Paperiteollisuuden tulevaisuus / Metsäteollisuus irtisanoutui yleisistä työehtosopimuksista

[ApuaHommmaan]

Rahalla ei ole kotimaata ja se viihtyy tasan tarkkaan siellä missä sitä parhaiten kohdellaan. Tehdas nousee just eikä melkein sinne missä resursseja on saatavilla, ja valtio sitoutuu ylläpitämään tehtaan tarvitsemaa infraa sekä pystyy politiikallaan takaamaan vakaan liiketoimintaympäristön. Se voi olla Suomi, mutta aivan yhtälailla se voi olla Kiina, USA, Saksa tai Venäjäkin. Poliitikot näyttävät puheillaan suunnan mihin vuorineuvokset alkavat katsella.

Siitäpä vaan. Kun suomipojat lähtee maailmaa valloittamaan se voi jossain kohtaa sisältää erityyppisiä riskejä. Aivan kuin edes keskivaikea lama ei laittaisi jossain Brasiliassa poliitikkoja miettimään miten rahastaa isosti ulkomaisen pääoman tehtaita. Tai Venäjällä varmaan koskaan ei synny tilannetta, jossa mafia ottaa suojelurahaa. Kiinassakaan ei ole tietenkään mitään riskiä siihen, että seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana jostain syystä kommunistinen puolue päättäisi ottaa haltuunsa kaikki ulkomaisen pääoman tehtaat. Storan henkselinpaukuttajat kävivätkin kymmenisen vuotta sitten ottamassa viisi miljardia turskaa jenkeistä, kun olivat niin mainioita yrityksen edun ajajia, ja suuria johtajia.

Mutta ei hätä, kun turskaa tulee suomijohtaja voi isona herrana aina palata takaisin kotimaahan imemään valtion tissiä. Yhdessä muiden suurmenestyjin kanssa, jotka ihan varmasti voisivat missä vain olla suuria johtajia, vaikkeivät tunnekaan muita kuin sen yhden ison runkkuringin, joka hallitsee kaikkia Suomen pääomia puolueet, vapaamuurarit jne. kytkytyksillään. Suuri suomijohtaja voisi olla iso herra vaikka menemällä halutessaan Espanjaan ilman kunnollista kielenkään osaamista, ja ottaa siellä hallintaansa miljardiluokan yrityksen. Siellä odotetaan nimenomaan suomijohtajaa, koska ne ovat tunnetusti maailmalla niin menestyneitä, vaikkei tulekaan oikein yhtään suomalaista mieleen, joka olisi kohonnut suureksi pomoksi ulkomailla ulkomaisessa yrityksessä.

Suomalainen teollisuus on ääliöiden johtamaa. Jolloin se on vastakohta innovaatioille. Kilpailevat bulkilla pönöttäjien johdolla, jotka leikkivät isoja herroja. Tiedotus on puhdasta propagandaa, koska on totuttu, että kaikki menee tyhmälle kansalle läpi.

Niin tämäkin. Palkkoihin ei siis kosketa, mutta työnantaja kerää muutoin merkittävän hyödyn itselleen?  Kuten millä? Se että sopii työntekijän kanssa, että tämä pitää viikon enemmän, tai vähemmän lomaa vuodessa on täysin merkityksetöntä hyttysen ininää palkkakuluissa.

[ApuaHommmaan]

Risto Siilasmaan twiitti 26.9 kuvastaa suomijohtajien tasoa:
https://twitter.com/rsiilasmaa/status/1309755321666203648
"Suomessa on juuri nyt paljon kannattamatonta yritystoimintaa, jota pidetään yllä tulevaisuudenuskon varassa ja halusta lykätä sulkemisia ja irtisanomisia. Tärkein kysymys on, mitä valtioneuvosto voi tehdä luodakseen tuota tulevaisuudenuskoa. Iso ero Ruotsin ja Suomen välillä!"

Kommaritissinimuttajille tärkein kysymys on, mitä valtio voi tehdä. Tärkein kysymys ei ole esimerkiksi mitä yritys voisi tehdä, tai mitä yrityksen johto voisi tehdä. Se kun vaatisi kykyä ja halua, jota ei ole.

[Paawo]

Aivan kuin edes keskivaikea lama ei laittaisi jossain Brasiliassa poliitikkoja miettimään miten rahastaa isosti ulkomaisen pääoman tehtaita. Tai Venäjällä varmaan koskaan ei synny tilannetta, jossa mafia ottaa suojelurahaa. Kiinassakaan ei ole tietenkään mitään riskiä siihen, että seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana jostain syystä kommunistinen puolue päättäisi ottaa haltuunsa kaikki ulkomaisen pääoman tehtaat. Storan henkselinpaukuttajat kävivätkin kymmenisen vuotta sitten ottamassa viisi miljardia turskaa jenkeistä, kun olivat niin mainioita yrityksen edun ajajia, ja suuria johtajia.

Maassa maan tavalla. Koita nyt ymmärtää että nämä firmat ovat siinä asemassa että ne rumasti sanottuna kilpailuttavat valtioita ja ovat osapuolina monissa poliittisissa sopimuksissa jotka liiketoimintaympäristöä vakauttavat. Valtiolle tämä suuryritysten maasuttaminen on investointi, ei suinkaan kulu. Yritys tottakai ottaa valtiolta hyvää vastaan siinä vaiheessa kun toimintaa laitetaan käyntiin mutta pitkässä juoksussa suuryrityksen toiminnalla on myös helvatinmoinen positiivinen kontribuutio "voittaneen" valtion talouselämään.

[ApuaHommmaan]

Yritys tottakai ottaa valtiolta hyvää vastaan siinä vaiheessa kun toimintaa laitetaan käyntiin mutta pitkässä juoksussa suuryrityksen toiminnalla on myös helvatinmoinen positiivinen kontribuutio "voittaneen" valtion talouselämään.

Ei missään tapauksessa selvä asia. Samalla kun noita "voitetaan" viedään yrityskulttuuri entistä sairaammaksi. Nuo kilpailuttajat ovat samalla bulkin vääntäjiä vailla kykyä kehittää työvoimansa osaamisia. Näinollen noista tulee helposti riesa, koska sitoutumisen aste on hyvin matala, ja yrityskulttuuri perustuu vain kiristämisiin ja kabinettipeleihin.

Lopputuloksena vaikkapa killerikaivoksia, jonne "unohtuu" paskat kaivostoiminnan jäljiltä, vaikka olevinaan alussa muuta sovittiinkin.

[Nuivanlinna]

Risto Siilasmaan twiitti 26.9 kuvastaa suomijohtajien tasoa:
https://twitter.com/rsiilasmaa/status/1309755321666203648
"Suomessa on juuri nyt paljon kannattamatonta yritystoimintaa, jota pidetään yllä tulevaisuudenuskon varassa ja halusta lykätä sulkemisia ja irtisanomisia. Tärkein kysymys on, mitä valtioneuvosto voi tehdä luodakseen tuota tulevaisuudenuskoa. Iso ero Ruotsin ja Suomen välillä!"

Kommaritissinimuttajille tärkein kysymys on, mitä valtio voi tehdä. Tärkein kysymys ei ole esimerkiksi mitä yritys voisi tehdä, tai mitä yrityksen johto voisi tehdä. Se kun vaatisi kykyä ja halua, jota ei ole.

Sanden kanssa olen samaa mieltä.

KISSA PÖYDÄLLE
http://rayhablogi.blogspot.com/2020/10/kissa-poydalle.html
Kun  taas tänä aamun katseli televisiossa puhuvia neroja, jotka pähkäilivät Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta ja keskittyivät höpöttämään työn hinnasta, ymmärsin taas kerran, ettei tässä maassa kukaan uskalla nostaa kissaa pöydälle. Kukaan ei uskalla puhua siitä miksi Suomen valtion talous on syöksykierteessä, miksi suomalaisfirmat ovat lirissä, miksei vienti vedä, miksi emme pysty tekemään juuri muuta kuin katselemaan tätä kauhushow'ta niska jäykkänä.

Puhuttiin taas Ruotsista, kuinka hyvin se on asiansa hoitanut, ja unohdettiin autuaasti se merkittävin ero Ruotsin ja Suomen talouksien välillä. Ruotsissa työn hinta on jokseenkin sama kuin meillä, MUTTA siellä irtisanominen on vaikeampaa, työttömyysturva parempi, ja pääluottamusmies voi lain mukaan kieltäytyä työnantajan työntekijöitä koskevista ehdotuksista, mikäli katsoo niiden HEIKENTÄVÄN työntekijöiden asemaa. Eli Ruotsissa työn kustannukset ja työvoima ovat kalliimpia kuin meillä, ja irtisanominen huomattavasti hankalampaa. Itseasiassa Suomessa irtisanominen on länsieurooppalaisten maiden keskuudessa kaikkein helpointa ja halvinta. Tämä ei siis voi olla syy Metsäteollisuuden liikkeisiin ja Suomen ongelmiin.

Ei olekaan. Ongelma on tässä: euro ja EU.

On aivan turha puhua mistään muusta, joustoista tai muusta roskasta, jos emme puhu pääongelmasta. Suomen suurin ongelma on tämä: MEILLÄ EI OLE OMAA TALOUSPOLITIIKKAA. MEILLÄ EI OLE OMAA VALUUTTAA. RUOTSILLA ON. KAIKILLA MUILLA POHJOISMAILLA ON. SIKSI NE PÄRJÄÄVÄT MEITÄ PAREMMIN.

Olen kirjoittanut lukuisia blogeja EU:n tuhoisista vaikutuksista Suomeen, kuinka euro on vienyt meiltä taloudellisen itsenäisyyden (mikäö euron perusidea onkin), ja silti meillä julkisessa keskustelussa minua huomattavasti fiksummat ja koulutetummat eivät sano tätä ääneen. Eivät, vaikka vt pääministeri Alexander Stubb sanoi asian ihan suoraan, kahteen kertaan painottaen, eduskunnan televisioidussa täysistunnossa kevään 2015 vaalien aikaan: "OLEMME LUOVUTTANEET RAHAPOLITIIKAN PÄÄTÖSVALLAN BRYSSELIIN. ME OLEMME LUOVUTTANEET RAHAPOLITIIKAN PÄÄTÖSVALLAN BRYSSELIIN."
...naps....
..............nips....
Suomi voi vain sopeutua. Kun valuutta ei jousta, kun kulut kasvavat jatkuvasti tähtitieteellisiin summiin, ihmisten on joustettava. Tämä tarkoittaa suomalaisten tulotason romauttamista, suomalaisen yhteiskunnan tuhoamista jota on tehty jo 25 vuotta hartiavoimin, ja joidenkin mielestä tämä on hyvä asia. Itse en halua tästä maasta eurooppalaista kehitysmaata, jollaiseksi Suomea ollaan muokkaamassa Brysselin tahdon mukaisesti isänmaansa etujen vastaisesti toimivan virkamies- ja poliitikkoeliitin toimesta, aivan kuten siirtomaissa on aina ollut tapana. Niissäkin on ollut alkuasukkaiden muodostama eliitti, joka on hyötynyt sortaessaan omaa kansaansa ja maataan isäntämaiden edun mukaisesti.

Näitä satraappeja on meilläkin tuhatmäärin virastoissa, valtion hallinnossa, ministeriöissä ja eduskunnassa ja puolueissa. He tekevät aamusta iltaan töitä tämän kansan ja maan etujen vastaisesti EU:n eli isäntämaan etujen mukaisesti. Sitä he haluavat ja tahtovat, ja se on heidän mielestään oikein. On vain hyvä, että teollisuus katoaa Suomesta. On mainiota, että maataloustuotanto tuhotaan. Omavaraisuus on huono juttu ja siksi se tuhotaan. Kansallisomaisuus on pahaksi ulkolaisille isännille ja siksi siitä hankkiudutaan eroon pilkkahinnalla tai ilmaiseksi.

Suuri yleisö elää vielä valheessa, nukkuu Ruususen unta, eikä ymmärrä, että maamme alamäellä on yksi ainoa syy: Euroopan Unioni. Me olemme velkaantuneet toistasataa miljardia EU:n vuoksi, me menetämme joka vuosi miljardeja EU:n takia, eikä meillä ole päätösvaltaa omassa maassamme, EU:n vuoksi. EU pakkosyötti meille euron, joka lakkautti suomalaisen talouspolitiikan itsenäisyyden. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö oli hankkeen pääarkkitehteja ja yksi suurimmista satraapeista, jonka kaikki toiminta on tähdännyt johdonmukaisesti itsenäisyyden ja omavaraisuuden tuhoamiseen vuosikymmenestä toiseen. Muitakin on ollut ja on koko ajan. ..naps..

Muoks: Ketjun otsikko voisi olla paremminkin: Suomalaisen palkkatyön tulevaisuus.

[Emo]

   Annika Saarikko näki iskun paikan Sanna Marinin puheissa isänmaasta

Juttu on tilaajille, joten en saa irti enempää.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/annika-saarikko-naki-iskun-paikan-sanna-marinin-puheissa-isanmaasta/cd02996e-9d42-4dd9-b446-6575244f74f7

Keskusta pelaa nyt paikallisen sopimisen puolesta. 

Paikallinen sopiminen jäi hiertämään Sanna Marinin (sd) hallituksen budjettiriihen yhteydessä. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi juuri ennen budjettiriihtä, että paikallisen sopimisen lisääminen auttaisi yritysten arkea ja työpaikkojen säilymistä. Keskustan ohella rkp haluaa lisätä paikallista sopimista.
...

Tästähän voi vielä syntyä hallituksessa paljon porua ja mielipahaa 🤗

[petebe]

Työläisen ystävä huolestui:

   Li Andersson: Metsäteollisuus aiheutti hallitukselle akuutin tarpeen säätää minimipalkkalaki

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006655812.html

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä Metsäteollisuuden irtautumisessa työehtosopimusneuvotteluista on kyse halusta heikentää työehtoja.   

Vielä ehtii nämä irtopinnat kerätä kotiinpäin, ennenkuin alkaa vaipanvaihto. (Toivottavasti ei kertakäyttövaippojen. Muista ilmasto!)

No jo on aikakin saada se minimipalkkalaki. Sitähän on juuri jarruteltu, ettei kukaan irtautuisi TES:sistä.

Toivottavasti minimipalkkalaista ei tule uutta paperiliiton sopimusta, jossa loppukin tuotanto ajetaan alas, kun vessan siivoaminen on kalliimpaa kuin aivokirurgia.

-i-

Ilmeisesti PM Marisija on saanut SAK:lta ohjeet ja ilmoitti jo, ettei Suomeen tarvita minimipalkkalakia.

[JoKaGO]

Seuraavan keskeinen johtoajatus on se, että palkkakustannukset ovat alle 10% paperitehtaan kokonaiskustannuksista

Nimenomaan näin. Tosiaan paperimiehillä palkan nipistys voi ollakin pidemmän aikavälin etu.

Palkan nipistys -> vähemmän verotuloja Suomen valtiolle, enemmän rahaa ulkomaisille omistajille.

Sinänsä minulle ihan sama. Pidän kaikkia syvästi henkisesti sairaina, jotka suostuvat mistään hinnasta olemaan töissä Björn Wahlroossilla. Elämä jonka tarkoitus on tuottaa Nallelle rahaa. Nuo ihmiset aiheuttavat nyt ja tulevaisuudessa paljon pahaa yhteiskuntaamme. Luulisi monilla edes lastensa takia joskus menevän hissi yläkertaan, ja etsisivät jostain paremman työpaikan.

Et ilmeisesti tiedä, mistä puhut. Pikkupaikkakunnilla paperitehdas on ollut tärkein työnantaja, haluttu työpaikka paikallisille. Eli parhaat (niistä, jotka eivät lähde nuorena "maalikyliin tai maailmalle") saavat sieltä töitä. Kun sitten 10-15 vuotta siellä on työskennelty, kenties päästy johonkin asemaan ja elätetään perhe sekä maksetaan omakotitaloa, tehdas lopetetaan. Aikamoista jälkiviisautta sanoa "mitäs et, henkisesti sairas, lähtenyt ajoissa littuun landelta".

Niin. Tähän asti työntekijäpuoli lakkouhkineen on vinkunut mieleisensä palkkatason. Työnantajayritys on voinut käytännössä vaan sopeutua. - Tai sitten lakata kokonaan maksamasta, kuten Kaipolassa.

-i-

Palkat ovat seuranneet tuottavuutta, palkkojen merkittävä osa on yhdessä työnantajan kanssa sovitut tulospalkkiot. Enemmän tonneja - enemmän palkkaa ja lisäarvoa omistajille.
Ei Kaipola kaatunut palkkoihin, tiedät sen itsekin.

2) alan palkkataso on liian korkea työn tuottavuuteen tai vaativuuteen nähden.

Ei ole. Palkka riippuu tuottavuudesta.

6) Euro. Ennen markka develvoitiin ja kilpailukyky parani. Siitä toki kärsi myös kansa kalliiden tuontitavaroiden muodossa, mutta vientiteollisuus hyötyi

Ei kärsinyt kuin "valtion pitkää ja kapeaa leipää" tienanneet julkisen sektorin syöttiläät. Nythän julkisen sektorin palkat laukkaavat ylös kun yksityisellä puolella ne matelevat ennallaan. Myös valtion velka pysyi kurissa devalvaatioiden aikaan.

Paperiteollisuus on vuosia ollut kuulu hyvistä palkoista työläisilleen. Saattaa vastuukin olla tekijä, ison paperikoneen rikkominen maksaa. Insinöörit ja muut johtajat ovat hoitaneet hommansa huonosti, hyvä kun saavat palkkaa  edes Vantaan kunnajohtajan saaman korvauksen verran.

Vantaan kunnajohtajan saaman korvauksen maksavat osaltaan myös hyväpalkkaiset paperitehtaan duunarit veroillaan.

Metsäteollisuuden viesti hallitukselle:

Koska nostatte tuotantokuluja haittaveroilla ja meinaatte käytännössä kieltää turpeen polton, me yritämme sitten pitää kiinni kannattavuudesta laskemalla palkkoja.

Tämä.

[JoKaGO]

Alan teollisuuslähteen mukaan brasseista tuotu sellutonni on halvempi kuin kotimainen samassa Suomen satamassa.

Brassisellu on tehty eukalyptuksesta, kelpaa ainoastaan vaippoihin ja terveyssiteisiin    Siksi hintaero.

[Echidna]

^^Paperiteollisuuden tuottavuus on toki kasvanut, mutta kenen ansiosta? Ei ainoastaan käyttöhenkilöstön vaan investointien, innovaatioiden, tutkimuksen ja kehityksen ansiosta. Onko muiden sidosryhmien palkkataso seurannut tuottavuuden kehitystä? Ei ole, tutkimusta ja kehitystä tehdään aika maltillisilla palkoilla, joissa ei näy "paperilisä".

Entä muu tuotantoketju. Esimerkiksi metsäkoneiden tuottavuus on kasvanut aivan huimasti, mutta ei se näy palkoissa samalla tavalla.

Lisäksi paperiteollisuuden tuottavuuden kasvu on pysähtynyt n. 2007 tienoilla. Ovatko paperityöläisten palkankorotusvaatimukset seuranneet kehitystä?

Paperikoneen käyttö on vaativaa työtä, mutta niin on moni muukin. Useilla muillakin aloilla on tuottavuus kehittynyt investointien ja innovaatioiden myötä, mutta palkkoja ei ole voitu kiristää samalla tavalla ilman lakkoasetta ja tiukkaa järjestäytymistä.

[JoKaGO]

Entä muu tuotantoketju. Esimerkiksi metsäkoneiden tuottavuus on kasvanut aivan huimasti, mutta ei se näy palkoissa samalla tavalla.

Miten tuo liittyy yhtään mihinkään? Jos motoyrittäjä antaa repiä selkänahkaansa, niin onko se paperityöläisten syy?

Lisäksi paperiteollisuuden tuottavuuden kasvu on pysähtynyt n. 2007 tienoilla. Ovatko paperityöläisten palkankorotusvaatimukset seuranneet kehitystä?

Lähteet väitteille olisi kiva.

Paperikoneen käyttö on vaativaa työtä, mutta niin on moni muukin. Useilla muillakin aloilla on tuottavuus kehittynyt investointien ja innovaatioiden myötä, mutta palkkoja ei ole voitu kiristää samalla tavalla ilman lakkoasetta ja tiukkaa järjestäytymistä.

Niinpä.

Toisaalta, kun vuonna 2005 oli pitkä lakko-työsulku, niin Tervakosken paperitehdas kävi koko ajan, koska sen itävaltalainen omistaja maksoi työntekijöilleen paremmin, kuin mitä Paperiliitto tuolloin vaati, ja mihin suomalaiset paperiteollisuuden yritykset "eivät millään pystyneet" 

[ÄmTeeAa]

Jokseenkin käsittämätöntä, että Suomi on Euroopan metsittyneimpiä maita, eikä metsätaloutta vaan saada täällä toimimaan. Pitäisi olla pienet raaka-ainehinnat ja kuljetuksen halpaa, ja edellytykset näille ovat aidosti olemassa. Mutta kun ei haluta.

Eurolla on toki tässä oma merkittävä vaikutuksensa, mutta kyllä tässä on taustalla paljon muutakin. Valtion toiminta on osittain edelleen 50-luvulta, jolloin oli pakko saada teollisuutta maksamaan sotakorvauksia, muttei ollut pääomia. Siksi valtio päätti tehdä tehtaat verovaroin. Mutta tätä systeemiä tai oikeastaan ajattelutapaa ei ole purettu vieläkään, ei edes nykypäivänä. Ajatusmalli on ihan sama edelleen, valde hoitaa investointirahan. Siksi niitä rahanjakolafkoja ja yritystukia on niin paljon. Aikanaan tämä toimi, koska oli pieni pakko saada jotain aikaiseksi. Nykypäivänä valtion organisaatioiden ja etenkin rahotusorganisaatioiden hyödyllisyyttä talouselämälle ei oikeastaan mittaa yhtään mikään kunnolla. Sinänsä ei mittaa euronkaan, mutta lähin vertailukohta on tosiaan Ruotsi.

En tiedä mitä pitäisi ajatella sitten näistä tiukoista irtisanomisturvista. Joo, voivat tosiaan hetkellisesti estää työntekijöiden irtisanomista. Mutta mitä tapahtuu sitten mikäli alan maailmanlaajuinen kysyntä katoaa? Silloin kyseiset sopimukset takaavat lähinnä sen, että koko tehdasketju lakkauttaa toimintansa maassa, kuin että jatkaa sitä kovemmilla tappioilla. Ikävä kyllä minä en mahda sille mitään ketä metsäteollisuuden pampuiksi on noussut, mutta teknologia-alalla en ole ketjussa kuvattuja ongelmia kyllä havainnut. Miksi metsäyhtiöiden osakkeenomistajat eivät hoida hommiaan, heidän vastuullaanhan varallisuutensa säilyttäminen on? Jos johtoporras tyrii, johtoportaan pitää päätyä kilometritehtaalle yhtiökokouksessa. Mikäli kyse on valtionyhtiöstä ja poliittisista broilereista ruorissa, niin aika vähän olen nähnyt kritisoivia puheenvuoroja politiikkojen siirtymisistä yritysten johtoon tuolta vasemmiston suunnaltakaan. Viimeisempänä oli Vasemmiston itku pöytälaatikkofirmojen toiminnasta, johon haluavat puuttua. Lopputuloksena ei kuitenkaan ole kaavailtu suurempi veropotti, vaan se että yritykset sulkevat konttorinsa Suomesta.

Uutisoitu metsäteollisuuden toiminta ei ole minulle yllätys, etenkään kun kuulen työehtosopimuksen paksuudesta. Näyttää kuitenkin siltä, että tällä kertaa teollisuuspamput katsovat tämän homman loppuun asti. Lieneekö Marinin ja Vihreiden lisävirittelyt pistämässä viivan alle miinusta sen verran, että ei ole enää menetettävää. Marin taisi onnistua silittämään riittävästi vastakarvaan harkitsemattomilla lausunnoillaan, ja nyt alkaa näyttämään siltä että hallitus vaihtuu. Kyllä, epäilen että näemme seuraavaksi hyvävelikerhon^TM voimannäytöksen, tai ainakin sen että onko sitä oikeasti olemassa. En ihmettelisi työsulutusta yritysten puolelta.

Hieman ihmettelen myös tätä hämmästelyä siitä, että kun euroon aikanaan mentiin, niin tottahan se oli selvää että sama valuutta pakottaa muuttamaan talouden rakenteet samanlaisiksi kautta EU:n. Mutta silloin kun niitä yritetään muuttaa Suomessa, sama porukka joka halusi EU:hun äänestää kaikkea kaikille -sossut valtaan, joka taas pysäyttää muutokset ja vetää kassan reippaasti miinukselle. Jomman kumman täytyy muuttua, joko euro lähtee, tai sitten on äänestäjien jätettävä äänestämättä sosialistejä. Talouselämän puolelta on alkanut kuulumaan viestiä (esim. Malinen), että kohta olisi aika nostaa kytkintä eurosta. Uskon tämän käsityksen yleistyvän myös firmoissa, mutta miten on äänestäjien laita?

[ApuaHommmaan]

Marin taisi onnistua silittämään riittävästi vastakarvaan harkitsemattomilla lausunnoillaan, ja nyt alkaa näyttämään siltä että hallitus vaihtuu. Kyllä, epäilen että näemme seuraavaksi hyvävelikerhon^TM voimannäytöksen, tai ainakin sen että onko sitä oikeasti olemassa. En ihmettelisi työsulutusta yritysten puolelta.

Olet kujalla, koska työskentelet IT alalla. Se on poikkeus siksi, ettei siihen voida tietyn rajan jälkeen kouluttaa. Eli siinä työnantaja menettää valtaansa. Jolloin heille tulee vastoin heidän tahtoaan pakkoa parantaa toimintaa.

Muut alat: pääoma halluaa että valtio kouluttaa heille työntekijät. Kouluttaa niin, ettei heidän itsensä tarvitse tehdä mitään. Tämän jälkeen vaan lasketaan mikä maksaa minkäkin verran, eli laitetaanko tehdas pystyyn.

Täysin olennaista noissa korporaatioissa on tietenkin lahjonnan hallitseminen. Ne ovat ei insinööri, tai osaamistaloja vaan pankkiiritaloja. Ei Nalle turhaan ole UPM:n johdossa.

Näin siis ei nuo korporaatiot ole todellakaan itkemässä jotain ilmastotukia vastaan. Päinvastoin tietenkin ne pelaavat niistä tulevat pelimerkit niin, että hyötyvät kaikista tuollaisista maksimaalisesti.

Varustelekan perustaja tuon sanoi vähän aikaa sitten avoimesti. Valtiovalta ei tehnyt mitään niinä reiluna kymmenenä vuotena, kun yritys kasvoi ja välillä oli lähellä kaatumistakin. Nyt kun hän on päässyt miljoonia vuodessa kerhoon saa veronpalautustakin, ja helposti saisi päättäjiä kuuntelemaan itseään halutessaan. Nyt kun Varusteleka ensi kertaa siis on asemassa, jossa se ei tarvitse mitään tukia ja apuja, se niitä saisi. Sama muualla laiskassa pääomassa, jota suurin osa siitä on. Tukea tulee, kun yritys on tilassa ettei enää keksi mitään kehitettävää toiminnassaan.

Kokonaisuutena Suomi ei ole erityisen kallis länsimaa yrittäjille. Korporaatiot vaan, jotka loisivat systeemiä vaan luonnollisesti haluavat kaikkialta maksimoida omat tuottonsa. Eivät ne ole mitään hyväntekeväisyysorganisaatioita. Näin ollen niiden sanomiset pitäisi jättää omaan arvoonsa. Jota ei luonnollisesti tehdä, koska niillä on käyttää iso määrä pelimerkkejä propagandaan.

Pääosa suurista pääomista on aina ollut laiskaa ja tyhmää. Se on kerryttänyt itseään vain korruptiolla.

[Alapo]

Alan teollisuuslähteen mukaan brasseista tuotu sellutonni on halvempi kuin kotimainen samassa Suomen satamassa. Vaikka palkkakulu on prosentuaalisesti pieni, niin prosentti 10:stä miljardista on 100 miljoonaa, omistajat ottavat tämän mielummin lompakkoonsa kuin antavat työntekijöilleen. Jos eivät ota, niin kilpailijat ottavat.

Kun prosentteja ynnäillään, niin pelkkien palkkojen lisäksi tulee polttoaine-, energia- ja muut välilliset menot. Näiden summana saadaan erittäin huonon hallituksen kuluja katettua, työllisyysvaikutus on tosin erittäin negatiivinen.

Suurimmat kulut paperiteollisuudessa tulee energiasta ja puusta. Jos niiden hinta alennettaisiin, kävisikö se oikeastaan kellekkään? Kyllä siellä moni kepuli huutaisi naama punaisena kun siitä hehtaarista metsää saisi vaan sen kahvipaketin, kun jossain brasseissa. Ja kun puu ei kasva täällä yhtä nopeasti. Ja metsiä hoidetaan. Se tuotantoketju on pitkä, ennenkuin puu on siellä tehtaalla. Kaikista näistä ne kulut muodostuu. Et kyllä se pieni prosentti on vain, mikä menee palkkoihin, kolmivuorotöissä se palkka on vaan aina suurempi, vaikka tuntipalkka ei olisi aivan tolkuton.

Se mikä aina unohtuu, että suomi on kuitenkin saari. Suoria rautatieyhteyksiä ei ole eurooppaan. Kaikki pitää käytännössä laivata täältä pois. Sekin nostaa kustannuksia, kun paperitonnin myyntihintaan on sisältynyt rahti. Suomalaisia metallialan yrityksiäkin on mennyt viroon vain sen takia, että yhteydet on paremmat eli halvemmat.

Helppo on monen haaveilla palkanlaskusta, mutta kannattaa muistaa, se saattaa purra muitakin kuin perusduunareita perseeseen. Jos se aloitetaan duunarista, sitten siinä samassa ketjussa on helppo mennä ylöspäin taso kerrallaan. Sitten ei kellään ole enää hauskaa. Ja aika turhaa on kuvitella että ne palkat sitten kun taloustilanne on parempi joustaisivat ylöspäin, miksi muka? Miksi maksaa enempi? Aina on ovet auki eurooppaan, voi lähteä kokeilemaan siipiään. Joka maassa on samantasoisia työntekijöitä aivan riittävästi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jokseenkin käsittämätöntä, että Suomi on Euroopan metsittyneimpiä maita, eikä metsätaloutta vaan saada täällä toimimaan. Pitäisi olla pienet raaka-ainehinnat ja kuljetuksen halpaa, ja edellytykset näille ovat aidosti olemassa. Mutta kun ei haluta.

Eurolla on toki tässä oma merkittävä vaikutuksensa, mutta kyllä tässä on taustalla paljon muutakin. Valtion toiminta on osittain edelleen 50-luvulta, jolloin oli pakko saada teollisuutta maksamaan sotakorvauksia, muttei ollut pääomia. Siksi valtio päätti tehdä tehtaat verovaroin. Mutta tätä systeemiä tai oikeastaan ajattelutapaa ei ole purettu vieläkään, ei edes nykypäivänä. Ajatusmalli on ihan sama edelleen, valde hoitaa investointirahan. Siksi niitä rahanjakolafkoja ja yritystukia on niin paljon. Aikanaan tämä toimi, koska oli pieni pakko saada jotain aikaiseksi. Nykypäivänä valtion organisaatioiden ja etenkin rahotusorganisaatioiden hyödyllisyyttä talouselämälle ei oikeastaan mittaa yhtään mikään kunnolla. Sinänsä ei mittaa euronkaan, mutta lähin vertailukohta on tosiaan Ruotsi.

En tiedä mitä pitäisi ajatella sitten näistä tiukoista irtisanomisturvista. Joo, voivat tosiaan hetkellisesti estää työntekijöiden irtisanomista. Mutta mitä tapahtuu sitten mikäli alan maailmanlaajuinen kysyntä katoaa? Silloin kyseiset sopimukset takaavat lähinnä sen, että koko tehdasketju lakkauttaa toimintansa maassa, kuin että jatkaa sitä kovemmilla tappioilla. Ikävä kyllä minä en mahda sille mitään ketä metsäteollisuuden pampuiksi on noussut, mutta teknologia-alalla en ole ketjussa kuvattuja ongelmia kyllä havainnut. Miksi metsäyhtiöiden osakkeenomistajat eivät hoida hommiaan, heidän vastuullaanhan varallisuutensa säilyttäminen on? Jos johtoporras tyrii, johtoportaan pitää päätyä kilometritehtaalle yhtiökokouksessa. Mikäli kyse on valtionyhtiöstä ja poliittisista broilereista ruorissa, niin aika vähän olen nähnyt kritisoivia puheenvuoroja politiikkojen siirtymisistä yritysten johtoon tuolta vasemmiston suunnaltakaan. Viimeisempänä oli Vasemmiston itku pöytälaatikkofirmojen toiminnasta, johon haluavat puuttua. Lopputuloksena ei kuitenkaan ole kaavailtu suurempi veropotti, vaan se että yritykset sulkevat konttorinsa Suomesta.

Uutisoitu metsäteollisuuden toiminta ei ole minulle yllätys, etenkään kun kuulen työehtosopimuksen paksuudesta. Näyttää kuitenkin siltä, että tällä kertaa teollisuuspamput katsovat tämän homman loppuun asti. Lieneekö Marinin ja Vihreiden lisävirittelyt pistämässä viivan alle miinusta sen verran, että ei ole enää menetettävää. Marin taisi onnistua silittämään riittävästi vastakarvaan harkitsemattomilla lausunnoillaan, ja nyt alkaa näyttämään siltä että hallitus vaihtuu. Kyllä, epäilen että näemme seuraavaksi hyvävelikerhon^TM voimannäytöksen, tai ainakin sen että onko sitä oikeasti olemassa. En ihmettelisi työsulutusta yritysten puolelta.

Hieman ihmettelen myös tätä hämmästelyä siitä, että kun euroon aikanaan mentiin, niin tottahan se oli selvää että sama valuutta pakottaa muuttamaan talouden rakenteet samanlaisiksi kautta EU:n. Mutta silloin kun niitä yritetään muuttaa Suomessa, sama porukka joka halusi EU:hun äänestää kaikkea kaikille -sossut valtaan, joka taas pysäyttää muutokset ja vetää kassan reippaasti miinukselle. Jomman kumman täytyy muuttua, joko euro lähtee, tai sitten on äänestäjien jätettävä äänestämättä sosialistejä. Talouselämän puolelta on alkanut kuulumaan viestiä (esim. Malinen), että kohta olisi aika nostaa kytkintä eurosta. Uskon tämän käsityksen yleistyvän myös firmoissa, mutta miten on äänestäjien laita?

Harvinaisen väärässä oleva kirjoitus. metsätalous toimii pääasiassa hyvin tai erinomaisesti. Paperin kulutus on romahtanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ja sitä on jouduttu sopeuttamaan rajustikin. Ei Suomen talouden ongelmat ole metsäteollisuudess. Suomi on sosialistinen maa, kun pitäisi olla kansankapitalistinen maa.
Paperia tehtiin ennen isoilla koneilla ja pienellä työvoimalla. uusien tuotteiden kanssa todennäköisesti työvoimaa tarvitaan enemmän ja sen takia joudutaan tekemään muutoksia.

[Sakari]

Ei metsäalan palkat ole ongelma yrityksille Suomessa. Tehtaalla on nykyisin muutama työntekijä pistämässä rattaita pyörimässä, vaikka näille maksettaisiin tuplasti, niin ei vaikutusta.

Ongelma, tai isoin Kustannus tulee verotuksesta, rikki,...yms. lisälaskuista. Myös valtava byrokratia estää investointeja. Lupahakemuksen ympäristölupineen on miljoona prosesseja, joissa virkamiehet asemoivat itsensä vastustamaan hankkeita, kun pitäisi olla auttamassa yhteistyössä yrityksiä investoimaan.

Myös alihankintaketjut nostavat kustannuksia. Kova verotus pakottaa urakoitsijat pitämään hinnan korkealla, sekä palasteltu työ nostaa kuluja myös, kun joka välissä ulkopuolinen yritys laittaa katetta työn hintaan, joka olisi lopputuotteessa kuitattava asiakkaalta.

Sitten kun kilpaillaan globaalisti tulee tenkkapoo, kun kilpailijoilla ei ole tälläisiä rasitteita.

Yksi parannus lisä ehdotus olisi virkamiesten koulutus näkemään itsensä kansan ja yritysten palvelijoina.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Se on kyllä totta että meillä virkamiehet haittaavat yrittämistä ja investoineja. Äänekosken tehdas ei kait ole aiheuttanut isoja ympäristöongelmia. Miksi uutta vastaavaa laitosta ei saisi rakenta?? Toinen mistä on ollut vääntöä virkamiesten kanssa on kalojen kasvatus.

[Kova luu]

Yritystoiminnan perusasiatkn on vieraita isolle osalle kansaa, poliitikot mukaan luettuina, varsinkin hallituksen ministereistä monille ne on vieraita, niin kuin on tyypillistä vasemmistolaisille ihmisille, kuvitelmat voittaa heillä faktat.

Iltasanomissa on tästä hyvä kolumni vapaalta toimittalta Vesa Varheelta:


https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006656868.html

Parin aikaisempaa, Suomen työkustannuksia ja budjettiesitystä, käsitelleet kolumnini saivat runsaanpuoleisesti palautetta. Osa kommentoijista ymmärsi kantaani ja jakoi sen. Toiset moittivat sitä, että yritykset maksavat osinkoja samaan aikaan, kun irtisanovat väkeä. Kolmannet peräsivät yrityksiltä vastuuta työntekijöiden toimeentulosta, kunnollista palkkaa, ja neljännet vaativat omistajien ahneutta kuriin.

TÄSSÄ ON epäilemättä aineksia ratkaisuhakuiseen keskusteluun, kunhan pidetään huolta siitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät mistä on kyse: yritykset ostavat työtä tuottaakseen palveluja tai hyödykkeitä.

Niitä myymällä ne hankkivat varat tuotannon kustannuksiin, mukaan lukien palkat. Jos jotain jää yli, varat voidaan käyttää tuotannon laajentamiseen tai omistajille maksettaviin osinkoihin. Tuotannosta saatava myyntihinta asettaa ylärajan tuotannon kustannuksille, MYÖS sitä varten ostettavan työn hinnalle. Jos työn tuloksen tuotto ei kata tuotantokustannuksia, tuotanto loppuu ja yritys joko vaihtaa alaa tai kaatuu.

YRITYKSEN AINOA vastuu, niin omistajilleen kuin yhteiskunnallekin, on toimia kannattavasti ja ostaa työtä. Työtä se ostaa vain tarvitsemansa määrän, tuotannon myyntiarvon mukaisella hinnalla. Vielä vähemmän työtä ostava yritys on vastuussa työtä myyvien toimeen tulosta. Se on ANSAITTAVA työtä myymällä ja siksi haettava työlle se ostaja, joka maksaa parhaiten.

Jos työn hinta määrätään jossain muualla kuin yrityksissä itsessään, osaa työn myyjistä hinnoitellaan ulos työmarkkinoilta, jonkun muun maksamista veroista elätettäväksi.

Metsäteollisuuden tuorein avaus hakee ratkaisua juuri tähän viimeksi mainittuun vääristymään Suomen tuotantoelämässä. Paikallinen sopiminen myös sallii yritysten maksaa työntekijöille erilaisia palkkoja heidän tuottavuutensa mukaan ja houkuttelee parhaisiin yrityksiin parhaita työntekijöitä, mikä tehostaa toimintaa kaikilla sektoreilla.   

Siinä ihan hyvää oppia yritystoiminnan perusasioista monelle hommalaisellekkin.

[Alapo]

Paikallinen sopiminen myös sallii yritysten maksaa työntekijöille erilaisia palkkoja heidän tuottavuutensa mukaan

Onhan tähänkin asti monessa tessissä ollut erilaisia taulukoita, joiden mukaan palkka määräytyy. Joissain osaamisperusteella, jossain työvuosiperusteella. Joten mitä erikoista tuo paikallinen sopiminen muka tuo

[Alaric]

Tässäpä muuten taas paikka, jossa PS:n talouskantojen hajanaisuus tulee hyvin esiin ja on sitä mahdollisuus kirkastaa. Mielenkiintoista nähdä, miten kommentoidaan vaikkapa puolueen kansanedustajien tai johdon toimesta, jos kommentoidaan ensinkään. Suhtautumisen rintamalinjat muiden puolueiden osalta aika lailla selvillä ja etenevät käsikirjoituksen mukaan.

On hyvin erikoista, etteivät johtavan oppositiopuolueen edustajat ole kommentoineet nähdäkseni vieläkään mitään tähän merkittävään aiheeseen liittyen.

PS on tuntunut keskittyneen kokoomuksen miellyttämiseen ja mahdollisen hallituspaikan varmisteluun sen verran paljon viime aikoina, että mahdetaanko siellä puoluejohdossa/eduskuntaryhmässä sitten peukuttaa tätä kokkariliskojen märkää unta eli paikallista sopimista, muttei sitä oikein vain kehdata suoraan kertoa, koska puolueen duunarikannattajat suuttuisivat?

Suhtautuminen työehtosopimusten yleissitovuuden purkamiseen on suuri linjanveto, joka osaltaan tulee määrittelemään millainen puolue perussuomalaiset todellisuudessa on.

---

Tuossa hieman perspektiiviä siihen mitä nämä paikalliset sopimiset saattavat Suomessakin aiheuttaa.

"Työpaikkoja säilyi ja syntyi lisääkin, mutta samalla kasvava osa työpaikoista pilkkoutui matalapalkkatöiksi. Uudistusten takia palkansaajakotitalouksien mediaaniansiot polkivat vuosien ajan paikoillaan tai reaalisesti jopa laskivat, ja joustojen vaikutuksesta maahan syntyi työssäkäyvien köyhien luokka."

"Tilastojen takaa löytyvässä arkitodellisuudessa suhteellisen pieni ja ennestään varakkain vähemmistö on vaurastunut, kun taas keski- ja pienituloinen palkansaajien enemmistö joustaa töissä – mutta on silti jopa köyhtynyt."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006656887.html (3.10.2020)

Kommentti: Jos Suomen työmarkkinat mullistuvat Saksan malliin, edessä voi olla talousihme – tai -painajainen

Suomen teollisuudella on kova halu seurata Saksan 2000-luvun alun suuria työmarkkinamullistuksia. Niiden avulla syntyikin Saksan kasvuihme – mutta myös työssäkäyvien köyhien kyykkyluokka, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

(...)

Talouskasvu oli maanosan heikoimpia, vienti takkusi, työttömyys paisui ja julkinenkin talous velkaantui.

Hädän hetkellä teollisuus ja erityisesti vientiteollisuus ryhtyivät päättäväisesti ajamaan maahan suurta työmarkkinoiden mullistusta.

Uudistusten keskeiseksi tavoitteeksi nousi Saksan talouskasvun kohentaminen vientiä vahvistamalla ja maan kansainvälistä kilpailuasemaa parantamalla.

Siksi Saksan reformiponnisteluiden keskeisiksi iskusanoiksi nousivat kilpailukyky – ja työmarkkinoiden joustavuus.

Aivan samat iskusanat kaikuvat nyt Suomessakin.

Saksan esimerkki houkuttelee, mutta se voi yhtä hyvin huolestuttaa. Jos työmarkkinauudistukset sujuvat Saksan malliin, syntyy niistä voittajia – mutta myös häviäjiä.

Palkkakehitys ollut vaimeaa

Saksan kansantalouden vahvistuminen on kiistaton tosiasia, ja viime vuosina maailman suurimmaksi paisunut vaihtotaseen ylijäämä on kiistaton osoitus maan teollisuuden häikäisevästä vientimenestyksestä.

Kumpikin vahvuus on keskeisiltä osin perua vuosituhannen alun työmarkkinauudistusten vaikutuksista, kuten juuri työehtojen sopimisesta laajojen liittoneuvottelujen asemesta paikallisesti työpaikoilla ja työelämän muunlaisten joustojen lisäämisestä.

Mutta silti kansantalouden ja vientiteollisuuden vahvuudesta kertovilla taloustilastoilla on myös varjoisa puolensa.

Edes Euroopan vahvimmassa kansantaloudessa ei ole pelkkiä voittajia. Siellä on myös häviäjiä – ja heitä on paljon enemmän kuin voittajia.

Paikallinen sopiminen, työmarkkinajoustot ja muut kilpailukykyä kohentaneet toimet merkitsivät Saksassa yleensä tavalla tai toisella työvoimakustannusten alentamista.

Työpaikkoja säilyi ja syntyi lisääkin, mutta samalla kasvava osa työpaikoista pilkkoutui matalapalkkatöiksi. Uudistusten takia palkansaajakotitalouksien mediaaniansiot polkivat vuosien ajan paikoillaan tai reaalisesti jopa laskivat, ja joustojen vaikutuksesta maahan syntyi työssäkäyvien köyhien luokka.

Sen sijaan erityisesti vientiteollisuuden voitot kasvoivat ja ennestään suurituloisimman ja yrityksiä omistavan vähemmistön tulot ja varallisuus paisuivat.

Tulo- ja varallisuuserot kasvoivat

Yksi Saksan työmarkkinamullistusten seurauksista oli maan tulo- ja varallisuuserojen suhteellisen jyrkkä voimistuminen. Toinen oli tästä epäsuorana mutta väistämättömänä seurauksensa syntynyt kotimaiden kulutuskysynnän kuihtuminen.

Kotimainen kulutus heikkeni, kun kasvava osa kotitalouksista kärsi tulojensa ja ostovoimansa heikkenemisestä – ja kun kasvava osa koko kansantalouden tuloista ohjautui ennestäänkin vauraimmalle vähemmistölle ja näiden finanssivarallisuuden kasvattamiseen eikä suinkaan kulutuskysyntään.

Tästä seurasi myös kotimaisten investointien heikkeneminen ja vientiyrityksille ja niiden omistajille kertyneiden lisätulojen ohjautuminen uusina finanssisijoituksina ulkomaille.

Näin koko kansantaloutta kuvaavista tilastoista syntyykin turhan yksipuolinen ja ehkä turhan siloinenkin kuva maanosan vahvimmasta taloudesta, jossa kaikki vain vaurastuvat.

Tilastojen takaa löytyvässä arkitodellisuudessa suhteellisen pieni ja ennestään varakkain vähemmistö on vaurastunut, kun taas keski- ja pienituloinen palkansaajien enemmistö joustaa töissä – mutta on silti jopa köyhtynyt.

(...)

[Puskistahuutelija]

Ymmärrän paperiteollisuuden halun laskea menoja jottei tarvitse irtisanoa työntekijöitä ja lakkauttaa tuotantoyksiköitä, mutta tässä on ilmiselvät vaaran merkit ilmassa.

Ruotsalaiset paperimiehet tienasivat jo ennen näitä toimia selvästi suomalaista vähemmän, mutta heidän ostovoimansa on suomalaista vastaavaa parempi. Ruotsissa paperimies saa siis lapaan pienemmän korvauksen, mutta hänellä on silti varaa ostaa ja kuluttaa enemmän kuin suomalaisella kollegalla.

Tämän myötä kehityssuunta on selvä. Suomalaisen paperimiehen ja ruotsalaisen vastaavan ostovoimaero tulee räjähtämään käsiin, vaikka suomalaisen paperimiehen palkkaamisen kustannukset ja itse nettoliksa lähentyvät ruotsalaisen kollegan vastaavaa roimasti. Seurauksena paperimies, suomalaisen duunariosaston palkkakuningas, huomaa elintasonsa laskevan isolla volyymilla.

Tässä on luokkakonfliktin ainekset, vaikka syyllinen kehitykseen ei ole viime peleissä paperiteollisuus vaan yritykset veroäyrin kiristyksillä ja regulaatiolla tappava valtio. Tuohon päälle lirissä olevat kunnat, joissa on veronkorotuspainetta ja hupsista. Marin ja Andersson tulevat varmasti syyttämään paperiteollisuutta asiasta ja käyttämän kaiken vaikutusvaltansa, että likapommi ei posahda heidän kohdalla.

Siitä kukaan ei tule puhumaan mitään, että tämä on eurossa pysymisen hinta. Joko jousto tulee valuutasta tai sitten työehdoista. Ensimmäinen vaihtoehto on blokattu, joten jäljelle jää työehtojen heikentäminen.

Mutta hei. Pääsee ulkomaille vaihtamatta valuuttaa! Se on sen arvoista 

[ISO]

Suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma on liian kova verotus, ja siihen liittyen matala ostovoima.

Sitä sosialistit lääkitsee kiristämällä verotusta entisestään, ja laskemalla ostovoimaa.

Ne ei tunnu ymmärtävän, ettei ole mahdollista loputtomiin tasapäistää kansaa siten että pystyviä ja kykeneviä ihmisiä rankaistaan, se kun ei vaan nosta laiskoja kykenemättömiä ihmisiä paremmiksi, mutta tuntuu rankaisulta niistä jotka tätä maata pitää pystyssä omalla työllään.

Kommunismi ei vaan ole ratkaisu mihinkään ongelmaan, se on ongelma jo itsessään, ja tuhoaa hyvinvoinnin yhteiskunnasta.

[MiljonääriPlayboy]

^ lisäisin tuon matalan ostovoiman aiheuttajaksi myös rakenteellisen korruption. Hyväveli-systeemin, jossa poliitikot suhmuroivat muutaman dominoivan kauppaliikkeen hommissa. Tämä tuhoaa kilpailun ja ylläpitää (käytännössä) monopolifirmojen asemaa, ja sitä kautta korkeaa hintatasoa. Verotus vie sitten loput virkaköpien (joita on ihan perkeleesti liikaa) taskuihin.

Ja eihän sekään tietenkään vielä riitä, vaan loput pinnat hintoihin tiristetään naurettavalla määrällä säätelyä ja kyttäämistä. Sekin maksaa, ja SENKIN maksaa lopulta kuluttaja.

edit:typo

[Uuno Nuivanen]

^ Ja vielä: jostain luin, että uuden asunnon hinnasta on puolet erilaisia veroja. Tämä ei tietenkään keharimaiden maahantunkeutuneita moniosaajia haittaa, kun asuminen ja muukin elämä on ilmaista.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^ lisäisin tuon matalan ostovoiman aiheuttajaksi myös rakenteellisen korruption. Hyväveli-systeemin, jossa poliitikot suhmuroivat muutaman dominoivan kauppaliikkeen hommissa. Tämä tuhoaa kilpailun ja ylläpitää (käytännössä) monopolifirmojen asemaa, ja sitä kautta korkeaa hintatasoa. Verotus vie sitten loput virkaköpien (joita on ihan perkeleesti liikaa) taskuihin.

Ja eihän sekään tietenkään vielä riitä, vaan loput pinnat hintoihin tiristetään naurettavalla määrällä säätelyä ja kyttäämistä. Sekin maksaa, ja SENKIN maksaa lopulta kuluttaja.

edit:typo

Sanoisin että hevonkukkua. Rakenteellista korruptiota pahempi ongelma on rakenteellinen sosialismi. 80% Suomalaisista ei omista ollenkaan arvopapereita ja meillä pörssin verotus ei kannusta sijoittamaan. Tämä näkyy paskana ostovoimana ja korkeina veroina. Ruotsin pörssi jauhaa miljarditolkulla valtion kirstuun verotuloja ja tämän takia veroja on voitu laskea.

[MiljonääriPlayboy]

^ en nyt oikein ymmärrä, miten kansalaisten osakeomistukset ja osinkotulot jotenkin pyhittäisivät S- ja K-duopolin toiminnan ja riistohinnat?

Saat osinkoa jostain osakkeesta X, joten sen takia on ihan OK, että S- ja K-ryhmät käytännössä päättävät mm. kaavoituksista ja Alkojen sijoittelusta taskussaan olevien poliitikkojen kautta? Ja sen jälkeen nyhtävät kaikesta lisähintaa. Sinnehän ne kansalaisen osinkotulot sitten menevätkin taas.

En nyt kyllä ihan saanut tästä ajatusmaailmasta kiinni.

[ApuaHommmaan]

Puhutaanko täällä muita paremmista menestyjistä, vai "muita paremmista menestyjistä"? Kyllähän muita parempi menestyjä pieraisee miljoonan tuloa nopeasti vaikka Mogadishussa asuen toinen käsi selän takana. Kun menestyjänä tahkoaa miljoonia, niin ei kannata miettiä veroja. Kannattaa pitää mieli positiivisissa ajatuksissa. Kyllä Ferrarillakin kesäisin ajaa, vaikka Maybach olisikin kiva.

Metallica: So what?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^ en nyt oikein ymmärrä, miten kansalaisten osakeomistukset ja osinkotulot jotenkin pyhittäisivät S- ja K-duopolin toiminnan ja riistohinnat?

Saat osinkoa jostain osakkeesta X, joten sen takia on ihan OK, että S- ja K-ryhmät käytännössä päättävät mm. kaavoituksista ja Alkojen sijoittelusta taskussaan olevien poliitikkojen kautta? Ja sen jälkeen nyhtävät kaikesta lisähintaa. Sinnehän ne kansalaisen osinkotulot sitten menevätkin taas.

En nyt kyllä ihan saanut tästä ajatusmaailmasta kiinni.

Suomi on pieni ja syrjäinen maa ja kallis hintataso. Jos täällä olisi helppo vuolla paljon rahaa niin eiköhän niitä tulijoita olisi.
Lidli ja verkko kauppa myös löytyy, ja alepa. Meillä on maailman kallein arvonlisävero, joka selittää ison osan korkeista hinnoista.

pörssisijoittamisessa osingot ovat mitättömyys sen rinnalla, mitä pörssifirmat maksavat palkkoja ulos. Näistä palkoista tulisi suunnattomat verotulot.

[ApuaHommmaan]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c9b90b89-12f7-46ca-b14a-2c33cd6a82fe (3.11.2020)

Metsäyhtiöt huolissaan alan korkeasta palkkatasosta – pomoilla miljoonien tulot

...

Metsäteollisuusalalla käytiin riitaiset työehtosopimusneuvottelut, jotka näkyivät alkuvuonna laajoina lakkoina ja työnantajapuolen asettamana työsulkuna. Työsululla metsäteollisuusyrityksiä edustava Metsäteollisuus sanoi haluavansa "turvata suomalaisen kilpailukyvyn ja pitää työpaikat Suomessa".

Metsäteollisuus teki poikkeuksellisen ratkaisun lokakuussa ilmoittamalla, ettei se aio enää neuvotella koko alaa koskevia yleisiä työehtosopimuksia sen jälkeen, kun nykyiset sopimukset päättyvät vuoden kuluttua.

Liiton mukaan järjestöjen välinen sopimusjärjestelmä vastaa heikosti erilaisissa markkina- ja taloustilanteissa olevien yritysten, niiden liiketoiminta-alueiden ja yksittäisten tehtaiden tarpeisiin.

...

UPM Communication Papers liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur perusteli Kaipolan tehtaan sulkemista muun muassa Suomen korkeilla logistiikkakustannuksilla, verotuksella, korkeilla työvoimakustannuksilla ja kasvavilla kuitukustannuksilla, mitkä heikentävät tehtaan kilpailukykyä.

Myös koronaviruspandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet ovat aiheuttaneet äkillisiä kysyntähäiriöitä ja heikentäneet yleisiä talousnäkymiä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvosteli Kaipolan sulkemisilmoituksen jälkeen voimakkaasti ammattiyhdistysliikettä.

– Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa, Pesonen kirjoitti elokuussa julkistetussa kirjeessä.

Myös UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on arvostellut metsäteollisuuden liian korkeita työvoimakustannuksia Suomessa ja ay-liikeen vaatimuksia.

– On vain kyse siitä, mikä kone menee kiinni seuraavaksi ja missä, Wahlroos arvioi tammikuussa Ykkösaamussa.

...

Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen toteaa, että supistuvissa liiketoiminnoissa kapasiteettia suljetaan ja nousevissa investoidaan. Hän muistuttaa, että laskevassakin markkinassa, kuten painopaperin kohdalla, kilpailukykyisin pärjää.

– Se mihin maihin sulkemiset ja investoinnit kohdistuvat, riippuu toimintaympäristön kilpailukykyisyydestä, hän muistuttaa.

Jaatinen korostaa, että metsäteollisuusyritysten kilpailukyky on kokonaisuus.

– Valtiovallan on sitouduttava siihen, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta poliittisilla päätöksillä, esimerkiksi veroilla ja maksuilla. Alan työehtoja on uudistettava tuottavuuden parantamiseksi. Julkisia panostuksia infraan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on vahvistettava. Metsien käyttöä ei tule rajoittaa, Jaatinen listaa Metsäteollisuuden näkemyksiä.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalakin korostaa sitä, että suomalaistehtaiden kilpailukykyyn vaikuttavat monet seikat.

– Suomessa tonnit tuotetaan vähintään yhtä tehokkaasti kuin Keski-Euroopassa. Suomalaistehtaiden tehokkuutta kuvaa kahden tuotantokapasiteetilta suunnilleen samankokoisen suljettavan sanomalehtipaperikoneen ero: Ruotsissa SCA:lta työttömäksi jää 800 ihmistä, Kaipolasta UPM:ltä 400. Kilpailukyky ei ole vain tehtaiden käsissä, vaan siihen vaikuttavat myös valtion tukitoimet, jotka esimerkiksi Saksassa ovat korkealla tasolla, Vanhala sanoo.

UPM:n toimitusjohtaja ja Metsäteollisuus ovat arvostelleet alan korkeita työvoimakustannuksia. Vanhalan mukaan metsäyhtiöiden johtajat voisivat osallistua itsekin talkoisiin, jotta työvoimakustannuksia saataisiin pienenettyä.

– Ei palkkioiden alentamisesta olisi ainakaan haittaa, sillä esimerkillä johdetaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kannustanut yritysjohtajia palkkatalkoisiin ja toiminut itse esimerkkinä.

Vaatimuksia pukkaa alalta, joka ei ole sioutunut vastavuoroisesti yhtään Suomeen. Päätöksiä pitää tietenkin tehdä linssien läpi, joka ottaa metsäteollisuuden sitouduttamuuden huomioon. Ei se niin saa mennä, että pieni omistavan luokan saunaseura päättää jakaa yhteiset rahat hassattaviksi itselleen.

Paperiteollisuudella on pääomaa. Sijoittakoon niitä, jos on hyviä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Nekin voi tehdä vaikka jossain Saharassa siellä on halvempi palkkataso.


Kunnollinen lainaus näkyviin. Karkeasti noin kolmasosa foorumin ulkopuolisista linkeistä lainaukseen, oleelliset asiat esille.

[Golimar]

Uskookohan tuo tyyppi itse nuo juttunsa?

Reima Lehtonen

Lakimies
Metsäteollisuus ry

X

Uuden rakentaminen vaatii luottamusta. Yritykset luottavat henkilöstöönsä ja toivovat, että työntekijät puunhankinnassa, sahoilla, vaneritehtailla, paperi- ja sellutehtailla ja kaikissa toimialan yli sadassa tuotantolaitoksessa lähtevät mukaan yhteistyöhön avoimin mielin.

Yrityskohtaisten työehtojen idea on yksinkertainen: kun työehdot sovitetaan yrityksen, tehtaan tai tuoteryhmän tilanteeseen, niissä voidaan paremmin huomioida kulloisetkin markkina- ja liiketoimintatilanteet. Parhaimmillaan yritystason työehdoilla turvataan työpaikkoja, varmistetaan investointeja ja vauhditetaan liiketoiminnan kasvua.

Yritykset voivat tulevaisuudessa itse päättää miten, mistä ja missä laajuudessa työehdoista sovitaan. Sopiminen voi helpottua, kun neuvottelujen pohjana ei välttämättä ole kymmenien vuosien aikana lisäyksillä ja muutoksilla 200-sivuiseksi paisunut pikkutarkka valtakunnallinen työehtosopimus.

Myös työntekijöiden tarpeita voidaan yritystason neuvotteluissa huomioida paremmin, sillä nykyään valtakunnalliset työehtosopimukset sitovat kädet samalla tavalla jokaisessa yrityksessä. Lisäksi työntekijöiden turvana on työlainsäädäntö.

Metsäteollisuuden yritykset ryhtyvät uudistukseen pitkän harkinnan ja huolellisten juridisten selvitysten jälkeen. Metsäteollisuus ry:n hallitus teki uudistusehdotuksen yksimielisesti. Uudistuksen puolesta äänestivät toimialan globaalit suuryritykset, pienemmät yhden tehtaan yritykset ja perheyrityksetkin.

X

Työntekijäliittojen edustajat ovat ensikommenteissaan julkisuudessa suhtautuneet uudistukseen turhan negatiivisesti. Metsäteollisuus ei ole palaamassa työehdoissa 1930-luvulle vaan ottamassa uutta rakentavan loikan 2030-luvulle.

X

https://www.lastuja.fi/metsateollisuusyritykset-uudistavat-tyomarkkinoita-harkiten-ja-kukin-omalla-tavallaan#7d2fdb59