James Webb teleskoopin laukaisu - Ihmiskunnan iso askel

[Titus]

Hienoa, että homma meni ok.

Miten tämä laite suunnistaa tähystyspisteelleen ja mistä maassa tiedetään, että siellä se on missä pitääkin (kun on perillä)?

Onhan siihen yhteydet olemassa, eikä viivekään ole kovin kummoinen. Muutama sekunti.

Pari viikkoa kai tuohon matkaan menee ja puolen vuoden päästä saadaan ekat kuvat.

ok! tämä kyllä selvensi heti 

[toumasho]

Eli toisinsanoen aluksi ei ollut mitään ja tämä ei mikään räjähti niin suurella voimalla että kaikki alkoi, itse aikakin. Selvähän tämä ei mitään ihmeellistä.

Voidaan päätellä, että alkupisteessä oli koko universumin massa. Tämä, vaikka aikaa ei ollut. Oletus on, että ulottuvuuksia oli enemmän ja kaikki aine oli kiertyneenä niihin ulottuvuuksiin. Oma veikkaus on, että homma hajosi johonkin tekijään. Vahva veikkaus on se, että kyseiseen pisteeseen kohdistui joko ulkoinen voima (kupla-multiversumi, useita pisteitä) tai vasteaika eri ulottuvuuksien välillä kasvoi niin suureksi, että kyseisen pisteen harmonia kaatui. Eli olemme tulosta siitä, että alkupiste menetti synkronisointinsa. Jokainen voi siis sanoa, että on osa ongelmaa. 

[Totti]

Kun ajatellaan että oli alkupiste joka räjähti ja loi universumin, niin tulee mieleen että mitä oli ennen sitä? Jokin massiivinen äärimmäisen tiheä aika-avaruuden massakeskittymä vai jotain muuta? Mitä on universumin ulkopuolella? Ei oikein älli riitä tämmöisien asioiden arvioimiseen.

Nykyfysiikan käsitys on, että käsite nimeltä aika sai alkunsa alkuräjähdyksessä.

Kuten aika nyt ymmärretään, niin aina on olemassa joku hetki ennen jokaista toista hetkeä. Näin ollen aika ei varsinaisesti voisi alkaa mistään.

Kysymys mitä oli ennen alkuräjähdystä on kuin kysyisi mikä on pohjoisempana kuin pohjoisnapa.

Tuo kysymys on absurdi vain sen takia, että pohjoisnapa on määritelty olevan tietty piste pallon pinnalla. Kun siis pohjoisnavan määritelmä on rajoitettu kaksiulotteiselle pinnalle, ei voi vastaa kysymykseen, joka edellyttäisi kolmiulotteista määritelmää. Samaan ongelmaan törmätään jos piste on janalla. On mahdoton sanoa mikä on vasemmalla kun piste janalla jos ei ole olemassa mitään vasenta.

Ajalla ei tietääkseni ainakaan konseptuaalisesti ole tällaista "dimensionaalista" määrittelyyn perustuvaa rajoitusta, jonka puitteissa se voitaisiin johtaa tiettyyn ehdottomaan alkupisteeseen. Fyysikkojen selitys ajan alusta vaikuttaa siten enemmän yritykseltä selittää jotain josta ei tiedetä mitään kun varteenotettavalta hypoteesiltä.

The general view of physicists is that time started at a specific point about 13.8 billion years ago with the Big Bang, when the entire universe suddenly expanded out of an infinitely hot, infinitely dense singularity, a point where the laws of physics as we understand them simply break down. This can be considered the "birth" of the universe, and the beginning of time as we know it. Before the Big Bang, there just was no space or time, and you cannot go further back in time than the Big Bang, in much the same way as you cannot go any further north than the North Pole.

On varmaan totta, että Big Bang olisi jonkinlainen raja taaksepäin matkustamisessa, mutta silti voi varteenotettavasti kysyä: mitä oli ennen sitä. Toisin kun "pohjoisempi kun pohjoisnapa" ei ole (nykyisellään) olemassa mitään loogista estettä tälle kysymykselle.

Koska elämme järjestelmässä, jossa kaikki seuraa jotain muuta, eli laskemme aikaa, on myös luontevaa pohtia, mistä tämä Big Bangiin johtuva alkukeitto on peräisin. Fyysikot ovat tarjonneet lukuisia vastauksia tähän, mutta kaikki ovat tietenkin vain teorioita, joita tuskin koskaan voidaan vahvistaa. Se, että aika alkaa Big Bangista on vain yksi selitys muiden joukossa.

Sama problematiikka on toki olemassa avaruuden ulottuvuuden kanssa. Onko avaruus ääretön vai ei? Äärettömyys tuntuu aika erikoiselta väitteeltä, mutta toisaalta äärellisyys herättää väistämättä kysymyksen mitä sen ulkopuolella on.

[n.n.]

Kun palloon puhalletaan ilmaa ja sen pinta laajenee, etääntyvät kaikki pisteet toisistaan yhtä paljon.

Vastakkaisilla puolilla palloa olevat pisteet erkanevat toisistaan nopeammin kuin vierekkäiset pisteet 

Pätee maailmankaikkeuteen (kaukana olevat kohteet loittonevat nopeammin). Oikea pointti pallovertauksessa oli, että samoin kuin pallopinta ei sisällä laajenemisen keskipistettä, meidän mieltämällämme kolmiulotteisella avaruudella ei ole myöskään ole keskipistettä (sen kolmen ulottuvuuden sisällä) , jonka suhteen lajeneminen tapahtuisi.

Onko tuo ymmärrettävissä niin, että koska 'keskipiste' on maailmankaikkeuden ulkopuolella sen määrittely voi olla ongelmallista - eli onko maailmankaikkeuden ulkopuolelta pääteltävissä, että se noudattaisi lainalaisuuksia niin, että siellä voidaan ylipäänsä kuvata koordinaatistoa/koordinaatistona sijaintia?

Kysyn kai, että onko nykytiedolla pääteltävissä maailmankaikkeuden ulkopuolisen 'tilan' sisältävän ulottuvuuksia tms. muuta ymmärrettävää/olevaa?

[stefani]

Erikoista, miten välillä "ihmiskunta" onnistuu hämmästyttävän vaikeissa asioissa, ja samalla tyypillisesti epäonnistuu huomattavasti yksinkertaisemmissa asioissa.

[Chrattac]

Kun palloon puhalletaan ilmaa ja sen pinta laajenee, etääntyvät kaikki pisteet toisistaan yhtä paljon.
Kysyn kai, että onko nykytiedolla pääteltävissä maailmankaikkeuden ulkopuolisen 'tilan' sisältävän ulottuvuuksia tms. muuta ymmärrettävää/olevaa?

Onhan noista teorioita toki. Se, mitä ekpyroottisen teorian mukaan braanien välissä on, on kysymysmerkki. Kuitenkin siten, että erilaiset braanit vuorovaikuttavat keskenään tavalla tai toisella gravitaatioaalloin. Braaneja voi ajatella samalla tavalla "levyinä" kuten piirrettäessä kolmiulotteinen kappale kaksiulotteiselle paperille. Ekpyroottisen mallin mukaan alkuräjähdys tapahtui kahden braanin törmäyksestä, joka laukaisi tietynlaiset erilaiset tapahtumat braanin sisällä.

Käytännössä siis alkuräjähdys tapahtui kaikkialla yhtä aikaa (miettii, mitä tapahtuu autojen sisällä, kun kaksi autoa törmää). Tästä ehkä mielenkiintoisin viite on Higgsin kentän ja vakioiden sijaitseminen "valepotentiaalissa". Analogisesti jos vierität kiven ala jyrkännettä se valuu sen kuopan pohjalle, ellei matkalla ole pienempää railoa, johon se vajoaa kesken kaiken. Järkäle on "tyytyväinen" tilaansa, alimpaan potentiaaliinsa, kunnes jokin ulkopuolinen voima nostaa sen tämän "valepotentiaalikuopan" reunan yli, jolloin se jatkaa vierimistä kuopan pohjalle.  Meidän maailmankaikkeus on havaittu olevan tuon kiven tilassa, valepotentiaalissa kuopan reunalla olevassa "lovessa" ja periaatteessa riittävän suuri räjähdys voisi aiheuttaa tapahtumaketjun, jossa koko maailmankaikkeus alkaisi valon nopeudella järjestäytymään uudestaan (alkaen kvarkkien välisistä vahvoista voimista). Tämän mullistuksen pitäisi olla tosin aika huikea, koska  supermassiivisten mustien aukkojen törmäyksetkään eivät ole sitä käynnistäneet. Johtuen inflaatiosta tosin, riittävän kaukana tapahtuessaan yhdessä pisteessä tuo ei koskaan saavuttaisi koko maailmankaikkeutta.

Toki teoria muiden joukossa. Tuon alkuräjähdyksen "tulimuurin" (taustasäteily) taakse ei pysty ilmeisesti ainakaan nykytiedoin katsomaan, että mitä ennen sitä sijaitsi. Ekpyroottiseen teoriaan ei kait virallisesti ole yhdistetty tuota Higgs kentän matalamman potentiaalin olemassaoloa, mutta mielestäni ihan mielenkiintoinen yhteys, kun tuosta ekpyroottisesta teoriasta aikanaan luin.

E: Typo, linkki, ja että braanien välillä informaatio vaihtuu gravitaatioaalloin.

EE: Laitetaan tuohon False vacuum decay -teoriaan wikipedia linkki, mitä toisessa kappaleessa sivusin.

[Golimar]

Ehkä alussa oli singularateetti x kertaa suurempi kuin mikään mitä nykyisin on havaittu ja jostain syystä se hajosi luoden universumin. Jos tämä on totuus niin mistä singularateetti tuli? Oliko se entisen universumin jämät jotka olivat tiivistyneet jostain syystä tai jotain muuta? Onko universumin ulkopuolella jotain muuta? Ei vaan tajua tuommoisia asioita.

[Rantasalmen Sulttaani]

Tavallaan harmillista että ajatolloh poistatti tunnuksensa, hän olisi varmasti erikseen pyytämättä valistanut meitä tyhmiä juntteja tässäkin asiassa miten knopit ja faktat ehdottoman oikeasti on.

[Dr Manhattan]

Tavallaan harmillista että ajatolloh poistatti tunnuksensa, hän olisi varmasti erikseen pyytämättä valistanut meitä tyhmiä juntteja tässäkin asiassa miten knopit ja faktat ehdottoman oikeasti on.

Hän kyllä tietäisi alkuräjähdyksestä yhtä ja toista, hänhän oli paikalla.

[Vesa Heimo]

Ehkä alussa oli singularateetti x kertaa suurempi kuin mikään mitä nykyisin on havaittu ja jostain syystä se hajosi luoden universumin. Jos tämä on totuus niin mistä singularateetti tuli? Oliko se entisen universumin jämät jotka olivat tiivistyneet jostain syystä tai jotain muuta? Onko universumin ulkopuolella jotain muuta? Ei vaan tajua tuommoisia asioita.

Tommoiset käsitteet kun "aina" ja "ääretön" koska niin sen on pakko olla saa aikaan tällaiselle maallikolle vaan päänsäryn jos miettii liikaa yksityiskohtia.

Mutta aika lähelle ihmiskunta tietää mitä tapahtui sitten. Noin pääpiirteittäin.

Valitettava fysikaalinen tosiasia valonnopeuden kanssa (vaadittava energiä päästä edes tuhannesosaan) on kuitenkin se että emme tule koskaan näkemään muuta elämää, ellei sellaiseksi lasketa vaikkapa yksisoluisia/bakteereja tms. lähiplaneettojen kuiden jääpeitteissä tai merissä. Kaikkialle muualle kestää liian kauan.

Myös se että jos "näemme" elinkelpoisehkon planeetan sellaisella etäisyydellä jolla olisi voinut käydä maapallotuuri, niin siitä ei oikeastaan voi saada mitenkään varmuutta. Vettä tms. voi nähdä, muttei elämää.

[toumasho]

Tommoiset käsitteet kun "aina" ja "ääretön" koska niin sen on pakko olla saa aikaan tällaiselle maallikolle vaan päänsäryn jos miettii liikaa yksityiskohtia.

Mutta aika lähelle ihmiskunta tietää mitä tapahtui sitten. Noin pääpiirteittäin.

Valitettava fysikaalinen tosiasia valonnopeuden kanssa (vaadittava energiä päästä edes tuhannesosaan) on kuitenkin se että emme tule koskaan näkemään muuta elämää, ellei sellaiseksi lasketa vaikkapa yksisoluisia/bakteereja tms. lähiplaneettojen kuiden jääpeitteissä tai merissä. Kaikkialle muualle kestää liian kauan.

Ylläolevan vuoksi meidän jälkikasvu on elektronista laatua, niin alkaa riittämään aivokapasiteetti siihen, että universumin numeroita voidaan murskata huvin ja urheilun vuoksi päässälaskuna.

On mahdollista, että jo James Webb teleskooppi näkee elämän merkit. Riittää, että saamme voimakkaan happispektriviivan eksoplaneetasta, joka on elämänvyöhykkeellä omassa aurinkokunnassaan, niin homma alkaa olla sillä selvä. Happea kun ei universumin "luonnonoloissa" esiinny millään planeetalla runsaasti, ellei sillä ole elämää, joka kykenee yhteyttämiseen ja vapauttaa sen ilmakehään.

Sähkö-optis-whatever-aivoinen jälkikasvumme voi sitten matkata maailmankaikkeuden ääriin silmänräpäyksessä omassa aikaperspektiivissään. Heille onnistuu hibernaatio ja prosessien pysäyttäminen ilman ongelmia, jolloin muutaman tuhannen vuoden reissu lähemmäs, tai kauemmas, ei ole lainkaan pitkäveteinen.  Tietysti on selvää, että sivilisaation tuossa vaiheessa jälkikasvumme tyytyy vain uuden ja vieraan elämän tarkkailuun, eikä halua millään tavalla korruptoida neitseellisiä prosesseja muualla universumissa. Vahinko siis menee kiertämään, kun jokin kehittyvä sivilisaatio ihmettelee, että missä kaikki muut sivilisaatiot ovat ja miksi kukaan ei edes tervehdi ketään. 

Tämän vuoksi pitäisi kovakoodata tulevien konesukupolvien toimintaohjeeksi, että minne ikinä menettekin, niin piirrätte kirkkoveneitä asuttujen aurinkokuntien asumattomien planeettojen pintaan. Sillä mikäpä lämmittäisi ajasta ikuisuuteen siirtyneinen ihmisten sieluja enempää kuin se, että "vittu" olisi universumin suurin mysteeri koko galaksin sisällä.

[Pikkuvaimo]

Suosittelen lämpimästi kaikille kirjaa Dan Hooper: Kaiken alku. Sen kun lukee, pääsee hyvin kärryille siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään maailman (maailmojen) synnystä, miten voi olla aika ilman aikaa, mistä se piste tuli ja minne se menee. Teoreettisesti. Suoria teoriaa tukevia havaintojakin on paljon ja tuo teleskooppi mahdollisesti antaa niitä lisää. Uteliaana odotan. Noin muuten Ursan verkkokaupasta löytyy huikeita opuksia näihin kysymyksiin liittyen. Valtaojan opukset on hyvin yleistajuisia, tai ainakin niin yleistajuisia, kuin tällaisista asioista voi kirjoittaa. Joutuu siinä silti tutustumaan myös kvanttimekaniikkaan, avaruuden kaareutumiseen ja kaikkeen muuhun jännään.

[ohkurin_narsi]

Emmä usko. Eivät he ole noin pikkumaisia. Ja tekniikan hajoaminen olisi Ranskalle arvovaltatappio, maahan haluaa olla tärkeä kaikessa. Kyky päästä avaruuteen on yhtä iso juttu supervallan maineelle kuin sukellusveneet, tai isompi.

Nythän tämä oli taas näyttö euroopan osaamisesta. Teleskoopilla oli koko ajan lisää ongelmia, niin kuljetuksessa kuin kommunikaatiossa.
Kuitenkin eurooppalaisten tekemä laukaisu toimi kuin junan vessa, ei ongelman ongelmaa.

Toivottavasti mukana olevat eurooppalaiset instrumentit pelaavat myös.

[Jaska Pankkaaja]

Toivon vilpittömästi tämänkin tiedehankkeen onnistumista mutta tulee olemaan hauska seurata miten floppi tullaan uutisoimaan

[Totti]

Erikoista, miten välillä "ihmiskunta" onnistuu hämmästyttävän vaikeissa asioissa, ja samalla tyypillisesti epäonnistuu huomattavasti yksinkertaisemmissa asioissa.

Ihmiskunta onnistuu, niin kauan kun vasemmisto ei työnnä nokkansa asioihin.

Ihan vakavasti niin kaikki menee vituiksi kun vasemmisto tunkeutuu mukaan koska he tekevät kaikesta politiikkaa. Yhtäkkiä tiedettä ei voi arvioida faktojen, analyysin, tutkimuksen ja teorioiden puitteissa vaan mukaan pitää sotkea erinäistä tasa-arvo-, valta- ja luokkakysymyksiä, joiden puitteissa pitää alkaa valikoimaan mitä on poliittisesti korrektia tutkimusta ja mitä ei: faktoja kielletään ja aatetta edistävään huuhaaseen kannustetaan.

Tästähän on lukuisia esimerkkejä esim. USA:n yliopistoissa (ja mikeis Suomenkin), jotka on mädätetty täysin erinäisten woke teemojen ympärillä, jonka puitteissa kaikki pitää arvioida rodun, sukupuolen, valta-asemien jne. näkökulmasta samalla kun kaupataan pseudotieteellisiä fantasioita vakavasti otettavana tieteenä. Hieman vanhempaa perua on erinäisten kommunististen maiden "tieteelliset" hankkeet, joiden puitteissa reaalimaailman tosiasiat pyrittiin muuttamaan ideologiaa vastaavaksi katastrofaalisin seurauksin.

Eli, kaikki mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi.

[paljas uneksija]

Ehkä elämme tällä maan, telluksen, aurinkokuntamme ja kotigalaksimme hetkellä - mikä se milloinkin kenellekin on - Big Bangia, paraikaa - laajeneehan tämän hetkisen ymmärryksemme mukaan tunnettu 13,8 mrd valovuotta iso universum koko ajan.

Pysähtyykö se joskus ja alkaako supistua ja kulkeeko aika ja valo takaisin singulariteettiin - jäänee tulevien subjektien nähtäväksi.

Vai jatkuuko laajeneminen ja törmätäänkö toisiin universumeihin.

Isoja kysymyksiä - niitä on paljon, teorioita vastauksiksi voi olla vain vähän, koska tieto on vajavaista.

Mielenkiintoinen teleskooppi seurattavaksi tuo Webb.

[Herranro47]

Sormet ristissä nyt vaan sitten tämän kanssa. Lähellekään näin monimutkaista luotaimen käyttöönottoprosessia ei ole aiemmin kokeiltu. Mitä olen haastatteluja katsellut ja kuunnellut, läheskään 100% luottoa tämän origamipalapelin onnistumiseen ei löydy. 3 viikkoako se kesti, että luotain saa kaikki palikat ja piuhat paikalleen eli jännitystä riittää.

[Pellonpekko]

Sormet ristissä nyt vaan sitten tämän kanssa. Lähellekään näin monimutkaista luotaimen käyttöönottoprosessia ei ole aiemmin kokeiltu. Mitä olen haastatteluja katsellut ja kuunnellut, läheskään 100% luottoa tämän origamipalapelin onnistumiseen ei löydy. 3 viikkoako se kesti, että luotain saa kaikki palikat ja piuhat paikalleen eli jännitystä riittää.

Hieman tosiaan epäilyttää olemmeko me ihmiset vielä ihan niin taitavia, että saamme tuollaisen teleskoopin 10 vuodeksi toimimaan, eikä siihen tule mitään virheitä sinä aikana     Koska korjaustoimiahan ei voi tehdä.
Tai luulisin kyllä että voisimme jonkin kauko-ohjatun korjausvekottimen rakentaa myös ja lähettää perään, mutta maksaisikohan melkein saman verran kuin itse teleskooppi eli sellaisesta ei haaveillakaan    Ja jos viive on sekuntejakin, niin voisi olla kieltämättä aika mielenkiintoinen korjausoperaatio. Hienoa tietenkin mikäli kaikki menee hyvin eikä tarvetta liki mahdottomille korjauksille tule.

[Viimeinen linja]

Tällä teleskoopilla nähdään pidemmälle ja tarkemmin mutta mitä muuta. Tähän on joku sijoittanut aika monta miljardia ja saako vastineeksi muuta kuin uteliaisuutensa täytettyä. Mitäköhän siellä mahtaa olla, olisiko taas miljardeja galakseja tai muuta yhtä jänskää. Mistä ei ole mitään hyötyä täällä maassa tai miten voisi olla jos kohde on äärettömän kaukana.

[kekkeruusi]

Tällä teleskoopilla nähdään pidemmälle ja tarkemmin mutta mitä muuta. Tähän on joku sijoittanut aika monta miljardia ja saako vastineeksi muuta kuin uteliaisuutensa täytettyä. Mitäköhän siellä mahtaa olla, olisiko taas miljardeja galakseja tai muuta yhtä jänskää. Mistä ei ole mitään hyötyä täällä maassa tai miten voisi olla jos kohde on äärettömän kaukana.

Kyllä sillä lähellekin katsellaan, luultavasti enimmäkseen. JWT tulee näyttämään tarkimpia kuvia lähitähtien planeetoista mitä on ikinä saatu.

[toumasho]

Tällä teleskoopilla nähdään pidemmälle ja tarkemmin mutta mitä muuta. Tähän on joku sijoittanut aika monta miljardia ja saako vastineeksi muuta kuin uteliaisuutensa täytettyä. Mitäköhän siellä mahtaa olla, olisiko taas miljardeja galakseja tai muuta yhtä jänskää. Mistä ei ole mitään hyötyä täällä maassa tai miten voisi olla jos kohde on äärettömän kaukana.

James Webb avaruusteleskooppi ei synnytä rahallista hyötyä, vaan miksi sellaista edes pitäisi tulla? Ei tuo JWST ole mikään kaupallinen yritys, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Sen tehtävä on tuottaa tietoa tuntemattomasta. Se on rakennettu siksi, että ihmiskunnan aiemmin rakentamat vastaavat laitteet on havaittu suorituskyvyltään vajavaisiksi. JWST:lle on jo suunnitteilla lukuisia jatkoja eri muodoissa, joko avaruuteen tai kuuhun sijoitettuna, eli James Webb avaruusteleskooppi myös itse on vain välimalli matkalla yhä suurempiin havaintolaitteisiin.

Ykköskysymykset, joihin ihmiskunta odottaa vastausta ja joihin JWST kykenee toimittamaan parempia vastauksia ovat:

- Maailmankaikkeuden syntyprosessin havaitseminen varhaisessa vaiheessa. Ensimmäiset galaksit ja tähdet ovat mielenkiintoisia ilmiöitä. Myöskin alkuräjähdyksen "valon" näkeminen, eli vaihe, jossa alkupuurosta pääsi fotonit irti, olisi hienoa nähdä.
- Muiden tähtikuntien planeettojen määrä ja laatu on toinen hyvin tärkeä kysymys. Tarvitsemme entistä parempaa tietoa siitä, että kuinka paljon planeettoja on ja onko niitä elämänvyöhykkeellä sopivassa koossa. Etsimme edelleen vastausta siihen, että miksi emme ole havainneet älyllisten sivilisaatioiden radioliikennettä muualta lähiavaruudestamme. Johtuuko se mahdollisesti siitä, että elämää ylläpitävät planeetat ovat laskuharjoituksista huolimatta superharvinaisia? Tuolloin myös älyllinen elämä on erittäin harvinaista.

JWST toimii myös tienavaajana L2-pisteen jatkokäytölle. Jos vekotin toimii siellä ongelmitta, niin on varmaa, että sinne rahdataan jatkossa iso määrä havaintolaitteita. Maan pinnalla olevat havaintolaitteet kärsivät satelliittien suuresta määrästä. Vaikka satelliitit toimivat halutulla tavalla, niin maan pinnalla olevat kaukoputket eivät enää näe neitseellistä taivasta riittävästi.

[Ajattelija2008]

Tällä teleskoopilla nähdään pidemmälle ja tarkemmin mutta mitä muuta. Tähän on joku sijoittanut aika monta miljardia ja saako vastineeksi muuta kuin uteliaisuutensa täytettyä. Mitäköhän siellä mahtaa olla, olisiko taas miljardeja galakseja tai muuta yhtä jänskää. Mistä ei ole mitään hyötyä täällä maassa tai miten voisi olla jos kohde on äärettömän kaukana.

Hyöty on pitkällä aikavälillä valtavan suuri myös rahallisesti. Teleskoopilla etsitään asuinkelpoisia planeettoja, joihin voi lähettää ensi vuosisadalla siirtokuntia.

[Archaeopteryx]

JWST toimii myös tienavaajana L2-pisteen jatkokäytölle. Jos vekotin toimii siellä ongelmitta, niin on varmaa, että sinne rahdataan jatkossa iso määrä havaintolaitteita. Maan pinnalla olevat havaintolaitteet kärsivät satelliittien suuresta määrästä. Vaikka satelliitit toimivat halutulla tavalla, niin maan pinnalla olevat kaukoputket eivät enää näe neitseellistä taivasta riittävästi.

L2-pisteessä on ollut ja on edelleen useita muitakin vekottimia, Webb ei ole lähellekään ensimmäinen alueella operoiva laite: https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_objects_at_Lagrange_points

[stefani]

Ihmiskunta onnistuu, niin kauan kun vasemmisto ei työnnä nokkansa asioihin.

Säieteoria on sellainen hienostelevan älyllisen eliitin projekti, joka meni hömpäksi ilman vasemmiston vaikutusta, joten vasemmistoa ei voida pitää syntipukkina ihan kaikkeen.

[Lalli IsoTalo]

Myöskin alkuräjähdyksen "valon" näkeminen, eli vaihe, jossa alkupuurosta pääsi fotonit irti, olisi hienoa nähdä.

Picture or it didn't happen!

[Make M]

------
Hyöty on pitkällä aikavälillä valtavan suuri myös rahallisesti. Teleskoopilla etsitään asuinkelpoisia planeettoja, joihin voi lähettää ensi vuosisadalla siirtokuntia.

Avaisitko tätä enemmän? Jos väkeä lähetetään Maasta ulkoavaruuteen, niin mistä ne valtavat rahasummat tämän toimenpiteen seurauksena ilmaantuvat ja ketkä hyötyvät?

[koojii]

Hyöty on pitkällä aikavälillä valtavan suuri myös rahallisesti. Teleskoopilla etsitään asuinkelpoisia planeettoja, joihin voi lähettää ensi vuosisadalla siirtokuntia.

Taitaa olla "hieman" optimistinen tuo aikataulu, että ensi vuosisadalla (vuosien 2100-2200 välillä) lähetetettäisiin Maasta sinne siirtokuntia. Tai no ehkä sinne voi sinä aikana lähettää jonkun senttien kokoluokkaa olevan bakteereja sisältävän "siirtokunnan".

Lähimpiin tähtiin on matkaa Maasta yli neljä valovuotta ja kymmenen valovuoden säteellä on kymmenisen tähteä.

Siinä menisi jo yli 8 vuotta Maan ajassa, että lähimmälle tähdelle voisi lähettää jonkun luotaimen valon nopeudella ja takaisin. Sekin olisi jo todella kova vauhti jos matkaaminen sinne onnistuisi pienellä mikroskooppisella luotaimella kymmenen prosenttia valon nopeudesta. Silloin se edestakainen matka kestäisi 80 vuotta. Tällä hetkellä nopein ihmisen rakentama luotain on saavuttanut vauhdin vajaa 200 kilometriä sekunnissa. Kymmenen prosenttia valon nopeudesta olisi 30 tuhatta kilometriä sekunnissa. Eli 150 kertaa nopeampaa vauhtia olisi se kymmenen prosenttia valon nopeudesta.

Ehkä tarvittava tekniikka voi olla ihmisillä siirtokuntien lähettämiseen toisia tähtiä kiertäville planeetoille olemassa joskus 3000-luvulla. Edellyttäen sitä ettei sitä ennen ihminen tuhoa itse omaa lajiaan ja sivilisaatiota. Tai ehkä se tekniikan kehittely vaatii kenties 10 tuhatta tai 100 tuhatta vuotta. En osaa arvioida.

[Ajattelija2008]

------
Hyöty on pitkällä aikavälillä valtavan suuri myös rahallisesti. Teleskoopilla etsitään asuinkelpoisia planeettoja, joihin voi lähettää ensi vuosisadalla siirtokuntia.

Avaisitko tätä enemmän? Jos väkeä lähetetään Maasta ulkoavaruuteen, niin mistä ne valtavat rahasummat tämän toimenpiteen seurauksena ilmaantuvat ja ketkä hyötyvät?

Aluksi hyötyvät siirtokunnissa asuvat ihmiset. Heillä on kokonainen uusi planeetta käytettävissä.

Planeetat voivat käydä kauppaa esimerkiksi tietoa vaihtamalla. Sitä kautta hyötyvät myös maapallolla asuvat ihmiset.

Vertaa kahta sivilisaatiota: pelkkä maapallo versus galaktinen sivilisaatio. Kumpi on rikkaampi?

Jäsen koojii kyseli aikataulun optimistisuutta. Jos löytyy happipitoinen kaasukehä, siirtokunta voidaan lähettää hyvin pian. Matka-aika sen sijaan on pitkä, jos ei päästä lähelle valon nopeutta.

Ihmiskunta ei saisi olla pitkällä tähtäyksellä yhden planeetan varassa. Siirtokuntia on lähetettävä ennemmin tai myöhemmin. Investoinnit tähtitieteeseen tulevat tuottamaan enemmän kuin mikään muu investointi.

[Tragedian synty]

Kirjoitin alla olevan väestötiedeketjuun, mutta se sopii tännekin:

En usko "avaruuden asuttamisen" lopulta tarkoittavan sitä, että muita planeettoja asutetaan. Kehittyneen sivilisaation näkökulmasta painovoima ja paksu ilmakehä ovat silkkoja haittoja. Kun niistä kerran päästään eroon, niiden luomia vaivoja ei jäädä kaipaamaan. Ja mitä mielenkiintoista kaukana avaruudessa on, jos planeettojen pinnoille ei mukavuussyistä haluta mennä? Siksi avaruussiirtokunnat (sikäli kuin tämä hitaasti luhistuva sivilisaatio sellaisia koskaan onnistuu rakentamaan) tulevat käytännössä olemaan geostationaariselle kiertoradalle asetettuja jättiläismäisen kärrynpyörän muotoisia kaupunkeja, jotka pyörimällä ympäri luovat keskipakoisvoimalla ihmiselle mukavat ja maankaltaiset oltavat. Pyörän keskellä on satama, joka on avaruushissillä yhteydessä Maahan.

Painovoimaa ja ilmanvastusta vastaan taisteleminen on kallista ja rasittavaa. Vaikka painovoima ja paksu ilmakehä täällä Maassa ovatkin elämän edellytyksiä, avaruussiirtokunnissa ne voidaan korvata sivilisaation näkökulmasta paljon paremmilla vaihtoehdoilla eli keskipakoisvoimalla ja paineistetulla suojakupolilla. Siirtyminen avaruuden pisteestä toiseen on halpaa, helppoa ja verraten nopeaa, kun etäisyys ihmiselolle suotuisista olosuhteista avaruuden tyhjyyteen on seinän paksuinen.

Niinkin maankaltaisen paikan kuin Marsin muuttaminen asutuskelpoiseksi maksaisi avaruussivilisaationkin mittapuilla järkyttävän paljon ja kestäisi nopeallakin tahdilla satoja vuosia. Mutta mitä sellaista Marsissa on, mitä avaruussiirtokunnissa ei voisi olla? Asteroideista saadaan kaikkia ihmiskunnan tarvitsemia alkuaineita. Jos avaruussiirtokunnissa joku kaipaisi luonnonmukaista maisemanvaihtelua, asteroidit olisivat ratkaisu siihenkin. Sellaisen voisi raahata siirtokunnan yhteyteen ja laittaa oman kupolinsa alle "luonnonpuistoksi".

Maan geostationaarinen kiertorata tarjoaa yllin kyllin tilaa. Se on ahdas tietoliikennesatelliiteille, joiden on oltava juuri tietyssä pisteessä, mutta avaruussiirtokuntia voidaan rakentaa jokaiseen suuntaan lähes niin paljon kuin sielu sietää. Riittää, että niiden painopiste on geostationaarisella radalla, koska silloin ne eivät karkaa avaruuteen tai putoa Maahan ja voivat olla Maahan yhteydessä avaruushissillä. Jos siellä joskus tila kuitenkin kävisi vähiin, ihmiskunta voisi rakentaa rengasmaisen siirtokunnan, joka kulkisi Maan kanssa samalla kiertoradalla Auringon ympäri.

Astronomisessa mittakaavassa valonnopeus on toivottoman pieni, mutta siltikin uskomattoman vaikea saavuttaa. Siitä ja yllä olevista asioista johtuen uskon, että ihmiskunta ei tule perustamaan merkittäviä pysyvästi asuttuja avaruussiirtokuntia asteroidivyöhykettä kauemmas. Se ei yksinkertaisesti olisi vaivan ja hinnan arvoista, ainakaan niin kauan kuin Aurinko on tässä vaiheessa elinkaartaan. Ja siksi eksoplaneettojen etsiminen tulee jatkossakin olemaan vain akateemisen mielenkiinnon kohteena.

[koojii]

Astronomisessa mittakaavassa valonnopeus on toivottoman pieni, mutta siltikin uskomattoman vaikea saavuttaa. Siitä ja yllä olevista asioista johtuen uskon, että ihmiskunta ei tule perustamaan merkittäviä pysyvästi asuttuja avaruussiirtokuntia asteroidivyöhykettä kauemmas. Se ei yksinkertaisesti olisi vaivan ja hinnan arvoista, ainakaan niin kauan kuin Aurinko on tässä vaiheessa elinkaartaan. Ja siksi eksoplaneettojen etsiminen tulee jatkossakin olemaan vain akateemisen mielenkiinnon kohteena.

Auringolla on vielä useampi miljardi vuotta elinaikaa ellei mitään yllättävää tapahdu tyyliin musta-aukko nielaise aurinkoamme.

Se on pitkä aika kehitellä maapallolla ja aurinkokunnassamme muuallakin tekniikkaa tähtien väliseen matkustamiseen ja robotteja muovaamaan planeettoja ja niiden kaasukehiä elämälle kelpaaviksi.

Sitä on vaikea arvioida yltääkö tekninen osaaminen maapallolla joskus siihen että tähtien väliset matkat onnistuvat ja muiden aurinkokuntien asuttaminen. Todennäköisempää taitaa valitettavasti olla, että ihminen tuhoaa maapallon ja oma elinolosuhteensa maapallolla ennen sitä. Esimerkiksi väestökasvu on jotain täysin kestämätöntä nykyään maapalolla ja ihmisiä on jo nyt ihan liikaa maapallolla, jotta eläminen kestävästi voisi sujua täällä. Eikä ketään oikein kiinnosta edes puuttua väestöräjähdykseen, koska "rasismi".