Armeijan uudistaminen

[BarkAtTheMoon]

On jurinoita kuinka läskejä meistä osa on ja siksi kelpaamattomia puolustamaan maataan (mikä on jo lähtökohtaisesti täysin osaamattomien pellejen argumetointia ja paskaa koska tukevampikin osaa ampua ja vaikka räjäyttää miinan jne jne jne droonit jne jne, Ivan perkele lopeta jo trollaus )

Viime päivinä twitterissä useampi ammattisotilas on korostanut fyysisen kunnon merkitystä. Kyse ei ole siitä osaako ampua vai ei, vaan siitä, että pitäisi kyetä ampumaan myös fyysisesti rasittuneena. Lihavuus ja huono kunto ovat myös haitaksi siviilielämässä.

Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.

Nykyään pinkkojen teosta on luovuttu monessa paikkaa.

Oikeassa tilanteessa kuten toisessa maailmansodassa etulinjan rintamajoukkojen määrä on hämmästyttävän pieni verrattuna huoltoon jne, muistaakseni 1:5 suhde karkeasti aika lailla sama kuin olin ite armeijassa 80/90-luvun vaihteessa, ja muut kuin etulinjan joukot (tunnen myös ainakin yhden tukevan ja valtavan kovassa fyysisessä kunnossa olevan) voivat olla melkein mitä vaan kun hommat hoituu, kun reservissä on etulinjan porukkaan toinen mokoma niin voidaan spekuloida paljonko Naton jäsenenä pitäisi olla etulinjan joukkoja, oiskohan joku 8 mekanisoitua/panssariprikaatia eli joku 40 000 miestä jos mukana Ruotsi ja Norja sekä muut Nato-maat? Itse arvaan että vähemmän, koska mukana ovat myös Puola yms maat

[Golimar]

Kyllähän jotkut asiat armeijassa voivat tuntua hölmöiltä mutta kyllä niillä aina joku järjellinen selitys on kun älykkäät henkilöt ovat niitä vuosisatojen kuluessa kehittäneet.

X

The Roman legionary fought first and foremost with his contubernium, the basic eight man unit of the Roman army.[19] The men of the same contubernium fought, slept, ate, and trained together. This strong sense of camaraderie gave Roman legionaries a sense of pride and kept them fighting on the battlefield.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Legionary

X

The use of a furca by soldiers was established by Marius. This was a stick with a forked end that allowed the soldier to carry around his equipment more easily. Within a sarcina tied at the end of the furca, the soldier would most likely carry his sagum (cloak that acted as a blanket), a kettle or pot, replacement straps, shaving items, and rations. Once packed, the furca was slung over the shield and fastened to their back, inspiring the nickname "Marius' Mules". The result of implementing this method of individually carrying weight allowed Marius to reduce the number of wagons, animals, and slaves that must be brought on army trains.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Roman_army_of_the_late_Republic

[Hohtis]

Kyse ei ole pelkästään siitä, miten varusmiespalvelus ja sen aloitus- ja lopetusajat saataisiin mahdollisimman tehokkaasti palvelemaan varusmiesten ja sittemmin reserviläisten siviilielämän tarpeita ja -ajankohtia.

Suomen puolustus perustuu reserviläisiin ja varusmiehiin. Reserviläisiä saadaan jo nykyään käskytettyä nopeammin riviin kuin vielä joitain vuosia sitten, mutta varusmiehillä on silti roolinsa myös erittäin nopeassa tilannekehityksessä ja valmiusjoukoissa.

Kärjistetysti ilmaistuna; ilman varusmiehiä kuorma-autot ja panssarivaunut eivät liiku, sotilaskohteita ei vartioi kukaan, hornetteja ei huolla kukaan, miinalaivat ja ohjusveneet eivät purjehdi ja operoi, tykistön kranaatteja ei kanna kukaan, miinoitteita ei rakenna kukaan. Muun muassa kaikki huolto nojaa vahvasti varusmiehiin.

Suomen ammattiarmeija ei sisällä käytännössä yhtään miehistötason tehtäviä. Ne, eli määrällisesti ylivoimaisesti lukuisimmat tehtävät hoitavat varusmiehet. Niin normaalioloissa, valmiutta kohotettaessa kuin nopeassa tilannekehityksessä. Toimiakseen kunnolla määrällisesti pieni ammattiarmeija tarvitsee kipeästi varusmiehiä ja reserviläisiä.

Huomatkaa, että Puolustusvoimat on poikkeusolojen organisaatio. Sen tehtävä on alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Varusmieskoulus ei ole itsetarkoitus vaan väline tuon tehtävän täyttämiseksi. Siksi Suomen kasarmeilla pitää olla riittävä määrä varusmiehiä 24/7/365 eikä vain silloin, kun se kunkin yksilön omiin aikatauluihin parhaiten sopisi käydä opiskelemassa tappamista tai telakuorma-auton ajelua.

[ikuturso]

Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.

Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.

Jos kirjoittaa keväällä ja käy kutsunnoissa ja kuulee varusmiespalvelun alkavan keväällä -23, niin jos paperit ja pääsykokeet on kunnossa, korkeakoulussa voi vetää täysillä syksyn ja ilmoittautua kevääksi poissaolevaksi intin vuoksi. Jos ottaa opiskelijakämpän syksyllä ja on asunut siinä vähintään 3 kk ennen palvelukseen astumista, niin valtio maksaa intin ajan kämpän vuokran eikä sitä tarvitse luovuttaa pois. Sitten intin jälkeen vaan takaisin kevätlukukaudelle. Joitain syys-kevät jatkuvia kursseja joutuu ehkä jättämään ekana vuonna pois, mutta suurin osa kursseista opiskellaan 4-5 periodina lukuvuoden aikana, eli 1 ja 2 periodin syksyllä voi opiskella ihan sata lasissa.

Pitkät palvelusajat iskevät myös, jos menee upseerikoulutukseen.

Itse menin inttiin heti lukion jälkeen kesäkuussa, palvelin 330 vrk, kävin aliupseerikoulun ekan puolikurssin ja siitä reserviupseerikouluun.

Tuo polku antoi hyvin perspektiiviä sille, miksi on metsäleirejä ja sulkeisia ja jotain simputuksensorttista. Sotilaan pitää oppia toimimaan ehdoitta. Vaikka upseeri antaisi huonon käskyn, niin senkin noudattaminen joukkona on parempi kuin sarja "parempia ehdotuksia" ja parviälysessio miehistöltä. Vastaavasti upseerin pitää oppia kuljettamaan joukkoja jalan ja motorisoituna paikasta toiseen, suunnistaa, katsoa leiripaikat, vartiopaikat, miettiä ampumasektorit jne.

Poteron kaivuu ja linnoittautuminen maastoon on tärkeätä. Ryömiminen on tärkeää. Pitää ymmärtää, että kun nostat sen kypärän mättään takaa ja kurkistat, joku voi sen jälkeen kurkistaa päässäsi olevasta rei'ästä läpi. Maastoutuminen käskystä, rynnäköinti käskystä avorivissä toisen vierestä ampuen eikä toisen selkään ampuen...

Jos kaikki tehdään kunnolla, niin kyllä siinä aikaa kuluu. Ja hyvä niin.

Armeija on kokonaisuus, ei tankinajotaito ja visiitti ampumaradalla ja sotataidon kurssi korkeakoulussa. Se on intti,... intti, tiätsä.

-i-

[Totti]

Heh, tämä on aihe josta äijät mielellään kertovat tarinoita.

MIlloin viimeksi asepalvelusta on tehostettu, vai onko kertaakaan?

Asepalvelusta on tehostettu lukuisia kertoja eli käytännössä lyhennetty ja intensifioitu.

Palveluksen kestosta on käyty keskustelua lähes aina ja sitä on ajan saatossa lyhennetty. Lyhyimmillään se on nykyään 165 päivää eli puolisen vuotta. Tämä tosin alkaa jo olemaan vaarallisuuden rajamailla tositilanteen tullen. Puolen vuoden koulutus kun ei välttämättä riitä kaikille omaksua se mitä pitäisi hallita sotatilanteessa.

Tämä on kysymys, koska minulla ei ole mitään käsitystä vastauksesta. Arvelen kuitenkin, että tehostamisen varaa voisi olla.

Itse en usko olennaiseen tehostamiseen. Jokainen palveluksen tehnyt tietää mitä pölvästejä kansamme keskuudessa oikeasti on. On suorastaan hämmästyttävää, miten typeriä ihmisiä tapaa armeijan aikana. Kyse on kirjaimellisesti kundeista, jotka eivät osaa sitoa edes kengännauhojaan kun aloittavat asepalveluksen. Tällaisten kanssa on vain kärsittävä ja heille pitää suoda aikaa oppia. Hitaimman mukaan edetään ja se on vain hyväksyttävä.

Yksi ajatus voisi olla sellainenkin, että joistain maanpuolustustaidoista saisi lukion kurssin, eli ne voitaisiin osin aloittaa jo ennen kirjoituksia.

Ainahan voi keksiä tehostamistoimia, mutta asepalveluksen pointti ei ole olla pikakurssi maanpuolustuksessa vaan se käsittää paljon muutakin.

Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi. Koulutuksen pilkkominen siviilipuolelle lukioon tms. ei aja tätä asiaa koska se ei synnytä ryhmähenkeä eikä pakota kundeja mukavuusalueensa ulkopuolelle. Armeijan olennaisia ajatuksia on nimenomaan itsensä haastaminen ja henkisen kestokyvyn rakentaminen ikävien asioiden lomassa. Tätä henkistä kasvamista ei voi liikaa korostaa ja se tapahtuu vain porukassa, jossa kaikki ovat samassa jamassa ja joutuvat suoriutumaan yhdessä.

Sodastahan ei tulisi mitään jos miehet olisivat nykyteinien kaltaisia lespaavia sipsukoita, jotka hajoavat heti ensimmäisen vastoinkäymisen myötä. On parempi että vastoinkäymiset on koettu rauhan aikana hallituissa olosuhteissa armeijan leivissä ja pojat pääsevät karaistumaan miehiksi ennen rintamalle menoa.

Eikö kullekin nuorisoryhmälle voi varata aikaa ampumaradalta ja sitten viedä heitä bussikuljetuksella ampumaan?

Rynnäkkökivääri on erinomaisen vaarallinen laite ja sen käyttäminen edellyttää kuria ja tottelevaisuutta, jota harjoitellaan armeijassa. Kapinoitsijat joille kuri ei sovi, passitetaan kotiin kasvamaan (nähty on). Ampumiset tapahtuu siis vasta tällaisen epäsuoran esikarsinnan jälkeen.

Satunnaisen lukionuorison vieminen ampumaradoille räiskimään johtaisi väistämättä haavereihin ja kuolemiin. Niitä tapahtuu välillä nytkin, mutta voit varmaan kuvitella mitä onnettomuusriski olisi, jos rambomielisille lukiopennuille annettaisiin sarjatuliase, muslimeista puhumattakaan.

Metsäharjoituksia en oikein ymmärrä. Tosipaikan tullen siellä varmaan juostaan ne täyspakkaukset selässä, käydään riukulassa ja syödään pakkiruokaa ihan harjoittelemattakin. Jos maastossa ryömimiseen liittyy erityisiä liikuntataitoja, näitä voidaan varmaan harjoitella samoin kuin kaikkia muitakin liikuntataitoja jo koulu-uran aikana.

Ei oikeastaan. Metsäharjoituksissa toimitaan vaihtelevan kokoisissa ryhmissä täysillä varusteilla ja mukana on muutakin kalustoa. Käytännössä tällaisen järjestäminen koulun puitteissa on logistisesti mahdotonta. Metsäharjoituksen eli ns. ampumaleirit saattavat myös sisältää kovilla harjoittelua. On selvä, ettei sitä voida ujuttaa sisään johonkin lukion jumppatuntiin.

Tavoitteena pitäisi mielestäni olla, ettei siviilikoulutukseen tulisi yhtä ainutta välivuotta.

Moni nuori vielä pohtii koulutustaan kun armeija kutsuu joten se ei suinkaan kaikilta vie aikaa koulutuksesta. Toisaalta, armeijakin on koulutusta ja moni löytääkin siitä myös uransa kun asepalvelus on tehty.

Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma. Yksi vuosi pitkässä elämässä on täysin yhdentekevä eikä se ratkaise työuraa suuntaan tai toiseen. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä jo nyt, joten koulutuksen pakonomainen lisääminen tai aikaistaminen ei aja mitään asiaa. Se tarkoittaisi vain yhä enemmän turhautuneita nuoria työttömiä.

Toisaalta armeija myös kasvattaa työelämään ja se opettaa sosiaalisia taitoja. Armeijan jälkeen työelämän ikävyydet ovat aika kevyttä tavaraa. Voi jopa olla että työura on mukavampi ja pitempi armeijan käyneillä kun mammanpojilla, jotka vain keskittyvät itseensä ja voivottelevat rankkaa kohtaloaan.

Asevelvollisuus muuttuu hiljalleen ajan saatossa aseistuksen muuttuessa, mutta kokonaisuutena se on kohtalaisen hyvin mietitty läpi. Sen rakenteessa pitää myös huomioida varsin kirjava miehistö ja se tosiasia, että kaikilla ei ole samoja henkisiä kykyjä tai käden taitoja. Tehottomuutta tulee siten väistämättä mukaan, mutta toisaalta, miksi kaiken pitäisi olla niin helvetin tehokasta.

[Pallopääkissa]

Muutama ehdotus puolustuvoimien kehittämiseen.

Miehistön aika varusmiespalveluksessa on niin lyhyt että se on käytännössä pelkkä koulutuspalvelus eikä valmiina sotilaana palvelemista. Valmiina sotilaana palvellaan käytännössä vasta kertausharjoituksissa ja niihin kutsutaan vain osa per vuosi ja osaa ei kutsuta koskaan.

Vanhat palvelusajat voisi ottaa takaisin eli miehistölle 240 vrk ja johtajille 330 vrk. Tai hetkinen. Pistetään ronskisti lisää aikaa varusmiespalvelukseen niin että miehistöllä on 12 kuukautta ja johtajilla 15 kuukautta.

Tässä ajassa saisi varusmiespalvelus ei olisi pelkkää koulutusta, vaan siinä olisi loppupäässä ylläpitävää harjoitusta. Miehistölle niin että viimeiset 2 kk olisi taitoja ylläpitävää harjoitusta minkä jälkeen siirrytään reserviin.

Mitä muuta?

Varusmiehille päivärahojen korotus niin että sillä saa muutakin kuin munkkikahvit tai tupakkaa. Suuruusluokka vaikka se minkä on Kelan peruspäiväraha. Jos palvelus jatkuu sitten korotus.

Kertausharjoituksia useammin ja isommalle osalle reserviä. Kertausharjoituksiin osallistuville isompi päiväraha ja reserviläisraha.

Reservin miehistölle ja johtajille mahdollisuus hakea vapaaehtoiseen palkalliseen palvelukseen. Se olisi eräänlainen palkallinen sopimusreservi jossa ollaan työsuhteessa 6-12 kk. Tällainen on nytkin olemassa sopimussotilaan nimikkeellä mutta ero on siinä että sopimussotilas yleensä jatkaa kanta-aliupseerikouluun tai kadettikouluun. Tässä systeemissä palataan reserviin sen jälkeen kun työsuhde on ohi. Tässä mitä minä ehdotan, olisi kyseessä yleinen värväyskanava vapaaehtoisille reserviläisille. Vanhassa kielekäytössä oli termi "värvätty" mikä taisi tarkoitta henkilöä joka hakeutui vapaaehtoisena sotilaaksi.

Vapaaehtoisille reserviläisille, jotka haluavat NATO-tehtäviin, niille olisi oma rekrytointikanava. Nämä varmaan valittaisiin samoilla periaatteilla kuin YK-joukkoihin pyrkivät. Tämä on varmaaankin nyt tulossa.

Reserviläisille tulee tarjota mahdollisuus ylläpitää ampumataitoa omalla ajalla. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos osoittaisivat paikat joihin reserviläiset voivat mennä ylläpitämään ampumataitojaan. Toimisiko Sveitsin malli eli annetaan reserviäiselle pyssy ja paukut mukaan kotiin, vai pitäisikö pyssy ja paukut pitää armeijan ja rajan säilytyksessä?

Kaluston hankintaa niin että kalusto pysyy ajan tasalla ja käyttökunnossa. Käytöstä poistuvien tilalle tarkoituksenmukaiet härvelit. Vanhat myyntiin tai lahjoitukseen jos ovat käyttökunnossa mutta itselle tarpeettomia.

Huoltovarmuuden takia pitäisi olla enemmän omaa aseiden, ammusten, ja muiden sotilashärveleiden tuotantoa sekä alihankintaa. Tätä tulisi olla joko omaan käyttöön tai myös muita NATO-maita varten. Näitä tuotteita myytäisiin myös NATO:n ulkopuolisille maille jotka haluavat ostaa niitä.

Puolustusbudjettiin tuntuva korotus sekä määrällisesti että suhteellisesti. Ei anneta amerikkalaisille syytä motkottaa puolustusbudjetin pienuudesta.

Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen mutta voisi sitä kommentoida tässäkin ketjussa. Sinnekin kunnon resurssit että rajavalvonta toimii koko ajan.

[Väestönvaihtaja]

Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.

No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?

Myös terveyden takia vapautetut suomalaiset pojat aikuistuvat vaikkeivat he suorita asepalvelusta.

Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma. Yksi vuosi pitkässä elämässä on täysin yhdentekevä eikä se ratkaise työuraa suuntaan tai toiseen. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä jo nyt, joten koulutuksen pakonomainen lisääminen tai aikaistaminen ei aja mitään asiaa. Se tarkoittaisi vain yhä enemmän turhautuneita nuoria työttömiä.

Välivuodet ovat ongelma, sillä ne lyhentävät työuraa. Tätä ei muuta se, että ihmisillä voi olla välivuosia muistakin syistä. Keskimäärin ihmiset ovat verojen nettomaksajia työuransa aikana. Lapsena ja nuorina opiskellessa ja vanhoina eläkeläisinä ihmiset ovat nettosaajia. Asepalvelus viivästyttää työelämään siirtymistä 1-2 vuodella ja täten on haitaksi kansantaloudelle työuran lyhentymisen vuoksi. 1-2 vuotta ei ehkä tunnu suurelta asialta yhden ihmisen kohdalla, mutta kun puhutaan hyvin suuresta osasta ikäluokkaa se on jo kansantaloudellisesti merkittävä asia.

Tämä on se syy miksi eläkeikiä pyritään nostamaan eri maissa ja miksi ihmiset halutaan nopeasti työelämään ilman opintojen turhaa pitkittymistä.

Tämä kansantaloudellinen haitta on kuitenkin hinta, joka on maksettava. Suomen sijainti ja pieni väestö tekee asevelvollisuudesta parhaan puolustusratkaisun tällä hetkellä.

[IDA]

Tämä kansantaloudellinen haitta on kuitenkin hinta, joka on maksettava. Suomen sijainti ja pieni väestö tekee asevelvollisuudesta parhaan puolustusratkaisun tällä hetkellä.

Miten luulisit Suomen maantieteellisen sijainnin ja väestömäärän muuttuvan tulevaisuudessa?

[Väestönvaihtaja]

Miten luulisit Suomen maantieteellisen sijainnin ja väestömäärän muuttuvan tulevaisuudessa?

Suomen väestö kasvaa kiitos maahanmuuton. Suomi ei tarvitsisi asevelvollisuutta jos Suomi sijaitsisi vaikka Irlannin sijainnilla.

Kaukaisessa tulevaisuudessa asevelvollisuudesta luopuminen voi olla realismia, mutta ei lähitulevaisuudessa. Nato-jäsenyys lisää todennäköisyyttä asevelvollisuudesta luopumiseen, mutta siihen menee vielä vähintään vuosikymmeniä ilman suuria yllättäviä muutoksia.

[mökkihöperö]

Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.

No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?

Myös terveyden takia vapautetut suomalaiset pojat aikuistuvat vaikkeivat he suorita asepalvelusta.

Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma. Yksi vuosi pitkässä elämässä on täysin yhdentekevä eikä se ratkaise työuraa suuntaan tai toiseen. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä jo nyt, joten koulutuksen pakonomainen lisääminen tai aikaistaminen ei aja mitään asiaa. Se tarkoittaisi vain yhä enemmän turhautuneita nuoria työttömiä.

Välivuodet ovat ongelma, sillä ne lyhentävät työuraa. Tätä ei muuta se, että ihmisillä voi olla välivuosia muistakin syistä. Keskimäärin ihmiset ovat verojen nettomaksajia työuransa aikana. Lapsena ja nuorina opiskellessa ja vanhoina eläkeläisinä ihmiset ovat nettosaajia. Asepalvelus viivästyttää työelämään siirtymistä 1-2 vuodella ja täten on haitaksi kansantaloudelle työuran lyhentymisen vuoksi. 1-2 vuotta ei ehkä tunnu suurelta asialta yhden ihmisen kohdalla, mutta kun puhutaan hyvin suuresta osasta ikäluokkaa se on jo kansantaloudellisesti merkittävä asia.

Tämä on se syy miksi eläkeikiä pyritään nostamaan eri maissa ja miksi ihmiset halutaan nopeasti työelämään ilman opintojen turhaa pitkittymistä.

Tämä kansantaloudellinen haitta on kuitenkin hinta, joka on maksettava. Suomen sijainti ja pieni väestö tekee asevelvollisuudesta parhaan puolustusratkaisun tällä hetkellä.

Joidenkin poikien henkiseen kasvuun armeijan käynnillä on silminnähden valtava vaikutus. Useimpien kohdalla se ei varmaan ole ainakaan ulkopuolisen havaittavissa, mutta intin aiheuttama henkisen kehityksen suunta on, sikäli kuin parikymppisen henkiseen kehitykseen vielä voi vaikuttaa, positiivinen.

Voisi toimia ulkomaillakin. Syrjäytynyt nörtti ja huumeita diilaava nuljake voivat hyvinkin tarvita vain asepalveluksen, muuttuakseen veronmaksajiksi.

Omat ehdotukseni armeijan uudistamiseen ovat miehistölle 6kk, aliupseeristolle 12kk ja reservin upseereille 18kk palvelusaika. Tällöin upseerikokelaat ovat saapumiserän verran alikersantteja vanhempia, joka vaikuttaa AUK- koulutettujen kuriin ja sitä kautta koko joukon toiminnan tehostumiseen. Samalla 9kk miehistökoulutukset muutetaan 12kk pituuteen. 6kk palvelukset niille joita ei kerta kaikkiaan nappaa. Sivari lakkautetaan. Naisille kokonaan omat erilliset koulutusyksiköt, jotta erinäiset draamat eivät pilaa yhteishenkeä.

[Bona]

Kiitos tähänastisesta keskustelusta, tämä lähti ihan hyvin, vaikka vähän jännitinkin. Kukaan ei ole myöskään epäillyt motiivejani, ja vain yhdessä kirjoituksessa on leimattu omasta poikkeava mielipide ryssäbotin kirjoittamaksi. Toivon, ettei tätä näkyisi enää ollenkaan, ihmisillä on perustellusti erilaisia mielipiteitä ja tässä ketjussa toivon lähdettävän siitä, että kaikilla kirjoittajilla on sydämellään isänmaan etu.

Mielipiteet ovat vähän jakautuneet sen suhteen, onko palvelusajassa löysiä vai ei. Ehkä eri yksiköissä kyetään toimimaan enemmän tai vähemmän tehokkaasti.

Hohtiksen argumentti valmiuden ylläpidosta oli sellainen, jota täytyy hieman miettiä. Joka tapauksessa pakollinen asepalvelus on hyvää vauhtia menettämässä legitimiteettiään nuorison silmissä, joten noihin joudutaan ehkä miettimään uudet ratkaisut joka tapauksessa. Miten esim. Ruotsi hoitaa nuo asiat, kai heilläkin on jonkinlainen valmius olemassa?

Metsäharjoituksen eli ns. ampumaleirit saattavat myös sisältää kovilla harjoittelua. On selvä, ettei sitä voida ujuttaa sisään johonkin lukion jumppatuntiin.

Tämä oli sellainen "näin on aina tehty" -argumentti. Ihan hyvin asiat voidaan tehdä toisinkin ja erottaa kovilla ampumiset muusta.

Hassua myös, että pidit "lukiolaisryhmän" viemistä ampumaradalle vaarallisena, vaikka ne armeijan ampumisharjoitusryhmät ovat ihan saman ikäisiä. Saman ikäluokan jantterit opiskelevat myös siviilissä kuorma-auton ajoa, jolla silläkin saisi runsaasti henkiä pois. Peruskoulussa 13-vuotiaat pääsevät käyttämään sirkkeliä yms. laitteita, joilla saa raajoja irti. Teknisen ope on kertonut, että kuri ja järjestys säilyy hyvin ja pahimmatkin rasavillit seisovat jonossa hiljaa ja tönimättä, kun rangaistuksena häröilystä on se, että joutuu käyttämään käsisahaa sirkkelin sijaan.

Tässä on nyt kaksi asiaa, jotka näen eri tavalla kuin oletettavasti useimmat tässä ketjussa:

a) yläkoulun katsomusaineen opettajana käyn joka ysiluokan kanssa maanpuolustuksen ja sotimisen etiikkaa läpi. Minulla on varsin hyvä käsitys nuorison asenteiden ja näkemysten kehityksestä. Tässä on pari trendiä, jotka toki ovat leimallisen kaupunkilaisia, mutta maaseutu seurannee viiveellä perässä: ensimmäinen on pakollisen asepalveluksen legitimiteetin häviäminen nuorison silmissä. Toinen, vahvempi trendi on naisten asepalvelus, jota uudet aikuistuvat ikäluokat pitävät itsestäänselvyytenä. Luulen, että se on tulossa, vaikka siitä tiedetään tulevan ongelmia, jos naiset ovat rintamalla aseellisissa tehtävissä. Olisi parempi sopeutua ja miettiä proaktiivisesti, miten asepalvelusta uudistetaan. Naiset eivät tule sietämään huutamista, karjumista tai yleensä minkäänlaista aggressiivista johtamista, vaan oikeusasteet tulevat hukkumaan erilaisiin valituksiin ja suoranaisiin syytteisiin häirinnästä yms. Lisäksi naisten työurien lyheneminen on suurempi ongelma äitiysvapaiden takia, vaikka vasemmisto onkin pakottamassa vapaita puoliksi miehille ja naisille, mitä myös vastustan.

b) pedagogina näen, että yleensäkin kompleksiset taidot muodostuvat osataidoista. Asioita ei ole pakko tehdä niin, että siihen metsäharjoitukseen sisällytetään sitä kovilla ampumista vaan kunkin taidon ja osataidon harjoittamiseen voidaan rakentaa oppimispolut ilman, että eri harjoitteita sotketaan toisiinsa. Se, että aina on tehty jotenkin, ei ole argumentti. Kukin osataito vaatii tiettyjä valmiuksia pohjakseen ja näitä osataitojen alkeita voidaan aivan hyvin harjoitella siellä jumppatunnilla. Niinhän osin jo tehdäänkin, kyse olisi vain tavoitteellisemmasta ja selkeämmin maanpuolustustaitojen kehitykseen tähtäävästä toiminnasta. En myöskään ole poistamassa harjoituksia kokonaan, mallissani olisi 2 kk lähiopetusta kasarmilla, jonka uskon riittävän, jos kyseinen lähijakso ensinnäkin pohjustetaan etukäteen osataitoja harjoittamalla ja toiseksi täydennetään jälkikäteen ajanvaraussysteemejä sekä korkeakoulujen väliviikkoja/lomia hyödyntäen.

[Lalli IsoTalo]

1. Armeijan idea on tempaista äidin puuroihin tottunut nysvääjä vuodeksi* irti kotipesästä,  ihan outojen tyyppien sekaan, ja asettaa hänet ihan outojen haasteiden eteen. Todella kauas omalta  mukavuusalueelta, epämukavuusplaneetalle.

Siinä tottuu ihan erilaiseen maailmaan, jonka jälkeen mm. tajuaa, että elämä voi olla samanlaista paskaa kuin armeija, jos ei opiskele itselleen tutkintoa, tai opettele ammattia. Ja kyllä se välivuoden aikana paskaduuneissä kahlaaminen yo-kirjoitusten jälkeen myöskin lisää sitä motivaatiota, jos on lisätäkseen.

Eli tätä - sanotaanko nyt vaikka kypsemmäksi kehittymistä - ei kaikilla yksilöillä saa aikaan muuten kuin repimällä nuori mies irti juuriltaan tarpeeksi pitkäksi ajaksi, ja pakottamalla hänet tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Että elämä ei välttämättä tulekaan olemaan sitä ruusuista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka siviilissä on siihen asti ollut itsestäänselvyys.

2. "Naiset eivät tule sietämään huutamista, karjumista tai yleensä minkäänlaista aggressiivista johtamista."

Sota on huutamista, karjumista, aggressiivista johtamista ja tappamista. Siihen hyvä tottua armeijassa. (Simputus on sitten asia erikseen.) Jos armeijaa muutettaisiin "naisille sopivaksi", sitä voisi samalla kehittyä maanpuolustukseen vähemmän tehokas.

Varusmiespalvelusta epäilemättä voisi ja pitäisi kehittää maanpuolustuksellisesti tehokkaampi ja varusmiehiä paremmin motivoiva, mutta kannattaa muista, että armeijan pitää olla

a) tarpeeksi iso psykologinen pelote hyökkäystä harkitsevalle viholliselle, ja
b) tarpeeksi tehokas torjumaan, siis tappamaan, vihollisen.

Noiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan menetelmiä, joita sosiaalidemokraattisessa siviilielämässä ei käytetä.

* Aiemmin ehdottamani 3 kk ei varmaan vielä riittäisi siihen mitä tässä ollaan hakemassa.

[Hippo]

b) pedagogina näen, että yleensäkin kompleksiset taidot muodostuvat osataidoista. Asioita ei ole pakko tehdä niin, että siihen metsäharjoitukseen sisällytetään sitä kovilla ampumista vaan kunkin taidon ja osataidon harjoittamiseen voidaan rakentaa oppimispolut ilman, että eri harjoitteita sotketaan toisiinsa. Se, että aina on tehty jotenkin, ei ole argumentti. Kukin osataito vaatii tiettyjä valmiuksia pohjakseen ja näitä osataitojen alkeita voidaan aivan hyvin harjoitella siellä jumppatunnilla. Niinhän osin jo tehdäänkin, kyse olisi vain tavoitteellisemmasta ja selkeämmin maanpuolustustaitojen kehitykseen tähtäävästä toiminnasta. En myöskään ole poistamassa harjoituksia kokonaan, mallissani olisi 2 kk lähiopetusta kasarmilla, jonka uskon riittävän, jos kyseinen lähijakso ensinnäkin pohjustetaan etukäteen osataitoja harjoittamalla ja toiseksi täydennetään jälkikäteen ajanvaraussysteemejä sekä korkeakoulujen väliviikkoja/lomia hyödyntäen.

Olen ymmärtänyt niin, että haet jonkinlaista sveitsiläistyylistä mallia, jossa olisi kaikille yhteinen peruskoulutus ja sen jälkeen erilaisia polkuja, joihin harjoitellaan erillisillä jaksoilla. Periaatteessa kaiketi voisi toimia. Eri asia on kannattaisiko järjestelmää lähteä muuttamaan kun nykyinenkin toimii ainakin kohtuullisesti. Muutos, jossa asepalvelus soljutettaisiin muun 'normaalielämän' väleihin, vaatisi merkittäviä toimia monilla eri yhteiskunnan osa-alueilla. Nykyinen malli aiheuttaa turhia välivuosia yms. mutta toisaalta asepalvelun aika on selkeä irtiotto siviilielämän kehittymishaasteista. Laeilla on turvattu varusmiehen asema opinnoissa ja työelämässä.

Kyllä armeijassakin koulutus koostuu osataitojen harjoittelusta. Siellä ei siis lähetetä ukkoja heti metsään kaikkien kamojen kanssa opettelemaan kaikkia taitoja kerralla. Taitojen osasuorittaminen esittämäsi mallin mukaan omatoimisesti ei taas välttämättä palvelisi toimivan sotajoukon muodostamista. Toimiva sotajoukko on paljon enemmän kuin sen yksittäisten osien summa.

[stefani]

Jos kouluissa opetettaisiin, mitä merkittävät persoonallisuushäiriöt ovat, sillä olisi todennäköisesti seuraus, että armeija muuttuisi tehokkaammaksi. Varusmiehet ymmärtäisivät silloin paremmin, minkälaisista asioista saa ja kuuluu valittaa.

Itseltäni kesti varmaan 10 vuotta intin jälkeen, ennen kuin opin ymmärtämään, että monilla intistä tutuilla henkilöillä oli persoonallisuushäiriöitä.

[Totti]

Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.

No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin.

Kyse ei ollut fyysisestä iästä vaan henkisestä iästä. Juuri ulkomaalaiset, etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta, tuuppaavat olla kovin epäkypsiä vanhempinakin: heikko impulssikontrolli, ärtyisyyttä, helposti loukkaantuvia, kunniatietoisia jne. Siis juuri kaikkea sitä koppavuutta ja henkistä heikkoutta mitä teineillä perinteisesti esiintyy.

Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?

Suomalainen rauhallisempi luonne on todennäköisesti etu henkisessä kasvussa joten sanoisin, että ulkomaalaiset ovat tämän suhteen keskimäärin perässähiihtäjiä.

Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma.

Välivuodet ovat ongelma, sillä ne lyhentävät työuraa.

Lyhenemä on vain laskennallinen koska teoreettinen työura tietenkin lyhenee noin vuodella. Käytännön työura onkin sitten ihan eri asia ja se tuskin muuttuu miksikään asepalveluksen takia.

Jos oltaisiin aidosti huolestuneita työurien pituudesta, ne kannattaa pidentää työttömistä eikä asepalveluksesta leikkaamisella.

Yksi elämäntapatyötön vastaa noin 30-40 asevelvollisuusvuotta. Huomioiden se, että vuosittain koulutetaan noin 20 000 varusmiestä, jo noin 2000 elämäntapatyötöntä kuluttaa yhden vuoden asepalveluksen koko työuralyhennyksen. 80 000 elämäntapatyötöntä vastaavasti kuluttaa jo 40 vuoden varusmiespalvelujen lyhenemän. Ts. pistämällä 80 000 ihmistä lisää töihin, koko varusmiespalvelun työuralyhenemä kuittaantuisi pysyvästi.

Asian voi myös laskea siten, että pysyvä työttömyys lyhentää työuria 300 000 työvuotta vuodessa ja armeija syö noin 20 000 miestyövuotta. Silloin työttömyys lyhentää työuria 15 kertaa enemmän kun asevelvollisuus.

Pysyvästi työllisiä taas on noin 2,5 miljoonaa. Tehtyihin työvuosiin verrattuna asepalvelus edustaa noin 0,8% työurista työvuosissa mitattuna.

Asepalveluksen työuravaikutus on pelkästään näin laskettuna täysin merkityksetön kansantaloudelle. Vielä merkityksettömämmäksi se muuttuu jos huomioidaan, että kaikki varusmiehet eivät joka tapauksessa menisi opiskelemaan tai töihin varusmiesvuotenaan. Tämä huomioiden armeijan kuluttama 20 000 miestyövuotta jää pyöristysvirheeksi.

Tämä on se syy miksi eläkeikiä pyritään nostamaan eri maissa ja miksi ihmiset halutaan nopeasti työelämään ilman opintojen turhaa pitkittymistä.

Työurat halutaan pidentää koska valtiolta loppuu rahat kaiken tuhlaamisen keskellä, ei sen takia, että miehet käyvät armeijan. Jos valtio ei olisi jatkuvasti vailla rahaa, kiitos ylitsepursuavan sosialismin, työurat voisivat olla nykyistä paljon lyhyempiäkin.

Varusmiehethän ovat nuoria ja siis lähtökohtaisesti pientuloisia koska ovat uransa alussa. Heidän tulovaikutus kansantalouteen on siis kohtalaisen pieni vaikka olisivat töissä varusmiesvuotena. Jos he opiskelevat tai ovat työttöminä he ovat lisäksi kuluerä siinä missä varusmiehenäkin.

Asepalvelun vaikutus työuriin on jonninjoutavaa keskustelua. Se on ihan laskennallisestikin mitätön merkitykseltään ja joka tapauksessa se hinta mitä kannatta maksaa suhteellisen edullisesta puolustuksesta armeijan kokoon nähden.

Vaihtoehtohan olisi hyvin pieni ja kallis ammattiarmeija. Puhuttaisiin korkeintaan muutamista kymmenistä tuhansista sotilaasta ilman reserviä. Sellaisella ei maata puolusteta muutamaa viikkoa pitempään.

[Totti]

Metsäharjoituksen eli ns. ampumaleirit saattavat myös sisältää kovilla harjoittelua. On selvä, ettei sitä voida ujuttaa sisään johonkin lukion jumppatuntiin.

Tämä oli sellainen "näin on aina tehty" -argumentti. Ihan hyvin asiat voidaan tehdä toisinkin ja erottaa kovilla ampumiset muusta.

Armeijan metsäleirit eivät ole mitään nuotion ääressä istumista kaarnaveneitä veistäen. Niissä on aina mukana runsaasti varustusta ellei olla vain lähimetsässä päiväretkellä. Se on logistisesti suuri asia eikä suinkaan hoidu jollain koulun 45 minuutin jumppatunnilla.

Armeijakoulutus on jatkumo, jossa aloitetaan helposta ja edetään vaikeampaan. Jo muutaman ensimmäisen viikon jälkeen tilanne on jo sellainen ettei koulutusta voi enää järjellä hoitaa siviilielämän lomassa.

Hassua myös, että pidit "lukiolaisryhmän" viemistä ampumaradalle vaarallisena, vaikka ne armeijan ampumisharjoitusryhmät ovat ihan saman ikäisiä.

Kuten jo mainitsin, armeijassa karsitaan rambot ja kapinoitsijat pois ennen kun aletaan räiskimään. "Luokioluokassa" olisi kaikki mukana riippumatta henkisistä kyvyistä eikä se povaa hyvää turvallisuuden kannalta.

Saman ikäluokan jantterit opiskelevat myös siviilissä kuorma-auton ajoa, jolla silläkin saisi runsaasti henkiä pois.

Niin, samalla lailla kun kuorma-autoa ajetaan vasta autokoulun käyneenä, rynkkyllä ammutaan vasta armeijan edes osittain käyneenä.

Peruskoulussa 13-vuotiaat pääsevät käyttämään sirkkeliä yms. laitteita, joilla saa raajoja irti.

Siellä sahataan lähinnä omia raajoja, ei muiden. Kiväärillä tulee helposti ammuttua myös sivullisia.

Tässä on pari trendiä, jotka toki ovat leimallisen kaupunkilaisia, mutta maaseutu seurannee viiveellä perässä: ensimmäinen on pakollisen asepalveluksen legitimiteetin häviäminen nuorison silmissä.

Venäjän sodan myötä asenteet muuttunevat jälleen. Vielä 90-luvulla pasifismi oli muotia ja moni nuori piti puolustusta turhana. Asiasta päättää onneksi aikuiset ihmiset koska viisaus tässä asiassa puuttuu pitkälti juuri nuorilta.

Sanotaanko nyt niin, että kukaan ei huuda pasifistia tai feministiä pelastamaan kun ryssä tulee rajan yli. Silloin toksinen maskuliinisuus on kovassa huudossa muodikkaista liberaalisista trendeistä huolimatta.

Toinen, vahvempi trendi on naisten asepalvelus, jota uudet aikuistuvat ikäluokat pitävät itsestäänselvyytenä.

Se olisi aivan liian kallis ja pitkälti turhaa jos se toteutetaan samalla lailla kun miehille. Naiset tosin ehkä kaipaisivat hieman ryhdikkyyttä elämään jonkinlaisella kansalaispalveluksella. Nykyinen naisten itsekeskeisyys, narsismi ja mielenhäiriöt kielii liian helposta elämästä, jossa on liikaa aikaa itsensä säälimiseen.

Naiset eivät tule sietämään huutamista, karjumista tai yleensä minkäänlaista aggressiivista johtamista

Se on pakko sietää tai on kuollut. Tosin armeija ei kovin paljon huutamista ja komentelemista nykyään olekaan.

oikeusasteet tulevat hukkumaan erilaisiin valituksiin ja suoranaisiin syytteisiin häirinnästä yms.

Armeija ei kaipaa prinsessoja.

Asioita ei ole pakko tehdä niin, että siihen metsäharjoitukseen sisällytetään sitä kovilla ampumista vaan kunkin taidon ja osataidon harjoittamiseen voidaan rakentaa oppimispolut ilman, että eri harjoitteita sotketaan toisiinsa.

...

Se, että aina on tehty jotenkin, ei ole argumentti. Kukin osataito vaatii tiettyjä valmiuksia pohjakseen ja näitä osataitojen alkeita voidaan aivan hyvin harjoitella siellä jumppatunnilla.

Hmm.... mitähän sinä nyt luulet armeijakoulutuksen olevan? Kyllä asiat opetellaan nimenomaan askel askeleelta ja sen takia asiat vievät aikansa eikä "tehostamiselle" oli kovin paljon sijaa.

Usko pois, kyllä näitä asioita on jo ehditty miettiä satoja vuosia kun jonkinlainen armeija on Suomessa liikkunut. Nykyään sovelletaan parhaimpia käytäntöjä mitä kansainvälisesti tunnetaan enkä usko että kovin paljon uusia oivalluksia on tarjolla tähän asiaan.

[Hohtis]

Hohtiksen argumentti valmiuden ylläpidosta oli sellainen, jota täytyy hieman miettiä. Joka tapauksessa pakollinen asepalvelus on hyvää vauhtia menettämässä legitimiteettiään nuorison silmissä, joten noihin joudutaan ehkä miettimään uudet ratkaisut joka tapauksessa. Miten esim. Ruotsi hoitaa nuo asiat, kai heilläkin on jonkinlainen valmius olemassa?

Ei Ruotsi olekaan hoitanut asioitaan kovin hyvin. Ruotsi lakkautti varusmiespalveluksen 2009 ja perusti vapaaehtoisuuteen perustuvan "Hemvärnet" -kodinturvajoukon joka vastaa jossain määrin esim kansalaiskaartia.

Ruotsi lakkautti asevelvollisuuden vuonna 2009. Samaan aikaan Hemvärnetin vahvuudeksi päätettiin 22 000 henkeä, jotka muodostavat 40 pataljoonaa. Vapaaehtoisuuteen perustunut järjestelmä ei kuitenkaan kyennyt takaamaan (Ruotsin) puolustusvoimille sen tarvitsemaa henkilöstöä, joten Ruotsin hallitus päätti palauttaa asevelvollisuuden vuonna 2017

Sattumalta tai ei tuo 22 000 on hyvin lähelle sama määrä, mitä Suomen Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä vuosittain. Ruotsilla on aktiivipalveluksessa palkattua henkilöstöä lähes kaksinkertainen määrä verrattuna Suomeen (20 000 vs 12 000) jotka hoitavat osan niistä tehtävistä, jotka Suomessa hoitavat varusmiehet.


Silti sen ei katsota riittävän:

Asiantuntija sivaltaa: Ruotsin armeija riittää lähinnä "hyvään säähän"

Ruotsi on kasvattanut puolustusbudjettiaan tasaisesti vuodesta 2015 lähtien. Jos suunnitelma pitää, niin vuoteen 2025 mennessä armeijan menot ovat yli kaksinkertaiset vuoteen 2015 verrattuna.

Suunnitellut investoinnit eivät kuitenkaan vielä lähiaikoina näy Ruotsin armeijan iskukyvyssä. Tällä hetkellä Ruotsin armeija onkin tehty "hyvään säähän", Christiansson kritisoi.

– Ruotsin armeija ei sovellu myrskyiseen säähän. Se on tehty hyvään säähän ja sellaisiin operaatioihin, joihin Ruotsi itse päättää osallistua, Christiansson toteaa.

SVT:n mukaan Ruotsin puolustusvoimien perusajatus on, että niiden täytyy kestää riittävän pitkään, jotta ulkopuolinen apu ehtii hätiin. Tarkoituksena ei olekaan, että armeija yksin kykenisi torjumaan ulkovallan hyökkäyksen.

Mitä ulkopuolinen apu sitten tarkoittaa, on pieni kysymysmerkki. Ruotsi kun ei ole esimerkiksi Naton jäsen.

Kun asevoimat ja sen henkilöstö on kerran ajettu alas, sen suorituskyvyn palauttaminen kestää jopa kymmeniä vuosia. Koulutettu iso reservi joka osaa käyttää sille hankittuja asejärjestelmiä ei synny hetkessä. Varsinkin kun niiden asejärjestelmien speksaaminen, valinta, kilpailutus, kenttätestaus, tuotanto, vastaanotto, huoltojärjestelmän luominen on sekin vuosien projekti. Sitten koulutetaan niille riittävä reservi esimerkiksi kymmenestä saapumiserästä ja kertautetaan ruutiukot.

Suomessa oltiin kaukaa viisaita silloin, kun Ruotsi ja moni Keski-Euroopan maa päätti ajaa armeijansa alas. Kuka tietää paljonko se vaikutti Putinin shakkipöydällä tehtyihin siirtoihin.

[Radio]

Suomen armeijaa on kehitetty kovaan iskuun, kun kylmän sodan kuvitellun loppumisen hurmoksessa muut Euroopan maat ajoivat alas maanpuolustuksensa. Tästä helvetin suuret kiitokset Puolustusvoimien toimivalle johdolle eli kentsuille! Sosialistimme ja kommunistimme eivät saaneet Neuvostoliiton johdolla toimivine rauhanliikkeineen ajettua Suomea puolustuskyvyttömäksi.
Eivät EU:n ontot turvatakuut, jotka Suomi (Halonen, Tuomioja) sabotoi, olisi mitään auttaneet, jos diktaattori Vladimir Putin päättäisi tehdä meille "ukrainat". Täysin arvaamaton ryssähän se on.
Ruotsin mallin mukainen tynkäarmeija ei ole mikään merkittävä tekijä, ja nyt aloitettu palautuminen edes johonkin kuntoon kestää vuosikymmeniä.
Olisiko täällä esitetyt sosialistisen "rauhan" puolustusvoimat kelvanneet NATOLle tässä maailmantilanteessa. Tuskin...
Suomen Puolustusvoimissa alkaa nyt uusi aikakausi, kehitämme niitä yhdessä NATOn kanssa.

p.s. Rauhanpuolustajat voisivat jatkossa keskittyä naisrauhaan ja katurauhaan.

[simppali]

Lainaus Hae-won;

No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?

Hae-won, Suomalaiset "pojat" eivät tarvitse mitään biologiasta vedettyjä arvauksia sotilaskoulutukseen, Suomalaisten naisten ja miesten osallistuminen sotaan liittyvään koulutukseen armeijan muodossa ehkä ylittää sinun käsityskyvyn?
Annan vinkin; voisiko kyseessä olla jonkinlainen maanpuolustustahto tai edelliseen ns. tahtoon liittyvä maltillinen tuntemus kotimaasta? kysyy (res. kapu simppali).

[-PPT-]

Me keillä intistä on kulunut jo jonkin verran vuosia niin emme ihan oikeasti tiedä mikä meininki on nykyään. Muiden ihmisten kertomukset eivät ole omaa kokemusta.

Kuitenkin, eikös nykyään toivottomimmat tapaukset ja epämotivoituneimmat saa vapautuksen hyvin nopeasti toisin kuin joskus 1980- ttai 1990-luvulla jolloin oli vielä vallalla ajatus että tyhmimmästäkin tai haluttomastakin mortista tulee mies kun sille vaan huutaa tarpeeksi kovaa?

Varusmiesaines on siis kapeampi mutta sitäkin motivoituneempaa kuin joskus nykyisten varusmiesten isien inttiaikoina.

[Radio]

1967 asti on tullut seurattua SA:n touhuja. Aluksi asevelvollisena ja sitten reservissä. Patteriupseerina ja sota+asehistoriaa harrastavana seurannut alaa.
Omat pojat, res. yliluti ja vääpeli, ohjastin aikanaan VPK:n kautta maanpuolustusharrastukseen. Pitävät ajan tasalla.
Aikanaan koin tärkeänä PV:n tehtävänä hyvin eri lähtökohdista tulleiden alokkaiden kohtaamisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Joku oli jo valmistunut ammattiin ja toinen juuri rippikoulun käynyt ja saanut ensimmäiset tekohampaansa. Kaikki mukaan oli ajatus. Siitäkin oli työelämässä hyötyä.
Baby Boomereina me oltiin kovia, nykyiset alokkaat ovat kuuluisia vain huononevasta kunnostaan.

[JKN]

Sota on verta, paskaa ja suolenpätkiä, eikä vihollinen välitä miten tasa-arvoista tappaminen on. Se ei lopulta ole mitään sellaista mitä lopulta voisi oppia sisäsiististi kasarmilla. Metsäpäiviä lisättiin käsittääkseni armeijassa nimenomaan tehostamisen vuoksi, kun taas kasarmilla olo on sitä tehotonta aikaa puhdetoimineen.

Aiemmat simputtavatkin koulutusmenetelmät ovat taas perustuneet maailmansotien kokemuksiin, että heikko yksilö voi tapattaa koko joukkueensa. Koettiin paremmaksi murtaa näitä koulutuksessa, kuin että tositilanteessa tapattaisi kaikki. Niihin ei toki ole tarvetta, mutta omalta varusmies ajalta muistan vartiomiehen, joka piiloutui poteroonsa sikiöasentoon, eikä tehnyt hälytystä vihollisen yöllä hyökätessä. Nämä reppanat sitten olisivat valmiita sotilaita, kun pedagogi olisi jutellut heille mukavia. Tositilanteessa jos siitä myös selviytyisi ampuisin poteroonsa.

Ennen Ukrainan sotaa olisin jotenkin voinut ymmärtää tätä ketjua, mutta nyt en tiedä mistä todellisuudesta tämä on repäisty.

[Golimar]

Olen sitä mieltä että karkeasti jaoteltuna on kolme ihmisille tyypillistä tapaa reagoida äärimmäiseen stressiin eli väkivaltaisen kuoleman uhkaan.

1. Pakeneminen.
2. Lamaantuminen.
3. Vastaaminen uhkaan eli hyökkäys.

Koska en ole mikään kallonkutistaja niin en tiedä kuinka yleisiä tai mitkä noiden edellä mainitsemieni toimintatapojen suhdeluvut ovat mutta luulen että palikkatesteillä asiantuntijat saavat selville paljonkin asioita ja armeijassahan testataan kaikki. Toisaalta luulen että harjoittelemalla tai kokemalla stressiä ihmisen reaktioita voidaan muuttaa tai hallita varsin paljon.

[Radio]

Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa, sanotaan. Vertaus vereen, paskaan ja suolenpätkiin on outo, jokapäiväistä toimintaa teurastamoilla. Tai kunnon autokolarissa kyllä ollaan kuin sotatantereella.
Ihmiskuntaan kuuluu sotiminen ihan ensimmäisestä kivikirveestä alkaen, joten ei auta kauhistella ja laittaa päätänsä giljotiiniin ihan itse.
Venäjän nykyisen diktaattorin ja alaistensa touhu on kuin Stalinin järjetöntä teurastusta ja sotimista. Jos Venäjän valheisiin uskonut Ukraina häviää, on täysin ja kokonaan mahdotonta ennustaa, kenen kimppuun putte käy.
Onnella ja taidolla pieni Suomi on nyt siinä asennossa, että kansanarmeijamme on ainakin suhteellisesti Euroopan paras. NATOkin on sitä mieltä...
Ryssä pelkää edelleen tsuhnaa, mutta siellä voi tapahtua ihan mita tahansa.

[P]

Kuitenkin, eikös nykyään toivottomimmat tapaukset ja epämotivoituneimmat saa vapautuksen hyvin nopeasti toisin kuin joskus 1980- ttai 1990-luvulla jolloin oli vielä vallalla ajatus että tyhmimmästäkin tai haluttomastakin mortista tulee mies kun sille vaan huutaa tarpeeksi kovaa?

Varusmiesaines on siis kapeampi mutta sitäkin motivoituneempaa kuin joskus nykyisten varusmiesten isien inttiaikoina.

90-luvun alussa pääsi maitojunaan, kun vain halusi. Parhaillaan päätös aamulla ja siviilissä maman luona iltapäivällä. Ei siellä silloin pakollla pidetty.

[Väestönvaihtaja]

Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.

No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin.

Kyse ei ollut fyysisestä iästä vaan henkisestä iästä. Juuri ulkomaalaiset, etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta, tuuppaavat olla kovin epäkypsiä vanhempinakin: heikko impulssikontrolli, ärtyisyyttä, helposti loukkaantuvia, kunniatietoisia jne. Siis juuri kaikkea sitä koppavuutta ja henkistä heikkoutta mitä teineillä perinteisesti esiintyy.

Henkisestä iästä minäkin puhun.

Lähi-idän ja Afrikan ihmisten ottaminen esimerkiksi kertoo epätoivoisesta argumentaatiosta.

Maita joissa ei ole asevelvollisuutta tai joissa asevelvollisuus on niin valikoivaa että vain pieni osa suorittaa asevelvollisuuden on muuan muassa Ruotsi, Norja, Tanska, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Kanada, Yhdysvallat, Japani, Australia ja Uusi-Seelanti.

Ruotsalaisilla, norjalaisilla, tanskalaisilla, ranskalaisilla, saksalaisilla, brittiläisillä, kanadalaisilla, amerikkalaisilla, japanilaisilla, australialaisilla ja uusi-seelantilaisilla miehillä ei ole mitään ongelmia kypsyä henkisesti vaikka he eivät suorita asepalvelusta.

Ajatus siitä, että suomalaiset miehet tarvitsevat asepalveluksen henkisesti kypsyäkseen, viittaa ajatteluun jossa suomalaisten miesten nähdään kypsyvän heikommin kuin edellä mainittujen maiden miesten.

Minä en usko, että suomalaiset miehet ovat henkiseltä kypsymiseltään heikompia kuin em. maiden miehet, joten en usko suomalaisten miesten tarvitsevan asepalvelusta henkisesti kypsyäkseen.

Asepalveluksen tarkoitus on luoda Suomelle uskottava maanpuolustus. Se voi tietysti auttaa yksittäisten miesten henkisessä kypsymisessä, mutta en usko suomalaisten miesten olevan henkiseltä kypsymiseltään heikompia kuin ruotsalaisten, saksalaisten, australialaisten, jne. joten uskon suomalaisten miesten aikuistuvan ongelmitta vaikkei asepalvelusta olisikaan.

Ja kuten sanoin, asepalveluksesta vapautetut suomalaiset miehet kypsyvät aikuisiksi ilman mitään ongelmia.

Heikosta impulssikontrollista puheenollen: kantasuomalaiset miehet ovat väkivaltaisempia kuin länsi-eurooppalaiset miehet. Tämä Suomen asevelvollisuudesta huolimatta.

Lyhenemä on vain laskennallinen koska teoreettinen työura tietenkin lyhenee noin vuodella. Käytännön työura onkin sitten ihan eri asia ja se tuskin muuttuu miksikään asepalveluksen takia.

Välivuodet viivästyttävät työelämään siirtymistä ja täten lyhentävät työuria. Tämä ei ole mikään teoreettinen laskelma.

Jos oltaisiin aidosti huolestuneita työurien pituudesta, ne kannattaa pidentää työttömistä eikä asepalveluksesta leikkaamisella.

Työttömyys on asia erikseen. Työttomyys on ongelma, mutta sillä ei voi sanoa, etteikö nuorten myöhäisempi siirtyminen työelämään olisi kansantalouden kannalta haitallinen asia. Epätoivoista argumentaatiota.

Työttömyyteen vetoaminen on tässä sama kuin "raiskaavathan suomalaisetkin!" argumentti. Ongelma Y ei tarkoita etteikö ongelmaa X olisi olemassa.

Asepalveluksen työuravaikutus on pelkästään näin laskettuna täysin merkityksetön kansantaloudelle.

Hyvin suuren osan ikäluokasta työelämään siirtymisen myöhentyminen ei ole kansantaloudelle täysin merkityksetön.

Työurat halutaan pidentää koska valtiolta loppuu rahat kaiken tuhlaamisen keskellä, ei sen takia, että miehet käyvät armeijan.

Nuorten nopeampi siirtyminen opiskeluista työelämään ja eläkeiän myöhentämisessä on kyse samasta asiasta kuin asevelvollisuuden: halusta pidentää työuria. Asepalvelus siirtää työelämään siirtymistä 1-2 vuodella.

Jos valtio ei olisi jatkuvasti vailla rahaa, kiitos ylitsepursuavan sosialismin, työurat voisivat olla nykyistä paljon lyhyempiäkin.

Juu ei.

Varusmiehethän ovat nuoria ja siis lähtökohtaisesti pientuloisia koska ovat uransa alussa. Heidän tulovaikutus kansantalouteen on siis kohtalaisen pieni vaikka olisivat töissä varusmiesvuotena. Jos he opiskelevat tai ovat työttöminä he ovat lisäksi kuluerä siinä missä varusmiehenäkin.

Asepalvelus pienentää tuloja useamman vuoden ajan hsen työkokemuksen karttumista haittaavan vaikutuksen vuoksi.

Asepalvelun vaikutus työuriin on jonninjoutavaa keskustelua. Se on ihan laskennallisestikin mitätön merkitykseltään ja joka tapauksessa se hinta mitä kannatta maksaa suhteellisen edullisesta puolustuksesta armeijan kokoon nähden.

Kun merkittävä osa ikäluokasta viivästyttää työelämäänsä siirtymistä 1-2 vuodella, sillä on vaikutus kansantalouteen. Se ei ole mitätön vaikutus.

Lainaus Hae-won;

No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?

Hae-won, Suomalaiset "pojat" eivät tarvitse mitään biologiasta vedettyjä arvauksia sotilaskoulutukseen, Suomalaisten naisten ja miesten osallistuminen sotaan liittyvään koulutukseen armeijan muodossa ehkä ylittää sinun käsityskyvyn?
Annan vinkin; voisiko kyseessä olla jonkinlainen maanpuolustustahto tai edelliseen ns. tahtoon liittyvä maltillinen tuntemus kotimaasta? kysyy (res. kapu simppali).

Olet kertonut väitelleesi tohtoriksi. Täytyy sanoa että luetun ymmärtämisesi on paljon heikommalla tasolla kuin tohtoreilla joiden kanssa olen ollut tekemisissä.

[Hohtis]

Me keillä intistä on kulunut jo jonkin verran vuosia niin emme ihan oikeasti tiedä mikä meininki on nykyään. Muiden ihmisten kertomukset eivät ole omaa kokemusta.

Kuitenkin, eikös nykyään toivottomimmat tapaukset ja epämotivoituneimmat saa vapautuksen hyvin nopeasti toisin kuin joskus 1980- ttai 1990-luvulla jolloin oli vielä vallalla ajatus että tyhmimmästäkin tai haluttomastakin mortista tulee mies kun sille vaan huutaa tarpeeksi kovaa?

Varusmiesaines on siis kapeampi mutta sitäkin motivoituneempaa kuin joskus nykyisten varusmiesten isien inttiaikoina.

Jos mun pitäisi tuottaa patteri tai komppania taistelijoita, niin ottaisin 300 ukkoa ja akkaa joista ankaran, vaativan ja tasapuolisen reilun koulutuksen aikana tiputtaisin maitojunaan 150 ja pitäisin loput 150 kovinta taistelijaa itselläni. Lopputulos olisi erittäin suorituskykyinen joukko.

Motivointi? Jatkuvasti nouseva päiväraha ja palveluksen lopussa palkka. Mitä pitempään pysyt mukana, sitä paremmin tienaat. Eikä suomalaisten varusmiesten motivointi venymään ole mikään ihme temppu. Vähän toksista ärinää, keskinäistä kilpailua ja äijäkunniaa. Poron verta ja oikeus vittuilla naapurituvan kavereille, jotka hävisivät edellisen kisan. Toimii

Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat. No ei vas-vihreiden puoluetoimistolla, mutta oikeissa töissä.

[stefani]

Liittyen juttuun, että pojista kasvaa miehiä... Itse olen tuntenut muutamia henkilöitä, ketkä olivat oppineet uhriutumistaitoja armeijassa. Pari pahinta heistä oli henkilökuntaan kuuluvia nuoria ylikersantteja. Siinä uhriutumisessa oli jotenkin ideana se, että varusmiehet olivat niin avuttomia, että se aiheutti ylikersanteille kärsimystä. Esiintymällä kärsivinä uhreina ylikersantit pyrkivät nostamaan itseään varusmiehiä korkeammalle tasolle. Sitten ne ylikersantit olivat jotenkin oppineet näkemään siinä relaation, että mitä kovempaa he osasivat uhriutua, sitä kovempia ammattilaisia he olivat. Oltiin aika kaukana sellaisesta, että he olisivat jotenkin aikuistuneet armeijassa.

[Lalli IsoTalo]

Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat.

Mitä se tekisi nuoren miehen motivaatiolle ilmoittautua varusmiespalvelukseen jos tietää, että puolet ikäluokasta joka tapauksessa lähtee maitojunalla kotiin, saaden vuoden tms. palveluksesta palkinnoksi loppuelämän kestävän epäonnistujan leiman otsaansa työmarkkinoilla?

[P]

Jos mun pitäisi tuottaa patteri tai komppania taistelijoita, niin ottaisin 300 ukkoa ja akkaa joista ankaran, vaativan ja tasapuolisen reilun koulutuksen aikana tiputtaisin maitojunaan 150 ja pitäisin loput 150 kovinta taistelijaa itselläni. Lopputulos olisi erittäin suorituskykyinen joukko.

No itse olin 90-luvun alussa varusmiehenä eräässä SissiK:ssa. Noin +70 aloitti. Noin +35 sai sissin tai tiedustelijan passin lopussa.  Puolet heivattiin muihin yksiköihin tai maitojunalla kotiin. Jollekin loppuun asti selvinneille antoivat ritsapassin.