2018-08-31 YLE: Sisäministeri tutkituttaa maahanmuuttoviraston toiminnan

[falco]

Mykkänen tanssii täysin punavihreän klikin pillin mukaan. Se on vähän yllättävää, onhan hän sentään sinivihreä.

Selvitys valmistuu sopivasti seuraavan punavihreän hallituksen työkaluksi. Sen johtopäätöksiä saattaa lähteä toteuttamaan tuore sisäministeri Emma Kari. Tämä on dystopia, joka on jo melko lähellä toteutumistaan.

[Saturnalia]

Sanotaan, että Virheät on Kokoomuksen puisto-osasto, mutta ei se niin mene. Todellisuudessa Kokoomus on Virheiden business- ja porvari-osasto. Meinasin ensin sanoa city-osasto, mutta Virheät ovat kyllä sellainen jo ihan itsessään.

Juuri näin. Etenkin Kallion seudulla jossa Vihreiden kannatus on 39%, on Kokoomus ainoastaan pieni apupuolue.
Juuri tuota Kokoomus on tällä hetkellä, Vihreiden business-osasto.

[Ernst]

Sattumaa tai ei, mutta heti tuon Mykkäsen ulostulon ja UNHCR:n mainitsemisen jälkeen sisäministeri Sipilä puhui tänään Ykkösaamussa ajamastaan uudesta humanitaarisen maahanmuuton mallista, joka tarkoittaisi käytännössä Maahanmuuttoviraston Suomessa tekemien turvapaikkapäätösten ulkoistamista UNHCR:n toisissa maanosissa tekemiksi.

Onkohan tuo edes laillista? Siis hallinto- ja päätösvallan siirtäminen.  Nähdäkseni perustuslakitason kysymys.

[Veturinainen]

Sattumaa tai ei, mutta heti tuon Mykkäsen ulostulon ja UNHCR:n mainitsemisen jälkeen sisäministeri Sipilä puhui tänään Ykkösaamussa ajamastaan uudesta humanitaarisen maahanmuuton mallista, joka tarkoittaisi käytännössä Maahanmuuttoviraston Suomessa tekemien turvapaikkapäätösten ulkoistamista UNHCR:n toisissa maanosissa tekemiksi.

Onkohan tuo edes laillista? Siis hallinto- ja päätösvallan siirtäminen.  Nähdäkseni perustuslakitason kysymys.

Onnistuu valtiosopimuksella, jonka eduskunta hyväksyy yksinkertaisella äänten enemmistöllä kuuluvan lainsäädännön alaan (eli säätää asiasta normaalilla menettelyllä lain). Mikäli tuon tulkittaisiin tarkoittavan täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirtoa, vaadittava enemmistö olisi 2/3. Todennäköisesti ei kuitenkaan tulkittaisi näin.

[Ernst]

Onnistuu valtiosopimuksella, jonka eduskunta hyväksyy yksinkertaisella äänten enemmistöllä kuuluvan lainsäädännön alaan (eli säätää asiasta normaalilla menettelyllä lain). Mikäli tuon tulkittaisiin tarkoittavan täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirtoa, vaadittava enemmistö olisi 2/3. Todennäköisesti ei kuitenkaan tulkittaisi näin.

Mielestäni pitäisi tulkita merkittäväksi toimivallan siirroksi. Sehän tarkoittaa luovuttamista sen päätöksenteon suhteen, joka koskee valtion suvereniteettia päättää siitä, ketkä voivat sen valtion alueella olla eli sinne tulla.


E: lainaus meni hiukan pieleen, korjasin.

[akez]

https://yle.fi/uutiset/3-10382413

Sisäministeri Mykkänen: Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys – "Koskaan ei saada järjestelmää, jossa 45 000 turvapaikkapäätöstä saataisiin täsmälleen kohdalleen"

Ministerin mukaan ei ole kuitenkaan syytä epäillä, että Maahanmuuttoviraston toiminnassa olisi epäselvyyksiä.
(...)

Nimenomaan tuota on syytä epäillä ja vieläpä vahvasti. Pohjimmiltaan syyllisiä ovat suomalaiset poliitikot, jotka tulisi asettaa erityistutkintaan. Virasto tekee sen mitä poliitikot määräävät ja lakeihin kirjoittavat. Esimerkki: Syyriassa oli sota ja maamme pääministeri lähtee houkuttelemaan Syyrian pakolaisia tänne napapiirin tuntumaan lupaamalla talonsa näille ja saakin Ruotsin organisoimilla rautatiekuljetuksilla turvallisesta maasta kahden divisioonan verran aseikäisiä irakilaisia, jotka ovat jo nyt tappaneet ja raiskanneet useita suomalaisia. Tämä kaikki on vallassa olleiden poliitikkojen syytä ja vastuulla. Yleisestä valehtelusta huolimatta tuon liikenteen olisi voinut laittaa välittömästi poikki. Jos tuo ei ole tutkimisen ja syytteen arvoista aiheutuneiden suurvahinkojen takia, niin mikä sitten? ... No, joo. ... Tiedän, että huomio saadaan pois ikävistä asioista, kun keikauttaa koko asia nurin niskoin ja alkaa tutkia seurausta syynä, ja syyttää tapahtuneesta muita. Kun raato makaa vielä maassa puukko rinnasta törröttäen, niin silloin on poliitikon syytä huutaa, jotta kattokaa onko tuo tuolla lokki, vai mikä?

Saksassa ovat havainneet maahanmuuttosektorilla mielenkiintoisia asioita. Nyt medialta mikkiä Mykkäsen nenän eteen ja paljon kysymyksiä. Saksan selvitysten tuloksia löytyy runsain mitoin alla olevasta linkistä.

Saksa Korruptioepäily

2.000 laittomasti myönnettyä turvapaikkaa - Maahanmuuttoviraston virkailija tutkinnassa

Maahanmuuttoviraston Bremenin sivukonttorin johtaja on myöntänyt laittomasti 2.000 turvapaikkaa.
- Poliisin tutkinnassa johtaja ja kolme asianajajaa lahjonnan ja korruption vuoksi.
- Keskiviikkona ja torstaina tehtiin Bremenissä ja Ala-Saksissa ratsia useissa asianajotoimistoissa.

Die Welt 20.4.2018 juttu saksaksi

(...)[/url]

2018-04-20 Saksa: Maahanmuuttovirasto jakoi 2.000 laitonta turvapaikkaa

Muissa ketjun jutussa kerrotaan vielä, että "suurimmassa osassa tutkituista tapauksista" ei ollut selvitetty mitenkään henkilöllisyyttä. Lisäksi Saksan Maahanmuuttoviraston päätehtäviin kuuluu turvapaikkahakemusten käsittelyn lisäksi myös myönteisten päätösten säännöllisin väliajoin tapahtuva tarkastaminen - sillä pakolaisten tulisi normaalisti palata jokin päivä takaisin kotimaihinsa. Itseasiassa myönteisen päätöksen saaneen kohdalla on viimeistään kolmen vuoden kuluttua tarkastettava onko pakenemisen syy edelleen olemassa.

Lisäksi ketjusta löytyy myös juttu, jossa kerrotaan, minkälaisilla humpuukitarinoilla mm. Saksaan pyritään pakolaisiksi. Jokainen täysijärkinen voi vetää helposti noista jutusta realistiset johtopäätökset, mutta miten on tilanne Mykkäsen ja partnereidensa kohdalla?

[Hjuu Hefnöö]

Jotenkin mulla on jo kutina siitä mikä tämä riippumattoman selvityksen lopputulos tulee olemaan. En tiennytkään että VOK:eissa on aloitettu preppauskurssit turvapaikkapuhutteluihin!

https://yle.fi/uutiset/3-10382413

Sisäministeri Mykkänen: Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys – "Koskaan ei saada järjestelmää, jossa 45 000 turvapaikkapäätöstä saataisiin täsmälleen kohdalleen"

Jotenkin sairasta, mutta orwellimaisen mielenkiintoista. Järjestelmä joka toimii jo nyt aivan päin persettä (liian löysä), pitää selvittää, koska tätä toimimattomuutta kannattavat ihmettelevät miksei se toimi vielä enemmän väärin.

Jos kokonaan ohitetaan nykyisen turvapaikkajärjestelmän sopimattomuus moderniin maailmaan ja yritetään parantaa sitä järjestelmää, niin, kuten tavallista, taas selvitetään väärää asiaa. Järjestelmissä on sellainen aksiooma, että vaikka järjestelmä olisi täydellinen (määritelmässä ei ole huomioitu yliluonnollisia kykyjä kuten Nergin yliluonnolista kykyä tietää tulijoiden tausta) niin se järjestelmä voi olla vain niin hyvä kuin se data mitä sinne syötetään. Jos täydelliseen järjestelmään syötetään paskaa, niin paskaa tulee myös ulos.

Vaikka meillä olisi järjestelmä, joka annetun datan perusteella pystyy 99,99% ratkaisemaan oikein onko henkilö oikeutettu turvapaikkaan, niin se on käytännössä hyödytöntä, jos annettu data on väärää:

Yle uutisoi Suomesta:

"Tänä vuonna lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää mysteeriksi – emme varmuudella tiedä keitä tänne tulee...Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiin merkitään: "Henkilötietosi perustuvat omaan ilmoitukseesi"...Vuonna 2015 vain joka viidennen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä saatiin varmuus."

Selvitys on idioottimainen ideologinen propaganda tilaustyö, joka on tehty poliittisten pisteiden keräystä varten.

Jotenkin uniikki tilanne. Vaikea keksiä vastaavaa. Syötän siis huonosti toimivaan järjestelmään itseäni/kaveraitani hyödyttävää valheellista dataa ja kehtaan teetättää selvityksen koska ihmettelen miksei järjestelmä anna vieläkin valheellisempia tuloksia. Työnnän siis lämpömittarin anturin hanuriin, menen myymään ilmastointilaitteita koteihin, ihmettelen kun kauppa ei käy ja teetän selvityksen miksi lämpömittari näyttää vain 37 astetta.

[qwerty]

KK 447/2018 vp
Kirjallinen kysymys Maahanmuuttoviraston riippumattomasta tarkastuksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Sisäministeri on yli kuukausi sitten luvannut riippumattoman ja laajan selvityksen Maahanmuuttoviraston toiminnasta. Tämä tulee erittäin tarpeeseen, ja selvitystä on vaadittu pitkään. Emme ole kuitenkaan kuulleet ulostulon jälkeen mitään konkretiaa kyseisen selvityksen sisällöstä tai sen toteuttajasta. 

Ministeri Mykkänen on kuitenkin tuonut julkisuudessa esiin, ettei olisi syytä epäillä, että Maahanmuuttoviraston toiminnassa olisi epäselvyyksiä. Tämä on syvästi ristiriidassa sen kanssa, että maamme johtavat oikeusoppineet (Martin Scheinin?), turvapaikkajuristit, tutkijat ja laaja joukko tavallisia kansalaisia ovat jo useamman vuoden nostaneet esiin turvapaikkamenettelyn vakavia puutteita. Ne tulisi vihdoin ottaa vakavasti eikä vähätellen. 

Ministeri Mykkäsen sanojen mukaan tarkoitus on tulevaisuuteen katsova pitkän aikavälin kehittäminen. Hänen mukaansa vaatimus pakkopalautusten keskeyttämisestä selvityksen ajaksi on ylimitoitettu. Iso kysymys kuitenkin on se, mitä tapahtuu niille hakijoille, jotka ovat kärsineet julkisuudessa jo pitkään esillä olleista vakavista oikeusturvaongelmista ja jotka ovat mahdollisesti menneet läpi koko turvapaikkaprosessin saamatta asiaansa asianmukaisesti käsitellyksi. Näitä ihmisiä on nyt palautusjonossa ja tippunut paperittomuuteen, ja joukossa on lapsiperheitä. Kyse on oikeista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Kyse ei ole mistä tahansa hallinnollisista päätöksistä, vaan elämästä ja kuolemasta. 

Tärkeää onkin nyt varmistaa, ettei yhtään virheellistä kielteistä turvapaikkapäätöstä enää pääse järjestelmän läpi (samaa mieltä! myös myönteisille pitäisi saada kaksi hyväksyjää, niin ongelma ratkeaisi osittain) ja ettei perustuslain palautuskieltoa rikota. Uusintahakemusten perusteellinen käsittely on tässä aivan olennaisessa asemassa. 

Laajan ja riippumattoman Maahanmuuttoviraston tarkastuksen sisällössä huomion olisi oltava niin suojelukynnyksen nostamisessa kuin turvapaikkamenettelyn laadullisissa ongelmissa. Olennaista on myös se, että ongelmiin ei välttämättä päästä käsiksi pelkästään määrällisellä tarkastelulla, vaan tarvitaan myös laadullista analyysiä. Selvityksen tulisi kattaa eri hakemus- ja valitusvaiheet. 

Keskeisiä kysymyksiä, joihin selvityksen olisi vastattava, ovat ainakin seuraavat: Mistä kielteisten päätösten osuuden raju kasvu lyhyessä ajassa johtuu? Mitä muutoksia Maahanmuuttoviraston soveltamiskäytännöissä, ohjeistuksissa ja linjauksissa on ollut vuoden 2015 toisesta puolikkaasta tähän päivään ja mihin nämä perustuvat? Miksi Maahanmuuttovirasto on lähtenyt tietoisesti tulkitsemaan lakeja uudella tavalla? Mistä johtuu Maahanmuuttoviraston virkamiesten julkisuudessakin esiintuoma kokemus siitä, että heiltä vaaditaan enemmän kielteisiä päätöksiä? Vastaako Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ja tulkintakäytäntö kaikilta osin ja yhteisvaikutusten näkökulmasta kansainvälisiä velvoitteita, EU-lainsäädäntöä ja perustuslain velvoitteita? Saavatko turvapaikkaa hakevat yksilöllisen arvion omasta tilanteestaan? Toteutuvatko lapsen edun tutkinta ja perhe-elämän suoja käytännössä? Miten Maahanmuuttoviraston valvonta on toteutettu ja onnistunut tänä aikana? Miksi toistuvasti esitettyihin huoliin ei ole puututtu? 

Tällä hetkellä ongelmana erityisesti on se, että läpinäkyvyys Maahanmuuttoviraston ohjeistuksissa ja linjauksissa ei toteudu. Isoja muutoksia on tehty ohi lainsäädännön, ja tällä on ollut dramaattiset vaikutukset ihmisten oikeusasemaan. Läpinäkymättömyys koskee myös sitä poliittista tai hallinnollista ohjausta, joka niiden taustalla vaikuttaa. Erityisesti tarkasteluun tulisi nostaa ainakin julkisuudessa paljon esillä olleet linjaukset ja ohjeistukset: maaraporteista  johdetut maalinjaukset, näyttökynnyksen tiukentaminen, muukalaispassien myöntöperusteiden muutos, ns. alaikäisten miniluvat, nuhteettomuusvaatimukset sekä ns. mallipäätökset, jotka ovat mahdollisesti ohjanneet negatiivisiin päätöksiin. 

Turvapaikkamenettelyn laadulliset ongelmat ovat toinen suuri kokonaisuus, johon tulee kiinnittää selvityksessä vakavaa huomiota. Tästä kokonaisuudessa tarkasteluun tulisi nostaa ainakin julkisuudessa paljon esillä olleet ongelmat: puhuttelijoiden kokemattomuus ja kovien tulostavoitteiden vaikutus suojeluperusteiden selvittämiseen, miten pöytäkirjojen laaduntarkastus vaikuttaa valitusvaiheeseen, mikä on kielteisten päätösten perustelujen laadun heikkenemisen taustalla, tulkkauksen ongelmat, ongelmat haastattelunauhojen saamisen ja laadun kanssa  sekä maallikkoavustajien käyttö, kun oikeusapu on pääsääntöisesti turvapaikkapuhuttelussa evätty. 

Selvityksessä on myös kiinnitettävä huomiota valitusvaiheeseen niin hallinto-oikeuksiin kuin korkeimpaan hallinto-oikeuteenkin, varsinkin kun hallinto-oikeudet on nähty turvaverkkona ja ensi vaiheen ongelmien korjaajana. Erityisesti on tarkasteltava, mikä  vaikutus  on  ollut oikeusapua heikentävillä lainmuutoksilla: sillä, että oikeusavustajat eivät ole enää pääsääntöisesti mukana turvapaikkapuhuttelussa, valitusaikojen lyhentämisellä ja valituskynnyksen nostamisella. Myös kirjallisen menettelyn merkitys yhdistettynä edellä mainittuihin lainsäädäntömuutoksiin, erityisesti kiinteisiin palkkioihin, olisi otettava tarkasteluun. 

Selvityksessä olisi hyvä tarkastella myös edellä mainittuja turvapaikkamenettelytoimia edeltävää ja jälkikäteistä vaihetta aina vastaanottokeskuksista maastapoistamisvaiheeseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä tavoin aiotte ottaa perusteluissa esitetyt asiat huomioon tulevassa riippumattomassa ja laajassa Migrin tarkastuksessa ja 
miten aiotte turvata niiden ihmisten aseman, jotka ovat kärsineet perusteluissa mainituista ja julkisuudessa pitkään esillä olleista ongelmista ja jotka ovat mahdollisesti menneet läpi koko turvapaikkaprosessin saamatta asiaansa asianmukaisesti käsitellyksi?

Helsingissä 26.10.2018

Ozan Yanar virh
Emma Kari virh
Heli Järvinen virh
Outi Alanko-Kahiluoto virh
Hanna Halmeenpää virh
Antero Vartia virh
Ville Niinistö virh
Johanna Karimäki virh
Satu Hassi virh

[foobar]

KK 447/2018 vp

[...]

Ozan Yanar virh
Emma Kari virh
Heli Järvinen virh
Outi Alanko-Kahiluoto virh
Hanna Halmeenpää virh
Antero Vartia virh
Ville Niinistö virh
Johanna Karimäki virh
Satu Hassi virh

Pieni huomio: Vihreiden kansanedustajista välikirjallista kysymystä ei ole allekirjoittanut Touko Aalto, Pekka Haavisto, Jyrki Kasvi, Krista Mikkonen, Olli-Poika Parviainen ja Jani Toivola. Aallon ja Toivolan kohdalla ymmärrän matalan profiilin ylläpidon, mutta onkohan joidenkin muiden kohdalla havaittavissa osittain puolueen sisäistä ristivetoa?

[Ajattelija2008]

Ozan Yanar virh
Emma Kari virh
Heli Järvinen virh
Outi Alanko-Kahiluoto virh
Hanna Halmeenpää virh
Antero Vartia virh
Ville Niinistö virh
Johanna Karimäki virh
Satu Hassi virh

Kyseisen listan henkilöt eivät ole ollenkaan huolestuneita siitä, että Suomeen laittomaksi siirtolaisiksi yrittäviä kuolee vaarallisella matkalla paljon enemmän, kuin heitä kuolisi omaan maahansa jäämällä.

Ovatko kirjoittajat hulluja vai kyynisiä tappajia?

[l'uomo normale]

Pieni huomio: Vihreiden kansanedustajista välikysymystä ei ole allekirjoittanut Touko Aalto, Pekka Haavisto, Jyrki Kasvi, Krista Mikkonen, Olli-Poika Parviainen ja Jani Toivola. Aallon ja Toivolan kohdalla ymmärrän matalan profiilin ylläpidon, mutta onkohan joidenkin muiden kohdalla havaittavissa osittain puolueen sisäistä ristivetoa?

Tuo oli vain kirjallinen kysymys, ei välikysymys. En tiedä mutta luulen, että kirjallisten kysymysten tarkoituksena on antaa yksittäisille kansanedustajille mahdollisuus profiloitua joissain asioissa. Se etteivät kaikki oman puolueen kansanedustajan allekirjoita kysymystä, ei tarkoita etteikö heidän oletettaisi esiintyvän samaa linjaa vetäen kysymyksen allekirjoittajien kanssa.

[foobar]

Pieni huomio: Vihreiden kansanedustajista välikysymystä ei ole allekirjoittanut Touko Aalto, Pekka Haavisto, Jyrki Kasvi, Krista Mikkonen, Olli-Poika Parviainen ja Jani Toivola. Aallon ja Toivolan kohdalla ymmärrän matalan profiilin ylläpidon, mutta onkohan joidenkin muiden kohdalla havaittavissa osittain puolueen sisäistä ristivetoa?

Tuo oli vain kirjallinen kysymys, ei välikysymys. En tiedä mutta luulen, että kirjallisten kysymysten tarkoituksena on antaa yksittäisille kansanedustajille mahdollisuus profiloitua joissain asioissa. Se etteivät kaikki oman puolueen kansanedustajan allekirjoita kysymystä, ei tarkoita etteikö heidän oletettaisi esiintyvän samaa linjaa vetäen kysymyksen allekirjoittajien kanssa.

Olin tosiaan huolimaton. Vihreiden tapauksessa tosin sekin haisee profiloitumiselta ettei nimeään tuollaiseen kysymykseen ole laittanut. Vihreissä ei kuitenkaan vapaata ajattelua ole hyvällä yleensä katseltu, ellei se ole täsmälleen dogmatiikan mukaista.

[qwerty]

Tuo on siitä poikkeuksellinen KK, että siinä annetaan ministerille ohjeistus miten tarkistus tulee tehdä. Sanamuoto on osin jopa määräävä. Ketju on avattu 2kk sitten. Olettaa sopii että selvityksen teko on täydessä käynnissä. Jos ja arvatenkin kun sitä ei ole tehty pilkulleen kuten virheiden edustajat kirjallisessa kysymyksessä haluavat, niin voivat sitten parkua että selvitys on tehty täysin väärin. Puolueeton media komppaa kybällä, kuten tähänkin asti.

[Roope]

KK 447/2018 vp
Kirjallinen kysymys Maahanmuuttoviraston riippumattomasta tarkastuksesta

Ministeri Mykkänen on kuitenkin tuonut julkisuudessa esiin, ettei olisi syytä epäillä, että Maahanmuuttoviraston toiminnassa olisi epäselvyyksiä. Tämä on syvästi ristiriidassa sen kanssa, että maamme johtavat oikeusoppineet, turvapaikkajuristit, tutkijat ja laaja joukko tavallisia kansalaisia ovat jo useamman vuoden nostaneet esiin turvapaikkamenettelyn vakavia puutteita. Ne tulisi vihdoin ottaa vakavasti eikä vähätellen. 

Mitä ne "turvapaikkamenettelyn vakavat puutteet" sitten ihan konkreettisesti ovat ja millä perusteilla? Olen huomannut, että niitä ei koskaan esitellä samassa yhteydessä, kun vaaditaan "riippumatonta selvitystä" Suomen turvapaikkajärjestelmästä. Tämäkään kerta ei tee poikkeusta.

Ministeri Mykkäsen sanojen mukaan tarkoitus on tulevaisuuteen katsova pitkän aikavälin kehittäminen. Hänen mukaansa vaatimus pakkopalautusten keskeyttämisestä selvityksen ajaksi on ylimitoitettu. Iso kysymys kuitenkin on se, mitä tapahtuu niille hakijoille, jotka ovat kärsineet julkisuudessa jo pitkään esillä olleista vakavista oikeusturvaongelmista ja jotka ovat mahdollisesti menneet läpi koko turvapaikkaprosessin saamatta asiaansa asianmukaisesti käsitellyksi. Näitä ihmisiä on nyt palautusjonossa ja tippunut paperittomuuteen, ja joukossa on lapsiperheitä. Kyse on oikeista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Kyse ei ole mistä tahansa hallinnollisista päätöksistä, vaan elämästä ja kuolemasta. 

Tuo antaa ymmärtää, että Suomi rikkoisi rutiininomaisesti palautuskieltoa, eli Suomi tekisi virheellisiä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja palauttaisi ihmisiä hengenvaaraan. Ei kuitenkaan ole mitään näyttöä systemaattisista vääristä päätöksistä tai yhdestäkään palautuskiellon rikkomisesta. Jos olisi, niin tokihan tästä olisi valitettu kaikkiin mahdollisiin instansseihin Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta myöten. Toisin sanoen löysää huutelua ilman perusteluja ja todisteita.

Tärkeää onkin nyt varmistaa, ettei yhtään virheellistä kielteistä turvapaikkapäätöstä enää pääse järjestelmän läpi ja ettei perustuslain palautuskieltoa rikota. Uusintahakemusten perusteellinen käsittely on tässä aivan olennaisessa asemassa. 

Kuten sanottu, ei ole näyttöä palautuskiellon rikkomisesta, joten vaatimus palautusten keskeyttämisestä on ylimitoitettu ja perusteeton. Myös KHO:n presidentti, jonka haastattelulausuntoihin vihreät ovat muuten toistuvasti vedonneet, oli sitä mieltä, että Suomi ei riko palautuskieltoa.

Jos joku on toista mieltä, niin todisteet tiskiin.

Laajan ja riippumattoman Maahanmuuttoviraston tarkastuksen sisällössä huomion olisi oltava niin suojelukynnyksen nostamisessa kuin turvapaikkamenettelyn laadullisissa ongelmissa. Olennaista on myös se, että ongelmiin ei välttämättä päästä käsiksi pelkästään määrällisellä tarkastelulla, vaan tarvitaan myös laadullista analyysiä. Selvityksen tulisi kattaa eri hakemus- ja valitusvaiheet. 

Toisin sanoen Suomen turvapaikkajärjestelmästä ei voida nimetä sellaisia konkreettisia ongelmia, jota olisivat yksiselitteisesti Suomea velvoittavien sopimusten vastaisia, vaan ongelmana on se, että ylipäätään annetaan kielteisiä päätöksiä.

Keskeisiä kysymyksiä, joihin selvityksen olisi vastattava, ovat ainakin seuraavat: Mistä kielteisten päätösten osuuden raju kasvu lyhyessä ajassa johtuu?

Haloo, ja tervetuloa syksyyn 2018. Mistä johtuu myönteisten päätösten osuuden raju kasvu viimeisen vuoden aikana? Miksi irakilaisten ja afganistanilaisten hyväksymisprosentit ovat nousseet tänä vuonna Suomessa yli kaksinkertaisiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna?

Mitä muutoksia Maahanmuuttoviraston soveltamiskäytännöissä, ohjeistuksissa ja linjauksissa on ollut vuoden 2015 toisesta puolikkaasta tähän päivään ja mihin nämä perustuvat?

Vastauksia löytyy muun muassa Maahanmuuttoviraston oikeuskanslerille antamasta selvityksestä, mutta tärkeimpänä varmaan sisäisen paon mahdollisuuden käyttöönotto. Oikea kysymys kuuluukin, miksi Maahanmuuttovirasto otti sisäisen paon mahdollisuuden käyttöön vasta kauan muiden EU-maiden jälkeen vuonna 2016, vaikka laki mahdolliisti sen käyttöönoton jo vuosia aiemmin.

Miksi Maahanmuuttovirasto on lähtenyt tietoisesti tulkitsemaan lakeja uudella tavalla?

Tässäkin oikea kysymys on, miksi Maahanmuuttovirasto tulkitsi aiemmin lakeja niin löysästi. Kuten hallinto-oikeuksien päätökset ovat vahvistaneet, nykyinen tulkinta on lähempänä eduskunnan tarkoittamaa, ei se, että somaleiden hyväksymisprosentti on 100, kuten se yhdessä vaiheessa oli (samaan aikaan Ruotsissa 50).

Mistä johtuu Maahanmuuttoviraston virkamiesten julkisuudessakin esiintuoma kokemus siitä, että heiltä vaaditaan enemmän kielteisiä päätöksiä?

Varmaankin halusta myöntää vain myönteisiä päätöksiä. Faktahan on, että Maahanmuuttoviraston virkamiehiä ei ole ohjeistettu tai painostettu tekemään nimenomaan kielteisiä päätöksiä. Kiire ja tehokkuusvaatimukset päinvastoin ohjaavat perusteettomiin myönteisiin päätöksiin, sillä kielteiseen päätökseen tarvitaan kaksi lausuntoa. Lisäksi kielteinen päätös aiheuttaa lisätyötä valitusten kautta.

Vastaako Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ja tulkintakäytäntö kaikilta osin ja yhteisvaikutusten näkökulmasta kansainvälisiä velvoitteita, EU-lainsäädäntöä ja perustuslain velvoitteita?

Tämä on helppo. Kyllä vastaa kaikilta osin. Jos muka ei, niin siitä vaan valituksia instansseihin.

Kukaan ei ole esittänyt Suomen turvapaikkajärjestelmästä mitään, mikä rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia. Suomen käytännöt eivät tiettävästi ole millään alueella EU-maiden tiukimpia vaan päinvastoin löysimmästä päästä.

Ja taas, kun mitään konkreettista valittamisen aihetta ei löydy, vedotaan epämääräiseen "yhteisvaikutusten näkökulmaan", jota ei tietenkään avata millään lailla. Yksinkertainen tapa arvioida lainsäädännön ja tulkintakäytäntöjen "yhteisvaikutukset" on verrata Suomen hyväksymisprosentteja muihin EU-maihin. Ne ovat EU-maiden suurimmasta päästä.

Saavatko turvapaikkaa hakevat yksilöllisen arvion omasta tilanteestaan?

Saavat. Sopii verrata muihin EU-maihin.

Toteutuvatko lapsen edun tutkinta ja perhe-elämän suoja käytännössä?

Toteutuu. Sopii verrata muihin EU-maihin.

Miten Maahanmuuttoviraston valvonta on toteutettu ja onnistunut tänä aikana?

Maahanmuuttoviraston valvonta on ollut aina olematonta. Vuoden 2015 kriisi johtui osaltaan juuri siitä, että Maahanmuuttoviraston aivan liian löysiin käytäntöihin ei puututtu ajoissa, jolloin Suomesta tuli liian monille Ruotsiakin houkuttelevampi turvapaikanhakumaa.

Miksi toistuvasti esitettyihin huoliin ei ole puututtu?

Vaikea puuttua konkretiaa välttelevään itkuun ja vaikerointiin. Huoli tulee esille, mutta tälläkään kertaa ei eritellä ainuttakaan lainsäädännön tai Maahanmuuttoviraston käytäntöjen konkreettista ongelmaa ja sen perusteltuja muutosvaatimuksia. Sen sijaan vihjaillaan virheellisesti ja ilman todisteita palautuskiellon ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.

Tällä hetkellä ongelmana erityisesti on se, että läpinäkyvyys Maahanmuuttoviraston ohjeistuksissa ja linjauksissa ei toteudu. Isoja muutoksia on tehty ohi lainsäädännön, ja tällä on ollut dramaattiset vaikutukset ihmisten oikeusasemaan.

Maahanmuuttovirastoa voi hyvin kritisoida läpinäkyvyyden puutteesta, mutta kuten hallinto-oikeudet ovat vahvistaneet, muutokset ovat tuoneet linjaukset lähemmäksi lainsäätäjän tarkoittamaa.

Läpinäkymättömyys koskee myös sitä poliittista tai hallinnollista ohjausta, joka niiden taustalla vaikuttaa. Erityisesti tarkasteluun tulisi nostaa ainakin julkisuudessa paljon esillä olleet linjaukset ja ohjeistukset: maaraporteista  johdetut maalinjaukset, näyttökynnyksen tiukentaminen, muukalaispassien myöntöperusteiden muutos, ns. alaikäisten miniluvat, nuhteettomuusvaatimukset sekä ns. mallipäätökset, jotka ovat mahdollisesti ohjanneet negatiivisiin päätöksiin. 

Oli roskatoimittajan journalistisesti ala-arvoinen uutisankka vihjailla, että mallipäätökset ohjaisivat kielteisiin päätöksiin. Jäi muun muassa kertomatta, että käytössä on yhtä lailla myös myönteisiä mallipäätöksiä. Tutkintaprosessi ohjaa paremminkin myönteisiin päätöksiin, koska ne ovat helpompia ja vaativat selvästi vähemmän resursseja ja perusteluja.

Turvapaikkamenettelyn laadulliset ongelmat ovat toinen suuri kokonaisuus, johon tulee kiinnittää selvityksessä vakavaa huomiota. Tästä kokonaisuudessa tarkasteluun tulisi nostaa ainakin julkisuudessa paljon esillä olleet ongelmat: puhuttelijoiden kokemattomuus ja kovien tulostavoitteiden vaikutus suojeluperusteiden selvittämiseen, miten pöytäkirjojen laaduntarkastus vaikuttaa valitusvaiheeseen, mikä on kielteisten päätösten perustelujen laadun heikkenemisen taustalla, tulkkauksen ongelmat, ongelmat haastattelunauhojen saamisen ja laadun kanssa sekä maallikkoavustajien käyttö, kun oikeusapu on pääsääntöisesti turvapaikkapuhuttelussa evätty. 

Puhuttelijoiden kokemattomuus on voinut olla relevantti huolenaihe joskus vuonna 2016, mutta ei enää.

Tulostavoitteet ohjaavat myönteisiin päätöksiin, ei kielteisiin, koska kielteiset vaativat enemmän aikaa ja resursseja.

Tulkkauksen ongelmiin on puututtu. Tämäkin oli ajankohtaisempaa vuoden 2016 ruuhkan aikaan.

Ei ole näyttöä, että oikeusavun epääminen ensimmäisessä puhuttelussa olisi johtanut laadullisiin ongelmiin päätöksissä. Valituksia kielteisistä päätöksistä tehtailtiin samaan malliin sekä ennen muutosta että sen jälkeen, eikä muutos näy hallinto-oikeuden valituspäätösten perusteella myöskään turvapaikkapäätösten laadussa.

Selvityksessä on myös kiinnitettävä huomiota valitusvaiheeseen niin hallinto-oikeuksiin kuin korkeimpaan hallinto-oikeuteenkin, varsinkin kun hallinto-oikeudet on nähty turvaverkkona ja ensi vaiheen ongelmien korjaajana. Erityisesti on tarkasteltava, mikä vaikutus on ollut oikeusapua heikentävillä lainmuutoksilla: sillä, että oikeusavustajat eivät ole enää pääsääntöisesti mukana turvapaikkapuhuttelussa, valitusaikojen lyhentämisellä ja valituskynnyksen nostamisella. Myös kirjallisen menettelyn merkitys yhdistettynä edellä mainittuihin lainsäädäntömuutoksiin, erityisesti kiinteisiin palkkioihin, olisi otettava tarkasteluun. 

Tilastojen perusteella ei havaittavaa vaikutusta, eikä se muutu lisäselvittämisellä miksikään.

[qwerty]

Tuleekohan tuosta valmista tällä vuosikymmenellä?

Kai Mykkänen @KaiMykkanen 15 minuuttia sitten
Vastauksena käyttäjälle @yanarozan

Teetämme ulkopuolisen arvioinnin turvapaikkajärjestelmästä varmistaaksemme että huomaamme poikkeuksellisen jakson opit kunnolla. Arviointitoimeksiannon valmistelu etenee ja pyritään saamaan tilaukseen ennen joulua @yanarozan . Kestää kun on usean ministeriönkin asioista kyse.

[akez]

Eli vihreät haluavat sellaisen järjestelmän, jossa asylumilla pääsee aina, vaikka muut kortit eivät vetäisikään. Ajatus on täysin mahdoton ja johtaa kohtuuttomuuksiin monessa suhteessa. Etenkin se löisi pahasti korville vihreiden maailmanpelastushankkeita ilmastoasioissa.

Tutkitaanpa asiaa hieman tarkemmin ...

Elämäntapatestin suosio lähti lentoon – Sitran testissä jokainen voi mitata hiilijalanjälkeään

Keski-Uusimaa 20.10.2018 linkki maksumuurin takana olevaan juttuun

Sitran elämäntapatestiä on tehty viimeisen kahden viikon aikana noin 250 000 kertaa. Testin tekomäärät lähtivät lentoon hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen 8. lokakuuta. Sitä ennen testiä oli tehty koko tämän vuoden aikana noin 200 000 kertaa.
(...)

– Jos jokaisessa 2,6 miljoonassa suomalaisessa kodissa yksi henkilö vähentäisi hiilijalanjälkeään 20 prosentilla, Suomen Pariisin-sopimuksen päästövähennyslupauksesta saavutettaisiin 38 prosenttia. Jos kaksi henkilöä pienentäisi viidenneksellä hiilijalanjälkeään, tavoitteesta saavutettaisiin yli 70 prosenttia.

Sitran testi on yksinkertainen elämäntapaa kartoittava työkalu, ja se arvioi karkealla tasolla, millainen hiilijalanjälki syntyy kunkin asumisesta, liikenteestä ja matkailusta, ruoasta sekä muusta kulutuksesta. Testin tekemiseen menee vain muutama minuutti aikaa.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on reilut 10 000 kiloa. Siitä 33 prosenttia syntyy asumisesta, 25 prosenttia kulutuksesta, 22 prosenttia liikenteestä ja matkailusta ja 20 prosenttia ruuasta.
(...)

Testi löytyy täältä: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Juttu nostattaa vääjäämättä eräitä kysymyksiä.

1) Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa olisi siis harjoitettava, etenkin "humanitaarisen" maahanmuuton osalta, että maailma pelastuu?

  a) Lopetetaan se kokonaan ja avustetaan näiden henkilöiden ylläpitoa siellä konfliktin lähialueilla (usein kehitysmaissa)?
  b) Tuodaan tai imuroidaan nämä kaikki silti Suomeen, koska ...?

2) Laskutehtävä: Kuinka suuri hiilijalanjälki on syntynyt vuodesta 1990 lähtien maahan tulleista 100.000 turvapaikanhakijasta (sekä heidän perheidensä yhdistämisestä)?

3) Miten edellinen seikka on vaikuttanut Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennyslupausten saavuttamiseen?

4) Millaista maahanmuuttopolitiikkaa puolueiden, etenkin Vihreiden ja Vasemmistoliiton, olisi harjoitettava, jotta maailma pelastuisi?

5) Mitä Vasemmistoliiton olisi tehtävä Anna Kontulan kaltaisten jäseniensä kohdalla, jotta maailma pelastuisi? Entä Vihreiden omien vastaavien kohdalla?

Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

Mielellään soisi vihreiden aikuistuvan sen verran, että he eivät pikkulasten tavoin vaatisi enää samanaikaisesti keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Aikuisten maailmassa jommastakummasta on luovuttava. Kysymys vihreille: Kummasta?

PS. Luin juuri Tekniikka ja talous -lehdestä, että konsulttiyhtiö Pöyryn tekemässä kyselyssä selvisi, että joka kymmenes suomalainen uskoi ydinvoiman olevan eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava energian tuotantomuoto. Kärsivätkö vihreät analogisesta syndromasta kirjallisia kysymyksiään laatiessa? Ovatko jo lähtöpremissit, sekä myös todellisuuden hahmotus pielessä?

[kivimies]

Vihreät eivät ole tyytyväisiä nykyiseen maahanmuuton tasoon, vaan haluavat lisätä maahanmuuton määrää nostamalla pakolaiskiintiötä (750->2500), lopettamalla kaikki "pakkopalautukset" määräajaksi, poistamalla kv. suojelua saaneiden perheenyhdistämisistä tulorajat ja luopumalla työvoiman tarveharkinnasta.

Vihreät eivät pidä väestönkasvua ja sen aiheuttamaa päästöjen kasvua pahana asiana, koska "työvoimapulaa pitää paikata", väestönkasvukin on hyvä asia, kunhan se tulee maahanmuutosta.

Tämä Vihreän Langan pääkirjoitus kertoo kaiken Vihreiden ajatusmaailmasta:

Suomi tarvitsee ihmisiä, mutta kukaan ei saa jäädä

[...]

Juuri vetovoimatekijät on viimeiset kaksi vuotta ollut koodisana sille, että pelätään liian monen tulevan Suomeen.

Vetovoimatekijöiden karsiminen on ollut hallituksen maahanmuuttopolitiikan ydin. Siksi on vaikea muistaa, että Suomi itse asiassa toivoo ihmisten muuttavan tänne.

Hallitusohjelman mukaan "maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa".

Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Ilman muualta muuttaneita väkimäärä pienenisi joka vuosi. Muun muassa teknologiateollisuus, pankkien ekonomistit ja helsinkiläiset poliitikot muistuttelevat säännöllisesti, että talouskasvu tarvitsee maahanmuuttoa. Työvoimapula on jo tulppa kasvulle.

Samaan aikaan täältä halutaan lähettää Afrikkaan Suomessa viisi vuotta asunut sairaanhoitaja, jolla on työpaikka ja Suomessa syntynyt lapsi. Sudanilainen tutkijapariskunta oli tulla karkotetuksi vain muutama kuukausi ennen tutkimuksensa valmistumista. Työpaikan saaneita turvapaikanhakijoita haetaan työpaikoiltaan karkotettaviksi. Eilen viikolla uutisoitiin 14-tytöstä, joka ei saa jäädä Suomeen thaimaalaisen äitinsä kanssa.

Oikeus hakea turvapaikkaa ei liity siihen, mitä tarpeita Suomella on. Mutta on käsittämättömän typerää, että emme hyödynnä maahantulijoita tilanteessa, jossa tarvitsemme lisää työntekijöitä.

[...]

Vihreä Lanka (11.12.2017)

[Roope]

Vihreät eivät ole tyytyväisiä nykyiseen maahanmuuton tasoon, vaan haluavat lisätä maahanmuuton määrää nostamalla pakolaiskiintiötä (750->2500), lopettamalla kaikki "pakkopalautukset" määräajaksi, poistamalla kv. suojelua saaneiden perheenyhdistämisistä tulorajat ja luopumalla työvoiman tarveharkinnasta.

Puheenjohtaja Aallon mukaan 3 000 on minimi pakolaiskiintiölle, mutta puhui jopa 10 000:n hengen kiintiöstä.

Kaikkein eniten tulijoiden määrää kasvattaisi kuitenkin Vihreiden turvapaikkapoliittisessa linjapaperissa vaadittu ns. humanitaarinen viisumi, jonka avulla ihmiset pääsisivät ongelmamaista suoraan Suomeen turvapaikkaa hakemaan. Vihreät eivät ole esittäneet viisumin käytölle minkäänlaisia rajoituksia, joten sen käyttöönotto tarkoittaisi koko maailman kutsumista kylään. Vaikka viisumi rajattaisiin esimerkiksi syyrialaisiin, tulijoita olisi miljoonia.

[Ajattelija2008]

Puolueet ovat kautta aikojen houkutelleet äänestäjiä loogisesti ristiriitaisilla lupauksilla, mutta vihreät on tässä omaa luokkaansa nykypäivänä. Turha on toivoa, että suurta järkiintymistä voisi tapahtua. Kyseinen äänestäjäkunta haluaa tulla petetyksi ja kärsii eriasteisista mielenterveyshäiriöistä. Siksi loogista ajattelua ei saa heidän päähänsä millään tavalla.

Olen kyllä yrittänyt. Mikään argumentti ei saa hullua järkeväksi.

[Mika]

...Siksi loogista ajattelua ei saa heidän päähänsä millään tavalla. Olen kyllä yrittänyt. Mikään argumentti ei saa hullua järkeväksi.

Tämä on tärkeä havainto.  Säästää paljon aikaa ja vaivaa, kun ei ryhdy edes väittelemään näiden "kiihkouskovaisten" kanssa.   

[akez]

Suomi tarvitsee ihmisiä, mutta kukaan ei saa jäädä

...
Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Ilman muualta muuttaneita väkimäärä pienenisi joka vuosi. Muun muassa teknologiateollisuus, pankkien ekonomistit ja helsinkiläiset poliitikot muistuttelevat säännöllisesti, että talouskasvu tarvitsee maahanmuuttoa. Työvoimapula on jo tulppa kasvulle.

Samaan aikaan täältä halutaan lähettää Afrikkaan Suomessa viisi vuotta asunut sairaanhoitaja, jolla on työpaikka ja Suomessa syntynyt lapsi. Sudanilainen tutkijapariskunta oli tulla karkotetuksi vain muutama kuukausi ennen tutkimuksensa valmistumista. Työpaikan saaneita turvapaikanhakijoita haetaan työpaikoiltaan karkotettaviksi. Eilen viikolla uutisoitiin 14-tytöstä, joka ei saa jäädä Suomeen thaimaalaisen äitinsä kanssa.

Oikeus hakea turvapaikkaa ei liity siihen, mitä tarpeita Suomella on. Mutta on käsittämättömän typerää, että emme hyödynnä maahantulijoita tilanteessa, jossa tarvitsemme lisää työntekijöitä.
...

Vihreä Lanka (11.12.2017)

Edellä jo mainitussa Tekniikka ja talous -lehdessä (26.10.2018) oli myös seuraava kolumni, joka käsittelee ilmastoasiaa. Sen alussa puhutaan eräästä tutkimuksesta. Sekin tyrmää vihreiden ajaman ristiriitaisen maahanmuuttopolitiikan.

Ajattele lapsenlapsiasi

Viime vuonna sai runsaasti julkisuutta tutkimus, jonka mukaan yksilön suurin ilmastoteko on oman lapsiluvun vähentäminen yhdellä. Vasta paljon sen jälkeen vaikutuksessa tulivat autottomuus, kasvissyönti ja lentomatkailun välttäminen.

Lapsi lisää vanhemman päästöjä, koska laskelmassa puolet hänen eliniän aikaisista päästöistään jyvitetään toiselle vanhemmalle. Seuraavastakin sukupolvesta jyvitetään neljännes per isovanhempi ja niin edelleen.
(...)

Kolumnin kirjoittaja päätyy kuitenkin siihen, että "laskelmassa kuitenkin mättää sen valtava pessimismi tekniikan kehitystä ja elintapojen muutosta kohtaan". Kirjoittaja uskoo tekniikan kehittyvän ja ihmisten muuttavan radikaalisti kulutustottumuksiaan. Minä taas en ole yhtä kehitysoptimistinen. Sitä paitsi väestöräjähdys syö väistämättä mahdollisten muutosten hyötyjä ja nykytilanteessa joudutaan ottamaan lähtökohdaksi nykytilanne, sillä se on ainoa realistinen tapa. Joka tapauksessa tutkimus on mielenkiintoinen, sillä se kuvaa tuon tutkimuksen näkövinkkelistä nykytilannetta.

Mitä vaikutuksia tällä tutkimuksella pitäisi sitten olla vihreiden politiikkaan? Kumpi on fiksumpaa maailmanpelastamistavoitteen kannalta, ihmismäärän lisääminen vai vähentäminen täällä? Miksi?

PS. Muistelen kuulleeni, että IPCC-laskelmista on jätetty kokonaan pois hiilidioksidia pahempi ja vaarallisempi metaani. Jokainen ihminen tuottaa tätä ainetta kuulemma päivittäin 0,5-1 litraa ja kasvisruokavalio kaikkein eniten (näin ovat alan ihmiset valittaneet, etenkin pahojen hajujen takia). Tämä olisi siis ilmeisesti erittäin merkittävä tekijä myös tässä yhtälössä. Tähän seikkaan kun ei ole olemassa edes lääkettä. Se ainoakin johtaa, joko potilaan halkeamiseen tai leijumiseen stratosfääreihin luonnottomaksi pullistuneena.

[KTM]

Jokseenkin jokainen myönteinen turvapaikkapäätös Suomessa on virhe.

Kaikki tänne tulleet ovat tulleet kymmenien turvallisten maiden läpi, tai sitten lentämällä kaverin passilla suoraan tänne, eli huijareina.

Ihan oikeasti, Suomeen ei saavu yhtään käytännössä juuri yhtään ainoaa oikeaa ja hädänalaista turvapaikanhakijaa, jota kuinkin joka ikinen tänne asti päätynyt on joko roisto tai huijari, joille ei missään tapauksessa pitäisi antaa turvapaikaa tai oleskelulupaa.

Eli "lähes" Kaikki Suomeen saapuneet ovat käytännössä roistoja ja huijareita. Lainausmerkit vain siksi ettei käy kuin Hakkaraiselle, joka sai rangaistuksen totuuden puhumisesta. Jokainen sanaa ei voi käyttää, koska aina se on mahdollisuus että noin yksi miljardista tänne tunkevista on oikea hädänalainen pakolainen, niin ei voi yleistää. Ne loput 999 999 999 ovat huijareita.

[kivimies]

Selvityksen tekijä valitaan näköjään kilpailutuksella. Kriteereinä ovat hinta ja laatu. Kilpailutukseen voivat osallistua vaikka yhtiöt, yliopistot ja kansalaisjärjestöt.
Toivottavasti Amnesty tai RHC ei voita urakkaa. 

Sisäministeriö etsii tekijää ratkomaan turvapaikkaprosessin ongelmia – selvityksen hintakatto 144 000 euroa

Selvityksen on määrä valmistua kesällä 2019. Kilpailutuksen voittaneella on siis noin puoli vuotta aikaa arvioida turvapaikkaprosessin ongelmakohdat hakijan maahantulosta maastapoistoon tai kotoutukseen. Selvittäjän tulee esimerkiksi osata kertoa, millä tavalla turvapaikkaprosessin laatua voidaan parantaa ja prosessin kestoa lyhentää.

Sisäministeriön mukaan selvityksen hintahaarukka on 60 000 – 144 000 euroa. Hinnan merkitys kilpailutuksessa on 40 prosenttia ja laadun merkitys 60.

Kilpailutusta ei rajata vain tietynlaisiin toimijoihin, joten selvityksen tekijä voi olla esimerkiksi konsulttiyhtiö, järjestö tai yliopisto.

– Kuka tahansa, joka täyttää kriteerit ja pärjää kilpailussa, sanoo sisäministeriön kehittämisjohtaja Harri Martikainen.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ilmoitti selvityksen tekemisestä jo elokuun lopulla. Kilpailutusvaiheeseen pääsemisessä kesti, koska tarjouspyynnön muokkaamisessa on mennyt aikaa, sanoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Jorma Vuorio.

[...]

Maaliskuussa julkaissun tutkimuksen mukaan Maahanmuuttoviraston linja on huomattavasti tiukentunut, mitä ei voi selittää esimerkiksi pelkillä ulkomaalaislain muutoksilla.

Asianajajaliitto kritisoi jo vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden oikeusapuun tehtyä heikennyksiä. Silloin oikeutta oikeudelliseen avustajaan kavennettiin, kielteisestä päätöksestä annettua valitusaikaa lyhennettiin ja avustajan palkkioperustetta muutettiin. Tämä on lakimiesten mukaan lisännyt virheitä turvapaikkapäätöksissä ja pitkittänyt turvapaikkaprosessia.

Ratkaisuehdotuksia oikeusprosessin ongelmiin saadaan pian, kun oikeusministeriö saa valmiiksi oman aihetta koskevan selvityksensä.

Yle (30.11.2018)

[Roope]

Selvityksen tekijä valitaan näköjään kilpailutuksella. Kriteereinä ovat hinta ja laatu. Kilpailutukseen voivat osallistua vaikka yhtiöt, yliopistot ja kansalaisjärjestöt.
Toivottavasti Amnesty tai RHC ei voita urakkaa. 

Amnesty olisi varmaan hyvä valinta seuraavalle hallitukselle ja sitä paitsi sisäministeri Mykkäsen nykyinen petikaveri.

Vuonna 2016 perheenyhdistämislain kiristysten tarpeellisuuden arviointi meni Väestöliitolle ilman kilpailutusta pelkkien näyttöjen perusteella.

[Roope]

Politiikka-analyysiyhtiö selvittää Suomen turvapaikkaprosessin – kilpailutus ratkesi

Owal Group -yhtiö on valittu turvapaikkaprosessista laadittavan riippumattoman selvityksen tekijäksi, kertoo sisäministeriö.
Tekijä valittiin avoimella kilpailutuksella, joka käynnistyi marraskuussa.

Selvityksellä halutaan tuoda julkisen keskustelun tueksi tutkittua tietoa turvapaikkaprosessista kokonaisuutena. Tavoitteena on haarukoida, kuinka turvapaikkaprosessia voitaisiin sujuvoittaa, parantaa sen laatua ja lyhentää kestoa.

Turvapaikkaprosessia tarkastelevan selvityksen on tarkoitus valmistua ensi kesänä. Owal kokoaa työn tueksi asiantuntijaryhmän, jossa ovat edustettuina muun muassa järjestöt ja turvapaikka-asioissa mukana olevat viranomaiset.

Owal tekee politiikka-analyyseja, markkinatutkimuksia, ostovoima-analyyseja ja kustannus-hyötyarviointeja.

Ilta-Sanomat/STT 11.1.2019

Owalin track record sellainen, että putiikki kirjoittaa selvityksen niin kuin tilaaja haluaa:

Oikeusministeriö: Selvitys: Vihapuhe vaikuttaa uhrin turvallisuuden tunteeseen 3.3.2016

"Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä". Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin (pdf)

Kysely oli periaatteessa kaikille avoin. Tarinat ja vastaukset hyväksyttiin sellaisinaan totena, paitsi jos vastaajia epäiltiin maahanmuuttovastaisiksi. Kyselylinkin jakamista Hommaforumilla pidettiin kannustamisena "tiedonkeruun tulosten vääristämiseen".

Toisin kuin uutisoinnissa annettiin ymmärtää, selvityksessä ei tutkittu vihapuheen yleisyyttä tai sitä, keihin se kohdistuu. Raportista kävi ilmi, että vastauksista oli poistettu muiden kuin ennakolta määriteltyihin uhriryhmiin kuuluvien vastaukset. Näin esimerkiksi "maahanmuuttokriittiseksi", "kantasuomalaiseksi" mutta myös "suomenruotsalaiseksi" itsensä määritelleiden vihapuhe- ja häirintäkertomukset raakattiin pois. Vihapuhe määriteltiin, mutta määritelmää ei käytetty mihinkään, vaan kukin vastaaja sai määritellä vihapuheen ja häirinnän itse kokemuksensa kautta.

Kyselyosion lisäksi raporttiin kuuluu toimenpide-ehdotusosio, joka perustuu asiantuntijahaastatteluihin. Asiantuntijat jätettiin nimettömiksi, mitä arvosteltiin suureen ääneen hallituksen tilaaman maahanmuuttoraportin yhteydessä, mutta tuskin nyt. Epäilemättä käytetyt asiantuntijat valikoimalla valittiin myös toimenpide-ehdotukset, minkä kyllä huomaa lopputuloksesta (mm. erilaiset sananvapauden rajoitukset, medioihin vaikuttaminen, vihapuhekampanjat).

Raportissa muun muassa väitetään, että poliisi ja oikeuslaitos on ehtinyt puuttumaan vain kaikkein selvimpiin ja äärimmäisimpiin laittomiin vihapuheisiin, mikä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Halla-ahon ja Hirvisaaren tapauksissa käräjäoikeudet olivat kirjoitusten tuomittavuudesta eri mieltä korkeampien oikeusasteiden kanssa, ja nämä ovat olleet niitä harvoja tapauksia, joita on puitu oikeudessa. Kuten raportissakin mainitaan, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tuomittu vuosina 2001–2014 yhteensä 40 henkilöä eli noin kolme henkilöä vuodessa.

[kivimies]

Owal Group julkisti Mykkäsen tilaaman selvityksen. Tulos oli, mitä odotettiin.

Selvitys vaati "turvapaikkaprosessin kehittämistä kokonaisuutena" ja "turvapaikanhakijan edun huomioimista paremmin".

Mitä tulee edelliseen vaatimukseen turvapaikanhakuprosessin kehittämisestä (mm. hakijan turvapaikkaperusteen perusteellinen selvittäminen), siihen laitetut resurssit valuvat kankkulan kaivoon, kun uusintahakemuksia voi aina jättää uusilla perusteilla, jotka ovat syntyneet hakemuksen jättämisen jälkeen.

Mitä tulee jälkimmäiseen, se vaati "turvapaikanhakijan oikeusavun lisäämistä" siten, että sitä saa ennen puhuttelua ja että siitä voisi laskuttaa tuntiperusteisesti. Se myös vaati valitusaikojen pidentämistä.

Nämä kaikki tosin ehdittiin jo päättää toteutettaviksi hallitusohjelmassa.

Riippumaton selvitys: turvapaikkaprosessia on kehitettävä kokonaisuutena

[...]

Turvapaikkaprosessia täytyy kehittää kokonaisuutena niin, että turvapaikanhakijan näkökulma ja etu tulevat huomioiduiksi yhä paremmin, todetaan sisäministeriön tilaamassa riippumattomassa selvityksessä. Hakijan edulla tarkoitetaan, että hakijalla on mahdollisimman hyvät edellytykset saada asiansa vireille ja saada kaikki olennaiset asiat huomioiduiksi hakemuksen käsittelyssä.

[...]

Selvitys korostaa vahvan alun merkitystä koko turvapaikkaprosessin sujuvuudelle: Hakijan perusteet turvapaikkaan on alusta alkaen selvitettävä mahdollisimman laadukkaasti. Näin parannetaan hakijan oikeusturvaa sekä ehkäistään puutteita ja virheitä, joiden korjaaminen myöhemmin on hidasta ja kallista.

Tutkinnan tärkein vaihe on puhuttelu, ja selvityksen mukaan sen kehittämiseen on jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota. Puhutteleminen on osaamista vaativaa ja kuormittavaa työtä. Siihen on varattava riittävästi henkilöresursseja Maahanmuuttovirastossa, sillä puhuttelujen aikataulutus ja tarvittavien lisäpuhuttelujen määrä vaikuttavat yksittäisen hakijan näkökulmasta kuukausilla prosessin kestoon.

Selvityksen mukaan toimijoilla on oltava yhdessä sovitut tavoiteaikataulut erilaisille hakijaryhmille. Selvityksessä esitetään myös, että hakijoilla tulisi olla mahdollisuus saada viranomaisen järjestämää henkilökohtaista oikeusapua ennen turvapaikkapuhuttelua. On varmistettava, että hakijat saavat riittävästi tietoa prosessin kulusta sekä hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Selvityksessä suositellaan, että oikeusavun laatua ja laadunvalvontaa parannetaan. Oikeusavustajien palkkioperuste voisi jatkossa olla jälleen esimerkiksi tuntiperusteinen, jotta tehty työ ja siitä saatu korvaus vastaisivat toisiaan paremmin. Lisäksi turvapaikkaprosessiin liittyvät valitusajat tulisi selvityksen perusteella palauttaa entiselleen vastaamaan hallintolainkäyttölain mukaisia yleisiä valitusaikoja.

[...]

Useiden suositusten toimeenpano on jo käynnissä

Selvitys sisältää kaikkiaan 21 suositusta prosessin eri vaiheisiin. Suositukset on jaettu viiteen kokonaisuuteen:

[...]

Suositukset liittyvät suurelta osin kehittämiskohteisiin, joita myös Maahanmuuttovirasto tunnisti viime vuonna omassa analyysissään turvapaikkajärjestelmän toimivuudesta. Selvityksessä todetaan, että Maahanmuuttovirasto on viime vuosina panostanut erityisesti laadunvalvontaan ja -varmistamiseen. Nämä kehittämistoimenpiteet ovat osaltaan olleet reagointia tunnistettuihin tarpeisiin ja epäkohtiin.

Selvityksessä esitettyjen suositusten tarkentaminen ja käytäntöön vieminen vaatii jatkokehittämistä ja lisäresursointia viranomaisilta ja muilta toimijoilta. Hallitus linjaa mahdollisia jatkotoimia muun muassa hallitusohjelman perusteella. Sen kirjauksissa on monia yhtymäkohtia selvityksen tuloksiin.

Hallitusohjelmassa linjataan muun muassa, että turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa esitetään vahvistettavaksi niin, että mahdollistetaan avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Lisäksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avustajille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat. Turvapaikanhakijoille suunnattua yleistä oikeudellista neuvontaa parannetaan.

[...]

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410869/riippumaton-selvitys-turvapaikkaprosessia-on-kehitettava-kokonaisuutena

[Roope]

Owal Group julkisti Mykkäsen tilaaman selvityksen. Tulos oli, mitä odotettiin.

Selvitys vaati "turvapaikkaprosessin kehittämistä kokonaisuutena" ja "turvapaikanhakijan edun huomioimista paremmin".

Tätä tilattiin ja tätä saatiin.

Selvitys on yhteenveto kymmenistä haastatteluista, joissa on ollut mukana viranomaisten lisäksi muun muassa Amnesty, Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Vapaa liikkuvuus, Kirkkohallitus, Kotimajoitusverkosto, Turvapaikanhakijoiden tuki ja tulkkiyrityksen, asianajotoimistojen ja kummiperheiden edustajia sekä turvapaikanhakijoita. 12-henkiseen asiantuntijaryhmään kuului muun muassa Etu ry:n, SPR:n, Siirtolaisuusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun mokuttajajäsenet.

Tämä näkyy lopputuloksessa, jossa sen kummemmin seurauksia pohtimatta tai muihin EU-maihin vertaamatta ehdotetaan suunnilleen kaikkea haastatteluissa esiin tullutta kivaa turvapaikanhakijoille ja heidän kauttaan tienaaville. Muun muassa asianajopalkkioiden palkkioperusteiden muuttamisen haitallisille seurauksille ei uhrata ajatustakaan, vaan selvityksessä toistetaan kritiikittä asianajotoimistojen hehkutusta ylärajattoman tuntilaskutuksen parhaudesta. Sellaista ei ole tietääkseni missään muussa EU-maassa.

[Roope]

Iltalehden päätoimittaja Kreeta Karvala yrittää vääntää tilastot muka osoittamaan, että Maahanmuuttovirasto tehtailee vääriä päätöksiä.

Näkökulma: Tilastot paljastavat, miten huonosti Migri on onnistunut turvapaikkaprosessissaan

Torstaina julkaistu riippumaton selvitys paljastaa lukuisia puutteita suomalaisessa turvapaikkajärjestelmässä, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.

[...]

Maahanmuuttoviraston turvapaikkaprosessin ongelmat näkyvät puolestaan siinä, että hallinto-oikeudesta Maahanmuuttovirastolle palautuneiden hakemusten määrät ovat huomattavia, mikä kertoo erityisesti turvapaikkaprosessin alkuvaiheen käsittelyongelmista Migrissä.

Hallinto-oikeuksien tilastojen mukaan vuonna 2017 kansainvälistä suojelua koskevista ratkaisuista valitettiin hallinto-oikeuksiin yhteensä lähes 9000 kertaa ja vuonna 2018 valituksia tehtiin lähes 7000 kappaletta.

Hallinto-oikeudet palauttivat vuonna 2017 yhteensä 2981 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta takaisin Migrin käsiteltäviksi, vastaava luku oli vuonna 2018 yhteensä 2376 hakemusta.

Yleisin syy hallinto-oikeuden Migriin palauttamille päätöksille oli hakijan tekemä uusi selvitys, mutta toiseksi eniten palautusperusteluissa nousi esiin Migrin ja hallinto-oikeuden erilainen tosiasiaharkinta, ja kolmanneksi yleisin palautusperuste oli Migrin tekemä menettelyvirhe.

Jos turvapaikkakäsittely saataisiin tehtyä Maahanmuuttovirastossa laadukkaasti jo alkuvaiheessa, silloin valitus- ja palautusrumba hyvin todennäköisesti vähenisivät, mikä olisi sekä turvapaikanhakijan että veronmaksajan etu.

Rinteen (sd) hallituksen kannattaisikin panna koko turvapaikkaprosessi kerralla kuntoon, sillä vuoden 2015 maahanmuuttokriisi tuskin jää viimeiseksi.

Iltalehti 28.6.2019

Maahanmuuttoviraston turvapaikkaprosessin ongelmat näkyvät puolestaan siinä, että hallinto-oikeudesta Maahanmuuttovirastolle palautuneiden hakemusten määrät ovat huomattavia, mikä kertoo erityisesti turvapaikkaprosessin alkuvaiheen käsittelyongelmista Migrissä.

Ei kerro. Migrin tekemä menettelytapavirhe on vasta kolmanneksi yleisin palautusperuste, ja osuus on pysynyt koko ajan sisäministeriön asettaman viiden prosentin laaturajan alla. Kaikista hakemuksista tällaisten virheellisten päätösten osuus on ollut vain promilleja eli kokonaisuuden kannalta lähes mitätön.

Selvitys ei osoita, että turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa olisi sellaisia Maahanmuuttovirastosta johtuvia käsittelyongelmia, joiden poistaminen muuttaisi oleellisesti virheellisten päätösten osuutta.

Edit:
Karvalan kusetus:

Hallinto-oikeuksien tilastojen mukaan vuonna 2017 kansainvälistä suojelua koskevista ratkaisuista valitettiin hallinto-oikeuksiin yhteensä lähes 9000 kertaa ja vuonna 2018 valituksia tehtiin lähes 7000 kappaletta.

Hallinto-oikeudet palauttivat vuonna 2017 yhteensä 2981 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta takaisin Migrin käsiteltäviksi, vastaava luku oli vuonna 2018 yhteensä 2376 hakemusta.

Migrin menettelytapavirheiden määrä oli toissa vuonna 360 eli kahdeksasosa siitä, mitä Karvala antoi ymmärtää. Se ei ole paljon mitään kaikkien valitusten (8 854) saati kaikkien päätösten (37 626 vuosina 2016-2017) rinnalla, eikä millään opilla peruste muuttaa lakeja turvapaikanhakijoiden ja heidän avullaan tienaavien hyväksi.

[Uuno Nuivanen]

Joidenkin mielestä kielteinen päätös on aina virheellinen, myönteinen ei koskaan.

[nollatoleranssi]

Joidenkin mielestä kielteinen päätös on aina virheellinen, myönteinen ei koskaan.

Aina voidaan miekkaroida lentokoneessa ja saada rikolliset takaisin omaan maahan, jos ei muu auta. Tuostakin selviää parilla päiväsakolla eli samalla kuin kirjoittamalla nettiin yhden tuhman lauseen.