Ammattina "amityvillessä" oleskelu

[Ajatolloh]

Työskentelen ammatillisena opettajana jossain päin Suomenniemeä. Haluaisin kertoa eräästä ilmiöstä.

Toivon täydellistä 100% sekretessiä ja "journalistin lähdesuojaa", koska minulla ei ole periaatteessa oikeutta kertoa näistä asioista. Olen parhaillaan työpaikanvaihto neuvotteluissa, joten rohkenen avata suutani. Vaikka tässä nyt kävisi hassusti, niin eipähän mene leipä suusta (uusi työ on aivan muualla kuin ammattiopistossa).

Ilmiö, josta haluaisin kertoa, on pääasiassa maahanmuuttajataustaisten harrastama "asuminen amityvillessä" eli ammattina ammatinopiskelu. Termiä on vähän vaikeaa keksiä. Onhan minullekin ammattiopisto ammatti - ja palkanmaksaja tällä hetkellä. Mutta minä teen palkkatyötä ja taustallani on korkeakoulututkinto, jossa kaikki oleminen ja eläminen maksettiin omalla rahalla, tarvittassa velkaa ottaen.

Mutta ammattiopistosta on näemmä ammatiksi toisellakin tapaa. Meillä on ammattiopistossa joukko - lähinnä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä - jotka suorittavat ammattitutkintoja tutkinto toisensa perään. Parhaassa tapauksessa hakemuksia tulee sisään jo ennenkuin ovat entistä tutkintoaan valmiiksi saaneet! Petaavat silloin jo seuraavaa paikkaa!

Varsinkin eteläisessä Suomessa, jossa paikoittain on varsin tiheässä ammattiopistoja, on helppo surffata tutkinnosta toiseen: Ensin Stadia, sitten Varia, sitten Omnia, sitten taas Stadia jne. Ensin opiskellaan kirvesmieheksi Stadissa, sitten hienomekaanikoksi Variassa, sitten sähköasentajaksi Omniassa kunnes jälleen kutsuu vaikka Stadia ja metallimiehen opinnot. Näin edelleen loputtomiin. Ammattiin opiskelemisesta on siis osa tänne tulleista kehittänyt itselleen ammatin.

Miksi näin tehdään? En tiedä syytä eivätkä koulutuksiin hakeutuvat koskaan kerro rehellisesti miksi he opiskelevat ammattia toisensa jälkeen, menemättä ikinä hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa työllään. Vain pelkkiä kuluja heistä veronmaksajille.  En saisi tietenkään edes kysyä moista haastattelutilanteessa.

Surullista on myös huomata, että meillä on jopa 14 vuotta maassa oleskelleita, jotka ovat tuota ammattirumpaa harrastaneet. Eivätkä ole oppineet edes kunnolla Suomen kieltä siinä ajassa. Eräskin "mamu" oli kotoisin Euroopan ulkopuolisesta maasta, jossa englanti on kohtuullisen vahva maan toinen virallinen kieli. Ei hän englantiakaan mitenkään hyvin osannut. Keskustelumme haastattelussa oli vaivalloista, koska kunnollinen yhteinen kieli tuntui puuttuvan. Mikä oli merkillistä niin monen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen... Liekö sitten oppimiskyvyssä puutteita kun ei edes suomea ollut vuosien varrella kunnolla oppinut - yhdestä kunnollisesta ammatista puhumattakaan?

Tämän merkillisen ilmiön halusin nostaa ihmisten tietoisuuteen. En halua leimata kaikkia 'mamuja'. On siellä sellaisiakin, jotka tekevät tosissaan töitä uuden ammatin ja kielen eteen. Sitä ei kannata unohtaa.

Mutta jotain pitäisi tälle porukalle tehdä, joka mielestäni väärinkäyttää systeemiä. Pistää esim. stop kun kolmatta ammattitutkintoa ollaan hakemassa ja edellyttää vaikkapa 2-3 vuotta työntekoa jo hankitussa ammatissa, ennenkuin on loputon oikeus "vaihtaa uraa" ja "suorittaa jälleen yksi ammatti lisää".

Sivuhuomioita: Mitenkään innokkaasti nuo "ammattina amis" mamut eivät yleensä tutkintoaan suorittele. Koulussa selvästi ollaan vain ajanvieton vuoksi. Suomessa ammattiopistossa opiskelu tuottaa ainakin opintososiaalisia etuja opiskelijalleen: saa ruuan, terveydenhoidon, joskus asunnonkin edullisesti, kavereita, paikkaa missä viettää aikaa. Joissan annetaan tietokonetta, työvaatetta ja sen sellaistakin. Ei mitään suuria asioita, mutta ilmeisesti riittävän houkuttelevia tänne aikaa viettämään tulleiden mamujen mielestä. Meitä on moneen junaan.

Niin ja aktiivimallin leikkurit tietenkään eivät pure silloin kun olet opiskelemassa. En tiedä tuottaako systeemi jotain muitakin etuuksia erityisesti mamuille vai mistä tämä "opiskeluinnostus" - tai oikeammin koulun kirjollaoloinnostus johtuu?

[Lalli IsoTalo]

Surullista on myös huomata, että meillä on jopa 14 vuotta maassa oleskelleita, jotka ovat tuota ammattirumpaa harrastaneet. Eivätkä ole oppineet edes kunnolla Suomen kieltä siinä ajassa.

Vähän ot.

Tunnen erään mamun, joka oppi tulemaan kohtuullisesti suomella toimeen 6 kk maassa oleskelun jälkeen.

Ja 1990-luvulla, kun olin enemmänkin tekemisissä koulutusbisneksen kanssa, yhtään runsaammin pigmentoitua henkilö ei ollut kursseillani, ei yksityispuolella, eikä korkeakoulussa. Intialaisia tosin oli aika paljon yhdessä isommassa firmassa.

[Ajatolloh]

Surullista on myös huomata, että meillä on jopa 14 vuotta maassa oleskelleita, jotka ovat tuota ammattirumpaa harrastaneet. Eivätkä ole oppineet edes kunnolla Suomen kieltä siinä ajassa.

Vähän ot.

Tunnen erään mamun, joka oppi tulemaan kohtuullisesti suomella toimeen 6 kk maassa oleskelun jälkeen.

Ja 1990-luvulla, kun olin enemmänkin tekemisissä koulutusbisneksen kanssa, yhtään runsaammin pigmentoitua henkilö ei ollut kursseillani, ei yksityispuolella, eikä korkeakoulussa. Intialaisia tosin oli aika paljon yhdessä isommassa firmassa.

Juu, kyllä niitä on erilaisia. Kuten mielestäni viestissäni yritin sanoa, kaikki mamut eivät ole samanlaisia.

Tuo "14 vuoden kokelaskin" oli aika surkuhupaisa haasteltava, koska puolituntia aiemmin olin haastatellut Suomessa 14 kuukautta oleskellutta, joka oli tullut samalta mantereelta kuin kyseinen 14 vuoden ehdokas.

Arvaas kumpi puhui suomea huomattavasti paremmin? No se 14 kuukauden mamu! (14 kk mamulla oli kotimaassaan akateeminen tutkinto ja muutenkin asenne aivan eri planeetalta)

En halua ruokkia stereotypioita. Haluan vain kiinnittää huomiota tähän järjestelmään jätettyyn porsaanreikään, joka olisi tukittava - ja pakotettava nämä ammatin jo hankkineet mamut työnhakuun. Siinä missä suomalaisetkin.

[Lobotomite]

Missä määrin tässä on taustalla määrärahakriteerien muutokset? Esimerkiksi, saavatko koulut rahoituksen osittain valmistuvien oppilaiden perusteella? Onko tämä johtanut tutkintojen helpottumiseen?

Mitä olen seurannut nykypäivän koulutusta, niin esimerkiksi valmistuvat sähköasentajat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Siis suomalaisetkin. En voi edes kuvitella millainen kävelevä pommi kieltä osaamaton matu on.

[Tabula Rasa]

Missä määrin tässä on taustalla määrärahakriteerien muutokset? Esimerkiksi, saavatko koulut rahoituksen osittain valmistuvien oppilaiden perusteella? Onko tämä johtanut tutkintojen helpottumiseen?

Mitä olen seurannut nykypäivän koulutusta, niin esimerkiksi valmistuvat sähköasentajat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Siis suomalaisetkin. En voi edes kuvitella millainen kävelevä pommi kieltä osaamaton matu on.

Raha tulee valmistuneiden perusteella, osaamisesta ei saa senttiäkään. Päättele itse. Siksi on kannattavinta tuottaa nopeasti valmistuneita ja jättää vaikka kokonaan vaille koulutusta kunhan paperilla kaikki on ok. Tämä siis ammattikoulujen lisäksi yliopistojen riesa. 2v maisteritutkinnot ovat niille kaikkein rahakkaimpia, niin siksi tätä ulkomaista opiskelijaa halutaan tänne kynsin ja hampain, valde kun maksaa.

[newspeak]

Sikäli kuin opiskelu ja tutkinnon suorittaminen eivät anna takuuta työllistymisestä, jotain tekemistä ihmisille on kuitenkin syytä olla tarjolla opintojen jälkeen. Näistä on varmasti jotain tilastoja tarjolla, joista selviäisi onko tutkinnoilla todellista arvoa ja kuinka paljon.

[Tommi Korhonen]

Ensihätään herää ajatus, ettei tuollainen olisi ihan niin paha asia:.opiskelijat ovat valtiolle halpoja, halvempia kuin syrjäytynyt työtön. Toki vähän riippuen oppilaitoksen vaatimista resursseista.
Toisaalta ei myöskään pidä mahdottomana että tuollainen mamu saisi _jotain_ sieltä päähänsä, eli pystyisi joskus sitten sijoittumaan edes hanttihommaan. Ainakin tuo tuntuu paremmalta kuin työvoiman ulkopuolella olevat synnyttäjät tai aseman seinien pystyssäpitäjät.

Toki asia pitää silti kohdata realistisesti, sitten että esimerkiksi tuo ehdottamasti ammatin kokeileminen ennen seuraavan koulutuksen keräämistä. Ei koulu-vetelehtimistäkään tarvitse loputtomiin katsoa läpi sormien.

Suomalaisissa on syrjäytyneitä myös, jotka vaihtavat opiskelupaikkaa, tai vielä pahempi tipahtavat kokonaan sen ulkopuolelle. Ja korkeakouluissa on erilaisia ikuisopiskelijoitakin.
Tämän ei ole tarkoitus olla han-argumentti, vaan ihan sen arviointia, että mikä on asioiden vakavuusaste, ja että miten tällaista asiaa voitaisiin korjata koko yhteiskunnan tasolla, ilman että heti joku on syyttämästä rasistiksi.

Hyvä uusi huomio meille ulkopuolisille kuitenkin!

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

[Lobotomite]

Ensihätään herää ajatus, ettei tuollainen olisi ihan niin paha asia:.opiskelijat ovat valtiolle halpoja, halvempia kuin syrjäytynyt työtön.

Taitaa olla toisinpäin, koska työttömien koulutusta on tietääkseni leikattu. Jos opiskelija joka tapauksessa syrjäytyy, koulutus on vain turha menoerä. Ehkä kannattaisi pohtia paluuta oppipoikajärjestelmään tai työssäoppimiseen, jolloin työllistyminenkin on hyvin todennäköistä.

[Eino P. Keravalta]

Noiden tyyppien ammattina on kotoutuminen.

Joskus se tapahtuu lyhyessäkin ajassa, joskus se voi kestää 20 vuotta. Toisinaan sitä ei tapahdu milloinkaan, mutta aina kannattaa yrittää, kun valde kerran on laittanut sitä varten systeemit ja houkuttimet pystyyn.

[Suivaantunut]

Minusta tässä ongelma on siinä ettei ihmiset tule koulutuksen saatuaan muurareiksi, sähkömiehiksi, kirvesmiehiksi ja niin pois päin. Oppilaitoksen tulisi pohtia sitä syytä miksi nämä juuri koulutetut eivät kelpaa työmarkkinoille. Tässä on se suurin ongelma. Ei suinkaan siinä että jollakin on useampi tutkinto.

[Ajatolloh]

Missä määrin tässä on taustalla määrärahakriteerien muutokset? Esimerkiksi, saavatko koulut rahoituksen osittain valmistuvien oppilaiden perusteella? Onko tämä johtanut tutkintojen helpottumiseen?

Mitä olen seurannut nykypäivän koulutusta, niin esimerkiksi valmistuvat sähköasentajat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Siis suomalaisetkin. En voi edes kuvitella millainen kävelevä pommi kieltä osaamaton matu on.

Ammattiopistojen rahoitus on tähän asti perustunut opiskelijoiden kirjoillaoloon. Tutkintojen suorittamisella ei ole ollut väliä ja itseasiassa monessa koulussa opiskelijoiden valmistumista vähän himmaillaankin (virallisesti ei myönnetä mitään), jotta "poka" olisi kirjoilla maksimit ja saataisiin massit täysimääräisinä. Sellaisten opiskelijoiden kannalta, jotka haluaisivat ripeästi opiskella ja työelämään, systeemi on tietysti turhauttava.

Rahoitus on kuitenkin muuttumassa. Jatkossa puolet (50%) ammattiopistojen määrärahoista tulee kirjoillaolosta. 35% tulee tutkintojen tai tutkinnonosien suorittamisesta, mitä seurataan Koski-järjestelmään kirjautuneilla suorituksilla (eli automaation kautta). Loppu 15% on ns. vaikuttamisperusteista rahaa eli jos opiskelija tutkinnon jälkeen työllistyy tai lähtee jatko-opiskelemaan esim. AMK:hon, niin tällöin koulu saa jälkijättöisesti tuon 15%.  Miten tuota seurataan, on edelleen epäselvää. Virkamies, joka tuon 15% koodasi systeemiin, ei ollut kiinnostunut siitä, mitenkä toteutuu oikeudenmukaisuus tai rahojen oikea maksatus.

Laiska-mamu on itseasiassa ammattiopetuksen kannalta hyvä poka, koska hän on todennäköisesti kirjoilla maksimit.Eikä valita opetuksen laadusta (laaduttomuudesta) yhtä herkästi kuin suomi-opiskelijat.

Jatkossa varmasti tutkintoja myönnetään heppoisin perustein. Sitä tehdään jo nykyään erinäköisistä syistä, mutta tuo 35% piiska tullee edesauttamaan sitä suuresti, että tärkeintä on "valmistuminen", ei laatu.

[Panopticon]

Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi? Olisi jotenkin outoa, että työkkäri, sossu ja Kela mielellään tollaista rahoitta. Ainakin katiksen pitää ihan itse maksaa tollainen hupi. Ainoastaan asuntotuki tulee vasteettomasti jos ei ole tuloja, mutta se ei kata koko vuokraa.

Kävin tutustumassa pari vuotta sitten Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kyllähän siellä niitä mamuja pyöri. Esittelijä kertoi, että esim. metallisorvaajista on huutava pula, että olisihan se hyvä, että mamut kouluttautuisivat ja menisivät töihin. Se mun ymmärtääkseni tän nerokkaan juonen idea on.

https://www.takk.fi/fi/koulutukset/alkavat-koulutukset/

Tuolla on näköjään ihan mamulinjoja. Mikä tarkoittaa, että ne saa jotain erityistukea.

[Ajatolloh]

Kotoutuminen on tapahtunut, kun osaa itse täyttää Kelan hakemukset netissä.

Siihen lomakkeen täyttelyyn yms on kyllä apua tarjolla. Kuin myös rahaa. Ammattiopetuksen määrärahoja on rajusti leikattu ja se valitettavasti näkyy koulutuksen laadussa. Moni ammattiopisto hoipertelee taloudellisissa vaikeuksissa jo - mikä vain syvenee lähivuosina kun rahoituspohja muuttuu (=romahtaa). Esim. rahoituksesta otetaan kylmästi 15% pois ja siirretään epämääräisin kriteerein "joskus myöhemmin" maksettavaksi. Se on monelle organisaatiolle kova pala. (Olisi se monelle firmallekin kova juttu - konkurssejakin nähtäisiin jos opetusala olisi Oy-pohjaista)*

Mutta on yksi sektori, jonne rahaa riittää täällä ammattiopistossakin. Se on erinäköiset kotoutumis-, kielipaja-, erityistuki- ja monikulttuurihankkeet. Se on toki hankerahoitusta eli ei pysyvää. Paitsi että on, koska kun yksi hanke loppuu, näyttää aina alkavan seuraava. Loputtomasti....

Hankerahaa on tarjolla runsaasti ja aika monessa AMK:ssa ja ammattiopistossa onkin pystyssä jatkuvat hankkeet, joissa erinäköisten multikulti-pajojen avulla pannaan tuota rahaa menemään ja yritetään saada vettä kantamalla kaivo toimimaan.


* tuo onkin eräs syy, miksi olen hakeutumassa pois opetusalalta - kyseessä on auringonlaskun ala Suomessa

[Ajatolloh]

Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi? Olisi jotenkin outoa, että työkkäri, sossu ja Kela mielellään tollaista rahoitta. Ainakin katiksen pitää ihan itse maksaa tollainen hupi. Ainoastaan asuntotuki tulee vasteettomasti jos ei ole tuloja, mutta se ei kata koko vuokraa.

Kävin tutustumassa pari vuotta sitten Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kyllähän siellä niitä mamuja pyöri. Esittelijä kertoi, että esim. metallisorvaajista on huutava pula, että olisihan se hyvä, että mamut kouluttautuisivat ja menisivät töihin. Se mun ymmärtääkseni tän nerokkaan juonen idea on.

https://www.takk.fi/fi/koulutukset/alkavat-koulutukset/

Tuolla on näköjään ihan mamulinjoja. Mikä tarkoittaa, että ne saa jotain erityistukea.

Opiskelija voi myös opiskella päivärahalla/työmarkkinatuella. TE-toimistot näyttävät aika ymmärtäväisesti suhtautuvan maahanmuuttajan koviin ponnisteluihin sopeutua ja kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan suorittamalla tutkinto toisensa perään. (Eikä ne aina onnistu edes suorittamaan tutkintoakaan - homma jää tutkinnon osien suorittamisen tasolle aika monelta)

Noista Takkin koulutuksista mihin linkkasit: Juu, erityisrahoitettuja ovat useimmat. Aina noiden rahoituspohjasta ei tiedä, mikä se on, mutta silloin kun on "työvoimakoulutus", niin maksukerroin koulutusorganisaatiolle on aivan muuta kuin valtionosuusrahotteisessa perusopetuksessa. Eli noista saadaan hyvin fyrkkaa. Kerroin taisi olla 1.32 eli työvoimakoulutus tuottaa 132% massit verrattuna normaaliin koulutukseen.

[Ajatolloh]

Minusta tässä ongelma on siinä ettei ihmiset tule koulutuksen saatuaan muurareiksi, sähkömiehiksi, kirvesmiehiksi ja niin pois päin. Oppilaitoksen tulisi pohtia sitä syytä miksi nämä juuri koulutetut eivät kelpaa työmarkkinoille. Tässä on se suurin ongelma. Ei suinkaan siinä että jollakin on useampi tutkinto.

Miksi meidän tulisi sitä pohtia? Niin kauan kuin raha tulee paskantuottamisesta, niin mehän tehdään sitten sitä.

Koulutusorganisaatiot ovat muutenkin ylimiehitettyjä laiskoilla loisilla eli johtajia ja päälliköitä täällä kyllä riittää.  Joita ei kiinnosta opetuksen laatu tai työllistymiset oikeasti pennin jenin vertaa vaan oma status ja palkka.

Mä en kuitenkaan tohon eliittiin kuulu vaan olen se työmuurahainen ruohonjuuritasolla, joka tekee paskaduunit ja jota ei arvosteta.


Yksi Sipilän hallituksen aikaansaannoksita oli muuten ammattiopetuksen siirtäminen oppilaitoksista yrityksiin. Tai ainakin yritys siihen. Mutta se on oikeastaan oman uuden keskustelunsa aihe, mitä se oikeasti tarkoittaa ja mihin se tulee johtamaan.

Lyhyesti kiteytettynä: monilla aloilla viimeiset jotenkuten tolkulliset ammattimiehet valmistuvat 1-2 vuoden sisällä. Sen jälkeen taso romahtaa vielä nykyisestäkin lopullisesti.

No, se ei ole monelle yritykselle mikään uutinen, mutta se on uutinen, että meiltä katoaa myös ne harvinaiset, mutta vielä esiintyvät muutamat nohevat ammattimiehet, joilla on tutkintotodistukset täynnä nelosia ja vitosia - ja jotka oikeasti osaavat jotain jo koulusta lähtiessään ja joista firmat sitten tyytyväisinä tekevät niitä leivänhankkijoitaan. Nekin tulevat katomaan.

Firmat saavat jatkossa ammattimiehiä vain jos itse panostavat suuresti asiaan. Mikä karsii monen pienen firman pois, koska ei riitä resurssit. Monella alalla myös alkaa melkoinen parku....(on alkanut jo!)

[Suivaantunut]

Saksassa ja muissa sivistyneissä maissa on 30 vuotta kattona minkä jälkeen ei oteta enää ammatilliseen tai muuhunkaan koulutukseen oppilaitoksissa. Tämä osaltaan vähentäisi koulutettavien määrää, kun nämä koulutukseen hakeutuvat ennen pitkää täyttävät 30 vuotta. Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

[Panopticon]

Saksassa ja muissa sivistyneissä maissa on 30 vuotta kattona minkä jälkeen ei oteta enää ammatilliseen tai muuhunkaan koulutukseen oppilaitoksissa. Tämä osaltaan vähentäisi koulutettavien määrää, kun nämä koulutukseen hakeutuvat ennen pitkää täyttävät 30 vuotta. Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Mitä järkeä on koulttaa kymmenen tutkintoa? Ei se pätevöitä mihinkään ammttiin. Ammattikoulun nimi jo kertoo, että niiden linjat pätevöittävän tiettyyn ammattitutkintoon. Nykyään tutkinnon voi suorittaa näyttötutkinnolla. Mun mielestä kaksi tutkintoa saisi olla maksimi. Tiedän yliopisto puolelta tyypin jolla on yli tuhat opintoviikkoa ja ammattipuolelta kaverin, joka on tehnyt pari tutkintoa vaikka on sairaseläkkeellä. Ei mitään järkeä.

[Ajatolloh]

Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Eipä sitä ihmistä saa oppimaan, jos hän ei itse halua. Mitä tulee noihin "ammattina amiksessa oleskelu"-mamuihin, niin et sinä halua niistä ainuttakaan firmaasi töihin. Usko minua.

Eikä ne pääsääntöisesti osaa mitään. Koska ei niitä kiinnosta. Tutkinnot suoritetaan (jos suoritetaan, eivät ne aina edes suorita koko tutkintoa) minimeillä ja vastaukset toisilta kopioiden.

Niille, jotka eivät ole vielä tajunneet systeemiä (joka on ollut viimeiset 20 vuotta tämä):

Ei ammattitutkintopaperi todista, että sen suorittanut osaa juuri mitään kyseisestä ammatista.

Kannattaa katsoa arvosanoja (jos niitä on*). Jos arvosanat tutkintotodistuksen ammattiaineissa ovat 4-5 luokkaa (tai 3, jos muutaman vuoden ikäinen paperi), niin kaveri SAATTAA osata jotain ja olla kehityskelpoinen. Kannattaa ottaa silloin koeajalle ja potkia heti pois, jos ei homma toimi.


* jossain vaiheessa kokeiltiin sellaistakin hulluutta perustutkinnoissa - jota harrastetaan vieläkin AT:ssä eli ammattitutkinnossa, että opettaja ei arvosanoja antanut, oli vain hyv/hyl eli hyväksytty tai hylätty tutkintosuorituksissa.  Sellainen paperi on luonnollisesti täysin yhtä tyhjän kanssa ja kandidaatin osaamisen selvittäminen siirtyy täysin työnantajan riesaksi.

[ämpee]

Kun kyseessä näyttää olevan valtakunnallinen tuhlaamiskoneisto niin asia pitäsi olla suoraan kansanedustajatason kysymys.
Ketäs niitä Homma-kansanedustajia taas olikaan ?

Edit
@Sami Savio
@Juho Eerola
@Ville Tavio
@Mari Rantanen
@Riikka Slunga-Poutsalo
@Sakari Puisto

Eiköhän heidän avullaan asia lähde rullaamaan, tai sitten heidän avullaan löytyy se henkilö joka laittaa asian rullaamaan.
/Edit

[Panopticon]

Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Eipä sitä ihmistä saa oppimaan, jos hän ei itse halua. Mitä tulee noihin "ammattina amiksessa oleskelu"-mamuihin, niin et sinä halua niistä ainuttakaan firmaasi töihin. Usko minua.

Eikä ne pääsääntöisesti osaa mitään. Koska ei niitä kiinnosta. Tutkinnot suoritetaan (jos suoritetaan, eivät ne aina edes suorita koko tutkintoa) minimeillä ja vastaukset toisilta kopioiden.

Niille, jotka eivät ole vielä tajunneet systeemiä (joka on ollut viimeiset 20 vuotta tämä):

Ei ammattitutkintopaperi todista, että sen suorittanut osaa juuri mitään kyseisestä ammatista.
[...]

Eipä se suomalainenkaan aines vissiin oo hyvää. Mulla on kaveri, jolla on metallialan yritys. Se oli päättänyt, että ei enää palkkaa suomalaisia kosseja, kun ne ei osaa enää työelämän perussääntöjä. Esim. se, että töihin ajoissa ei ole selvää. Ilmeisesti Baltiasta lähinnä tulee uudet työntekijät. Jotenkin outoa, että amiksessa ei opeteta sääntöjä. Vai onko sitten jonneilta puuttuu nöyryys?

[Panopticon]

Kun kyseessä näyttää olevan valtakunnallinen tuhlaamiskoneisto niin asia pitäsi olla suoraan kansanedustajatason kysymys.
Ketäs niitä Homma-kansanedustajia taas olikaan ?

Tämä! Homma hommaksi.

[U-käännös]

Tervetuloa forumille, Ajatolloh. Löydän yläpuolen avautumisestasi paljon yhtäläisyyksiä omaan tilanteeseeni: Olen erään suomalaisyliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsenenä seurannut ulkomaalaisilla opiskelijoilla tapahtuvaa verovarojen väärinkäyttöä vuosikymmenen verran – kahdessa eri yliopistossa. Omista kokemuksistani ja havainnoistani voit lukea Hommaforumin Korkeakoulujen lukukausimaksut, stipendit ja tutkintotehtailu -ketjusta lähdemateriaaleineen.

Alan vaihto on itselläkin ollut mielessä, kun asioihin ei tunnu saavan millään korjausta ruohonjuuritasolla toimimalla taikka kansanedustajien välityksellä. Hyvä, että aina silloin tällöin joku akateemikko tai opettaja uskaltaa avautua asiasta edes anonyymisti. Ehkä tällaiset avautumiset jossain vaiheessa johtaisivat laajempaan keskusteluun ongelmasta sekä systeemin korjaamiseen. Itselle on tosin alkanut muodostua tunne, että korjausliike tapahtuu vasta kun Suomen valtiolta loppuu lainanottokyky...

Ajatolloh mainitsikin jo tuossa ylempänä, millä kriteereillä ammattikouluille maksetaan rahaa valtion kassasta. Ammattikouluista poiketen korkeakoulujen maksukriteerit perustuvat valmistuneiden opiskelijoiden määriin, minkä johdosta omalla työpaikallani opiskelijoita yritetään puskea ulos niin nopeasti kuin mahdollista. Valmistuneiden opiskelijoiden laadulla ja työllistymisellä ei ole kuin marginaalista vaikutusta korkeakoulujen rahoitukseen. Meilläkin Opetusministeriö on vaihtamassa rahanjakomallia 1.1.2021, mutta muutokset ovat hyvin pieniä nykyiseen leväperäiseen malliin verrattuna.

[Edit: kirjoitusvirhe korjattu]

[Lucce]

Jos tämä pitää paikkansa niin siihen pitää puuttua ,täyttä systeemin väärinkäyttöä .
Luultavasti tähtäimenä on vaan saada vuosia sisään  maassa että voidaan pyöriä päämäärättömästi loputtomiin tekemättä päivääkään töitä' kuitenkaan.
Tilannetta pitää alkaa järkevöittämään ja estämään tällaiset "elämäntapaopiskelijat"
Yliopistoissahan näitä on kanssa ollut kymmeniä vuosia joskus aikoinaan hillumassa kantiksia pääasiassa ,ennen kun siihen saatiin joku tolkku.
Varsinaisia elämäntapaopiskelija filosoofeja ,jotka ei loppujen lopuksi tuota YHTÄÄN MITÄÄN.

[Sitruunamelissa]

Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi?

Toisen asteen opintoja saa tahkota niin paljon kuin haluaa, kunhan opinnot aina edistyvät. Ei ole mitään rajoitusta. Korkeakouluopinnoissa on enimmäisajat opintotukiin. Kelan sivulta:

Voit saada opintotukea kaikkiin toisen asteen opintoihisi niiden laajuutta vastaavaksi ajaksi, kunhan opinnot ovat päätoimisia. Jos olet saanut aiemmin opintotukea muihin toisen asteen opintoihin, se ei vaikuta nyt suorittamiesi opintojen enimmäistukiaikaan.

Toisen asteen opintoihin saamasi opintotuki ei kuluta mahdollisten korkeakouluopintojesi enimmäistukiaikaa. Myöskään korkeakouluopintoihin saamasi tuki ei vaikuta toisen asteen opintojen opintotukeen.

https://www.kela.fi/opintotukiaika-enimmaistukiaika-toisen-asteen-opinnoissa

Myös työkkärin kautta voi opiskella työmarkkinatuella. Siihen muistaakseni saa tukea vain kahden vuoden ajaksi enimmillään, ja sitä tarvitsee hakea erikseen perustellen.

Opintolainasta: Jos olet tärvellyt luottotietosi, mikään pankki ei myönnä opintolainaa. Sitten voikin hakea perustoimeentulotukea opintotukea täydentämään, ja esittää todisteena hylätyt lainahakemukset. Ja piiri pieni pyörii, tutkinto kerrallaan.

P.S. Itse en ole kikkaillut tällä tavalla, eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö. Sattuu vain kiinnostamaan erilaiset porsaanreiät muuten vain. Muistan useampi vuosi sitten uutisissa oli ihan kantasuomalainen ikuinen opiskelija. Olikohan jo nelikymppinen tai siinä main. Veti omat vanhempansa oikeuteen, kun eivät tue opintoja rahallisesti. Oikeus määräsi vanhemmat tukemaan. En löydä tästä nopealla googlauksella mitään, joten minun hataran muistin varassa tämäkin vain on. Ellei sitten "anyone" löydä jotain.

[Beef Supreme]

Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi? Olisi jotenkin outoa, että työkkäri, sossu ja Kela mielellään tollaista rahoitta. Ainakin katiksen pitää ihan itse maksaa tollainen hupi. Ainoastaan asuntotuki tulee vasteettomasti jos ei ole tuloja, mutta se ei kata koko vuokraa.

Kävin tutustumassa pari vuotta sitten Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kyllähän siellä niitä mamuja pyöri. Esittelijä kertoi, että esim. metallisorvaajista on huutava pula, että olisihan se hyvä, että mamut kouluttautuisivat ja menisivät töihin. Se mun ymmärtääkseni tän nerokkaan juonen idea on.

https://www.takk.fi/fi/koulutukset/alkavat-koulutukset/

Tuolla on näköjään ihan mamulinjoja. Mikä tarkoittaa, että ne saa jotain erityistukea.

Sama ihmettelen. Tekisi mieli päästä oppimaan metalli- ja sähkötöitä mutta kun lasten pitää syödä. Eli ei ole opintovapaaseen mahkuja. Ehkä mamu on sittenkin suomalaista fiksumpi.

[Ajatolloh]

Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Eipä sitä ihmistä saa oppimaan, jos hän ei itse halua. Mitä tulee noihin "ammattina amiksessa oleskelu"-mamuihin, niin et sinä halua niistä ainuttakaan firmaasi töihin. Usko minua.

Eikä ne pääsääntöisesti osaa mitään. Koska ei niitä kiinnosta. Tutkinnot suoritetaan (jos suoritetaan, eivät ne aina edes suorita koko tutkintoa) minimeillä ja vastaukset toisilta kopioiden.

Niille, jotka eivät ole vielä tajunneet systeemiä (joka on ollut viimeiset 20 vuotta tämä):

Ei ammattitutkintopaperi todista, että sen suorittanut osaa juuri mitään kyseisestä ammatista.
[...]

Eipä se suomalainenkaan aines vissiin oo hyvää. Mulla on kaveri, jolla on metallialan yritys. Se oli päättänyt, että ei enää palkkaa suomalaisia kosseja, kun ne ei osaa enää työelämän perussääntöjä. Esim. se, että töihin ajoissa ei ole selvää. Ilmeisesti Baltiasta lähinnä tulee uudet työntekijät. Jotenkin outoa, että amiksessa ei opeteta sääntöjä. Vai onko sitten jonneilta puuttuu nöyryys?

Kaikkea en voi kertoa paljastumatta, mutta lyhyesti:

- pääsääntöisesti kauempaa tullut mamu, sitä hyödyttömämpi hän tullee olemaan Suomen yrityselämälle, syitä on monia

- suomalaisissakin on toki asennaongelmaisia, mutta suomalaisissa ja muissa "caucasian" heimolaisissa on ne vähät kehityskelpoiset, mitä meillä on

- jonneilta taitaa puuttua kotikasvatus ja odotatko oikeasti, että amiksessa korjataan 2-3 vuodessa 20+ vuoden laiminlyönnit?

Meillä puuttuu sitäpaitsi työkalut. Erottaa ei saa - eikä mihinkään puuttua.

Aika moni on jollakin muulla rahalla opiskelemassa kuin omarahotteisesti.

Erilaisia rahoitusmuotoja (lista ei ole tyhjentävä vaan esimerkinomainen):

A. opintorahalla ja -velalla eli KELA eli sinä veronmaksaja maksat   (opintovelka ei taida seurata kehitysmaahan asti takaisin perintään eli jäänee meidän tappioksi?)

B. työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella opiskelevat eli veronmaksaja maksaa

C. vakuutusyhtiöiden yms. tahojen maksamat ns. ammatinvaihtajat - joissa siinäkään hommassa ei aina järki näytä toimivan eli koulutusvalinnat ovat välillä varsin kummallisia

Yhteistä noille kaikille on, että rahalla on joku isäntä - jota ei tunnu suuresti kiinnostavan, mitenkä rahoituksen saanut opiskelija hommansa hoitaa.

Ammattiopiskelija voi tyypillisesti jäädä omin päin "lomille" eikä rahoittaja perään huutele. En yleensä edes tiedä, kehen ottaisin yhteyttä rahoittajan päässä, jotta voisin edes sinne raportoida että "tyyppiä ei ole viikkoon näkynyt, ryhtykää johonkin toimenpinteisiin, katkaiskaa vaikka päiväraha..."

Aika jännä systeemi minusta.

En tietenkään voi erottaa koulusta kovin helpolla ketään. Sekin on tehty mielettömän vaivalloiseksi ja tietysti ylätasolle pesiytyneet kallispalkkaiset "loiset" (rehtorit ja iso kasa erilaisia johtajia ja päälliköitä), eivät ole kiinnostuneet koulutuksen laadusta tai siitä, että perseilijät pantaisiin ruotuun. Heidän mielestään ketään ei eroteta tai edes uhkailla sillä, koska heille tärkeämpää on, että undulaatti on kirjoilla ja tuottaa massia. Muu ei tunnu kiinnostavan.

Eli aika hampaattomia tässä ollaan täällä ruohonjuuritasolla. Opiskeljat paskovat halutessaan niskaan ja niin tekee ylin johto. Siksi olenkin lähdössä tästä paskasta pois.

[Ajatolloh]

Jos tämä pitää paikkansa niin siihen pitää puuttua ,täyttä systeemin väärinkäyttöä .
Luultavasti tähtäimenä on vaan saada vuosia sisään  maassa että voidaan pyöriä päämäärättömästi loputtomiin tekemättä päivääkään töitä' kuitenkaan.

En tiedä osaavatko mamut ihan noin pitkälle ajatella, mutta tuohonhan se tulee johtamaan. Nämä kuitenkin teknisesti asuvat Suomessa - ja pelkän Suomessa asumisen perusteella tulee sitten aikanaan saamaan eläkettä! (Jolla elää kyllä herroiksi kehitysmaassa - eli eläkkeenhän ne saavat täältä mukaansa)

Toivon tosiaan systeemiin puuttumista. Siksi tosiaan avasin tämän keskustelun.  Kiitos sille, joka pingasi kansanedustajatkin mukaan.

Muuten, tiesittekö, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saa myös lisää eläkettä?

10 perustutkinnon mies saa eläkettä +320 e/kk! Siis lisää eläkettä siihen, mitä siellä pohjalla ikinä onkaan.

[Ajatolloh]

Sama ihmettelen. Tekisi mieli päästä oppimaan metalli- ja sähkötöitä mutta kun lasten pitää syödä. Eli ei ole opintovapaaseen mahkuja. Ehkä mamu on sittenkin suomalaista fiksumpi.

Hieman OT, mutta neuvompa silti:

Olet siis kokopäivätöissä, jos ymmärsin rivien välistä tilanteesi oikein?

Tarkista, ettei sinulla ole oikeus ns. aikuiskoulutustukeen. Ks. https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/

Muista, että sinulla on oikeus hakea opintovapaata irtisanoutumatta töistäsi. Jos taas olet työtön, hae TE-toimistosta lupa opiskelemaan menettämättä päivärahaasi.

Älä mene mihin tahansa ammattiopistoon opiskelemaan. Tutustu huolella kouluun ja käy siellä paikanpäälläkin ennenkuin päätät. Varmistu vastuuopettajan kanssa siitä, että a) saat opiskella yksilöllisesti omaan tahtiin b) aidosti henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja täydet hyväksiluvut.

Useimmat ammatit oppii noin vuodessa. Jos olet normaalijärkinen ja teet töitä tosissasi. Kaikki muu täällä on nimittäin tyhjäntoimittamista, kirjoillapitoa ja luppokäyntiä.

Muista, että jos lukio on suoritettuna, niin sinun pitäisi saada ns. YTO-aineet liki täysimääräisesti hyväksiluettua. Joissain ammattiopistoissa pelleillään tuonkin asian kanssa ja viisastellaan, kuinka muka amisten paskatason YTO-opetus jotain lukiolaista sivistäisi (vanhakin lukiotodistus osoittaa suurempaa osaamista kuin amiksen YTO - niissä on niin matalat läpipääsyvaateet)

Muista, että hyväksiluvuissa sinun ei tarvitse todistaa olevasi vitosen oppilas vaan hyväksilukuun pitää riittää, että täytät minimit eli olet ykkösen tasoisen tietotaidon osaaja kyseisessä aineessa. Tarvittaessa valita, jos et saa asianmukaista hyväksilukua. Monelta opelta tuntuu tuokin periaate unohtuvan hyväksilukuprosessissa eli HOKSauksessa. Eli HOKSaustilanteessa vaaditaan aivan yybereitä osaamisen suhteen mutta sitten käytännön opetuksessa riittää täysin nollatason suoritus läpimenoon. Kaksoisstandardit jyllää!

Jos lähistölläsi on ns. ammatillinen aikuisoppilaitos (esim. TAKK on sellainen), niin kannattaa tsekata mitä siellä on tarjontana opetuksessa. Niissä usein voi suorittaa tutkinnon joustavasti omaan tahtiin eikä tarvitse vaeltaa teinien joukossa hidastahtiseen luokkaopetukseen teoriatunti toisensa jälkeen.

Monella alalla on hyvät suomenkieliset oppikirjat, joista lukemaan oppinut ihminen omaksuu tarvittavan teorian paljon nopeammin kuin hidastahtisessa teoriaopetuksessa. Nämä vinkit siis, jos haluat valmistua nopeasti ja olet valmis tekemään töitä sen eteen itse.

Eli nopein tapa omaksu teoria on lukea se itse + kysellä opettajalta ne kohdat mitä ei ymmärtänyt. Sitten vain käytännön ammattitöistä näytöt kasaan ja tutkintopetteri on valmis.

YTO-aineissa kannattaa vaatia testejä, jos ei saanut hyväksilukua. Testit ovat usein niin helppoja, että puuduttavan tunneilla istumisen ja kotitehtävien tekemisen sijaan saa yhdellä suorituksella kyseisen YTO-aineen suoritetuksi.

Jos haluat kysyä jotain, niin kysy yv:llä niin ei kuormiteta tätä keskustelua off-topicilla enempää.

[Golimar]

Kun olin eräässä ammattiopistossa firman maksamassa erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tuli kerran sellainen WTF fiilis jonka muutkin opislelijat (kaikki töissä energiayhtiöissä) kokivat erään opettajan toiminnasta. Sen opettajan oli tarkoitus pitää 1/2 päivän kurssi laakereista jne. mutta "opettaja" surffaili netissä 1/2 tuntia ja höpisi puuta heinää, sitten siirryttiin halliin jossa "opettaja" höpisi jotain ja lähetti meidät pois 3 tuntia etuajassa. Meillä kaikilla opiskelijoilla oli sellainen kusetettu olo.

[Ajatolloh]

Kun olin eräässä ammattiopistossa firman maksamassa erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tuli kerran sellainen WTF fiilis jonka muutkin opislelijat (kaikki töissä energiayhtiöissä) kokivat erään opettajan toiminnasta. Sen opettajan oli tarkoitus pitää 1/2 päivän kurssi laakereista jne. mutta "opettaja" surffaili netissä 1/2 tuntia ja höpisi puuta heinää, sitten siirryttiin halliin jossa "opettaja" höpisi jotain ja lähetti meidät pois 3 tuntia etuajassa. Meillä kaikilla opiskelijoilla oli sellainen kusetettu olo.

Ammattiopistot säästävät rahaa palkkaamalla jotain kouluttamattomia kulkureita tänne opettajiksi. Itse olen korkeakoulutettu (ja tehnyt alan ammattityötäkin duunarina). Mutta trendi on, että meidät koulutetut ja osaavat korvataan mielellään joillain halpiksilla ja spedeillä, koska tietysti meillä on hintamme.

On johtoportaalle paljon halvempaa ottaa sinne joku spede höpisemään joutavia kuin pitää kirjoilla kallista ja pätevää opettajaa.

Valitettavasti rahoittajatahot tai opetusministeriö eivät seuraa kovinkaan hyvin sitä, että kouluissa opettaisivat pätevät ammatinopettajat. Teknisiä alojakin näemmä saa nykyään opettaa mikä spede tahansa. Ei vaadita minkäänlaisia teknikon tai insinöörin opintoja edes yhdeltäkään opettajalta. Niinpä se sitten näkyy opetuksen tasossa.