GALLUP: Kenestä Halla-ahon seuraaja?

[JT]

Yksi tärkeä hyvän puoluejohtajan ominaisuus on karismaattisuus. Sitä ei voi ostaa kaupasta, eikä edes opetella. Sitä joko on tai ei ole. Se ei yksin riitä, mutta se on täysin pakollinen ominaisuus.

Karismaattisen hahmon ei tarvitse olla "täydellinen", vaan kiinnostava. Tämä mielestäni sulkee monet erittäin fiksutkin tyypit puoluejohtajuuden ulkopuolelle, kun tarkoituksena on saada asioille mahdollisimman suuri näkyvyys ja kannatus.

Persujen johtajalta vaaditaan sosiaalista pelisilmää tavallistakin enemmän, koska tilanne median ja muiden vastavoimien suhteen on mikä on. Näen tilanteen silti melko hyvänä, koska vaihtoehtoja on jo useita, eikä kiirettäkään ole.

Esimerkiksi kokoomuksella luontaista karismaa hieman nuoremmista ja vähemmän kuluneista kasvoista löytyy vain Elina Lepomäeltä ja etenkin Antti Häkkäseltä, kepulla ei ole enää ketään, demareilla paras Marinin jälkeen lienee Antti Lindtman ja vihreillä tilanne on yhtä huono kuin kepulla.

Valitettavasti ja onneksi vertailua muihin puolueisiin pitää tässäkin asiassa tehdä.

[Antti Ruokolainen]

Ei kukaan noista. Halla-ahoa on mahdoton korvata kenelläkään joka mieleen tulee, koska älykkyys. Jos noista vaihtoehdoista on pakko  pakko valita, niin Trump Tynkkynen. Ei hänen voi kuitenkaan ajatella korvaavan Halla-ahoa. Purra jää aina alakynteen väittelyissä.

[Kova luu]

Äänestin Taviota, ei hyvä hänkään, mutta vähiten huono tuon listan nimistä.  Tynkkynen olisi ollut toinen vaihtoehto. Melkoinen osa persuista häntä varmasti vieroksuu seksuaalisen suuntautumisen ja neekeripuolison takia. Toisaalta Tynkkynen pj:nä olisi hankala pala persujen vihamiehille. Tulisi vähän kognitiivista dissonanssipäänsärkyä suvakeille.

Tavio on (liiankin?) asiallisen tylsä babyface, joka ei suuria tunteita herätä edes persuissa, saatika persujen vastustajissa,onko se sitten hyvä vai huono asia. Tavion olemuksesta tulee mieleen Ville Itälä, kokoomuksen puheenjohtaja  vuosina 2001-2004.

[justustr]

Ei kukaan noista. Halla-ahoa on mahdoton korvata kenelläkään joka mieleen tulee, koska älykkyys. Noista vaihtoehdoista Trump Tynkkynen, mutta ei hänenkään voi ajatella korvaavan Halla-ahoa. Purra jää aina alakynteen väittelyissä.

Pakko on korvata. Tietty kierto on pidettävä yllä monestakin syystä. Uutta isä Soinin kaltaista ikuista johtajaa ei kaivata.

Mielestäni puheenjohtajan on vaihduttava seuraavien ek vaalien jälkeen. Vielä olisi siis kolmisen vuotta aikaa kasvattaa seuraaja, mielellään muutama. Kuten ketjussa on jo moneen kertaan todettu, potentiaalisia aihioita on kyllä useampia: Purra, Tavio, Meri, Puisto ... Ei Jussikaan mikään johtajatyyppi ollut vielä muuta vuosi sitten. Jollei Soini olisi mädättänyt puoluetta ja jollei Terho olisi ollut "soinin miehiä", niin harva olisi lähtenyt kannattamaan Halla-ahoa puheenjohtajaksi ollenkaan.

Kannattaa antaa ihmisille mahdollisuus kehittyä.

[kelloseppä]

Vastasin että joku muu. Kuka? Vaikka taas Timo Soini. Alkaa olemaan aika täysin yhdentekevää kuka tuon puolueen johdossa on, jos tavoitteena on vain sisäsiisti hallitusyhteistyö Kokoomuksen ja Keskustan kaltaisten puolueiden kanssa, kaikenlaisten kampaviineripöytien ja hillotolppien toivossa.

Hallitukseen ei muulla tavoin pääse. Ei edes PS, oli Halla-aho puheenjohtajana tai ei.

Meno muuttuu vasta sitten, kun lainaraha ei enää riitä neukkukuutiolähiöiden työttämien ja sekoitetun asumisen alueiden matujen elättämiseen.

Äänestämällä oikein ei enää yksin kertakaikkiaan riitä riittävän suurien muutosten tekemiseen.

edit kaksi kirjainta lisätty

[Antti Ruokolainen]

Esimerkiksi kokoomuksella luontaista karismaa hieman nuoremmista ja vähemmän kuluneista kasvoista löytyy vain Elina Lepomäeltä ja etenkin Antti Häkkäseltä, kepulla ei ole enää ketään, demareilla paras Marinin jälkeen lienee Antti Lindtman ja vihreillä tilanne on yhtä huono kuin kepulla.

Tähän voisi lisätä Heikki Vestmanin, vaikka hän onkin aikamoinen pyrkyri.

[Fjödörör Räkinen]

Kokoomus, Kepu ja Kristillisdemokraatit ovat tällä hetkellä ainoita puolueita kenen kanssa persujen voisi kuvitella muodostavan hallitusta.

Nyt alkaa tulla eteen se kysymys haluaako persut olla ikuinen oppositiopuolue vai ei. Ja vetääkö Halla-aho persuja 2023 vaaleissa vielä.

Halla-aho on ottanut riskin hyökätessään kokoomusta vastaan. Riskin otto kaiketi perustuu oletukseen, että kokoomus mukautuisi perussuomalaiseen suuntaan, mutta tällä hetkellä ei siltä vaikuta. Oppositio odottaa siis jatkossakin. Kaiken lisäksi pelkkä räkyttäjän asema rupeaa epäilemättä ennen pitkää syömään kannatusta.

Tarvittaisiin seuraaja, joka kykenee lieventämään Halla-ahon luomaa vastakkainasettelua.

[Taikakaulin]

Vastasin että joku muu. Kuka? Vaikka taas Timo Soini. Alkaa olemaan aika täysin yhdentekevää kuka tuon puolueen johdossa on, jos tavoitteena on vain sisäsiisti hallitusyhteistyö Kokoomuksen ja Keskustan kaltaisten puolueiden kanssa, kaikenlaisten kampaviineripöytien ja hillotolppien toivossa.

Halla-ahohan on iskenyt aika säälimättä viime aikona näitä kahta mainitsemaasi puoluetta kohtaan, mikä näkyy myös kannatuksen valumisena näistä kahdesta persuihin. Vaikea nähdä tässä mitään siistiä yhteispeliä ainakaan.

[Paawo]

Riskin otto kaiketi perustuu oletukseen, että kokoomus mukautuisi perussuomalaiseen suuntaan, mutta tällä hetkellä ei siltä vaikuta. Oppositio odottaa siis jatkossakin. Kaiken lisäksi pelkkä räkyttäjän asema rupeaa epäilemättä ennen pitkää syömään kannatusta.

Tarvittaisiin seuraaja, joka kykenee lieventämään Halla-ahon luomaa vastakkainasettelua.

Näinkö näet tosissasi tilanteen? Halla-ahon ulostulot arvopohjallisten Kepun ja Kok:n suuntaan ovat kaikkea muuta kuin räkyttämistä. Kepu+kok keulakuvien luokaton ja laaduton, suorastaan surkea räkyttäminen on johtanut arvopohjapuolueiden kannatukset kiihtyvään laskuun.

Kokoomus räkyttää Orpon suulla monikulttuurin + arvoliberaalin agendansa puolesta ja samaan aikaan on monen rivikansanedustajan puheet kääntyneet reippaasti nuivempaan suuntaan - tämä on selkeääkin selkeämpi merkki siitä että kokoomus on se jonka on muututtava. Virallinen totuus tulee yhä Orpon suusta ja samaan aikaan haetaan uskottavuutta nuivien suunnalta. Kahdet rattaat ellei kolmet, taas kerran.  Gallupit eivät äänestä mutta niiden perusteella on moni johtaja mennyt vaihtoon. Orpo alkaa kokoomuslaisten suulla sanottuna olemaan tyhjä arpa joka menee vaihtoon tilaisuuden tullessa.

Persut lisää uskottavuuttaan kannattajiensa silmissä vain ja ainoastaan pitämällä linjansa. Muut muuttukoot. Perseenmyyjät on näiltä rattailta jo aikapäiviä kaikonneet.

[Antti Ruokolainen]

Homma menisi "räksyttämiseksi" tasan siinä vaiheessa kun yksikin noista henkilöistä valittaisiin puheenjohtajaksi. Jos puhdistusta pitäisi tehdä, niin sen pitäisi alkaa siitä että ei otettaisi yhtään pökälejunttia ehdokkaaksi, ja nykyisistäkin hankkiuduttaisiin eroon.

[viisitoista]

Pakko on korvata. Tietty kierto on pidettävä yllä monestakin syystä. Uutta isä Soinin kaltaista ikuista johtajaa ei kaivata.

Minun mielestäni Halla-aholle voisi suoda vielä yhden puheenjohtajakauden tämän jälkeen, varsinkin jos hän johdattaa persut suureen voittoon ja häneltä itseltään energiaa löytyy. Kolmas kerta toden sanoo!

Mutta sen voisi järjestää sillain että Halla-aho itse julistaisi heti kolmannen kautensa alkuun että tämä tulee nyt olemaan tietoista siirtymisvaihetta, ja että hän itse pyrkii rakentamaan parhaat mahdolliset edellytykset seuraajalleen.

[Radio]

Vaadittiinko Soinin eroa koskaan? Halmeen vedolla noussut puolue ei asettanut kyseenalaiseksi suuren johtajansa ikivirkaa, jäsenet sen sitten lakkautti äänestämällä.
Seuraajan haku ensimmäistä kauttaan istuvalle puheenjohtajalle kertoo vain sen, että puolueen sisällä jonkinlaista oppositiota on. Hyvä niin, mutta antaisin Jussille työrauhan.

[Totti]

Yleensä nainen puoluejohtajana tarkoittaa puolueen syöksylaskua kannatuksessa. Naiset kun eivät yleensä ole tarpeeksi jämäköitä äänestäjien silmissä ja usein heidän poliittinen logiikka on, noh, vailla logiikkaa.

Mutta äänestin nyt Riikka Purraa koska hänessä on selvästi tarpeeksi pondusta edistää persujen agendaa. Ainakin tällä hetkellä mielikuvani Purrasta on, että hän pitää linjansa eikä ole vastustajien vietävissä, suorasanainen ja järkevä. Kakkosvaihtoehto ehkä olisi Tavio, tosin en ole kovin perehtynyt hänen toimiin, mitä nyt pintapuolisesti seurannut niin vaikuttaa järkevältä.

Muut listan ehdokkaat ovat lähes mahdottomia. Esimerkiksi Huhtasaari on jollain lailla liian pimpelipompeli vaikka onkin suorapuheinen. Hänen olemus on yksinkertaisesti liian likkamainen. Tynkkynen on varmaan mukava jäbä, mutta on levitellyt yksityiselämäänsä liian paljon ollakseen uskottava. Immonen ja Eerola mielletään radikaaleiksi ja muut ovat liian tuntemattomia.

Toisaalta en näe mitään eritystä syytä spekuloida tällä asialla nyt. Halla-aho istunee vielä ainakin kaksi eduskuntakautta persujen pomona ja sinä aikana hyvä ehdokkaita ehtii ilmestyä näyttämölle.

[IDA]

Jussi kuitenkin lopettaa puheenjohtajan homman silloin, kun hän itse niin päättää. Musta ei kannata miettiä liikaa etukäteen, vaan päätöksen ketä äänestää voi tehdä puoluekokouksessa. Persut on kasvanut suureksi puolueeksi aika pitkälle sillä, että on kuunneltu mitä ihmiset toreilla puhuvat. Puolueen yleinen llnja on aika selkeä: kansallismielisyys ja kristillissosiaalisuus. Kun pysytään niiden rajoissa voi tehdä myös nopeita "ok. musta tuntuu..." - ratkaisuja.

Ei Soiniakaan kukaan oikeastaan valinnut. Soini vain voitti vaalit toisensa jälkeen, joten olisi ollut järjetöntä vaihtaa häntä. Jussikin voittaa vaaleja on varmasti paras mies johtamaan puoluetta, mutta kyllä voi jo olettaa, että kannatuksen takana on jo jotain yhtä miestä tai naista suurempaa, joten mitään hätää ei ole. Itse toivoisin Jussin jatkavan seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Niiden jälkeen todella ansaitulle lomalle. Toinen hieno vaihtoehto olisi, että PS todella voittaisi Helsingin pormestarin paikan. Sekään ei ole täysin mahdoton rasti.

[mökkihöperö]

Ei kai mikään muukaan puolue vaihda puheenjohtajaa ennen kuin kannatus vanhalla pj:llä alkaa laskemaan. Esim Sipilä oli keskustan puheenjohtaja 7 vuotta (2012-2019) ja vaihdettiin eduskuntavaalien 2019 - joissa tuli turpaan - jälkeen. Kai Halla-ahokin pidetään siihen asti pj:nä kunnes homma alkaa sakkaamaan ja tarvitaan tuoreempaa. Mielestäni "se on ollut jo niin kauan, ihan kuin Soini" ei ole järkevä peruste vaihtamiselle.

[hoksa]

Olen muutaman kerran korona-aikana sattunut katsomaan ajankohtaisohjelmia, joissa on ollut kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) ja tykkään tyypistä.
Puhuu oikeista asioista oikein ja selväsanaisesti, kansanomaisesti.
Sekin on nimittäin poliitikolle  hyödyllinen taito, että osaa sanoa asiat niin simppeliä sanastoa käyttäen, että töllin akkakin asian ymmärtää.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jani_Mäkelä

Oli illalla A-talkissa ja Mäkelää oli ilo kuunnella, samoin Sari Essayahia.
Vihreiden Atte mikäliesukunimi ja Kepun yhtä tyhmä ja ylimielinen paskanjauhaja jonka etunimikään ei jäänyt mieleen, puhuivatkin sitten niin järjettömiä EU-tukimekanismista, että pakko niiden on vain esittää jotain poliittista teatteria vai voiko oikeasti niin tyhmiä ihmisiä olla?

No mutta asiaan, nauratti kun Mäkeläkin haukkoi pariin kertaan henkeä kun viherkepu oikein latasi täyttä tuubaa.
Olisko Mäkelästä jossain vaiheessa johonkin merkittävämpään asemaan puolueessa? Kansanomainen, hyvin erilainen tyyliltään kuin Halla-aho, muttei mikään teukka kuitenkaan.
Onko luurankoja kaapissa?

Jani Mäkelä ei ole mikään tyhmä kaveri. Vaikka onkin tiettyä kansanomaisuutta niin silti tuohon puhetyyliin toivoisi ripauksen tiettyä asiallisuutta ja "arvokkuutta". Suusta tulee muuten ulos ihan fiksua puhetta.

On kyllä muuten vihreiden naisten jälkeen varmaan Suomen ärsyttävin kansanedustaja tuo Jouni Ovaska. Koko miehen olemuksesta huokuu semmoinen ylimielisyys. Tuossa A-studiossa vielä nauroi joka kerta kun Mäkelä puhui.  Tuollaisella käytöksellä tekee enemmän itsestään naurunalaisen.

Mutta se täytyy kyllä sanoa. Pisti silmään tuossa A-studiossa miten Mäkelälläkin meni hetkellisesti pasmat sekaisin kun Ovaska esitti vastakysymyksen että mitäs te tekisitte. Onneksi sai nopeasti taas juonesta kiinni ja alkoi kertoa persujen elvytyskeinoja. Mutta se kuulostin vähän siltä että hätäisesti piti jotain sanoa. En tajua miten voi olla niin vaikeaa valmistautua tuohon kysymykseen. Tuntuu siltä että aina kun joku persu pääsee A-studioon tai muuhun ajankohtaisohjelmaan niin jossain vaiheessa lähetystä tulee se kysymys: "Mitäs te tekisitte?". Ja persulla menee pasmat sekaisin eikä suusta tule mitään järkevää ulos. 

[Histon]

Riikka Purra ja Mika Niikko ovat minun top 2 ehdokasta Halliksen seuraajaksi.

[viisitoista]

Tavio on (liiankin?) asiallisen tylsä babyface, joka ei suuria tunteita herätä edes persuissa, saatika persujen vastustajissa,onko se sitten hyvä vai huono asia.

Se on huono asia; altavastaajilla ei ole varaa olla tylsiä.

[Kim Evil-666]

Ihan vaan noin yleisesti totean- että puolue on agendansa suhteen heikoissa kantimissa, mikäli sen istuva pj määrittää uskottavuuden sen yleiseen agendaan. Tällöin ratsastetaan oikeastaan mielikuvilla- jotka eivät kohtaa todellisuuden kanssa juurikaan.

PJ on keulakuva, mutta mikäli puolueen "suosio" romahtaa keulakuvan vaihtuessa, on itse puoleen suhteen olemassa vakava ongelma. Ongelma on se, etteivät "kannattajat" usko itse puolueeseen, vaan ovat asettaneet panoksensa henkilökulttiin. Tämä taas osoittaa sen- että jonkin sorttista mielihalua ihmisillä tuntuu olevan pienimuotoiseen diktatuuriin, eli vahvan johtajan ruoskan iskuihin, jossa johtajan sana on laki. Ilmeisesti "Kekkosen varjo" lepää edelleen kansakuntamme yllä- jossa yksi on ylitse muiden.

Halla-aho on nuivuuden ruumiillistuma, jonka habituksessa sisältöineen on määräänsä enemmän painoarvoa. Häntä on kovin vaikea ylittää tässä nykyisessä mielikuvien valloittamassa poliittisessa ilmastossa. Persujen kannatus lepää "kapinan, vastavoiman/vaihtoehdon harteilla". Röyhkeys, tunteenpalo, määrätietoisuus, kovuus, nöyristelemättömyys- ja ennen kaikkea periksiantamattomuus ovat ensisijaisia arvoja, jotka kuljettavat tätä junaa joko ylä- tai alamäkeen. Näitä ominaisuuksia on tulevalta "johtajalta" löydyttävä sopivassa suhteessa. Ei pidä aliarvioida sitä- että suuressa osassa äänestäjäkuntaa elänee kapinahenki vielä voimakkaana läsnä, joka haluaa Suomen pysyvän suomalaisena.

Niin kauan, kun pj omaa uskottavasti kyvyn oman linjansa resonointiin läpi puoluekoneiston- ja äänestäjäkunnan, on hän paikkansa ansainnut. Uskottavuus mitataan tietyin aikavälein teoin. Politiikassa puhe ei ole = teko. Ei ainakaan äänestäjän vinkkelistä. Puheilla on tietty ulosmittausaika- ja tuo mittaus on se aika, kun puheiden tulee siirtyä teoiksi.

PJ:n persoonalta vaaditaan paljon nimenomaan uskottavuuden rakentamisen suhteen. Uskottavuuden rakentuminen korreloi vahvasti kannatusprosentin muodossa, eri vaalien ääntenlaskennan yhteydessä. Se ei tietenkään takaa mitään lopputuleman suhteen, kuten Soinin kanssa saatiin huomata.

Mielestäni nykyajan pj:n tärkein tehtävä on toimia "kansankiihottajana". Vaihtoehtoa edustavalle puolueen pj:lle se on ensiarvoisen tärkeää. Tässä suhteessa Halla-aho on onnistunut mielestäni varsin hyvin, eikä nykyisistä persuista löydy korvaajaa instituutiolle nimeltä Halla-aho lähellekään. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että Halla-ahon pitäisi jatkaa pj:na niin kauan, kuin tuuli puhaltaa puolueelle myötäisenä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Halla-ahon pitäisi tämän seikan suhteen ottaa menneisiin puheisiinsa hieman takapakkia, mikäli ajatuksellisena johtotähtenä on puolueen etu. Politiikka on hidas matka- eikä kyydistä sovi hypätä pois kesken nousukiidon. Ajat vaativat- eikä mitään konkreettista ole vielä ulosmitattuna. Ei lähimainkaan.

[justustr]

Pakko on korvata. Tietty kierto on pidettävä yllä monestakin syystä. Uutta isä Soinin kaltaista ikuista johtajaa ei kaivata.

Minun mielestäni Halla-aholle voisi suoda vielä yhden puheenjohtajakauden tämän jälkeen, varsinkin jos hän johdattaa persut suureen voittoon ja häneltä itseltään energiaa löytyy. Kolmas kerta toden sanoo!

Mutta sen voisi järjestää sillain että Halla-aho itse julistaisi heti kolmannen kautensa alkuun että tämä tulee nyt olemaan tietoista siirtymisvaihetta, ja että hän itse pyrkii rakentamaan parhaat mahdolliset edellytykset seuraajalleen.

No joo, ehkä noinkin. Jollain tapaa pitäisi samalla kuitenkin luoda ja kasvattaa haastajoukkoa. On terve merkki, että puolueen puheenjohtajuudesta kilpaillaan ja niin kauan kuin Jussi on ruorissa, kilpailu lienee aika olematonta. 

[Matias Turkkila]

Turkkilalla on puheessaan erittäin ärsyttävä, loppua kohti nouseva stadilainen teinityttö-intonaatio, joka kumoaa tehokkaasti edellä mainitun "vetovoiman" ja tekee hänen puheensa seuraamisesta tuskallista, jopa mahdotonta.

Omille maneereilleen on itse kukin aika sokea ja kuuro. Mutta jos niistä tulee itse edes jollain tasolla tietoiseksi, niin sitten olisi mahiksia poisoppimiseen. Nyt on pakko kysyä, että tuleeko sulle mieleen joku erityisen ärsyttävä teinarikiekaisu, jossa tuo kuvaamasi ongelma kuuluisi selkeästi?

[JoKaGO]

Turkkilalla on puheessaan erittäin ärsyttävä, loppua kohti nouseva stadilainen teinityttö-intonaatio, joka kumoaa tehokkaasti edellä mainitun "vetovoiman" ja tekee hänen puheensa seuraamisesta tuskallista, jopa mahdotonta.

Omille maneereilleen on itse kukin aika sokea ja kuuro. Mutta jos niistä tulee itse edes jollain tasolla tietoiseksi, niin sitten olisi mahiksia poisoppimiseen. Nyt on pakko kysyä, että tuleeko sulle mieleen joku erityisen ärsyttävä teinarikiekaisu, jossa tuo kuvaamasi ongelma kuuluisi selkeästi?

Kaikella ystävyydellä, olen havainnut saman. Kun kerrot jotain asiaa useammalla lauseella, niin kesken kerrontaasi päätät osan lauseista "nousevaan intonaatioon".  Et aina, mutta joskus. En sanoisi mitenkään "teinikiekaisuksi" mutta selvästi nousevaksi intonaatioksi. Vaimosi Sanna Ukkola käyttää paljon enemmän tuota nousevaa intonaatiota, ja naisen äänellä se joskus kuulostaa kiekaisulta.

[Mika]

Turkkilalla on puheessaan erittäin ärsyttävä, loppua kohti nouseva stadilainen teinityttö-intonaatio, joka kumoaa tehokkaasti edellä mainitun "vetovoiman" ja tekee hänen puheensa seuraamisesta tuskallista, jopa mahdotonta.

Omille maneereilleen on itse kukin aika sokea ja kuuro. Mutta jos niistä tulee itse edes jollain tasolla tietoiseksi, niin sitten olisi mahiksia poisoppimiseen. Nyt on pakko kysyä, että tuleeko sulle mieleen joku erityisen ärsyttävä teinarikiekaisu, jossa tuo kuvaamasi ongelma kuuluisi selkeästi?

Kaikella ystävyydellä, olen havainnut saman. Kun kerrot jotain asiaa useammalla lauseella, niin kesken kerrontaasi päätät osan lauseista "nousevaan intonaatioon".  Et aina, mutta joskus. En sanoisi mitenkään "teinikiekaisuksi" mutta selvästi nousevaksi intonaatioksi. Vaimosi Sanna Ukkola käyttää paljon enemmän tuota nousevaa intonaatiota, ja naisen äänellä se joskus kuulostaa kiekaisulta.

Saman olen minäkn havainnut, mutta "ongelma" on hyvin lievä, eikä se pahemmin häiritse.  Ilmenee tosiaan silloin tällöin lauseen päättyessä viimeisen tavun kohdalla.

[sattuma]

Turkkilalla on puheessaan erittäin ärsyttävä, loppua kohti nouseva stadilainen teinityttö-intonaatio, joka kumoaa tehokkaasti edellä mainitun "vetovoiman" ja tekee hänen puheensa seuraamisesta tuskallista, jopa mahdotonta.

Omille maneereilleen on itse kukin aika sokea ja kuuro. Mutta jos niistä tulee itse edes jollain tasolla tietoiseksi, niin sitten olisi mahiksia poisoppimiseen. Nyt on pakko kysyä, että tuleeko sulle mieleen joku erityisen ärsyttävä teinarikiekaisu, jossa tuo kuvaamasi ongelma kuuluisi selkeästi?

Minun mielestäni Matias kävelee hassusti.
Intonaatio on eri kielissä erilainen, en pidä tätä ongelmana, sisältö on pääasia.
Tosin sisältöä voidaan muuttaa  painotuksilla.
Touko Aalto kertoo kirjassa "Kertomuksen vaarat" , että on nähnyt poliitikkojen kirjoitettuja puheita, joissa on kerrottu millä tunteella kyseinen kohta pitäsi kertoa. Tuskin Touko on nähnyt muita kuin Vihreiden kirjoitettuja puheita.

Esimerkki pielessä menevästä viherkertomuksesta. Emma Kari itkee lasten puolesta, taustalla näkyy nuoria miehiä.
https://www.youtube.com/watch?v=mtDxZEr0-qY

[JoKaGO]

Ja sitten ketjun aiheeseen. Matias Turkkila nosti hienosti häntäänsä ja huomasin, että hän ei ole edes "ehdolla", eli siis  joku muu.

Matiaksen henkilöhistoria on mielenkiintoinen. Insinööritöiden vähetessä siirtyi hiljalleen päivän politiikkaan, Timo Soini värväsi(?) miehen Suomen Uutisten päätoimittajaksi. Kunnallispolitiikkaa Helsingin kaupungin valtuustossa.

Muut tekee mitä osaa, Matias mitä haluaa! Olisi hyvä mies jatkamaan siitä, mihin Jussi saa puolueen nousemaan. Vahvasti Jussin aateveli, ja itseäni miellyttää insinööritaustansa ja sen tuoma lisäarvo politiikkaan. Median sisäpiirissä mukana olo on varmasti tartuttanut takkiin asioita, joista on hyötyä puheenjohtajana toimimiseen.
Mites olisi jatkumo Jussi -> Matias -> Riikka?

[Brandis]

Turkkilalla on puheessaan erittäin ärsyttävä, loppua kohti nouseva stadilainen teinityttö-intonaatio, joka kumoaa tehokkaasti edellä mainitun "vetovoiman" ja tekee hänen puheensa seuraamisesta tuskallista, jopa mahdotonta.

Omille maneereilleen on itse kukin aika sokea ja kuuro. Mutta jos niistä tulee itse edes jollain tasolla tietoiseksi, niin sitten olisi mahiksia poisoppimiseen. Nyt on pakko kysyä, että tuleeko sulle mieleen joku erityisen ärsyttävä teinarikiekaisu, jossa tuo kuvaamasi ongelma kuuluisi selkeästi?

Kaikella ystävyydellä, olen havainnut saman. Kun kerrot jotain asiaa useammalla lauseella, niin kesken kerrontaasi päätät osan lauseista "nousevaan intonaatioon".  Et aina, mutta joskus. En sanoisi mitenkään "teinikiekaisuksi" mutta selvästi nousevaksi intonaatioksi. Vaimosi Sanna Ukkola käyttää paljon enemmän tuota nousevaa intonaatiota, ja naisen äänellä se joskus kuulostaa kiekaisulta.

Mielestäni tämä yllä oleva on ehkä Homma-historian turhin nyanssi. Mitä sillä on väliä, jos joku puhuu (tai kirjoittaa) persoonallisesti? Ylipäätään esiintyy persoonallaan ja persoonallisesti. Minusta se on vain hyvä asia; Matiaksella on oma erityinen tyylinsä puhua, hän osaa selvästi ottaa tiukoissakin tilanteissa rennosti, ja säilyttää miellyttävyyden maneereissaan ja puhumisessaan. Ennemmin, jos jotakin, mieltäisin puhetyylinsä aseista riisuvaksi, ja nuivaliike tarvitsee tämän kaltaista lähestymistä vaikeisiin asioihin.

Otetaan esimerkiksi vaikka etnomyönteiset-haittamaahanmuuttokriittiset vastakkainasettelu muita mahdollisia maahanmuuttokritiikin ympärille lokeroituja klikkejä nyt edes mainitsematta. Ihmiset eivät huomioi enää edes sitä miten heidän erilaiset tulokulmansa asiaan positioivat heidät vastakkaisiin mielipideleireihin, joiden tarkoitukseksi nousee lähinnä eroavaisuuksien etsiminen suhteessa toisiin sen sijaan, että etsittäisiin yhtäläisyyksiä ja muistettaisiin, että maali on sama (ja haastava saavuttaa).

Turha lähteä agitoijien matkaan, ja vain jatkaa omaa hyväksi havaittua tekemistään. Persoonallisuus on ihan sallittua. Jopa toivottavaa.

[JoKaGO]

Mielestäni tämä yllä oleva on ehkä Homma-historian turhin nyanssi. Mitä sillä on väliä, jos joku puhuu (tai kirjoittaa) persoonallisesti? Ylipäätään esiintyy persoonallaan ja persoonallisesti. Minusta se on vain hyvä asia; Matiaksella on oma erityinen tyylinsä puhua, hän osaa selvästi ottaa tiukoissakin tilanteissa rennosti, ja säilyttää miellyttävyyden maneereissaan ja puhumisessaan. Ennemmin, jos jotakin, mieltäisin puhetyylinsä aseista riisuvaksi, ja nuivaliike tarvitsee tämän kaltaista lähestymistä vaikeisiin asioihin.

No mutku se kysy ...

Muuten allekirjoitan viestisi 100%-sesti!

[Eino P. Keravalta]

Turkkilalla on puheessaan erittäin ärsyttävä, loppua kohti nouseva stadilainen teinityttö-intonaatio, joka kumoaa tehokkaasti edellä mainitun "vetovoiman" ja tekee hänen puheensa seuraamisesta tuskallista, jopa mahdotonta.

Omille maneereilleen on itse kukin aika sokea ja kuuro. Mutta jos niistä tulee itse edes jollain tasolla tietoiseksi, niin sitten olisi mahiksia poisoppimiseen. Nyt on pakko kysyä, että tuleeko sulle mieleen joku erityisen ärsyttävä teinarikiekaisu, jossa tuo kuvaamasi ongelma kuuluisi selkeästi?

Matias, ole vain oma itsesi - olet saanut monien ihmisten kunnioituksen juuri sellaisena kuin olet.

Meillä on kaikilla omat maneerimme ja ne tekevät meistä persoonia. Osaat kommunikoida selkeästi ja rauhallisesti, käytät hyvää kieltä. Se on harvinainen lahja. Olet myös älykäs ja sivistynyt ihminen, jonka sydän on Suomen puolella. Se on pääasia.

( Kaikilla on tosiaan maneereita ja omiani ovat mm. toisinaan voimakas naaman vääntely, jolla ilmaisen puhujalle eläytyväni hänen kertomaansa, vaikutan varmaan känniseltä. Toinen maneerini on käsillä huitominen. Lisääkin löytyy. Olen varmaan outo, mutta mitä sitten - yksilöitä me olemme kaikki. On kiekaisuja, lukihäiriöitä, änkyttämistä, puhevikoja, sanojen nielemistä, autismia, esiintymiskammoa, nieleskelyä, punastelua, juopon ääntä, tic-oireita, pakkoliikkeitä, Tourettea, kaikenmoista.. mutta sanoma on pääasia ja minä kuuntelen aina, jos jollakin on asiaa ja sanottavaa )

[Nuivanlinna]

Sakari Puisto. Varmastikin sisäsiistein tuosta luettelosta ja näin pystyy luomaan suhteita oikealle, että vasemmalle (kilpailuttamaan demarit ja kokkarit) mahdollista yhteistyötä ajatellen.

[hoksa]

Turkkilan ei kannata muuttaa mitään. Turha edes miettiä semmoista. Purra muutti tyyliään pehmeämmäksi mutta muutti mielestäni liikaakin. Aitous on aina parempi. Feikki paistaa läpi, ja yleensä poikkeuksetta huonolla tavalla.

Turkkilan tyyli on aseista riisuva kun häntä on vaikea vihata. Edes toimittajien. Hän otti erittäin tyylikkäästi omaan piikkiinsä Hankamäen kirjasta syntyneen kohun ja veti pisteet kotiin siitä.

Mitä muuten tulee persuihin. Jussin takana on muutamia kehityskelpoisia tyyppejä, mutta tällä hetkellä tilanne on se että Jussi on ainut kenet valtamedia ottaa oikeasti vakavasti. On se Jussilla useamman vuoden kestänyt päästä siihen asemaan.

Noista listan tyypeistä suurin osa on sellaisia, ketkä mediassa lähinnä naurun ja pilkan aiheita. Valitettavasti myös Riikka kuuluu mielestäni tähän kategoriaan.

Juvosen Arja on hyvin esiintyvä ja mediassa vakavasti otettava henkilö, valitettavan vähän esillä. Sakari Puisto on fiksu ja hänen älyä arvostetaan, esiintyjänä tosin heikko. Junnila vaikuttaa fiksulta, mutta saisi hänkin panostaa esiintymiseen, että esiintyisi enemmän edukseen silloin kun tv:hen pääsee. Kukaan näistä ei kuitenkaan missään nimessä ole puheenjohtaja-ainesta. Mika Niikko esiintyy hyvin, mutta ei hänkään mikään puheenjohtaja ole vaikka valiokuntaa johtaakin. Mäkeläkin on fiksu eikä tärise esiintyessä mutta häntä ei oikein oteta vakavasti.