Jussi Halla-aho eduskunnassa ja kotimaan politiikassa 2019–

[Fjödörör Räkinen]

Toisin kuin perinteinen oikeisto ja perinteinen vasemmisto, emme usko vastakkainasetteluun työntekijän ja yrittäjän välillä, vaan etsimme tulokulmia, joissa kummankin työtätekevän ryhmän edut kohtaavat. Ajattelemme, että menestyvä yritys on työntekijän etu ja asiallista palkkaa saava tyytyväinen työntekijä yrityksen etu.

Nykyisessä globaalissa markkinataloudessa yrityksen etu on koulutettu työntekijä, joka tekee työtä mahdollisimman halvalla ja pienin eduin. En usko, että persuilla tai Halla-aholla on ainuttakaan ratkaisua siihen, miten ajetaan suomalaisen duunarin etua kansainvälistä kilpailua vastaan.

Ainoa järkevä keino siihen lienee koulutus eli muita paremmaksi tuleminen, mutta koska älykkyys jakautuu normaalijakauman mukaisesti, koulutuksen avulla kilpailuun ei ole mahdollisuutta kuin hyvin pienellä osalla kansasta.

Vieläkin esimerkiksi IT-alalla on veijareita, jotka naureskelevat Intiaan tai Kiinaan ulkoistamisille, koska ne ovat tupanneet epäonnistumaan. Epäonnistuminen ei kutenkaan ole pysyvää. Kehitystä tapahtuu myös köyhissä maissa. Tulevaisuuden Suomessa nyt naureskelevalle IT-alan ammattilaiselle ei ole työtä, koska Intiassa se tehdään halvemmalla.

Minulle selvisi tässä taannoin, että jopa Suomesta ostetut silmälasit tehdään Virossa. Kun kävin kyselemässä laseja, selitettiin, että ne ovat vielä Virossa.

Halla-aho ajaa kiville, jos ei huomioi sitä, että tulevaisuuden yhteiskunta ei voi perustua yksinomaan työhön, koska merkittävä osa työläisistä ei pärjää globaalissa kilpailussa. Heidän ainoa kilpailuvalttinsa on tehdä halvemmalla kuin muut eli käytännössä sopeutua siihen, että Suomesta tulee kurjalistoyhteiskunta.

[ämpee]

Toisin kuin perinteinen oikeisto ja perinteinen vasemmisto, emme usko vastakkainasetteluun työntekijän ja yrittäjän välillä, vaan etsimme tulokulmia, joissa kummankin työtätekevän ryhmän edut kohtaavat. Ajattelemme, että menestyvä yritys on työntekijän etu ja asiallista palkkaa saava tyytyväinen työntekijä yrityksen etu.

Nykyisessä globaalissa markkinataloudessa yrityksen etu on koulutettu työntekijä, joka tekee työtä mahdollisimman halvalla ja pienin eduin. En usko, että persuilla tai Halla-aholla on ainuttakaan ratkaisua siihen, miten ajetaan suomalaisen duunarin etua kansainvälistä kilpailua vastaan.

Jos tuo "on off" ajattelu perustuisi tosiseikkoihin niin eläminen Suomessa on täysin kilpailukyvytöntä globaalissa maailmassa, ja se on sitä monin paikoin muuallakin.
Tosiasia on, että globaalius on edelleenkin varsin paikallinen ilmiö ja sellaisena se näyttää pysyvän varsin pitkään.

[Roope]

Ykkösaamu

TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 7.11. klo 10.05 on Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Yle Areena 7.11.2020 (39 min)

22:10
Toimittaja Seija Vaaherkumpu [aiheena viime viikkojen islamistiset terrori-iskut]
Kristityt, usein äärioikeistolaiset nuoret tai nuorehkot miehet ovat useissa maissa radikalisoituneet. Tästä on merkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja monissa muissa maissa. Miten heidän tekemänsä teot eroavat vai eroavatko ne ääri-islamistisista iskuista?

23:30
Toimittaja [epäuskoisena]
Mistä on tullut moraalista tukea näille jihadisteille muualta kuin jihadisteilta?

23:50
Toimittaja [epäuskoisena]
Suuri osa muslimimaailmasta on reagoinut aggressiivisesti?

32:00
Toimittaja
Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, ja jostain syystä puolue liitetään usein myös rasismiin.

33:10
Toimittaja
Rajaatteko te rasismin koskemaan ainoastaan ihonväriä?

34:20
Toimittaja
Mitä te ajattelette siitä, että hyväksyttekö te uskontoon perustuvan erilaisen tavan kohdella ihmisiä?

34:40
Toimittaja
Mutta hyväksyttekö uskontoon perustuvan erilaisen tavan kohdella ihmisiä?

Halla-aholta kova väite Yhdysvaltojen tilanteesta Ykkösaamussa: "Liberaalileiri on ollut vastuussa mellakoinnista ja demokraattisen prosessin kyseenalaistamisesta"

[...]

Ykkösaamussa Halla-aho ei suoraan vastannut kysymykseen, toivoiko hän ennen vaaleja Trumpin vai Joe Bidenin voittoa.

Sen sijaan Halla-aho kertoi, mikä on hänen mielestään ollut keskeinen syy Yhdysvaltain poliittiseen kriisiin.

– Minun mielestäni tämän Yhdysvaltain kriisin keskeinen kiihdyttäjä oli se, että vastapuoli ei ole päässyt vieläkään yli siitä, että Trump voitti presidentinvaalit vuonna 2016, Halla-aho sanoi.

–  Kyllähän tosiasia on, että tämä niin sanottu liberaalileiri on enimmäkseen ollut vastuussa siitä mellakoinnista ja hulinoinnista ja demokraattisen prosessin kyseenalaistamisesta, joita on nähty viimeisten vuosien aikana Yhdysvalloissa, Halla-aho jatkoi.

Haastattelija Vaaherkumpu pyysi Halla-ahoa perustelemaan näkemystään.

–  Olemme nähneet aika paljon palavia yhdysvaltalaiskaupunkeja tämänkin vuoden aikana. Totta kai niiden välitön laukaisija on ollut tämä BLM-liike [Black Lives Matter].

–  Kyllähän ne aika paljon linkittyvät yleiseen Trump-vastaisuuteen, Halla-aho sanoi.

Nämä Halla-ahon vastaukset ilmiselvästi hämmensivät Vaaherkumpua.

–  Ahaa, no, Vaaherkumpu tuumasi ja siirtyi seuraavaan aihealueeseen.

Iltalehti 7.11.2020

[tweet]1325040448306606082[/tweet]

Ihanko oikeasti tästä on jotain epäselvyyttä? Äärioikeistoko siellä on hörhönarratiivin mukaan riehunut ja hyökännyt poliisia vastaan?

Vaaherkummun aito tai mielenosoituksellisesti teeskennelty tietämättömyys muslimimaiden viime aikojen hyökkäyksistä presidentti Macronia ja sananvapautta vastaan oli hämmentävää, kuten myös islamistiterroristien ja radikalisoituneiden suomalaisten kristittyjen nuorten (?!) rinnastaminen.

[foobar]

^ Tuo viimeinen on kyllä niin pieni niche että jotta siihen löytyisi tästä maasta edes yksi edustaja on "radikalisoituminen" (tai kristinuskon vaikutus) varmaan määriteltävä varsin epäkonventionaalisesti. Voisi myös kysyä että olisikohan Suomessa muita "radikalisoituneita" ryhmiä jos tuo on sellainen josta on syytä olla huolissaan.

[l'uomo normale]

Halla-aholta kova väite Yhdysvaltojen tilanteesta Ykkösaamussa: "Liberaalileiri on ollut vastuussa mellakoinnista ja demokraattisen prosessin kyseenalaistamisesta"

–  Ahaa, no, Vaaherkumpu tuumasi ja siirtyi seuraavaan aihealueeseen.

Iltalehti 7.11.2020

[tweet]1325040448306606082[/tweet].

Lauri Nurmi kertoo miten Halla-ahon olisi pitänyt kommentoida. USA:n vaalien myötä uutisjutut ja toimittajien omat mielipiteet kertovat kolumnit ovat suurelta osin täysin sulautuneet yhteen.

[...]Haastattelussa Halla-aho jätti sanomatta, että Trumpin toistuvalla taipumuksella valehdella asioista ja solvata ihmisiä tai rakenteellisella poliisiväkivallalla tai alt-right-liikkeellä voisi olla yhteys Yhdysvaltain poliittiseen kriisiin.

Trumpin nousu oli pitkälti seurausta siitä, että 2010-luvun taitteessa Yhdysvalloissa syntyi käsite alt-right, "vaihtoehtoinen oikeisto".

Konservatiivisessa republikaanipuolueessa vaikutti vuosikymmenien ajan paleokonservatiiveja. He romantisoivat etelävaltioiden 1800-luvun rotusortohistoriaa ja kritisoivat vapaata maailmankauppaa. Republikaanien mahtiperhe, kaksi presidenttiä tuottanut Bushin perhe, alkoi näyttäytyä heille osana kuvitellusta kansasta etääntynyttä Washingtonin valtaeliittiä.

Siinä maltilliset oikeistolaiset kristityt ja talousliberaalit republikaanit sulautuivat yhdeksi vastustettavaksi eliitiksi yhdessä vasemmistolaisiksi parjattujen demokraattien ja presidentti Barack Obaman kanssa.

Paleokonservatiivit ammensivat osan poliittisesta voimastaan avoimen rasistisesta ja matalasti koulutettujen miesten suosimasta white power -uhosta.

Kaksi akateemista mielipidejohtajaa, vanha yhteiskuntafilosofi Paul Gottfried (synt. 1941) ja nuori tohtoriopintonsa keskeyttänyt Richard B. Spencer (synt. 1978), hahmottelivat vuosina 2008–2010 uuden vaihtoehtoisen oikeiston nousua.

Alt-rightin akateemiset airuet painottivat tarvetta tehdä eroa uusnatsismiin ja Ku Klux Klaniin, jotta ihonväriin perustuva eurooppalaisperäisen väestön etujen ajaminen saisi vaaleissa aiempaa laajemman kannatuksen.

Tämän suuntauksen aallonharjalla Trump voitti vuoden 2016 presidentinvaalin, vaikka hän sai eri osavaltioiden valitsijamiesvaaleissa yhteensä vähemmän henkilökohtaisia ääniä kuin vastaehdokkaansa Hillary Clinton.[...]

[foobar]

^ Nurmi ilmeisesti laskee että hänen sädekehänsä kirkastuu siitä että hän jättää lukijalle vähemmän mahdollisuuksia omien aivojensa käyttöön. Omasta mielestäni moinen lähinnä aliarvioi lukijoiden kykyä itsenäiseen ajatteluun (tai pelkää ettei se aina piirtäisikään tilanteesta hänen kaipaamaansa kuvaa).

[l'uomo normale]

^ Nurmi ilmeisesti laskee että hänen sädekehänsä kirkastuu siitä että hän jättää lukijalle vähemmän mahdollisuuksia omien aivojensa käyttöön. Omasta mielestäni moinen lähinnä aliarvioi lukijoiden kykyä itsenäiseen ajatteluun (tai pelkää ettei se aina piirtäisikään tilanteesta hänen kaipaamaansa kuvaa).

Tuo on nykyään systemaattista. Epäilen sen johtuvan osin siitä, että puhelimella ihmiset lukevat vain uutisjutun, eivätkä erikseen avaa toimittajien kolumneja, jotka paperilehdessä tulee helposti aukeaman sivulta silmäiltyä; siksi pakkosyöttö, joka minut panee heti ajattelemaan asiasta päinvastoin. Tyyli on muuuttunut räikeämmäksi näissä mielipidetuotoksissa, varmaan ovat ottaneet mallia Trumpin tweeteistä. Ongelma on että räikeän naiivin tyylin lisäksi mielipidetuputtajat eivät ole hallitsevinaan/hallitse suomen kieltä: Ilta-Sanomien toimittaja kirjoitti Trumpin vaalivilppiväitteitä perusteettomiksi, kun jotenkuten perinteisen neutraali toimittaja tyytyisi toteamaan Trumpin esittävän perustelemattomia väitteitä.

[Kauko-Aatos]

Tyrskähdin ääneen, kun luin tuota mediapoliitikko Nurmen kuvaelmaa siitä, mitä Halla-ahon olisi PITÄNYT sanoa haastattelussa.
Aina vaan absurdimpaa on tuo sosialistien touhu.
Laten kannattaisi itsensä alkaa poliitikoksi, kun kerran tuntuu tuntevan vetoa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Vasemmistoliitto ottaa todennäköisesti mielellään kuntavaaliehdokkaaksi. Vaikka naama onkin kuin Bubblesilla.

[duc]

Ykkösaamu

TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 7.11. klo 10.05 on Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Yle Areena 7.11.2020 (39 min)

22:10
Toimittaja Seija Vaaherkumpu [aiheena viime viikkojen islamistiset terrori-iskut]
Kristityt, usein äärioikeistolaiset nuoret tai nuorehkot miehet ovat useissa maissa radikalisoituneet. Tästä on merkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja monissa muissa maissa. Miten heidän tekemänsä teot eroavat vai eroavatko ne ääri-islamistisista iskuista?
- -

Vaaherkummun aito tai mielenosoituksellisesti teeskennelty tietämättömyys muslimimaiden viime aikojen hyökkäyksistä presidentti Macronia ja sananvapautta vastaan oli hämmentävää, kuten myös islamistiterroristien ja radikalisoituneiden suomalaisten kristittyjen nuorten (?!) rinnastaminen.

Korostus jäsen Roope.

Radikaalikristitystä ei ensimmäisenä tule uskontotieteilijälle mieleen ristiretkeläinen vaan kreationisti, toisin kuin radikaalimuslimista tulee kyllä mieleen jihadisti (ja kreationisti).

Radikaali tai fundamentalistinen tai äärikonservatiivi tms. islam/muslimi tai kristinusko/kristitty ovat siis vähintään yhdessä asiassa toisistaan jyrkästi eroavia eli väkivallan käytössä uskon puolustamiseksi, ja tämä asenne-ero juontaa juurensa suoraan ko. uskontojen pyhistä teksteistä vrt. evankeliumeja ja Muhammadin elämäkertoja toisiinsa). Tästä kristinuskon väkivaltaisuudesta on ollut keskustelua muualla Hommaforumilla, joten en lähde tässä dokumentoimaan väitettäni sen enempää. Haun avulla löysin kolme (1, 2, 3) kirjoitustani miekkaan tarttumisesta, joten niissä on lisädokumentteja ja mahdollisen jatkokeskustelun paikka.

Edit. typojen korjauksia.

[Totti]

Lauri Nurmi kertoo miten Halla-ahon olisi pitänyt kommentoida. USA:n myötä uutisjutut ja toimittajien omat mielipiteet kertovat kolumnit ovat suurelta osin täysin sulautuneet yhteen.

[...]Haastattelussa Halla-aho jätti sanomatta, että Trumpin toistuvalla taipumuksella valehdella asioista ja solvata ihmisiä tai rakenteellisella poliisiväkivallalla tai alt-right-liikkeellä voisi olla yhteys Yhdysvaltain poliittiseen kriisiin.

Trumpin nousu oli pitkälti seurausta siitä, että 2010-luvun taitteessa Yhdysvalloissa syntyi käsite alt-right, "vaihtoehtoinen oikeisto".

Konservatiivisessa republikaanipuolueessa vaikutti vuosikymmenien ajan paleokonservatiiveja. He romantisoivat etelävaltioiden 1800-luvun rotusortohistoriaa ja kritisoivat vapaata maailmankauppaa.

Vasemmiston toistuva kardinaalivirhe on pyrkiä ylianalysoimaan poliittiset vastustajansa. Nurmikin pyrkii selittämään Trumpin nousun jollain monimutkaisella poliittisella tarinalla, jossa nivoutuu yhteen alt-right porukka "paleokonservatiiveihin" (vasemmiston keksimä haukkumasana, jolla luodaan mielikuva konservatiiveista ihmisinä, jotka ovat jämähtäneet 1800-luvun arvomaailmaan). Näitä kaukaa haettuja selityksiä joissa etsitään poliittisten ilmiöiden syitä vuosikymmenten takaa tai jostain "struktuureista" ja "systeemistä" näkee toistuvasti vasemmalta.

Kyse on reflektiosta. Vasemmisto itse toimii vahvasti erinäisten poliittisten teorioiden ja ideologien puitteissa aina marksilaisuudesta deridalaiseen dekonstruktivismiin ja kaikkea siitä väliltä. Koska vasemmisto on itse takertunut liikkensä teoreetikkojen teeseihin ja teorioihin, he kuvittelevat, että myös oikeisto toimisi samalla lailla. Sen takia Nurmen selitysmalli Trumpin kannatuksesta muodostuu erinäisiä irtonaisia aatteita, jotka hän keittää yhteen sekavaan selityssoppaan, jossa ei ole mitään järkeä.

Trumpin kannatuksen selitys on kuitenkin paljon yksinkertaisempi kun vasemmiston ideologiset kuvitelmat. Trumpia äänestettiin koska kansalaiset olivat kyllästyneet Washingtonin korruptoituneeseen poliittiseen eliittiin, joka teki politiikkaa suurpääoman ehdoilla keskiluokan kustannuksella. Trumpin viesti vetosi juuri tavalliseen ihmiseen, joka näki työpaikkansa, varallisuutensa ja tulevaisuutensa häviävän miljardöörien taskuihin ja ulkomaille.

Oikealla ollaan enemmän ajassa, jossa politiikan tarkoitus on luoda mahdollisuus hyvinvointiin ja vapaus omiin elämänvalintoihin, vastuu on ihmisellä. He eivät takerru ideologisiin aatteisiin, joilla rakennetaan jotain tulevaisuuden utopiaa, jossa vastuu kaikesta on valtiolla ja byrokratialla.

Vasemmisto ei kuitenkaan tajua tätä ideologista eroa, vaan luulevat, että poliittinen kamppailu oikeiston ja vasemmiston välillä käydään siitä millaista tulevaisuuden valtiollista utopiaa ollaan rakentamassa.

[IDA]

Täytyy antaa kaikki pisteet Suomen yliopistoinstituutiolle, että se pystyy kouluttamaan noista ihmisistä edes toimittajia.

[anatall]

Tyrskähdin ääneen, kun luin tuota mediapoliitikko Nurmen kuvaelmaa siitä, mitä Halla-ahon olisi PITÄNYT sanoa haastattelussa.
Aina vaan absurdimpaa on tuo sosialistien touhu.
Laten kannattaisi itsensä alkaa poliitikoksi, kun kerran tuntuu tuntevan vetoa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Vasemmistoliitto ottaa todennäköisesti mielellään kuntavaaliehdokkaaksi. Vaikka naama onkin kuin Bubblesilla.

Ottaen huomioon, että Nurmen Late kirjoitti myöskin Jussi Halla-ahon muistelmat ilman, että kysyi Jussi Halla-aholta mitään niin tämähän on ihan luonnollista jatkumoa.

[Jaska Pankkaaja]

Toimittaja Seija Vaaherkumpu [aiheena viime viikkojen islamistiset terrori-iskut]
Kristityt, usein äärioikeistolaiset nuoret tai nuorehkot miehet ovat useissa maissa radikalisoituneet. Tästä on merkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja monissa muissa maissa. Miten heidän tekemänsä teot eroavat vai eroavatko ne ääri-islamistisista iskuista?
- -

Ööö, silleen että muslimit leikkaavat päitä poikki ja näitä jeesus-ääärioikeita löytyy lähinnä toimittelian mielikuvituksessa?

[Puskistahuutelija]

Halla-ahon kannanotto on ns. spot on. Liberaalit eivät missään vaiheessa ole hyväksyneet, että he hävisivät neljä vuotta sitten, vaan sen sijaan ovat omaksuneet asenteen että Trump on epälegitiimi presidentti, jolloin kaikki hänen tekonsa ovat epälegitiimejä. Tämä siitä huolimatta, että Trump voitti sen pelin, jota pelattiin eli kisan valitsijamiehistä. Liberaalit ovat nyt parkuneet neljä vuotta, että he voittivat tammessa, vaikka todellisuudessa pelattu peli oli shakki. Sen sijaan, että ymmärtäisivät hävinneensä, ovat he yrittäneet poistaa Trumpin virasta päivästä numero yksi lähtien ja pyrkineet kaikin tavoin epälegitimisoimaan vaaleilla valitun johtajan politiikkaa ja sen toteuttamista. Ja kaikki tämä on perusteltu Venäjä-möröllä kun eivät vain suostu myöntämään itselleen, saatika muille, että heidän ehdokkaansa vetämä kampanja oli todella heikko ja että Trumpin kampanja onnistui paljon paremmin.

Koska kyse on Venäjä-möröstä, kaikki yritykset Trumpin virasta poistamiseksi on nähty legitiimeinä ja perusteltuina, vaikka ne ovat olleet todella monella rintamalla (kauniisti sanoen) poikkeuksellisia. Muellerin lähes kaksi vuotta kestänyt ja kymmeniä miljoonia maksanut, poikkeuksellisen pitkälle ulottunut tutkinta päätyi johtopäätökseen, jollaista ei ole koskaan missään vakavasti otettavassa tutkinnassa tehty: jätettiin ratkaisu ilmaan kun ei suostuttu sanomaan, onko Trump syyllinen vai ei ja pyyhittiin syyttömyysolettamalla lattiaa. Viraltapanon osalta tapahtui mahdollisesti vielä oudompia asioita, kun edustajainhuoneen demokraatit estivät republikaanien haluamia todistajia tulemasta sekä demokraatit panttasi todistajanlausuntoja ilman pätevää syytä siinäkin vaiheessa kun asian käsittely oli edustajainhuoneen osalta päättynyt. Lisäksi viraltapanon artiklat olisivat olleet hyvin laaja-alaisia ja vahingollisia presidentti-instituutiolle, mikäli ne olisivat menneet läpi. Laaja-alaista valtaa käyttävän instituution syyttäminen vallan väärinkäytöstä ja kongressin työn estämisestä on melkoista tulella leikkimistä.

Halla-ahon näkemys on siis täysin perusteltu, mutta tätä ei voi sen puoleen Seija Vaaherkumpu kuin Lauri Nurmikaan ymmärtää, koska he myös pitävät Trumpia epälegitiiminä presidenttinä, jonka kaikki teot vallassaolon aikana ovat olleet epälegitiimejä.

Mitä tulee Lauri Nurmen kirjoitukseen, en osaa sanoa, onko tuo henkilöhaastattelu vai mielipidekirjoitus. Tämä on yleisesti ongelma suomalaisessa journalismissa, jossa toimittajat tunkevat omia näkemyksiään ja mielipiteitään sellaiseen juttutyyppiin, johon ne eivät kuulu. Miksi Lauri Nurmi ei kirjoittanut henkilöhaastattelua Halla-ahosta ja antanut hänen sanoa sanottavansa, jonka jälkeen olisi liittänyt jutun kylkeen oman kolumninsa, jossa hän olisi haastanut Halla-ahon näkemyksen? Silloin kokonaisuus olisi ollut journalistisesti tasapainossa.

Tällainen journalistinen oman egon kasvattaminen ja perusasioista joustaminen poliittisen agendan takia on yksi syy, miksi luottamus mediaan laskee kovaa vauhtia.

[Roope]

Kirja-arvio: Halla-ahosta epävirallinen elämänkerta

Lauri Nurmi: Jussi Halla-aho - epävirallinen elämänkerta (Into 2020)

MTV 8.11.2020

Toimittaja, tietokirjailija Lauri Nurmi on tehnyt perussuomalaisten puheenjohtajasta Jussi Halla-ahosta elämänkerran, johon kirjan kohde ei ole halunnut antaa haastattelua – siksi siis "epävirallinen" elämänkerta. Nurmi on työssään politiikan toimittajana tavannut ja haastatellut Halla-ahoa lukuisia kertoja ja kirjoittaja on myös vieraillut lukuisissa perussuomalaisten tilaisuuksissa. Tämän lisäksi kirjan lähteinä on käytetty muita haastatteluja, blogikirjoituksia sekä historialähteitä.

Kirjan ehkäpä yllättivin anti on kertomus Halla-ahon sukutaustasta, joka on suomalaisittain varsin komea. Halla-aho kuuluu äitinsä puolelta Bergrothien mahtisukuun, josta on tullut 1700-luvulta lähtien virkamiehiä ja alueellisia mahtihahmoja. Sukutaustan peruja on myös vahva oikeistolainen mielenmaisema. Nurmi antaa ymmärtää, että sukutausta on ollut merkittävä vaikuttaja Halla-ahon nousussa yhteiskunnalliseen eliittiin.

Niin antaa ymmärtää ja korostaa sitä. Jussi Halla-ahon poliittisen uran kaikki askeleet ovat kuitenkin yleisessä tiedossa, eikä niillä ole mitään tekemistä sukutaustan kanssa.

Kenenkään muun tapauksessa ei väännettäisi Nurmen lailla tyhjästä tällaista tarinaa hyväosaisesta koulukiusaajasta.

Kirjassa käydään läpi Halla-ahon nousu Helsingin kaupunginvaltuustoon, eduskuntaan, europarlamenttiin ja lopulta perussuomalaisen puolueen puheenjohtajaksi. Samalla on kuvattu, kuinka vanha vennamolainen puolue on muuttunut vähitellen maahanmuuttokriitikoiden puolueeksi Timo Soinin vastustelusta huolimatta.

Tarina siitä, että maahanmuuttokriittisyys hiipi hiljaa puolueeseen Soinin estelyistä huolimatta, on naurettava.

Totuus on toinen, sillä Soini itse pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran vasta Tony Halmeen siivellä. Eikä Halme ollut analyyttisesti maahanmuuttokriittinen vaan veti huomion saamiseksi mahdollisimman törkeää roolia Soinin kannustaessa.

Muutoinkin kirjassa tuodaan hyvin esille, kuinka Timo Soini näki Halla-ahon lisäävän mukavasti puolueen kannatusta mutta ei ilmeisesti ymmärtänyt, että koko hänen luomuksensa oli vaarassa ajautua "maahanmuuttokriitikoiden" käsikassaraksi – kuten sitten lopulta kävikin.

Tämä taas on osittain totta. Soini ei piitannut, millä keinoilla ääniä saadaan, kunhan hän saa haluamansa.

En kuitenkaan usko, että Soini ei nähnyt tulevaisuutta. Soini ryhtyi todennäköisesti suunnittelemaan loppupeliään ulkoministerinä ja oman puolueensa hajottajana jo vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn ja hallitusneuvotteluiden aikaan.

Lauri Nurmen kirjoitustyyli on sujuvaa ja selkeää ja johtopäätöksetkin vaikuttavat suurelta osin vakuuttavilta. Ongelmia tuottaa lähinnä se, että Nurmi selittää kirjassaan Halla-ahon toimia aivan liikaa. Nurmi ikään kuin pelkää, että lukija ymmärtää väärin Halla-ahon puheita ellei Nurmi kaikkitietävänä kerro, miten mistäkin asiasta pitää ajatella. Tämä on lähinnä lukijan aliarviointia.

Kun Halla-aho saa lapsen ja kertoo blogissaan, että muidenkin pitäisi hankkia lapsia, Nurmi selittelee pitkään, kuinka tällainen suora puhe on vähintäänkin loukkaavaa, koska pitää ajatella myös kaikkia niitä pariskuntia, jotka tahdostaan huolimatta eivät saa lapsia. Tähän turhanpäiväiseen päivittelyyn Nurmi käyttää puoli sivua ja tällaisia puolen sivun "näin oikeasti pitäisi ajatella"-kohtia on kirjassa tuon tuostakin. Nurmi ei todellakaan jätä lukijaa yksin vaan neuvoo jatkuvasti.

Kertoo tyylilajin ja uskottavuuden asteen. Tällaista ei tehtäisi kenestäkään muusta.

Mutta jos sivuuttaa nämä selittelysivut, kirjasta saa hyvän kuvan Halla-ahon poliittisesta toiminnasta ja tyylilajista. Myös monet ristiriitaisuudet Halla-ahon puheissa ja kirjoituksissa tulevat ainakin epäsuorasti esille.

Jos esimerkiksi perussuomalaiset eivät luota Venäjään, miksi EU-tasolla ollaan monien Venäjälle myönteisten puolueiden yhteistyökumppaneita tai miksi "Venäjän propagandaan kytköksissä olevan" MV-lehden tuotoksia jaettiin somessa kritiikittä.

Samaa voisi tietysti kysyä myös muilta suomalaisilta puolueilta, jotka kaikki toimivat euroryhmissään tavalla tai toisella kyseenalaisten puolueiden kanssa, mutta yhteistyötä tehdään varmaankin siksi, että muilla suurimmilla euroryhmillä on sellaisia tavoitteita kuin liittovaltio, kun taas PS:n euroryhmän puolueiden Venäjä-kannat eivät näy olennaisesti päivittäisessä EU-yhteistyössä.

Tai jos vastustetaan (haitallisista) maahanmuuttoa, niin minkälainen maahanmuutto lopulta hyväksytään – siitä ei juuri selvyyttä saa. Ja kun kaikki mahdolliset maahanmuuttajien rikokset tuodaan äänekkäästi esille, miksi suomalaisten itsensä tekemiä vastaavia rikoksia ei samalla tavalla nosteta tikun nokkaan. Näitä Nurmi kyselee ihan perustellusti.

Jaa että perustellusti. Täytyy olla sokea ja kuuro, jos nämä kannat eivät ole tulleet jo moneen kertaan selviksi, ikään kuin niitä tarvitsisi tervejärkiselle ihmiselle edes selittää.

Nurmi myös pohtii, ovatko jotkut Halla-ahon näkemykset naisvihaa ja voidaanko hänen kirjoituksia ja puheita tulkita juutalaisvihamielisiksi. Juutalaisuus-teemassa kyse ei ole Nurmen mukaan sattumalipsahduksista vaan tietoisista, ei-satiirisista näkemyksistä.

Ei olekaan kyse sattumalipsahduksista, sillä Halla-aho oli kritisoinut holokaustikeskustelua, ei juutalaisia, kuten Nurmi yritti antisemitismistä syyttäessään spinnata.

Epävirallinen elämänkerta Halla-ahosta on hyvä avaus halla-aholaiseen maailmantulkintaan. Koska tämä kirja on osin myös mielipidekirjoitus, kaino toiveeni on, että joku tutkija ottaisi Halla-ahon blogikirjoitukset kunnolla tutkittavaksi. Halla-aho voi tulevaisuudessa olla hyvinkin merkittävä poliittinen toimija Suomessa, joten olisi vain kansalaisten palvelemista selvittää, mitä Halla-aho todella ajattelee.

Tai mitäs jos muiden Halla-ahon kirjoituksista tekemien tulkintojen sijaan julkaistaisiin Halla-ahon omia kirjoituksia, niin ihmiset voisivat itse tutustua siihen, mitä Halla-aho ajattelee?

Tai kun kirjoituksista on jo aika kauan aikaa, niin miten olisi sellainen vallankumouksellinen idea, että kysyttäisiin Halla-aholta itseltään, mitä hän nykyään ajattelee? Tulisi kaikille selväksi, millainen maahanmuutto on hyväksyttävää ja miksi maahanmuuttajien rikoksilla on erityistä merkitystä, kun nämä toimittaja Nurmea näköjään kiinnostavat.

[Eisernes Kreuz]

Ilmeisesti nämä Halla-ahon kriitikot tietävät Halla-ahoa paremmin, mitä hän todellisuudessa ajattelee.

Kun kyse on kuitenkin vielä elävien kirjoissa olevasta poliitikosta, niin aika luonteva lähtökohta tulkinnoille olisi kysyä mieheltä itseltään. Sellainen ei kuitenkaan sovi nykyään vallalla olevaan asenteelliseen agendajournalismiin tai -tutkimukseen, joka tahtoo saarnata ihmisille, mitä mieltä heidän on jostain asiasta oltava.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Halla-ahon ja Trumpin kaltaiset punavihreää narratiivia vastavirtaan omaa tietään kulkevat henkilöt ovat kontrollifriikille vasemmistolle kauhistus. Vasemmistossa ollaan totuttu että narratiivin sallima ilmaisun- ja mielipiteenvapaus kapenee jotain kuviteltua luonnollista uraansa pitkin koko ajan kohti alati tiukkenevia standardeja, kunnes kaikki noudattavat nöyrästi itsesensuurin sääntöjä eikä kenenkään tarvi enää ikinä pelätä loukkaantuvansa mistään ja kaikki ovat onnellisia.
Välillä kun joku cuckoomuslainen, suvakkijulkkis tai yksityinen yritys unohtaa mainita yhden kymmenistä sukupuolista, tai lipsauttaa sanan "rotu" joita ei narratiivin mukaan ole paitsi silloin kun rotua sorretaan, hänet laitetaan lausumaan määrätyt synnintunnustukset ja katumusharjoitukset, ja maailma kulkee taas radallaan - ja nämähän lähtevät aina mukaan tähän leikkiin jotteivät tule "canceloiduksi" kuten on nähty. Kun taas Trump tai Halla-aho sanovat jotain narratiiviin sopimatonta mikä täyttää epämääräiset mikro- tai makroagression määritelmät, valahtaa punavihreistöllä ruskeat housuun koska nuo eivät lähde pelaamaan kontrollifriikkien luomilla säännöillä ja pyytele järjettömästi anteeksi. Miten nuo julkeavat sanoa jotain mitä me olemme kieltäneet eivätkä edes myönnä syyllisyyttään?! Ja vielä pahempaa, emme pysty "canceloimaan" heitä kuten viihdejulkkiksia. Liberaalitkin fantasioivat koko Trumpin presidenttikauden ajan "canceloivansa" hänet viralta millä tahansa syyllä tai verukkeella.
Oletteko koskaan huomanneet että erityisesti punavihreään narratiiviin kuuluu usein painottaa että "vielä nykypäivänä", "2000-luvulla", "vuonna 2020" joku tekee X tai sanoo Y? On sitten kyse sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, punavihreiden kieltämästä sanastosta, päästöjen vähentämisestä, maahanmuuttopolitiikasta, vähän mistä vain.
Tämä johtuu siitä että vihervasemmistossa kuvitellaan, marksistisen teorian mukaisesti, että yhteiskunta kulkee vääjäämättä tiettyä luonnollista lineaarista kehityskulkua pitkin - feodaalisesta maatalousyhteikunnasta - teollisen kapitalistismin kautta - välivaiheessa sosialismi - kunnes saavutetaan unelmat täyttävä kommunistinen päämäärä, utopia, jolloin yhteiskunta on valmis, taivaalta sataa mannaa, joissa virtaa maitoa ja hunajaa ja taantumukselliset kapitalistit on likvidoitu. Mikä tahansa punavihervasemmiston linjasta poikkeava kehityssuunta on taantumusta, ja he haluavat kontrolloida ihan jokaista yhteiskunnan ja yksityisen elämän osa-aluetta - samalla kutsuen itseään "liberaaleiksi".
Jos punavihreä kuvittelee että nyt yhteiskunnallinen kehitys on tällä janalla kohdassa X, hän ei voi käsittää että joku tavoittelee asiaa joka punavihreän ajatusmaailman mukaan kuuluu janalla pisteeseen X-1. Tätä "kehitystarinaa" vastaan poikkeavat ovat taantumuksellisia voimia jotka jarruttavat tätä ainoaa oikeaa ja autuaaksi tekevä kehityssuuntaa. Siinä on syy vihervasemmiston irrationaalisiin itkupotkuraivareihin niitä kohtaan jotka julkeavat poiketa doktriinista, ja miksi muita näkemyksiä esittävät julistetaan epäihmisiksi - samalla uskonnollisella kiihkolla miksi äärikristityn mielestä joku joka ei halua omistautua Kristuksen uutta vääjäämätöntä tulemista ja iänkaikkista elämää varten pelaa paholaisen joukkueessa, punavihreälle on käsittämätön paikka miten joku julkeaa kuvitella että yhteiskuntaa, tai edes jotain yhteiskunnan osa-aluetta voisikin kehittää suuntaan A ja/tai B, kun on sanomattakin itsestäänselvyys että sen luonnollinen kulkusuunta Marksilaisen teorian mukaan on suunnassa X!

[pienivalkeapupu]

^^^ "Halla-aho voi tulevaisuudessa olla hyvinkin merkittävä poliittinen toimija Suomessa"

Tirsk. Oliko tahallinen nykyfreudilainen lispahdus, vaiko ihan putipuhdasta vihtuilua?

[Jorma M.]

Miksi Lauri Nurmi ei kirjoittanut henkilöhaastattelua Halla-ahosta ja antanut hänen sanoa sanottavansa, jonka jälkeen olisi liittänyt jutun kylkeen oman kolumninsa, jossa hän olisi haastanut Halla-ahon näkemyksen? Silloin kokonaisuus olisi ollut journalistisesti tasapainossa.

Siksi että Nurmi on salakokoomuslainen pyrkyri joka on laskenut etenevänsä salakokoomuslaisena Suomen Vastuumedian kentässä päätoimittaja- ja jopa kustantajatasolle. Sehän on täydellinen yhdistelmä kun on olevinaan huolissaan kuvitelluista ihmisoikeuksista mutta onkin rotarysukuinen pienituloisten nitistäjä. Nurmi taannoin lietsoi kolumnissaan kaikkiin mahdollisiin työttömien ja nollasopparilaisten lisäkyykytyksiin.

[Jouko Piho]

Jussi Halla-aho – Epävirallinen elämäkerta

Kun sain tietää, että tietokirjailija ja Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmelta on ilmestynyt lokakuussa 2020 kirja "Jussi Halla-aho – Epävirallinen elämäkerta", halusin lukea sen heti sekä arvostamani Halla-ahon että Nurmen takia, koska pidin hänen edellistä kirjaansa "Perussuomalaisten hajoamisen historia" hyvänä ja asiallisena kuvauksena tapahtuneista asioista.

Kun olen nyt lukenut Nurmen uusimman kirjan Halla-ahosta, on pakko sanoa, että tämän kirja-arvion tekeminen on vaikeampaa kuin koskaan ennen. Syy on se, että Nurmi on laittanut tekstiinsä paljon Halla-ahoon liittyviä kielteisiä, mutta jo vanhentuneita asioita sekä mielestäni hiukan liian paljon omia kielteisiä mielipiteitään, että minun, joka arvostan Halla-ahoa olematta kuitenkaan kaikesta samaa mieltä, oli välillä vaikeaa lukea kirjaa. Mutta teen silti tämä arvion, koska Nurmen kirjassa on paljon myös ansioita.

Nurmi itse sanoo loppukiitoksissa seuraavasti: "Arvoiltaan neutraaliin esitystapaan en ole pyrkinyt. Se olisi mahdotonta, koska sanat, lauseet ja virkkeet ovat aina valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia." OK, mutta oma mieltymykseni olisi kuitenkin sellaisen kerronnan puolella, jossa kirjoittaja ainakin pyrkii olemaan mahdollisimman neutraali.

Kirja on siis epävirallinen eli Jussi Halla-aho ei suostunut Nurmen haastattelupyyntöön tätä kirjaa varten, mutta aiempina vuosina Lauri Nurmi on haastatellut Halla-ahoa kymmeniä kertoja työssään Alma Median politiikan toimittajana.

Kysyin 15.11.2020 sähköpostitse Halla-aholta, onko hän lukenut kirjaa ja mitä mieltä hän on siitä.

Jussi vastasi: "En ole lukenut kirjaa. Uutisoinnin perusteella se edustaa sottakirjallisuutta, jossa esitetään kummallisia, mustamaalaavia väitteitä ja kierrätetään uutisissa vuosia esiintyneitä tietoja ja oletuksia.
En juuri tunne Nurmea. Näyttää siltä, että Perussuomalaisten hajoaminen -kirjan tuoma huomio nousi hänellä päähän. Hänellä on voimakas kielteinen asenne perussuomalaisia kohtaan yleensä ja minua kohtaan erityisesti, eikä hän pyri piilottamaan tätä kolumneissaan ja muissa puheenvuoroissaan.
Yksityiskohtana voisi mainita, että hän antaa ymmärtää haastatelleensa kirjaa varten lukuisia sukulaisiani. Todellisuudessa hän ei ole haastatellut yhtäkään sellaista sukulaista, jonka kanssa olisin ollut vuosiin missään tekemisissä. Julkisuudessa nähdyt sitaatit ovat yhdeltä ei-läheiseltä sukulaiselta, joka on aktiivinen vasemmistolainen ja jonka kanssa en ole ollut missään yhteyksissä ainakaan 15 vuoteen."

Ymmärrän Jussia. Olen ollut Jussi Halla-ahon tukija jo vuodesta 2010 lähtien, kun laitoin julkisuuteen kirjoitukseni, jossa puolustin häntä valtakunnansyyttäjä Mika Illmanin aiheettomien rikossyytteiden johdosta, jotka johtuivat siitä, että Illman ei ymmärtänyt, tai ei halunnut ymmärtää, Halla-ahon poikkeuksellisen säkenöivien ja haastavien kirjoitusten perimmäistä tarkoitusta. Halla-aho tuomittiin sakkoihin, mikä on häpeä Suomen oikeuslaitoksen historiassa.

Mutta kirjaan palatakseni sanoisin, että siinä on monia sellaisia asioita, joita minä en ole aiemmin tiennyt eikä varmaan moni muukaan. Ensinnäkin Nurmi valottaa varsin hyvin Jussi Halla-ahon lapsuutta ja nuoruutta. On sydäntäsärkevää lukea Jussin kokemasta koulukiusaamisesta jopa opettajien taholta ja hänen alkoholisti-isänsä Yrjön aiheuttamista ongelmista, mitä paikkasi sairaanhoitajana työskennelleen Ulla-äidin rakkaus. Muutenkin perheessä kannustettiin sivistykseen, lukemiseen, tieteeseen ja koulunkäyntiin.

Kirjassa tulee myös hyvin esiin se, että Jussi Halla-ahon sukutausta on yläluokkainen. Hän edustaa juuriltaan suomenruotsalaista pappis- ja kulttuurisukua, johon kuuluu esimerkiksi elokuvaohjaaja Zaida Bergroth. Halla-aho polveutuu Ulla-äitinsä puolelta perheestä, jossa on katkeamatta kirjoitettu ylioppilaiksi vuodesta 1738 alkaen.

Sekä isän- että äidinpuolelta sukujuuret vievät Etelä-Pohjanmaalle Alajärvelle. Isoisä Leopold "Poju" Bergroth toimii kunnanhallituksessa ja isoäiti Eeva Bergroth kunnanvaltuustossa kokoomuksen edustajana.

Myös Nurmen kuvaus Jussi Halla-ahon isyyden kokemuksista on asiallista tekstiä ja itse asiassa varsin hellyttävää lukemista. Halla-aho oli todella iloinen ensimmäisen tyttärensä syntymän johdosta ja olisi halunnut jatkaa isyysvapaataan ollakseen koti-isä, mutta se ei ollut kuitenkaan mahdollista.

Kirjassa tulee esille myös Halla-ahon uskonnolliset näkemykset. Nuoruuden kapinavaiheessa Halla-aho erosi kirkosta eikä ole liittynyt siihen takaisin, mutta siitä huolimatta Halla-aho arvostaa uskonnon merkitystä ja sanookin itseään tapaluterilaiseksi.

Lapset on myös kastettu kirkollisesti. Lapsia on yhteensä viisi, joista nejä on yhteisiä Hilla-vaimon kanssa ja yksi on avioliiton ulkopuolisen kahdeksan vuotta kestäneen salasuhteen seuraus. Kun Halla-ahoa on kärvistelty tästä, hän ei ole halunnut alkaa selitellä mitään. Ymmärrän kyllä sen. Minulle riittää se, että Halla-aho on tunnustanut tosiasiat. Iloitsen myös siitä, että kaikesta huolimatta Jussin ja Hillan avioliitto ei kärsinyt haaksirikkoa, vaan he jatkavat yhdessä edelleen.

Kirjassa kerrotaan myös Halla-ahon kielteisestä suhtautumisesta armeijaan menoon, jonka takia hän suoritti siviilipalvelun nuorisotalolla Hyvinkäällä. Noustuaan julkisuuden henkilöksi lähes 20 vuotta myöhemmin Halla-aho on usein harmitellut asepalveluksesta kieltäytymistään.

Mikä lienee sitten ollut todellinen syy, mutta Nurmi arvelee, että Halla-aho valitsi siviilipalveluksen, koska armeijassa hänen olisi pitänyt leikata pitkät hevihiukset.

Kirjassa kuvataan myös Halla-ahon toimintaa isänmaallisessa Sisu-järjestössä ja kerrotaan Halla-ahoa voimakkaasti tukevasta Hommaforumista, jossa Jussia kutsutaan Mestariksi. Onhan se vähän liioiteltua, mutta toisaalta on kiistatonta, että Jussi Halla-aho on pystynyt parhaiten tuomaan esille Suomeen kohdistuneen haíttamaahanmuuton monia ongelmia.

Ehkä kaikkein kuumin kohta on kirjassa esille tuodut viittaukset Halla-ahon nuoruuden kirjoituksiin ja Scripta-blogin teksteihin, joissa on välillä melkoisen voimakasta väkivaltakieltä ja etnonationalistista paatosta.

Hyvä esimerkki on metallimusiikkiin keskittyvässä, pienlevikkisessä monistetussa Fear-fanilehdessä ollut Halla-ahon haastattelu vuonna 1991. Fearin toimittaja kysyy: "Haluaisitteko olla orjakauppiaita?" Halla-aho vastasi: "Minä haluaisin ainakin piiskata ja komennella neekereitä." Bändin nokkamies eli Halla-aho sanoi myös lehtijutussa: "Minä olen arjalainen ja ylpeä siitä."

Tämä 20-vuotiaan Halla-ahon rasistinen lausunto on juuri sellainen, joka täytyy ymmärtää nuoruuden kypsymättömänä uhona eikä sen takia nyt 49-vuotista Halla-ahoa kannata teilata. Useimmilla ihmisillä on ollut nuorempana, jolloin he luulivat tietävänsä kaiken, monia sellaisia ajatuksia, joita he ovat myöhemmin katuneet eivätkä ole kannattaneet enää pitkään aikaan.

Tämä on tullut hyvin selväksi Halla-ahon kohdalla, ja tähän Nurmikin kiinnittää huomiota, että viime aikoina, kun Halla-aho ei ole enää nuori vihainen mies, vaan suuren suomalaisen puolueen puheenjohtaja, Halla-aho on tuominnut oman nuorisojärjestönsä edustajien etnonationalismin, jota hän itse ennen kannatti.

Nurmi kysyykin aiheellisesti: "Onko Jussi Halla-aho maltillistunut?" Jostain syystä Nurmi ei halua vastata kysymykseensä, vaan hän luottaa lukijaan ja antaa lukijan muodostaa vapaasti käsityksensä Jussi Halla-ahosta.

Oma käsitykseni on, että tietenkin ihminen maltillistuu, kun ikää ja vastuullista valta-asemaa tulee lisää. Eikä Halla-aho ole poikkeus tästä yleisestä säännöstä. On täysin selvää, että Halla-ahon Perussuomalaisilla ei ole mitään asiaa hallitukseen, jos Halla-aho toisi edelleen jyrkkiä mielipiteitään esille kuten nuorempana.

Kun Halla-aholta on kysytty hänen nykyistä kantaansa moniin nuoruuskirjoitustensa äkkivääriin kohtiin, Halla-aho ei ole halunnut kommentoida. Ymmärrän kyllä senkin. Jos nimittäin Halla-aho alkaisi selitellä aikaisempia kannanottojaan, se olisi kyllä loputon ja upottava suo. On parempi, että ihmiset ymmärtäisivät nuoruuden radikalismia ja kiinnittäisivät enemmän huomiota tämän päivän mielipiteisiin.

Mielestäni tämän voi ymmärtää ja hyväksyä. Ainoa huoli on tietysti se, ettei Halla-ahon hallitushalut johda siihen samaan, mitä tapahtui viimeksi kun PS oli Soinin johdolla hallituksessa eli liiallisiin kompromisseihin ja sen myötä kannatuksen dramaattiseen laskuun.

Suosittelen Lauri Nurmen kirjaa Halla-ahosta kaikille politiikasta, lähihistoriasta, Perussuomalaisista ja Jussi Halla-ahosta kiinnostuneille ihmisille.

Nurmi itse kirjoittaa lopussa seuraavasti: "Kirja on kirjoitettu kaikille Jussi Halla-ahosta ja suomalaisesta yhteiskunnasta kiinnostuneille – niin kohdetta kannattaville kuin häneen kriittisesti suhtautuville ihmisille. Tekstiä ei ole kirjoitettu puolesta eikä vastaan, koska jokaisessa meissä on monta puolta."

Kirjan luettuani olen samaa mieltä. Nurmen teos ei ole Halla-ahon mainitsemaa sottakirjallisuutta. Sain sellaisen käsityksen, että Nurmi on pyrkinyt vilpittömästi tuomaan totuutta esille. Ainoa hankaluus on se, minkä jo mainitsin arvioni alussa, että Nurmi tuo mielestäni hiukan liikaa esille myös omaa maailmankatsomustaan, mikä värittää hänen suhtautumistaan Halla-ahon käsityksiin.

Suosittelen kirjan lukemista myös Jussi Halla-aholle, ettei hän olisi vain muiden raporttien varassa. Halla-aho kirjoitti minulle lähettämässään viestissä, että Lauri Nurmella olisi voimakas kielteinen asenne häntä kohtaan. Uskallan olla eri mieltä. Kirjan perusteella Nurmella ei ole vahvaa negatiivista asennetta Halla-ahoa kohtaan. Koin, että kirja on kirjoitettu, koska Nurmi arvostaa Halla-ahoa. Ei hän muutoin olisi tehnyt sen eteen tuhansia työtunteja. Kohde on selvästi Nurmelle tärkeä, koska hän tietää, että Jussi Halla-aho, nuoruuden pitkätukkainen hevimetallimuusikko ja sittemmin monia kieliä hallitseva kielitieteilijä ja tohtori, on alun vastahakoisuuden jälkeen noussut briljantilla älyllään ja purevalla havaintokyvyllään Suomen politiikan huipulle pysyäkseen siellä vielä pitkään.

[Veturinainen]

^ Siteeraat Jussin sinulle lähettämää sähköpostia. Pyysitkö ja saitko luvan lainata sitä julkisesti?

[Huppupelikaani]

... Lapsia on yhteensä viisi, joista kolme on yhteisiä Hilla-vaimon kanssa ja kaksi on avioliiton ulkopuolisen kahdeksan vuotta kestäneen salasuhteen seurauksia. ...

Lapsia on viisi, mutta eikös neljä ole Hillan kanssa yhteisiä. Vai onko minulta mennyt jotain pahasti ohi?

[Nuivettunut Han-nenetsi]

... Lapsia on yhteensä viisi, joista kolme on yhteisiä Hilla-vaimon kanssa ja kaksi on avioliiton ulkopuolisen kahdeksan vuotta kestäneen salasuhteen seurauksia. ...

Lapsia on viisi, mutta eikös neljä ole Hillan kanssa yhteisiä. Vai onko minulta mennyt jotain pahasti ohi?

Oikeassa olet, tuossa kohtaa Pihon kirjoituksessa on asiavirhe. Nopeasti googlaamalla esim Wikipedia toteaa näin:

Halla-aho avioitui filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa vuonna 2002.[154] Heillä on neljä lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat.[155][156] Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin Eirassa.[156] Vuoden 2017 kesällä paljastui julkisuudessa, että Halla-aholla on myös vuonna 2015 syntynyt lapsi helsinkiläisnaisen kanssa, jonka kanssa Halla-aholla on ollut suhde vuodesta 2009 lähtien.[157]

Sama fakta löytynee aika helposti myös monesta muusta lähteestä jos jaksaa hakea (minä en). @Jouko Piho voitko ystävällisesti korjata tekstistäsi tuon kohdan tai kiistää virheen lisätiedoilla lähteineen?

[Jouko Piho]

Kävin korjaamassa Halla-ahon lapsiin liittyviä kohtia. En tiedä sitten, ovatko Wikipedian tiedot oikeita. Minulle jäi kirjasta se mielikuva, että Halla-aholla oli kaksi lasta tämän avioliiton ulkopuolisen suhteen kanssa. Mutta kun yritin tarkistaa sitä, en löytänyt kyseistä kohtaa.

Koska näin on, niin päätin kuitenkin laittaa tekstiini minulle ehdotetun korjauksen. Jos myöhemmin käy kuitenkin ilmi, että alkuperäinen tieto on oikea, niin käyn sitten tekemässä korjauksen korjaukseeni.

[Pro life]

Ehkä kaikkein kuumin kohta on kirjassa esille tuodut viittaukset Halla-ahon nuoruuden kirjoituksiin ja Scripta-blogin teksteihin, joissa on välillä melkoisen voimakasta väkivaltakieltä ja etnonationalistista paatosta.

Hyvä esimerkki on metallimusiikkiin keskittyvässä, pienlevikkisessä monistetussa Fear-fanilehdessä ollut Halla-ahon haastattelu vuonna 1991. Fearin toimittaja kysyy: "Haluaisitteko olla orjakauppiaita?" Halla-aho vastasi: "Minä haluaisin ainakin piiskata ja komennella neekereitä." Bändin nokkamies eli Halla-aho sanoi myös lehtijutussa: "Minä olen arjalainen ja ylpeä siitä."

Tämä 20-vuotiaan Halla-ahon rasistinen lausunto on juuri sellainen, joka täytyy ymmärtää nuoruuden kypsymättömänä uhona eikä sen takia nyt 49-vuotista Halla-ahoa kannata teilata. Useimmilla ihmisillä on ollut nuorempana, jolloin he luulivat tietävänsä kaiken, monia sellaisia ajatuksia, joita he ovat myöhemmin katuneet eivätkä ole kannattaneet enää pitkään aikaan.

Jos kirjan kirjoittaja ei ole opastanut lukijaa tajuamaan, että tuollaiset "lausunnot" ovat haastateltavien tai haastattelijan keksimää huumoria, olisit voinut päätellä sen itsekin. Kuuluu musiikkilehtien tyylilajiin. Joten eiköhän tämäkin ole esimerkki siitä, että Nurmella on agendansa, minkä nyt ei luulisi olevan mitenkään vaikeaa hahmottaa. Jos Kokoomuksella olisi Halla-ahon kaltainen suvereeni hahmo riveissään, tällaisia kirjoja ei edes kirjoitettaisi. Kuka ikinä edes haluaisi lukea jonkun Petteri Orpon elämästä ennen politiikkaa, jos sellaista on ollutkaan?

[Tragedian synty]

Hyvä esimerkki on metallimusiikkiin keskittyvässä, pienlevikkisessä monistetussa Fear-fanilehdessä ollut Halla-ahon haastattelu vuonna 1991. Fearin toimittaja kysyy: "Haluaisitteko olla orjakauppiaita?" Halla-aho vastasi: "Minä haluaisin ainakin piiskata ja komennella neekereitä." Bändin nokkamies eli Halla-aho sanoi myös lehtijutussa: "Minä olen arjalainen ja ylpeä siitä."

Tämä 20-vuotiaan Halla-ahon rasistinen lausunto on juuri sellainen, joka täytyy ymmärtää nuoruuden kypsymättömänä uhona eikä sen takia nyt 49-vuotista Halla-ahoa kannata teilata. Useimmilla ihmisillä on ollut nuorempana, jolloin he luulivat tietävänsä kaiken, monia sellaisia ajatuksia, joita he ovat myöhemmin katuneet eivätkä ole kannattaneet enää pitkään aikaan.

Halla-aho on vuosia sitten tällä foorumilla kiistänyt, että tuo haastattelu olisi aito:

Tykkäätsä Jussi piiskata ja komennella neekereitä? Tämmöinen kiertää facebookissa

Hesarin toimittaja soitti ja kysyi kommenttia. En tiedä, mikä tuo on. Ei ainakaan aito.

[sattuma]

^ Siteeraat Jussin sinulle lähettämää sähköpostia. Pyysitkö ja saitko luvan lainata sitä julkisesti?

Ei tuollaisen sähköpostin lainaamiseen tarvita lupaa.

Olen lukenut kirjan. Nurmen visio poliitiikasta on aika epärealistinen.
Hän olettaa politiikan olevan yhtä suurta suunnitelmaa, jossa esimerkiksi Halla-aho siirtyy  suunnitelman mukaisesti pisteestä A pisteeseen B. Tosiasiassa poliitikko on ajopuu, joka laskee koskea alas täysin satunnaisesti.

Kirjasta näkyy, kuinka Nurmi valitsee faktoja niin, että Halla-ahon matka Tampereelta nykyhetkeen on yhtä suora kuin ratakisko.

Eräs esimerkki mustamaalauksesta on tämä juutalaisuus. Kirja ei mainitse, että Halla-aho on pro Israel.

Kaiken tämän keskellä seuraan häkeltyneenä suvaitsevaista retoriikkaa, jossa minä olen juutalaisia mörköjä kaikkialla näkevä piilonatsi. Jossa minä salaa ja piilossa kannatan väkivaltaa, fasismia ja totalitarismia. Vaikka näin olisikin, ainakin minä teen sitä hienotunteisesti piilossa.Kaiken tämän keskellä seuraan häkeltyneenä suvaitsevaista retoriikkaa, jossa minä olen juutalaisia mörköjä kaikkialla näkevä piilonatsi. Jossa minä salaa ja piilossa kannatan väkivaltaa, fasismia ja totalitarismia. Vaikka näin olisikin, ainakin minä teen sitä hienotunteisesti piilossa.

https://www.halla-aho.com/scripta/rauhanmarssi_helsingissa.html

[Veturinainen]

^ Siteeraat Jussin sinulle lähettämää sähköpostia. Pyysitkö ja saitko luvan lainata sitä julkisesti?

Ei tuollaisen sähköpostin lainaamiseen tarvita lupaa.

Kysymys on moraalista, ei siitä onko se sallittua esim. juridisesti. Yllätys, että tätäkin täytyy selventää. Moni kuitenkin onneksi ymmärtää ja allekirjoittaa sen, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, ei ole samalla moraalisesti hyväksyttävää esim. normaalien käytöstapojen puitteissa.

[Veturinainen]

Jussi tykittää:

MIKSI KANSA TAISTELISI

Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt kuoli marraskuun alussa 98-vuotiaana. Moni poliitikko ja julkisuuden henkilö muisti häntä tviiteissään ja kolumneissaan. Sodissa taistelleiden uhrauksia ja tekoja kiiteltiin yleisemminkin.

Sotaveteraanit ovat yksi suomalaisten arvostetuimmista instituutioista. Pimeimpien taistolaisaikojen jälkeen harva on kehdannut kyseenalaistaa tai arvostella isänmaalle nuoruutensa, terveytensä tai henkensä antaneita. Sen sijaan keskustelua on käyty paljonkin siitä, minkä asian puolesta veteraanit oikeastaan taistelivat ja mikä on paras tapa vaalia heidän perintöään arkipäivässä.

Vasemmalta kerrotaan mielellään, että veteraanit taistelivat suvaitsevaisuuden, liberalismin, eurooppalaisen Suomen ja monien muiden nykyään muodikkaiden asioiden puolesta. Tästä seuraa loogisesti, että paras tapa kunnioittaa veteraaneja on marssia Pride-kulkueessa, kannattaa avokätistä maahanmuuttopolitiikkaa ja vetää EU-lippu salkoon.

Menneisyyden valjastaminen palvelemaan nykyisiä poliittisia tarpeita on jotakin, mistä George Orwell varoitti romaanissaan 1984: "Joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyttä. Joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta."

En usko, että suomalaisilla oli kovin abstrakteja motiiveja vuonna 1939. Miksi siis kansa taisteli? Uskon, että puolustustahtoon vaikutti ainakin kolme asiaa:

Ensinnäkin kaikille suomalaisille, poliittiseen väriin katsomatta, oli selvää, että Suomi on heidän maansa eikä jonkun toisen maa. Joku toinen yritti ryöstää heille kuuluvaa maata. Toiseksi heille kaikille oli selvää, että Suomi on heidän ainoa kotimaansa, juuri heidän turvapaikkansa maailmassa. Ei ollut paikkaa, johon paeta jatkamaan hyvää, vapaata elämää. Vaihtoehtoina oli seistä (ja ehkä kaatua) tai alistua orjuuteen. Kolmanneksi heille kaikille oli selvää, että he kaikki, poliittiseen väriin katsomatta, ovat suomalaisia ja sellaisina samassa veneessä.

Sanalla sanoen, vuoden 1939 suomalaiset kokivat vahvaa kohtalonyhteyttä toistensa ja kotimaansa kanssa.

Nykyään on muotia pelotella Putinilla ja nähdä hänen trollejaan ja agenttejaan jokaisen puun takana ja kaikkien kivien alla. Itse en kuulu tähän koulukuntaan, mutta jos olisin pahantahtoisen ja laajentumishaluisen imperiumin hallitsija ja haluaisin heikentää pienten naapurieni puolustuskykyä, pyrkisin rikkomaan edellämainittua kohtalonyhteyttä.

Informaatiovaikuttamisen keinoin kylväisin kyseisten maiden asukkaisiin sellaista ajatusta, että ehkä heidän maansa ei kuulukaan heille vaan kaikille. Edistäisin "maailmankansalaisuuden" ajatusta ja vapaata liikkuvuutta, jotta kyseisten maiden asukkailla olisi houkutteleva vaihtoehto puolustautumiselle – pakeneminen. Panisin asiamieheni kuiskuttelemaan heille, että oikeastaan he eivät edes ole mikään kansa vaan ainoastaan kokoelma yksilöitä. Tuhoaisin heidän keskinäisen koheesionsa rikkomalla kaikki yhteisöllisyyttä ylläpitävät instituutiot, syventämällä luokka- ja tuloeroja ja edistämällä etnisten ja kulttuuristen saarekkeiden syntymistä heidän yhteiskuntansa sisälle.

Kruunaisin operaation harhautuksella: loisin mielikuvaa, että ne, jotka vastustavat hankettani, ovat vieraan vallan asialla, kun taas todelliset asiamieheni ovat oikeita isänmaanystäviä.

Sitten istuisin mukavasti nojatuoliin. Katselisin, miten naapurini asukkaat tappelevat keskenään ja kiroavat itsensä ja toisensa, popsivat mielialalääkkeitä ja keskustelevat siitä, voiko miehellä olla kuukautiset. Lopulta poimisin heidän maansa kuin kypsän hedelmän.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3560163454103823

[duc]

^ Siteeraat Jussin sinulle lähettämää sähköpostia. Pyysitkö ja saitko luvan lainata sitä julkisesti?

Ei tuollaisen sähköpostin lainaamiseen tarvita lupaa.

Kysymys on moraalista, ei siitä onko se sallittua esim. juridisesti. Yllätys, että tätäkin täytyy selventää. Moni kuitenkin onneksi ymmärtää ja allekirjoittaa sen, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, ei ole samalla moraalisesti hyväksyttävää esim. normaalien käytöstapojen puitteissa.

Kuten aviorikos?

Siksi en enää kunnioita/arvosta Jussi Halla-ahoa moraalisena ihmisenä. Vain poliitikkona enää hänellä on silmissäni jäljellä kunnioitusta ja arvostusta. Tästä on, jos kiinnostaa, Periksen puolella laajempi puheenvuoroni, jonka kirjoitin, kun hänen rakastajattarensa julkisti lehtolapsen. Yhdessä asiassa olen muuttanut mieleni sen kirjoituksen jälkeen: aviorikoksella tulisi yhä olla juridisia sanktioita. Sen poistamisen perustelut, jotka ovat menneet läpi suurimmassa osassa länsimaita, ja muuallakin, ovat yhä kritiikille alttiita. Ei ihme, että pettäminen on niin yleistä, kuin se on. Ei ole juridista pelotevaikutusta. Itsekeskeisyys ja luottamuspula parisuhteissa ovat luonnollinen seuraus tästä. Ei tästä sen enempää tässä ketjussa.