Energian hintakriisi

[artti]

Se on selvästi luettavissa, että tiedotusvälineiden kirjoitukset ovat raskaasti manipuloivia, jonka näkee esimerkiksi levottomuutta herättävästä kirjoittelusta manipulointi maksimissa.

Julkisesta keskustelusta näkyy, että monet puhuvat suunsa puhtaaksi tiedotusvälineissä olevien juoruperusteisten tietojen perusteella miettimättä ovatko julkisuudessa olevat tiedot ilkeämielisiä ja manipuloivia.

Välttelen toitottamasta suuni puhtaaksi toisen osapuolen juoruperusteisten tietojen yllyttämänä.

Mutta sanon yleisesti:

Johtajan aseman vastaanottaneet henkilöt tiesivät, että ottaessaan johtajan aseman, he ottivat vastuun.

Aihe on tiettyjen omapäinen asioiden omiminen ja sitten virheistä vastuun väisteleminen. Te ette voi väistellä vastuuta virheistänne omittuanne ensin asiat itsellenne.

Te teitte ne mittavat virheet varoituksista huolimatta. Te kannatte vastuun siitä, että mittavien virheidenne seuraukset konkretisoituvat sivullisille ihmisille, joilla ei ollut kykyä estää teitä, kun te päätitte tehdä ne mittavat virheet.

Johtajia varoitettiin tekemästä niitä mittavia virheitä, mutta itsepäiset johtajat tekivät ne mittavat virheet kuuntelematta muita, ja kun mittava virhe todellakin osoittautui mittakaavaltaan valtavaksi mittavaksi virheeksi niin itsepäisiä johtajia on rangaistava tuntuvasti.

Se on ymmärrettävää, että mittakaavaltaan valtavia virheitä tehneet johtajat eivät rankaise itse itseään. Pienet virheet voidaan antaa anteeksi, mutta suuria muille ihmisille kannettavaksi tulevia mittakaavaltaan erittäin suuria ja sivullisillekin haitallisia virheitä ei voida antaa anteeksi.

Virheiden vakavuutta lisää se, että ihmiskunta on tilanteessa, että vääjäämättömät existentiaaliset haasteet ovat konkretisoitumassa. Meillä on nyt kädet täynnä konkretisoituvia existentiaalisia haasteita. Nyt on totaalisesti väärä hetki tehdä mittakaavaltaan valtavia virheitä.

[Tabula Rasa]

Entäs sota-ajan mallinen häkäpönttöauto, tai höyryauto? Höyryautossa on moottori samalla periaatteella kuin höyrylaivassa ja höyryveturissa. Höyrylentokoneista en ole kuullut.

Kun on ollut puhe pienydinvoimaloista, voisiko ydinkäyttöisiä moottoreita olla muuallakin kuin ydinsukellusveneissä ja lentotukialuksilla? Ydinkäyttöinen avaruusalus? Auto taitaa olla liian pienen mittakaavan härveli ydinmoottoriin.

Häkäpönttö toimii, mutta sillä on rajoituksensa. Tärkeimpinä heikompi tehopainosuhde kuin polttoaineilla=vähemmän hyötykuormaa, sekä noin puolen tunnin käynnistämisaika sytytyksestä ajokelpoiseen palokaasun tuotantoon jonka vuoksi ovat harvinaisuuksia. Tuo tehopainosuhde on syy miksi emme tule näkemään höyrylentokoneita kuin korkeintaan kuriositeettina testin vuoksi jotain tekniikkaa äärimmilleen venyttäen että pääsee muutemaksi minuutiksi ilmaan.

Ydinvoimalan ongelma on säteily ja siis suojaustarve(sekä jäähdytys) minkä vuoksi vaaditaan megaluokan alus että siihen on mahdollista asentaa ydinvoimalla kulkeva moottori. Jonkun verran oli aikanaan ydinkäyttöisiä rahtialuksia, mutta ilmeisesti niillä jotain haittapuolia kun eivät ole yleistyneet käytössä. Siksi mikään lentävä ei tule koskaan olemaan fissiokäyttöinen, koska jäähdytys ja suojaus painavat niin paljon ettei mikään moottori jaksa sitä nostaa ilmaan. Jenkit tekivät suunnitelmia ilmajäähdytteisestä lentokoneesta ydinenergiamoottorilla, mutta tajusivat jo moottorien testivaiheessa että säteily mikä tuosta lähtee on tasaisen haitallista mihin ikinä sataakaan. Suunnitelmia ydinaseella propulsoivaan avaruusalukseen on myös ollut, mutta se on iha yhtä haitallista kuin mikä muu hyvänsä ilmakehässä tehty ydinräjäytyskoesarja, jolloin nuokin lienee haudattu varsin pitkälti. Periaatteessa ydinkäyttöinen juna voisi olla teknisesti mahdollinen, mutta onko siinä mitään järkeä verrattuna perinteiseen ydinvoimalaan ja alle tuhannen kilometrin siirtolinjojen suhteellisen pieniin tappioihin? En oikein usko. Pienempiä on ollut sitten us armeijalla naparetkien energialähteenä sekä avaruusluotaimien voimanlähteinä. Ensimmäiset vaativat kuitenkin samanlaista ydinvoimaosaamista kuin perinteisemmät voimalat ja jälkimmäiset ovat a)pieniä energiamäärältään(muistelisin että eka mars rover oli tasoa 300w sähkötehoa ja about tuplat sen lämpötehoa, b)sisältävät kalliita ja haluttuja ainesosia=eivät kestäisi paikallaan kun rosvot keksisivät bisneksen. Näitä käytettiin esim akkuina neuvostoaikaisissa majakoissa. Toimivat kyllä pitkään, ja antavat energiaa, mutten luokittelisi näitä kovin hyviksi loppukäyttäjille. Maan pinnalla kun tarvitsee säteilysuojata, eikä energiamäärä ole mainittava suhteessa vaivaan. Nuo pienet modulääriset on mainosmiesten puheita. Käytännössä niitä olisi helpompi kasata yhden ydinvoimalan pihaan vaikka muutema kymmenen tai sata jos niiden hinta laskisi merkittävästi isompien yksiköiden alle mitä ei vielä ole nähtävillä. Pieni moduläärinenkin kun on yhtä mahdollinen vikaantumaan kuin isompikin joten hirvittäisi niitä ajatella keskellä kaupunkia ja kaupunki laiminlyö huollon.

[Pallopääkissa]

Olen omassa päässä kuvitellut että pienydinvoimala on jokin puuliiterin kokoinen, talon pihalla oleva voimala joka antaa sähköt talolle tai jokin navetan tai urheiluhallin kokoinen rakennus josta saa yksi kaupunki omat sähköt. Olisi se siinä mielessä hajautettu tuotanto jos joka kaupungilla olisi oma ydinmylly.

Onko olemassa voimalatyyppiä joka olisi piharakennuksessa joista esim. omakotitalo tai kerrostalo (asuin- tai liiketalo tai näiden yhdistelmä) saa sähköt? Olkoot vaikka halkoja polttava voimala.

[Tabula Rasa]

Olen omassa päässä kuvitellut että pienydinvoimala on jokin puuliiterin kokoinen, talon pihalla oleva voimala joka antaa sähköt talolle tai jokin navetan tai urheiluhallin kokoinen rakennus josta saa yksi kaupunki omat sähköt. Olisi se siinä mielessä hajautettu tuotanto jos joka kaupungilla olisi oma ydinmylly.

Onko olemassa voimalatyyppiä joka olisi piharakennuksessa joista esim. omakotitalo tai kerrostalo (asuin- tai liiketalo tai näiden yhdistelmä) saa sähköt? Olkoot vaikka halkoja polttava voimala.

Isompi generaattori. Onhan noita teollisuuskokoluokan. Mutta ei oikeastaan bensan tai dieselin lisäksi muita olekaan(jos kohta bensan voi säätää toimimaan kaasulla). https://www.nettikone.com/caterpillar/c18/2186375 tuossa sadan kilowattitunnin varavoimala noin esimerkiksi. Sillä pitäisi pyöriä 10 isokulutuksista taloutta/pientä yritystä. Halkovoimalan pitäisi kai olla perinteinen vesiturbiini jossa lämpenevä vesi pyörittää turbiinia. En sitten tiedä missä jos mistään saisi moisia, ainakaan kohtuullisiin hintoihin.

[ikuturso]

   Putinin terveiset EU:lle: Jos haluatte kaasua, avatkaa Nord Stream 2 -kaasuputki

https://www.hs.fi/talous/art-2000009076107.html

VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin kiisti perjantaina sen, että Venäjällä olisi mitään osuutta Euroopan energiakriisiin.
"Jos teillä on tarve, jos se on teille niin vaikeaa, sen kun poistatte Nord Stream 2:ta koskevat pakotteet. Se on 55 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa, sen kun painatte nappia ja kaikki sujuu", Putin sanoi.
...

Sillälailla.

Loppu juttu linkistä.

Se on kyllä hemmetin hienoa, kun meillä on nämä Venäjä-pakotteet. Ihan kohta ne iivanat kuolevat nälkään ja jäätyvät kylmiin pirtteihinsä. Kyllä tämä pakotepolitiikka toimii. Onneksi Venäjällä ei ole mitään millä kiristää meitä. Olemmehan huolehtiineet kauppasuhteistamme ympäri maailmaa ja raaka-ainehankinnoille on useita kanavia korkean omavaraisuusasteen lisäksi...

Ja mitä Uniperiin tulee, niin Tytillä ja Sannalla voisi olla jotain oikeaa annettavaa saksalaisille.

He voisivat viedä suomalaisen sosiaalitukimallin Saksaan. Uniper saisi myydä kaasua markkinahintaan ja yhtiön kansallistamisen sijaan Saksa voisi kehittää 32 erilaista tukihimmeliä, joilla kansalaisia voisi tukea, jotta heillä olisi varaa lämmittää lukaalejaan. Voisi vaikka antaa vappusatasen eläkeläisille ja ylimääräisen lapsilisän kaikille lapsiperheille. Sitten voisi yli 400 D-markan sähkölaskuista myöntää tuloveron vähennyksiä ja tarjota ilmaiset papiljotit kaikille perheenäideille.

-i-

[Pallopääkissa]

Saksalle ohje: ota käyttöön ydinvoimaloita. Onko Saksalla monta ydinvoimalaa jotka on suljettu, mutta jotka saisi otettua käyttöön?

Saksalle tekisi hyvää olla ilman Venäjän kaasua. Itse se on aiheuttanut tilanteensa. Jos yhtään lohduttaa, silloin Venäjltä jää saamatta Saksan rahat.

Saksa voisi Venäjän kaasun ostoon käyttämillä rahoilla pistää lakkautetut ydinvoimalansa käyttökuntoon. Lisäksi Saksa voisi rakentaa nesteytetyn maakaasun terminaalin jos sillä ei ole semmoista. Nesteytettyä maakaasua saa Egyptin terminaalista, joka nesteyttää Israelista tuotua kaasua.

Mikä olisi se kamelin selkä jonka katkaiseminen voisi saada Saksan ottamaan ydinvoimalat käyttöön? Saksa on on ottanut käyttöön hiilivoimaloita, mikä on vihreille ehkä kiusallista mutta se kelpasi kuitenkin. Onko ydinvoima Saksassa jotekin Saatanaan verrattavissa että mieluummin palellaan taloissa? Onko se ydinvoiman vastustus peräisin Neuvostoliiton ja DDR:n harjoittamasta vaikuttamisesta?

[ikuturso]

Saksalle ohje: ota käyttöön ydinvoimaloita. Onko Saksalla monta ydinvoimalaa jotka on suljettu, mutta jotka saisi otettua käyttöön?

Tarkkaan en osaa sanoa. Muistikuva olisi kolme ydinvoimalaa, joissa kussakin kaksi reaktoria. Kolme niistä on suljettu ja kolmea ollaan sulkemassa. Yhteensä kuusi siis.

-i-

[haermae]

Saksalle ohje: ota käyttöön ydinvoimaloita. Onko Saksalla monta ydinvoimalaa jotka on suljettu, mutta jotka saisi otettua käyttöön?

Tarkkaan en osaa sanoa. Muistikuva olisi kolme ydinvoimalaa, joissa kussakin kaksi reaktoria. Kolme niistä on suljettu ja kolmea ollaan sulkemassa. Yhteensä kuusi siis.

17 ydinvoimalaa näyttäisi Saksassa olleen ennen kuin alkoivat ajaa niitä alas.

https://yle.fi/uutiset/3-5368386

Saksassa oli ennen Japanin Fukushiman onnettomuutta toiminnassa 17 ydinvoimalaa.

Jo sammutettujen käynnistäminen on töisevää ja ottaa aikaa. Vielä käynnissäolevienkaan kyky jatkaa tuotantoa ei ole itsestäänselvää. Aiheesta oli juttua mediassa viime talvena/keväänä.

https://yle.fi/uutiset/3-12542631

Saksa luultavasti taipuu myöntämään ydinvoimalle jatkoaikaa, arvioi tutkija – ydinvoimaloiden valmius jatkaa on kuitenkin epävarmaa
...
[Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Tomi] Routamon mukaan on myös epäselvää, millä tavalla kolmea viime vuoden lopulla suljettua voimalaitosta on ylläpidetty. Niiden mahdollinen käyttövalmius tarpeen vaatiessa on vielä kolmea käytössä olevaa ydinvoimalaa suurempi kysymysmerkki.

– Tässä on todella monta asiaa selvitettävänä ennen kuin voidaan tehdä päätös edes näiden nyt käytössä olevien laitosten jatkosta. Vielä enemmän asioita olisi selvitettävänä näiden nyt jo pysäytettyjen laitosten uudelleenkäynnistämiseksi, Routamo summaa.

Kolmesta jäljellä olevasta ydinvoimalasta yksi suljetaan vuoden lopussa, ja muutkin ilmeisesti ajetaan alas, mutta jäävät varalle mahdollista uudelleenkäynnistystä varten. Nekin on tarkoitus sulkea lopullisesti ensi huhtikuussa. Alun perin kaikki piti sulkea jo tämän vuoden lopussa.

Sähköpulan ratkaisemisen ja -tuotannon lisäämisen keinot näyttäisivät olevan verotuksen ja tukiaisten lisääminen sekä sääntely. Perinteisellä sosialisti-tyylillä edetään siis.

https://www.verkkouutiset.fi/a/te-heitatte-titanicin-pelastusveneet-yli-laidan-saksaa-uhkaa-syva-kriisi/

Saksaa uhkaa syvä kriisi
Erityisesti hallituksen ydinvoimapäätös saa ankaraa kritiikkiä oppositiolta ja elinkeinoelämältä.
...
Saksan hallitus haluaa Scholzin mukaan ohjata sähköntuottajien saamat lisävoitot vähävaraisten kotitalouksien ja yritysten tukemiseen.

Sosiaalidemokraateilla on muitakin ideoita energiakriisin ratkaisemiseksi. Esimeriksi Ala-Saksin energiaministeri Olaf Lies (sd.) on painottanut uuden hintajärjestelmän tarvetta sähkömarkkinoille. Hän totesi tiistaina Hannoverissa osavaltioiden energiaministerien tapaamisessa, että kaasun korkea hinta ei saisi johtaa sähkön täysin kohtuuttomiin hintoihin.
...
Saksan piti alunperin sulkea jäljellä olevat kolme ydinvoimalaansa tämän vuoden lopussa. Energiakriisistä huolimatta hallitus ei ole halunnut luopua päätöksestä, mutta ilmoitti viime viikolla, että kaksi voimalaa jätetään vielä varalle ensi vuoden huhtikuun puoliväliin asti.

Saksan koalitiohallituksessa istuvat sosiaalidemokraattien lisäksi vihreät ja Vapaa demokraattinen puolue FDP, joista viimeksi mainitulla lienee hieman muita myönteisempi kanta ydinvoiman käytön jatkamiseen.

[haermae]

Kerros- ja rivitaloissa yhteisöllisyys sen kun lisääntyy, kun ihmiset oikein alkavat pörssisähkössä säästämään.

Päivätyön tuottavuuskin loikkaa ihan uudelle tasolle, kun yöt kuuntelee naapurien pesukoneiden linkous-ulvontaa.

Jostain syystä kirjoituksessa promotoidaan merkillistä käsitystä, että järjestyssääntö olisi vain joku pyyntö tai ehdotus. Että siitä vain vapaasti perseilemään naapureiden riesana, jos vähänkään siltä tuntuu.

https://www.talouselama.fi/uutiset/kallis-sahko-ajaa-pyykkaamaan-oisin-taloyhtioille-luvassa-lihavia-riitoja-ja-kalliita-remontteja/5e5af087-f59d-4ff7-a422-24434362d741

Kallis sähkö ajaa pyykkäämään öisin – taloyhtiöille luvassa lihavia riitoja ja kalliita remontteja

Moni suomalainen on keksinyt, että pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua kannattaa käyttää yöllä. Useissa sopimuksissa sähkö on yöllä halvempaa kuin päivällä.

Jos pyykinpesukoneessa on ajastin, voi pesuohjelman käynnistämisen ajoittaa vaikka aamuyön tunteihin. Kerrostaloissa yöaikainen touhuaminen synnyttää kuitenkin riitoja naapureiden välillä.
...
"Entisaikaan yöllistä pyykinpesua oltaisiin pidetty järjestyssääntöjen vastaisena ja paheksuttu runsain mitoin. Nyt on menty liberaalimpaan suuntaan", sanoo Haltia.
...
"Taloyhtiöiden järjestyssäännöissä voi olla kielto käyttää pesukoneita yöllä, aivan kuten tuuletusparvekkeilla saa tampata mattoja vain tiettyinä aikoina. Nämä kiellot ovat kuitenkin lähinnä tapaohjeita, eivätkä kaikilta osin sitovia."
...
Yöllinen metelöinti on kielletty asuinterveysasetuksessa.

Asetus määrää, että kello 22.00 – 07.00 välisenä aikana taustametelistä erottuva melu ei saa tunnin keskiarvoltaan ylittää 25 desibelin tasoa. Yksittäinen, satunnaisesti esiintyvä meteli ei saa ylittää 45 desibelin tasoa. Melurajat viittaavat siis siihen, kuinka lujaa äänet kuuluvat muissa huoneistoissa.
...
"Jos ääni ei ole poikkeuksellisen kova ja johtuu normaalista elämisestä, mutta kuuluu viereiseen asuntoon niin, että asumisterveysasetuksen raja-arvot ylittyvät, on se taloyhtiön vastuulla."

Haltian mukaan varsinkin vanhemmassa rakennuskannassa on paljon taloja, joissa äänieristävyys on heikolla tasolla.

"Eristys on voinut olla alunperinkin huonoa, eristeet ovat voineet painua kasaan tai muutostöiden yhteydessä äänieristys on heikentynyt. Jos ongelmia esiintyy, taloyhtiö on lähtökohtaisesti velvollinen korjaaman tilanteen asetuksen mukaiselle tasolle."

[Larva]

Tämä kuuluisi varmaan persu-ketjuun, mutta laitetaan tännekin. Perussuomalaiset jättää välikysymyksen Fortum/Uniper-sotkusta ja energiakriisistä yhdessä KD:n ja Liike Nytin kanssa.

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisilta-valikysymys-energiasta-ja-fortum-politiikasta-omistajaohjaus-korjattava-valtion-omistajuuden-tarkoitus-ja-rajoitteet-on-paivitettava-vastaamaan-maamme-vakautta-ja-etuja/?fbclid=IwAR0Kd1a-kov7lp6Looiqzu7LXnzxtq73epQj9FxhfEhBU62UFK7yTi_joUQ

[no future]

Ihan käytännön syistä. Maaseudulla on uunit ja takat, maatiloilla alkaa olemaan generaattorit vakiokamaa. Kaupungissa on sairaalaa, verotuloja tuottavaa toimintaa ja kerrostalojen hissejä.

Näinhän se varmasti on.

Mutta jälleen kerran vihreä äänestelijä pääsee kuin koira veräjästä ja jatkaa vihreän siirtymän puolesta äänestelyään. Sähkö ei katkea ja fatta maksaa sähkölaskun. Tai siis joku maksaa, venyy ja kärsii hänen puolestaan.

***

Nestekaasulämmittimet tekevät kuulemma kauppansa. Toivottavasti sillä lämmittävät ymmärtävät, että se lämmitin a) syö happea ja tuottaa hiilidioksidia tilassa, jossa sitä käytetään ja lisää huoneiston kosteutta. Palaminen tuottaa vesihöyryä, joka tiivistyy kylmiin pintoihin.

Lahti, tuo vihreiden äänestelijöiden temmellyskenttä.

Todellisuudessahan tuossa on taustalla valmiuslaki ja -suunnitelmat, mutta mikäs siinä kun kaikki on yhtä suurta vihreiden salaliittoa.

[Lasse]

"Et omista mitään ja tulet olemaan onnellinen."

Voihan sitä olla onnellinen, vaikka fyrkat on loppu, nälkä kurnii ja on kylmäkin. Rakkaus voittaa, kaiketi...

Varma-juttu:

Ilkka Niemi
45 min  ·
Työeläkeyhtiö Varma sijoittaa eläkevaroja ns vastuullisesti eli tärkein kriteeri sijoitukselle ei ole tuotto vaan sijoituskohteen hiilineutraalius.  Yhtiön sijoitukset tuottavat tappiota ja tämä voi johtaa eläkemaksujen korotuksiin.   Tein Varman Sijoitusten Ilmastopolitiikasta (linkki ensimmäisessä kommentissa) Ilmoituksen Finanssivalvontaan.

Ilmoitus Finanssivalvonnalle

Työeläkeyhtiö Varman 56,7 miljardin euron arvoiset sijoitukset tuottiivat 1 – 6 / 2022 tappiota 4,3 %. Eläkkeensaajien varallisuus on siis pienentynyt 2,4 miljardia euroa. Varma on tunnettu siitä, että sen johto noudattaa ns vastuullista sijoituspolitiikkaa, mikä on nyt määritelty 6 -2022 julkaistussa Sijoitusten ilmastopolitiikka ohjeessa.

Julistuksen mukaan Varma keskittyy sijoitustensa valinnassa niiden ilmastovaikutuksiin tavalla, joka mitä todennäköisemmin ei ole eläkkeensaajien tai ympäristön edun mukaista. Politiikan mukaisesti Varma ei sijoita yhtiöihin tai toimialoihin, missä ei noudateta ns ilmastotoimia ja joissa käytetään fossiilisia energialähteitä. On enemmän kuin todennäköistä, että tässä yhtiö on tekemässä miljardien ellei kymmenien miljardien suuruisen arviointivirheen. Esimerkiksi maailman suurimman sijoitusrahaston Blackrockin yleisesti energiaan sijoittava Global Energy ETF on tuottanut vuoden alusta 32,83 % ja uusiutuvaan energiaan sijoittava MSCI World ESG Enhanced UCITS ETF on tuottanut tappiota vuoden alusta  21,31 %. Varman ilmastopolitiikan mukaista olisi ollut sijoittaa jälkimmäiseen.

Varman toimitusjohtajan ja hallituksen tulisi arvioida julkilausumansa uudelleen. Ehdotan pohdinnan aiheiksi ja lähteiksi seuraavaa:

1) Miten IPCC:n raporttien mukaan ihminen vaikuttaa ilmastoon? Lähde Steven Koonin kirja Unsettled
2) Voiko hiilivoimala olla ympäristöteko? Lähde Michael Schellenberger Apocalypse Never!
3) Voiko uusiutuvalla energialla korvata fossiiliset polttoaineet? Lähde HS 19.9.2022 Mika Anttonen Kohtalonkysymysten ytimessä
Mikäli edes pieni osa yllä mainittujen kirjoitusten väittämistä pitää paikkansa niin on selvää, että Varman Sijoitusten ilmastopolitiikka on lähinnä lapsenuskoinen ja epärealistinen arvio maailman ympäristöongelmista ja sen noudattaminen ei paranna ilmastoa mutta tulee heikentämään Varman sijoitusten arvoa ja johtaa siten eläkemaksujen korotukseen.  Pyydän Finanssivalvontaa arvioimaan onko Varman harjoittama eläkevarojen Sijoitusten ilmastopolitiikka lain edellyttämällä tavalla tuottavaa ja turvallista sijoittamista.
Tämä asia ei ole vireillä muualla.

Ilkka Niemi

https://www.facebook.com/groups/ilmastofoorumi/posts/10159133433742725/

[JNappula]

Bloomberg: Saksa lähellä Uniperin kansallistamista – Fortum: sopimusta ei ole tehty

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009082327.html

UUTISTOIMISTO Bloombergin tietojen mukaan Saksa on lähes saanut neuvoteltua sopimuksen energiayhtiö Uniperin kansallistamiseksi.

Nimettömiin lähteisiin nojaavan Bloombergin mukaan Saksa on päässyt asiasta ymmärrykseen Uniperin ja sen suomalaisen emoyhtiön Fortumin kanssa, ja viimeisiä yksityiskohtia hiotaan edelleen. Fortum kieltäytyi kommentoimasta asiaa Bloombergille.

Median mukaan maan hallitus pyrkii tiedottamaan asiasta tämän viikon aikana.

Jää nähtäväksi mikä mahtaa tämänkin seikkailun hintalappu veromaksajille kokonaisuudessaan...

[haermae]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009082327.html

UUTISTOIMISTO Bloombergin tietojen mukaan Saksa on lähes saanut neuvoteltua sopimuksen energiayhtiö Uniperin kansallistamiseksi.

Nimettömiin lähteisiin nojaavan Bloombergin mukaan Saksa on päässyt asiasta ymmärrykseen Uniperin ja sen suomalaisen emoyhtiön Fortumin kanssa, ja viimeisiä yksityiskohtia hiotaan edelleen. Fortum kieltäytyi kommentoimasta asiaa Bloombergille.

Median mukaan maan hallitus pyrkii tiedottamaan asiasta tämän viikon aikana.

Samasta uutisesta:

Uniperia ei voi kuitenkaan päästää konkurssiin. Yhtiö on tärkeässä roolissa Saksan energiahuollon kannalta. Lisäksi Uniperilla on kymmenien miljardien eurojen arvoinen johdannaissalkku, mikä tekee siitä kriittisen osapuolen myös finanssimarkkinoilla.

Kun Saksa kansallistaa Uniperin, niin kai tuo johdannaissalkku kansallistuu siinä samalla? Samalla laillahan se on firman omaisuutta kuin kaikki muukin, ja päätyy sinne mihin Saksa sen näkee hyväksi laittaa.

Jos Saksa vie Uniperin konkurssiin kansallistamisen jälkeen, niin eiköhän ne ennen sitä vähän järjestele asioita, niin että johdannaissalkku pysyy hallussa riippumatta siitä mitä Uniperille tapahtuu.

En ole perillä johdannaiskaupan hienouksista; oletan että "kymmenien miljardien eurojen arvoinen" on positiivinen juttu Uniperin kannalta.

[RP]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009082327.html

Uniperilla on kymmenien miljardien eurojen arvoinen johdannaissalkku, mikä tekee siitä kriittisen osapuolen myös finanssimarkkinoilla

Kun Saksa kansallistaa Uniperin, niin kai tuo johdannaissalkku kansallistuu siinä samalla?

Tarkoittaa siis sitä, että Uniperilä oli viimeisen osavuosikatsauksen mukaan hyvin karkeasti jotain 170 miljardin euron luokkaa olevia summia tasessaaan johdannaisista sekä varojen, että velkojen puolella, enemmän velkojen puolella. Ei siellä siis mitään kymmenien miljardien "arvoa" ole, mutta toki sen konkurssi olisi ongelma myös noiden johdannaisten/sitoomusten toiselle osapuolelle.

[ApuaHommmaan]

En ole perillä johdannaiskaupan hienouksista; oletan että "kymmenien miljardien eurojen arvoinen" on positiivinen juttu Uniperin kannalta.

Ei se sitä tarkoita. Se tarkoittaa sitä, että jos Uniper kaatuisi samalla räjähtäisi koko energiapörssi, ja systeemikriisiä pukkaisi jo nyt.

[Augustus]

Jotenkin hassulta tuntuu se, että kun sähkön hinta on noussut radikaalisti, niin samaan aikaan suomalaisia sähköyhtiöitä menee konkurssiin. Verrokkina, jos ajattelee vaikka öljy-yhtiöitä, niin myytävän tuotteen hinnan nousu johtaisi käsittääkseni yhtiöiden hulvattomaan rikastumiseen, mutta sähköbisnes noudattaakin ilmeisesti ihan omaa logiikkaa. Ilmeisesti tässä kohtaa jotenkin markkinatalous ei toimi. Ilmeisesti takana on jonkinlainen spekulatiivinen pörssipeli, joka nyt sitten kostautuu. Mutta miksei sitten öljyn myynnissä tapahdu samaa, luultavasti samaa peliä käydään bensallakin?

[RP]

Ilmeisesti takana on jonkinlainen spekulatiivinen pörssipeli, joka nyt sitten kostautuu. Mutta miksei sitten öljyn myynnissä tapahdu samaa, luultavasti samaa peliä käydään bensallakin?

Fortum-Uniper-Venäjä on ihan oma lukunsa, mutta paremminkin hoidetuilla sähköyhtiöillä on ollut ongelmia kun ovat tehneet sopimuksia sähkön myynnistä tulevaisuudessa johonkin kiinteään hintaan. Kun sähkön ennakoitu hinta tuolloin (futuurit) ovat pompanneet katosta läpi, niin nuo sopimukset ovat laskennallisesti pakkasella ja pahasti.

Tämän ei sinänsä tarvitsisi olla fataalia sähköyhtiölle (jos se ei ole myynyt tuotantoa enempää, kuin itse oikeasti tuottaa), koska ei sen tuotantokustannnuksille ole mitään dramaatista tapahtunut, voitto vain jäisi pienemmäksi, jos sovittu toimitushinta vuoden päästä onkin vain puolet silloisesta markkinahinnasta (vaikka vielä tuplasti tuotantokustannuksiin nähden - esimerkin "luvut" hatusta).

Mikä potentiaalisesti on fataalia, että sähkökaupan sääntöjen mukaan tuollaisen sopimuksen myyjäosapuolen pitää antaa rahana vakuuksia, siltä varalta, että se ei sähköä tulevaisuudessa pystyisikään toimittamaan tuohon arvioidun markkinahinnan alittavan hintaan (vaikka sillä olisi itsellänsä voimalaitokset). Liiketoiminta voisi yhä olla kannattavaa, mutta sähköyhtiöllä ei ole rahaa maksaa vakuuksia *nyt* sähköstä, jonka se olisi myymässä vuoden päästä.

En tiedä mikä on markkinoiden volyymien ero, mutta ainakin öljymarkkinoilla ei olla nähty samanlaista piikkiä hinnassa. Öljyä on suhteellisen suoraviivaista tuoda muualta ja kysyntäkin joustanee paremmmin hintaan nähden. Sen sijaan jos sähköä ei ole tarpeeksi saatavilla Euroopassa, niin sille on kuukausien aikajänteellä paha tehdä paljoakaan, ja esimerkki kysynnän leikkaamisesta *helpommasta päästä* voi olla sitten suurten teollisuuslaitosten alasajo pitemmäksi aikaa.

(ja Fortum siis on lirissä etupäässä muista syistä)

[artti]

Onko Saksalla monta ydinvoimalaa jotka on suljettu, mutta jotka saisi otettua käyttöön?

Lista voimalaitokset Saksassa: ydinvoima, lämpövoima, vesivoima, vesivoiman varastointi, tuulivoima, aurinkosähkö.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_power_stations_in_Germany

[keskivertokaveri]

Olen omassa päässä kuvitellut että pienydinvoimala on jokin puuliiterin kokoinen, talon pihalla oleva voimala joka antaa sähköt talolle tai jokin navetan tai urheiluhallin kokoinen rakennus josta saa yksi kaupunki omat sähköt. Olisi se siinä mielessä hajautettu tuotanto jos joka kaupungilla olisi oma ydinmylly.

Onko olemassa voimalatyyppiä joka olisi piharakennuksessa joista esim. omakotitalo tai kerrostalo (asuin- tai liiketalo tai näiden yhdistelmä) saa sähköt? Olkoot vaikka halkoja polttava voimala.

Isompi generaattori. Onhan noita teollisuuskokoluokan. Mutta ei oikeastaan bensan tai dieselin lisäksi muita olekaan(jos kohta bensan voi säätää toimimaan kaasulla). https://www.nettikone.com/caterpillar/c18/2186375 tuossa sadan kilowattitunnin varavoimala noin esimerkiksi. Sillä pitäisi pyöriä 10 isokulutuksista taloutta/pientä yritystä. Halkovoimalan pitäisi kai olla perinteinen vesiturbiini jossa lämpenevä vesi pyörittää turbiinia. En sitten tiedä missä jos mistään saisi moisia, ainakaan kohtuullisiin hintoihin.

Puulla toimiva voi pyörittää sitä polttomoottoria puukaasulla, kuten ne häkäpönttöautot. Tuossa on yksi toimittaja niille: https://volter.fi/
Sivuilla ei tietenkään hintaa ole, mutta jostain mulla on käsitys, että semmoisen vajaa 200 tuhatta euroa tuollainen voimalaitos kustantaisi.

[Äpyli]

Pörssisähkön omaaville mielenkiintoisia aikoja luvassa. Nordpool/Fingridin Tuntihinta näyttävät tällä hetkellä hintakehitykselle melkoista pompahdusta. Sähkön 7 vrk-keskihinta tällä hetkellä 17,1 c/kWh. Mutta mikä mielenkiintoisinta, hinta lähti tänään (tiistai) klo 16 nousuun eikä hinta juurikaan laske yöaikana. Huomenaamulla klo 8-10 n. 65c/kWh. Yösähkö ei sitten ollutkaan halpaa? 

Ennen oli luontevaa käydä elokuvateatterissa, mikäli halusi kokea jännitystä. Mutta se oli ennen se, nyt elämme 2020-lukua, ja jännitämme riittääkö sähköä kaikille.

[artti]

Siirretty ketjuun suora demokratia.

https://hommaforum.org/index.php/topic,1444.msg3439940.html#msg3439940

[jmk]

Mutta mikä mielenkiintoisinta, hinta lähti tänään (tiistai) klo 16 nousuun eikä hinta juurikaan laske yöaikana. Huomenaamulla klo 8-10 n. 65c/kWh. Yösähkö ei sitten ollutkaan halpaa? 

Ennen oli luontevaa käydä elokuvateatterissa, mikäli halusi kokea jännitystä. Mutta se oli ennen se, nyt elämme 2020-lukua, ja jännitämme riittääkö sähköä kaikille.

Loviisan ykkönen vuosihuollossa, tuuli nollassa (tuotanto järisyttävät 73 MW) ja polttolaitokset paketissa. Siinäpä Suomen sisäisiä tekijöitä. Lisäksi tietysti naapurien hintatilanne: Ruotsin 3- ja 4-alueilla ja Virossa hinta 526 €/MWh, niin ei ole ihme, että Suomessa maksaa saman.

Näin se on huolella meille rakennettu, joten nautitaan nyt siitä mitä on tilattu. Aina tuulee jossain joten ei hätää.

[haermae]

Maaseudun tulevaisuuden kolumni Uniper-seikkailusta ja tähän mennessä tapahtuneesta suhteessa Venäjä-pakotteisiin.

Olisi mielenkiintoista kuulla kaikkea mitä Saksassa oikein touhuttiin kun enemmistöä Uniperista haalittiin.
Tieto ongelmista varmasti oli, mutta eipä se auta kun riskistä ei piitattu.

Viimeiseen kappaleeseen joutuu totetamaan, että luultavasti olisi laitettu suomalaisten maksettavaksi, EU-solidaarisuuden takia. Muut kansat ensin ja sitä rataa.


https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/2c7e0600-eb6d-4c39-ae12-3095c2020e6d

Uniperista uhkasi tulla EU:n rivien repeämisen karuin ja kallein esimerkki – Suomen ja Saksan keskinäinen uhoaminen oli monesta syystä hölmöä

Saksan valtio on uutistoimistojen mukaan kansallistamassa Fortumin omistaman Uniperin. Ratkaisua odotetaan jo huomenna keskiviikkona.
...
Saksan hallitukselle tolkutettiin, että Uniperin välittämän kaasun tukkuhinnan räjähdysmäinen nousu olisi pitänyt siirtää kaasun vähittäishintaan eli saksalaisten kaasuasiakkaiden maksettavaksi.

Vaatimusta perusteltiin sillä, että Uniperin ongelmien juurisyyt olivat Saksan energiapoliittisissa virheissä ja aivan erityiesti liiallisessa Venäjä-riippuvuudessa. Sen suomalaiset arvostelijat unohtivat autuaasti, että Fortum ja sen omistajat, Suomen valtio muiden mukana, tiesivät taatusti nämä molemmat ongelmat silloin kun enemmistö Uniperista väen väkisin haalittiin.
...
Uniper-neuvotteluja läheltä seuranneen MT:n konsulttilähteen mukaan poliittisesti kaasun lisämaksun toteuttamista vaikeutti osaltaan se, että Fortum poltti toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin, rahoitusjohtaja Markus Rauramon ja hallituksen puheenjohtaja Sari Baldaufin johdolla paljon siltoja haaliessaan enemmistöä Uniperista.

Lähteen mukaan Berliinissä on moneen kertaan ihmetelty, olisiko Suomen hallitus pystynyt vastaavassa tilanteessa laittamaan saksalaisomisteisen pörssiyhtiön riskien laukeamisesta aiheutuvat tappiot yhtiön suomalaisten asiakkaiden maksettavaksi?

[haermae]

Pörssisähkön omaaville mielenkiintoisia aikoja luvassa. ...hinta lähti tänään (tiistai) klo 16 nousuun eikä hinta juurikaan laske yöaikana. Huomenaamulla klo 8-10 n. 65c/kWh. Yösähkö ei sitten ollutkaan halpaa? 

... elämme 2020-lukua, ja jännitämme riittääkö sähköä kaikille.

Seurailen sähkönhinta.fi:stä tarjontaa, ja näyttää että näillä seuduin muita kuin pörssisopimuksia on tarjolla vain vähän.

Kun vanhat määräaikaiset sopimukset pikkuhiljaa loppuvat, kaikki pääsevät jännittämään pelillistetyn sähkön saannin ja käytön parissa.

[Titus]

jaaa, että ihan korvausta  30% omistuksesta meni 750m€:llä joten joku 300m€ on varmaan tuppuraistenkin mielestä ok ?
(Saksa maksaa sen Suomesta annetuilla tukimiljardeilla Uniperin kassasta)

kirjoitin tästä kuviosta aiemmin ja menee ihan 1:1 pahimman mahdollisen kauhuskenaarion mukaan: tukimiljardit jää Saksaan ja koko pulju myös.

Eli tosiaan, Saksa antaa Uniperin kassasta Fortumin antaman ja takaaman lainan takaisin ja omistus siirtyy saksalaisille...

jos näin niin huutonaurua, Suomi saa niin mitä ansaitsee näiden törppöjen äänestämisestä.

[Roope]

Maaseudun tulevaisuuden kolumni Uniper-seikkailusta ja tähän mennessä tapahtuneesta suhteessa Venäjä-pakotteisiin.
...
Viimeiseen kappaleeseen joutuu totetamaan, että luultavasti olisi laitettu suomalaisten maksettavaksi, EU-solidaarisuuden takia. Muut kansat ensin ja sitä rataa.

Lähteen mukaan Berliinissä on moneen kertaan ihmetelty, olisiko Suomen hallitus pystynyt vastaavassa tilanteessa laittamaan saksalaisomisteisen pörssiyhtiön riskien laukeamisesta aiheutuvat tappiot yhtiön suomalaisten asiakkaiden maksettavaksi?

Tämähän on jo todistettu kerta toisensa jälkeen.

Missä tahansa tilanteessa Suomen johto tulkitsee nykyään sääntöjä niin, että saa kärsiä muiden puolesta. Tätä perustellaan oikeusvaltiolla, yhteisten sääntöjen ja kansainvälisten sopimusten noudattamisella ja EU:n yhtenäisyydellä, jotka kuulemma ovat Suomen etu, vaikka kaikki muut tulkitsevat näitä yhteisiä sääntöjä toisin, omaksi edukseen.

Tämä on nähty muun muassa vuoden 2015 pakolaiskriisin hoitamisessa, EU:n turvapaikanhakijasiirroissa, Välimeren siirtolaisten sijoituksissa, EU:n erilaisissa tukipaketeissa, Suomen ääriradikaalissa ilmastopolitiikassa, al-Holin Isis-terroristien paluussa, valmius- ja rajavartiolakien valmistelussa ja nyt taas Uniperin tapauksessa.

Tuon kirjoitettuani kävin katsomassa, että kolumnin kirjoittaja on vanha tuttu toimittaja Tapio Nurminen, joka aikoinaan julisti älyttömyyksiään Maikkarilla. Nurminenhan muun muassa ennusti vuonna 2015, minkä perussuomalaisten ja maahanmuuttokriittisten haukkumiseltaan ehti, että turvapaikanhakijoita eniten ottavat maat kuten Saksa tulevat tienaamaan tolkuttomat määrät rahaa maahanmuuttajilla.

[Melbac]

No olisi saksa voinut kansallistaa uniperin jolloin suomi ei olisi saanut mitään?.Onneksi sai sentään jotain takaisin.

[Titus]

 

Tällaiset ovat Uniper-ratkaisun vaikutukset Fortumiin
Sohvi Kupila21.9.202209:02päivitetty 21.9.202209:02SIJOITTAMINENPÖRSSIOSAKKEETENERGIA
Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle.

Saksan valtio merkitsee Uniperin uusia osakkeita noin 8 miljardilla eurolla (1,70 euroa osakkeelta) ja Saksan valtion omistama pankki KfW myöntää tarvittaessa lisää siltarahoitusta, kunnes Uniperin osakepääoman korotus on toteutettu.

Saksan valtio hankkii kaikki Fortumin Uniper-osakkeet (1,70 euroa osakkeelta), yhteensä noin 0,5 miljardilla eurolla.

Mikäli Uniper aikoo myydä osan tai kaiken vesivoima- ja ydinvoimaliiketoimintansa Ruotsissa, Fortumilla on ensisijainen oikeus tehdä niistä ostotarjous vuoden 2026 loppuun saakka.

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/ap/0c4b1643-a097-4c08-9dfe-f734023c3f22

siis Fortum omisti Uniperin kautta esim ruotsalaisesta ydinvoimalasta n57% (kahdesta vähemmän), lukuisia kaasuvoimaloita ja +70 vesivoimalaa ja nyt joutuu maksamaan jos haluaa ne takaisin.


ei v...u..... oikeasti 

[Titus]

Onneksi sai sentään jotain takaisin.

ei kun torille