. En ole nähnyt paljon puhuttua persujen pelikirjaa, mutta siinä voisi lukea näin: Kun havaitset monisyisen vähemmistöihin liittyvän ongelman, myrkytä tontti. Ota syrjivä kanta, käytä halventavaa kieltä. Silloin muut eivät halua tahria itseään aiheeseen.

Toimii. Eikä yksin pelikirjan kirjoittajien vaan myös heidän kiivaiden vastustajiensa ansiosta. Se, joka ei vastusta rasismia oikeaoppisesti, voi kuulla olevansa rasisti itsekin.

Missä tästä "paljon puhutusta persujen pelikirjasta" oikein on puhuttu, kun minun silmiini sitä puhetta ei ole ollenkaan osunut. Vai onko kyse toimittajan omaan kuplaan kuuluvien hyvien ihmisten illanvietosta, jossa maisteltiin artesaaniviinejä ja puhuttiin paljon persujen pelikirjasta.

Mutta tämä kirjoitus itsessään oli aika paljastava. Hyville ihmisille alkaa tulla hätä käteen. Omia ja tuttavien lapsia osuu yhä useammin ryöstettyjen ja hakattujen joukkoon, monen mielessä pyörii jo kauhukuva: entäs jos oma lapsi aikuistuttuaan äänestää perussuomalaisia. Epäilyksen piru väijyy monen alitajunnassa. Useimmat ovat tienneet jo pitkään, että ei tässä hyvin tule käymään, mutta ihminen on sellainen, että vaikka tilanne näyttäisi kuinka huonolta, niin aina voi elätellä edes pientä toivoa, jospa tässä vielä ihme tapahtuisi.

Nyt ollaan siirrytty vaiheeseen, jossa hyvien ihmisten keskuudessa on alettu tunnustaa asioiden menneen pahasti pieleen ja ymmärretään sekin, kenen syytä se on. Mutta sen sijaan, että pystyttäisiin minkäänlaiseen itsekritiikkiin aletaankin viritellä selitysmallia sille, mikä esti itse kutakin aikaisemmin ottamasta esille maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Perussuomalaiset sopivat sitten tähän loistavasti syntipukiksi. Jatkossa kaikista maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista voidaan syyttää perussuomalaisia, koska tätäkään ongelmaa ei voitu käsitellä ajoissa koska "perussuomalaiset myrkyttävät keskustelusta nurkkia, joissa maltillista osallistujaa uhkaa ristituli."

Veikkaan, että näitä avautumisia tullaan lähiaikoinan näkemääna aika paljon. Vuoron perään toimittajat ja päättäjät pesevät itseään puhtaaksi vastuustaan nyt kun heille on luotu valmis malli käytettäväksi.

"Kyllähän minä olisin asiasta kirjoittanut, mutta kun ne perussuomalaiset, niitten vika tämä on aivan selvästi."

[Caucasian]

Muuten, ns ennakkoluulothan ovat rationaalista käytöstä, joka on ihmiselle ihan luontaista. On nimittäin järkevää suhtautua epäluuloisesti ja varauksellisesti tuntemattomaan asiaan. On vielä järkevämpää  olla varuillaan, jos on jotain tietoa, luuloa, huhua jonkin asian mahdollisesta haitallisuudesta. Jos jokin seikka/vaisto sanoo sinulle, että vältä tuota asiaa, ihmistä, porukkaa, niin vara ei venettä kaada.
Oma kokemus, uutiset, muiden kokemukset, yleistieto jne luovat ennakkoluuloja tai TIETOJA ja kaikilla ihmisillä on ennakkokäsitys vaikkapa persuista ja se on ihan ok ja se voi sitten täsmentyä tiedoksi ja joko vahvistaa tai muuttaa käsitystä.

[Roope]

Veikkaan, että näitä avautumisia tullaan lähiaikoinan näkemääna aika paljon. Vuoron perään toimittajat ja päättäjät pesevät itseään puhtaaksi vastuustaan nyt kun heille on luotu valmis malli käytettäväksi.

Samantapaista vastuunvälttämissapluunaa on käytetty muun muassa suomalaisessa ilmastonmuutoskeskustelussa, jonka mukaan ilmastonmuutos on "denialistien" (tarkoittaa nykyään herjana kaikkia perussuomalaisia) vika siitäkin huolimatta, että sen enempää todellisilla ilmastonmuutosdenialisteilla kuin perussuomalaisillakaan ei ole käytännössä mitään valtaa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden tai valtamedian ilmastonmuutoskeskustelun suhteen. Narratiivin mukaan perussuomalaiset ovat ikävällä skeptisyydellään tuhonneet kauniin ilmastoyksimielisyyden (jota ei koskaan ollutkaan), eikä mistään tule siksi mitään.

Vastaavasti rasistit/perussuomalaiset ovat tehneet alunperin kunnollisista ja työteliäistä maahanmuuttajista ihan vain somepuheillaan työttömiä/rikollisia/terroristeja, eivätkä Ruotsista matkitut kalliit kotouttamiskikkailut siksi toimi.

[Aimo Räkä]

Vastaavasti rasistit/perussuomalaiset ovat tehneet alunperin kunnollisista ja työteliäistä maahanmuuttajista ihan vain somepuheillaan työttömiä/rikollisia/terroristeja, eivätkä Ruotsista matkitut kalliit kotouttamiskikkailut siksi toimi.

Ei ne kotouttamiskikkailut toimi Ruotsissa eikä Suomessakaan. Otetaas uusi pussillinen vanhoja kikkoja jos ne vaikka tällä kertaa toimis.

[Roope]

Taloustutkimuksen sivuilla firman kolme tutkimuspäällikköä ja -johtajaa käsittelevät pitkässä kirjoituksessa muun muassa rasismin määritelmän ja mittaamisen ongelmia. Välillä menee aika lailla metsään, mutta ainakin näkökulma on objektiivisuuteen pyrkimisessään tavallisesta rasismiulinasta poikkeava ja sikäli kunnioitettava.

Johtuuko rasismi moraalisesta sokeudesta ja kuinka moni kokee suomalaisten olevan erityislaatuinen kansa? 22.9.2023

Kirjoittajat:

Sakari Sandqvist, tutkimuspäällikkö, filosofi
Jaakko Kaartinen, tutkimusjohtaja, teologi
Jussi Westinen, tutkimuspäällikkö, politologi

Suomessa syntyi keskikesästä 2023 yhtäkkisesti huutava tarve keskustelulle rasismista, kun perussuomalaisten ministerien kirjoituksia, viestejä ja some-päivityksiä alettiin tarkastella perusteellisesti. Samalla erityisesti tiedotusvälineissä tuli tarve hahmottaa, minkälaista rasismi Suomessa on, millaisia kokemuksia rasismin kohteilla on, kuinka moni suomalainen on rasisti ja missä määrin erityisesti perussuomalaisten kannattajat ovat rasisteja. Erityisesti puoluekantaa linkittyvää tietoa on ollut julkisissa kyselyaineistoissa niukalti saatavissa, ja moni relevantti tulos ja näkökulma ovat jääneet katveeseen, mikä on vinouttanut keskustelua.

Rasismin laadullista tutkimusta Suomessa on sen sijaan kosolti. Siinä korostuvat erityisesti rasismin muodot sekä rasismin ja syrjinnän kohteeksi joutuneiden kokemukset. Koska kesällä alkanut vyyhti on ollut luonteeltaan hyvin vahvasti puoluepoliittinen, kaikkein askarruttavin aihe on ollut se, ovatko perussuomalaisten edustajien käyttämä kieli ja kuvalliset ilmaisut hyväksyttäviä kansan keskuudessa ja heijastelevatko ne äänestäjäkunnan ajatusmaailmaa vai tuomitaanko niiden takana oleva arvomaailma jyrkästi.

Ongelmana tässä asetelmassa on ollut, että kvantitatiivista politiikan tutkimusta rasismista, jossa puolueet tai niiden äänestäjät olisivat keskiössä, on niukalti. Rasismia on lähestytty muun muassa tutkimalla puolueiden suhtautumista rasismiin ja populismipuolueiden strategioita reagoida niiden keskuudessaan ilmenneeseen rasismiin. Jo kuusi vuotta sitten ilmestyi esimerkiksi artikkeli siitä, kuinka populistipuolueet vastaavat mediassa rasismisyytöksiin, ja miten Suomen kontekstissa PS on eri strategioin vakuutellut, ettei se ole rasistinen puolue (ks. Hatakka, Niemi & Välimäki 2017, 2018).

Suomalaisia äänestäjiä koskevassa tutkimuksessa on tutkittu laajalti erilaisia yhteiskunnallisia asiakysymyksiä, ja maahanmuuton kohdalla fokus on ollut monikulttuurisuudessa ja maahanmuuton lisäämisen/rajoittamisen kannattamisessa. Varsinaisia eksplisiittisen rasistisia asenteita mittaavat kysymykset eivät ole olleet keskeinen tutkimuksellisen mielenkiinnon kohde vaalitutkimuksissa. Osin tämä johtuu yleisestä halusta tutkia maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta perustavanlaatuisina yleisorientaatiota mittaavina isoina kysymyksinä. Toisaalta rasismin tutkimiseen liittyy myös kyselytutkimusten kannalta erityisiä haasteita.

Rasistisista asenteista on erityisen hankalaa tai jopa sosiaalisesti problemaattista tehdä kysymyksiä, koska on ratkaistava, missä määrin rasismia mittaavat kysymykset voivat sisältää itsessään rasistisia väitteitä. Jos puhutaan esimerkiksi roduista ja niiden välisestä paremmuudesta, saadaan selville synkän rasistisia asenteita, mutta samalla annetaan ikään kuin ymmärtää, että ihmisrotuja on olemassa ja että niiden välinen paremmuus on mielipidekysymys. Toisaalta, jos ilmiötä kierrellään poliittisen korrektiuden nimissä, käy helposti niin, ettei rasismin syvyyttä ja sosiaalisesti epäkorrekteja arvoja ja asenteita saada esiin. Tällöin ajaudutaan helposti asetelmaan, jossa päätellään ja vakuutellaan, että kyllä tämäkin jakauma rasismista pohjimmiltaan kertoo, mikä ei palvele laadukasta ja syvällistä keskustelua. 

Kyselijät eivät siis näe itse ongelmaa. Erilaisten "rotu"-sanan sisältävien väitteiden tulkintahan on lähtenyt siitä, että myöntävästi vastanneet ovat rasisteja, koska uskovat "rotuihin", joilla on havaittavia ja mitattavia eroja. Näin siitä huolimatta, ovatko väitteet tosiasiaväitteitä tai tulkittavissa sellaisiksi, kuten on tyypillisesti voinut.

Ylen kesällä suunnittelemassa kyselyssä (johon Taloustutkimus keräsi aineiston) rasismia lähestyttiin sen yleisen hyväksyttävyyden kautta. Siinä kysyttiin, kuinka tärkeää on, ettei Suomessa hyväksytä rasismia missään muodossa ja suhtaudutaanko rasismiin tarpeeksi vakavasti Suomessa. Näillä kahdella kysymyksellä kartoitettiin tietyllä tavalla paljon puhutun rasismin nollatoleranssin merkitystä kansalle. Tuloksena oli, että 86 prosenttia piti erittäin tai jokseenkin tärkeänä ettei rasismia hyväksytä Suomessa missään muodossa. Tässä mielessä suomalaisten kesken vallitsee siis melko vahva samanmielisyys siitä, että rasismi on tuomittavaa. Silti noin puoli miljoonaa suomalaista (12 %) on asiasta päinvastaista mieltä.

Helsingin Sanomien kysely (johon Kantar Public keräsi aineiston) osoitti puolestaan, että 62 prosenttia suomalaisista vastustaa ajatusta, että rasismi voisi olla joissakin tapauksissa hyväksyttävää. Tässä kysymyksessä tarjolla oli myös neutraali keskimmäinen vaihtoehto "en samaa enkä eri mieltä". Kun tämä vastausvaihtoehto yhdistetään niihin, jotka vastasivat "en osaa sanoa", voidaan todeta, että peräti 22 prosenttia suomalaisista ei osaa ottaa kantaa asiaan. Lisäksi 16 prosenttia eli lähes 700 000 suomalaista kokee, että rasismi voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.                     

Mitä Ylen ja Taloustutkimuksen kysely oli mittaavinaan, kun kyselyn muotoilujen vuoksi ei ole mitään tietoa, mitä vastaajat tarkoittivat rasismilla? Klassinen "Garbage in, garbage out"-kysely, jonka tarve syntyy sen tulkinnasta.

Rasismia koskevassa keskustelussa on esitetty väitteitä, että rasismi olisi erityisen vaikeasti ymmärrettävä käsite ja että sen keskeisistä sisällöistä vallitsisi yhteiskunnassa laajaa erimielisyyttä. Tämän on taas esitetty vaikeuttavan keskustelua, koska yhdet tarkoittavat rasismilla yhtä ja toiset toista. Siksi esimerkiksi kyselytutkimuksen kysymykset eivät voisi sisältää kysymystä rasismista ilman käsiteen avaamista, koska rasismi on itsessään liian epätarkka käsite.

Käsitteellinen epätarkkuus on mitä tahansa yhteiskunnallista ilmiötä koskevan julkisen keskustelun perusominaisuus, ja varsinkin laajassa kansalaiskeskustelussa on vaikea lukita jollekin käsitteelle täsmällistä merkitystä, jonka kaikki ymmärtäisivät samalla tavalla. Kyselytutkimuksissa on se haaste, että jos suhtautumista rasismiin kysytään tarjoten erilaajuisia määritelmiä rasismille, ajaudutaan helposti "en ole rasisti, mutta..." -tilanteisiin. Vastaaja voi todeta, että hän ei ymmärrä rasismia tällä tavalla, vaan toisella, esimerkiksi hyvin minimalistisella tavalla ja ilmaista silti varsin vihamielistä suhtautumista ihmisen etniseen alkuperään pohjautuen.

Käsitteellisen epätarkkuuden myöntäminen jälkikäteen yhdessä blogikirjoituksessa ei muuta asetelmaa ja kyselyn kelvottomuutta miksikään, etenkin kun kesän rasismikeskustelussa jyrättiin läpi valtamediassa näkemystä, että rasismin määritelmästä ei muka ole epäselvyyttä, vaan kaikki kyllä ymmärtävät sen samalla tavalla, mikä on tietysti läpinäkyvä valhe.

Rasismin määrittelemisen ongelmallisuus on käynyt näkyväksi julkisessa keskustelussa. Määritelmistä käytävä debatti tiivistyy siihen, voidaanko rasismin käsitettä laajentaa klassisesta ja minimalistisesta eli ihonväriin ja etnisyyteen perustuvasta syrjinnästä muista tekijöistä johtuvaan syrjintään. Jännite syntyy siitä, että minimalistisen käsityksen ajatellaan jättävän olennaisia rasismin muotoja ja rasistisia tilanteita ulkopuolelleen, ja siitä että laajemman käsitteen voidaan ajatella olevan liian lavea eli kaappaavan sisäänsä lähes mitä tahansa.

Rasismin laajat tulkinnat – joita on loputtomasti – perustuvat ihan muuhun ja paljon epämääräisempiin asioihin kuin "muista tekijöistä johtuvaan syrjintään". Rasismiksi riittää esimerkiksi pelkkä uhristatuksen saaneen mielipide siitä, mikä on rasistista. Hallitusohjelmaa on kutsuttu rasistiseksi jo sillä perusteella, että se heikentää joidenkin maahanmuuttajien asemaa entiseen nähden, jos rasistisuutta on viitsitty perustella senkään vertaa. Hyvin tyypillisestihän väitettyä rasismia ei perustella, vaan tarkoitus on vain ilmaista, että toinen on paha ihminen ja hänen mielipiteensä vääriä.

Pitkässä kirjoituksessa olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta loikkaan loppua kohti.

Keskustelu siitä, kuinka rasistinen maa Suomi on suhteessa muihin maihin, ei ole ollut myöskään ongelmatonta.  Johtopäätöksiä asiasta on tehty yhden kysymyksen pohjalta. Vuonna 2017 julkaistun Being Black in the EU –tutkimukseen osallistuneista Suomessa asuvista, Saharan eteläpuolisesta Afrikasta polveutuvista tummaihoisista henkilöistä 63 prosenttia kertoi joutuneensa rasistisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Lukema on valitettavan suuri ja se osoittaa, että rasismi on vakava ongelma Suomessa asuville tummaihoisille, jotka ovat kotoisin esimerkiksi Nigeriasta, Kamerunista, Kongosta tai Angolasta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa lukema oli 41 prosenttia.

Lukema yhden kysymyksen kohdalla ei osoita muuta kuin kyselyn toteutuksen epäilyttävyyden. Sehän tehtiin Suomessa muista maista poiketen haastatteluina. Tulokset epäilyttävät, kun muun muassa väitettyjen rasistisista (e: väkivalta)rikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrä (olisi pitänyt olla tuhansia pelkästään somaleilta) ei ollut kyseĺyssä edes samaa kertaluokkaa rikostilastojen kanssa. Lisäksi kyselyssä käytetty rasistisen häirinnän määritelmä oli aivan liian mielivaltaisesti tulkittavissa ("epäasialliset katseet", loukkaantuminen nettikirjoituksista).

Toisin kuin valtamediassa toistuvasti esitettiin, tutkimuksessa ei myöskään asetettu maita minkäänlaiseen rasistisuusjärjestykseen. Kyse oli vain yhdestä kysymyksestä monista.

Minkähän takia tuosta jätettiin pois, että suurin osa Suomen vastaajista oli Somaliasta?

Kahdentoista tutkitun EU-maan joukosta Suomen lukema oli kaikkein suurin, ja kyseinen lukema uutisoitiin lähes ainoana asiana koko isosta tutkimuskokonaisuudesta. Tämän vuoksi julkiseen keskusteluun jäi elämään vain kapea kaistale tutkimuksesta, jonka kohdemaita olivat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Itävalta, Luxemburg, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Portugali, Italia ja Malta. Taloustutkimus keräsi Suomen aineiston vuonna 2016, kuten myös uusimman kierroksen aineiston, joka julkaistaan tämän vuoden lopulla.

Tutkimus osoittaa, että Suomessa on yleisesti paljon rasismia. Hälyttävä tulos oli myös se, että 43 prosenttia Suomessa asuvista vastaajista ilmoittaa jonkun perheenjäsenensä tai ystävänsä kohdanneen rasistista nimittelyä viimeisen vuoden aikana. Lukema oli Itävallan jälkeen toiseksi suurin (43 %). Ruotsissa vastaava lukema oli 26 ja Tanskassa 24 prosenttia.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, ovatko ihmiset kokeneet ihonvärin tai etnisen alkuperän perusteella tapahtunutta syrjintää viimeisen viiden vuoden aikana. Ihonvärin pohjalta tapahtuvan syrjinnän suhteen tilanne on Suomea (24 %) huomattavasti huonompi esimerkiksi Italiassa (37 %), Itävallassa (45 %) ja Luxemburgissa (53 %). Etnisen alkuperän perusteella Suomessa koetaan hieman yleisemmin syrjintää kuin verrokkimaissa keskimäärin.

[...]

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että tummaihoiset henkilöt, joiden juuret ovat Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa, kohtaavat paljon rasismia Länsi-Euroopan maissa. Suomen kohdalta voidaan arvioida, että asioidessa jossain määrin virallisissa yhteyksissä rasismia ja syrjintää ei ole Suomessa erityisen paljon, mutta arkipäivän rasismia, tuntemattomien ihmisten huutelua ja häirintää sen sijaan on räikeän paljon. Valtavirrasta erottuvat ulkonäkö on suora ja traaginen väylä rasistiseen ja syrjivään kohteluun. Kyselytutkimuksista tiedämme, että suomalaiset toivottavat tänne mieluusti tervetulleeksi ruotsalaisia, saksalaisia, brittejä ja yhdysvaltalaisia eli kansalaisia niistä länsimaista, joiden elintaso ja koulutusaste ovat korkealla. Voidaan myös olettaa, että oletetulla ihonvärillä ja kulttuurilla on asiassa näkymätön merkityksensä, koska esimerkiksi Somaliasta ja Irakista ei toivota samoissa määrin maahanmuuttajia Suomeen.

Tuloksia arvioitaessa on myös syytä muistaa, että tutkimus ei koske Itä-Euroopan maita, joissa jylläävät tällä hetkellä äärioikeistolaiset ja nationalistiset voimat. Niissä Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien osuus on ylipäätään matalampi kuin Länsi-Euroopan maissa. On oletettavaa, että nurkkakuntaisuus näkyisi rujoina tuloksia, jos esimerkiksi Slovakia, Bulgaria, Unkari ja Serbia olisivat tutkimuksessa mukana. Iso-Britanniassa taasen etninen kirjo on ollut valtavirtaa ja osa arkea jo hyvin pitkään, ja siellä tummaihoisten kokema syrjintä oli tutkimuksessa kaikkein vähäisintä.

En uskaltaisi tehdä oikein minkäänlaisia johtopäätöksiä, sillä tuon kyselyn tapauksessa selvästikin "Garbage in, garbage out".

On ihan eri asia tutkia asioita objektiivisin mittarein kuin kyselemällä huonoilla kysymyksillä pitkin Eurooppaa keskenään hyvinkin erilaisilta ihmisryhmiltä ja hyvinkin erilaisin keinoin. Paitsi jos ei muuten saa haluamiaan tuloksia.

[Lalli IsoTalo]

Kristallipalloni näkee asian siten, että Jussin ja Matiaksen pelikirja on seuraava: pelastetaan Suomi heidän lapsilleen ja tuleville sukupolville elinkelpoiseksi maaksi.

Mistään tällaisesta eivät ole minulle puhuneet.

Mutta tällaisen olen motivaatiokseen päätellyt, koska ovat ottaneet tehtäväkseen ottaa vastaansa kaiken sen rasismi-huutelu-paskan ja ura-itse-tuhon, joka tehtävään liittyy.

@Matias

[ikuturso]

Taloustutkimuksen sivuilla firman kolme tutkimuspäällikköä ja -johtajaa käsittelevät pitkässä kirjoituksessa muun muassa rasismin määritelmän ja mittaamisen ongelmia. Välillä menee aika lailla metsään, mutta ainakin näkökulma on objektiivisuuteen pyrkimisessään tavallisesta rasismiulinasta poikkeava ja sikäli kunnioitettava.

Johtuuko rasismi moraalisesta sokeudesta ja kuinka moni kokee suomalaisten olevan erityislaatuinen kansa? 22.9.2023

Heti linkin otsikko menee metsään. Ensin puhutaan rasismista ja sitten siitä, koetaanko me suomalaiset erityiseksi kansaksi.

Suomalaiset ovat kansa, joka on erityinen nimenomaan Suomessa, koska me "omistamme" tämän maan ja meillä tulisi olla oikeus määritellä tämän maan ja valtion säännöt.

Rasismi taas on jotain aivan muuta. Jos laitetaan kymmenen eri kansallisuutta avaruusalukseen kohti Marsia, niin siellä kellään ei pitäisi olla mitään erityisoikeuksia.

Suomessa suomalaiset ovat erityinen kansa ja kaikkia ulkomailta tulijoita tulisi kohdella tasavertaisesti toisten ulkomailta tulijoiden kanssa. Kaikille pitäisi olla saman säännöt ja oikeudet ja velvollisuudet kansallisuudesta riippumatta. Joka vaatii jollekulle etuoikeuksia on itse rasisti.

-i-

[Roope]

Heti linkin otsikko menee metsään. Ensin puhutaan rasismista ja sitten siitä, koetaanko me suomalaiset erityiseksi kansaksi.

Otsikko saa (jonkinlaisen) selityksen pitkän kirjoituksen syövereissä. Lue, jos kiinnostaa. Minä en enää jaksanut.

[Lalli IsoTalo]

Heti linkin otsikko menee metsään. Ensin puhutaan rasismista ja sitten siitä, koetaanko me suomalaiset erityiseksi kansaksi.

Otsikko saa (jonkinlaisen) selityksen pitkän kirjoituksen syövereissä. Lue, jos kiinnostaa. Minä en enää jaksanut.

Suomalaiset ovat erityinen kansa.

Erityisistä erityisin!

Suomalaiset eivät sitä itse vaan tajua, koska olemme tottuneet olemaan keskenään vaatimattomasti suomalaisia. Mutta olemme pikku hiljaa huomaamassa, että jos me suomalaiset emme ehkä ole muita parempia, niin muut eivät ainakaan ole meitä parempia.

Eivätkä edes yhtä hyviä!

Suomalaiset ovat joukkueidensa kapteeneja, ja F1 esikuvia, nykyään.

Ei me olla niin hirveän hyviä, mutta muut nyt vaan eivät ole ihan yhtä hyviä. Kenen pääkaupunkia ei muuten valloitettu toisessa maailmansodassa? 

Suomalaiset eivät kehustele olevansa maailman paras kansa, koska ovat maailman vaatimattomin kansa. Siksi jumalat meitä ovat rakastaneet. Me ei luulla itsestämme liikoja. Ja se sopii jumalille.

Jatketaan samaan malliin, huudelkoon itsestään liikaa luulevat kansat mitä huutelevat. Ne ovat tuhoutuneet historian pitkässä virrassa, me emme.

[Dangr]

 

[akez]

Hissuksiin on oltu silloinkin, kun ongelmia on tunnistettu ja niihin on kehitelty ratkaisuja. Se on tyhmää. Juuri vaikeneminen pelaa perussuomalaisten pussiin ja lisää heidän kannatustaan.

Ei tule mieleen haittamaahanmuuton ongelmia, joita olisi tunnistettu ja joihin olisi kehiteltu ratkaisuja hissuksiiinkaan. Suomen maahanmuuttopolitiikka, etenkin turvapaikkapolitiikka, ei ole koskaan ollut niin viallista ja täynnä haittamaahanmuuton porsaanreikiä ja haittamaahanmuuttoa tukevia rakenteita kuin nyt.

Ei ole olemassa mitään ratkaisuja, joilla voitaisiin lievittää vääränlaisen maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. Silloin kyse on maahanmuutosta, joka kulttuurinsa, uskontonsa ja arvojärjestelmänsä johdosta poikkeaa liian paljon siitä mihin länsimaiset yhteiskunnat perustuvat.

Ranskalainen Luc Bronner kertoo kirjassaan "La loi du ghetto", että ghetto ei synny siitä, että se eristetään ulkoapäin, vaan myös siitä, että ghetto eristää itse itsensä ulkomaailmasta muodostaen oman arvopohjansa, toimintamallinsa ja kulttuurinsa. Siksi ongelmaan ei ole ratkaisuja, edes "sosiaalisen sekoittamisen" keinoin, eikä niitä tulla löytämäänkään. Edes vuosisatojen jänteellä, kuten maailmalla on huomattu jo maahanmuuttokirjallisuudessa. Miksi suomalaiset "tutkijat" eivät ole perillä noista alansa keskeisistä seikoista. Kaikki aika meni "rasismin" löytämiseen, vaikka kiven alta?

Näihin ongelmiin on vain yksi lääke. Vääränlaisen maahanmuuton Suomeen pääsyn vahva rajaaminen ja tänne jo kaukomailta asyyliperustein (humpuukia pääosin, edes henkilöiden oikeita identiteettejä ei saada selville) päässeiden tehokas palauttaminen takaisin, etenkin oirehtivien ongelmatapausten kohdalla, sillä asyyli on jo ulkomaalaislain perusteella luonteeltaan tilapäistä. Kun tarve poistuu, niin edessä on paluu takaisin. Näitä ainoita toimivia keinoja ei ole Suomessa käytetty - koskaan. Nyt jo korkea aika?

[Totti]

"SYYLLISTYIN hyssyttelyyn", kirjoitti helsinkiläinen demari­poliitikko Sami Kuusela X-viestipalvelussa viime viikolla.[/b]

Sami Kuuselalla (sd) ei ollut mitään uutta tarjottavaa kriittiseen maahanmuuttokeskusteluun.

Kuuselan twiitti oli tämä

[tweet]1709846025832132628[/tweet]

Pari juttua: on tosi hyvä, että vihdoin puhutaan suoraan, että katujengien jäsenet ovat suurimmalta osin ulkomaalaistaustaisia. Tätä asiaa – kuten myös tietyistä maista tulevien yliedustusta rikostilastoissa – on vähätelty jopa vaarallisella tavalla.

On suuria haasteita myös integraatiossa: alkeellisista oloista ja tiukan traditionaalisesta kulttuurista saapuvaa on vaikea muuttaa veroilmoitusta täyttäväksi lauantaimakkaran syöjäksi, jonka lempiohjelma on Sohvaperunat.

Myös 2015-2016 oltiin ihan liian sinisilmäisiä. Moni tuli tänne seikkailulle, vaikka piti sanoa, että kaikki pakenevat vainoa. Olin siellä miekkarissa itsekin, syyllistyin hyssyttelyyn.

Eli nyt katsotaan asiaa suoraan silmiin. Pitää miettiä keinoja. Niitä eivät ole:

- kaikkien ulkomaalaisten syyllistäminen rajatusta ongelmasta eli katurikollisuudesta
- rajojen kiinni laittaminen ja Suomen eristäminen, mikä johtaa taloudelliseen katastrofiin
- ulkomaalaisten karkotus Suomesta (paitsi vakaviin rikoksiin syyllistyneiden, jotka eivät ole kansalaisia)
- rikoksiin syyllistyneiden perheiden ajaminen kadulle kaupungin vuokra-asunnoisa ala @leena_meri
- yleinen lällättely ja rasismi

Keinoja ovat:

- segregaation eli sosiaalisen eriytymisen vastainen taistelu, jota itse ainakin yritän tehdä Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa (tämä on monen mielestä Ruotsin kriisin juurisyy)
- ymmärryksen lisääminen eri väestöryhmien välillä, etäisyyden pienentäminen ja tutustuminen (tässä lapset ovat tosi hyviä jo ainakin Helsingissä)
- kunnon panostukset kotouttamiseen, sosiaalityöhön ja kouluun
- ulkomaalaistaustaisten naisten aseman parantaminen
- ahkera poliisityö (myös rajat ylittävä) ja pelotteena riittävän ankarat rangaistukset uuden ja kasvavan jengirikollisuuden jäsenille

Kuusela todellakin tarjoaa pelkästään sanahelinää ja nollaratkaisuja, jotka eivät ole mitään muuta kun ongelmien pakenemista byrokratian ja rahantuhlauksen taakse.

Miten esimerkiksi "kunnon panostukset kotouttamiseen, sosiaalityöhön ja kouluun" vähentäisi katujenginen rikollisuutta? Mikä tämä panostus edes on muuta kun muutama lisää hukattu veromiljardi yliopistojen vasemmistohumpuukiin?

Kuvitteleeko Kuusela oikeasti, että mamut punnitsevat akateemisen ja rikollisen uran välillä: "hmmm... pitäisikö ryhtyä väkivaltarikolliseksi vai ydinfysiikan tohtoriksi, siinäpä pähkinä purtavaksi".

Entäpä "ymmärryksen lisääminen eri väestöryhmien välillä, etäisyyden pienentäminen ja tutustuminen"?

Aika moni on jo päässyt "tutustumaan" mamuihin jopa niin läheisesti, että henki on mennyt. Miten tällainen edes toteutetaan, valtio määrää kantikset muuttamaan mamugettoihin puukotettavaksi?

Itse asiassa ratkaisut ovat juuri ne, jotka Kuusela karsastaa, kunhan karsitaan pois hänen naurettavat olkiukot:

- rajojen kiinni laittaminen
- ulkomaalaisten karkotus Suomesta
- rikoksiin syyllistyneiden perheiden ajaminen kadulle kaupungin vuokra-asunnoisa

... ja paljon muuta.

[AJIH]

Heti linkin otsikko menee metsään. Ensin puhutaan rasismista ja sitten siitä, koetaanko me suomalaiset erityiseksi kansaksi.

Suomalaiset ovat kansa, joka on erityinen nimenomaan Suomessa, koska me "omistamme" tämän maan ja meillä tulisi olla oikeus määritellä tämän maan ja valtion säännöt.

Rasismi taas on jotain aivan muuta. Jos laitetaan kymmenen eri kansallisuutta avaruusalukseen kohti Marsia, niin siellä kellään ei pitäisi olla mitään erityisoikeuksia.

Suomessa suomalaiset ovat erityinen kansa ja kaikkia ulkomailta tulijoita tulisi kohdella tasavertaisesti toisten ulkomailta tulijoiden kanssa. Kaikille pitäisi olla saman säännöt ja oikeudet ja velvollisuudet kansallisuudesta riippumatta. Joka vaatii jollekulle etuoikeuksia on itse rasisti.

-i-

Tarkalleen ottaen on niin, että jokainen kansa on erityinen kansa määritelmällisesti. Muutenhan mitään kansaa ei voisi erottaa toisestaan eikä meillä olisi käsitystä eri kansoista ja kansojen välisistä eroista, vaan koko ihmiskunta olisi yhtä erottelematonta, eriytymätöntä massaa, josta mitään kansallisia vertailuja ei voitaisi tehdä.

[Lalli IsoTalo]

En tiedä millaisia kysymyksia on tehty, tai oikeastaan mitään muutakaan tästä tutkimuksesta. Mutta tämän mukaan valkoiset ovat vähiten rasisteja ja mustat eniten. Kuvan alalaidassa on tutkimuksen nimi, jos jotakuka kiinnostaa kaivella asiaa.

https://twitter.com/FloriduhManDan/status/1713532119488598279/photo/1

[Näkkileipä]

Kun tehdään elokuvia ja tv-sarjoja, niin monesti on tapana tehdä jokin asia vaihtoehtoisena versiona, kuin se on todellisuudessa. Mutta on yksi aihe josta ei saa missään tapauksessa tehdä vaihtoehtoista versioita, se on valkoisten harjoittama rasismi.

Onko kenelläkään tiedossa mitään elokuvaa tai tv-sarjaa, jossa on tummaihoisia tai muun värisiä rasisteja, joita selvästi esitetään rasisteina? Valkoisia rasisteja on esitetty jo pitkän aikaa, olisiko yhdelläkään leffa yhtiöillä riittävää rohkeutta, esittää muitakin ihmisiä äärimmäisen rasistisina?

Toisaalta, ymmärrän kyllä että sellaisen elokuvan/tv-sarjan julkaiseminen olisi joidenkin henkilöiden mielestä erittäin tuomittavaa toimintaa.

[Betonikostaja]

On "ongelma", jos jalkapallojoukkueessa pelaa vain valkoisia pelaajia:

Tästä naisten joukkuekuvasta nousi iso kohu

Arsenalin naisten edustusjoukkueessa ei pelaa yhtään tummaihoista pelaajaa.

https://www.iltalehti.fi/jalkapallo/a/50cefa5b-b1a3-4ae3-a7c8-e0d99dd76713

Arsenalin tuntien tuo on vain sattumaa. Miesten puolella mustia pelaajia kyllä riittää. Jopa niin paljon, ettei joukkuetta enää englantilaiseksi tunnista.

Miksi tämä on ongelma vain näin päin? Esimerkiksi jossain Ranskan maajoukkueessa nykyään suurin osa pelaajista on mustia, valkoiset ovat vähemmistössä. Siinä ei ole nähty mitään ongelmaa, vaikka Ranska on perinteisesti valkoinen maa.

Tämähän on ihan täyttä rasismia.

Arsenalin naisjoukkueesta on kuulemma ulistu, että täysin valkoisista pelaajista koostuva joukkue ei tarjoa roolimalleja mustille. Samalla tavalla on sitten lupa ajatella niistä joukkueista, joiden pelaajista suurin osa on mustia: niissä roolimallit valkoisille ovat vähissä, joten on ihan inhimillistä, että ne eivät tunnu niin omilta.

Tämän jälkeen ilahduttaa taas entistä enemmän, kun valkoinen Argentiina voitti MM-finaalissa mustan Ranskan.

[ikuturso]

Olin valokuvanäyttelyssä, jossa oli esillä Spencer Tunickin valokuvia, missä alastomat ihmismassat muodostavat pintoja ja mielenkiintoisia asetelmia.

Juttelin erään naisihmisen kanssa, joka valitti, että kuvissa ei juurikaan näy tummaihoisia ihmisiä.

Noihin valokuvaussessioihin kutsutaan vapaaehtoisia. Jos haluat paikalle vaikka tuhat ihmistä, jotka suostuvat riisuuntumaan kameroiden edessä, silloin ei ole varaa asettaa kiintiöitä.

Mutta naiselle oli ongelma, kun jengi on kuvissa liian valkoihoista.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Mutta naiselle oli ongelma, kun jengi on kuvissa liian valkoihoista.

Maailmassa on itseasiassa sellainen virhe, että valkoista jengiä on liian vähän suhteessa ruskeaan. Asiaan tuskin tulee korjausta lähiaikoina.

[-PPT-]

Huomaa millaisilla ihmisillä se pakkomielle ihonväriin sittenkin on. Normaali ihminen ei esimerkiksi kiinnitä huomiota kun käy esim Tallinnassa että kaikki ihmiset siellä ovat valkoihoisia mutta joitakin se häiritsee aivan penteleesti.

[Betonikostaja]

Arsenal innostui oikein selittelemään täysin valkoista naisjoukkuettaan:

Athleticille toimittamassaan lausunnossa Arsenal myöntää, että tekemistä on.

– Tunnustamme, ettei naisten joukkueemme nykyinen kokoonpano heijasta seuramme ja edustamiemme yhteisöjen monimuotoisuutta, Arsenal totesi.

Lausunnon mukaan monimuotoisuuden edistäminen on seuralle tärkeä prioriteetti, ja seura aikoo tehdä töitä tilanteen muuttamiseksi.

https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000009940972.html

Mitä helvettiä? Olen luullut, että seuran ylivoimaisesti tärkein tavoite on saada joukkueeseen parhaat mahdolliset pelaajat, jotta menestystä voisi tavoitella. Ehkä Arsenal on näin tehnytkin, mutta menestystä tavoitellessa unohtui palkata neekereitä ja woke-raivopäät kävivät seuran kimppuun.

Tämä on aivan sairasta. Vähissä ovat nykyään ne joukkueet, jotka ovat täysin valkoisia, ja tässäkin tapauksessa se on varmasti vain sattumaa. Mutta nyt ainakin teoriassa on ihan yhtä oikeutettua vaatia joukkueeseen lisää valkoisia pelaajia, jos niitä on mielestäni liian vähän. Oikeastaan vain Argentiinan maajoukkueessa niitä on riittävästi.

[skyuu]

Mutta naiselle oli ongelma, kun jengi on kuvissa liian valkoihoista.

Niinno... https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000009940972.html
Otsikkona oli raflaava "Naisten joukkuekuvasta nousi iso kohu – huomio kiinnittyi yhteen kiusalliseen seikkaan"
Klikkasin auki kun ajattelin että onko kuvassa valmentajan käsi jonkun pelaajan reidellä tms. Mutta ei... vielä kauheampaa!!!

-nips-
Kohu alkoi, kun Arsenal julkaisi toissa viikolla tämän kauden joukkueensa yhteiskuvan. Otokseen kertyi runsaasti kommentteja, joissa huomio oli kiinnitetty yhteen kiusalliseen seikkaan.

Kuvan kaikki 27 pelaajaa ovat valkoihoisia.
-naps-
Tunnustamme, ettei naisten joukkueemme nykyinen kokoonpano heijasta seuramme ja edustamiemme yhteisöjen monimuotoisuutta, Arsenal totesi.

Lausunnon mukaan monimuotoisuuden edistäminen on seuralle tärkeä prioriteetti, ja seura aikoo tehdä töitä tilanteen muuttamiseksi.

Arsenal on tilastojen valossa Englannin menestyksekkäin naisten jalkapalloseura. Se on voittanut eniten mestaruuksia kaikissa Englannin sisäisissä kilpailuissa, joissa on ollut mukana.

Ongelma siis on se valkoihoisuus eikä esim. se että yli 14-vee (vai oliko 12-vee) muslimi tytöt ei voi juosta kentällä jalat paljaana vaan pitäis säkki päällä mennä viipottaa. Mutta hei... monimuotoisuus on tärkein eikä haittaa vaikka tiputtais parhaasta paskimmaks kunhan on sitä multikultia, se on kultaakin kalliimpi! 

E: Näköjään Betonikostaja triggeröityi samasta uutisesta 

[Mandula]

Tunnen aiheuttavani kiusallisuuden tunteita, koska olen valkoihoinen. Enkä edes kannata ArseAnaalia!

Tsiisus tää maailma on sekaisin, tulis ilmastonmuutos ja sulattais jäätiköt..

[sakarit]

Tunnen aiheuttavani kiusallisuuden tunteita, koska olen valkoihoinen. Enkä edes kannata ArseAnaalia!

Tsiisus tää maailma on sekaisin, tulis ilmastonmuutos ja sulattais jäätiköt..

No ei maailma ole sentään aivan kokonaan sekaisin. Etelä-Afrikan, tuon monirotuisen valtion, naisten jalkapallomaajoukkueessa pelaa vain mustaihoisia pelaajia, eikä ko. maassa ajatella lainkaan asiassa olevan jotain ongelmaa. Ei edes siinä, että kokoonpano ei "heijasta edustamiemme yhteisöjen monimuotoisuutta".

[Golimar]

Mankööt takaisin Afrikkaan, siellä ei ole rasismia.

Politiikka|
Rasismi
EU-selvitys: Afrikkalais­taustaiset kokevat Suomen yhdeksi rasistisimmista maista
EU:n perusoikeusvirasto tutki afrikkalais­taustaisiin kohdistuvaa rasismia ja syrjintää 13 jäsenmaassa.

X

Anni Keski-Heikkilä HS
7:00
SUOMI sijoittuu jälleen kyseenalaiseen kärkipäähän selvityksessä, jossa EU:n perusoikeusvirasto kysyi afrikkalaistaustaisilta eurooppalaisilta rasismista ja syrjinnästä.

Suomi koetaan tutkituista maista yhdeksi rasistisimmista. Perusoikeusviraston tuoreessa Tummaihoisena EU:ssa -raportissa tutkittiin rasismia ja syrjintää yhteensä 13 EU-maassa.

Suomessa haastatelluista afrikkalaistaustaisista 43 prosenttia kertoi kokeneensa rasistista häirintää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osuus on suurempi kuin yhdessäkään tutkituista maista.

Raportissa olivat maista tarkastelussa Suomi, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska.

Perusoikeusvirasto kysyi rasismista näissä maissa asuvilta ihmisiltä, jotka olivat joko itse Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tai joiden vähintään yksi vanhempi oli sieltä kotoisin. Kysely tehtiin vuonna 2022, ja siihen vastasi yli yli 6 700 ihmistä.

X

Suomessa haastatelluista 54 prosenttia kertoi kokeneensa rotuun perustuvaa syrjintää tutkimusta edeltäneen vuoden aikana ja 63 prosenttia viiden vuoden aikana.

Kaikkien raportissa mukana olevien EU-maiden keskiarvot olivat vuoden ajalta 24 prosenttia ja viiden vuoden ajalta 45 prosenttia.

Useimmiten syrjintää koetaan sekä Suomessa että kaikissa maissa työnhaussa, töissä ja asunnon etsimisessä. Vastaajat kokivat erityisesti, että yksityiset vuokranantajat eivät olleet vuokranneet heille asuntoa rasistisen syrjinnän vuoksi.

Rasistista syrjintää kokevat tutkituissa maissa erityisesti nuoret ja korkeasti koulutetut. Syrjintää kokeneista vain alle joka kymmenes oli tehnyt asiasta ilmoituksen.

X

PERUSOIKEUSVIRASTO teki vastaavan kyselyn viimeksi vuonna 2016. Kahta vuotta myöhemmin julkaistu raportti sai laajaa huomiota, sillä Suomi koettiin sen häirintäkysymyksessä tutkituista maista rasistisimmaksi.

X

Perusoikeusviraston johtaja Michael O'Flaherty kuvailee tiedotteessa tuloksia järkyttäviksi.

"Rasismilla ja syrjinnällä ei pitäisi olla sijaa yhteisöissämme. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulisi hyödyntää näitä tuloksia kohdentaakseen ponnistelunsa paremmin ja varmistaakseen, että afrikkalaistaustaiset ihmiset voivat elää oikeuksiensa mukaisesti vapaasti ilman rasismia ja syrjintää", hän sanoo tiedotteessa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009943262.html

Rasismia on vastustettu mielenilmauksissa. Esimerkiksi vuoden 2020 kesäkuussa Helsingin Senaatintorille kokoontui tuhansia ihmisiä Black lives matter -tapahtumaan, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa tapahtuneesta George Floydin surmasta. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

[ämpee]

Mankööt takaisin Afrikkaan, siellä ei ole rasismia.

Politiikka|
Rasismi
EU-selvitys: Afrikkalais­taustaiset kokevat Suomen yhdeksi rasistisimmista maista
EU:n perusoikeusvirasto tutki afrikkalais­taustaisiin kohdistuvaa rasismia ja syrjintää 13 jäsenmaassa.

Menisivät edes niihin maihin joissa kokevat Suomea vähemmän rassissmia.
Kummallista miten pitää viivytellä maassa jonka kokee yhdeksi rasistisimmista maista.

[Uuno Nuivanen]

Paino sanalla kokee. Kuukerihan voi olla rahdattu pimeimmästä Afrikasta suoraan Hölmölään kulkematta muiden maiden kautta. Harvat hullut vain tarjoavat alkuasukkaalle rasismin lisäksi ilmaisen elämän.

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1717038046070120454[/tweet]

[Charlie]

Metodologiasta sellainen nopea havainto, että jos on tarkoitus vertailla maita keskenään, olisi varmaan hyvä noudattaa samoja keräysmenetelmiä eri maissa. Nettikyselymaat ovat nyt sijoilla 1, 2, 3, 4 ja 7.

Data were collected through face-to-face interviews using a computerised questionnaire (computer-assisted personal interviewing) in nine survey countries (Belgium, France, Greece, Ireland, Italy, Poland, Portugal, Spain and Sweden). The interviews took place from October 2021 to late September 2022.

Online data collection was carried out in countries where access to the population register, containing information on a person's country of birth or their parents' country of birth, was available for sampling (Austria, Denmark, Finland, Germany and Luxembourg). The sampled respondents were contacted through a postal invitation to complete the questionnaire online. In the Netherlands, where Statistics Netherlands did not provide access to a direct sample for the survey, the data were collected online through social media channels.

Toivottavasti koodi on edes ollut henkilökohtainen eikä mikään saamarin julkisessa internetissä oleva verkko-osoite. On nimittäin kovin helppoa jakaa sellainen kaverillekin.