Armeijan uudistaminen

[Bona]

Toivottavasti kukaan ei suutu. Olen nainen enkä ole käynyt armeijaa, enkä tiedä siitä yhtään mitään.

Kuitenkin, nykyisin tehostetaan ihan kaikkea. Kun suuret ikäluokat eläköityivät, piti aueta paljon työpaikkoja. Eipä auennut, sillä buumerit tekivät työnsä tehottomasti. Käsittääkseni kaikilla aloilla tehdään nykyisin enemmän lyhyemmässä ajassa. MIlloin viimeksi asepalvelusta on tehostettu, vai onko kertaakaan?

Asepalvelus - jo sana palvelus on kummallinen, vaihtaisin sen aselajikoulutukseksi tai maanpuolustuskoulutukseksi - kestää puolesta vuodesta vuoteen. Lisäksi sen alkamisaika on toisinaan hankala nuorille, seuraavalle koulutusportaalle pääsee joskus vasta 2 vuotta myöhemmin.

Tiedän, että armeijassa opitaan vaativiakin taitoja, kuten lentämistä. Nämä erikseen. Mutta kuinka monta päivää armeija-ajasta käytetään ja oikeasti tarvitaan  tietyn aselajin hallintaan? Tämä on kysymys, koska minulla ei ole mitään käsitystä vastauksesta. Arvelen kuitenkin, että tehostamisen varaa voisi olla.

Toinen  asia mitä hämmästelen on se, miksi armeijan täytyy olla niin intensiivinen asia, että sen takia täytyy olla kaksi välivuotta opinnoista? Työuria on pyritty pidentämään, yhtenä keinona YO-todistuksen painoarvon lisääminen opiskelijavalinnoissa. Puolet ikäluokasta menee lukioon ja viettää YO-kirjoitusten jälkeen 2 kk tyhjänpanttina ennen kesää. Pääsykokeisiin ei tarvitse lukea, sillä suurin osa valitaan korkeakoulujen yhteishaussa YO-todistuksen perusteella. Mielestäni nuorten tulisi päästä heti kirjoitusten jälkeen maanpuolustuskoulutukseen (= ent. armeijaan).

Joku voisi sanoa, ettei varuskunnissa ole tilaa kaikille. Kyseenalaistan tämän vahvasti. Onhan kaikille niille abeille tilaa lukioissakin. Voisiko osan koulutuksesta, erityisesti kirjalliset osiot, pitää lukion tiloissa? Yksi ajatus voisi olla sellainenkin, että joistain maanpuolustustaidoista saisi lukion kurssin, eli ne voitaisiin osin aloittaa jo ennen kirjoituksia. Tietysti ampumaradoille täytyy mennä erikseen. Ihmettelen sitä, miksi siellä kasarmilla täytyy viettää kuukausitolkulla aikaa ampumaharjoitusten takia, vai onko niitä siellä joka ikinen päivä? Eikö kullekin nuorisoryhmälle voi varata aikaa ampumaradalta ja sitten viedä heitä bussikuljetuksella ampumaan? Näitä voitaisiin tehdä ajanvaraussysteemillä tehostetusti niin, että nuoret voisivat samaan aikaan käydä koulua tai töissä. Saahan koko ikäluokasta ajokortin suorittavakin osa liukkaan ratansa suoritettua, vaikka ratoja on melko vähän, eli sieltä varataan aika ja mennään harjoittelemaan. Nykyisin on kaikki nettiajanvaraukset ja muut, nuoriso voisi laitella sovellukseen, minä päivinä kävisivät aselajikoulutuksessaan ja milloin siviilikoulutuksessaan tai töissä.

Metsäharjoituksia en oikein ymmärrä. Tosipaikan tullen siellä varmaan juostaan ne täyspakkaukset selässä, käydään riukulassa ja syödään pakkiruokaa ihan harjoittelemattakin. Jos maastossa ryömimiseen liittyy erityisiä liikuntataitoja, näitä voidaan varmaan harjoitella samoin kuin kaikkia muitakin liikuntataitoja jo koulu-uran aikana. Kerrotaan, että pesäpallon tarkoitus on harjoittaa kranaatinheittoon.Näin ollen koululaiset harjoittelevat kranaatinheittoa ja alakoulussa, eikä tähän tietääkseni YK puutu lapsisotilasasiana. Samalla tavoin voitaisiin harjoitella tarvittavia liikuntataitoja tai vaikka puolijoukkueteltan pystyttämistä alakoulusta alkaen ikätasoisesti ja pelien muodossa. Partiossahan vastaavaa jo tehdäänkin.

Tavoitteena pitäisi mielestäni olla, ettei siviilikoulutukseen tulisi yhtä ainutta välivuotta. Maanpuolustuskurssin/aselajikoulutuksen pääosat suoritettaisiin keväällä (abit) ja kesällä (amikset), ja syksyllä/talvella ainoastaan ajanvarausjärjestelmän kautta niin, että samalla voi käydä siviilikoulutusta.

Olen puhunut tarkoituksella nuorisosta. Nykyään halutaan naiset armeijaan, mitä lähtökohtaisesti vastustan. Tällaisen tiivistetyn maanpuolustuskoulutuksen voisi kuitenkin mielestäni aivan hyvin tarjota kaikille sukupuolesta riippumatta. Niissä voisi olla myös eriytettyjä osioita kunnon, motivaation yms. mukaan ihan niinkuin peruskoulussakin eriytetään esim. liikunnan ryhmiä. Ketään ei simputettaisi eikä kiusattaisi, vaan kukin saisi kykyjään vastaavan koulutuksen. Jatkokurssit sitten todella motivoituneille.

[Lalli IsoTalo]

Minun aikanani tappamista ei harjoiteltu tarpeeksi, ja kaikkea tarpeettomuutta  oli liikaa. Olo oli kuin Charlie Wattsilla: 23 tuntia odottelua ja 1 tunti soittoa. En tiedä miten asiat nykyään ovat.

Ja se, että joutui tammikuussa inttiin, tarkoitti että tuli 2 välivuotta opiskeluihin.

[Bona]

Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.

Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.

Tuosta odottelusta ja ihmettelystä olen myös kuullut ja siihen juuri ehdotan parannusta. Tappamiskoulutuksen nettiajanvaraus ei ollut mahdollinen vuonna 1978 eikä vuonna 1925, mutta nyt se olisi. Mikä oikeastaan estää?

Lalli, kuinka monta tuntia arvioisit harjoitelleesi tappamista?

[Väestönvaihtaja]

Vuosi vuodelta koulutuksessa on keskitytty enemmän asiaan ja vähemmän turhiin asioihin. Palvelusaikoja on lyhennetty, nykyään ne on 165, 255 tai 347 päivää.

Ei asepalvelus välttämättä johda kahden vuoden välivuoteen. Välivuosi on kansantaloudellisesti ongelma, mutta maamme sijainti ja väkiluku on mitä on, joten asevelvollisuus on haitoista huolimatta perusteltu.

Maastoharjoitukset eivät ole vain "pakkiruuan syömistä ja maastossa ryömistä". Yksittäisen taistelijan harjaantumisen lisäksi niissä harjoittuu suurempien osastojen toiminta. Sinulla on ehkä turhan yksinkertainen käsitys sotilaallisesta maanpuolustuksesta, sillä asevelvollisia koulutetaan monenlaisiin tehtäviin eikä sodankäynti ole vain rynnäkkökiväärimiehen metsässä ryömintää - eikä sekään rynnäkkökiväärimiehen toiminnan vaatimuksia pidä väheksyä.

Kannattaa muistaa, että suomalainen sotilaskoulutus kestää kansainvälisen vertailun. Se on Ukrainassakin nähty.

Se mihin pitäisi kiinnittää huomiota on fyysinen kunto. Se on tärkeä asia myös maanpuolustuksen kannalta.

[Hippo]

Lalli, kuinka monta tuntia arvioisit harjoitelleesi tappamista?

Suomen puolustusvoimat ei tapa ketään, se tuhoaa vihollisen taistelussa. Tappamista ei kuulemma kenenkään tarvitse harjoitella, taistelussa vihollisen tuhoaminen sujuu ihan luonnostaan kunhan hallitsee tarvittavat taistelumenetelmät.

[Tragedian synty]

Armeijassa yhtä tärkeää kuin itse aseiden käytön opettelu on sotilaiden yhteishengen rakentaminen. Sitä on vaikeaa tehdä, jos asepalvelus ei ole varusmiehille intensiivinen kokemus, jossa ei ole syytä keskittyä mihinkään muuhun, kuten siviilikoulutukseen. Siksi sodanajan palveluksessa sotilaat ovat samoissa yksiköissä pääasiassa entisten inttikaveriensa kanssa. Sanotaan, että isänmaallisuus saa miehet rintamalle, mutta taisteluoloissa moiset abstraktit arvot lakkaavat merkitsemästä, ja sen sijaan sotilaat taistelevat taistelutoveriensa puolesta. Jos sotilaat eivät koe olevansa ystäviä, armeija on suurissa vaikeuksissa. Tämä on yksi syy Venäjän heikkoon menestykseen Ukrainassa.

Kaikkia asevelvollisia ei ole käytännöllistä laittaa palvelukseen heti toisen asteen oppilaitoksesta valmistumisen jälkeen. Jokainen asevelvollisten saapumiserä tarvitsee varusmiesjohtajia, jotka ovat edellisen saapumiserän jäseniä. Siksi puolet asevelvollisista menee palvelukseen tammikuussa, puolet heinäkuussa. Se kieltämättä aiheuttaa ikäviä joutoaikoja, kun varusmiespalvelukseen menevät tai sieltä tulevat eivät heti pääse esimerkiksi yliopistoon, mutta joillekuille se on päinvastoin hyväksi. Minä valmistuin ylioppilaaksi kesäkuussa 2011 ja menin kuukautta myöhemmin varusmiespalvelukseen yhdeksäksi kuukaudeksi. En saanut opiskelupaikkaa ensimmäisellä yrittämällä, joten minulla olisi joka tapauksessa ollut välivuosi opintojen suhteen. Vuonna 2012 sain paikan, joten intin jälkeen minulla oli muutaman kuukauden tauko ennen yliopistoa, ja välivuoteni meni yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Asepalveluksessa oli minullakin joutoaikaa turhautumiseen asti. Osittain syy oli henkilökuntapulasta, ja viimeisinä kolmena kuukautena joukkueeni järjesti joitakin ohjelmanumeroita itsenäisesti, kun mitään muuta ei ollut tehtävänä. Tällaista ei saisi päästää tapahtumaan.

Seuraavaksi vastaan lyhyesti seuraaviin kohtiin:

Tiedän, että armeijassa opitaan vaativiakin taitoja, kuten lentämistä.

Ei opita. Kaikki lentäjät ovat upseereita eli saavat oppinsa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Haastavin koulutus, jonka varusmiespohjalla voi saada, on laskuvarjojääkärikoulutus.

Metsäharjoituksia en oikein ymmärrä. Tosipaikan tullen siellä varmaan juostaan ne täyspakkaukset selässä, käydään riukulassa ja syödään pakkiruokaa ihan harjoittelemattakin.

Maastoharjoitukset ovat yhtä paljon upseereita kuin varusmiehiäkin varten. Niissä he oppivat käytännössä suurten sotilasyksiköiden johtamista, ja se on tärkeää. Muuten käy kuin venäläisillä, jotka lähettävät sotilaat eteenpäin ja sitten ihmettelevät, kun ruoasta, polttoaineesta ja ammuksista tulee pulaa.

[Bona]

. Sinulla on ehkä turhan yksinkertainen käsitys sotilaallisesta maanpuolustuksesta

Minulla ei ole siitä mitään käsitystä

Hyvä, jos on tehostettu jo. Mutta jos saisi arvioita niistä tuntimääristä, niin näkisi, onko intensiivinen 347 päivää todella tarpeen vai ei.

Tiedän, että siviilissä ajokortti irtoaa useimmille alle 20 opetustunnilla ja kuorma-autokortti noin kymmenellä siihen päälle. Kuinka paljon kauemmin panssarivaunun ajamisen ja käytön opiskelu vie?

[Lalli IsoTalo]

Lalli, kuinka monta tuntia arvioisit harjoitelleesi tappamista?

Lähikamppailua ei harjoiteltu ollenkaan. Pari ampumaleiriä, ja aika monta kertaa oltiin radalla ampumassa. Sitten oli metsäleirejä sun muuta, ja yleistä ryynäämistä kunnon parantamiseksi. Arvioisin, että 25% meni tappamishommiin ja niiden taustatoimintoihin.

Mutta olin autojoukoissa, ja me kuljeteltiin niitä tappajiksi harjoittelevia. Aikoinaan laskin, että mun 11 kuukautta olisi tehokkaalla ajankäytöllä  tehty kolmessa kuukaudessa. Jos sen palvelusajan voisi virkaviivaistaa noin, ei tulisi yhtään välivuotta. Kertauksia voisi järjestää hiihtolomien aikaan, jotta talvihommat tulisivat tutuiksi.

[Väestönvaihtaja]

Tiedän, että siviilissä ajokortti irtoaa useimmille alle 20 opetustunnilla ja kuorma-autokortti noin kymmenellä siihen päälle. Kuinka paljon kauemmin panssarivaunun ajamisen ja käytön opiskelu vie?

Kyse ei ole vain panssarivaunun ajamisesta, vaan sen asejärjestelmien käytöstä, viestintävälineistä, toiminnasta osana suurempaa joukkoa, joukon johtamisesta, käsiaseiden käytöstä, toiminnasta tilanteessa jossa vaunua pitää jotenkin huoltaa, jne.

Neuvostoliittolaisia vaunuja käyttävät ukrainalaiset panssarimiehet oppivat länsimaalaisten panssarivaunujen ajamisen nopeasti, mutta suuremman panssarijoukon toiminnan harjaantuminen vie aikaa.

En tiedä onko tehostamisen varaa, mutta en usko sitä olevan hirvittävän paljoa. Tehokkaan sotilasjoukon toiminnan harjaantuminen vie aikaa.

[Bona]

Mutta olin autojoukoissa, ja me kuljeteltiin niitä tappajiksi harjoittelevia. Aikoinaan laskin, että mun 11 kuukautta olisi tehokkaalla ajankäytöllä  tehty kolmessa kuukaudessa. Jos sen palvelusajan voisi virkaviivaistaa noin, ei tulisi yhtään välivuotta. Kertauksia voisi järjestää hiihtolomien aikaan, jotta talvihommat tulisivat tutuiksi.

Juuri näin! Korkeakoulut ja muut oppilaitokset voisi velvoittaa porrastamaan opiskelijoiden talvilomat/väliviikot. Yleensäkin maanpuolustukoulutus tulisi integroida muuhun koulutusjärjestelmään.

Mielestäni samalla voitaisiin ratkaisi siviilipalvelusasia niin, että tappamiskoulusten sijaan voisi hakemuksesta saada öljyvahinkojen torjunta tai suuronnettomuustilanteessa toimiminen tai väestön evakuointi -koulutukset tjsp. Jos joku anarkisti haluaisi näistäkin vielä kieltäytyä, niin en surisi vankeusrangaistustaan.

[justustr]

Suomessa on erinomainen varusmiespalvelus, joka kestää kansainvälisen vertailun.

Se on Ukrainassakin jo nähty, kuten tässäkin haastattelussa käy ilmi: https://www.youtube.com/watch?v=lTt8NFZh4e8

En myöskään lähtisi liikaa tehostamaan varusmiesaikaa. Elo rintamalla on paljolti kökkimistä, turhauttavaa paikasta toiseen ravaamista ja hermoja raastavaa odottelua. Niitäkin pitää harjoitella, joten ei ne intin odottelut, ryynäämiset ja sulkeiset tuhia ole. 

Ja sitten se tärkein. Tositilanteessa joka äijä tarvitaan, ja nykyään joitain naisiakin. Oli sitten miten kömpelöntumpelo tahansa niin rintamalle on lähdettävä. Siksikään intistä ei pidä alkaa mitään rakettitiedettä tekemään. 

[Augustus]

Joskus tuntuu että armeijan tarkoitus ihmisten mielissä on jotenkin unohtunut. Liekö sodistamme on liian kauan. Helposti armeijan eri jutut voidaan nähdä vain uraa edistävä tekijänä.

Sodassa sotilaan tehtävä on tappaa vihollisia. Olen erittäin vanhakantainen naisten asevelvollisuuteen tässä, vaikka idea kuulostaa hienolta ja tasa-arvoiselta, mutta en oikein usko naissotilaista olevan paljoakaan hyötyä tositilanteessa jossain juoksuhaudan reunalla, jossa tankki ajaa päälle rutistaakseen. Anteeksi kaikki hienosti Puolustusvoimissa palvelleet naiset, mutta itse en usko siihen, että jossain tuollaisessa tilanteessa naiset pärjäisivät. On toki poikkeuksia. Okei ei tarvitse suuttua nyt mun mielipiteestä, olen vaan vanhakantainen siinä suhteessa että miehet keskimäärin ovat paremmin "luotuja" hakkaamaan lapiolla vihollissotilaan kallon hajalle kuin naiset.

edit: pilkku pois

[Mika]

Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.

Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.

Vaikea uskoa. Intissä otetaan käsittääkseni nykyään erittäin hyvin huomioon varusmiesten toiveet esim. yksikön ja palvelusajan suhteen. Asepalveluksen pitää pysyä kilpailukyyisenä sivariin verrattuna, eikä se palvele ketään, että siellä pidetään porukkaa väkisin. Nykyään saa käsittääkseni myös aika helposti vapautuksen vaikka koko hommasta, kunhan satuilee sopivasti esim. paniikkihäiriöstä, äänistä pään sisällä tms.   

[Bona]

Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.

Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.

Vaikea uskoa. Intissä otetaan käsittääkseni nykyään erittäin hyvin huomioon varusmiesten toiveet esim. yksikön ja palvelusajan suhteen. Asepalveluksen pitää pysyä kilpailukyyisenä sivariin verrattuna, eikä se palvele ketään, että siellä pidetään porukkaa väkisin. Nykyään saa käsittääkseni myös aika helposti vapautuksen vaikka koko hommasta, kunhan satuilee sopivasti esim. paniikkihäiriöstä, äänistä pään sisällä tms.

Voi olla, että korona on lykännyt aloitusaikoja.

Kuulen näitä juttuja suoraan nuorisolta.

[mökkihöperö]

Jos mietitään lähes mitä tahansa ammattia, sen oppiminen edellyttää suunnilleen 6-12kk kokemusta kokopäiväisesti, että saadaan ammattilaisia. Kyllä sotataidoissakin harjoiteltava riittää. Parempi osaaminen=parempi puolustuskyky.

Armeijan koulutuksen laadussa voi olla kyllä kehitettävää, mutta koulutuksen kesto ja intensiivisyys ovat sopivia.

Ne opintojen väliajat mitä nuorille muodostuu, pitää tehdä töitä niin ei mene hukkaan.

[justustr]

Koko käsite siviilipalvelus on absurdi. Eihän sodan ajan tehtäviä voi eikä pidä kenenkään itse valita vaan sotilasjohto päättää kuka mihinkin tehtävään soveltuu. Terve nuorimies lähtee rintamalle, tarvittaessa pikakoulutuksella, jos pohjilla on vain siviilipalvelus.

Hullunkurisimpia ilmiöitä on, varsinkin venäjämielisten keskuudessa suosittu, "reservistä eroaminen". Mitäköhän silläkin yritetään oikein tavoitella? Mahdollisuutta sluibailla velvollisuuksista?

Sotatilanteessa kieltäytyjän paikka on betoniseinä. Ei edes vankila vaan seinä. Muu olisi yleisen taistelumoraalin kannalta tuhoisaa.     

[Bona]

Elo rintamalla on paljolti kökkimistä, turhauttavaa paikasta toiseen ravaamista ja hermoja raastavaa odottelua. Niitäkin pitää harjoitella, joten ei ne intin odottelut, ryynäämiset ja sulkeiset tuhia ole. 

Minusta tämä ei ole hyvä argumentti. Tositilanne on aina joka tapauksessa eri. Kyllä varmasti ilmatorjuntalottienkin hermojen piti kestää vaikka mitä, vaikkeivät olleet harjoittaneet hermojaan armeijassa.

[mökkihöperö]

Suomessa on erinomainen varusmiespalvelus, joka kestää kansainvälisen vertailun.

Se on Ukrainassakin jo nähty, kuten tässäkin haastattelussa käy ilmi: https://www.youtube.com/watch?v=lTt8NFZh4e8

En myöskään lähtisi liikaa tehostamaan varusmiesaikaa. Elo rintamalla on paljolti kökkimistä, turhauttavaa paikasta toiseen ravaamista ja hermoja raastavaa odottelua. Niitäkin pitää harjoitella, joten ei ne intin odottelut, ryynäämiset ja sulkeiset tuhia ole. 

Ja sitten se tärkein. Tositilanteessa joka äijä tarvitaan, ja nykyään joitain naisiakin. Oli sitten miten kömpelöntumpelo tahansa niin rintamalle on lähdettävä. Siksikään intistä ei pidä alkaa mitään rakettitiedettä tekemään.

Sulkeisissa opetellaan sotimiseen tarvittava kulttuuri, jossa käskyjä noudatetaan HETI ja täsmällisesti.

[Nissemand]

Sulkeisissa opetellaan sotimiseen tarvittava kulttuuri, jossa käskyjä noudatetaan HETI ja täsmällisesti.

Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.

Vaikka täällä nyt kuinka kehutaan kuinka hieno ja hiottu timantti on SA Int, niin oman kokemuksen mukaan siellä oli yli 50% ihan turhaa ilmaa.

Täällä jossain toisessa ketjussa joku nimimerkki kirjoitti erittäin huumoripitoisia tarinoita omasta inttiajastaan. Sai kyllä nauraa kun muistelin samanlaista kohellusta omalta ajaltani.

Mutta tämä saa nyt jäädä tämmöiseksi lyhyeksi mollaukseksi, ei ole minulla mitään suurta visiota miten se räkänokkien koulutus tulisi hoitaa jotenkin paremmin

[-PPT-]

Joillekin se reservin upseerin arvo on niin tärkeä että jos he eivät pääse ensin aukista rukkiin niin he hakevat rukin seuraavalle kurssille jolloin heidän palvelusaika pitenee.

[justustr]

Joillekin se reservin upseerin arvo on niin tärkeä että jos he eivät pääse ensin aukista rukkiin niin he hakevat rukin seuraavalle kurssille jolloin heidän palvelusaika pitenee.

Jälkirukki on varsin hyödyllinen mm. sellaisille jotka pyrkii sotilasuralle.

[stefani]

Mun opiskelu- ja inttirytmi menivät tällä tavoin: Aloitin heti lukion jälkeen yliopisto-opinnot, ja suoritin kursseja syksyllä. Menin inttiin tammikuussa sen ensimmäisen syyslukukauden jälkeen, ja olin 9kk. TJ0:n jälkeen heti syksyllä ehdin taas suorittaa joitain kursseja yliopistolla. En enää muista tarkkaan, mitä mahdollisia ongelmia joihinkin kursseihin ehkä liittyi. Varmaan jotkut syyskurssit olisivat edellyttäneet, että jotain olisi suoritettu kevätlukukaudella pohjalle. Joka tapauksessa, löysin kuitenkin suoritettavaksi joitain sopivia kursseja, ja ainakaan mun kohdalla intti ei häirinnyt opiskeluja mitenkään pahasti.

[-PPT-]

Olen sillä kannalla että intti pitää pyrkiä käydä omana aikana oman ikäisten kavereiden kanssa. Meinaan, se saattaa vituttaa mennä sinne joskus 25-vuotiaana kun jotkut  kapparitkin ovat nuorempia.

Mutta joillekin elämäntilanne sanelee erilaiset ratkaisut. Esim ammattikoripalloilija Markkanen menee vasta nyt inttiin.

[BarkAtTheMoon]

Oman aikani armeijassa pelattiin erilaisilla opetuksilla, jotka Ukrainan kautta ovat tulleet pelottavan oikeiksi, perinteinen sodankäynti siis. On jurinoita kuinka läskejä meistä osa on ja siksi kelpaamattomia puolustamaan maataan (mikä on jo lähtökohtaisesti täysin osaamattomien pellejen argumetointia ja paskaa koska tukevampikin osaa ampua ja vaikka räjäyttää miinan jne jne jne droonit jne jne, Ivan perkele lopeta jo trollaus ), ja vastauksia ties miten mutta nyt opittu totuus näyttää että kaikkia tarvitaan, kuten Pekka Toverikin mainitsi kaikille löytyy hommia (jeps naurakaa RUS koska me nauramme teille).

Meillä on hyvä armeija, jota on järkevää kehittää entistä murskaavampien panssarivahvisteisten armeijakärkien suuntaan joita tykistö ml raskaat ja kauaskantavat raketinheittimet tukevat sekä ilmavoimat jotka kantavat aina tarvittaessa risteilyohjuksia ja jotka iskevät kauas, tarkasti ja todella kovaa.

Valtion tietenkin pitää huomioida asepalvelus opiskelun suhteen joka jo nyt huomioidaan kuten oman lapsen kohdalta tänään huomasin, jos on aikatauluissa ongelmia valtio/PV korjaa ja jos ei saa korjata niin muutetaan systeemiä-PV kuulolle , koska meidän puolustusvoimat on meitä suomalaisia varten eikä mitään muuta, ja niin onkin näin toiminut toisin kuin itänaapurissa varmaan ikinä.

[simppali]

Haastavin koulutus, jonka varusmiespohjalla voi saada, on laskuvarjojääkärikoulutus.

(lainaus jäseneltä Tragedian synty)
Pääsin lukion jälkeen soveltuvuuskokeista läpi vapaaehtoisena,,Rannikkojääkäri koulutukseen,,LJK oli meidän mielestä porukka tuliaispusseja jotka hyppäsivät jostain ,,kunto+suorittaminen todettiin ns. vastasissileirillä 1983 Kajaanin lähistöllä. LJK;n miehillä ei ollut mitään jakoa.

[mökkihöperö]

Sulkeisissa opetellaan sotimiseen tarvittava kulttuuri, jossa käskyjä noudatetaan HETI ja täsmällisesti.

Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.

Vaikka täällä nyt kuinka kehutaan kuinka hieno ja hiottu timantti on SA Int, niin oman kokemuksen mukaan siellä oli yli 50% ihan turhaa ilmaa.

Täällä jossain toisessa ketjussa joku nimimerkki kirjoitti erittäin huumoripitoisia tarinoita omasta inttiajastaan. Sai kyllä nauraa kun muistelin samanlaista kohellusta omalta ajaltani.

Mutta tämä saa nyt jäädä tämmöiseksi lyhyeksi mollaukseksi, ei ole minulla mitään suurta visiota miten se räkänokkien koulutus tulisi hoitaa jotenkin paremmin

No jos vertaat esimerkiksi sitä, miten armeijatyylillä saadaan komppanian verran ukkoja sängystä pihalle oikeat varusteet mukana, kuuntelemaan ohjeita, siihen miten sama prosessi tapahtuisi työelämässä tai koulussa, niin siinä on ajankäytössä moninkertainen ero armeijan hyväksi.

Se on sitten toinen juttu, että armeijassa on aina kiire odottamaan, mutta kyllä sulkeistyyppisellä koulutuksella on huomattavasti helpompaa ohjata isoja ihmisjoukkoja nopeasti oikeaan paikkaan, tekemään oikeaa asiaa.

Muoks. Sille on syynsä, miksi jostain Rooman legioonista asti kaikkien pätevien sotajoukkojen koulutuksessa on ollut sulkeiset mukana, vaikka toki taisteluharjoitukset tärkeimpiä.

[Väestönvaihtaja]

On jurinoita kuinka läskejä meistä osa on ja siksi kelpaamattomia puolustamaan maataan (mikä on jo lähtökohtaisesti täysin osaamattomien pellejen argumetointia ja paskaa koska tukevampikin osaa ampua ja vaikka räjäyttää miinan jne jne jne droonit jne jne, Ivan perkele lopeta jo trollaus )

Viime päivinä twitterissä useampi ammattisotilas on korostanut fyysisen kunnon merkitystä. Kyse ei ole siitä osaako ampua vai ei, vaan siitä, että pitäisi kyetä ampumaan myös fyysisesti rasittuneena. Lihavuus ja huono kunto ovat myös haitaksi siviilielämässä.

Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.

Nykyään pinkkojen teosta on luovuttu monessa paikkaa.

[mökkihöperö]

Maastoharjoituksissa olennaista on myös kantahenkilökunnan harjoittelu, kun järjestetään esim prikaatin verran miehiä puolustusasemiin, huolto näille jne.

[Hippo]

Tiedän, että armeijassa opitaan vaativiakin taitoja, kuten lentämistä.

Ei opita. Kaikki lentäjät ovat upseereita eli saavat oppinsa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Haastavin koulutus, jonka varusmiespohjalla voi saada, on laskuvarjojääkärikoulutus.

Tähän korjaus. Kaikki sotilaslentäjät aloittavat uransa varusmiehinä lentoreserviupseerikurssilla. He saavat varusmiespalveluksen aikana alkeislentokoulutuksen, joten armeijassa tosiaan voi oppia varusmiehetkin lentämistä! Lentoreserviupseerikurssin jälkeen on mahdollista pyrkiä Maanpuolustuskorkeakouluun ohjaajalinjalle.

[Hippo]

Joillekin se reservin upseerin arvo on niin tärkeä että jos he eivät pääse ensin aukista rukkiin niin he hakevat rukin seuraavalle kurssille jolloin heidän palvelusaika pitenee.

Jälkirukki on varsin hyödyllinen mm. sellaisille jotka pyrkii sotilasuralle.

Toisaalta taas esim. Maanpuolustuskorkeakouluun upseeriopintoihin pääsee vaikka ei olisikaan käynyt rukkia. Aukki ja erillinen joukkueenjohtajakurssi riittävät nykyään.