Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset

[nutsy]

SU,

Perussuomalaisten Grönroos: Kumman valitset – yhden somalimaahanmuuttajan vai 13 poliisia?

Politiikassa päätetään yhteisten rahojen käytöstä. Rahat voi käyttää monella tavalla, mutta sama raha ei voi olla samaan aikaan useammassa paikassa – täytyy tehdä valintoja, muistuttaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.

(...)

Kun otetaan huomioon julkiseen talouteen vaikuttavien edellä mainittujen tekijöiden vaihtelu muun muassa maassaoloajan ja iän mukaan, aiheuttaa keskimääräinen kyseisistä maista tuleva muuttaja vuosikymmenten saatossa Suomen julkiselle taloudelle sadoissa tuhansissa euroissa liikkuvan negatiivisen vaikutuksen.

Irakilaiset ja somalit käyvät kalliiksi

Mielikuva nuorina aikuisina Suomeen tulevista maahanmuuttajista lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle elää vielä tiukassa. Ajatuksena on, että parikymppisillä tulijoilla on koulut käytynä ja koko veroeuroja kartuttava työura vielä edessä.

– Todellisuus on Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien kohdalla kuitenkin toinen, sillä näiden joukossa nimenomaan nuoret aikuiset ovat julkisen talouden rahoituksen kannalta kaikista kalleimpia muuttajia – edessä kun on vuosikymmeniä kestävä Suomessa vietettävä aika, mutta maksettujen verojen ja yhteiskunnalta saatujen palveluiden ja tulonsiirtojen tase ei ole veronmaksajan kannalta positiivinen, sanoo Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Uudellamaalla perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana oleva Simo Grönroos.

Humanitaarinen maahanmuutto rasittaa taloutta

Kun tarkastellaan 20-24-vuotiaiden Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren aikana, liikkuvat summat lähellä miljoonaa euroa.

(...)

– Kun eduskuntavaalit lähestyvät, niin on varmasti paikallaan pohtia, mitä vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia voidaan esimerkiksi 1,3 miljoonalle eurolle keksiä. Siis sille summalle, joka menee yhden Somaliasta tulevan nuoren aikuisen ja tämän lasten yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin, Grönroos sanoo.

Samalla rahalla lisää poliiseja, opettajia, hoitajia...

Suomessa on poliiseja väkilukuun suhteutettuna eurooppalaisessa mittakaavassa varsin vähän. Pienempien varkauksien ja ilkivallan suhteen poliisilla ei näytä olevan resursseja kuin kirjata ylös rikosilmoitukset. 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin 13 poliisia lisää – kentällä liikkuvia partiopoliiseja vielä tätäkin useampia.

– Koulujen liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat negatiivisesti koulurauhaan ja oppimiseen. Opettajia 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin parikymmentä, Grönroos laskee.

– Puutteet vanhusten hoidon tasossa ovat nousseet huolestuttavalla tavalla esiin viime aikoina. Sairaanhoitajia saataisiin 1,3 miljoonalla eurolla palkattua vuodeksi 25 käsiparia.

Auttaminen pakolaisleireillä tehokkaampaa

Grönroos pohtii, mitä jos 1,3 miljoonaa euroa haluttaisiin käyttää maailman hädänalaisten auttamiseen – siis oikeasti tehokkaasti ja siten että apu menee taatusti apua eniten tarvitseville ihmisille. 1,3 miljoonalla eurolla voitaisiin tuplata 500 pakolaisleireillä elävän ihmisen elämiseen käytössä olevat resurssit vuodeksi.

– Tämä tarkoittaa sitä, että viidellesadalle ihmiselle saataisiin tuplasti paremmat asumisolot, ravitsevampi ruoka, parempi terveydenhoito ja opetus jne.

Raha on pois kaikesta muusta

Juttu jatkuu linkistä -> https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-gronroos-kumman-valitset-yhden-somalimaahanmuuttajan-vai-13-poliisia/

[Foundation]

Aivan loistavaa päättelyä. Jos tutkija tulee väittämään että Suomen ulkomaanvelka muuttuu saatavaksi koska maahanmuutto, on se tietenkin uskottava.

Toki jos ei ota huomioon yksityisen ja poliittisen eroa, niin saa sitten väitellä feministin kanssa talousasioista:

Valtio ei voi mennä konkurssiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konkurssi

Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

[Skeptikko]

Osmo Soininvaarakin näyttää nyt törmänneen kommenteista päätellen näihin Suomen Perustan laskelmiin ja niitä tarkemmin läpi lukematta ja täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella tuntuu suunnilleen raivon vallassa yrittävän tyrmätä tuloksia - mm. esittämällä paikkaansapitämättömiä väitteitä tutkimuksista ja muita paikkaansapitämättömyyksiä:

Perussuomalaisten uusi tuleminen – Soininvaara
http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/

Paine turvapaikkashoppailuun pienenisi, jos ovia työperäiselle maahanmuutolle avattaisiin. Työperäinen maahan muutto antaa oikeuden tulla maahan ansaitsemaan elantonsa työllä, mutta ei oikeuta muuttamaan maahan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole kustannus vaan tukee taloutta. Esimerkiksi vanhusten hoidosta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Varsinainen Suomen Perustaan liittyvä osuus löytyy kuitenkin kommenttiosiosta, jossa Soininvaara suoltaa höpötyksiään:

Tuosta "tutkimuksesta" ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu. Mikä on oletettu irakilaisen työllistymisasteeksi sen jälkeen, kun he ovat olleet maassa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole kokemusta. Somaleista sen sijaan on. Somalien osalta tyyöllisyysasteet 20 vuotta maassa olleilla ovat olennaisesti parempia kuin vasta tulleilla. Ilmaisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, koska mitään havaintoja tulevasta työllisyysasteesta ei edes voi olla.
Tekstistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otettu huomioon, mutta sanamuoto viittaa siihen, että pääosa veroista – siis välilliset veropt – on jätetty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen valehtelun puolella. Sitä ei voi panna enää tutkijan osaamattomuuden nimiin, koska niin osaamattomia ei edes Suomen perustassa olla.
...
Tuollaisen laskelman tekemiseen menivi varmaan kokonainen päivä. Päivän voi käuyttää paremminkin, koska perusteita laskelmiin ei oikein ole. Pitäisi tietää, mikä on irakilaisten työllisyysaste 20 vuoden kuluttua. Nämä Suomen perustan "tutkijat näyttävät tietävän, että se on nolla.

[jka]

Soininvaara valmistui ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta vuonna 1970.Hän opiskeli tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1973 ja lisensiaatiksi vuonna 1982.

Soininvaaralla on ylempi korkeakoulututkinto juuri tuosta aiheesta eikä silti ymmärrä miten tutkimus on tehty. Soininvaara nolaa nyt itsensä täydellisesti jos ei ole nolannut jo ennen tätä.

[Roope]

Paine turvapaikkashoppailuun pienenisi, jos ovia työperäiselle maahanmuutolle avattaisiin. Työperäinen maahan muutto antaa oikeuden tulla maahan ansaitsemaan elantonsa työllä, mutta ei oikeuta muuttamaan maahan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole kustannus vaan tukee taloutta. Esimerkiksi vanhusten hoidosta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Soininvaara tulee paljastaneeksi, että hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä maahanmuuton dynamiikasta tai maahanmuuton kustannuksien kertymisestä.

Turvapaikkashoppailulla pyritään eurooppalaisen oleskeluluvan saamiseen ja perheenyhdistämiseen, eikä sille samalle porukalle ole juuri tarvetta työmarkkinoilla kuin palkasta ja työehdoista joustavana pimeänä ja halpatyövoimana, joka ei tosiaankaan tue taloutta tai yhteiskuntaa.

Esimerkiksi Ruotsissa on poistettu saatavuusharkinta, mutta maa on ja pysyy yhtenä turvapaikkashoppailijoiden suosikkikohteista osittain juuri siksi. Turvapaikanhaku valitusprosesseineen takaa ensin vuosien laillisen oleskelun, ja lopullisen kielteisen päätöksen jälkeen oleskeluluvan saa viimeistään maksamalla feikkityöpaikasta.

[Maija Poppanen]

Tuo Soininvaaran ja monen muun logiikka on kyllä käsittämätön. Ikään kuin siirtolaisten määrä Suomeen olisi vakio, joten parempi päästää ne suosiolla sisään. Politiikalla ei myöskään ilmeisesti voi ohjata liikennettä mitenkään.

Toinen kummallisuus tämä, et kritisoidaan maahanmuuton kustannuslaskelmia, koska ei meillä ole oikeaa tietoa irakilaisten työllistymisestä tulevaisuudessa, koska heitä ei ole täällä ollut aiemmin sellaisessa mittakaavassa, että olisi mahdollista tehdä vertailua.

Tota öö niin - tarkoittaako toi, et niitä pitää päästää tänne parikyt vuotta, ennen kuin voidaan arvioida seurauksia - vai otetaanko joka vuosi testieriä eri kansallisuuksista sen vaikkapa rapiat kolkyttuhatta?

[jka]

Toinen kummallisuus tämä, et kritisoidaan maahanmuuton kustannuslaskelmia, koska ei meillä ole oikeaa tietoa irakilaisten työllistymisestä tulevaisuudessa, koska heitä ei ole täällä ollut aiemmin sellaisessa mittakaavassa, että olisi mahdollista tehdä vertailua.

Tutkimuksessahan nimenomaan on riittävä otos myös irakilaisia jotka ovat olleet maassa jo melkein 30 vuotta. Soininvaara paljastaa täydellisen ymmärtämättömyytensä koko tutkimuksesta ja ylipäätään koko tutkimuksen teoriasta vetoamalla "pitäisi tietää, mikä on irakilaisten työllisyysaste 20 vuoden kuluttua". Nimenomaan tätä ei tarvitse tietää. Tutkimus antaa ainoastaan todennäköysyysjakaumat miten käy jos käy niin kuin on käynyt tähän asti kaikille irakista ja somaliasta tulleille. Tutkimusta varten ei tarvitse tietää kuin historia ja nykytilanne, ei todellakaan ennustaa yhtään mitään tulevaisuudesta. Pitäisi olla ihan perushuttua tilastotieteen ja kansantaloustieteen lisenssiaatille. Pitäisiköhän tarkistaa Soininvaaran lisenssiaattityö. Taitaa olla plagiaatti, niin pihalla Soininvaara tässä on.

Jos oikeasti haluaa tätä kritisoida tulevaisuuden ennusteilla niin sitten pitää antaa argumentit että miksi ihmeessä tulevaisuudessa kävisi paremmin miten on käynyt tähän asti? Pelkästään kotoutuminen onnistuu 1990-luvulla tulleiden pienemmällä määräällä paremmin kuin suuremmalla määrällä. Eli pelkästään tästä seuraa että tulevaisuudessa käy vielä huonommin kuin on käynyt tähän mennessä.

[kivimies]

^^^

Tuo Soininvaaran väite ei ole ensimmäinen kerta, kun tarveharkinnan poistoa on perusteltu sillä, että se muka vähentäisi turvapaikanhakua.

Tämän argumentin esitti aiemmin peruspalveluministeri Annikka Saarikko (kesk):

Keskustan varapuheenjohtaja, peruspalveluministeri Annika Saarikko vaatii Suomea ja koko Eurooppaa yhdessä ratkaisemaan työperäisen maahanmuuton esteet. Hänestä voimavaroja kuluu väärään paikkaan, kun työikäiset ihmiset hakevat parempaa tulevaisuutta turvapaikkajärjestelmän kautta.

– Olemme järjettömässä tilanteessa, jossa paremman elämän toivossa uutta tietä etsivät nuoret miehet Afrikasta – tai muista maista kauempaa kuin Euroopasta – etsivät toivoa ja mahdollisuutta turvapaikkajärjestelmän  kautta. Kulutamme voimavaroja torppaamalla heidän pyrkimyksiään, vaikka tiedämme, että töitä täällä kyllä olisi, Saarikko sanoo Verkkouutisten vaalipodcastissa.

Saarikko väittää, että tp-hakijat on pakotettu käyttämään turvapaikkajärjestelmää, koska eivät pääse Suomeen työperäisinä maahanmuuttajina.

Saarikon väite on sitä itseään. Työperäisten muuttajien ja tp-hakijoiden profiilit poikkeavat toisistaan merkittävästi lähtömaiden ja ammattitaidon osalta.
Tarveharkinnan poistaminen ei vaikuttaisi tähän ollenkaan, paitsi että kielteisen päätöksen saaneet tp-hakijat voisivat hakea työlupaa.

Tosin en itse laskisi em. henkilöitä työperäisiksi maahanmuuttajiksi. Työperäisillä muuttajilla on jo työpaikka valmiina ja lupa-asiat kunnossa, ennen kuin he saapuvat Suomeen.
Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjät aiheuttavat isot kustannukset Suomelle notkuessaan vokissa ja etsiessään työpaikkaa. Kenenkään ei pitäisi tulla töihin sitä kautta.

Toisekseen, Suomi ei ole ainoa paikka, minne töitä haluava voi suunnata. Esim. Ruotsissa ei ole tarveharkintaa. Jos Suomeen saapuneet tp-hakijat olisivat olleet työn perässä, olisivat he menneet Ruotsiin työperäisinä muuttajina.

[Skeptikko]

Osmo Soininvaarakin näyttää nyt törmänneen kommenteista päätellen näihin Suomen Perustan laskelmiin ja niitä tarkemmin läpi lukematta ja täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella tuntuu suunnilleen raivon vallassa yrittävän tyrmätä tuloksia - mm. esittämällä paikkaansapitämättömiä väitteitä tutkimuksista ja muita paikkaansapitämättömyyksiä:

Samuli Salmisen täytyykin nyt ojentaa Soininvaaraa näistä hänen päättömyyksistään:

Vastine Osmo Soininvaaralle - Suomen Perusta
https://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastine-osmo-soininvaaralle/

Osmo Soininvaara kirjoittaa (21.4.2019) kommenttiosiossa kriittisen kommentin (ks. alla kuvankaappaus) liittyen Suomen Perustan julkaisemaan [url=https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/]tutkimukseen Irakissa ja Somaliassa syntyneiden julkisen talouden elinkaarivaikutuksista (ks. myös koko tutkimusteksti).

Käyn alla olevassa tekstissä Soininvaaran kriittisen kommentin läpi kohta kohdalta ja osoitan, että Soininvaaran kommentit Suomen Perustan tutkimuksesta eivät pidä paikkaansa. Olen jakanut vastauksen 4 osaan. Esitän kunkin vastauksen osan aluksi lyhyesti muutamalla virkkeellä ja sen jälkeen esitän vastauksille tarkemmat perustelut.
...
1.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "Tuosta "tutkimuksesta" ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu. [...]"

1.Vastaus Soininvaaralle: Elinkaarivaikutusten mallinnus on esitetty yksityiskohtaisesti. Tutustumisen siihen, miten elinkaarivaikutukset on laskettu, voi aloittaa esimerkiksi lukemalla elinkaarivaikutukia käsittelevän tutkimustekstin abstraktin (s. 2–3).

1.1 Lyhyesti tutkimuksen abstraktista. Abstraktissa sanotaan muun muassa, että uusien maahanmuuttajien elinkaarivaikutusten ehdolliset todennäköisyysjakaumat määritetään luvussa 2. Lisäksi siinä sanotaan, että elinkaarivaikutukset koostuvat 7 komponentista.

Näiden komponenttien mallinnus käydään luku luvulta läpi sivuilla 56–400. Luvun 2 lisäksi luvussa 9 esitetään, miten elinkaarivaikutusten komponenttien ennusteista saadaan laskettua elinkaarivaikutusten ennusteet. Mielestäni jokaisen komponentin mallinnus on käyty varsin yksityiskohtaisesti läpi, joten Soininvaara voisi tarkentaa, miksi hän kirjoittaa, että "[...] ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu".

1.2 Elinkaarivaikutusten ennusteet ovat uskottavia ja realistisia kolmesta syystä. Tutkimustekstin abstraktissa (s. 2) esitetään, että elinkaarivaikutusten komponenttien mallinnuksen on täytettävä kolme ehtoa, jotta niistä voidaan muodostaa uskottavat ja realistiset elinkaariennusteet:

Mallien pohjalta tehdyt ennusteet toistavat alkuperäisen havaintoaineiston.
Malleissa huomioidaan otanta-asetelman havaintoaineistoihin (paneeliaineistoja) tuottamat riippuvuudet. Paneeliaineistot mahdollistavat myös nk. havaitsemattoman heterogeenisuuden huomioonottamisen "uusia" tilastoyksiköitä (henkilöt, maassaolovuodet, maahanmuuttovuodet ja kalenteri-vuodet) koskevissa ennusteissa.
Malleissa huomioidaan erityisesti tärkeimmät aikaan liittyvät vaikutukset. Aikaan liittyviä vaikutuksia ovat ikään, maahanmuuttoikään, maassaoloaikaan, maassaolovuoteen ja kalenterivuoteen liittyvät vaikutukset.
...
1.4 Niin kutsutuilla posterioriennustetarkistuksilla varmistetaan, että mallien pohjalta tehdyt ennusteet toistavat alkuperäisen havaintoaineiston. Sekä työikäisten nettovaikutusten mallinnuksen että palkkasummien mallinnuksen yhteydessä varmistetaan, että niitä koskevat laaditut mallit toistavat alkuperäisen havaintoaineiston eli yllä mainitut rekisteriaineistoihin perustuvat havaintoaineistot (vrt. yllä uskottavuuden 1. kriteeri). Tämä varmistus esitetään lukujen lopussa niin kutsuttuina posterioriennustetarkistuksina. Samalla varmistetaan, että mallit vastaavat alkuperäisiä havaintoaineistoja myös iän, maassaoloajan ja maahanmuuttovuoden mukaan (vrt. yllä uskottavuuden 3. kriteeri).

2.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "[...] Mikä on oletettu irakilaisen työllistymisasteeksi sen jälkeen, kun he ovat olleet maassa 10 20 tai 30 vuotta. Näistähän ei ole kokemusta. Somaleista sen sijaan on. Somalien osalta työllisyysasteet 20 vuotta maassa olleilla ovat olennaisesti parempia kuin vasta tulleilla. Ilmeisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. [...]"

2.Vastaus Soininvaaralle: Tutkimuksen (nolla)palkkasummat perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Irakissa ja Somaliassa syntyneiden nollapalkkasummat, työllisyys ja työtulot jäävät pieniksi pitkänkin maassaoloajan jälkeen. Elinkaarivaikutusennusteissa käytetyt palkkasummamallit toistavat alkuperäisen aineiston maassaoloajan mukaan.

Toisin kuin Soininvaara esittää, todellisuudessa Suomessa yli 20 vuotta asuneista ja Irakissa syntyneistä maahanmuuttajista on olemassa muun muassa työllisyyttä, työtuloja ja saatuja tulonsiirtoja koskevia rekisteritietoja. Näitä tietoja käytetään Suomen Perustan tutkimuksessa elinkaarivaikutuslaskelmien pohjana.
...
3.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "Ilmeisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, koska mitään havaintoja tulevasta työllisyysasteesta ei edes voi olla."

3.Vastaus Soininvaaralle: (Nolla)palkkasummia koskevat ennusteet noudattavat havaintoaineiston tarjoamaa informaatiota — jota on yli 20 maassaolovuoteen asti. Ennusteisiin liittyviä epävarmuuksia kuvataan todennäköisyysjakaumilla. Elinkaariennusteissa epävarmuudet perustuvat havaintoaineistoon, mutta esimerkiksi tulevaisuuteen liittyviä lisäepävarmuuksia voidaan liittää helposti ennusteisiin.

3.1 (Nolla)palkkasummia koskevat ennusteet noudattavat havaintoaineiston tarjoamaa informaatiota — jota on yli 20 maassaolovuoteen asti. Tämä osoitettiin edellä kohdassa 2.1, jossa esitetyissä kuvioissa verrataan havaittuja nollapalkkasummien osuuksia elinkaariennusteissa käytettyjen mallien ennustamiin osuuksiin maassaoloajan mukaan. Kuvioiden perusteella Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon perustuvat havainnot ja "posterioriennusteet" vastaavat hyvin toisiaan.
...
4.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "Tekstistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otettu huomioon, mutta sanamuoto viittaa siihen, että pääosa veroista – siis välilliset veropt – on jätetty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen valehtelun puolella. Sitä ei voi panna enää tutkijan osaamattomuuden nimiin, koska niin osaamattomia ei edes Suomen perustassa olla."

4.Vastaus Soininvaaralle: Välilliset verot sisältyvät mukaan tutkimukseen. Nuorten ja työikäisten nettovaikutusten mallinnusta käsittelevässä luvussa esitetään käytetty havaintoaineisto, kuten jo edellä kirjoitin. Jo pelkästään tutkimustekstin sisällysluetteloa tarkastelemalla (s. 6) selviää, että: "Havaintoaineisto on kuvattu kattavasti toteutuneita nettovaikutuksia käsittelevässä tutkimusprojektin I osassa".

Tutkimusprojektin I osan sisällysluetteloon tutustumalla huomaa, että välillisten verojen laskeminen on esitetty luvussa 6.2.4. Ne on laskettu Jäntin (2009) esimerkin mukaan Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen käytettävissä olevia tuloja koskevia tietoja soveltamalla niin, että pienempituloiset maksavat suuremman osan tuloistaan välillisiä veroja.

Tutkimusprojekstin I osan liitteessä 2 on esitetty kaikki tutkimusprojektiin rekisteritietoina sisältyvät suorat tulonsiirrot: sekä maksetut verot ja veronluonteiset maksut että saadut tulonsiirrot.

[Skeptikko]

EK:n edustaja yrittää vähätellä matalapalkkaisen maahanmuuton haittoja yhteiskunnalle ihmeellisellä vedätyksellään. Vaikka jollekin työnantajalle sillä voikin olla etua, ei yhteiskunnan kannata haalia yhtään enempää tulonsiirtojen varassa eläviä nettosaajia, vaan nettomaksajia:

EK:n asiantuntija tyrmää kritiikin maahanmuuton kustannuksista –Suomeen töihin tulevan palkka on vähintään 1211 €/kk | Talouselämä
https://www.talouselama.fi/uutiset/ekn-asiantuntija-tyrmaa-kritiikin-maahanmuuton-kustannuksista-suomeen-toihin-tulevan-palkka-on-vahintaan-1211-kk/27eb79b4-0038-4f85-af52-312ef67321e7

Perussuomalaisen puolueen tukema ajatuspaja Suomen Perusta on julkaissut aiheesta raportin viime lokakuussa otsikolla "Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee". Raportti pyrkii osoittamaan, että saatavuusharkinnan poistaminen hyödyttää työnantajia ja maahanmuuttajia Suomen julkisen talouden kustannuksella. Näyttää siltä, että raportti on ollut perussuomalaisten vaaliargumenttien taustalla.

EK:n työelämään erikoistunut asiantuntija Mikko Räsänen tyrmää raportin esittelemät tulokset blogissaan. Raportin mukaan Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti, joten heistä koituu nettokustannuksia julkiselle taloudelle.

"Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia", Räsänen huomauttaa blogissaan.

"Lienee selvää, että pienituloiset yleensä saavat enemmän tulonsiirtoja kuin keskituloiset."

Lisäksi tämä EU:n laulujen suoltaja joko tietämättömyyttään tai sumutustarkotuksessa yrittää vedota jo moneen kertaan tyrmätttyyn UTH-tutkimukseen:

Räsänen huomauttaa, että Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana ja yli kymmenen vuotta Suomessa asuneilla se on 89 prosenttia. Myös muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee ajan kuluessa.

EK:n asiantuntija oikoo vääriä käsityksiä työhön tulevista maahanmuuttajista | Elinkeinoelämän keskusliitto
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/05/03/ekn-asiantuntija-oikoo-vaaria-kasityksia-tyohon-tulevista-maahanmuuttajista/

Maahanmuuttajien työllisyysluvut ovat UTH-tutkimuksessa kymmeniä prosentteja korkeammat kuin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat työllisyysluvut.

Eroa selitetään UTH-tutkimusraportissa sillä, että Tilastokeskuksen ja UTH:n käyttämät työllisyyden kriteerit poikkeavat toisistaan. UTH-kyselytutkimuksessa työlliseksi katsotaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin tai ollut tilapäisesti pois työstään. Tilastokeskuksen rekisteriaineistoissa taas edellytetään voimassaolevan työsuhteen lisäksi muun muassa sitä, että henkilölle kertyy riittävästi palkkatuloja.

Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste olisi Salmisen mukaan UTH:n määritelmällä noin 74 prosenttia, ei 90 prosenttia.

Lisäksi on syytä vertailla samanikäisiä väestöjä keskenään. Matalapalkkaisiin töihin tulevat ovat 10 vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin 40-vuotiaita. Tämän ikäisten koko väestön työllisyysaste on noin 80 prosenttia.

[Roope]

[tweet]1371389322683949058[/tweet]

Veronika Honkasalo
Niin kauan kuin muistan keskustelu maahanmuuton hinnasta ja kustannuksista nousee tasaisin väliajoin esille. Taloudellinen hyötyajattelu näyttää olevan täysin hyväksytty tapa keskustella ihmisistä ja heidän perusoikeuksistaan.  Seuraa ketju. 1/

Monet tuntuvat olevan valmiita hyväksymään vain sellaiset maahanmuuttajat,joista on taloudellista hyötyä. Tämä keskustelu on täynnä ristiriitoja. Yhtäältä halutaan (halpaa) työvoimaa + veronmaksajia, toisaalta työmarkkinoille pääsy on tehty hyvin hankalaksi täällä jo asuville. 2/

On kohtuullista pitää kohtuuttomana, että vastustamastaan muinkin tavoin haitallisesta maahanmuutosta joutuu vielä maksamaan.

Veronika Honkasalo
Maahanmuuton hinnan laskeminen ei myöskään ole helppoa. Milloin ihminen lakkaa olevan rasite yhteiskunnalle? Veronmaksajana, synnyttäjänä? Miksi juuri maahanmuuton kohdalla keskitytään herkästi kustannuksiin? Varsinkin kun tulos on joka kerta, että sitä on vaikea estimoida. 3/

Kaikesta hyvinvinvointivaltion toiminnasta on kuluja. Se, että juuri maahanmuutosta vaaditaan tarkkoja laskelmia, kertoo yhtäältä taloudellisen retoriikan ylivallasta, jossa taloudelliset arvot ohittavat muut arvot ja toisaalta jyrkistä asenteista maahanmuuttajia kohtaan. 3/

Maahanmuuttojen (niitä on useanlaisia) hinnan arvioiminen tai laskeminen ei ole ylitsepääsemättömän vaikeaa (tämä ketju), vaikka se halutaan esittää sellaisena.

Kaikkea muutakin yhteiskunnassa tarkastellaan (myös) talouden kautta, joten miksei maahanmuuttoa? Tuntuisi hullulta nostaa juuri maahanmuutto taloudellisen tarkastelun yläpuolelle, mutta juuri tällainen pyrkimys sopii hyvin eräiden tahojen ajamaan maahanmuuttoagendaan.

Veronika Honkasalo
Niin kuin @ernabodstrom huomauttaa humanitaarisen maahanmuuton ei ole tarkoitus olla taloudellisesti kannattavaa. Tarkoitus on tarjota turvaa kuolemantuomiolta, kidutukselta ja epäinhimilliseltä kohtelulta. Jos emme onnistu työllistämisessä, tämä on se, mitä pitäisi kehittää. 4/

Mikäli humanitaarisen maahanmuuton ei ole tarkoitus olla taloudellisesti kannattavaa vaan pelkkää hyväntekeväisyyttä, auttamiselta voi ja pitääkin silti vaatia tehokkuutta niissä muissa tavoitteissa, jotka sille annetaan. Havaitsemme, että suomalainen turvapaikkajärjestelmä kohdistaa avun erittäin heikosti sitä eniten tarvitseville ja rohkaisee muihin maihin verrattuna poikkeuksellisesti järjestelmän väärinkäyttöön. Ihmisten järjestelmällinen Suomeen asuttaminen on sitä paitsi taloudellisesti (kyllä, törmäämme talouteen myös hyväntekeväisyydessä, ellei puhuta pelkästä päämäärättömästä puuhastelusta) järkyttävän tehoton (1:100) auttamisen muoto, eikä tällaista auttamisresurssien tuhlausta voi pitää eettisesti kestävänä.

Työllistymiseen ei ole mitään oikopolkuja, eikä pelkkä työllistymisen tavoittelu muuta taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa hyödylliseksi. Sen sijaan Honkasalo antaa aseet käteen juhanavartiaisille, jotka käyttävät maahanmuuttajien heikkoa työllistymistä perusteluna myös kantaväestön sosiaaliturvan leikkauksille ja ehdollistamiselle, koska yhdenvertaisuus.

Veronika Honkasalo
Julkisella keskustelulla maahanmuutosta on merkitystä tuhansien ihmisten arjen näkökulmasta. Mediarepresentaatiot muuttuvat arjen asenteiksi. Siksi sillä on väliä, miten asioista keskustellaan ja kenen ehdoilla. Tämä on syytä muistaa varsinkin tänään kun rasisminviikko alkaa. 5/

Honkasalo haluaa nostaa maahanmuuton politiikan yläpuolelle, koska ei kykene argumentoimaan sen puolesta.

Keskustelu haitallisen maahanmuuton haitallisuudesta jatkuu, kunnes siitä päästään eroon, ja se on ihan oikein.

[Uuno Nuivanen]

Siksi sillä on väliä, miten asioista keskustellaan ja kenen ehdoilla. Tämä on syytä muistaa varsinkin tänään kun rasisminviikko alkaa.

Täh? Saadaankos me nyt rasismoida viikko ihan luvan kanssa? 

Mihinkäs minä sen kartiopiponi laitoinkaan...

[Roope]

Jostain syystä Samuli Salminen tai kukaan muukaan ei ole julkaissut täällä tätä:

Marko Hamilo: Faktantarkistus, joka ei kelvannut Hesarille

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni tällä PS-alustalla. Joku saattaa muistaa minut aiemmasta blogistani Skeptikon päiväkirja Tiede-lehdessä, kun olin vielä hyvämaineinen (lue: liberaali) journalisti. Aloitan tämän blogin, koska olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Olen toiminut perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajana viime vuoden alusta alkaen. Jos ajatellaan, että politiikassa on jana, jonka toisessa, populistisessa päässä pyritään vaikuttamaan vaikutelmin, tuntein ja narratiivein, ja toisessa, tieteellisessä päässä faktoin ja järkiargumentein, on oma roolini siellä syvässä päässä tieteellistä puoliskoa.

Entisenä valtamedian tiedetoimittajana olen aina halunnut uskoa valistuksen arvoihin ja siihen, että tutkimustieto ajan myötä vaikuttaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja ohjaa päätöksentekoa jos nyt ei optimaalisiin ratkaisuihin, niin ainakin vähemmän hulluihin valintoihin.

Tämä usko on kuitenkin ollut koetuksella koko sen ajan, kun olen tätä työtä tehnyt, ja oikeastaan koko sen kymmenen vuotta, kun olen perussuomlaiaisia äänestänyt. On turhauttavaa, jos mikään fakta esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista tai ilmastopolitiikan heikosta (kustannus)vaikuttavuudesta ei herätä poliittista keskustelua. Sen nyt vielä ymmärtää, että paremmisto haluaa vängätä vastaan. Siihen olemme argumentatiivisesti aina valmiita. Mutta ikävä kyllä useimmiten uusiin julkaisuihimme suhtaudutaan joko tunteenomaisella tekopöyristymisellä tai sitten tutkimustulokset vain sivuutetaan.

Tästä yhtenä esimerkkinä on Helsingin Sanomien yhä jatkuva denialismi maahanmuuton kustannuksista julkiselle taloudelle. Retorisella temppuilulla ja sopivalla haastateltavien valinnalla luodaan mielikuva, ettei maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia oikein muka tunnettaisi, tai että ne ovat plus miinus nolla tai siinä ihan hollilla. Denialismi on viimeinen puolustuslinja, kun kukaan ei enää kehtaa esittää, että maahanmuuttajat ovat kultamunia, jotka ratkaisevat huoltosuhdeongelmamme ja julkisen talouden kestävyysvajeen.

Maaliskuussa Hesari julkaisi maahanmuuton hintalapusta kirjoituksen, jonka faktantarkistimme. Lähetimme oheisen kirjoituksen mielipidesivulle, eikä sitä ole tähän mennessä julkaistu – tuskinpa siis julkaistaankaan. Tiedän toki, ettei kaikkia mielipidekirjoituksia julkaista missään sanomalehdessä, joten yksittäistapauksena tämä vielöä menisi – vaikka läpäisyprosentti on paljon keskimääräistä korkeampi tällaisissa asiallisissa ja asiantuntijoiden kirjoittamissa kirjoituksissa. Mutta tämä ei ole yksittäistapaus, vaan Hesarin ja Ylen pitkä linja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Faktat sivuun, annetaan tunteiden puhua.

Ohessa lähettämämme kirjoitus. Tekstiin jäi pieni virhe. Kolmannessa kappaleessa ei selkeästi käy ilmi, etttä kyse on yhden keskimääräisen yksilön elinkaarikustannuksista.

______________________________________

Toimittaja Katja Kuokkanen kirjoitti maahanmuuton hintalapusta Helsingille (HS 15.3.). Kuokkanen päätyy siihen, ettei hintaa ole pystytty laskemaan.

Perussuomalainen ajatuspaja Suomen Perusta on tutkinut maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen jo vuosia. Rekisteriaineistoon perustuva tutkimusnäyttö osoittaa, että maahanmuuton hintaa voidaan laadukkailla menetelmillä tutkia.

Humanitaarisen maahanmuuton hinta on suurin. Somaliasta, Irakista tai Afganistanista lähteneiden, Suomesta turvapaikan saaneiden henkilöiden elinkaaren kustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat miljoonan euron suuruusluokkaa.

"Mutta haaste ei ole niin iso kuin kriitikot haluavat väittää, eikä kansainvälisen vastuun kantaminen tapahtu julkistaloudellisin perustein", jutussa haastateltu erityisasiantuntija Antti Kaihovaara sanoi.

 Miten esimerkiksi tuhannen vastaanotetun pakolaisen synnyttämä vastuu ei olisi iso haaste. Sehän vastaa käytännössä valtionvelan lisäämistä miljardilla.

Mitä kansainväliseen vastuuseen tulee, turvapaikanhakijoiden Suomessa auttamisen kustannukset ovat niin suuret, että samalla summalla auttaisi valtavaa joukkoa kaikkein hädänalaisimpia pakolaisleireillä.

Kuokkanen muistuttaa, että ennen kuin suomalainen alkaa tuottaa verotuloja, hänestä on lapsena syntynyt yhteiskunnalle kuluja. Tutkimuksemme osoittavat, että työikäistenkin humanitaaristen maahanmuuttajien vaikutukset julkiseen talouteen ovat negatiiviset. Huoltosuhde vain heikkenee, kun maahanmuuttajat siirtyvät eläkkeelle.

Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta on Suomessa lähinnä halpatyövoiman maahanmuuttoa. Sekin tulee vastaanottavalle maalle ja kunnalle kalliiksi, koska pieni palkka ei riitä elämiseen, ja sitä on täydennettävä tulonsiirroilla. Pienestä palkasta ei makseta juurikaan veroa, mutta maahanmuuttajat käyttävät julkisia palveluita siinä missä muutkin.

Yli 3 000 euroa ansaitsevien maahanmuuttajien vaikutus julkistalouteen on positiivinen. Kaikki haluavat hyviä veronmaksajia, mutta millä houkutella näitä maahan, jossa on ikävä ilmasto, keskinkertaiset palkat ja korkea verotus? Poliittinen erimielisyys koskee turvapaikkapolitiikan ohella kriteerejä, joilla halpatyövoima pääsee EU:n ulkopuolelta Suomeen.

Kokonaiskuvan maahanmuuttajien vaikutuksista kuhunkin Suomen kuntaan saa Suomen Perustan julkaisemasta interaktiivisesta kuntakartasta (https://www.kuntaluvut.fi/).

Esimerkiksi vuonna 2018 Helsingissä toimeentulotukea saaneiden osuus kantaväestön 18-64-vuotiaista oli 7,8 prosenttia. Pakolaistaustaisista toimeentulotukeen turvautui 58,8 prosenttia väestöstä.

Marko Hamilo, toiminnanjohtaja

Samuli Salminen, tutkija
Suomen Perusta -ajatuspaja

Perussuomalainen 7.4.2021

Pieni epätarkkuus: "Pienestä palkasta ei makseta juurikaan veroa, mutta maahanmuuttajat käyttävät julkisia palveluita siinä missä muutkin." En ole varma tuosta palvelujen käytöstäkään, mutta maahanmuuttajien palvelujen kustannukset arvioitiin reilut kymmenen vuotta sitten 1,5-2-kertaisiksi kantaväestöön verrattuna, eikä suhde ole ainakaan parantunut, kun maahanmuuttajapalveluita ja esimerkiksi tulkkausta on koko ajan lisätty.

Hesarin juttu, johon Hamilo ja Salminen viittaavat:
Helsingin Sanomat: Maahanmuuton hinta­lappu: Onko maahan­muutosta Helsingille taloudellisesti hyötyä vai haittaa? 15.3.2021

"TULEVAISUUDEN menestyjiä ovat ne kaupungit, jotka vetävät puoleensa nuoria ja maahanmuuttajia."

Ajatus on Juhana Vartiaisen (kok), joka tavoittelee Helsingin ykköspoliitikon paikkaa. Pormestarikisaan lähtiessään hän korosti, että kaupungin suurimmassa puolueessa, kokoomuksessa, ajatellaan laajasti, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.

Mutta onko maahanmuutto kokonaisuutena Helsingille taloudellisesti hyvä vai huono asia? Tämä on kysymys, joka nousee jälleen esiin vaalien lähestyessä. Erityisesti perussuomalaiset ovat pitäneet yllä näkemystä, että maahanmuutto on Helsingille taakka.

Selkeää tilastoanalyysia ei julkisuudessa kuitenkaan ole nähty. Miksi ei?

"YKSINKERTAISTA vastausta ei ole", sanoo taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta.

Muuttujia on liikaa suoran vastauksen antamiseen.

Sarvimäki on yksi harvoista taloustieteilijöistä, jotka Suomessa ovat perehtyneet maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin.

Yksinkertainen vastaus ei ole sama kuin suora vastaus, joka on, että maahanmuutto kokonaisuutena on Suomelle ja vielä enemmän Helsingille huono asia. Tämän voi päätellä yksiselitteisesti vaikkapa apulaisprofessori Sarvimäen itsensä tekemistä tilastoanalyyseistä ja yksityiskohtaisemmin ryhmien tarkkuudella Suomen Perustan Samuli Salmisen selvityksistä.

SUOMESSA elävien maahanmuuttajien ikärakenteesta johtuvien kulujen lisäksi yksi tärkeä näkökanta on heidän vaikutuksensa työmarkkinoihin.

Syntyykö töiden takia ulkomailta tulevan ansiosta uusi työpaikka? Vai syrjäyttääkö tulija toisen tekijän? Tätä kysymystä on taloustieteessä arvioitu paljon.

Suora kilpailu on Sarvimäen mukaan yllättävän harvinaista.

"Valtaosalla kantaväestöstä on erilaisia taitoja kuin tulijoilla. Huoli, että maahanmuuttajat veisivät kantaväestöltä paljon työpaikkoja, ei ole perusteltu", Sarvimäki sanoo.

Kun Marokosta rekrytoitiin bussikuskeja koulutettaviksi tai kun Itella pani rekrytoinnissaan etusijalle maahanmuuttajat, niin aivan varmasti se ei luo uusia työpaikkoja. Hyväpalkkaisissa, korkeaa koulutusta vaativissa hommissa voi olla toisinpäin, mutta suurin osa työperäisestäkin maahanmuutosta koskee suorittavia matalapalkkatehtäviä ja halpatyövoimaa.

Jos vaikutuksista on kattavampaa suomalaista tutkimusta, niin eipä ole sattunut silmiin.

HUOLENAIHE sitä vastoin on, jolleivät maahanmuuttajat työllisty.

Ellei työtä löydy, toimeentulo jää sosiaalitukien varaan. Se taas lisää palkansaajien, yrittäjien ja eläkkeistään veroja maksavien ihmisten vastuuta yhteiskunnan menoista.

Työllisyystilastot ovat yksiselitteisiä. Maahanmuuttajien on keskimääräistä vaikeampaa työllistyä.
...
Sosiaalietuudet keskittyvät erityisesti humanitäärisistä syistä Suomeen tulleille.

Eli tietoa tuntuu löytyvän ryhmienkin tarkkuudella, kun vähän kaivellaan.

Maahanmuuttajista enemmän kuin 60 prosentin tulisi TEM:n mukaan olla töissä. Silloin maahanmuutto vaikuttaisi myönteisesti Suomen taloudelliseen huoltosuhteeseen. Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.

Tahallisen väärä mittari, sillä maahanmuuttajien keskimääräiset palkat ovat selvästi pienemmät kuin kantaväestöllä ja maksetut verot ovat suhteessa vieläkin pienemmät.

Vain pieni osa työllistyneistäkään maahanmuuttajista on nettomaksajia. Maahanmuuttajien tai maahanmuuttajaryhmien maksamilla nettoveroilla on merkitystä, mekaanisella taloudellisella huoltosuhteella vähemmän.

SUOMELLA ei suju mallikkaasti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kuten Vartiainen otti esiin HS:n haastattelussa, Suomessa maahanmuuttajat näyttävät työllistyvän Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa heikommin.

Näissä muissa Pohjoismaissa ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli vuonna 2017 noin 65–68 prosenttia. Suomessa luku oli 60 ja Euroopan unionissa 64.

Eroja Suomen ja vertailussa olevien Pohjoismaiden välillä selittää Saukkosen mukaan kaksi asiaa: työperusteisen maahanmuuton vähäisyys sekä Suomen yleisesti verrokkeja huonompi työllisyystilanne.

En muista lukuja, mutta työperusteisen maahanmuuton osuus ei ole Ruotsissa Suomea suurempi. Sen sijaan tilastoluvut on kaunisteltu maahanmuuttajien runsailla palkkatuilla, jotka tekevät tilastoista vertailukelvottomat.

Jotain Ruotsin maahanmuuton laadusta kertoo se, että jo kymmenisen vuotta sitten maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteen ero oli OECD-maiden suurin, eikä se johtunut eurooppalaisista.

MAASSAOLOAJAN myötä työllisyys kasvaa, mutta ei ratkaisevasti. Helsingissä alle viisi vuotta olleista maahanmuuttajista työllisiä oli 52 prosenttia ja yli 15 vuotta olleista 61 prosenttia.

"On aidosti ongelma, jos meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät pysty seisomaan taloudellisesti omilla jaloillaan. Ei sitä pidä vähätellä tai kieltää, että joidenkin maahanmuuttajien on vaikea työllistyä", Saukkonen sanoo.

Yksi ratkaisu olisi Saukkosen mukaan lisätä työvoimapalveluissa resursseja siihen, että maahanmuuttajataustaisten ihmisten osaamista kehitetään. Heistä neljä viidestä on työikäisiä, kantaväestössä vastaava luku on noin kolme viidestä.

Lisää resursseja. Patenttivastaus kaikkiin maahanmuuton ongelmiin jo vuosikymmeniä.

Mitäs jos mentäisiinkin aidon ongelman juurisyihin ja minimoitaisiin kustannuksia aiheuttava maahanmuutto?

SUOMI on tietoisesti valinnut pakolaisista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. On haluttu suojella ihmisiä vainolta, kidutukselta ja kuolemalta, eikä lähtökohtaisesti ole oletettu heidän menevän heti töihin.

Valtavaa resurssien tuhlausta tuottaa ihmisiä Suomeen asti sosiaaliturvan ja kalliiden palvelujen varaan, eikä se siis ole vahinko vaan tietoinen valinta.

Esimerkiksi Yhdysvaltoihin leireiltä valitaan kaikkein sopeutumiskykyisimmät pakolaiset, jotka pärjäävät omillaan ja voivat kouluttautua ja auttaa myöhemmin muitakin ihmisiä kotimaassaan.

Pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat Kaihovaaran mukaan julkistalouden kannalta haastavin ryhmä.

"Mutta haaste ei ole niin iso kuin kriitikot haluavat väittää, eikä kansainvälisen vastuun kantaminen tapahtu julkistaloudellisin perustein", Kaihovaara sanoo.

Haaste eli selkokielellä ongelma on valtavan paljon suurempi kuin kaihovaarat suostuvat ikinä myöntämään, eikä täkäläisen maahanmuuttokoneiston paisuttaminen ole mitään kansainvälisen vastuun kantamista vaan rikollista resurssien tuhlausta.

Lukuja pöytään, jos eri mieltä.

ENTÄ antaako Helsinki ulkomaalaistaustaisille oikean mahdollisuuden työllistyä? Ainakin kansainvälisesti kilpailevat yritykset, kuten Supercell, Nokia tai vaikka Sarvimäen työpaikka Aalto-yliopisto, tekevät parhaansa saadakseen maailmalta huippuosaajia.

Sarvimäen mukaan on syytä huolehtia, ettei työ- ja oleskelulupien saaminen hankaloita tällaista maahanmuuttoa.

Olen lukenut palstametreittäin valitusta, kuinka työ- ja oleskelulupien saaminen hankaloittaa huippuosaajien rekrytointia, mutta en ole nähnyt missään selvitettävän, kuinka paljon muutoksilla voisi oikeasti vaikuttaa huippuosaajien määrään. Tuskin mainittavasti saati Suomen talouteen vaikuttavasti.

Kun maahanmuuton helpottamisen yhteydessä puhutaan taloudellisesta huoltosuhteesta tai kestävyysvajeesta, tarkoitetaankin Euroopan ulkopuolisen halpatyövoiman maahantulon vapauttamista.

Mutta samalla tarvitaan esimerkiksi anonyymeja rekrytointeja, koska vierasperäiseltä kuulostavalla nimellä on vaikea päästä työhaastatteluun.

"On kiistatonta, että meillä on työmarkkinasyrjintää ja rasistista syrjintää. Sillä on kielteinen vaikutus työmarkkinoille pääsyyn", Saukkonen sanoo.

Kukaan ei ole osoittanut, että rasistisella syrjinnällä olisi Suomessa marginaalista enempää merkitystä työmarkkinoihin. Esimerkiksi työehtoja polkeva halpatyövoima ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö ovat huimasti isompia ja konkreettisempia ongelmia.

Sen sijaan kansainvälisissä tutkimuksissa on kerta kerran jälkeen osoitettu, että anonyymillä rekrytoinnilla ei ole mitään vaikutusta rekrytointeihin ryhmätasolla eikä siten myöskään mahdolliseen rekrytointisyrjintään.

MIKÄ siis on lopullinen totuus maahanmuuton hinnasta?

Erilaisia muuttujia on lopulta niin paljon, ettei maahanmuuton hintaa ole pystytty laskemaan. Samaan tulokseen päätyvät TEM:n Kaihovaara ja Helsingin Saukkonen.

Jonkinlaista osviittaa voi silti katsoa kansainvälisestä tutkimuksesta.

"Tutkimustieto maailmalta viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuton vaikutukset julkistaloudelle ovat vähäiset. Ne voivat olla positiiviset tai negatiiviset", Kaihovaara sanoo.

Tuollaiseen johtopäätökseen voi päätyä vain valikoimalla tarkoitushakuisesti sellaisia tutkimuksia ja niistä sellaisia lukuja, joissa maahanmuuton hinta on häivytetty näkyvistä vaikka tarkastelemalla vain vaikutusta kokonaisbruttokansantuotteeseen tai sulkemalla olennaisia kustannuksia (mm. turvapaikkajärjestelmä) laskelmien ulkopuolelle.

Esimerkiksi artikkeliin haastatellun apulaisprofessori Sarvimäen kotimaisten elinkaariselvitysten tulos ei ole likimainkaan kiikunkaakun vaan maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat Suomessa keskimäärinkin selvästi negatiiviset. Ei varmaankaan pelkkää huolimattomuutta, että tämä kaiken järjen mukaan varmasti esiin noussut seikka jätettiin asiayhteydessä mainitsematta ja viitattiin ympäripyöreästi "kansainvälisiin tutkimuksiin".

Ylipäätään artikkelin kysymyksenasettelu eli kaikkien maahanmuuttojen taloudellisten vaikutusten tarkasteleminen yhtenä kokonaisuutena on tökerö. Sen sijaan, että monimutkaista asiaa tarkasteltaisiin jakamalla se helpommin käsiteltäviin osa-alueisiin ja näkökulmiin, päämääränä tuntuu olleen muodostaa mahdollisimman suuri ja hankalasti hahmotettava kokonaisuus, jolloin voidaan vedota tietämättömyyteen.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Näiden tutkijoiden ja poliitikkojen kiemurtelevat vastaukset joilla he välttävät ottamasta kantaa kysymykseen onko maahanmuuton kokonaisvaikutus Suomen taloudelle negatiivinen vai positiivinen, koska ihan täysin tarkkoja lukuja ja muuttujia ei pystytä selvittämään, ovat yhtä viisaita kuin jos toteaisi ettei voi sanoa onko nyt yö vai päiväaika koska kellosta puuttuu minuuttiviisari.

[F1nka]

Ivan Puolpolo haastattelee kansantaloustieteen professoria (emeritus) Vesa Kanniaista

Professori selvitti maahanmuuton kustannukset ja hyödyt - alan lehti ei "ruuhkan" takia julkaise
https://www.youtube.com/watch?v=GEsOFl-Oz00

[Roope]

SDP:n Eveliina Heinäluoma: Perussuomalaisten puheilta putosi jälleen kerran perusta, mutta onko totuudella perussuomalaisille väliä?

Jälleen kerran perussuomalaisten puheet maahanmuuttajista ovat osoittautuneet ongelmallisiksi, toteaa hallintovaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma. Tuore työ- ja elinkeinoministeriön selvitys tyrmää perussuomalaisten omat selvitykset Suomeen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyydestä. Nähtäväksi jää, vaikuttaako tutkittu tieto puolueen ja sen ministerien näkemyksiin.

- Perussuomalaisten puheilta putosi jälleen kerran perusta työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen myötä. Kysynkin ministeri Wille Rydmanilta (ps.) ottaako hän oman ministeriönsä selvityksen vakavasti, kysyy kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma.

Uuden selvityksen mukaan vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Perussuomalaiset ovat sinnikkäästi väittäneet oman ajatuspajansa selvitysten perusteella, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Nyt tehty selvitys tuottaa uutta tietoa maahanmuuttajien työllistymisestä ja tutkijoiden mukaan perussuomalaisten väitteet eivät pidä paikkansa.

Heinäluoma muistuttaa, että perussuomalaisilla on pitkät perinteet aiheen valinnanvaraiselle faktatarkastelulle. Vuonna 2015 entinen puoluesihteeri totesi maahanmuuttajien tuilla elämistä käsittelevässä haastattelussaan: "Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan." Lausahdus näyttää kuvaavan yhä sitä pohjaa, jolle hallituspuolue perussuomalaiset oman käsityksensä aiheesta rakentaa: totuudella ei ole väliä, kunhan liekit lyövät ja tässä tapauksessa liekit kohdistetaan maahanmuuttajien väestöryhmään.

- Perussuomalaisten leimaavat ja vähättelevät puheet maahanmuuttajista ovat vahingollisia suomalaiselle yhteiskunnalle. Myös puheet kansalaisoikeuksien rajaamisesta, kuten vaalikelpoisuuden poistaminen kaikilta paitsi syntyperäisiltä Suomen kansalaisilta, ovat osa kuristavaa ilmapiiriä, jota puolueen kärkipoliitikot puheillaan rakentavat. Viesti on vastenmielinen: vaikka kuinka olisit osa suomalaista yhteiskuntaa, tekisit töitä, oppisit kielen, tulet aina perussuomalaisten ajamalla politiikalla olemaan kolmosluokan kansalainen. Tällainen politiikka ajaa nimenomaan tänne muuttaneet yhteiskunnan ulkopuolelle ja esimerkiksi jengien pariin.

On selvää, että maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen tukemiseen ja työllistymisen vahvistamiseen tarvitaan lisätoimia. Myös työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen perusteella maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen tarvitaan panostuksia. Samalla, kun tuemme kotoutumista, tulee maahanmuuttajilta itseltään edellyttää vastuuta omasta kotoutumisestaan. Myös yhteiskunnan asenteissa on edelleen korjattavaa, sillä liian usein maahanmuuttajat kohtaavat syrjiviä asenteita työnhaussa.

Se, millainen vaikutus selvityksellä hallituksen ja sen perussuomalaisten jäsenten toimintaan on, jää Heinäluoman mukaan nähtäväksi. Toistaiseksi on Heinäluoman mukaan näyttänyt sille, että uuden hallitusvastuun myötä perussuomalaiset ei ole jarruttanut puheitaan, vaan on pikemminkin jopa laajentanut halveksivaa puhetapaansa.

- Maahanmuuttajien vähättely näyttää saaneen rinnalleen yleisesti pienipalkkaisten, työtätekevien ihmisten vähättelyn. Kaikki tämä on vaarallista puhetta. Vaikeina aikoina Suomessa tarvitaan kiilanlyöjien sijaan rakentajia. Ensimmäinen askel olisi ottaa todesta tämä perussuomalaisten oman ministeriön selvitys ja antaa arvoa maahanmuuttajataustaisten ihmisten työpanokselle.

SDP:n tiedote 4.3.2024

Selvityshän ei osoittanut halpatyöläisten maahanmuuttoa nettokannattavaksi. Työntekijän oleskeluluvalla saapuneita ei eroteltu tulotasojen mukaan vaan käytettiin vain keskiarvoa kaikista ryhmään kuuluvista. Palvelujen ja perheiden aiheuttamat kustannukset eivät näy tuloksissa.

Tämänkin selvityksen mukaan työluvalla saapuneiden työllisyys romahtaa ja tulonsiirrot kasvavat tasaisesti ensimmäisten vuosien aikana, vaikka tämä ei vaikuta dramaattisesti nettotulonsiirtoihin, mutta tämä on vasta keskiarvo. Kokonaisuudesta pitäisi erikseen erotella halpatyövoiman käyttäytyminen.

[ikuturso]

Aikaisemmin tapahtunutta:

Veronika Honkasalo
Niin kauan kuin muistan keskustelu maahanmuuton hinnasta ja kustannuksista nousee tasaisin väliajoin esille. Taloudellinen hyötyajattelu näyttää olevan täysin hyväksytty tapa keskustella ihmisistä ja heidän perusoikeuksistaan. Seuraa ketju. 1/

Kun mietitään sotea ja sitä kuka saa hoitoa, on ihan normaalia, että taloudellinen hyötyajattelu pakottaa laittamaan ihmiset ja heidän perusoikeutensa erilaisiin hoitojonoihin.

Kaikki tässä maailmassa lopulta kilpistyy kysymykseen: "mihin meillä on varaa?"

-i-