Itsenäisyysmies Sprengtportenin syntymästä 280 vuotta

[Mamusaarelainen]

Itsenäisyysmies Sprengtportenin syntymästä 280 vuotta

Ansioituneen suomalaisuusmiehen kreivi Georg Magnus Sprengtportenin syntymästä tulee vuonna 2020 kuluneeksi 280 vuotta. Hän syntyi 16.8.1740 Porvoon suunnalla ja kuoli 13.10.1819 Pietarissa. Sprengtporten näki Suomen itsehallinnon arvoisena, omintakeisena kokonaisuutena ja toimi tuloksekkaasti asian puolesta.

Sprengtporten oli aikansa lapsi: 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Venäjä oli saamassa valtavat voimavaransa käyttöön ja muotoutui eurooppalaiseksi suurvallaksi. Ruotsin suurvaltatoiveilta oli pohja poissa, mutta yritystä vielä oli ja suomalaiset olivat maksaneet siitä hirmuisen hinnan - Pultava, Isoviha, Pikkuviha jne. Muistissa oli myös Venäjän keisarinna Elisabetin vuoden 1742 manifesti, jossa Suomen itsenäisyys nostettiin esille. Suomessa tunnelmat olivat: "Suomesta kun puhutaan, milloin valloittamisesta, milloin menettämisestä, niin unohtuu aina kansamme onni ja menestys; tepsivää keinoa muitten kukistamiseksi vain ajatellaan." (1. viite)

Itsehallintoa tavoitellessaan Sprengtporten ammensi voimaa kansainvälisyydestä saadessaan Pariisissa ollessaan ensikäden tietoa Amerikan itsenäisyystaistelun aatteista ja sovelsi niitä Suomessa.

"... Suomessa elettiin vielä vuonna 1809 täysin keskiaikaista feodaaliaikaa, ...". (2. viite) Suomea onnisti kun Venäjä katsoi olevan etujensa mukaista asettaa suuriruhtinaskunnan johtoon Sprengtporten ja muita suomalaisia, jotka avoimesti ajoivat nimenomaan Suomen etua. Saatiin aikaan varsinainen kickstart suomalaisuudelle, joka sadassa osoitti kykynsä sivistykseen, rauhanomaiseen rakennustyöhön ja loi maailman eturivin demokratian.

Sprengtporten-kirjoittelussa korostetaaan säännöllisesti hänen toimintansa ja luonteensa ristiriitaisuuksia. Tätä on kommentoitu: "On ymmärrettävää, että kansa, joka ei ollut tottunut omia asioitansa hoitamaan (...), että se ei saattanut antaa kyllin suurta arvoa sille miehelle, Yrjö Maunu Sprengtportenille, jolle kieltämättä lankeaa pääansio maamme itsenäisyyden saavuttamisesta tällä hetkellä. Jälkimaailma on varmaan arvioiva häntä toisin, sikäli kun aletaan ymmärtää, mitä itsenäisyys ja täydellinen itsemääräämisoikeus merkitsee vapautta rakastavalle, elivoimaisella kansalle." (3. viite)

Nykyisin Helsinkiin rakennetaan vauhdilla uusia kaupunginosia, katuja, puistoja jne., joille paukutellaan nimiä. On jo aikaisemmin esitetty ajatus nimetä Helsinkiin katu Sprengtportenille. Koska sellainen saadaan? Onko Suomessa muutenkaan Sprengtportenille nimettyjä paikkoja? Sprengtportenilla on muistokivi Kuopiossa, jossa teksti: "Itsenäisyyden uranuurtaja, Suomen tasavallan ensimmäisen perustuslakiehdotuksen laatija".

Sprengtporten - Portinsärkijä -aatelisnimen taustalla ovat Yrjö Maunun erään esi-isän sotilaalliset ansiot.


PS.
Ensimmäisen maailmansodan aikana kävi Saksan ulkoministeriön edustaja Tukholmassa houkuttelemassa Ruotsia sotaan. Tällöin hän esitti asiansa mm. meriministeri Erik Palmstiernalle luvaten palkkioksi Suomen. Tällöin mainittu meriministeri vastasi:
- Kiitos tarjouksesta, mutta oletteko milloinkaan yrittänyt istua siilin päällä. Me satumme tuntemaan suomalaiset.
Lähde: Suuri kaskukirja, Tauno Karilas toim., WSOY, Porvoo 1948, sivu 744.


1. viite
Oma maa: Tietokirja Suomen kodeille, IV nidos, WSOY, Porvoo, 1909, sivu 657.

2. viite
Suomen suuriruhtinaskunta, 1809-1917, Osmo Jussila, WSOY, 2004, sivu 74

3. viite
Kirjoitus: A. R. Cederberg - Suomen valtiollisen itsenäisyyden henkinen isä Yrjö Maunu Sprengtporten. Kirjassa: Historian Aitta II, Suomen Historia Radiossa II, Venäjän vallan alkukausi ja vapaamielisyyden vuosikymmenet, Historian ystäväin liitto toim., Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki, 1930, sivu 15.