2018-03-22: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt

[Bwana]

Tutkimus: Maahanmuuttoviraston linja kiristyi selvästi pakolaiskriisin vuoksi – taustalla poliittista ohjausta?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005613430.html

Hakemussuma johti poliittisen ilmapiirin kiristymiseen. Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaa ja pyrki saamaan turvapaikkakäytännöt samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen houkuttelevuutta kohdemaana haluttiin vähentää.

Herranduudelis sentään! "Taustalla poliittista ohjausta?" Eihän se nyt sovi, että demokraattisesti valitut elimet menisivät ihan poliittisin perustein muuttelemaan Suomen turvapaikkapolitiikkaa. Kyllä siitä pitäisi edelleen saada päättää Tampereen ja Forssan toreilla kera erilaisten Unelma-konserttien. Mitä siitäkin tulisi jos valtion turvapaikkapolitiikkaa ei enää päätettäisi siihen erikoistuneissa pelle-, alpakka ja anarkokommunistisissa asiantuntijapiireissä?

[Alaric]

Mäntymaa jatkaa edelleen tutulla teemalla.

Pikemminkin syynä oli se, että Suomi ei halunnut jäädä Euroopan turvasatamaksi, samalla kun muut maat sulkivat porttejaan. Sen sijaan rajoja haluttiin laittaa kiinni. Näin myös tehtiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10129234 (22.3.2018)

Analyysi: Miksi Suomi käännytti valtaosan irakilaisista kotimaahansa? Tässä 7 syytä

Eero Mäntymaa

Vuonna 2015 Suomi antoi valtaosalle irakilaisista turvapaikanhakijoista oleskeluluvan. Seuraavina vuosina valtaosalle annettiinkin lähtöpassit. Miksi? Jos yhtään mietit, lue tämä teksti.

(...)

Jokin siis muuttui. Tähän tekstiin on koottu seitsemän syytä jotka selittävät, mikä se jokin oli.

1. Suomi muutti lakia, mutta sen merkitys oli pieni

Jos turvapaikanhakija ei vuonna 2015 saanut turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, hän saattoi silti saada oleskeluluvan humanitäärisen syyn perusteella. Tämä kategoria oli suomalaisen ulkomaalaislain erikoisuus ja varattu niille, jotka eivät voineet palata kotimaahansa yleisen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

(...)

2. Kiire kasvoi, siten myös virheet

Kun turvapaikanhakijoiden määrä äkisti kymmenkertaistui, Maahanmuuttoviraston oli nopeasti kasvatettava työvoimaansa sadoilla uusilla tarkastajilla.

Kiire ja tarkastajien kokemattomuus lisäsivät virheiden määrää. Vielä vuonna 2015 hallinto-oikeus palautti uusintakäsittelyyn 18 prosenttia kielteisistä päätöksistä, joista oli valitettu. Keväällä 2017 osuus oli kasvanut 29 prosenttiin. Niistä neljä prosenttia palautettiin siksi, että Maahanmuuttovirasto oli tehnyt selkeän virheen esimerkiksi laintulkinnassa. Vuonna 2015 osuus oli 0,2 prosenttia.

(...)

3. Oikeusapua vähennettiin – lakimiehet kritisoivat

Humanitääristä suojelua koskevan kategorian poistoa olennaisempi lakimuutos oli tämä: Hallitus päätti tiukentaa turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun.

(...)

4. Suomi alkoi vaatia perusteellisempia tarinoita

Edellä luetellut syyt eivät vielä tyhjentävästi selitä kielteisten päätösten dramaattista nousua. Lisävaloa toi tänään torstaina julkaistu tutkimus, jossa vertailtiin irakilaisten turvapaikkapäätöksiä ennen hakemusten määrän kasvua ja sen jälkeen.

Tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä oli esimerkiksi se, että vielä vuonna 2015 irakilaisilta turvapaikanhakijoilta ei vaadittu puhutteluissa niin perusteellisia selvityksiä kuin vuonna 2017.

(...)

5. Uskonto lakkasi olemasta avain turvapaikkaan

Vuosien 2016–2017 aikana on puhuttu paljon kristinuskoon kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Uskonnosta luopumisesta tai uskonnon vaihtamisesta tuli ajanjaksolla yleinen turvapaikalle esitetty peruste, etenkin sen jälkeen kun ensimmäinen hakemus oli päätynyt kielteiseen päätökseen.

Uskonnosta tai sen vaihtamisesta ei kuitenkaan tullut taikaporttia turvapaikkaan. Päinvastoin. Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan uskonto hyväksyttiin vainon syyksi 90 prosentissa päätöksistä. Vuonna 2017 uskonto hyväksyttiin vainon syyksi vain 19 prosentissa päätöksistä.

(...)

6. "Yksittäistapausten" määrä alkoi kasvaa

Irakilaisten tarinoihin suhtauduttiin siis suuremmalla varauksella, sitä mukaa kun hakemukset kasvoivat. Kuitenkin silloinkin kun tarinat uskottiin, turvapaikka ei automaattisesti irronnut.

Aiemmin turvapaikanhakijan kohtaamia oikeudenloukkauksia nimittäin pidettiin harvoin yksittäistapauksina.

(...)

7. Bagdadissa asuminen lakkasi olemasta automaattinen peruste turvapaikalle

(..)

Se oli merkittävä muutos aiempaan linjaan, jolloin esimerkiksi bagdadilaisille saatettiin myöntää toissijaista suojelua vain siksi koska Bagdadia pidettiin niin vaarallisena paikkana. Tämä nosti kielteisten päätösten määrää, sillä Suomeen oli tullut paljon bagdadilaisia turvapaikanhakijoita.

Miksi linja tiukentui? Koska Ruotsi

Näyttää siis selkeältä, että Suomen turvapaikkalinja tiukentui merkittävästi lyhyessä ajassa. Miksi näin tehtiin?

Tässä kaksi olennaista selitystä: Koska hakijoiden määrä kymmenkertaistui, ja koska muutkin EU-maat tiukensivat linjaansa.

Vuonna 2015 Suomi antoi irakilaisille huomattavasti helpommin turvapaikan kuin esimerkiksi Ruotsi. Se johti siihen, että Ruotsiin asti kävelleet turvapaikanhakijat eivät jääneetkään sinne, vaan alkoivat saapua Tornion kautta Suomeen.

Tämä säikäytti hallituksen, joka tuolloin koostui keskustasta, kokoomuksesta ja perussuomalaisista. Hallitus ei halunnut, että Suomi profiloituisi Ruotsia löyhempänä maana.

(...)

Edellä esitetyt seikat puoltavat kuitenkin sitä näkemystä, että kielteisten päätösten kasvu oli suurelta osin tietoisen turvapaikkapolitiikan seurausta. Kansainvälisen suojelun saamisesta siis tuli irakilaisille vaikeampaa. Mutta ei esimerkiksi siitä syystä, että Irakin turvallisuustilanne olisi huomattavasti parantunut, ja täsmälleen samaan aikaan kun irakilaisten turvapaikkapäätöksiä alettiin tehdä. Pikemminkin syynä oli se, että Suomi ei halunnut jäädä Euroopan turvasatamaksi, samalla kun muut maat sulkivat porttejaan.

Sen sijaan rajoja haluttiin laittaa kiinni. Näin myös tehtiin.

[Histon]

^Ehkä ne persut sitten jotain hallituksessa sai aikaan Soinista huolimatta.

[Roope2]

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro:

Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Syy Migrin linjan kiristymiseen ja muutokseen ei voi olla ulkomaalaislainsäädännön muuttuminen.

Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Oikeusvaltiossa muutokset linjoihin tekee lainsäätäjä. Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä. Vaan jotakin tällaista on nyt tapahtunut.



Hei Lavapuro ! Jos Syyria yhdessä yössä muuttuu paratiisiksi, niin Migrin päätös riittää oikeusvaltiossa turvapaikkaperustelujen muuttamiseen perus- ja ihmisoikeuksia polkematta, ei siihen eduskuntaa tarvita.

[Lahti-Saloranta]

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro:

Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Syy Migrin linjan kiristymiseen ja muutokseen ei voi olla ulkomaalaislainsäädännön muuttuminen.

Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Oikeusvaltiossa muutokset linjoihin tekee lainsäätäjä. Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä. Vaan jotakin tällaista on nyt tapahtunut.



Hei Lavapuro ! Jos Syyria yhdessä yössä muuttuu paratiisiksi, niin Migrin päätös riittää oikeusvaltiossa turvapaikkaperustelujen muuttamiseen perus- ja ihmisoikeuksia polkematta, ei siihen eduskuntaa tarvita.

Olisikohan niin että migrin linja oli alussa lepsua ja lepsuinta koko Euroopassa. Sitten linjaa tiukennettiin kun havaittiin selvää kusetusta ja Suomesta oli tulossa mamumagneetti.

(korjattu lainaus kuntoon)

[Samupaha]

Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Siksi tässä pitäisikin käydä läpi Maahanmuuttoviraston vanhoja päätöksiä ja muuttaa liian lepsuilla kriteereillä annetut päätökset kielteisiksi. Tämä olisi kaikista reiluin ja oikeudenmukaisin ratkaisu. Mahdollisesti olisi tarpeen myös antaa päätöksiä tehneille byrokraateille rangaistuksia lain huolimattomasta tulkinnasta, jotta tehdään selväksi, ettei moinen toiminta ole hyväksyttävää.

[Leijona78]

Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Milloinkas se Orpon rouva siirtyi sieltä Maahanmuuttovirastosta Turun hallinto-oikeuteen, määräaikaiseksi esittelijäksi turvapaikkapäätösvalituksiin liittyen?

Ettei tämä Maahanmuuttoviraston kiristys olisi tullut sen jälkeen?

[Roope]

Analyysi: Miksi Suomi käännytti valtaosan irakilaisista kotimaahansa? Tässä 7 syytä

Vuonna 2015 Suomi antoi valtaosalle irakilaisista turvapaikanhakijoista oleskeluluvan. Seuraavina vuosina valtaosalle annettiinkin lähtöpassit. Miksi? Jos yhtään mietit, lue tämä teksti.

Yle 22.3.2018

Vuonna 2015 Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joista kaksi kolmasosaa oli irakilaisia. Suurin osa heistä pettyi katkerasti, mikä on ymmärrettävää. Heidän saapuessaan Suomeen loppukesällä 2015, alle 10 prosentille irakilaisista annettiin kielteinen turvapaikkapäätös. Kun heidän vuoronsa seuraavana vuonna tuli, osuus oli kohonnut 80 prosenttiin.

Jokin siis muuttui. Tähän tekstiin on koottu seitsemän syytä jotka selittävät, mikä se jokin oli.

1. Suomi muutti lakia, mutta sen merkitys oli pieni

Jos turvapaikanhakija ei vuonna 2015 saanut turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, hän saattoi silti saada oleskeluluvan humanitäärisen syyn perusteella. Tämä kategoria oli suomalaisen ulkomaalaislain erikoisuus ja varattu niille, jotka eivät voineet palata kotimaahansa yleisen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

Stubbin hallitus päätti poistaa kategorian lähes yksimielisesti. Päätös ei siis ollut reaktio hakijoiden määrän kasvuun, koska se tehtiin jo keväällä 2015.

Vaikka laki olisi jätetty ennalleen, se tuskin olisi dramaattisesti vähentänyt kielteisten turvapaikkapäätösten määrää. Humanitäärisen suojelun vuoksi annettiin vuositasolla pari sataa myönteistä päätöstä, lähinnä irakilaisille ja somalialaisille.

Merkitys oli arviolta vain prosentin luokkaa. Lisäksi hallinto-oikeus oli muuttanut toissijaisen suojelun kategoriaa osin päällekkäiseksi humanitaarisen suojelun kategorian kanssa.

2. Kiire kasvoi, siten myös virheet

Kun turvapaikanhakijoiden määrä äkisti kymmenkertaistui, Maahanmuuttoviraston oli nopeasti kasvatettava työvoimaansa sadoilla uusilla tarkastajilla.

Kiire ja tarkastajien kokemattomuus lisäsivät virheiden määrää. Vielä vuonna 2015 hallinto-oikeus palautti uusintakäsittelyyn 18 prosenttia kielteisistä päätöksistä, joista oli valitettu. Keväällä 2017 osuus oli kasvanut 29 prosenttiin. Niistä neljä prosenttia palautettiin siksi, että Maahanmuuttovirasto oli tehnyt selkeän virheen esimerkiksi laintulkinnassa. Vuonna 2015 osuus oli 0,2 prosenttia.

Näillä ei ole ollut merkitystä.

Maahanmuuttoviraston kiireellä tai tarkastajien kokemattomuudella ei ole osoitettu olevan mitään tekemistä kielteisten päätösten kasvun kanssa. Kiireen voi olettaa päinvastoin kasvattavan erityisesti myönteisten päätösten osuutta, koska ne vaativat vähemmän resursseja ja tarkistuksia, eikä niistä valiteta.

Hallinto-oikeuden Maahanmuuttovirastolle menettely- tai laintulkintavirheiden takia palauttamien tapausten määrä on ollut niin pieni, vain prosentin osia kaikista päätöksistä, että vaikka virheellisiä kielteisiä päätöksiä olisi tehty tahallaan, ne eivät silti olisi näkyneet tilastoissa edes humanitaarisen suojelun kategorian poistamisen vertaa.

3. Oikeusapua vähennettiin – lakimiehet kritisoivat

Humanitääristä suojelua koskevan kategorian poistoa olennaisempi lakimuutos oli tämä: Hallitus päätti tiukentaa turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun.

Syksyllä 2016 voimaan astuneen muutoksen myötä turvapaikkapäätöksestä annettua valitusaikaa lyhennettiin ja avustajien palkkioperustetta muutettiin. Lisäksi Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluihin ei enää saanut oikeudellista avustajaa kuin poikkeustapauksessa. Lakimuutoksella pyrittiin siihen, että kansainvälistä suojelua koskevat valitusasiat käsiteltäisiin aiempaa sujuvammin.

Asianajajaliitto kuitenkin kritisoi voimakkaasti tiukennuksia. Lakimiesten mukaan esimerkiksi oikeudellisen avustajan palkkioperusteen muuttaminen tuntiperusteisesta palkkiosta könttäsummaksi käytännössä huononsi oikeusavun laatua ja keikensi siten mahdollisuuksia kansainväliseen suojeluun.

Lakimiehet kyllä kritisoivat ankarasti, mutta ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että oikeusapu-uudistukset olisivat lisänneet kielteisten päätösten osuutta. Hallinto-oikeuden menettely- tai laintulkintavirheiden takia palauttamien tapausten osuus ei ole noussut uudistusten jälkeen.

4. Suomi alkoi vaatia perusteellisempia tarinoita

Edellä luetellut syyt eivät vielä tyhjentävästi selitä kielteisten päätösten dramaattista nousua. Lisävaloa toi tänään torstaina julkaistu tutkimus, jossa vertailtiin irakilaisten turvapaikkapäätöksiä ennen hakemusten määrän kasvua ja sen jälkeen.

Tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä oli esimerkiksi se, että vielä vuonna 2015 irakilaisilta turvapaikanhakijoilta ei vaadittu puhutteluissa niin perusteellisia selvityksiä kuin vuonna 2017. Tutkimuksen mukaan Maahanmuuttovirasto katsoi vielä vuonna 2015 hakijan pelon helposti perustelluksi, jos kertomuksessa ei ollut "kokonaisvaltaisesti uskottavuutta heikentäviä piirteitä".

Vuonna 2017 tehdyissä päätöksissä asetelma oli päälaellaan: Pelko katsottiin herkästi perusteettomaksi, mikäli hakijan tarina oli joltain osin "pintapuolinen", tai "täsmentymätön".

Epäluottamus turvapaikanhakijoiden tarinoihin siis näyttää kasvaneen. Vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto uskoi herkemmin tarinan kohdatusta väkivallasta tai vainosta. Tutkimuksen mukaan hakijan pelko väkivallasta hyväksyttiin 85 prosentissa päätöksistä vuonna 2015. Vuonna 2017 pelkoon uskottiin vain 19 prosentissa päätöksistä.

Tämä pitänee osittain paikkansa, mutta ei ole selvää, miksi tarinat eivät menneet enää läpi yhtä hyvin. Tutkimuksessa lähdettiin oletuksesta, että pelkästään samoihin seikkoihin vetoamalla lopputuloksen olisi pitänyt olla sama vielä vuonna 2017, mutta sen voi helposti kyseenalaistaa, kun tiedetään, että etenkin vuoden 2015 jälkeen tarinoita kierrätettiin.

5. Uskonto lakkasi olemasta avain turvapaikkaan

Vuosien 2016–2017 aikana on puhuttu paljon kristinuskoon kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Uskonnosta luopumisesta tai uskonnon vaihtamisesta tuli ajanjaksolla yleinen turvapaikalle esitetty peruste, etenkin sen jälkeen kun ensimmäinen hakemus oli päätynyt kielteiseen päätökseen.

Uskonnosta tai sen vaihtamisesta ei kuitenkaan tullut taikaporttia turvapaikkaan. Päinvastoin. Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan uskonto hyväksyttiin vainon syyksi 90 prosentissa päätöksistä. Vuonna 2017 uskonto hyväksyttiin vainon syyksi vain 19 prosentissa päätöksistä.

On syytä huomioida, että pilottitutkimuksen otanta on 243 päätöstä. Siitä ei voi siten vetää ehdottomia johtopäätöksiä. Erot vertailuryhmien välillä ovat kuitenkin niin suuret, että Maahanmuuttoviraston selkeää linjanmuutosta voidaan pitää kohtuullisen varmana asiana ainakin uskontokysymyksen suhteen.

Viitaten edelliseen kohtaan, samat tarinat eivät olleet enää yhtä uskottavia, kun niitä toistivat tuhannet muutkin turvapaikanhakijat. Muihin maihin verrattuna täysin poikkeuksellinen muslimiturvapaikanhakijoiden suomalainen herätysaalto etenkin ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen koettelee huumorintajua.

6. "Yksittäistapausten" määrä alkoi kasvaa

Irakilaisten tarinoihin suhtauduttiin siis suuremmalla varauksella, sitä mukaa kun hakemukset kasvoivat. Kuitenkin silloinkin kun tarinat uskottiin, turvapaikka ei automaattisesti irronnut.

Aiemmin turvapaikanhakijan kohtaamia oikeudenloukkauksia nimittäin pidettiin harvoin yksittäistapauksina. Siis satunnaisina tapauksina, joiden ei ajateltu toistuvan, vaikka hakija palaisi kotimaahansa. Vuonna 2015 vain 11 prosenttia kohdatuista oikeudenloukkauksista nähtiin tällaisiksi yksittäistapauksiksi. Vuonna 2017 osuus oli kasvanut 95 prosenttiin.

Tämän perusteella näyttää siltä, että Maahanmuuttoviraston luotto turvapaikanhakijan turvalliseen paluuseen on kasvanut. Käytännössä esimerkiksi tappoyrityksen kohteeksi joutunut hakija saatettiin käännyttää sillä perusteella, että kyseessä oli mahdollisesti satunnainen väkivalta, tai että vainoajien mielenkiinto on mahdollisesti jo poistunut. Ylen haastattelemien Bagdadiin käännytettyjen turvapaikanhakijoiden kertomukset tukevat havaintoa.

Luotto turvalliseen paluuseen oli kasvanut, koska Irakin alueiden turvallisuustilanne muuttui tuona aikana enemmän kuin pitkään aikaan, mutta Suomen ratkaisut poikkesivat muista maista jo vuonna 2015.

7. Bagdadissa asuminen lakkasi olemasta automaattinen peruste turvapaikalle

Turvapaikan saa, jos Maahanmuuttovirasto katsoo henkilön joutuvan kotimaassaan vainon kohteeksi esimerkiksi uskonnon, kansallisuuden, tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Jos ehdot eivät täyty, henkilölle voidaan myöntää oleskelulupa niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella. Toissijaista suojelua annetaan esimerkiksi silloin, jos henkilön ei katsota voivan palata kotimaahan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen ja mielivaltaisen väkivallan vuoksi.

Toukokuussa 2016 Maahanmuuttovirasto päivitti arviotaan Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteesta. Maahanmuuttovirasto katsoi, että jokaisen maan turvallisuustilanne oli parantunut sen verran, että niiden kaikille alueille oli teoriassa mahdollista palata.

Se oli merkittävä muutos aiempaan linjaan, jolloin esimerkiksi bagdadilaisille saatettiin myöntää toissijaista suojelua vain siksi koska Bagdadia pidettiin niin vaarallisena paikkana. Tämä nosti kielteisten päätösten määrää, sillä Suomeen oli tullut paljon bagdadilaisia turvapaikanhakijoita.

Sen sijaan tämä oli oikeasti merkittävä päätös, varmaan tärkeämpi kuin nuo muut kohdat yhteensä. En muista ihan varmaksi, mutta Suomi saattoi olla aikoinaan EU:n ainoa maa, joka piti Bagdadia liian vaarallisena palautuksille. Kun palautukset muuallekin Irakiin tehtiin suureksi osaksi Bagdadin kautta, niin muutos oli ratkaiseva.

Miksi linja tiukentui? Koska Ruotsi

Näyttää siis selkeältä, että Suomen turvapaikkalinja tiukentui merkittävästi lyhyessä ajassa. Miksi näin tehtiin?

Tässä kaksi olennaista selitystä: Koska hakijoiden määrä kymmenkertaistui, ja koska muutkin EU-maat tiukensivat linjaansa.

Kysymättä jäi, miksi Suomen/Migrin linja oli niin löysä ääriliberaaliin Ruotsiinkin verrattuna ennen kesän 2015 tapahtumia. Suomi olisi voinut todeta Irakin, Afganistanin ja Somalian paremman turvallisuustilanteen ja soveltaa maan sisäisen paon mahdollisuutta jo kauan ennen toukokuuta 2016, kuten muut EU-maat Ruotsi mukaan lukien olivat tehneet. Niinpä Migri joutuikin noloon tilanteeseen, kun sisäisen paon soveltamista perusteltiin alkuvuoden 2016 turvallisuustilanteen muutoksilla, joita ei silloin oikeasti tapahtunut – koska ne olivat tapahtuneet jo aiemmin.

Turvapaikkakäytöntöjen oikeudenmukaisuutta on vaikea arvioida, sillä kielteisten päätösten seuraukset hakijoille jäävät valtaosin pimentoon. On siten mahdoton sanoa, kuinka paljon kielteisten päätösten määrän kasvua selittää se, että irakilaisten tarve suojelulle olisi tosiasiassa laskenut.

Edellä esitetyt seikat puoltavat kuitenkin sitä näkemystä, että kielteisten päätösten kasvu oli suurelta osin tietoisen turvapaikkapolitiikan seurausta. Kansainvälisen suojelun saamisesta siis tuli irakilaisille vaikeampaa. Mutta ei esimerkiksi siitä syystä, että Irakin turvallisuustilanne olisi huomattavasti parantunut, ja täsmälleen samaan aikaan kun irakilaisten turvapaikkapäätöksiä alettiin tehdä.

Itse asiassa Irakin turvallisuustilanne oli paikoitellen parantunut huomattavasti, mutta tätä ei Maahanmuuttovirastossa haluttu huomioida turvapaikkapäätöksissä kuin vasta syksyn 2015 tapahtumien jälkeen.

Pikemminkin syynä oli se, että Suomi ei halunnut jäädä Euroopan turvasatamaksi, samalla kun muut maat sulkivat porttejaan.

Sen sijaan rajoja haluttiin laittaa kiinni. Näin myös tehtiin.

Porttien ja rajojen sulkeminen oli meillä kovin näennäistä touhua. Syksyllä 2015 sisäministeri Orpo levitteli käsiään ja vakuutti, että Suomella tuskin on vetotekijöitä. Rajojen sulkemisen ja siitä puhumisenkin hän torjui jyrkästi.

Hallitus ei tehnyt yhtään oikeasti merkittävää tulijatulvaan puuttuvaa lakia vuonna 2015 eikä sen jälkeenkään. Kohutun mutta sittenkin varsin kevyen turvapaikkapoliittisen ohjelman toimeenpano jäi kesken jo kesällä 2016. Sen sijaan Suomi lennätti tänne 2 000 EU-turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta.

Mitä lakeihin tulee, niin Suomi on tämän hallituksen linjauksilla edelleen aivan yhtä haavoittuva ja vetovoimainen maa kuin kesällä 2015. Ainoaksi selkeästi vaikuttavaksi liikkeeksi liki kolmen vuoden aikana on jäänyt se, että Maahanmuuttovirasto reivasi (vuosia myöhässä) turvapaikkalinjauksia lähemmäs sitä, mitä hallinto-oikeuden tulkitsema laki määrittelee. Mutta pelkästään se ei anna minkäänlaista suojaa uusilta ryntäyksiltä, etenkin kun myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on tänä vuonna kohonnut taas yli puoleen.

[Roope]

"Tutkimus" on nostanut somessa melkoisen myrskyn, kuten oli tarkoituskin. Veronikat ja muut vaativat selvitystä Migrin toiminnasta (eivät hallinto-oikeuksista, jotka ovat linjaukset vahvistaneet), vaikka eivät oikein osaa kauhistelultaan perustella miksi.

Aihe nostettiin esiin myös Ylen Jälkiviisaiden lopussa. Maryan Abdulkarin kauhisteli, että Suomesta tulee maa, joka "ei halua ottaa lainkaan turvapaikanhakijoita, eikä kantaa tiettyä vastuuta globaalissa maailmassa". Abdulkarimin mukaan "luvut ovat jäätävät, kun yli 70 prosenttia tulee kielteisiä päätöksiä suhteessa, mitä aikaisemmin on ollut".

Voi kai sen sitten noinkin ilmaista, kun kielteisiä päätöksiä on tehty tänä vuonna 39 prosenttia ja myönteisiä vastaavasti 61 prosenttia.

[MW]

Matikalla on jännä pelata, sillä saa ymmärtämättömille esiteltyä "järkyttäviä lukuja" aiheesta kuin aiheesta.

Eikä edes valehtele, vaikka harhaan johtaakin, vastuullinen media.

[Echidna]

Nokian suuruuden aikana Suomea tituleerattiin Pohjolan Japaniksi. Jos Suomesta olisi todella tulossa maa, joka ei ota lainkaan vastaan turvapaikanhakijoita, niin ansaitsisimme jälleen Pohjolan Japanin tittelin.

[MW]

Nokian suuruuden aikana Suomea tituleerattiin Pohjolan Japaniksi. Jos Suomesta olisi todella tulossa maa, joka ei ota lainkaan vastaan turvapaikanhakijoita, niin ansaitsisimme jälleen Pohjolan Japanin tittelin.

Jos matubisnekseen pärsätty raha käytettäisiin johonkin hyödylliseen... Nokia ei pystynyt edes haaveilemaan sellaisesta. Sen ei tarvinnut, silloin.

[Roope]

Susanna Ginman voivottelee Höblän pääkirjoituksessa, onko Suomi enää oikeusvaltio ollenkaan.

Hbl, ledare: Rättsstat eller inte? 24.3.2018

Under den senaste månaden har Finlands asylpolitik fått hård kritik från sakkunnigt håll. Kritiken måste tas på allvar. Det handlar om huruvida Finland är en rättsstat eller inte.

I mitten av februari kritiserade Förenta Nationernas flyktingorganisation UNHCR Finland för att flyktingar återsänds till otrygga förhållanden.

Den här veckan har FN:s barnorganisation Unicef kritiserat alla nordiska länder för hur flyktingbarn behandlas hos oss. De bemöts i första hand som asylsökande. De borde enligt FN:s barnkonvention bemötas som barn.

Unicef ja UNHCR eivät ole auktoriteetteja eurooppalaisessa lainsäädännössä, eivätkä ne etenkään ole mitään neutraaleja tahoja. Niiden väitteiden mukaan EU:n maahanmuuttodirektiivitkin ovat vastoin "kansainvälisiä sopimuksia". Unicefin Suomen osaston lobbari yritti hankkia puheilleen lisää uskottavuutta väittämällä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus (eli hänen tulkintansa siitä) ylittää Suomen lait, mikä on yhtään tarkemmin ajateltuna järjetön ajatus.

I torsdags offentliggjordes den pilotutredning som Åbo Akademi, Åbo Universitet och Diskrimineringsombudsmannens byrå tillsammans står för. Den visar att Migrationsverkets linje och praxis har skärpts. Det handlar inte om de asylsökande och deras profil, det handlar om nya tolkningar. De beror inte på att lagar eller internationella avtal skulle ha ändrats utan uppenbarligen på politisk och ekonomisk styrning, men den har inte skett öppet, via lagstiftningen.

Tutkimuksessa tosiaan harhautettiin luulemaan, että Migri olisi jotenkin viekkaudella ja vääryydellä mennyt muuttamaan oleskelulupakriteerejä vastoin lakia ja eduskunnan ilmaisemaa tahtoa. Kyse oli päinvastoin siitä, että Migri oli vuosien varrella ryhtynyt myöntämään oleskelulupia selvästi löysemmillä perusteilla kuin laki tai kansainväliset sopimukset määrittelevät (mm. muita EU-maita selvästi korkeammat hyväksymisprosentit). Sinne päin lipsuminen on sinänsä laillista, mutta ei vastaa lainsäätäjän tahtoa saati yhteistä hyvää.

Vastaavasti on paitsi laillista niin aivan toisella tavalla perusteltua palata lain käytännön tulkinnassa tavoittelemaan sitä rajaa, jonka laki ja kansainväliset sopimukset määrittelevät. Maahanmuuttovirastohan ei viime kädessä itse määrittele lain tulkintaa, vaan sen tekevät hallinto-oikeudet, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana paaluttaneet uudestaan sen, mitkä Suomen oleskelulupakriteerit ovat. Jos linjaukset eivät miellytä, niin sitten pitää muuttaa lakia, ei vaatia Migriltä epämääräistä löysäilyä.

Det är hård kritik som riktas mot Finlands hantering av flyktingar. Det är viktigt att regeringen och myndigheterna tar till sig kritiken i stället för att slå ifrån sig.

Alla som har följt med flyktingpolitiken, inte bara i Finland utan i Norden och Europa, har insett att en märkbar skärpning har gjorts. Därför framstår kritiken kanske inte som någon nyhet.

Men alla tre ovanstående exempel handlar om utvärderingar och att det nu finns fakta svart på vitt, inte enbart en fingertoppskänsla. Det är beklämmande om det finländska samhället på två-tre år har blivit så avtrubbat att man bara rycker på axlarna inför dylika förändringar.

Kaikissa kolmessa kritiikissä on kyse nimenomaan sormituntumasta tai ehkä paremminkin raivoisasta käsien heiluttamisesta. Annetaan ymmärtää, että Suomi (ja silloin välttämättä kaikki muutkin maat) rikkoisivat lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia, koska UNHCR:n tai Unicefin tai Åbo Akademin edustaja niin sanoo. Ei se niin mene.

Pitää olla konkreettista näyttöä rikkomuksista. Ei pelkkiä mielipiteitä, vaan jotain sellaista, joka kelpaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Mitään sellaiseen viittaavaakaan ei ole esitetty, ja siksi EIT:n suunnaltakaan ei ole kuulunut vuosiin mitään.

Den skärpta flyktingpolitiken får konsekvenser av olika slag och dimensioner.

För det första den individuella. För enskilda asylsökande och andra flyktingar innebär skärpningen att deras grundläggande och mänskliga rättigheter kränks. I slutändan gäller det rätten att leva.

Tiukka pakolaispolitiikka tarkoittaa, että yksittäisten turvapaikanhakijoiden ja muiden pakolaisten perustuslaillisia ja inhimillisiä oikeuksia loukataan.

Mainiota logiikkaa, sillä sehän tarkoittaa, että vain yhä löysempi pakolaispolitiikka mahdollistaa sen, että oikeuksia ei loukata. Olennaista varmaan olisi silloin määritellä, mitä on "tiukka pakolaispolitiikka".

Suomi ylittää edelleen esimerkiksi kansainvälisten sopimusten asettaman riman korkeammalta kuin suunnilleen mikään muu maa maailmassa. Jos Suomen pakolaispolitiikka on "tiukkaa" (mitä se ei millään opilla oikeasti ole) ja "loukkaa oikeuksia", niin silloin sama pätee kaikkiin maailman maihin. Jos kaikilla mailla on "tiukka pakolaispolitiikka", määritelmä ei tarkoita enää yhtään mitään.

För det andra handlar det om huruvida vi verkligen har avsett att följa de internationella avtal och konventioner vi har anslutit oss till och ratificerat. I så fall är det ett verkligt svaghetstecken att inte stå upp för dem när de verkligen behövs och ska omsättas i praktiken.

Jos jonkun mielestä Suomi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, niin siitä sitten valitusta Euroopan ihmisoikeusistuimeen. On vain niin, että jos Suomi rikkoo sopimuksia, niin silloin jokainen EU-maa rikkoo niitä ja useimmat paljon pahemmin.

För det tredje handlar det om huruvida Finland är en rättsstat eller inte. I en rättsstat följer man lagar och avtal. Folk ska kunna lita på det och inte behöva vara rädda för godtycke. Det gäller framför allt grundläggande rättigheter. Och det gäller också finländare.

Tässä keskustelussa onkin kummallista, että Maahanmuuttovirastoa syytetään jotenkin epämääräisesti lain rikkomisesta tai venyttämisestä, kun kyseessä on lain tulkinnan palauttaminen vastaamaan paremmin eduskunnan ilmaisemaa tahtoa. Jos oleskelulupakriteerit ovat jonkun mielestä ristiriidassa lain kanssa, siitä pitää syyttää hallinto-oikeuksia, ei Maahanmuuttovirastoa. Jos taas oleskelulupakriteerit on jonkun mielestä määritelty laissa väärin, pitää muuttaa lakia, ei lain tulkintaa.

Visst ska lagar och också internationella avtal kunna ändras. Men det ska ske via en politisk process, via lagstiftning. Det är politikens sätt att styra – att stifta lagar. Det sker öppet och då är också en offentlig diskussion möjlig och önskvärd. En del lagar som gäller de asylsökandes rättigheter, till exempel juridisk hjälp, har skärpts.

Säälittävää tekopyhyyttä. Missä Ginman oli kritiikkeineen silloin jo kymmenen vuotta sitten, kun Maahanmuuttovirasto myönsi turvapaikanhakijoille oleskelulupia EU:n kovimmilla prosenteilla? Ne poikkeukselliset päätökset eivät perustuneet lakitekstiin tai poliitikkojen ohjaukseen (ainakaan julkisesti), eikä niitä ollut päätetty avoimessa poliittisessa prosessissa, jossa päätökset olisi altistettu julkiselle keskustelulle. Vielä kaksi vuotta sitten myönteisiä päätöksiä jaettiin Suomessa kuin karamelleja.

Den situation vi har nu är att asyl- och flyktingpolitiken har skärpts då det gäller kärnfrågan – om en person beviljas asyl – men det har inte till alla delar skett öppet, via lagstiftningen, utan genom förändringar i myndigheternas tolkningar. Det har varit en tyst process och både Migrationsverket och regeringen har gömt sig bakom andra nordiska länders praxis.

Flyktingkonventionen godkändes efter andra världskriget. Då kunde länderna i Europa och resten av världen inte längre blunda för det öde – folkmord, massmord, utrotning – som judar och en del andra grupper gick till mötes under nazismen. Före och under, dessvärre till och med efter, andra världskriget var judiska flyktingar inte välsedda och många stater gjorde allt för att inte behöva ta emot dem. Också det pågick mer eller mindre i tystnad.

Är vårt minne verkligen så kort?

Susanna Ginman Chef för opinionsavdelningen

Kuten sanottu, jos laki ei miellytä, siihen voi yrittää vaikuttaa.

Ihme kitinää avoimuudesta, kun Maahanmuuttoviraston aiemmat, laeista ja sopimuksista kauas poikenneet linjaukset nimenomaan eivät perustuneet minkäänlaiseen avoimuuteen. Emme vieläkään tiedä, miten Maahanmuuttoviraston sisäiset oleskelulupakriteerit lipsahtivat vuosikausiksi Euroopan löysimmiksi, sillä Suomen eduskunnan säätämät lait eivät sellaista edellyttäneet. Ehkä Åbo Akademi voisi tutkia asiaa.

[Alaric]

Ulina jatkuu edelleen eikä tule varmaan hetkeen laantumaan.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3873152-vasemmistonuorten-hanna-marilla-zidan-migrin-toimintaa-ja-turvapaikkalainsaadannon-kiristyksia-selvitettava (24.3.2018)

Vasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan: Migrin toimintaa ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksiä selvitettävä

Vasemmistonuoret vaatii hallitusta teettämään riippumattoman selvityksen Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksistä.

– Meidän täytyy saada selvyys, rikkooko Suomi ihmisoikeusvelvoitteitaan, listaa vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.

– Hallitus on rajoittanut turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun, valitusaikoja lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty, mahdollisuus humanitaariseen suojeluun poistettu ja perheenyhdistämistä vaikeutettu entisestään, listaa Zidan.

Zidan muistuttaa sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), että Suomi on sitoutunut ihmisoikeussopimuksiin, kuten EU:n perusoikeuskirjaan.

– Niissä edellytetään, että turvapaikanhakijalle taataan tehokkaat oikeussuojakeinot ja oikeudenmukainen menettely turvapaikanhaussa.

Hallituksen kiristysten seurauksena pelkästään viime vuoden aikana eri oikeusasteet palauttivat Migrille tuhansia turvapaikkapäätöksiä uudelleen käsiteltäviksi.

– On olemassa riski, että Suomi lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hengenvaaraan huolimattomasti tehtyjen päätösten vuoksi, muistuttaa Zidan.

Mykkäselle osoitettu vetoomus on julkaistu verkossa.

[acc]

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3873152-vasemmistonuorten-hanna-marilla-zidan-migrin-toimintaa-ja-turvapaikkalainsaadannon-kiristyksia-selvitettava

KU 2018-03-24: Vasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan: Migrin toimintaa ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksiä selvitettävä
...
On olemassa riski, että Suomi lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hengenvaaraan huolimattomasti tehtyjen päätösten vuoksi, varoittaa vasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan.

Tässä ei ole mitään ongelmaa. Vasemmistonuoret voivat vaikka heti ryhtyä keräämään keskuudestaan rahaa ja rahoittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden loppuelämän vaikkapa joissain lomakohteissa Välimeren etelärannalla.

Rahaa voisi saada esimerkiksi tekemällä kahta työtä, myymällä mahdollisesti saamansa perinnön, siirtymällä yhteismajoitukseen ja vähentämällä oman kulutuksensa minimiin.

Jos Suomessa olisi esimerkiksi kaksisataatuhatta Hanna-Marilla Zidanin lailla ajattelevaa nuorta ja he kukin joka kuukausi lahjoittaisivat tähän hyvään tarkoitukseen 400 euroa, niin siitä kertyisi kuukaudessa 80 miljoonaa euroa. Jos täysihoito esimerkiksi Tunisian lomakohteissa maksaa tuhat euroa kuussa, summalla voitaisiin majoittaa 80000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

[skyuu]

Ulina jatkuu edelleen eikä tule varmaan hetkeen laantumaan.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3873152-vasemmistonuorten-hanna-marilla-zidan-migrin-toimintaa-ja-turvapaikkalainsaadannon-kiristyksia-selvitettava (24.3.2018)

Vasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan: Migrin toimintaa ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksiä selvitettävä

Zidan muistuttaa sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), että Suomi on sitoutunut ihmisoikeussopimuksiin, kuten EU:n perusoikeuskirjaan.

– Niissä edellytetään, että turvapaikanhakijalle taataan tehokkaat oikeussuojakeinot ja oikeudenmukainen menettely turvapaikanhaussa.

Mites noi ihmisoikeussopparit sanoo? Pitääkö hakijalle taata ilmainen elämä loppuiäksi? Maksaa n+100€/kk? Antaa kansalaisuus? Maksaa lomamatkat kotimaahan josta on vainoa paossa?

Käsitin niin että jokaiselle turvapaikanhakijalle pitää taata humaani kohtelu, suoja, ruoka ja välttämättömät terveyspalvelut. Thai-kokit, peppu-polvet-pylly, diskoraha ja muu ei taida olla sopparin piirissä. Suljetut VOK:it apeilla verhoilla, vanhoilla pleikkareilla ja paskalla riisillä on tiemmä soppareitten mukaan a-okay jos geelillä on siellä a)lämmintä b)turvallista c)pötsi täynnä.

Olen henk. koht. sitä mieltä että jokainen migrin päätös pitäisi syynätä läpi ja uudet hakemukset käydä oikein pyyhkäisymikroskooppisen tarkkaan läpi ennenkuin turvapaikkaa annetaan. Tietty odotusaikana ollaan suljetussa vokissa tai häivytään huitsin tuuttiin maasta pois. Also... kriminaalit jotka tekee 3x lievää rikosta tai yhden törkyisen rikoksen suoraan niskapersotteella maasta pois kulkematta Kela-ruudun kautta.

[Pullervo]

Uusi normaali on nyt sekin, että KHO:n presidentti tulee parkumaan mediaan lainsäädännöstä. Ei kelpaa omalla tontilla pysyminen oikeuden edustajalle, vaan nyt pitäisi saada säätää ja oikoa lakejakin. Juttu pitkä kuin mikä ja loppupuolen professori Tuomas Ojanen säestää asiassa.

Lainaus jutusta:"Oikeusvaltiossa tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä niiden varsinaisiin tehtäviin kuulu arvostella demokraattisesti valitun eduskunnan säätämiä lakeja." Tämä ei rapparijuristille käy ja Hesari jatkaakin propagandasarjaansa mielellään tällaisella jutulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti arvostelee ulkomaalais­lain muutoksia HS:n haastattelussa – "Lain­säätäjän valinnoilla on hyvin suuri vaikutus siihen, mitä ihmisille tapahtuu" (4.4.2018)

KHO:n presidentti ottaa HS-haastattelussa ensi kerran julkisuudessa kantaa ulkomaalaislain muutoksiin. KHO on tehnyt valvontailmoituksen 12 oikeusavustajasta ulkomaalaisasioissa, koska heidän toimintansa on ollut epäasiallista.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori arvostelee eduskunnan kesällä 2016 säätämiä muutoksia ulkomaalaislakiin.

"Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa."

Presidentti Vihervuori asettelee sanansa varovaisesti, sillä hän ottaa ensi kerran julkisuudessa kantaa ulkomaalaislain muutoksiin. Tosin KHO arvioi jo tammikuussa 2016 oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa, että muutokset ulkomaalaislakiin horjuttavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Lainmuutoksissa rajoitettiin KHO:n mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi ja lyhennettiin valitusaikaa hallinto-oikeuteen 30 päivästä 21 päivään. Määräaika tehdä valituslupahakemus KHO:een lyhennettiin 14 päivään.

Muutokset johtuvat siitä, että valtioneuvosto ja eduskunta päättivät tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevan turvapaikanhakijoille.

Oikeusvaltiossa oikeusturvan takaavat viimeistään tuomio­istuimet. Ulkomaalaislain muutoksilla hallinto-oikeuksien ja KHO:n mahdollisuuksia varmistaa turvapaikanhakijoiden ­oikeusturvan toteutuminen on kuitenkin tehty vaikeammaksi.

"On ongelmallista, jos poliittiset päättäjät piiloutuvat lakia soveltavien tuomioistuimien selän taakse. Lainsäätäjän valinnoilla on hyvin suuri vaikutus siihen, mitä ihmisille tapahtuu."

Presidentti Vihervuori korostaa, että yksittäisissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset kansallisen lainsäädännön edelle. Keskeisiä sopimuksia ovat YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin yhteinen turvapaikkalainsäädäntö.

"Tuomioistuimet soveltavat eduskunnan säätämiä lakeja, mutta meidän täytyy toki ottaa huomioon myös Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet."

Turvapaikkahakemus käsitellään aina ensiksi Maahanmuuttovirastossa. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen turvapaikanhakija tai Maahanmuuttovirasto voi vielä hakea valituslupaa KHO:sta. Jos KHO ei myönnä valituslupaa, se ei myöskään ota asiaan kantaa.

Vain pieni osa turvapaikkapäätöksistä käsitellään KHO:ssa. Presidentti Vihervuori ei voi ottaa kantaa Maahanmuuttoviraston päätöksiin yksittäisissä tapauksissa. KHO:n vuosikirjapäätökset eli ennakkoratkaisut kuitenkin ohjaavat viranomaisten ja hallinto-oikeuksien päätöksiä.

Nykyisen ulkomaalaislain mukaan KHO voi ottaa turvapaikkahakemuksen käsiteltäväkseen, jos erittäin painava syy sitä edellyttää. Ennen lainmuutosta KHO saattoi myöntää valitusluvan painavan syyn perusteella.

Presidentti Vihervuoren mukaan erittäin painava syy tarkoittaa yleensä mahdollista perus- ja ihmisoikeuksien loukkausta tai hallinto-oikeuden tuomiovirhettä. Lähes jokaisessa valituslupahakemuksessa viitataan perus- ja ihmisoikeussäännöksiin. Silti jokainen tapaus arvioidaan aina yksilöllisesti.

"Ei voi olla niin, että valituslupa olisi myönnettävä, jos joku vain vanhasta tottumuksesta vetoaa perus- ja ihmisoikeussäännöksiin. Paljon riippuu siitä, miten mahdollinen perus- ja ihmisoikeusloukkaus on valituslupahakemuksessa perusteltu ja kuinka suuri on oikeudenloukkauksen riski."

Yhden merkittävän ongelman muodostavat välinpitämättömät oikeusavustajat. Turvapaikanhakijat eivät yleensä osaa suomea eivätkä tunne suomalaista lainsäädäntöä tai oikeusjärjestelmää. He ovat sen armoilla, miten oikeusavustaja tekee työnsä.

KHO:ssa on pantu merkille, että tiettyjen oikeusavustajien toiminnassa on ollut ongelmia esimerkiksi palkkioiden laskutuksessa, määräaikojen noudattamisessa ja valituslupahakemusten laadussa. KHO on tehnyt ulkomaalaisasioissa 12 avustajasta valvontailmoituksen Suomen asianajajaliiton yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan.

Valvontailmoitusten määrä on näissä asioissa poikkeuksellisen suuri, Vihervuori sanoo. Kiinteiden palkkioiden takia perusteellisesti työnsä tekevät saattavat joutua tekemään ilmaista työtä. Huolimattomat ja välinpitämättömät avustajat taas voivat saada täyden palkkion tekemättä juuri mitään.

"Valitettavasti olemme havainneet valituslupahakemuksia, joissa on leikkaa ja liimaa -tekniikalla toistettu samat asiat kuin hallinto-oikeudessa tai toistettu aikaisemmin toisessa asiassa esitetyt perusteet. Suurin osa oikeusavustajista tekee kuitenkin asianmukaista työtä. Ongelmat rajoittuvat pieneen joukkoon."

Elokuussa oikeusministeriö ilmoitti teettävänsä selvityksen turvapaikanhakijoiden oikeusavusta sen jälkeen, kun HS kertoi oikeusavustajien toiminnassa havaituista ongelmista.

Turvapaikanhakijoiden ahdinkoa pahentaa sekin, että lainmuutoksen takia valituslupahakemuksia on tehtävä kiireessä. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä riittävän ajoissa, miten pitäisi toimia.

[...]

Kesken haastattelun presidentti Vihervuori saa luettavakseen sähköpostin, joka koskee kiisteltyjä palautuksia Afganistaniin.

"Äskettäin olemme tehneet yhden ihmisen tapauksessa täytäntöönpanokiellon Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin palauttamisesta", Vihervuori sanoo. Ulkomaalaisasiat ovat salassa pidettäviä, eikä hän voi kertoa päätöksen yksityiskohtia.

Täytäntöönpanokielto tarkoittaa, että turvapaikanhakijan palautus on keskeytettävä. Täytäntöönpanokiellosta huolimatta on mahdollista, että KHO myöhemmin katsoo palauttamisen olevan lainmukaista. Tai sitten se estää palauttamisen lopullisesti.

Suomessa on keskusteltu paljon siitä, millaisiin olosuhteisiin turvapaikanhakijoita palautetaan. Perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

"Jos voimme järkevästi arvioida, että palautuskieltoa tai kidutuksen kieltoa loukattaisiin, tarkoittaa se tosiasiassa valitusluvan myöntämistä. Meille tulevat jutut ovat kuitenkin hyvin moninaisia."

Viime torstaina KHO päätti, että irakilaista turvapaikanhakijaa ei saa palauttaa tämän kotialueelle Tuz Khurmatuun.

Turvallisuus alueella on KHO:n mukaan heikentynyt selvästi verrattuna siihen ajankohtaan, jolloin Maahanmuuttovirasto ja sittemmin hallinto-oikeus ovat ratkaisseet asian.

Ratkaisussaan KHO toteaa, että Tuz Khurmatun alueella mielivaltainen väkivalta on viime kuukausina noussut sellaiselle tasolle, että se aiheuttaa alueella oleskelevalle vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Lähes samoilla perusteilla KHO kielsi palautukset Jemeniin vuonna 2016.

"Maahanmuuttoviraston näkemys jonkin valtion turvallisuudesta ei sido meitä. Seuraamme tarkasti myös sitä, millaisia ratkaisuja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan unionin tuomioistuin ja muiden valtioiden kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät."

Palautuskiellon arvioiminen on vaikeaa. On myös sellaisia tapauksia, joissa turvapaikanhakija vetoaa vasta KHO:ssa islamista luopumiseen tai seksuaaliseen suuntautumiseensa.

"Uskaltaisin väittää, että meillä palautuskieltoa noudatetaan poikkeuksetta. Jos oikeusavustaja pystyy vakuuttavasti haastamaan Maahanmuuttoviraston näkemyksen jonkin valtion turvallisuudesta asiakkaalleen, ilman muuta meidän täytyy miettiä asiaa uudestaan."

Presidentti Vihervuori torjuu ajatuksen, että KHO voisi olla vastuussa palautettujen seuraamisesta edes silloin, jos kotimaahansa palautettu turvapaikanhakija syystä tai toisesta vaikkapa surmattaisiin.

"Se ei ole missään tapauksessa tuomioistuimen tehtävä, koska me vain sovellamme lakia toimivaltamme puitteissa emmekä ole täytäntöönpanoviranomainen. Ei meidän tehtävämme ole vartioida sitäkään, noudatetaanko joitakin ympäristöluvan ehtoja tai lastensuojelumääräyksiä."

Oikeusvaltiossa tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä niiden varsinaisiin tehtäviin kuulu arvostella demokraattisesti valitun eduskunnan säätämiä lakeja.

Perustuslain mukaan ylimmät tuomioistuimet eli korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus voivat silti tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.

[...]

Professori Tuomas Ojanen: Oikeusturvaa pitäisi parantaa

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on ollut viime vuosina eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana kaikissa ulkomaalaislain muutoksissa. Hän on korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Vihervuoren kanssa samaa mieltä siitä, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty tarpeettoman paljon.

[...]


koko juttu: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005628037.html

(e: lihavointia korjattu)

[dothefake]

Ei sanaakaan työttömien oikeusturvasta.

[Roope2]

Laskisipa ensin päätöksistä tehtyjen valitusten prosentti-osuuden, ja tulisi sitten kertomaan vaikeudesta valittaa.

Seuratkaa ihmeessä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, Euroopan unionin tuomioistuimen ja muiden valtioiden kansallisten tuomioistuinten sekä viranomaisten tekemisiä, mutta älkää ottako kantaa, ennekuin olette perehtyneet kaikkeen siihen materiaaliin, mikä heillä on ollut käytettävissä päätöstä tehtäessä.

[Golimar]

Mitäpä muuta kuin mädätystä voi odottaa punikkimädättäjä Halosen nimittämältä tyypiltä.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti tänään korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) seuraavaksi presidentiksi 61-vuotiaan hallintoneuvos Pekka Vihervuoren. Hän siirtyy tehtävään maaliskuun alussa.

– Presidentin virkaan liittyvien kommenttien tai linjausten esittämiseen ei tässä välivaiheessa ole mahdollisuutta, Vihervuori tyytyy sanomaan.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pekka-vihervuori-korkeimman-hallinto-oikeuden-presidentiksi/2304340#gs.92EiFCc

[Elemosina]

Miksi tätä tyyppiä kiinnostaa nimenomaan turvapaikanhakijoiden oikeusturva? Miksi juuri tämä ryhmä on hänen sydäntään lähellä taas.

Miksi häntä ei kiinnosta suomalaisten oikeusturva, niiden jotka joutuvat näiden turvapaikanhakijoiden rikosten ja rötösten ja raiskausten ja jopa tappojen uhreiksi. Miksi tyyppiä ei kiinnosta mitä tapahtuu suomalaisten oikeusturvalle kun 7000 turvapaikkaa, ilmeisen perusteetta, hakenutta edelleen hakee turvapaikkaa/oleskelulupaa toista, kolmatta, neljättä kertaa.
Kuka takaa että suomalaisten ja muiden laillisesti ja luvallisesti maassamme asuvien oikeusturva toteutuu, emmekä joudu jonoon odottamaan että näiden herrojen hakemus on käsitelty ensin ja vauhdikkaasti (ja sitten taas uutta hakemusta jonoon).

Alkoipa mietityttämään että näille 7000:lle uusintakierroksella olevalle on kyllä asunnot ja elämä järjestetty, toisin kuin suomalaisille asunnottomille, joita on tilastojen mukaan 6000. Miksi tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

(HS sai mitä haki)

[MiljonääriPlayboy]

Kiitti @Pullervo, taas lisääntyi syöpäsolut jossain päin kehoa... 

"Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa."

Entäs suomalaisten veronmaksajien oikeusturvaa olla joutumatta koko kolmannen maailman sosiaaliturvaturistien iki-elättäjäksi? Ollaanko oikeudessa pätkääkään huolissaan siitä?

Oikeusvaltiossa oikeusturvan takaavat viimeistään tuomio­istuimet. Ulkomaalaislain muutoksilla hallinto-oikeuksien ja KHO:n mahdollisuuksia varmistaa turvapaikanhakijoiden ­oikeusturvan toteutuminen on kuitenkin tehty vaikeammaksi.

Mitä on ironia? Se on sitä kun suomalaisen "oikeuslaitoksen" poliittisesti nimitetty STASI-edustaja puhuu "oikeusturvasta" ja "oikeusvaltiosta".

Suomi on jo vuosia ollut EU:n ihmisoikeustuomioistuimen langettavien tuomioiden kohteena mm. sananvapausasioissa. Onko Vihervuori ollut missään vaiheessa pätkääkään huolissaan niistä tuomioista? 

Lainmuutoksissa rajoitettiin KHO:n mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi ja lyhennettiin valitusaikaa hallinto-oikeuteen 30 päivästä 21 päivään. Määräaika tehdä valituslupahakemus KHO:een lyhennettiin 14 päivään.

Ja miten valitusajan muutos muka horjuttaa turistien oikeusturvaa? NIILLÄ iGEELEILLÄ EI OLE MITÄÄN MUUTA KUIN AIKAA VÄSÄTÄ NIITÄ LOPUTTOMIA VALITUKSIA, silloin kun eivät ole ostamassa tai kauppaamassa huumeita ja/tai vikittelemässä pikkutyttöjä ostarilla.

"Lainsäätäjän valinnoilla on hyvin suuri vaikutus siihen, mitä ihmisille tapahtuu."

No ÄLÄ SAATANA! Montako vuotta oikista piti käydä, että tämä suorastaan maaginen oivallus putkahti takaraivoon?

Presidentti Vihervuori korostaa, että yksittäisissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset kansallisen lainsäädännön edelle. Keskeisiä sopimuksia ovat YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin yhteinen turvapaikkalainsäädäntö.

Jaa että yksittäisissä tapauksissa? Eikös sellainen riko räikeästi niiden muiden oikeusturvaa (yhtenäinen kohtelu lain edessä, jne), jotka eivät pääse tällaisen yksittäistapaus-erikoiskohtelun piiriin? Vihervuori voisikin nyt sitten rohkeasti kakaista, että MITÄ kansainvälisiä sopimuksia Suomi nyt mukamas rikkoo, eikä ainoastaan RHC-kanamaisesti toistella tuota "kansainväliset sopimukset-ihmisoikeudet"-mantraa. Alkuperäinen YK:n pakolaissopimus on täysin ajastaan jäänyt sopimus, jonka piiriin ei yksikään iGeeli pääse monestakaan syystä. iGeelit eivät myöskään täytä pakolaisuuden määritelmää mitenkään.

Entäs sitten EU direktiivit? Katsotaanpa. Sieltä nimittäin löytyy hyvää shittiä:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32011L0095

4 artikla

Tosiseikkojen ja olosuhteiden arviointi

1.   Jäsenvaltiot voivat katsoa, että hakija on velvollinen esittämään mahdollisimman pian kaikki kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteiksi tarvittavat seikat. Jäsenvaltio on velvollinen yhteistyössä hakijan kanssa arvioimaan kaikki hakemukseen liittyvät olennaiset seikat.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut seikat koostuvat hakijan lausumista sekä hakijan saatavissa olevista asiakirjoista, jotka koskevat hänen ikäänsä, taustaansa, myös asiaankuuluvien omaisten taustaa, henkilöllisyyttään, kansalaisuuttaan tai kansalaisuuksiaan, aikaisempaa tai aikaisempia asuinmaitaan ja -paikkojaan, aikaisempia turvapaikkahakemuksia, matkareittiään, matkustusasiakirjojaan sekä kansainvälisen suojelun hakemisen syitä.

..........

5.   Vaikka jäsenvaltiot soveltavat periaatetta, jonka mukaan hakijan velvollisuutena on esittää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteluiksi tarvittavat seikat, ja vaikka joidenkin hakijan lausumien seikkojen tueksi ei olisi esitetty asiakirjoja tai muita todisteita, näitä seikkoja ei tarvitse todentaa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)hakija on todella yrittänyt esittää näyttöä hakemuksensa tueksi;

b)kaikki hakijan saatavissa olevat olennaiset seikat on esitetty ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen puuttumisesta on annettu tyydyttävä selitys;

c)hakijan lausumia pidetään johdonmukaisina ja uskottavina eivätkä ne ole ristiriidassa hänen tapaukseensa liittyvien saatavilla olevien tapauskohtaisten ja yleisten tietojen kanssa;

d)hakija on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa heti kun mahdollista, jollei hakija voi esittää uskottavia syitä sille, miksei hän ole toiminut näin; ja

e)hakija on todettu yleisesti uskottavaksi.

->100% iGeeleistä on tullut kymmenen turvallisen maan läpi jättämättä suojelua koskevaa hakemusta + suurin osa on kusettanut taustansa, nimensä, kansallisuutensa ja ikänsä (=hakijaa ei todellakaan voida todeta "yleisesti uskottavaksi") ->iGeeleillä on todistustaakka kaikkeen satuiluunsa ->ja niiltähän ei löydy kuin iphone täynnä aasipornoa ja pää täynnä valheita -> tervemenoa takaisin paskastaniaan. Case closed. Ei se niin vaikeaa ole, vaikka luettiinkin vähän direktiivejä. Luulisi KHO:n presidentinkin osaavan sen verran lakijargonia. Mikään sopimus ei lisäksi anna oikeutta jäädä maahan notkumaan ja tehtailemaan tekaistuihin syihin perustuvia valituksia ikuisiksi ajoiksi. Mikään sopimus ei myöskään takaa vapaata liikkumisoikeutta, pleikkareita tai taskurahaa henkilöille, joiden henkilöllisyys, taustat, ikä ja kansallisuus ovat lievästikin sanottuna täysin pimennossa. Tehtailkoot sitten niitä valituksia telkien takaa, sen huonon riisilautasellisen ääreltä. Tai vielä mieluummin sieltä koti-paskastaniasta käsin sähköpostin välityksellä. (Ja jos lähettäjä on vielä hengissä lähettämään sähköpostia, niin hakemushan on silloin aiheeton...)

Ylipäätään on suorastaan tragikoomista, että KHO:n moku-ulina alkoi välittömästi (täysin näennäisten) kiristysten jälkeen: miksei KHO seurannut aiemmin muun Euroopan (Suomeen nähden lähes täysin päinvastaisia) hyväksymisprosentteja mm. somppujen ja afgojen kohdalla? Miksei silloin ulistu mitään "kansainvälisistä sopimuksista" ja "Euroopan unionin yhteisestä turvapaikkalainsäädännöstä?

Oikeusvaltiossa tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä niiden varsinaisiin tehtäviin kuulu arvostella demokraattisesti valitun eduskunnan säätämiä lakeja.

Ja silti näimme juuri näin tapahtuvan, KHO:n presidentin toimesta. Jos/kun näin räikeä, näin fundamentaalisen periaatteen rikkominen ei johda viraltapanoon (kuten ei luonnollisesti johda), niin viimeistään virkansa säilyttämisen pitäisi kertoa STASI-Vihervuorelle sen, että nyt on aika lopettaa se tyhjänpäiväinen länkyttäminen OIKEUSVALTIOSTA. Jussi Halla-aholle eivät rakkikoirat suoneet oikeutta arvostella oikeuslaitoksen toimintaa. Ilmeisesti tämä oikeus on varattu ainoastaan oikeuslaitoksen omille jäsenille? 

e:typoja
e2:lukuisia lisäyksiä

[Fiftari]

Näinkin puolueeton tyyppi. Ihan turha enää luottaa mihinkään oikeuden päätöksiin että olisivat oikeita. AIna silloin tällöin näön vuoksi tulee oikeita päätöksiä. Käräjäoikeudet ovat tuomioruletteja, hovissa ehkä toimii paremmin. Sitten onkin hallinto-oikeudet joissa pelataan pokeria ja katsotaan kenen pokka pitää.

[Micke90]

Hölmö KHO:n presidentti. Jos Suomi noudattaisi kansainvälisiä sopimuksia, turvapaikkapolitiikkamme voisi olla nykyistä huomattavasti kireämpääkin. Kummallista, jos oikeusoppineen tietämys kv-sopimuksista on noin heikko. 

[-PPT-]

Yhäkö se joillekin tulee yllätyksenä että Suomessa sekä oikeuslaitos että muu virkamieskunta on valjastettu yleiseurooppalaisen mokutusagendan taakse? Tässä kuviossa poliitikot ovat pelkkiä maskotteja ja kumileimasimia.

[Kim Evil-666]

Suomalainen oikeuslaitos näyttäytyy nykyään lähinnä siltä, että sen päällimmäinen tehtävä on ottaa suomalaisilta oikeuksia pois ja kipata näitä oikeuksia ei-suomalaisille, jotka ovat saapuneet laittomasti maahamme.

Joku voisi sanoa tätä oikeudelliseksi kärrynpyöräksi ja sitähän se onkin. Samoja kärrynpyöriä ovat heittäneet eduskuntapuolueemme, jotka tuntuvat yks'tuumaan huutelevan monikulttuurista ilosanomaa suomalaisten kustannuksella. Harmillista tässä kaikessa on se, etteivät suomalaiset laajemmin tunnu ymmärtävän, että heitä koijataan. Heitä koijataan usealta suunnalta. Kolmen konstin timpermanni on muuttunut muotoon, kolmen konstin koijarit.

KHO:n presidentti on häpeäksi sanalle presidentti.

[ikuturso]

peda.net:

Demokratia
Vallan kolmijako ehkäisee vallan väärinkäyttöä

Vallan kolmijako-opilla tarkoitetaan yleisesti sitä, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Näin valta ei voi keskittyä vain yhdelle henkilölle, ryhmälle tai puolueelle. Jokainen näistä hoitaa vain omaa tehtäväänsä puuttumatta toisen tekemisiin. Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa.

Lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää parlamentti eli eduskunta. Eduskunnassa kansalaisten valitsemat kansanedustajat säätävät lakeja, joita kaikkien on noudatettava. Periaatteessa lait ovat kansalaisten säätämiä, koska he ovat valinneet kansanedustajat hoitamaan tätä tehtävää.

Toimeenpanovalta tarkoittaa lakien mukaan hallitsemista eli käytännössä hallinnon järjestämistä ja päätösten toimeenpanoa. Toimeenpanovaltaa käyttää Suomessa hallitus, joka hallitsee maata eduskunnan säätämien lakien mukaisesti. Toimeenpanovaltaa käyttävät hallituksen ohella myös viranomaiset, jotka eivät hekään voi toimia säädettyjen lakien vastaisesti.

Tuomiovaltaa käyttää oikeuslaitos eli riippumattomat tuomioistuimet. Tuomioistuimien tehtävänä on seurata rikkooko joku lakia ja määrätä tuomio jos näin katsotaan tapahtuneeksi. Tuomioistuimet antavat tuomionsa sen mukaan, mitä laeissa on säädetty, eikä kukaan saa vaikuttaa niiden toimintaan.

Muistan vielä mikä haloo nousi, kun Jussi Halla-aho, lainsäätäjä, kansanedustaja, meni arvostelemaan oikeuden päätöstä.

Tuomarit arvostelevat jatkuvasti lakia. Esim. eduskunnan haaveisiin kiristää rikoslain rangaistusasteikkoa, tuomarit ovat puuttuneet kovasti kommenteillaan. Nyt sitten tämä.

Suomi ei ole demokratia. Valta on imaameillatuomareilla.

-i-

[Bwana]

^ Tuomas Ojanenhan mainitsi Vastarintaliikkeen kieltämiskuohuissa/torniaisteluiden yhteydessä jotenkin jotta "Marssijärjestys menee niin, että ensin viranomaisten pitää antaa selkeä signaali, että tietyntyyppinen toiminta on lainvastaista."

Eli että viranomainen kävelisi lakia säätävän elimen yli.

[Eisernes Kreuz]

Tämä taas liittynee siihen HS:n ja eräiden muiden varsin vaikutusvaltaisten tahojen jatkuvaan kampanjaan sen puolesta, ettei kenenkään Suomeen asti päätyneen tp-hakijan tarvitsisi täältä poistua, olipa hän aidosti suojelun tarpeessa eli ei.

Koko kansainvälinen tp-järjestelmä on täysin rikki sen vuoksi, että miljoonat kehitysmaiden ihmiset ovat keksineet systeemin ammottavan porsaanreiän. Henkilöt, joista suurin osa on todellisuudessa Eurooppaan paremman elintason perässä saapuvia tavallisia siirtolaisia, teeskentelevät olevansa kotimaassaan vainottuja ja siksi Euroopassa turvapaikkaan oikeutettuja. Pelkkä tulijoiden valtava määrä on täysin romuttanut viranomaisten kyvyn hallita tilannetta (vaikka P. Nergin kaltaiset virkamiehet väittävätkin olevansa tilanteen herroja).

Odottakaahan, kun seuraava massiivinen hyökyaalto pyyhkii yli Euroopan. Silloin on syytä toivoa, että etelämpänä Euroopassa sijaitsevilta valtioilta löytyisi tahtoa pysäyttää vyöry alkuunsa.

Suomi ei nimittäin pysty muuhun kuin järjestämään rajalle nopeasti pikkolopoikia.

[anatall]

Missä on nyt parempien ihmisten armada vinkumassa siitä, ettei vallan kolmijako-oppia saa murentaa sillä että huseerataan toisten tonteilla vrt. case-Halla-aho?

Vai toimiiko tämä ainoastaan toiseen suuntaan?