Perussuomalaisten puolueohjelmat

[Tuomas Tähti]

Julkaisin tänään blogikirjoituksen, josta käy ilmi osuuteni Perussuomalaisten periaateohjelman tekemisessä. Olen kursivoinut blogissani ne periaateohjelman kohdat, jotka joko ovat täysin identtisiä minun kirjoittamieni ehdotusten kanssa tai täsmäävät hieman muokaten niihin asioihin, joita ehdotin periaateohjelman sisällöksi vuonna 2018.

Linkki:
https://tuomastahti.wordpress.com/2020/04/14/osuuteni-psn-periaateohjelman-2018-kirjoittamisessa/ (julkaistu 14.4.2020)

[Tuomas Tähti]

Perussuomalainen-printtilehden uusimmassa numerossa (6–7/2020) on julkaistu ilmoitus Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman tekemisestä. Lehteä jaetaan yleisötapahtumissa ja sitä jaetaan myös puolueeseen kuulumattomien äänestäjien koteihin, joten ilmoitus on varmasti julkinen. Kopioin sen lehdestä tähän:

Kuntavaaliohjelma 2021 – kerro ajatuksesi!

Mihin palveluihin kunnissa tulisi panostaa? Mistä turhista ja haitallisista menoista tulisi taas leikata? Entä miten palvelut tulisi tuottaa? Tai kaavoitus hoitaa? Mikä linja olisi hyvä sote-palveluiden ja opetuksen suhteen? Mitä kuntien tulisi vaatia valtiovallalta? Minkälainen kunta on hyvä suomalaiselle?

Rovaniemen puolueneuvoston kokouksessa oli tarkoitus käydä lähetekeskustelu perussuomalaisten tulevaa kuntavaaliohjelmaa varten. Koska puolueneuvosto on jouduttu koronatilanteen takia perumaan, annamme nyt kesän aikana jäsenistölle mahdollisuuden osallistua vaaliohjelman valmisteluun lähettämällä 1.8. mennessä ajatuksiaan vapaamuotoisesti osoitteeseen: [email protected]

Jokaisessa kunnassa paikallisyhdistykset tekevät omat paikallisiin kysymyksiin keskittyvät vaaliohjelmansa, joten samalla kun pohditte valtakunnalliseen ohjelmaan sopivia asioita, niin on hyvä alkaa ideoimaan myös paikallisia vaaliteemoja. Puolueen kuntavaaliohjelma koostetaan elokuun alusta lähtien ja julkaistaan syksyllä – kiitos jo etukäteen ajatuksistasi!

[Supernuiva]

^Jotain menoja olisi leikattava, jotta veroprosentit eivät nouse kohtuuttomiksi.

Mitä leikkauksia on mahdollista saada poliittisesti läpi?

[Nikolas]

^Jotain menoja olisi leikattava, jotta veroprosentit eivät nouse kohtuuttomiksi.

Tämä on useiden pienten kuntien jatkuvasti pinnalla pysyvä kohtalonkysymys. Vuosikymmenten aikana on vähitellen sysätty lisää lakisääteisiä vastuita kuntasektorille. Ilman tätä vastuiden siirtoa valtion verotus olisi vieläkin kireämpää kuin se nykyään on. Mutta kuntasektorin täytyy myös jostain budjettinsa tulopuoli koota ja kunnallisveron lisäksi useimmilla kunnilla ei taida kummoisia tulonlähteitä olla.

Mitä leikkauksia on mahdollista saada poliittisesti läpi?

Ensin tietysti pitää katsoa, onko mukana jotain turhaa, sellaista mitä eivät kaipaa lapsiperheet eivätkä paikalliset yritykset. Harvemmin mitään ilmiselvää löytyy, mutta jos edes jotain löytyy niin siinäpä on säästökohde.

Lakisääteiset täytyy joka tapauksessa hoitaa, mutta aina voi yrittää löytää kustannustehokkaita vaihtoehtoja toteutukseen.

[justustr]

^Jotain menoja olisi leikattava, jotta veroprosentit eivät nouse kohtuuttomiksi.

Mitä leikkauksia on mahdollista saada poliittisesti läpi?

Jos ollaan rehellisiä niin leikkauksia on tehtävä ihan helvetisti jos halutaan välttää rankat veronkorotukset. Edessä on vain kipeitä ja erittäin kipeitä toimia.

Poliittisesti on tietysti vaikea kertoa kansalaisille että kohta teitä lyödään ja lujaa.

Perussuomalaisten täytyy olla nyt ainakin itselleen rehellisiä ja valmistautua vastaamaan kysymyksiin mistä kaikkia koskevista julkisista palveluista leikataan ja mitä veroja nostetaan. Pelkkä maahanmuutosta ja kehitysavusta jankuttaminen ei nyt riitä. Tämä on äärimmäisen tärkeää jos puolue todella aikoo seuraavaan hallitukseen.

Hallitusyhteustyöhön on syytä varautus myös sikäli, että mikäli perussuomalaiset saa hallitusohjelmaan maahanmuuttoa koskevat tiukennukset niin vastavuoroisesti kokoomukselle on annettava talouspoliittisia vapauksia. Tarkoittaa siis sitä, että kokoomus pääsee rankaisemaan vähävaraisia erinäisiin leikkauksin. Nämä ovat realiteetteja, joihin pitää strategisesti varautua jo hyvissä ajoin.

[artti]

Sosialidemokraatit voittivat Eduskuntavaalit 2019. Sosialidemokraatit saivat 17,7 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä, se on 546 471 äänioikeuttaan käyttänyttä Suomen kansalaista, joka tuotti Sosialidemokraateille 40 kansanedustajaa Eduskuntaan.

Neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin pidettiin 16. Lokakuuta 1994. Äänestysprosentti oli 74 prosenttia. 43,1 prosenttia äänesti EI. 56,9 prosenttia äänesti KYLLÄ. Ja näin Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Perussuomalaisilla on hallussaan potentiaalinen monopoli Euroopan unionin jäsenyydelle EI äänestäneiden 43,1 prosentin sektorilla. Perussuomalaisilla on mahdollisuus nousta Suomen suurimmaksi mobilisoimalla tämä äänestäjäkunta.

Eduskuntavaaleissa 2019 Perussuomalaisia äänesti 17,5 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä, 538 805 Suomen kansalaista, joka tuotti Perussuomalaisille 39 kansanedustajaa Eduskuntaan. Perussuomalaiset eivät siis pystyneet mobilisoimaan potentiaalista äänestäjäkuntaansa, joka äänesti EI Euroopan unionin jäsenyydelle kansanäänestyksessä 16.10.1994. 

Pitäisikö Perussuomalaisten terävöittää Euroopan unionista eroamista vaativaa kampanjaansa.

Mielestäni Perussuomalaisen puolueen johtajia voisi luonnehtia erittäin kriittisiksi Euroopan unionin kannattajiksi. He kritisoivat Euroopan unionia armotta, mutta he eivät etsi eroa Euroopan unionista.

Että jos Perussuomalaiset voittavat ylivoimaisesti seuraavat Eduskuntavaalit, että Perussuomalaisia ei voida sivuuttaa ensimmäisenä hallituksen muodostajana, niin FIXIT ei ole hallitusohjelmassa, jos olisi niin toiset eduskuntapuolueet eivät lähtisi Perussuomalaisen Pääministerin johtamaan hallitukseen lainkaan.

Kun Perussuomalaiset ovat voittaneet Eduskuntavaalit, heidän täytyy kiittää hyvesignaloivia hyvästä vaalityöstä.

https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/tulos_kokomaa.html

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-kansanaanestys.aspx

Suomen suurin vientimarkkina on Euroopan unionin sisämarkkina. Kauppa edellä mennään.

https://atlas.cid.harvard.edu/explore?country=74&product=undefined&year=2018&productClass=HS&target=Partner&partner=undefined&startYear=1995

[Pkymppi]

 "Suomen suurin vientimarkkina on Euroopan unionin sisämarkkina."

Niin, noh. Onpa yllättävää.

Varsinkin kun  Euroopan unioni asettaa suomelle kaupankäynnin esteen naapuriin jonka kanssa yhteistä maarajaa 1300km.

[justustr]

Pitäisikö Perussuomalaisten terävöittää Euroopan unionista eroamista vaativaa kampanjaansa.

Ei pidä, jos tavoitteena on hallituspaikka. EU eron ajaminen on täysi mahdottomuus kokoomuksen ja kepun kanssa, jotka nyt ovat ainoat realistiset kumppanit persuille.

Eli riippuu mitä halutaan. 

[Phantasticum]

Jäähyllä oleva ja tällä hetkellä oman eduskuntaryhmänsä muodostava mutta kuitenkin perussuomalainen edustaja Ano Turtiainen teki noin puolitoista viikkoa sitten lakialoitteen, jossa suomalaisilta kysyttäisiin kansanäänestyksellä halusta erota Euroopan unionista. Lakialoitteen allekirjoitti Turtiaisen itsensä lisäksi vain 11 perussuomalaista edustajaa, joten kiinnostuksen voi sanoa jääneen vaatimattomaksi. Myös puolueen äänenkannattaja Suomen Uutiset vaikeni asian kuoliaaksi. Olisin voinut kuvitella asian olevan uutisoinnin arvoinen. Tosin en ole huomannut, että Hommallakaan asiaa olisi tätä ennen noteerattu.

Muun muassa Taloussanomien toimittaja Jan Hurri on kirjoittanut viime viikkoina useita juttuja, miten koronan varjolla tehty euron elvytyspaketti muuttaa Euroopan unionin luonnetta. Mutta ei se tunnu perussuomalaisia hetkauttavan. Puolueen EU-kritiikistä ei saa millään sellaista vaikutelmaa, että se olisi aitoa. Kritiikki on olemassa vain paperilla, koska nykyinen puoluejohto haluaa imuroida puolueelle myös niiden äänet, jotka ovat tosissaan EU-eron kanssa. Eihän heillä ole muutakaan.

Jos puolue haluaisi oikeasti EU-eroa, se takoisi kyllä nyt raudan ollessa kuumaa. Kaikenlainen vetoaminen taktikointeihin, kansanäänestyksen voittamisiin ja EU-eron siirtäminen kaukaiseen tulevaisuuteen on pelkkää selittelyä.

Koko lakialoitteen sisältö linkissä.

Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki kansanäänestyksestä, jonka aiheena on Suomen eroaminen Euroopan unionista. Perustuslain mukaan äänestys on neuvoa-antava. Äänestys toimitettaisiin kuntavaalien 2021 yhteydessä.

Äänestäjien vastattavaksi esitettäisiin seuraava kysymys: ''Tuleeko Suomen erota Euroopan unionin jäsenyydestä?''

Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen joko ''KYLLÄ'' tai ''EI''. Äänestyksen tulos vahvistettaisiin samaan aikaan kuntavaalien tuloksen vahvistamisen kanssa.

Oikeusministeriön valmistelemassa lyhyessä ja selkeässä  tiedotteessa  selostettaisiin Euroopan unionista eroamisen merkitystä sekä todettaisiin, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitettaisiin kaikille, joille toimitetaan ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatettaisiin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Asian merkittävyyden ja kuntavaalien läheisyyden takia lakialoite olisi käsiteltävä kiireellisenä.

[...]

Helsingissä 7.9.2020

Ano Turtiainen at
Juha Mäenpää ps
Leena Meri ps
Ritva Elomaa ps
Jani Mäkelä ps
Rami Lehto ps
Sanna Antikainen ps
Sebastian Tynkkynen ps
Olli Immonen ps
Jari Ronkainen ps
Jukka Mäkynen ps
Petri Huru ps

LA 39/2020 vp
Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä

[Uuno Nuivanen]

JH-a on moneen kertaan selittänyt, että äänestystä EU-jäsenyydestä ei pidä yrittää järjestää nyt, koska erolle ei vielä ole tarpeeksi kannatusta. Jos äänestystulos olisi 'ei erota', seuraavan kerran voisi yrittää ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua.

[justustr]

Jäähyllä oleva ja tällä hetkellä oman eduskuntaryhmänsä muodostava mutta kuitenkin perussuomalainen edustaja Ano Turtiainen teki noin puolitoista viikkoa sitten lakialoitteen, jossa suomalaisilta kysyttäisiin kansanäänestyksellä halusta erota Euroopan unionista. Lakialoitteen allekirjoitti Turtiaisen itsensä lisäksi vain 11 perussuomalaista edustajaa, joten kiinnostuksen voi sanoa jääneen vaatimattomaksi. Myös puolueen äänenkannattaja Suomen Uutiset vaikeni asian kuoliaaksi. Olisin voinut kuvitella asian olevan uutisoinnin arvoinen. Tosin en ole huomannut, että Hommallakaan asiaa olisi tätä ennen noteerattu.

Niin, tässä lakialoitteessa on vaan se ongelma, että jos perussuomalaiset lähtee puolueena ajamaan Suomen EU-eroa, niin hallitusyhteistyön kokoomuksen ja kepun kanssa voi unohtaa. Joka taas tarkoittaisi sitä, että PS olisi oppositiossa seuraavankin hallituskauden. Kannattaa hetki pysähtyä miettimään sitäkin mitä Suomesta ylipäätään on enää edes jäljellä, jos vihervasemmisto saa huseerata vielä toisenkin kauden? Onko todella järkeä antaa vihervasemmistolle lopullinen valta vain pitääkseen kiinni periaatteista? Tämä on sitä kirkasotsaisuutta, jota itse kutsun kyvyttömyydeksi pelata poliittista peliä.

[Alaric]

Eli tulkintasi mukaan persut ovat siis käytännössä "panttivankeja" eivätkä voi ajaa asioita, joita puolueen kannattajat pitävät tärkeinä, koska muuten poliittiset vastustajat suuttuvat.

Eivät kokkarit ja kepulit tykkää haittamaahanmuuton lopettamisestakaan. Ehkä sen ajamisesta pitäisi myös luopua, niin mahdollisuudet päästä hallitukseen paranisivat huomattavasti!

[justustr]

Eli tulkintasi mukaan persut ovat siis käytännössä "panttivankeja" eivätkä voi ajaa asioita, joita puolueen kannattajat pitävät tärkeinä, koska muuten poliittiset vastustajat suuttuvat.

Eivät kokkarit ja kepulit tykkää haittamaahanmuuton lopettamisestakaan. Ehkä sen ajamisesta pitäisi myös luopua, niin mahdollisuudet päästä hallitukseen paranisivat huomattavasti!

Niin, kaikki tai ei mitään on tietysti yksi tapa pelata poliittista peliä. Kaikki toki tiedämme, että siinä tuloksena on jälkimmäinen.

[Phantasticum]

JH-a on moneen kertaan selittänyt, että äänestystä EU-jäsenyydestä ei pidä yrittää järjestää nyt, koska erolle ei vielä ole tarpeeksi kannatusta. Jos äänestystulos olisi 'ei erota', seuraavan kerran voisi yrittää ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua.

Niin on... selittänyt kyllä. Selityksestä tulee enemmän sellainen olo, että sillä on vain tarkoitus siirtää kiusallinen asia pois päiväjärjestyksestä. Kuten Suomen Uutisten vaikenemisesta edustaja Turtiaisen lakialoiteasiassa voisi päätellä, puolue ei välttämättä halua, että kukaan muistaa aikaisempia lupauksia. Mutta ei kansanäänestyksen järjestämisen lupaaminen ole mitenkään oleellista.

Jos lähdetään siitä, että koronapaketti vie EU:ta lähemmäs liittovaltiota ja perussuomalaiset ainakin omien puheidensa mukaan vastustavat kovasti tätä kehitystä, niin eikö heidän pitäisi toimia nyt eikä sitten joskus, kun EU on väliajalla ottanut taas pitkiä federalismiloikkia. Vai voisiko sittenkin olla kyse siitä, että EU:sta eroamispuheet ovat pelkkää retoriikkaa.

Asia ei ole puolueelle helppo, kun samaan aikaan pitäisi yrittää miellyttää niitä, jotka uskovat perussuomalaisten vapauttavan Suomen EU:n ikeestä, ja siinä samalla pitäisi olla mieliksi myös sille rakkaimmalle poliittiselle kumppanille, joka on avoimesti federalismimyönteinen.

Minulle on yksi ja sama, mikä on puolueen todellinen kanta Suomen EU-eroon. Kaipaan puolueelta ainoastaan rehellisyyttä. EU:n yhteisen tai yhtenäisen turvapaikkapolitiikan kannattaminen herättää epäilyksiä perussuomalaisten todellisen agendan suhteen.

[Alaric]

^ Ensi viikolla on tulossa EU-komissiolta täysin puskista esitys jonkinlaisesta uudesta maahanmuuton "hallintajärjestelmästä" Dublinin tilalle.

Melkoisen todennäköistä ennakkopuheiden perusteella on, että tässä tullaan lisäämään reippaasti kaikenlaisia "vapaaehtoisia" (eli oikeasti pakollisia) taakanjakoja. Jännä nähdä vastustavatko perussuomalaiset tätäkään oikeasti vai jääkö se muutaman kriittisen twitter-viestin tasolle?

Sehän olisi askel kohti EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, jonka puolesta ainakin vpj Eerola on pj Halla-ahon kannattamana puhunut.

[artti]

Mitä kautta politiikka pitäisi ajatella, että politiikka aukeaa sinä mitä politiikka oikeasti todellisuudessa on. Puolueiden agenda on hillotolpat. Sen huomaa selvästi siinä kuinka kieli keskellä suuta politiikka myötäilee muodikkaita agendoja.

[Jaska Pankkaaja]

JH-a on moneen kertaan selittänyt, että äänestystä EU-jäsenyydestä ei pidä yrittää järjestää nyt, koska erolle ei vielä ole tarpeeksi kannatusta. Jos äänestystulos olisi 'ei erota', seuraavan kerran voisi yrittää ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua.

Niin on... selittänyt kyllä. Selityksestä tulee enemmän sellainen olo, että sillä on vain tarkoitus siirtää kiusallinen asia pois päiväjärjestyksestä. Kuten Suomen Uutisten vaikenemisesta edustaja Turtiaisen lakialoiteasiassa voisi päätellä, puolue ei välttämättä halua, että kukaan muistaa aikaisempia lupauksia. Mutta ei kansanäänestyksen järjestämisen lupaaminen ole mitenkään oleellista.

Jos lähdetään siitä, että koronapaketti vie EU:ta lähemmäs liittovaltiota ja perussuomalaiset ainakin omien puheidensa mukaan vastustavat kovasti tätä kehitystä, niin eikö heidän pitäisi toimia nyt eikä sitten joskus, kun EU on väliajalla ottanut taas pitkiä federalismiloikkia. Vai voisiko sittenkin olla kyse siitä, että EU:sta eroamispuheet ovat pelkkää retoriikkaa.

Asia ei ole puolueelle helppo, kun samaan aikaan pitäisi yrittää miellyttää niitä, jotka uskovat perussuomalaisten vapauttavan Suomen EU:n ikeestä, ja siinä samalla pitäisi olla mieliksi myös sille rakkaimmalle poliittiselle kumppanille, joka on avoimesti federalismimyönteinen.

Minulle on yksi ja sama, mikä on puolueen todellinen kanta Suomen EU-eroon. Kaipaan puolueelta ainoastaan rehellisyyttä. EU:n yhteisen tai yhtenäisen turvapaikkapolitiikan kannattaminen herättää epäilyksiä perussuomalaisten todellisen agendan suhteen.

Tosiasia on se että jos suomalaisilta kysyttäisiin nyt että lähdetäänkö EU:sta niin vastaus olisi EI.

Ja jos suomalailta kysyttäisiin kiristetäänkö "pakolaispolitikkaa" huomattavasti niin vastaus olisi KYLLÄ.

Siis enemmistön vastaus.

[IDA]

Neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin pidettiin 16. Lokakuuta 1994. Äänestysprosentti oli 74 prosenttia. 43,1 prosenttia äänesti EI. 56,9 prosenttia äänesti KYLLÄ. Ja näin Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Perussuomalaisilla on hallussaan potentiaalinen monopoli Euroopan unionin jäsenyydelle EI äänestäneiden 43,1 prosentin sektorilla. Perussuomalaisilla on mahdollisuus nousta Suomen suurimmaksi mobilisoimalla tämä äänestäjäkunta.

Sitä äänestäjäkuntaa ei enää ole. Ja sitäkin yritettiin heti kansanäänestyksen jälkeen yhdistää poliittiseksi voimaksi, mutta siitä tullut mitään ja näkyvin joukko jäsenyyttä vastustaneista totesi sisäiset erimielisyydet niin suuriksi, että hajaantui kuka minnekin. Suurin osa eri vasemmistopuolueisiin ja vihreisiin. Suuri osa 26-vuotta sitten äänestäneistä on jo taivaassa, kiirastulessa tai helvetissä, eikä siten äänestä ja suuri osa äänestäjistä on myös sellaisia, joilla ei silloin ollut äänioikeutta.

Vaikka nykyisestä äänestäjäkunnasta 43,1 prosenttia vastustaisi EU-jäsenyyttä suurin osa heistä pitää silti jotain muita perusteita tärkeämpinä äänestyspäätöstä tehdessään, eikä äänestä puoluetta vaikka sen keskeisenä agenda olisi EU:sta eroaminen, eikä varsinkaan lähde mukaan muodostamaan sitä 43,1 prosentin puoluetta.

Oman näkemykseni mukaan PS:n kannattaisi ohjelmissaan ja toiminnassaan ajaa sellaista EU:n suhteen sellaista politiikkaa, joka vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä vastaan, korostaa ministerineuvoston valtaa komission ja parlamentin yli, keskittyy tiiviimpään yhteistyöhön Kolmen meren aloitteen - maiden kanssa ja vastustaa sisäisiä taakanjakoja, mutta tukee EU:n ulkorajojen yli tapahtuvan liikkumisen selkää tiukentamista. Lisäksi puolueena tulee jatkaa yhteistyötä muiden Euroopan kansallismielisten puolueiden kanssa. On edelleen niin, että ne eivät löydä tapaa muodostaa yhteistä ryhmää, jonka muodostumisella olisi vähintäänkin henkisesti merkittävä vaikutus verrattuna siihen, että ne nyt ajavat samaa politiikkaa eri ryhmissä.

[Phantasticum]

Tosiasia on se että jos suomalaisilta kysyttäisiin nyt että lähdetäänkö EU:sta niin vastaus olisi EI.

Sinulta jäi kirjoituksen pointti ymmärtämättä, vaikka yritin selkeyttää ajatusta vielä toisessa viestissä. Tärkeää ei ole kansanäänestys tai lupaus sellaisen järjestämisestä vaan se, että ainakin omien sanojensa mukaan puolue vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä. Silti kun pitäisi edes symbolipolitiikalla osoittaa oikeasti vastustavansa, kuten osallistumalla Turtiaisen lakialoitteeseen (jolla tuskin on menestymisen mahdollisuuksia ja näin ollen osallistuminen olisi turvallistakin), puolue piiloutuu ja vetoaa siihen, että suomalaiset äänestäisivät väärin.

Niinpä olen tehnyt sen johtopäätöksen, että liittovaltiokehityksen vastustaminen ei sittenkään ole puolueen asialistalla kovin korkealla. Jos asia koettaisiin aidosti tärkeäksi, asiaa pidettäisiin esillä muiden puolueiden näkemyksistä huolimatta. Eiväthän muut puolueet haluaa lopettaa haittamaahanmuuttoakaan. Miksi ei voisi siis vain reilusti myöntää, että puolue ei halua erota EU:sta, se haluaa ainoastaan ylläpitää mielikuvaa että sitten joskus tulevaisuudessa.

Koska tämän ketjun aiheena on perusuomalaisten puolueohjelmat, voisin todeta tässä samalla, että puolueessa osataan erinomaisesti juurikin mielikuvien luominen ja niiden markkinointi. Perussuomalaiset ei lupaa konkreettisia vappusatasia, mutta se osaa luoda illuusioita. Lukijalle, minullekin tulee usein olo, että puolue ajaa juuri minun asiaani. Kun asiaa sitten lukee tarkemmilla silmälaseilla, ilmassa leijuu vain jotain abstraktia.

Perussuomalaiset sanoo olevansa nimenomaan vaihtoehto. Jos puolue päästääkseen vaikuttamaan luopuu niistä tavoitteistaan joilla se kosiskelee äänestäjiä, mikä se vaihtoehto on sisällöltään.

[artti]

Siis hallitsevat puolueet kattavat pöydän kansallismielisten ja maahanmuuttokriittisten valtaannousulle. Mutta kirjoittajat hommalla ovat vihaisia kansallismielisten ja maahanmuuttokriittisten parhaille vaalityöntekijöille. Ei ymmärrä

[artti]

Kun Perussuomalaiset nousevat valtaan eduskuntavaaleissa 2.4.2023 niin heillä on käsissään velkainen valtiontalous ja valtava julkinen sektori ja tuotevalikoimaltaan vanhentunut ja kilpailukykynsä menettänyt yksityinen sektori. Kun Perussuomalaiset ryhtyvät remontoimaan valtiontaloutta ja julkista sektoria leikkaamalla julkisia menoja niin se johtaa julkisella sektorilla työskentelevien palkansaajien ja julkisilla tulonsiirroilla ja yritystuilla ja sosiaaliturvalla elävien ihmisten radikalisoitumiseen, joka näkyy 18.4.2027 eduskuntavaaleissa.

Valtio tarvitsee verotuloja ja verotulot tulevat aikaansa edellä toimivan yksityisen sektorin innovaatioista, ja siksi johtajien pitää luoda koulutuksella ja yhteiskunnallisella informaatiolla toimivan asennamuokkauksen kautta perustaa kilpailukykyisenä säilyvälle sivilisaatiolle. Kun niitä ratkaisuja tehdään niin siinä tarvitaan kykyä nähdä tulevaisuuteen, joka muodostaa perustan mihin valtionkassan pelimerkit pitää laittaa.

Perussuomalaisten pitäisi ajatella isommin ja tarkastella maailmaa kaukonäköisemmin, ja nähdä ja vauhdittaa ja kannustaa uuden teknologian aaltoa, jolle nousta. Se aalto tulee ja silloin on hetki nousta laudalle. Vanha, fossiilisiin polttoaineisiin ja maankuoren metalleihin perustunut, maailma on katoamassa ja uusi, fuusioreaktoreihin ja asteroidikaivoksiin perustuva, maailma on tulossa, nyt tarvitaan johtamista. Nyt tarvitaan se, että yhä enemmän korostuva avaruusaika nousee Perussuomalaisten puolueohjelmaan.

[IDA]

Perussuomalaisten pitäisi ajatella isommin ja tarkastella maailmaa kaukonäköisemmin, ja nähdä ja vauhdittaa ja kannustaa uuden teknologian aaltoa, jolle nousta. Se aalto tulee ja nyt on hetki nousta laudalle. Vanha, fossiilisiin polttoaineisiin ja maankuoren metalleihin perustunut, maailma on katoamassa ja uusi, fuusioreaktoreihin ja asteroidikaivoksiin perustuva, maailma on tulossa, nyt tarvitaan johtamista. Nyt tarvitaan se, että yhä enemmän korostuva avaruusaika nousee Perussuomalaisten puolueohjelmaan.

Puolueiden, eikä edes valtion, tehtävä ei niinkään ole vauhdittaa noita, vaan pikemminkin olla olematta niiden tiellä. Suomea on vedetty valtion toimesta kaiken mahdollisen uuden teknologian lippulaivaksi jo vuosikausia, mutta ei vaan lähde käyntiin. Ja koulutusvientikin on varmaan jo unohdettu, kun siitä innostunut valtio onnistui hyvällä suunnittelullaan pudottamaan Suomen pois PISA-tulosten huipulta.

[Alaric]

Pohdin tuossa jokunen päivä sitten paperiteollisuutta koskevassa ketjussa persujen hiljaisuutta tämän Metsäteollisuus ja työehtosopimuksista irtisanoutuminen -hässäkän ympärillä.

Edelleenkään en ole nähnyt aiheeseen liittyviä kannanottoja puoluejohdolta tai edes eduskuntaryhmältä (korjatkaa jos olen väärässä ja jotain on asiasta lausuttu). Mikä on perussuomalaisten todellinen linjaus työehtosopimusten yleissitovuuden suhteen? Vai onko tämä kauppatavaraa hallitusneuvotteluissa eikä siitä siksi haluta huudella?

Tässä tulee hiukan mieleen äänestäjän kuluttajansuoja, kun PS on mitä ilmeisimmin tällä hetkellä työntekijäväestön keskuudessa suosituin puolue. Ettei sitten vain käykään niin, että v. 2023 jälkeen tämä suuri äänestäjäjoukko huomaakin persujen pissineen jälleen linssiin, kun puolue on naimisissa kokoomuksen kanssa ja ajaa hallituksessa selkeästi työntekijöiden etujen vastaista politiikkaa eli murentaa yleissitovuutta...?

Kaivoin puolueen talouspoliittisesta ohjelmasta kohdan, jossa tästä mainitaan ja melko ympäripyöreää on (kts. boldattu alta). Työehtosopimusten yleissitovuuden tai vastaavan järjestelyn piirissä halutaan lisätä paikallista sopimista? Ilmeisesti tuo on muotoiltu noin laveaksi ihan tarkoituksella, koska tämähän voi tarkoittaa lähes mitä tahansa.

https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/PS_talouspoliittinen-ohjelma_2019_1.pdf

Perussuomalaisten talouspolitiikan lähtökohtana on kansallinen etu ja
sisäinen oikeudenmukaisuus. Kansallinen etu tarkoittaa sitä, että Suomi on suomalaisten
edunvalvontakoneisto, eikä julkisen vallan tule harjoittaa politiikkaa, joka on
ristiriidassa suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kanssa.
Sisäinen oikeudenmukaisuus puolestaan merkitsee sitä, että Suomen tulee olla maa,
jonka jokainen suomalainen voi kokea olevan hänen asiallaan ja jossa vallitsee
vahva yhteenkuuluvuuden tunne.

(...)

SUOMALAINEN TYÖ JA YRITTÄJYYS

- Työllisyysaste nostettava muiden Pohjoismaiden tasolle.
- Työnhakijan omaa aktiivisuutta tarvitaan, mutta turhaa nöyryytystä ei.
- Yrittäjyyden toimenpidekokonaisuus toteutettava.
- Työvoiman liikkuvuutta edistettävä, samalla asumistukien vääristymät korjattava.
- Työvoiman saatavuusharkintaa tiukennettava, suomalaiset nuoret työnsyrjään kiinni.

Työ ja yrittäminen ovat talouden ja yhteiskunnan peruspilareita. Työllisyys- ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena
on nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden 75
% tasolle sekä parantaa yrittäjien asemaa. Työ tuo tekijälleen paitsi taloudellista itsenäisyyttä, myös tunteen
yhteiskuntaan kuulumisesta. Yhteiskunta puolestaan
hyötyy työntekijöiden työpanoksesta sekä työttömyyteen
liittyvien sosiaalimenojen pienenemisestä.

Pakkolaki-seikkailut kuuluvat historiaan ja yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseksi huomio tulee
kiinnittää keinoihin, jotka eivät heikennä yksipuolisesti
työntekijöiden työehtoja tai ostovoimaa. Myös elinkeinoelämän innovaatiokyvyn kehittäminen pitää nostaa keskiöön pelkkien kustannuskilpailukykytekijöiden sijaan,
varmistamaan yhteiskunnan pitkän aikavälin menestys.

Työmarkkinoiden joustavuuden parantamiseksi on lisättävä ja rohkaistava paikallista sopimista, yleissitovuuden tai vastaavan järjestelyn piirissä, huolehtien samalla työmarkkinoiden ennustettavuudesta ja työrauhasta. Erot toimialojen sisällä yritysten välillä ovat suuret ja joustot ovat tarpeen niin yritysten toimintaedellytysten kuin työllistämisenkin kannalta.

Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että kaikenlaisen
työn vastaanottaminen pitää olla aina taloudellisesti kannattavaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja tavoitteena on
se, että mahdollisimman harva tarvitsee tukia. Sosiaalituen tarkoituksena on, että ihmiset pääsisivät mahdollisimman nopeasti omille jaloilleen, ei tukea elämäntapana
tuilla elämistä. Tavoitteena pitäisi olla tukiriippuvuuden
vähentäminen, ja tämä onnistuu parhaiten työtä ja toimeliaisuutta lisäämällä. Esitykset passivoivasta kansalaispalkasta on torpattava.

Sosiaaliturvajärjestelmän pitää olla kannustava ja
vastikkeellinen, mutta työttömien kepittämisessä ja nykyisessä aktiivimallissa ei ole paljon järkeä, jos töitä tai
järkeviä työllistymiseen johtavia palveluita ei ole tarjolla.

Aktiivisuutta tarvitaan, mutta turhaa nöyryytystä ei.
Työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa on otettava huomioon työn luonteen muutos ja perinteisten työurien
pirstoutuminen sekä se, että tulevaisuudessa palkitaan
yhä enemmän tuloksista kuin tehdyistä työtunneista.

Muuntokoulutusta tulee vahvistaa alan vaihtajille ja
aikuiskoulutus on uudistettava vastaamaan yhä nopeampia osaamistarpeiden muutoksia. Palkkatukien ja muiden
työvoimapalveluiden vaikuttavuutta on lisättävä, siten että
toimien myötä henkilöt pääsevät paremmin eteenpäin
avoimille työmarkkinoille ilman "tempputyöllistämistä".

Työllisyyspolitiikkaa ei tule myöskään tehdä perhepolitiikalla, varsinkaan huonolla sellaisella. Lasten ei pidä
"joustavoitua" liian pienenä kodin ulkopuolelle hoitoon
tai kasvatusputkeen, vain jotta naisten työllisyystilastoa
saataisiin nostettua. Emme myöskään pidä mielekkäänä,
että äiti siirtyy hoitovapaalta työttömäksi siksi, että tämän
uskotaan kannustavan häntä tai lisäävän tasa-arvoa.

Ehdotamme myös, että selvitetään, voisivatko ammattiliitot maksavat jatkossa ensimmäisen sairauspäivän
karenssin työntekijän puolesta. Ammattiliitot keräävät
rahaa työttömyyttä varten, joten samalla rahaa voisi kerätä ensimmäisen sairauspäivän kattamista varten. Sekä
työnantaja että työntekijä säästäisivät ja tämä voisi kannustaa ihmisiä liittymään ammattiliittoihin.

(...)

[Julleht]

Pohdin tuossa jokunen päivä sitten paperiteollisuutta koskevassa ketjussa persujen hiljaisuutta tämän Metsäteollisuus ja työehtosopimuksista irtisanoutuminen -hässäkän ympärillä.
[...]

Tämä kiinnostaa suuresti itseäkin, ja tuolloin uutisten myötä hetken PS-kansanedustajien ulostuloja aiheen tiimoilta träkkäsinkin, tulokset ykkösliitteessä taulukkomuodossa. Vain muutama otti kantaa tuona uutisten jälkeisenä 24h aikana, vaikka noin puolet samalla ajanjaksolla sosiaalisiin medioihin päivittivät. Muutaman edustajan viestinnästä ei suoraan ollut havaittavissa kannanottoa yleissitovuuteen suuntaan tai toiseen, vaan yleistä pääministerin kannan opponointia tai kyseenalaistamista.

Niistä edustajista, jotka selvän tai edes lähes selvän kannan yleissitovuuteen ja paikalliseen sopimiseen ottivat, kaikki tekivät sen paikallisen sopimisen puolesta. Tässä nousi esiin varsinkin PS:n yrittäjäsiipi aktiivisena.

Vähän kristallipalloon katselua on tämä, pitäisi varmaan jotain eduskuntaäänestyksiä tonkia. Mutta viiteitä mielestäni suunnasta antaa, jälleen.

[Nuivanlinna]

Pohdin tuossa jokunen päivä sitten paperiteollisuutta koskevassa ketjussa persujen hiljaisuutta tämän Metsäteollisuus ja työehtosopimuksista irtisanoutuminen -hässäkän ympärillä.

Edelleenkään en ole nähnyt aiheeseen liittyviä kannanottoja puoluejohdolta tai edes eduskuntaryhmältä (korjatkaa jos olen väärässä ja jotain on asiasta lausuttu). Mikä on perussuomalaisten todellinen linjaus työehtosopimusten yleissitovuuden suhteen? Vai onko tämä kauppatavaraa hallitusneuvotteluissa eikä siitä siksi haluta huudella?

Tässä tulee hiukan mieleen äänestäjän kuluttajansuoja, kun PS on mitä ilmeisimmin tällä hetkellä työntekijäväestön keskuudessa suosituin puolue. Ettei sitten vain käykään niin, että v. 2023 jälkeen tämä suuri äänestäjäjoukko huomaakin persujen pissineen jälleen linssiin, kun puolue on naimisissa kokoomuksen kanssa ja ajaa hallituksessa selkeästi työntekijöiden etujen vastaista politiikkaa eli murentaa yleissitovuutta...?


https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/PS_talouspoliittinen-ohjelma_2019_1.pdf

Olihan tuolla tuo "yleissitovuuden tai vastaavan järjestelyn piirissä", eli ei PS kai ole yleissitovuutta ihan tyystin romukoppaan heittämässä, mutta kiinnostaisi mikä on  tuo vastaava järjestely.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^Jotain menoja olisi leikattava, jotta veroprosentit eivät nouse kohtuuttomiksi.

Mitä leikkauksia on mahdollista saada poliittisesti läpi?

Käytännössä on tulevaisuudessa leikattava lähes kaikesta; terveydenhuollosta, koulutuksesta, erilaisista tuista (asuminen, lapset, työttömyys, yritykset, opiskelijat, maatalous etc), muista palveluista yms yms... ja virkakoneistoa on liikaa. Myös elinkelvottomia kuntia on liikaa. Niissä asuvien tulee mukautua vähempiin/kaukaisempiin palveluihin.

Kaikista turhimpia menoja ovat ilmastomuutos-huuhaa, matut, kehitysapu sekä EU:n maksut. Mistään näistä ei suomalainen hyödy mitään.

Se on vaan niin, että Suomi ei kestä nykyistä kustannnuspohjaa. Viimeistään velkahanojen sulkeutuminen 20XX laittaa homman kuriin. En pidätä hengitystä ennen tuota. Voi olla, että asioita edistetään vasta pakon edessä.

Leikkaaminen on perseestä. Kukaan ei ole leikkaamalla rikastunut. Suomen pitäisi kasvattaa bruttokansantuotetta ja sitäkautta verotuloja. Persujen pitäisi vastustaa leikkauksia. Paljon järkevämpää olisi kasvattaa bruttokansantuotetta ja sitämyötä verotuloja.

[Phantasticum]

Mikä on perussuomalaisten todellinen linjaus työehtosopimusten yleissitovuuden suhteen?

Entinen perussuomalainen ja entinen ministeri Jari Lindström julkaisi muistelmansa viime toukokuussa, ja hänen kirjassaan sivuttiin myös yleissitovuutta. Lindströmin mukaan "työmarkkinapolitiikka ja sen myötä yleissitovuus ovat Jussi Halla-ahon heikko kohta". Lindström väittää Halla-ahon kertoneen puheenjohtajavaalikampanjansa aikana joko vahingossa tai tarkoituksella, että yleissitovuudesta voisi luopua. En epäile tätä ollenkaan.

Halla-ahon ja hänen hovinsa kanta tuntuu olevan tässäkin asiassa yhtä kuin kokoomuksen kanta, mutta asiasta ei kannata suuremmin huudella, koska pelkona on duunariäänestäjien äänten katoaminen. Puolue antaa itsestään myös amatöörimäisen vaikutelman, kun se ei ota tällaisiin kysymyksiin kantaa eikä osallistu normaaliin poliittiseen keskusteluun. Lainauksessa on vain yleissitovuusosuus.

Lindström pohtii kirjassaan myös populistipuolueen vaikeutta tehdä politiikkaansa vallan kahvassa.

Lindströmin mukaan ainoa tapa heikentää nykyisiä perussuomalaisia olisi saattaa heidät hallitusvastuuseen.

Lindström sanoo myös, että työmarkkinapolitiikka ja sen myötä yleissitovuus ovat Jussi Halla-ahon heikko kohta.

– Epäilen Jussi Halla-ahon ja monen muunkin olevan vahvasti eri linjoilla kuin merkittävä osa duunareista, jotka perussuomalaisia äänestävät. Yksi sana: yleissitovuus. Halla-aho lipsautti – vai oliko se tarkoituksellista? – jo vuonna 2017 puheenjohtajakampanjansa aikana voivansa luopua yleissitovuudesta, Lindström kirjoittaa.

Lindströmin mukaan perussuomalaiset voisivat jopa hajota työmarkkinakysymyksiiin.

YLE: Jari Lindströmin muistelmat kertovat perussuomalaisten keskinäisistä kahinoista, "omaan pesään kusemisesta" ja ex-ministerin tiestä kortistoon

Halla-aho ja perussuomalainen puolue puhuu Suomen ja suomalaisten edusta, mutta usein Suomen ja suomalaisten etu jää abstraktiksi retoriikaksi jo ihan siksikin, että eri ihmiset ymmärtävät asian eri tavalla. Väitän, että yksikään puolue ei koe ajavansa mitään muuta kuin Suomen ja suomalaisten etua. Kyse on vain siitä, miten Suomen ja suomalaisten etu määritellään ja millaisia keinoja siihen käytetään.

Kuinka hienolta ja välittävältä kuulostakaan, kun puoluejohtaja puhuu "meistä ja äänestäjillemme tärkeistä asioista ja linjauksista". Ikävä fakta on silti se, että meillä on ainoastaan "pienin yhteinen nimittäjä" eli maahanmuuttopolitiikka. Huomattavalle osalle äänestäjiä maahanmuuttopolitiikka on vain yksi asia muiden joukossa, vaikka hommalaisille se on se tärkein juttu, pienin yhteinen nimittäjä.

[Alaric]

^ Taitaa Jussillakin se kevytkokoomuslaisuus tulla sen verran taustalta läpi, ettei sitä kaikissa tilanteissa pysty piilottamaan. Näkemykset ovat loppujen lopuksi melko lähellä jotain Rydmania ja vastaavia.

Puoluejohdolla on ilmeisesti taktiikkana koko aiheesta vaikeneminen, jottei paljasteta omia kokoomusmyönteisiä kortteja liian aikaisessa vaiheessa, vaikka samalla kulisseissa synnytetään näiden kanssa seuraavaa hallitusta ja käydään kauppaa varmasti myös työehtosopimusasoista. Oikean kannan kertominen saattaisi saada tietyn suurehkon äänestäjäjoukon kaikkoamaan.

[Phantasticum]

Taitaa Jussillakin se kevytkokoomuslaisuus tulla sen verran taustalta läpi, ettei sitä kaikissa tilanteissa pysty piilottamaan. Näkemykset ovat loppujen lopuksi melko lähellä jotain Rydmania ja vastaavia.

Puoluejohdolla on ilmeisesti taktiikkana koko aiheesta vaikeneminen, jottei paljasteta omia kokoomusmyönteisiä kortteja liian aikaisessa vaiheessa, vaikka samalla kulisseissa synnytetään näiden kanssa seuraavaa hallitusta ja käydään kauppaa varmasti myös työehtosopimusasoista. Oikean kannan kertominen saattaisi saada tietyn suurehkon äänestäjäjoukon kaikkoamaan.

Tutkiskelin hieman, mitä löytyy pikaisella googletuksella sanoilla yleissitovuus ja Halla-aho. Ilmeisesti kielteinen kanta yleissitovuuteen on lähtenyt liikkeelle Savon Sanomien vuonna 2017 julkaisemasta jutusta, jossa toimittaja Ari Helminen on muotoillut Halla-ahon tokaisseen puheenjohtajakisassa Terhon kanssa, ettei työehtosopimusten yleissitovuuteen "pidä ripustautua maailman tappiin". Tiedä sitten, onko ollut vahinko vai ei. Tuskin on, koska vuonna 2018 Halla-aho äänesti europarlamentissa (ja ainoana suomalaismeppinä) toisin kuin halpatyövoimaan kriittisesti suhtautuvan odottaisi äänestävän. Tätäkin lausuntoa hän on joutunut myöhemmin selittelemään, ja silloin selitys oli niinkin uskottava kuin "hiipivä liittovaltio".

Myös Demokraatti tarttui entisen perussuomalaisministerin muistelmien yleissitovuusosuuteen. Lindström kertoo Halla-ahon hätääntyneen, kun hän huomasi puolueen enemmistön olevan toista mieltä. Tältä se minunkin ulkopuolisen silmillä katsottuna näyttää. Minulle on yksi ja sama, mikä puolueen todellinen kanta on, mutta koen oikeudekseni arvostella puoluetta siitä, että se tuntuu piilottelevan ja salailevan todellisia näkemyksiään. Senpä takia puolueen ohjelmatkin ovat sopivan monitulkintaisia ja ympäripyöreitä. Kokoomuksen edustaja Rydman on avoimesti lobannut perussuomalaisia, ja on täysin selvää, että jos hänellä ei olisi tietoa puolueen todellisista linjauksista, hän ei nolaisi itseään puhumalla persujen puolesta.

Tässä olisi muutamia aiheeseen liittyviä juttuja, ja mielipidekirjoituksia löytyisi muitakin kuin vain alla mainitut. Puolueen näkemysten moniselitteisyys tulee hyvin ilmi, kun kokoomusedustaja Vartiainen tulkitsee perussuomalaisten olevan vasemmistopuolue, koska se on "Halla-ahon suulla eksplisiittisesti sitoutunut työehtosopimusten yleissitovuuteen". Karjalaisen kolumnissa (ilmeisesti) toimittaja Pasi Koivumaa julistaa jo otsikossa Halla-ahon persujen olevan jyrkän oikeistolainen eikä köyhän asialla, jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi. Kirjoitus on vuodelta 2017.

Terho ei purkaisi työehtosopimusten yleissitovuutta. Halla-aho sen sijaan sanoi, ettei siihen pidä ripustautua maailman tappiin.

Savon Sanomat: Terho ja Halla-aho kiistelivät puheenjohtajan tuolin paikasta ja ministerisalkuista

Hän muistuttaa, että perussuomalaisilla on paljon erilaisia näkemyksiä esimerkiksi työmarkkinakysymyksissä.

– Jos puolue ottaisi hallitusvastuun, nämä eroavaisuudet nousisivat esiin aivan varmasti. Tiedän tämän kokemuksesta. Juuri nämä kysymykset repivät puolueen sisälle railon, 2017 puolueen jättänyt Jari Lindström sanoo.

Lindström kirjoittaa epäilevänsä Jussi Halla-ahon ja monen muunkin olevan työllisyyspolitiikassa vahvasti eri linjoilla kuin merkittävä osa duunareista, jotka perussuomalaisia äänestävät.

[...]

– Tätä on myöhemmin paikkailtu monilla epätoivoisilla tavoilla, kun Jussi Halla-aho huomasi, mikä puolueen enemmistön kanta asiaan on. Eduskunnan kyselytunnilla oppositiossa olleet persut kyselivät minulta toistuvasti tästä asiasta, kun sitä minun mielestäni olisi pitänyt ensi selvittää heidän omassa ryhmässään – alkaen Halla-ahosta itsestään... Kehotin heitä tarkistamaan oman pesän ennen kuin ryhtyvät muita kuulustelemaan. Minun kantaani yleissitovuuteen ei olisi tarvinnut epäillä, mutta saihan sillä maalin siirtymään, Lindström jatkaa.

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho totesi myös eräässä paneelissa 2018, että Halla-aho olisi perussuomalaisten puheenjohtajakisan aikana ilmoittanut, että yleissitovuudesta voidaan luopua.

– En ilmoittanut, sanoin, että sitä asiaa voidaan tarkastella, Halla-aho vastasi kuitenkin tuolloin Terholle.

Demokraatti: Jari Lindströmin kirjaväite: Tämä 9 kansanedustajan teko hajotti jo itse asiassa perussuomalaiset – "Seurasi helvetillinen mekkala ja huuto"

Mutta talous- ja sosiaalipolitiikassa Perussuomalaiset on vasemmistopuolue. Vaikka persujen perustelut ja arvopohja poikkeavat vasemmistosta, käytännön politiikan pyrkimykset ovat samankaltaisia tai suorastaan samoja. Tämä kuva on mielestäni vain vahvistunut viime vuosina:

Perussuomalaiset ovat puheenjohtaja Halla-ahon suulla eksplisiittisesti sitoutuneet työehtosopimusten yleissitovuuteen. Näin ovat tietääkseni tehneet persujen lisäksi vain vasemmistopuolueet. Suomen perinteiset porvarilliset puolueet ja keskipuolueet eivät kampanjoi aktiivisesti yleissitovuuden purkamisen puolesta, mutta eivät ole myöskään sitoutuneet siihen, että yleissitovuus on välttämättä säilytettävä.

Juhana Vartiainen: Perussuomalaiset on vasemmistopuolue

Halla-ahon mielestä perussuomalaisten ei pidä enää profiloitua köyhien puolueeksi. Hänen mielestään kannatusta pitää hakea keskiluokasta ja esimerkiksi veronkevennykset suunnata tälle työtä tekevälle väestönosalle, kun Terho kannattaa perinteisellä persutavalla myös pienituloisten asiaa. Halla-aho on kuvannut talouspoliittista ajatteluaan hyvin konservatiiviseksi.

Halla-aho on ilmoittanut pitävänsä työmarkkinoita liian jäykkinä ja olevansa valmis työehtosopimusten yleissitovuuden purkamiseen. Yhtä oikeistolaista uskalikkoa ei enää kokoomuksestakaan tahdo löytyä.

Karjalainen: Halla-ahon persut olisi jyrkän oikeistolainen eikä köyhän asialla

[Nuivanlinna]

PS:n linjaa?

Kuka oikeasti ratkaisi Oulun ulkoistamisäänestyksen?
https://wiiktiina.blogspot.com/2020/10/kuka-ratkaisi-ulkoistamiset.html
Viimeisimmässä kokouksessaan Oulun kaupunginvaltuusto päätti ulkoistaa useita kaupungin toimintoja: ICT-, siivous ja ruokapalvelut siirtyvät nyt kilpailutukseen, ja on hyvin epävarmaa, onko vanhoille työntekijöille vielä töitä tiedossa. Kun halvin tarjous voittaa, on hyvin todennäköistä, että käyttöön tulee vuokratyövoimaa tai ulkomaista halpatyövoimaa, ja sadat aiemmin kaupungille työskennelleet voivat sanoa hyvästit vakituisille työsopimuksilleen ja niille eduille, joita sisältyy siihen, että sinulla on suora, vakituinen työsopimus.

Puhutuin ulkoistamisasia oli siivous- ja ruokapalveluiden ulkoistaminen. Jos muodostaa mielipiteensä vilkaisemalla lehtijuttuja aiheesta, syntyy selvä mutta virheellinen mielikuva: äänestys asiasta meni tasan, joten puheenjohtajan ääni ratkaisi, ja kun puheenjohtajana on kokoomuslainen Juha Hänninen, ulkoistaminen on kokoomuslaisten syytä.

Mutta asia ei ole alkuunkaan noin yksinkertainen. Jo hyvissä ajoin ennen äänestystä tiedettiin tarkasti, miten kukanenkin valtuutettu aikoo äänestää. Tämä siksi, että asiasta oli käyty niin valtuustossa kuin somessa hyvin kiivasta keskustelua. Kaikki tiesivät, että kokoomus, keskusta ja KD ovat ulkoistamisten puolella, ja vastaan ovat SDP, vihreät, vasemmisto, ASYL ja siniset. Tiedettiin myös, että kokoomuksen Lyly Rajala aikoo äänestää toisin kuin muu puolueensa, koska hän oli kiivaan puheenvuoron asiasta pitänyt. Tiedettiin, että 31 aikoo äänestää vastaan ja toiset 31 puolesta.

Mutta nuo puolueet eivät ole koko valtuusto: onhan siellä myös perussuomalaiset. He siis olivat tässä asiassa vaa'ankieliasemassa, joten tosiasiassa kokoomus ei ratkaissut ulkoistamista vaan perussuomalaiset. Persujen äänestyskäytös oli lievästi sanoen erikoista. Ihmettelin jo sitä, että Jenna Simula oli kannattanut ulkoistamista kaupunginhallituksessa, koska asia on sellainen, jossa persujen luulisi valitsevan ulkoistamisten vastustamisen. Ja kun asiasta äänestettiin valtuustossa, syntyi paljon lisää ihmeteltävää.

Kaksi persua, Simula ja Juha Vuorio, äänestivät ulkoistamisten puolesta. Kaksi muuta eli Veijo Väänänen ja Annemari Enojärvi taas niitä vastaan. Tasapeli syntyi, koska viides PS-valtuutettu, Ville Vähämäki, lähti ennen kokousta lentokentälle eikä hänen varavaltuutettunsa Janne Koskela ehtinyt äänestykseen. Tasapeliä ei tietenkään olisi tarvinut syntyä. Jostain syystä varavaltuutettu oli saanut tiedon siitä, että häntä tullaan tarvitsemaan paikalle, niin viime tingassa, ettei hän mitenkään olisi voinut ehtiä äänestykseen. Mutta ei hätää: tällaisissa tilanteissa on tapana, että varavaltuutettua odotetaan paikalle kunhan niin pyydetään. Ja puheenjohtaja Hänninen kysyikin, onko kenelläkään mitään sitä vastaan, että ryhdytään äänestämään. Persujen ryhmäjohtaja Vuorio antoi hyväksynnän sille, että äänestetään vajaalla ryhmällä eikä odoteta varavaltuutettua paikalle.

Erikoinen tapahtumaketju. Aika monta palikkaa sai loksahtaa kohdilleen, jotta päädyttiin siihen lopputulokseen, mihin päädyttiin. Lyly Rajalan tempausta lukuun ottamatta kaikissa puolueissa kaikki valtuutetut äänestivät keskenään samalla tavalla - paitsi persuissa. Jo se, että äänet jakautuvat ylipäänsä missään puolueessa tällaisessa asiassa, joka on periaatteellisena ja arvokysymyksenä merkittävä, on erikoista. Vielä erikoisempaa on se, että äänten jakautuminen tapahtuu sellaisessa puolueessa, jonka heidän yleisen linjansa perusteella odottaisit äänestävän ulkoistamista vastaan.

Erikoinen tapahtumaketju. Aika monta palikkaa sai loksahtaa kohdilleen, jotta päädyttiin siihen lopputulokseen, mihin päädyttiin. Lyly Rajalan tempausta lukuun ottamatta kaikissa puolueissa kaikki valtuutetut äänestivät keskenään samalla tavalla - paitsi persuissa. Jo se, että äänet jakautuvat ylipäänsä missään puolueessa tällaisessa asiassa, joka on periaatteellisena ja arvokysymyksenä merkittävä, on erikoista. Vielä erikoisempaa on se, että äänten jakautuminen tapahtuu sellaisessa puolueessa, jonka heidän yleisen linjansa perusteella odottaisit äänestävän ulkoistamista vastaan.

Kokouksesta poistunut Vähämäki sanoi, että hän olisi äänestänyt ulkoistamista vastaan. En luota hänen sanaansa kovinkaan paljoa. Varavaltuutettu Koskela sanoo myös, että hän olisi äänestänyt vastaan. Hänen sanaansa minulla ei ole syytä epäillä....naps

......Voi olla, että tasapeli oli suunniteltu juttu. Tai voi olla, että moisesta puhuminenkin on foliohattuilua, ja äänestyksessä nyt vain sattui käymään näin. Jokainen lukija arvioikoon itse, kumpi vaihtoehdoista on vakuuttavampi.

P.S. Kysyin Twitterissä sekä Simulalta että Vuoriolta, miksi he äänestivät ulkoistamisten puolesta. Kumpikaan ei vastannut.

Tällainen duuni sitten tarvitsisi saada kilpailutettua huonommalle tessille:
https://yle.fi/uutiset/3-11591281

Vanhuksen vuoksi

Oulun kaupunki pyrkii eroon sadoista työntekijöistään. Sisko Junttila on yksi heistä. Tällainen on hänen työpäivänsä.

Kello on noin 6.15 arkiaamuna. Sisko Junttila saapuu töihin Oulun Hiirosenkotiin. Edessä on aamuvuoro kaupungin omistamassa vanhusten laitoshoitoyksikössä.

Junttila on yksi Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden työntekijöistä. Hänen tittelinsä on moniosaaja.

Nainen vastaa siitä, että laitoksessa on puhdasta ja vanhukset saavat ruokansa ajallaan.

(...)

"Tärkein asia, miksi jaksan tätä työtä, on vanhus. Se on se numero yksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että vanhus on minun palkanmaksajani."

Sisko Junttila on työstään ja ammattitaidostaan ylpeä. Hänestä tuntuu, että Oulun päättäjät eivät kuitenkaan arvosta sitä tarpeeksi.

Kaupunki on siirtämässä omilta palkkalistoiltaan pois kaikkiaan yli 400 vakituista työntekijäänsä. Heistä enemmistö, vajaat 300, on Junttilan tavoin ateria- ja puhtauspalveluiden työntekijöitä.

"Miten tämä työ voi yhtäkkiä olla kaupungille niin turhake, että minut voidaan kylmän rauhallisesti ulkoistaa?"

Kaupungin mukaan ulkoistusten syynä ovat säästöt, joita on huonon taloustilanteen takia välttämätöntä saada. Esimerkiksi ateria- ja puhtauspalvelut ulkoistamalla Oulu arvioi säästävänsä vuosittain noin 2,5 miljoonaa.

Miten, kun kaupunki kuitenkin joutuu hankkimaan samat palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta?

Oulun henkilöstöjohtajan Ville Urposen mukaan säästöjä syntyy, kun työntekijät siirtyvät tulevaisuudessa yksityisen työnantajan soveltaman työehtosopimuksen piiriin. Kaupungin kustannukset pienenevät, kun esimerkiksi työntekijöiden vuosilomat yksityisellä puolella vähenevät ja työn tekemistä tehostetaan.

(...)