Riikka Purra – valtiovarainministeri 2023-, kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja PS:n pj 2021-

[viisitoista]

Nyt sitä on vaikea kuvitellakaan, mutta joidenkin parissa oli ihan oikea pelko siitä että persujen linja "liberalisoituisi" Halla-ahon astuessa syrjään ja Purran tullessa tilalle. Siitä pelosta on ainakin päästy pois.

[Pallopääkissa]

Kuuluisiko tämä Oula Silvennoinen-ketjuun mutta Riikka laittoi videon jossa hän kommentoi Oulan tapaisten käyttämistä Ylen haastattelemina "asiantuntijoina".
[tweet]1601178609321844742[/tweet]

[Pallopääkissa]

Riikka vieraili tänään Ykkösaamussa
https://areena.yle.fi/1-50971031?autoplay=true

Oppositio haastaa jälleen hallituksen välikysymyksellä. Pääministeri suoristi hallituksen rivit keskiviikkona. Miten se vakuutti Perussuomalaiset? Ykkösaamussa puheenjohtaja Riikka Purra. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

[Mika]

Riikka vieraili tänään Ykkösaamussa
https://areena.yle.fi/1-50971031?autoplay=true

Oppositio haastaa jälleen hallituksen välikysymyksellä. Pääministeri suoristi hallituksen rivit keskiviikkona. Miten se vakuutti Perussuomalaiset? Ykkösaamussa puheenjohtaja Riikka Purra. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Riikka pärjäsi odotusten mukaisesti. eli ihan hyvin. Ainoa toivomus minulla olisi, että hän oppisi suhtautumaan esiintymistilaisuuksiin hieman rennommin.  Huumorintajunkaan väläyttäminen sopivassa tilanteessa ei olisi pahasta.

[Suntio]

Riikkan sanomisissa ei tietenkään mitään uutta, mutta kuitenkin aika harvinaista, että presidentti tukee ja komppaa noinkin voimakkaasti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra varoittaa, että Suomi on Ruotsin tiellä katujengirikollisuudessa. Purra sanoi Ylen Ykkösaamussa, että valtaosalla nuoriso- ja katujengirikollisista on maahanmuuttajatausta.

Purra vaatii katujengirikollisille kovempia rangaistuksia. Hänen mielestään esimerkiksi sakkotuomiot eivät ole riittäviä eikä niitä viedä loppuun saakka.

Purran mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Tanskan maahanmuuttopolitiikasta. Hän arvioi, että Ruotsin oikeistohallitus on politiikassaan Tanskan tiellä.

https://yle.fi/a/74-20008076

Niinistöltä kysytään jengiväkivallasta

Oletteko huolissanne jengiytymisestä ja nuorison väkivallasta?

-Kyllä, se on hyvin vakava ilmiö. Näköjään kuljemme tässä Ruotsin perässä.

Niinistön mukaan hän on todennut aiemmin, ettei yhteiskunta voi olla samaan aikaan väljin säännöiltään ja sallivin.

Pohjoismaista Tanska, Ruotsi ja Norja ovat asettaneet tiukempia sääntöjä estääkseen jengiytymistä.

-Jos me jatkamme täällä vanhaa polkua, niin se ei hyvää lupaa. Tällaisten asioiden uudestaan miettiminen on paikallaan, Niinistö sanoo.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009259127.html

[Pallopääkissa]

Riikka julkaisi kolumnin Maaseudun Tulevaisuudessa
Sähkön hinta on saatava alas
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/5c5c2f7e-cb94-44b8-afac-0c0b70d84404

Sähkön hinta on yksinkertaisesti saatava alas. Mikään tukipaketti, varsinkaan näin heikon julkisen talouden maassa, ei asiaa yksinään korjaa.

Jotkut väittävät edelleen, että markkinoita ei saa sörkkiä. Tilanne pitäisi vain hyväksyä. Näin ei ole. Sähköpörssijärjestelmä nimenomaan ei toimi markkinatalouden ehdoilla. Sähkökauppamallia on muutettava, samoin päästökauppajärjestelmää – jota olemme esittäneet väliaikaisesti kokonaan tauolle.

[Pallopääkissa]

Riikka esitti maanantaina välikysymyksen
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/VK_6+2022.aspx
Video: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-138-2022

Välikysymys VK 6/2022 vp
Riikka Purra ps ym. 

Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin

Eduskunnalle

Tausta

Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa. Rikosaaltoa selittävät sekä nuorisorikollisuuden kasvu että katujengien ja erilaisten muiden joukkioiden toiminnan aktivoituminen. Jäseninä on sekä nuoria aikuisia että alaikäisiä henkilöitä. Ilmiö ei suinkaan ole uusi, mutta nyt se on selvästi voimistunut. 

Itä-Uudellamaalla nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on vuosien 2018 ja 2022 välillä kasvanut yli 40 prosenttia. Alaikäisten rikollisuus on yleistynyt katujen ohella Uudenmaan alueen kouluissa. Erityisesti kouluissa esiintyneissä tappeluissa on vieraskielisten oppilaiden osuus korostunut. Huolestuttavaa on, että alle 15-vuotiaiden tekemissä väkivaltarikoksissa on havaittavissa raaistumista, sillä jo kymmenen prosenttia tämän ryhmän väkivaltarikoksista on törkeitä tekomuotoja. Alaikäisten henkilöiden väkivaltaan liittyy yhä useammassa tapauksessa raakaa alistamista. Poliisin mukaan alaikäisten väkivaltarikollisten parissa korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajataustaa tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet ulkomailta. Pelkästään Helsingissä on marraskuun puoliväliin mennessä kirjattu 145 erityyppistä ryöstöä, joissa epäillyt ovat alaikäisiä. Monissa näissä ryöstötapauksissa uhria on uhattu väkivallalla tai jopa teräaseilla. Poliisi on havainnut, että nuorilta ja jengiin kuuluvilta nuorilta on viime aikoina takavarikoitu ennätysmäärä esimerkiksi teräaseita ja nyrkkirautoja. 

Poliisi teki ensimmäiset tarkat havainnot varsinaisista katujengeistä vuonna 2021, kun jengien keskinäinen väkivalta alkoi kasvaa. Katujengien toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle. Poliisi kuvaa katujengejä parikymppisten, jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisten miesten löyhiksi yhteenliittymiksi. Katujengeihin kuuluu maahanmuuttajia sekä ensimmäisestä että toisesta polvesta. Alaikäisiä henkilöitä jengit käyttävät hyväkseen mm. huumeiden myyjinä. Vaikka katujengit ovat julkisuudessa usein väkivallanteoista, on katujengien toiminnan perustana huumekauppa, jolla jengit rahoittavat toimintansa. Katujengeihin kuuluvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta on poliisin mukaan alentunut selkeästi. Poliisi takavarikoi katujengeiltä sekä ampuma- että teräaseita. Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja on todennut, että Suomi on jo Ruotsin tiellä katujengien osalta. 

Nuoriso- ja katujengirikollisuuteen on vastattava sellaisilla toimenpiteillä, jotka katkaisevat tämän kehityksen ennen kuin se entisestään pahenee. Yhtä viisasten kiveä asian ratkaisemiseksi ei ole. Sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja on hyödynnettävä määrätietoisesti rinnakkain.

Harjoitettu maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka selittävät nuoriso- ja katujengirikollisuutta

Kuten edellä on todettu, tällä hetkellä sekä alaikäisten rikollisuuden että katujengirikollisuuden kasvussa yhteisenä tunnusmerkkinä on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yliedustus rikoksista epäiltyjen osalta. Yhteisiä nimittäjiä vakavaan väkivaltaan syyllistyvillä nuorilla ovat myös muun muassa vakava päihdeongelma, huumausaineet ja niiden levittäminen, mielenterveysongelmat sekä yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle jääminen. Suomessa on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti etenkin matalan kehitystason maista Suomeen suuntautuva maahanmuutto. Muun muassa Kuntaliitto on ennustanut, että vuoteen 2040 mennessä vieraskielisten määrä kasvaa Suomessa 476 000 hengellä ja voimakkain kasvu tapahtuu Lähi-idän ja Afrikan kieliä puhuvien kohdalla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden vakavan rikollisuuden kasvu osoittaa, ettei maassamme harjoitettu maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka ole ollut onnistunutta eikä hallittua. Suomessa on sovellettu Ruotsista mallinnettua maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa, ja on selvää, että tällaisen politiikan jatkaminen tulee johtamaan Suomessa esiintyvän nuoriso- ja katujengirikollisuuden yhä voimakkaampaan kasvuun.

Pohjoismaista Tanska on harjoittanut jo 20 vuotta selvästi rajoittavampaa maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa. Siirtolaiskriisin jälkeen Norja lähentyi Tanskaa monilla maahanmuuttorajoituksillaan koskien muun muassa oleskelulupia ja perheenyhdistämisiä. Viimeisimpänä Ruotsissa on uusi oikeistohallitus ilmoittanut laskevansa kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat standardinsa EU- ja kansainvälisen oikeuden minimitasolle. Ruotsin hallitus suunnittelee tiukkoja rajoituksia perheenyhdistämisen myöntämiseen ja maahanmuuttajien saamiin sosiaalitukiin. Kansalaisuuden saamisen kriteerejä tullaan Ruotsissa kiristämään huomattavasti.

Suomi on löysällä maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikallaan eriytynyt muista Pohjoismaista ja myös yleiseurooppalaisesta linjasta, joka on menossa koko ajan kohti selektiivisempää ja rajoittavampaa maahanmuuttopolitiikkaa. Suomessa on pikaisella aikataululla tarkastettava kansainvälisen suojelun nojalla myönnettävien, pysyvien oleskelupien, kansalaisuuden ja perheenyhdistämisen kriteeristöä, jotta ne eivät enää eroaisi nykyisellä tavalla huomattavasti kaikista keskeisistä verrokkimaista.

Maahanmuuttajien kotouttamisessa on Tanskan ja Ruotsin uuden hallituksen linjan mukaisesti korostettava huomattavasti enemmän tulijan vastuuta sopeutua uuden kotimaansa arvoihin ja normeihin. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla, että jokainen maahanmuuttaja omaksuu suomalaisen yhteiskunnan arvot ja normit. Mikäli maahanmuuttaja osoittaa käytöksensä perusteella, että ei ole halukas tai kykenevä kotoutumaan Suomeen ja omaksumaan suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja normeja, ei hänelle tule myöntää oleskelulupaa.

Kriminaalipolitiikassa on kiristämisen tarvetta — viranomaisille myös riittävät resurssit ja toimivaltuudet

Suomen kriminaalipolitiikka eroaa huomattavasti muista Pohjoismaista etenkin siinä, että vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet henkilöt paljon harvemmin joutuvat Suomessa vankilaan. Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä selviää Suomessa keskimäärin vuoden mittaisella ehdollisella vankeusrangaistuksella, kun Tanskassa ja Ruotsissa vastaava rikos johtaa pääsääntöisesti ehdottomaan vankilatuomioon. Suomessa myös taparikolliset pääsevät helpolla, koska tuomioistuimen ulkopuolella määrättyjä sakkoja ei voida muuttaa vankeudeksi, kun sakot jätetään maksamatta. 

Tanskassa säädettiin jo vuonna 2009 jengirikosten kovemmista, jopa kaksinkertaisista rangaistuksista koskien laittomien aseiden hallussapitoa julkisella paikalla. Tanskassa jengirikollisten karkottamista on helpotettu ja poliisille on annettu oikeus määrätä rikolliselle tai vaarayksilölle oleskelukielto tietylle alueelle. Sittemmin Tanskassa on kiristetty yhä lisää jengirikoksista määrättyjen rangaistusten tasoa ja laajennettu poliisin oikeutta määrätä ihmisiä olemaan oleskelematta tietyillä alueilla. Kunnille myös annettiin oikeus sulkea jengirikollisten käyttämiä tiloja. Poliisin toimivaltuudet ovat lisäksi selvästi laajemmat. 

Ruotsissa on eniten kuolemaan johtavaa aseväkivaltaa koko Euroopassa. Eri katujengien välisissä ammuskeluissa on Ruotsissa kuollut tänä vuonna jo yli 50 ihmistä. Ruotsin oikeistohallitus aikoo puuttua jengirikollisuuteen mm. poliisin pakkokeino-oikeuksien laajentamisella, karkotusten helpottamisella, kriminalisoimalla jengiin kuulumisen, määräämällä tuplarangaistukset jengirikoksista, poistamalla rikosten niin sanotut paljousalennukset ja antamalla poliisille oikeuden määrätä henkilö oleskelukieltoon esimerkiksi tietyllä asuinalueella. Lisäksi Ruotsissa tullaan selvittämään rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemista nykyiseltä 15 vuoden tasolta. 

Tehokas puuttuminen jengirikollisuuteen edellyttää myös viranomaisille riittäviä resursseja ja tehokkaita keinovalikoimia. Suomessa on pikaisella aikataululla kiristettävä rangaistusasteikkoja, mitä tulee katurikollisuuteen ja jengirikoksiin sekä törkeisiin väkivaltarikoksiin yleensä. Jengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava säätämällä rikoksen liittyminen katujengien välienselvittelyyn erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi ja rikosten paljousalennuksista on luovuttava. Tärkeää on myös tiukentaa rangaistusasteikkoa törkeistä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, ja saman on koskettava ampuma- ja teräaseen hallussapitoa julkisella paikalla. Poliisin resurssit on turvattava ja poliisien määrää on lisättävä. Poliisille on annettava Tanskan ja Ruotsin mallin mukaan oikeus määrätä ihminen olemaan oleskelematta tietyllä alueella. Poliisin toimivaltuuksia rikostiedustelun ja pakkokeinojen käytön osalta tulee lisäksi laajentaa. Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotusten kynnystä pitää madaltaa huomattavasti nykyisestä.

Myös lastensuojelun resurssit ovat tällä hetkellä aivan riittämättömät vastaamaan alaikäisiin liittyvään jengiytymisilmiöön ja puuttumaan nuorten rikoskierteeseen. Lainsäädäntö ei mahdollista lastensuojelun parissa työskentelevien puuttumista riittävän tehokkaasti nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Vastaavasti panostuksia tarvitaan muuhun ennalta ehkäisevään työhön, kuten jalkautuvaan katutyöhön, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä laajemmin sekä pystytään tehokkaasti puuttumaan myös muihin syihin, joita nuorten tekemän rikollisuuden taustalta löytyy, kuten mielenterveysongelmat ja huumeiden käyttö.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Onko hallitus tietoinen ennennäkemättömästä väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aallosta, joka näkyy Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös esimerkiksi Tampereen ja Turun seuduilla,

onko hallitus tietoinen siitä, että alle 15-vuotiaiden nuorten tekemissä väkivaltarikoksissa jo kymmenen prosenttia tapauksista on törkeitä tekomuotoja ja että tähän väkivaltaan usein liittyy uhrin alistamista,

tunnistaako hallitus katujengien toiminnan aktivoitumisen ja erityisesti siihen kiinteästi liittyvän huumekaupan, jossa katujengit käyttävät myyjinä myös alaikäisiä henkilöitä,

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kouluissa esiintyvä väkivalta ja sen uhka poistetaan ja jokaiselle lapselle, opettajalle ja muulle koulun henkilökuntaan kuuluvalle turvataan oppimis- ja työrauha,

tiedostaako hallitus maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yliedustuksen sekä nuorison parissa yleistyneessä väkivalta- ja ryöstörikollisuudessa että katujengeissä,

näkeekö hallitus nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisellä yhteyden Suomessa viime vuosikymmenet harjoitettuun löyhään maahanmuuttopolitiikkaan ja yksilöä olemattomasti velvoittavaan kotouttamispolitiikkaan,

onko hallituksella valmiutta tiukentaa Suomen keskeiset maahanmuutto- ja kotoutumissäännökset samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, sillä nykyisellään etenkin oleskelulupien ja sosiaalietuisuuksien kriteerit poikkeavat huomattavasti keskeisistä verrokkimaista,

onko hallitus tutustunut Tanskan ja Ruotsin hallitusten jengirikollisuutta koskeviin kriminaalipoliittisiin linjanvetoihin, joissa korostuvat kovemmat rangaistukset ja poliisin rikostiedustelun toimivaltuuksien ja pakkokeinojen käytön lisääminen,

onko hallituksella valmiutta kiristää Suomessa kriminaalipolitiikkaa pohjoismaisten naapuriemme esimerkin mukaisesti muun muassa yleistä rangaistusasteikkoa kiristämällä, luopumalla paljousalennuksista, säätämällä rikoksen liittyminen katujengien välienselvittelyyn erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi, lisäämällä poliisin toimivaltuuksia ja rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotusten helpottamisella,

onko hallitus valmis panostamaan jengirikollisuusilmiön torjumisen kannalta keskeisten viranomaisten, kuten poliisin ja lastensuojelun, resursseihin ja toimivaltuuksiin ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä poliisin resurssien turvaamiseksi ja poliisien määrän lisäämiseksi?

Helsingissä 8.12.2022

Riikka Purra ps 
Päivi Räsänen kd 
Harry Harkimo liik 
Sanna Antikainen ps 
Juho Eerola ps 
Ritva Elomaa ps 
Jussi Halla-aho ps 
Petri Huru ps 
Olli Immonen ps 
Vilhelm Junnila ps 
Kaisa Juuso ps 
Arja Juvonen ps 
Toimi Kankaanniemi ps 
Ari Koponen ps 
Jari Koskela ps 
Jouni Kotiaho ps 
Sheikki Laakso ps 
Rami Lehto ps 
Mikko Lundén ps 
Leena Meri ps 
Juha Mäenpää ps 
Jani Mäkelä ps 
Jukka Mäkynen ps 
Veijo Niemi ps 
Mika Niikko ps 
Tom Packalén ps 
Mauri Peltokangas ps 
Sakari Puisto ps 
Lulu Ranne ps 
Mari Rantanen ps 
Minna Reijonen ps 
Jari Ronkainen ps 
Sami Savio ps 
Jenna Simula ps 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
Ville Tavio ps 
Sebastian Tynkkynen ps 
Veikko Vallin ps 
Ville Vähämäki ps 
Jussi Wihonen ps 
Heikki Autto kok 
Markku Eestilä kok 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
Janne Heikkinen kok 
Timo Heinonen kok 
Antti Häkkänen kok 
Kalle Jokinen kok 
Atte Kaleva kok 
Pia Kauma kok 
Ville Kaunisto kok 
Pihla Keto-Huovinen kok 
Marko Kilpi kok 
Jari Kinnunen kok 
Pauli Kiuru kok 
Jukka Kopra kok 
Terhi Koulumies kok 
Mia Laiho kok 
Matias Marttinen kok 
Sari Multala kok 
Kai Mykkänen kok 
Petteri Orpo kok 
Jaana Pelkonen kok 
Paula Risikko kok 
Janne Sankelo kok 
Sari Sarkomaa kok 
Arto Satonen kok 
Saara-Sofia Sirén kok 
Ruut Sjöblom kok 
Mari-Leena Talvitie kok 
Kari Tolvanen kok 
Ville Valkonen kok 
Elina Valtonen kok 
Heikki Vestman kok 
Sofia Vikman kok 
Anne-Mari Virolainen kok 
Sinuhe Wallinheimo kok 
Ben Zyskowicz kok 
Sari Essayah kd 
Antero Laukkanen kd 
Sari Tanus kd 
Peter Östman kd 

[Nikolas]

Olikohan tuossa välikysymyksessä mukana kaikki opposition kansanedustajat? Laskin 81 nimeä.

[Radio]

Nurin äänestetty välikysymys on kuin tuuleen pierisi. Ei se tule julkisuuteen sosialistisen mediamme kautta. Ei, vaikka olisi kuinka asiaa.
Nykyinen hallintomme on niin ovelasti propagandan siivittämää, että sen pahuus ei tule ilmi keskivertoäänestäjille. Viherpunakommunismi hallitsee päämääränään orjuutettu alkuperäiskansa suomalaiset. Käräjillä tavataan.

ps. Riikka on OK!

[Suntio]

Tämä on hauska parin minuutin pätkä Annika Saarikon ja Riikka Purran väittelystä. Riikka tivaa ansiokkaasti järkivihreydestä ja onnistuu iskemään kunnon naulan loppukaneetiksi. Saarikon ilme kertoo paljon. Hienoa!

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009264384.html

Vähän sitaattia:

Purra otti ohjat omiin käsiinsä, kun Saarikko oli melko pitkästi kertonut vihreän siirtymän hyvistä käytännön kokemuksista ja maininnut hallituksen tehneen valtaosin järkivihreää politiikkaa.

– Tässä on ihan pakko kysyä, kun mainitsit tämän järkivihreän: Oletko Annika mielestäsi järkivihreässä hallituksessa, Purra kysyi Saarikolta ja jatkoi:

– Tuo mitä sanoit, kuulosti varsin järkevältä. Puhuttiin autoilusta, pitkistä välimatkoista. Emme tietenkään vastusta, että Suomi hyötyy vihreästä teknologiasta. Tuo ei kuulostanut yhtään hallitukselta, jota johtaa Sanna Marin (sd) ja jossa te olette valtiovarainministerinä, Purra heitti Saarikolle.
...

Saarikko totesi Purralle, että bensaveron alentaminen ei olisi järkevää, koska siitä tulisi valtion kassaan iso aukko ja se ei toiminut Ruotsissa eikä Saksassa.

– Onko hallitus järkivihreä, Purra kysyi taas Saarikon vastauksen väliin.

[Pallopääkissa]

Olikohan tuossa välikysymyksessä mukana kaikki opposition kansanedustajat? Laskin 81 nimeä.

En löytänyt Ano Turtiaista enkä Wille Rydmania. Ehkä he osallistuvat aikanaan äänestykseen.

[Nikolas]

En löytänyt Ano Turtiaista enkä Wille Rydmania. Ehkä he osallistuvat aikanaan äänestykseen.

Keksin tuohon kaksi mahdollista selitystä:

• Heitä ei tämä välikysymys jostain syystä kiinnostanut.
• Heiltä unohdettiin kysyä.

Nämä mahdolliset selitykset eivät tietenkään ole toisiaan poissulkevia.

[Roope]

Luulin kielitieteilijä Vesa Heikkisen Twitter-purkausta Purran Ykkösaamu-vierailun kommentoinniksi, mutta ovatkin yli vuoden takaisia viestejä.

Vesa Heikkinen
Aug 22, 2021

Riikka Purran alku pj:nä on tuottanut julkisuuteen jo monia vääriä tietoja. Hän on puhunut harhaanjohtavasti mm. paisuvasta julkisesta sektorista ja halveksivasti virastojen paperinpyörittäjistä

#Purra on virheellisesti väittänyt, että Suomen kansalaisuuden saa jotenkin erityisen helposti: kansalaisuuksia muka jaetaan kuin ilmaisia ämpäreitä. Oikeasti kansalaisuuden saanti on tarkkaan säänneltyä.

Maahanmuutosta #Purra on esittänyt useita perusteettomia väitteitä, yleistyksiä ja uhkakuvia. Ilmeisesti hän on luopunut #väestönvaihto-sanan käytöstä, mutta uskoo edelleen ko. teoriaan. Puhuu "väestöpohjan muutoksista" ja "vieraskielisistä" uhkana  suomalaisuudelle".

Vaatimus nollasta turvapaikanhakija on vastuuton ja katteeton, jollei #Purra oikeasti aja Suomen irtaantumista kv. sopimuksista, jotka koskevat kansainvälistä suojelua. On syytä kyseenalaistaa tavoitteen realistisuus ja faktapohja sekä sen taustalla oleva ihmiskäsitys.

Purran sanomiset kutsuvat puoleensa faktantarkistusta. Populistiseen kuvioon kuuluu, että #Purra esittää näkemyksensä realistisina ja viittaa sanomisiinsa totuuden puhumisena. Oikeasti hänen sanomisiaan parhaiten luonnehtivia sanoja ovat usein valheellisuus ja paskapuhe.

Olisi kiinnostavaa ja varmaan myös yhteiskunnallisesti tärkeää tehdä perusteellinen #tekstianalyysi Purran linjapuheesta. Vaatisi aika paljon aikaa ja työtä. Eikä siitä ole varmaan kukaan halukas maksamaan mitään. Hmm... Täytyy katsoa, mihin tässä pystyy ja kykenee.

Kun Heikkinen haukkuu Purraa maahanmuuttolausuntojen perusteella paskapuheesta, valehtelusta ja vääristä faktoista, olisi paikallaan kertoa, mikä on paskapuhetta ja vääriä faktoja.

Suomen kansalaisuuden saa erityisen helposti verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin. Nollan turvapaikanhakijan tavoite ei ole vastoin kansainvälisiä sopimuksia, ja sellainen onkin ollut ainakin Tanskan demarihallituksella. Muuta konkreettista Heikkinen ei sitten esitäkään.

[Roope]

Höblästä saa usein lukea, että PS vaatii (kaiken) ruotsin opetuksen lopettamista kouluissa. Muualla valtamediassa on kerrottu, että PS vaatii (kaiken) maahanmuuton lopettamista.

Talouselämä keksi puheenjohtaja Riikka Purran haastattelun yhteydessä esittää olkiukkona kantta ja nettipuffauksia myöten, että PS ei hyväksy työperäistä maahanmuuttoa. Purraa haastatellut toimittaja irvi PS:n politiikkaa, että viimeinen kantasuomalainen saa sammuttaa valot.

[tweet]1601511889908875264[/tweet]

Ajankohtainen kansijuttumme työperäisestä maahanmuutosta. Toimittajamme Joanna Palmén haastatteli Riikka Purraa. Löytyy digistä, printtinä kotiin kannettuna tai poikkeuksellisen hyvin varustelluista ruokakaupoista.

[Talouselämän kansi: "Perussuomalaisten Riikka Purra tyrmää työperäisen maahanmuuton"]

[tweet]1601505495726313472[/tweet]

Jos perussuomalaiset ei halua työperäistä maahanmuuttoa, niin mitä sitten? Viimeinen kantasuomalainen sammuttaa valot? Haastattelin Riikka Purraa.

"Riikka Purra varoittaa työperäisestä maahanmuutosta"

Pääkirjoitus: Perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä on suuri railo – ja se tarkoittaa satoja tuhansia ulkomaisia työntekijöitä

Suomella on edessään mahdoton tehtävä, johon pitää silti tarttua. Pelissä on hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

Talouselämä 8.12.2022  (maksumuuri)

En päässyt lukemaan Purran haastattelua tai tuota arvatenkin maahanmuuttoa ylistävää pääkirjoitusta, mutta Purra korjaa toisaalla, että perussuomalaisilla ei ole mitään koulutetun työvoiman maahanmuuttoa vastaan. Yhä suurempi osa Suomen ja Ruotsin ns. työperäisestä maahanmuutostahan on nykyään esimerkiksi työpaikan perusteella oleskeluluvan saaneita hylättyjä turvapaikanhakijoita.

Käsittääkseni Purra ei haastattelussa tai muutenkaan "tyrmää työperäistä maahanmuuttoa" vaan väitteen, että työperäiseksi kutsutun maahanmuuton huomattava lisääminen olisi tai voisi teoriassakaan olla ratkaisu niihin ongelmiin, joihin sitä tyrkytetään. Kukaan ei ole esittänyt uskottavia laskelmia, miksi se sitä olisi, kun nykyinen maahanmuutto on kokonaisuutena kuluja aiheuttavaa, eikä ole näillä näkymin muuksi muuttumassa. Sosiaaliturvalla tuetun halpatyövoiman massamaahanmuutto ei parantaisi vaan huonontaisi tilannetta.

[tweet]1601507305534550018[/tweet]

Kenellä menee käsitteet sekaisin? Toimittajilla? Tviittaajilla? Ei minulla ainakaan.

Kuten jutussakin kerrotaan, meillä ei ole mitään sitä vastaan, että maahan tulee oikeasti koulutettua työvoimaa. Sosiaaliturvaan nojaavaa muuttoa emme kannata. Ruotsissa korjataan nyt virheitä.

Aika ala-arvoista olkiukkoilua päätoimittaja Jussi Kärjeltä ja hänen toimitukseltaan.

[Uuno Nuivanen]

Jos perussuomalaiset ei halua työperäistä maahanmuuttoa, niin mitä sitten? Viimeinen kantasuomalainen sammuttaa valot?

Näin taitaa käydä myös jatkuvan massamaahanmuuton tapauksessa.

[Roope]

Purraa Talouselämä-lehteen haastatellut Joanna Palmén onkin näköjään jo saanut kritiikkiä, mutta ei pysty näkemään lehden viestinnässä mitään ongelmaa tai harhaanjohtamista.

Joanna Palmén
Viittaat tohon Purran tviittiin ja mun ammattitaitoon vai mihin? Purra nähdäkseni korjaa siinä toisen tviittaajan väärinkäsityksen siitä, mitä Ruotsin maahanmuuttoa jutussa käsitellään. Ei tässä ole mitään ristiriitaa.

Joanna Palmén
Kirjoituksessani on kerrottu tämä, tosin Purra ei käytä termiä haittamaahanmuutto. Otsikossa ei ole mitään harhaanjohtavaa, vaan Purra nimenomaan tekstissä varoittaa työperäisestä maahanmuutosta ja avaa sen eri puolia. Luepa se.

Joanna Palmén
Ei ole ideologiaa vaan ihan vilpitön kiinnostus, miten PS ratkaisisi Suomen ongelmat, joihin moni muu ehdottaa työper maahanmuuttoa ratkaisuksi, ja miten PS suhtautuu siihen, että väkiluku kääntyy pian laskuun. Niitä tässä jutussa käsitellään, ja ei yksisilmäisesti. Lue!

Joanna Palmén
Niin, jutussa puhutaan yksinomaan työperäisestä maahanmuutosta, myös Ruotsin osalta, toisin kuin Paasi tuossa on ymmärtänyt. Ja Riikka Purra varoittaa työper. maahanmuutosta ja puhuu Ruotsista. En tajua mikä on ongelma. Mulla tähän ei liity mitään kiihkoa.

Joanna Palmén
Ai tosta viimeinen kantasuomalainen sammuttaa valot -muotoilustako? Voi pahoittelut. Mutta teemasta puhutaan jutussa, ihan kiihkotta.

Joanna Palmén
Vai oisko vika sittenkin siinä, että koulutetutkin ihmiset kommentoivat juttuja lukematta?

Joanna Palmén
Niin ja "PS ei halua työperäistä maahanmuuttoa" korjaamaan rakenteellisia ongelmia, pahoittelut lyhennyksestä. Se ei ole mitään tahallista eikä ahnetta vaan aidosti kuvittelin (kuvittelen yhä) että konteksti on selvä: kun tämä kerran ei ole PS:n mielestä ratkaisu, niin mikä on.

Joanna Palmén
Juttu on maksumuurin takana koska journalismin tekeminen maksaa ja sitä tehdään tilaajille. Purra puhuu jutussa monenlaisesta työperäisestä maahanmuutosta, ja monenlaisista uhista, hyväpalkkaisten kohdalla esim lähtömaista.

Joanna Palmén
En oo tehnyt otsikkoa, mutta olen sen kyllä hyväksynyt. Ei mielestäni ole harhaanjohtava, koska *varoitat* jutussa, Riikka, monenlaisista uhista: hyväksikäytöstä, koulutettujen lähtömaista ja Supon huolista, palkkatasoista, jne.

Joanna Palmén
Ei Puttonen nähdäkseni ollut ymmärtänyt mitään väärin. Ehdottamallesi ei ole jutussa katetta, koska PS ei toivota kaikkia tervetulleeksi töihin. Mutta lopetan nyt, hauskaa viikonloppua.

Joanna Palmén
Kuvittelin ja pidän yhä kohtuullisena olettaa, että asioita yhtään seuraavat ihmiset osaavat lukea tviittini kontekstissaan, jossa lähes kaikki huutavat työper maahanmuuttoa ratkaisuksi Suomen ongelmiin. PS mielestä se ei ole sitä, ja heille "sopii" hyvin pieni osa siitä.

Joanna Palmén
Ei ole otsikoitu harhaanjohtavasti eikä nyt musta erityisen provosoivastikaan. "Varoittaa työperäisestä maahanmuutosta"? No totisesti varoittaa. Paitsi siitä osuudesta, jonka itsekin määrittelee hyvin pieneksi. Tosin siitäkin vähän huomauttelee. Ja joo, journalismi maksaa.

Joanna Palmén
Mutta nyt olet? Ja edelleen olet sitä mieltä että mä olen sotkenut käsitteet tms? Ja ihan uteliaisuudesta, oletko siis samaa mieltä työper maahanmuutosta kuin Purra *jutussa*? Ei ratkaise mitään Suomen ongelmia ja kaikki alle 3000 e/kk palkalla ei käy?

Joanna Palmén
Okei, vastailet tuolla vaan kaikille että toimittaja sekoilee.

Joo, ei mulla mitään sitä kantaa vastaan, mutta moni on myös sitä mieltä, että alle 3000 e/kk työntekijöitä (kaiken maalaiset saavat saman verran tukia) tarvitaan, jotta muut voisivat tuottaa enemmän.

Joanna Palmén
Niin no, ne alle kolme tonnia tienaavat suomalaiset maksavat ihan saman verran, plus ne on synnytetty ja koulutettu täällä yhteiskunnan rahoilla toisin kuin työper maahanmuuttajat (jotka ehkä myös lähtevät ennen eläkettä). Mutta joo toki tähän liittyy kaikkia vivahteita.

Joanna Palmén
Janne hyvä, vaikka ilkeästi sivalteletkin, tossa tviitissä kerrotaan, mitä asioita jutussa käsitellään, jotta kiinnostuneet voi lukea, ei kysellä Purran kantaa. Se on tosiaan siellä jutussa.

Joanna Palmén
Sinä ja kukaan sun tviittiin vastaajista ei selvästikään ole lukenut juttuani, joten turha puhua ammattitaidostani. "Ei ole mitään vastaan" on ihan eri asia kuin keskustelu työvoimapulasta, kestävyysvajeesta jne, ja "nettopositiivinen" kaipaa sekin tarkempaa määrittelyä.

Joanna Palmén
Juttu selvittää näitä asioita monesta kulmasta ja kyllä vahvasti on katetta siihen, että Purra tyrmää työper maahanmuuton. Se ei tarkoita vänkäämistä jonkun yksittäisen kovapalkkaisen hlön maahantulon sallimisesta.

Joanna Palmén
Ja ai niin, Purra itse ilmaisi olevansa tyytyväinen juttuun sen luettuaan. Jos kiinnostaa niin lue äläkä täällä lukematta arvaile.

Joanna Palmén
Ei kun tuossa yllä puhutaan jutun otsikosta. Jos puhut tviitistä, niin kaikki työper maahanmuuttokeskustelua seuranneet ymmärtävät sen ihan oikein jos vain haluavat. PS ei halua työper maahanmuutosta ratkaisua Suomen ongelmiin tai eivät usko että se niitä ratkaisee.

Voin aivan hyvin juttua lukemattakin uskoa, että Purran ja PS:n todellinen kanta käy kyllä ilmi itse haastattelusta, mutta maksullista juttua harva lukee. Väärät mielikuvat syntyvät harhaanjohtavista otsikoista ja twiiteistä ja leviävät laajemmalle.

Toimittaja kuitenkin katsoo, että on kohtuullista kuvata PS:n vastustavan työperäistä maahanmuuttoa, koska puolue kannattaa vain sitä osaa, joka on taloudellisesti hyödyllistä, kun taas massamaahanmuuttoa vaativien mielestä kaikki työperäiseksi kutsuttu maahanmuutto on lisäämisen arvoista. Monien mielestä kaikki maahanmuutto muutenkin, koska se kasvattaa bruttokansantuotetta ja korjaa väestöllistä huoltosuhdetta.

Olisi varmaan kannattanut ihan ensiksi selvittää, millaisiin laskelmiin ne maahanmuuton lisäämistä ratkaisuksi esittävät vaatimuksensa perustavat. Eikä niin, että Purralta tivataan vaihtoehtoa ratkaisulle, jonka ei oikeasti ole osoitettu olevan mikään ratkaisu. Laskelmia nimittäin ei ole tai sitten niissä lähdetään virheelliseksi tiedetystä oletuksesta (mm. STM), että maahanmuuttajat ovat ominaisuuksiltaan kuten esimerkiksi tulotasoltaan keskimääräistä suomalaista vastaavia.

En tiedä, liittyvätkö toimittajan ymmärrysvaikeudet hänen taustaansa, mutta kieltämättä sellainen tulee mieleen:

Imagen joulukuun numerossa on pitkä reportaasi turvapaikkaturisteista.

KAUKAINEN YSTÄVÄ

Toimittaja Joanna Palmén on käynyt vuosia vapaaehtoisena ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä Helsingissä. Hän ystävystyi siellä senegalilaisen Malick Diopin kanssa, vaikkei olisi saanut. Sitten Diop palautettiin Kreikkaan, keskelle yli miljoonan siirtolaisen kaaosta. Nyt Palmén päätti lähteä katsomaan, mitä kaverille kuuluu.

Vaikka juttu onkin periaatteessa yhden naisen nyyhkytarina mustan miehen perään, niin tämä on kyllä lukemisen arvoinen. Jutusta käy mm. ilmi kuinka paljon käytännön tason epärehellisyyttä turvapaikkaprosessin eri vaiheista löytyy sekä Suomessa että ulkomailla.

Muutamia mieleen jääneitä kohtia:
-Artikkelissa annetaan ymmärtää, että Suomen poliisi hakkaa turvapaikanhakijoita.
-Suomessa turvapaikan saa joka kolmas. Ainakin jos onnistuu välttämään sormenjälkitestin Kreikassa.
-Suomessa on vain muutama sata paperitonta turvapaikanhakijaa - eli ei ole ongelma meillä.
-Maahanmuutto on naurettava vaaliteema kun se ei ole ongelma meillä.
-Senegalilaiselle tuli yllätyksenä, että Suomessa on sosiaaliturvaa - hän haluaisi vain tehdä töitä.
-Nigerialaisilta saa väärennetyn passin hintaan 1200 euroa.
-Toimittaja päätyi lähettämään rahaa senegalilaiselle ystävälleen, jotta voisi rahoittaa tämän laitonta kaupustelua Kosilla.
-Televisiosta Diop kuuli, että Suomi tarvitsee työvoimaa.
-Säilö on suljettu laitos, johon joutuvat ulkomaalaiset, joiden henkilöllisyydestä tai matkareitistä Suomeen on epäselvyyttä. Metsälän säilö on Suomen ainoa ja sinne mahtuu 40 ihmistä.

Turhan pitkä tarina, mutta kyllä se kannattaa lukaista, jos lehti sattuu käsiin. Lavean kuvauksen seassa oli kaikenlaisia tiedonjyviä, ja teksti tuntui varsin rehelliseltä. Päähenkilö tunnusti itsekin olevansa vain ja ainoastaan "taloudellisen turvapaikan hakija" eli elintasopakolainen, jota sanaa kirjoittajakin miehestä käytti. Säilöönottoa kovin kauhisteltiin, mutta senegalilainen oli itse mokannut vapautensa jättämällä pari kertaa ilmoittautumatta poliisille (pitää tehdä joka toinen viikko). Sitten haettiin parempaan talteen.

Lopussa kirjoittaja ihmetteli, miten maahanmuutosta voi tulla vaalikysymys Suomessa, kun muualla EU:n alueella on arviolta kahdeksan miljoonaa laitonta siirtolaista (plus turvapaikanhakijat ja muut siihen päälle). Vastaus sisältyy kysymykseen, Joanna.

Image: Kaukainen ystävä 28.1.2011

[Pallopääkissa]

Riikka oli Ilta-Sanomien Haapala-TV:ssä torstaina.

Haluaako perussuomalaiset oikeasti valtaan ja hallitukseen? Riikka Purra vastaa HAAPALA-TV:ssä
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009267659.html

Perussuomalaiset kärkkyy gallupeissa kolmantena ja pitää suurta melua itsestään. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra vastasi HAAPALA-TV:ssä, pyrkiikö puolue oikeasti valtaan ja hallitukseen – ja millä ehdoilla.

Tuleva talvi vaikeuksineen on kuin tehty perussuomalaisten kaltaisen oppositiopuolueen vaalikamppailua varten.

Sähkön järjetön hinnannousu, inflaatio, nuorison jengitappelut, maahanmuutto, valtion velkaantuminen ja terveydenhuollon ongelmat – siinä osa perussuomalaisten vaalitavaraa.

– Silti moni kysyy, haluaako perussuomalaiset oikeasti, siis aikuisten oikeasti valtaan ja hallitukseen – siis vastuuta kantamaan. Tätä täytyy kysyä Purralta, HAAPALA-TV:n vetäjä, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala sanoo.

Hyvä että Riikka sanoi ettei persuilla ole ole suosiiki- eikä inhokkipuolueita. Hallitukseen ei mennä ministerin virka-auton takia. Haapala yritti niputtaa persuja kokoomuksen kylkeen ja porvarihallitukseen. Lusitaan ne vaalit ensin ja katsotaan mikä on vaalitulos.

Hyvä että Riikka mainitsi tavoitteeksi kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan. Tässä hän ei maininnut tarvittavia perustuslain muutoksia mutta tuossa ei tainnut aika riittää sen sanomiseen. Tavallisella tahdilla perustuslain muutokseen menee kaksi vaalikautta ellei sitä julisteta kiireelliseksi. Ykkösaamussa Riikka sanoi tuon perustusalain muutoksen tarpeen.

[AJIH]

Tässä on sekin ulottuvuus, että Joanna Palmén ei kai ole suomalainen kansallisuudeltaan vaikka onkin sitä kansalaisuudeltaan; toisin sanottuna on suomenruotsalainen. Tähän viittaa sukunimi ja käsipalloharrastus.

[Roope]

Pääkirjoitus: Perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä on suuri railo – ja se tarkoittaa satoja tuhansia ulkomaisia työntekijöitä

Suomella on edessään mahdoton tehtävä, johon pitää silti tarttua. Pelissä on hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

Talouselämä 8.12.2022  (maksumuuri)

Sitä miettii, että kuka valehtelee maahanmuutosta työkseen (moni) ja kuka on vain tyhmä (moni). Rehvakkaasti esiintyvä Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki taitaa olla oikeasti vähän yksinkertainen.

Hyvinvointiyhteiskunta natisee liitoksistaan, kun se kohtaa kaksi iskua väestön ikääntyessä: vähemmän työntekijöitä, enemmän huollettavia.

[...]

Ongelma on tiedetty kauan, mutta silti teknologiateollisuus pysäytti luvuillaan: Suomi tarvitsee joka vuosi yli 50 0000 maahanmuuttajaa – ja tämän pitäisi jatkua vuoteen 2050 asti. 1,5 miljoonaa maahanmuuttajaa olisi mullistava yhteiskunnallinen muutos.

Toimittajamme Joanna Palménin haastattelussa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tyrmää työperäisen maahanmuuton ratkaisuna hyvinvointiyhteiskunnan ongelmiin.

[...]

Mahdottomaan tehtävään on tartuttava, jotta työmarkkinoilla riittää koodaajia, hoitajia, bussikuskeja. Samalla Suomessa pitää varautua myös realismiin, jossa työperäisen maahanmuuton massiivinen lisäys ei syystä tai toisesta onnistu. Se tarkoittaisi hyvinvointiyhteiskunnan rapautumista.

Purra on analyysissään monessa oikeassa, mutta yhdessä väärässä. Nyt ei ole aika luovuttaa ja tyytyä surkeaan kohtaloon.

Haittamaahanmuutto ei muutu hyödylliseksi, vaikka kuinka toivoo. Ei muuttunut Ruotsissakaan, jossa tämä kaikki Suomeen toivottu on jo tapahtunut.

[Jäkättäjä]

Mitä työtä nuo 1,5m tulisi tekemään? Eihän nykyisetkään omat ja vieraat oikein työllisty.

[viisitoista]

Tämän julkean väestönvaihtoprojektin torjuminen on koko persupuolueen, koko Suomen kohtalonkysymys. Se on torjuttava niin lujaa ja vailla kompromissia kuin mahdollista.

Kokkarien pörhistelyä ei tule pelätä, vaikka heillä juuri nyt onkin aika korkea kannatus, Ukrainan sodan ja oppositioasemansa ansiosta. Jos persut profiloituvat väestönvaihdon jämäköiksi vastustajiksi (siis niin että sitä vastustetaan aivan konkreettisilla toimenpiteillä, eikä vain löysillä soinimaisilla huulilla) ja kokkarit leimautuvat sen kannattajiksi, niin kokoomuksen kannatus alkaa pian rapautua, ja vauhdilla, kun taviksetkin alkavat ajatella tätä asiaa ihan vakavissaan.

[Roope]

Tämän julkean väestönvaihtoprojektin torjuminen on koko persupuolueen, koko Suomen kohtalonkysymys. Se on torjuttava niin lujaa ja vailla kompromissia kuin mahdollista.

Tuossa teknologialiiton vaatimuksessa 50 000 työperäisestä maahanmuuttajasta vuodessa ei ole mukana perheitä ja kaikkea muuta maahanmuuttoa, joten todellinen luku olisi 3-5 miljoonaa. Vieläkö joku kysyy, että mikä väestönvaihto?

Teknologialiiton "laskelmat" perustuvat harhaiseen käsitykseen, että oleellista on maahanmuuttajien parantama väestöllinen huoltosuhde lisäämällä työikäisten määrää. Teknologialiiton puheenjohtaja Jaakko Eskolan mukaan työikäisten määrän kasvattamista tarvitaan "pysäyttämään ilmastokriisi"...

[ämpee]

Teknologialiiton puheenjohtaja Jaakko Eskolan mukaan työikäisten määrän kasvattamista tarvitaan "pysäyttämään ilmastokriisi"...

Tuo "ilmastokriisistä" puhuminen on varma merkki epärehellisyydestä ja kertoo ettei asian esittäjä halua kertoa mistä kenkä todella puristaa.
Koko "ilmastokriisi" on valhe joka on muuttunut todeksi joidenkin mielessä kun sitä on toistettu riittävän usein.
Ihmisten kriiseihin ei ilmastoa enää tarvita, aineksia riittää jo pelkässä ihmisten määrässä ja tyhmyys tunnetusti on ääretöntä.

[Roope]

Pääkirjoitus: Pahaa oloa syljetään toisten ihmisten päälle – Riikka Purra voisi pyytää puolueensa kannattajia lopettamaan vihapuheen

Netin syövereihin on syntynyt ihmislaji: pahuuden kylväjät. Jyväskylän yliopiston selvitykset (Yle 14.12.) antavat synkän kuvan suomalaisten sanallisen käyttäytymisen ja ajattelun tasosta, jonka rikkaruohot rehottavat yhteisöpalvelu Twitterissä.

Twitterin kautta maailmalle on helppo lähettää lyhyt tokaisu, jossa ei aina ole järjen hiventäkään. Se saattaa suorastaan huutaa läpi itse viestistäkin, mutta ei estä jakamasta samaa "totuutta", usein nimen omaan päinvastoin.

Laumasieluisuuden ja epäluulojen voiman kanssa kilpailee vain tahallisen ja tahattoman väärinymmärryksen määrä. Se on rajaton.

On jo vuosikymmeniä jauhettu politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan tunnetuista epäluuloista. On annettu yleiselle politiikanvastaisuudelle status eli asema.

Julkisuuden henkilöiden saama palaute on heitetty heidän itsensä vastuulle ja annettu ymmärtää heidän saavan osakseen vain sitä mitä ovat itse halunneet pyrkiessään esille: "te saatte vain sitä mitä olette tilanneet". Löyhä lause on populistista demagogiaa, vihankylvöä.

Ihmisen sanallinen ilmaisu kertoo vääjäämättä hänestä itsestään, jos hän sylkee pahaa muiden päälle. Jakamisen kautta pahuus moninkertaistuu. Kyllä: sanat voivat johtaa myös tekoihin. Kaikkein pahimmatkin.

[...]

Lähettäjäpuolella asialla ovat Jyväskylän tutkimuksen aineistossa useimmiten perussuomalaisten kannattajat. Sitä ei voi ohittaa. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra voisi auttaa vähentämään vihapuhetta, jos hän myöntäisi tilanteen ja vaatisi siihen välitöntä muutosta. Onko Purra siihen valmis?

Forssan Lehti 15.12.2022

Pääkirjoitus on sittemmin kadonnut linkin takaa.

Hämeen sanomista löytyy ainakin vielä sama pääkirjoitus:
https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/5595852

[AJIH]

...
Haittamaahanmuutto ei muutu hyödylliseksi, vaikka kuinka toivoo. Ei muuttunut Ruotsissakaan, jossa tämä kaikki Suomeen toivottu on jo tapahtunut.

Kun puhutaan maahanmuuton hyödystä, on yleinen taipumus hämärtää hyötyjän identiteetti ja sen suhde tavalliseen kansalaiseen. Kukaan ei väitä, että Suomen kansa nähtynä kotitalouksien joukkona hyötyisi maahanmuutosta. Sen sijaan esitetään, että maahanmuutto hyödyttää yhteiskuntaa ikään kuin irrotettuna todellisista yhteiskunnan koostavista ihmisistä. Tai sitten sanotaan, että maahanmuutto hyödyttää taloutta. Mutta tällöin taloudella ei tarkoiteta kansantaloutta, joka pitäisi sisällään myös kotitaloudet eli toisin sanottuna Suomen kansan, vaan tarkoitetaan korporaatio-taloutta ja siitäkin vain tiettyjen suurten yritysten osajoukkoa, joiden kyyniset johtajat hyötyvät suuresta halvan työvoiman saatavuudesta.

Keskustelu on mennyt väärille urille jo siinä vaiheessa kun keskitytään ekonomis-matemaattisesti puhumaan jostain budjetin prosenteista samalla kun maahanmuutto-fanaatikot rummuttavat toisaalta monikultturismia ja toisaalta, niin sanottujen ekonomistien tapauksessa, ihmiskuvaa, jossa ihminen pelkistetään osaksi työvoimaa vailla kieltä, menneisyyttä, perhettä, lapsuutta. Suomi ei tarvitse maahanmuuttoa, ja Perussuomalaisten olisi varmaan hyvä sanoa se joka päivä. Suomi voi hyötyä jossain määrin maahanmuutosta, mutta tällöin olisi palattava vuoden 2000 tai sitä edeltävälle tasolle, jolloin nettomaahanmuutto oli noin tuhat.

Suomi ei tarvitse maahanmuuttoa. Suomi tarvitsee perheverotuksen.

(Tämä ei ollut varsinainen vastaus, vaan pikemminkin viestisi synnyttämä pohdiskelu.)

[Väestönvaihtaja]

50 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa ei ole niin suuri juttu miltä se äkkiä kuulostaa. Suomen väkiluku on 5,5 miljoonaa, joten 50 000 olisi vain 1% Suomen väkiluvusta.

Millaisista ihmisistä puhutaan? Puhutaan intialaisesta projektipäälliköstä, japanilaisesta insinööristä, kiinalaisesta ohjelmistoasiantuntijasta, korealaisesta arkkitehdistä, vietnamilaisesta konsultista, mongolialaisesta hoitajasta, filippiiniläisestä siivoojasta, venäläisestä maataloustyöntekijästä, thaimaalaisesta postityöntekijästä, virolaisesta elintarvikealan duunarista...

Nämä ovat esimerkkejä Suomessa työskentelevistä työperäisistä maahanmuuttajista. Ei kuulosta ollenkaan niin pelottavalta kuin miltä se aluksi saattaa vaikuttaa. Onhan 50 000 suuri, kenties pelottava, luku.

Tietysti vuosien mittaan määrä kumuloituisi. 30 vuotta tuolla tahdilla ja määrä olisi 1,5 miljoonaa. Jos näistä vaikka puolet tuo itselleen puolisonsa kotimaastaan tai muualta Suomen ulkopuolisesta maasta, on luku jo 2,25 miljoonaa. Tietysti nämä ja jo nykyään Suomessa asuvat maahanmuuttajat, niin ensimmäisen kuin toisen polven maahanmuuttajat (meillä Suomessa on jo kohtalainen määrä täysi-ikäisiä toisen polven maahanmuuttajia), hankkivat lapsia, ja sitä myöten Suomen väestön koostumus muuttuu entistä monipuolisemmaksi.

Tärkeää on pitää huolta tulijoiden laadusta - että he työllistyvät ja pysyvät lain kaidalla tiellä. Syytä myös pitää huolta ettei työperäisiä maahanmuuttajia riistetä työnantajien toimesta.

[Sakari]

Valtion talous on kuralla. Valtio velkaantuu rajulla tahdilla. Lainan antajat seuraavat velkaantuvan valtion BKT:n kehitystä. Valtio haluaa nostaa BKT:n ylös pitääkseen velkahimmelin pystyssä. Tarvitaan keinotekoinen vipu nostaa BKT ylös ja se vipu on maahanmuutto.

Yhteiskuntien iso virhe on kuvitella eri aikoina tietyn toimenpiteen parantavan yhteiskuntaa jatkuvasti. Esim. Joen yli rakennetaan silta kaupungista toiseen. Tämä lisää kauppaa ja vauraus lisääntyy. Päätetään rakentaa uusi silta ja taas liikenne kasvaa ja vauraus myös. Tästä tekee neropatti taloustiedemies päätelmän ja laskelman miten siltojen rakentaminen korreloi hyvinvointiin.

Laskelmaa ei käy kenenkään kiistäminen. Ja niin alkaa vimmattu siltojen rakentelu. Joku kumminkin uskaltaa esittää ettei vuosien mittaan rakennellut sadat vierivieressä olevat sillat enää paranna mitään, tai luo vaurautta enää. Tällöin neropatin laskelmilla lyödään tuota häirikköä ja vallan syytetään siltavastaiseksi, sekä jo aikoja sitten hiipuneen vaurastumisen hiipumisen syyksi. Pitää uskoa siltoihin, muuten olet suorastaan yhteiskunnan vihollinen.

Siltojen jatkuva rakentelu on vienyt molempien kaupunkien varat. Varattomuutta paikataan velkarahalla, jota vasten esitetään velkarahan myöntäjälle neropatinlaskelmat siltojen vaurastuttavasta vaikutuksesta. Ja niin Siltojen rakennusralli jatkuu. Nyt voidaankin jo laskea vielä velkarahan olevan vaurastumista... "siltojen rakentaminen lisää vaurautta sittenkin" toteaa yhteen ääneen ääliötalousnero ja siltauskovaistenylipappi.

Suomen yksi pelastus olisi jos lainoittajat lopettaisivat lainan myöntämisen Suomeen, kun BKT-uskonnosta ei kerta haluta luopua.

[AJIH]

50 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa ei ole niin suuri juttu miltä se äkkiä kuulostaa. Suomen väkiluku on 5,5 miljoonaa, joten 50 000 olisi vain 1% Suomen väkiluvusta. ...

50 000 maahanmuuttajaa vuodessa, ovat sitten työperäisiä tai ei, on suurempi juttu kuin, miltä se äkkiä kuulostaa. Nettomaahanmuuttoa ei kuulu verrata koko väkilukuun, vaan vuotuiseen syntyvyyteen, sillä näiden lukujen valossa näemme tulevaisuuden väestökehityksen. Kun syntyvyys on Suomessa vuosittain noin 50 000 tarkoittaa 50 000:n nettomaahanmuutto vääjäämättä sitä, että tulevaisuudessa alle puolet Suomessa asuvista on suomalaisia.

[Pallopääkissa]

Maahanmuuttajatkin vanhenevat joten heistä ei ole mitään apua huoltosuhteeseen. Ei varsinkaan silloin jos ne ovat itse julkisten palveluiden käyttäjiä, tulonsiirtojen saajia ja asuvat tuetuissa asunnoissa. Maahanmuuttajien vanhenemiseenkin ehdotetaan ratkaisuksi maahanmuuttoa. Tässä on keksitty ikiliikkuja jossa ainoa ratkaisu on ylläpitää maahanmuuttovirtaa.

Perheverotus kuntoon niin että vuositasolla syntyy 50 000 kantasuomalaista lasta enemään kuin nyt. Perheverotus sekä  perheiden verohelpotus ovat parempia kuin lapsilisän korotus. Lapsilisiä kun maksetaan myös matuperheille. Sen sijaan verotus ei ole rahan antamista, vaan sitä että saa pitää ansaitut rahat itselään. Viime kädessä tarvitaan perhemyönteisen kulttuurin ja perhearvojen palauttamista. Halla-ahoa lainaten kyse ei ole rahasta vaan kulttuurista ja asenteista. Lisäksi kyse on halusta ja valmiudesta uhrata aikaa lapsille.

[Blanc73]

Purra tykitteli eilen loistavasti Eduskunnan puhujapöntöstä jengirikollisuuteen liittyen. Hyvin hän on duuninsa muutenkin hoitanut, kuitenkin aika isot saappaat olivat täytettävänä.