Humanistinen koulutus turhaa?

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Jos "humanistisiksi" aloiksi lasketaan ne alat joita Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta löytyy niin mitkä kaksi tai kolme näistä säilyttäisit:
Teoreettinen filosofia
Historia
Arkeologia
Folkloristiikka
Kansatiede
Alue- ja kulttuurintutkimus
Suomen kieli
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Kotimainen kirjallisuus
Lingvistiikka

[guest8096]

Oikeastaan ei kannata kritisoida mitään yhtä tiedekuntaa, koska siitä tulee helposti mielikuva, että muut tiedekunnat olisivat sen kummempia, vaikka samaa roskaa nekin ovat.

[ismolento]

Niin.

Vaikeus onkin siinä että akakoomisuutta ei aina erota akateemisuudesta. Mutta kyllähän noi vituntutkimustaiteet ovat lähinnä puuhastelua pöljille pimuille.

Mihin sitä pimpintutkimusta enää tarvitaan? Kyllä nykyinen lääketiede on jo tutkinut sekä tietää ja tuntee sen elimen läpikotaisin. Eikä tutkimustuloksiakaan tarvitse ihan pian päivittää, sillä kyllä naisen niin kuin miehenkin sukuelin pysyy samanlaisena ainakin seuraavat sata vuotta.

[ismolento]

Jos "humanistisiksi" aloiksi lasketaan ne alat joita Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta löytyy niin mitkä kaksi tai kolme näistä säilyttäisit:
Teoreettinen filosofia
Historia
Arkeologia
Folkloristiikka
Kansatiede
Alue- ja kulttuurintutkimus
Suomen kieli
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Kotimainen kirjallisuus
Lingvistiikka

Historia
Arkeologia
Suomen kieli

[Skeptikko]

Jos "humanistisiksi" aloiksi lasketaan ne alat joita Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta löytyy niin mitkä kaksi tai kolme näistä säilyttäisit:

Teoreettinen filosofia
Historia
Taidehistoria
Suomen kieli
Lingvistiikka

Tuossa listassani on vähän enemmän kuin kolme, mutta noille laittaisin Suomen oloissa eniten arvoa. Filosofia on vähän ongelmatapaus, koska toisaalta sen piirissä on tehty aivan arvokasta (meta)tiedettä, mutta toisaalta seassa on paljon melkoista huttua ja varsin hyödytöntä asioiden pyörittelyä.

Jos saisi vain kaksi valita, niin valitsisin säilytettäväksi varmaan historian ja lingvistiikan. Vähintään alkeellinen ymmärrys historiasta kuuluu yleissivistykseen ja tarjoaa parhaimmillaan ymmärrystä pidemmistä kehityskaarista, menneisyyden virheistä jotka tuntemalla ehkä osataan välttää samat virheet uudestaan jne. Lingvistiikka taas voi olla hyvä lisä tekstimuotoisen aineiston käsittelyn automatisoimiseksi (esimerkiksi konekäännls, tiedon poimiminen tekstimassoista jne) varsinaisten tekoälyalojen ohella ja oman näkemykseni mukaan tällaiselle tulee jatkossa olemaan yhä enemmän tilausta digitaalisessa muodossa olevien tekstimassojen kasvaessa nopeaa tahtia.

[ismolento]

....

Onko täällä menossa jokin kilpailu siitä, kuka korkeakouluopetusta ja tieteellistä tutkimusta vähiten tunteva tekee älyttömimmän ehdotuksen?

Oikeesti nuivat!  Tämä alkaa muistuttaa daeshin roskajoukkoa tuhoamassa kulttuuriaarteita, kun eivät niiden päälle itse ymmärrä.

Hommaforumille piipahtava saattaa saada näistä kuningasideoista hiukan ajatuksia hommalaisten kulttuuri- ja opetusministeriön toimialaan liittyvistä tavoitteista

Eikö olekin valaiseva kokemus, kun maahanmuuttopolitiikassa yelisesti ottaen sangen järjevät suomalaiset nuivat sortuvat laajoin joukoin järjettömyyksiin jossakin toisessa aihepiirissä? Tämä sokeus on eräs suurimpia syitä siihen, miksi nuivista ei voi tulla varteenotettavaa poliittista voimaa Suomessa. Suomelaiset nuivat tarjoavat vain yhdelle osalle ihmisen ihmisyyttä ravintoa ja näännyttävät nälkään toisen osan. Menkää nuivat Unkariin, Puolaan tai Balkanille, niin näette miten läheinen suhde monilla sikäläisillä humanistisen alan raskaan sarjan toimijoilla on sikäläiseen nuivaan kansallismieliseen politiikkaan. Siksi siellä ollaan niin, nim. J. Lannan haamun sanoin, wäkewiä.

Ilmeisesti Unkarin, Puolan tai Balkanin yliopistoissa opetetaan vieläkin faktoja, eikä kuten esimerkiksi Suomen vastaavissa politisoituneissa laitoksissa poliittisesti korrekteja mielipiteitä, joista on suodatettu kaikki hallitsevaa eliittiä häiritsevät tosiasiat pois. Tulee vain hakematta mieleen Tatu Vanhasen tutkimukset kansojen älykkyyden eroista.

[Don Nachos]

Raha toimii, jos ei hyvänä niin ainakin parhaana ohjausmekanismina. Kun maksaa opiskelusta itse, syntyy motivaatio ja laatuvaatimukset. Suomessa niitä ei ole. Siksi mm yliopistoissa opiskelee luvattoman paljon väkeä joka sinne ei kuulu eikä kukaan viitsi tai halua puuttua asiaan koska rasismi ja monikulttuurisaatana. Jenkeissä sentään saa aikaan äläkän. Suomessa ei.

Katsoppa hieman tarkemmin Jenkkeihin, niin näet kuinka väärässä olet. Kun isukki maksaa kulut, niin motivaatiokaan ei ole kovin korkealla. Ihmiset joilla taas olisi motivaatiota jäävät ulos rahan puutteen takia. Ns. Ivy League yliopistoista on valmistunut melkoisia puupäitä jotka ovat päässeet koulun vanhempien suhteiden kautta. Muuten eivät olisi päässeet mihinkään kouluun. Ja turha kuvitella ettei isukin rahat/asema vaikuta arvosanoihin. Sitten voi keulia kuinka on "valmistunut" huippu yliopistosta.

Riippuu aineesta, mutta suomessa ei mennä heittämällä sisään yliopistoon. Täällä on käytössä pääsykokeet, jotka karsii pahimmat pois.

[Ernst]

Tämä turhuuskeskustelu on ehkä syytä rinnastaa siihen, miten esimerkiksi Sibeliuksen ja hänen nuorsuomalainen lähipiirinsä vaikutti Suomen itsenäistymiseen ja silloiseen kansallismieliseen heräämiseen. Mitä näitä nyt olikaan,  Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Arvid Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho, Eero Erkko...

Ei muuten tullut se vaikutus pelkkiä luonnontieteitä harrastamalla.

[Kari Kinnunen]

Ihan kuin olisi taas puurot ja vellit suloisesti sekaisin. Niputetaan kaikki humanismi samaan kattilaan.
Mikäli nyt yhtään käsitän, niin kieltentutkimus ja feministinen naistutkimus lienevät hiukan eri asioita, molemmat toki humanismin lipun alla.

[Siili]

Riippuu aineesta, mutta suomessa ei mennä heittämällä sisään yliopistoon. Täällä on käytössä pääsykokeet, jotka karsii pahimmat pois.

Pääsykokeistahan ollaan nyt luopumassa, eivätkä esimerkiksi opiskeluhaluiset ulkomaalaiset ole sellaisiin joutuneet aikaisemminkaan.  Yksi esimerkki: 

https://yle.fi/uutiset/3-6358323

Toinen keissi:

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/6599-imaami-anas-hajjar-sai-sijaistaa-laakaria

Kyllä oikeille ihmisille aina ohituskaista löytyy!

[Vaniljaihminen]

Ihan kuin olisi taas puurot ja vellit suloisesti sekaisin. Niputetaan kaikki humanismi samaan kattilaan.
Mikäli nyt yhtään käsitän, niin kieltentutkimus ja feministinen naistutkimus lienevät hiukan eri asioita, molemmat toki humanismin lipun alla.

Tuo humanismi on sellainen sana, jota tahallaan käyttävät väärin sekä suosijat että kriitikot. Alkuperä on Ciceron humanitas-käsitteessä, joka nyt kaiketi sisälsi jonkun pointin.


Mutta entäs nämä aineet Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessa tiedekunnassa, mitkäs kolme näistä säilyttäisitte..?

Kehitysmaatutkimus
Käytännöllinen filosofia
Poliittinen historia
Talous- ja sosiaalihistoria
Taloustiede
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Sosiaalipsykologia
Sosiaalityö
Sosiologia
Viestintä
Yhteiskuntapolitiikka
Yleinen valtio-oppi


- Jatkakaa nyt oikeasti jotain ranskan ja venäjänkielen opiskelun haukkumista. Eivätkö nämä aineet ole paljon "humanistisempia" kuin ne em. humanistiset aineet? Kyllä hemmetti hommafoorumillekin jossain nauretaan.

[ismolento]

Ihan kuin olisi taas puurot ja vellit suloisesti sekaisin. Niputetaan kaikki humanismi samaan kattilaan.
Mikäli nyt yhtään käsitän, niin kieltentutkimus ja feministinen naistutkimus lienevät hiukan eri asioita, molemmat toki humanismin lipun alla.

Tuo humanismi on sellainen sana, jota tahallaan käyttävät väärin sekä suosijat että kriitikot. Alkuperä on Ciceron humanitas-käsitteessä, joka nyt kaiketi sisälsi jonkun pointin.


Mutta entäs nämä aineet Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessa tiedekunnassa, mitkäs kolme näistä säilyttäisitte..?

Kehitysmaatutkimus
Käytännöllinen filosofia
Poliittinen historia
Talous- ja sosiaalihistoria
Taloustiede
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Sosiaalipsykologia
Sosiaalityö
Sosiologia
Viestintä
Yhteiskuntapolitiikka
Yleinen valtio-oppi

Varsinaisiksi tieteiksi voidaan kai laskea vain:

Poliittinen historia
ja
Talous- ja sosiaalihistoria

Muut ovat lähinnä erilaisia koulukuntia erilaisine mielipidesuuntineen vähän kuin islam.

[ismolento]

Riippuu aineesta, mutta suomessa ei mennä heittämällä sisään yliopistoon. Täällä on käytössä pääsykokeet, jotka karsii pahimmat pois.

Pääsykokeistahan ollaan nyt luopumassa, eivätkä esimerkiksi opiskeluhaluiset ulkomaalaiset ole sellaisiin joutuneet aikaisemminkaan.  Yksi esimerkki: 

https://yle.fi/uutiset/3-6358323

Toinen keissi:

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/6599-imaami-anas-hajjar-sai-sijaistaa-laakaria

Kyllä oikeille ihmisille aina ohituskaista löytyy!

Jep. Hieno esimerkki Suomessa sovelletusta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

[Golimar]

Suomessa opiskellaan aivan liikaa sellaisia aloja jotka rahoitetaan julkisen sektorin varoista ja aivan liian vähän sellaisia aloja joilla saa aikaan oikeaa bisnestä. Mutta minkäs teet kun päättäjät ovat ääliöitä.

[ismolento]

Tämä turhuuskeskustelu on ehkä syytä rinnastaa siihen, miten esimerkiksi Sibeliuksen ja hänen nuorsuomalainen lähipiirinsä vaikutti Suomen itsenäistymiseen ja silloiseen kansallismieliseen heräämiseen. Mitä näitä nyt olikaan,  Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Arvid Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho, Eero Erkko...

Ei muuten tullut se vaikutus pelkkiä luonnontieteitä harrastamalla.

Ei tainnut näistä kukaan opiskella yliopistossa sen enempää humanistisia aineita, kuin luonnontieteitäkään. Hehän olivat taiteilijoita, monet ihan itseoppineita.

[kelloseppä]

Tämä turhuuskeskustelu on ehkä syytä rinnastaa siihen, miten esimerkiksi Sibeliuksen ja hänen nuorsuomalainen lähipiirinsä vaikutti Suomen itsenäistymiseen ja silloiseen kansallismieliseen heräämiseen. Mitä näitä nyt olikaan,  Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Arvid Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho, Eero Erkko...

Ei muuten tullut se vaikutus pelkkiä luonnontieteitä harrastamalla.

Ei tainnut näistä kukaan opiskella yliopistossa sen enempää humanistisia aineita, kuin luonnontieteitäkään. Hehän olivat taiteilijoita, monet ihan itseoppineita.

Jos et tiedä, vaivaudu edes kuukkeloimaan ennen tällaisten kirjallisten tuotoksen lähettämistä, ettei tule aivan täydellistä soopaa kirjoitettua julkisuuteen.

[JJohannes]

Tämä turhuuskeskustelu on ehkä syytä rinnastaa siihen, miten esimerkiksi Sibeliuksen ja hänen nuorsuomalainen lähipiirinsä vaikutti Suomen itsenäistymiseen ja silloiseen kansallismieliseen heräämiseen. Mitä näitä nyt olikaan,  Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Arvid Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho, Eero Erkko...

Ei muuten tullut se vaikutus pelkkiä luonnontieteitä harrastamalla.

Ei tainnut näistä kukaan opiskella yliopistossa sen enempää humanistisia aineita, kuin luonnontieteitäkään. Hehän olivat taiteilijoita, monet ihan itseoppineita.

Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Halonen opiskelivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli nykyisessä Kuvataideakatemiassa joka vuodesta 1887 eteenpäin toimi Ateneumissa. Järnefelt työskenteli myöhemmin Aleksanterin yliopistossa (Helsingin yliopistossa). Aleksanterin yliopistossa humanistis-yhteiskuntatieteellisiä aloja opiskelivat Robert Kajanus, Arvid Järnefelt, Eino Leino, Juhani Aho ja Eero Erkko. Taitelijat myös opiskelivat vastaavissa opinahjoissa ulkomailla, aivan kuten joitain ulkomaisia taiteilijoita tuli Suomeen hakemaan oppia.

Kaikki olivat siis käytännössä yliopistokoulutettuja humanisteja.

Tuolloin luonnontieteiden opetus yliopistoissa oli vielä varsin vähäistä, eikä esim. insinööritieteitä hyväksytty yliopistoon kuin vasta lähes 100 vuotta myöhemmin.

[Ernst]

Tämä turhuuskeskustelu on ehkä syytä rinnastaa siihen, miten esimerkiksi Sibeliuksen ja hänen nuorsuomalainen lähipiirinsä vaikutti Suomen itsenäistymiseen ja silloiseen kansallismieliseen heräämiseen. Mitä näitä nyt olikaan,  Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Arvid Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho, Eero Erkko...

Ei muuten tullut se vaikutus pelkkiä luonnontieteitä harrastamalla.

Ei tainnut näistä kukaan opiskella yliopistossa sen enempää humanistisia aineita, kuin luonnontieteitäkään. Hehän olivat taiteilijoita, monet ihan itseoppineita.

Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Halonen opiskelivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli nykyisessä Kuvataideakatemiassa joka vuodesta 1887 eteenpäin toimi Ateneumissa. Järnefelt työskenteli myöhemmin Aleksanterin yliopistossa (Helsingin yliopistossa). Aleksanterin yliopistossa humanistis-yhteiskuntatieteellisiä aloja opiskelivat Robert Kajanus, Arvid Järnefelt, Eino Leino, Juhani Aho ja Eero Erkko. Taitelijat myös opiskelivat vastaavissa opinahjoissa ulkomailla, aivan kuten joitain ulkomaisia taiteilijoita tuli Suomeen hakemaan oppia.

Kaikki olivat siis käytännössä yliopistokoulutettuja humanisteja.

Tuolloin luonnontieteiden opetus yliopistoissa oli vielä varsin vähäistä, eikä esim. insinööritieteitä hyväksytty yliopistoon kuin vasta lähes 100 vuotta myöhemmin.

Kajanus taisi viedä keisarillisen yliopiston musiikinopettajan tehtävän Sibeliuksen nenän edestä, jos en ihan väärin muista. Sävellystyön kannalta ehkä hyvä näin. Sibeliuksen sävellystyön 

[ApuaHommmaan]

Suomalaiset tutkijat ovat lähinnä halpoja noloja pienipäitä syvän pahalla tahdolla. Suuret luulot ja pienet tiedot. Ylimielisinä sitten hyppivät kuvitellen itsestään ja laitoksistaan jotain suurta.

[JJohannes]

Syy miksi valintani oli mitä oli, on se että humanistista valhetta mainostava voi lukea loppuun mitä kirjoitin eikä keksiä omiaan että muka lopettaisin jotain. Minä en estä ketään mistään...

Loput saa opiskelijat maksaa itse omasta pussista. Kaikkea muuta voi mennä muualle opiskelemaan pääaineena jos tykkää niistä.

Missä vaiheessa tässä sanotaan että lopetan mitään? Häh? Mitä on muka kielletty? Rahoituksen saa opiskelijat järjestää itse ihan niin kuin maailmassa kuuluu. Jos heillä on kova kiinnostus noihin aiheisiin, siitä vaan keräämään rahaa. Suomessa opiskellaan suomea ja suomalaisten kirjallisuutta. Sitä ei muualla ole.

Käyttäjä ÄmTeeAa oli lopettamassa, joten siltä pohjalta kyselin. Älä vastaan kyselyyn "mitkä näistä lopettaisit" jos et ole lopettamassa!

Jos kuitenkin olet lopettamassa julkisen rahoituksen kaikelle kielitieteelle niin kyllä se käytännössä tarkoittaisi, että kaikki kielten opetus suomalaisissa peruskouluissa ja lukioissa ajettaisiin alas. Samoin jos olet lopettamassa rahoituksen historiallle niin se vastaavasti tarkoittaisi historian oppiaineen lopettamista peruskouluista ja lukioista.

Jos olet yleisesti ajamassa korkeakoulutusta alas niin se on sitten asia erikseen. Kaikesta voidaan yhtä perustellusti sanoa, että "maksakoon opiskelija itse".

[ApuaHommmaan]

Ei tule suomalaisista tutkijoista mieleen oikein ketään erityisesti humanistiselta puolelta, joka millään muodoin tekisivät positiivista kontribuutiota Suomeen.

Esa Saariset ja muutamat muut vanhemman liiton proffat ovat tuota, mutta aika alkaa olla ajanut heistä armottomasti ohi. Koko tuota nuorempi sukupolvi, niin heistä ei ole yliopiston piiristä ketään minkäänarvoista muuhun kuin vääntämään artikkeleita, joita lukee 10 ihmistä korkeintaan.

[AJIH]

Tummennetut säilyttäisin ja loput poistaisin tai yhdistäisin muihin.

Mutta oikeasti: Musiikkitiede? Teatteritiede? Elokuvatutkimus? 

Musiikki on tosin yksi quadriviumista.

[JJohannes]

Ei tule suomalaisista tutkijoista mieleen oikein ketään erityisesti humanistiselta puolelta, joka millään muodoin tekisivät positiivista kontribuutiota Suomeen.

Esa Saariset ja muutamat muut vanhemman liiton proffat ovat tuota, mutta aika alkaa olla ajanut heistä armottomasti ohi. Koko tuota nuorempi sukupolvi, niin heistä ei ole yliopiston piiristä ketään minkäänarvoista muuhun kuin vääntämään artikkeleita, joita lukee 10 ihmistä korkeintaan.

Omasta mielestäni Esa Saarinen on lähinnä vitsi, jonka "filosofia" oli samaa tasoa kuin oppilaallaan Pekka Himasella, eli että "päiväkotilapsi kysyi multa, että ollaanko me suorassa lähetyksessä vai tullaanko me nauhalta". Nykyäänhän herrojen perintöä vaalii "filosofi" Frank Martela, jonka ansiot ovat myöskin lähinnä yritysvalmennuksessa yms. paskassa.

Mutta jos tarkastellaan kysymystä yleensä niin miltä alalta sitten olet valmis nimeämään nuoria "positiivista kontribuutiota" luovia tieteenharjoittajia? Itselleni kenenkään nimeäminen miltään alalta tuottaa vaikeuksia, mutta onko se sitten epäluottamuslause suomalaista tiedettä kohtaan?

Postmodernistit (etunenässä Lyotard) puhuivat suurten kertomusten (eli metanarratiivien) kuolemasta tieteessä, mutta olivat kuitenkin itse vielä yleensä "suuria kertomuksia". Ehkä aikojen voi nyt ajatella viimein muuttuneen, ehkä suuret kertomukset nyt ovat todella kuolleet? Ei ole enää kokonaisvaltaisia suuria teorioita ja viimeisetkin niitä kehitelleet ovat jo eläköitymässä tai eläköityneet akatemiasta. Postmodernismi on lopulta voittanut, vaikka se sinänsä hävisikin omine kertomuksineen tieteen kartalta 80-90-luvun jälkeen.

Toisaalta kyse voisi olla myös tiedevastaisuudesta tai tieteen popularisoinnin ongelmista. Ehkä humanistit tai muutkaan tieteilijät eivät enää saa palstatilaa klikkiotsikoiden hallitsemassa mediakentässä, puhumattakaan rahoituksesta. Ehkä tieteen saavutukset voisivat edelleen tuntua "positiivisilta kontribuutioilta" jos tiede samalla tavalla kiinnostaisi ihmisiä ja se esitettäisiin kiinnostavana. Ehkä ei ole enää kysyntää intelligentsialle johon osaavimmat tieteenharjoittajat nostetaan. Tässä on puolensa ja puolensa.

[ApuaHommmaan]

Mutta jos tarkastellaan kysymystä yleensä niin miltä alalta sitten olet valmis nimeämään nuoria "positiivista kontribuutiota" luovia tieteenharjoittajia? Itselleni kenenkään nimeäminen miltään alalta tuottaa vaikeuksia, mutta onko se sitten epäluottamuslause suomalaista tiedettä kohtaan?

Luonnontieteisiin erotuksena monesti humanistiset tutkimukset ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden arvo on tasan nolla, jos niitä ei edes kukaan lue. Luonnontieteissä taas voi monesti ainakin hyvällä tahdolla varustettuna sanoa, että vaikka ne vaan tapahtuu on niistä edes teoriassa jonkinlainen aito hyöty.

Sitten tietenkin tutkijat vääntävät tuon nykyään muotoon kuinka heidän pitää saada tehdä asioita vaikkei siitä olekaan hyötyä ja vaikkei kukaan muu edes halutessaan voi kunnolla perehtyä mitä siellä tapahtuu.

Toisaalta kyse voisi olla myös tiedevastaisuudesta tai tieteen popularisoinnin ongelmista. Ehkä humanistit tai muutkaan tieteilijät eivät enää saa palstatilaa klikkiotsikoiden hallitsemassa mediakentässä, puhumattakaan rahoituksesta. Ehkä tieteen saavutukset voisivat edelleen tuntua "positiivisilta kontribuutioilta" jos tiede samalla tavalla kiinnostaisi ihmisiä ja se esitettäisiin kiinnostavana. Ehkä ei ole enää kysyntää intelligentsialle johon osaavimmat tieteenharjoittajat nostetaan. Tässä on puolensa ja puolensa.

Yliopistoissa yleisesti ajatellaan vaan, että he ovat muiden yläpuolella. Se oli se syy miksi sieltä itse lähdin kävelemään. Heidän ajatelussaan on nöyryyttävää selittää mitään itsensä alapuolisille. Täysin sisäänpäinlämminnyt ja pohjaanpalanut jo aikapäiviä sitten koko systeemi.

[JJohannes]

Nimettäköön nyt siis muutama "nuorempi" (eli ainakin jossain määrin virassaan oleva) suomalainen humanisti, joiden tutkimuksen olen henkilökohtaisesti kokenut kiinnostavaksi ja hyödylliseksi:

Johanna Frigård - Valokuvauksen historia
Tere Vadén - Kognitiotiede, ympäristöfilosofia
Pauli Pylkkö - Semiotiikka, kielifilosofia, ympäristöfilosofia
Risto Pulkkinen - Suomalainen ja saamelainen muinaisuskonto
Terhi Utriainen - Kansanomainen uskonnollisuus
Teemu Keskisarja - Suomen historia, mikrohistoria
Jukka Korpela - Venäjän historia, Suomen historia
Ismo Dunderberg - Uuden testamentin eksegetiikka, gnostilaisuus
Satu Lidman - Oikeushistoria, oikeussosiologia

[ÄmTeeAa]

Enpä ole viime aikoina kerennyt foorumia lukemaan, kun pukkasin pikkasen kiirettä. Mistähän tämän keskustelun vastauksien purkamisen aloittaisi?

Lähdetään siitä, mitä humanistisessa tiedekunnassa nykyään tehdään. Se ei nimittäin ole minkäänlainen taidetta tai sen tekemistä opettava paikka. Taidetta varten on itseopiskelun lisäksi taidekorkeakoulu, joka kuulemani mukaan on todellakin ihan oikea koulu, jossa joutuu tekemään töitä taiteensa eteen. Ihmettelen myös täällä näkynyttä kommentointia yleissivistyksestä, mikäli joku ajattelee tämän olevan sivistymätöntä puhetta, saa puolestani myös jatkaa näin ajattelua, ollaan sitten sivistymättömiä. Katson itse lähinnä puuttuvani havaitsemaani ongelmaan.

En ole sanonut, että humanistinen tutkimus pitäisi lopettaa. Olen sanonut, että se on käytännössä pakko ajaa alas huomattavasti pienemmäksi tieteenalaa vaivaavan uskottavuusongelman vuoksi, ja tämä seikka pitää tuoda esille voimakkaasti niille jotka sinne jäävät rahoituksen väliajaksi toimimaan. Ne jotka minut tuntevat, tietävät myös että olen kritisoinut myös oman tieteenalani rahoituspäätöksiä suhteellisen voimakkaasti, kun välistä vaikuttaa siltä ettei tosiasioita vaan suostuta millään uskomaan. Näiden päätösten vuoksi omalla alallani on yrityksissä melkoinen vaje osaavista henkilöistä. Noh, parempi juttu minulle.

Se miksi osallistun tähän ketjuun liittyy siihen, että humanistisen tieteenalan tutkimustuloksista alle 50 % on toistettavia. Tuo ei ole millään tavalla hyväksyttävä luku, ja se on minkä tahansa tieteen osalta katastrofaalinen tulos. Vielä vakavampi ongelma on siinä, että noita tuloksia voidaan soveltaa yhteiskuntatasolla, ja niillä voidaan perustella puolivillaisia päätöksiä yksinkertaisesti vetoamalla tieteen auktoriteettiin. Asia on otettu esille jo 1974, ja todennäköisesti vielä aiemminkin. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut viidessä kymmenessä vuodessa, ja ainoa jäljelle jäävä konsti alkaa olemaan korjata tilanne ajamalla tutkimusala tarkoituksella alas määräajaksi. Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että alalla on paljon määräävässä asemassa porukkaa, joka estää muiden korjausliikkeiden tekemisen, alkaen opintojen ohjaamisesta sekä vertaisarvioinnista.

Eipä haittaisi myöskään se, että professorit tekisivät päivätöitä yrityksissä ennen sitoutumista akateemiseen uraansa. Luonnon- ja teknisten tieteiden puolella en ole kuullut pätevimmän sijasta sopivimman valinnasta, tutkimusalueen ongelmat ovat tyypillisesti muualla. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että yliopistot paranisivat huomattavasti, mikäli opetettavien määrä vähenisi, ja vaatimustaso kasvaisi. Rahoituksen pitäisi mukautua enemmänkin tähän suuntaan ja painottaa mielummin laatua kuin määrää.

Minulta kysyttiin myös, että mitä jättäisin Helsingin Yliopiston listasta jäljelle väliajaksi.
Historia
Arkeologia
Suomen kieli
Lingvistiikka (Kielten opetuksen vuoksi)


Vastaako tämä kysymykseen? Jos on pakko valita kolme, niin silloin arkeologia pois väliajaksi.

Jos taas kysytään mitä lakkautettaisiin Suomessa fysiikan alueelta jos olisi pakko, niin tähtitiede tulisi ensimmäisenä mieleen. Luonnontieteellisistä alueista maantiede on tällä hetkellä opetussisältönsä puolesta melkoinen sekametelisoppa, eikä sieltäkään kuulemani mukaan kauheasti koulutusta vastaaviin hommiin työllistytä.

[guest11919]

Maantiedon ongelma on siinä, että se yrittää sisällyttää kaiken maapalloa koskevan tiedon omaan tiedonalaansa. Minua on pitkään ärsyttänyt se, että maantiedon opettajat opettavat pakolaisuudesta, monikulttuurisuudesta, eri maiden uskontotilanteesta jne. ilman kunnollista asiantuntemusta.

Tiedän maantieteen olevan hyvinkin vaativa ala, joka vaatii matemaattista osaamista. Maantieteen pitäisikin keskittyä siihen kaikkein omimpaansa ja jättää kulttuurimantsa pois, sillä on meitä kulttuureista huomattavasti enemmänkin tietäviä.

[Jaksuhali]

On huono juttu, jos korkeakoulututkinnot kärsivät inflaation. Näin taitaa valitettavasti olla käymässä ja jossain määrin jo käynytkin, koska rahoitusmalli on määrää eikä laatua painottava. Sisään otetaan liikaa ja liian helposti, ja ulos työnnetään tutkinnon kanssa vaikka kädestä pitäen, koska yliopisto saa rahaa valmistuneista. Kärjistän totta kai.

Julkisen rahoituksen vähentäminen kaikessa korkeakoulutuksessa vähentäisi koulutuksen tarjontaa (aloituspaikkoja ja pääaineita/koulutusohjelmia) ja luultavasti parantaisi tasoa, kun opiskelijamateriaali syynättäisiin tiukemmin ennen koulutukseen päästämistä. Tähän voi joku sanoa, että ilman "kunnon" rahoitusta ei koulutuksessa ole laatua edes niille harvoille opiskelijoille, mikä on toisaalta mahdollista - toisaalta, vaikka rahaa pumpattaisiin kuinka, saattaisi hyvinkin käydä niin, että yliopistot ja ammattikorkeat vain kasvattavat sisäänottokiintiötä eivätkä kohdenna rahaa kouluksen tasoa nostaviin asioihin. Riippuu miten raha korvamerkitään, jos mitenkään.

Sivistys ja viisaus ovat tärkeitä asioita, mutta aika vähän varmaan tarvitaan filosofeja verrattuna siihen kuinka paljon tarvitaan kielenopettajia. Aloituspaikkojen määrän ja koulutusohjelman olemassaolon pitäisi olla jossain suhteessa työllistymismahdollisuuksiin, muuten voi tulla ihan aiheellisesti huijattu olo, kun valmistuu viiden vuoden yliopisto-opintojen jälkeen maisteriksi eikä saa mitään töitä.

[Jaksuhali]

Hieman pohdiskelua:

Oletetaan, että tänä keväänä haen ja pääsen opiskelemaan Lorviainetta X Helsingin yliopistoon. Saan ensi syksystä alkaen valtiolta opintorahaa ja mahdollisesti myös yleistä asumistukea, saan syödä halpoja opiskelijalounaita, saan opiskelija-alennusta bussi- ja junamatkoista, saan osallistua kiinnostaville luennoille ja lueskella sivistävää kirjallisuutta. En ole mikään suuri ajattelija enkä kovin ahkerakaan opinnoissa, mutta onnistun pääsemään läpi tenteistä viimeistään kolmannella suorituskerralla, ja ohjaajien säälivällä avustuksella saan kandityöni ja lopulta kuin ihmeen kaupalla gradunikin tehtyä. Sanotaan, seitsemän vuoden kuluttua valmistun ja ilmoittaudun työttömäksi työnhakijaksi. Alan saada valtiolta työmarkkinatukea (tai jotain). Olen saanut vuosien ajan valtiolta elatuksen vain siitä hyvästä, että olen opiskellut tai ainakin ollut opiskelevinani riittävän vakuuttavasti. Nyt kysymys kuuluu: miten valtio puolestaan hyötyy minusta, työttömästä ja melko lahjattomasta X maisterista? Kannattiko minulle kustantaa yliopisto-opinnot?

e: vaihdoin juuri pääainetta

[jmk]

Oletetaan, että tänä keväänä haen ja pääsen opiskelemaan filosofiaa Helsingin yliopistoon. - -

Periaatteessa hyvä kysymys, mutta käytännössä sun täytyy todennäköisesti vaihtaa tarinaan joku toinen pääaine. Ainakaan teoreettista filosofiaa pääaineena opiskelemaan ei oteta kuin kourallinen opiskelijoita vuosittain, joten siihen ei noin vain haeta ja päästä. Ne jotka siihen kovalla yrityksellä pääsevät, ovat luultavasti aika motivoituneita. En tiedä paljonko nyt, mutta joskus kiintiö oli 10 opiskelijaa vuodessa joten ei se koko ikäluokka siihen mahdu lorvimaan.

Mutta on siellä sitten niitä lorviaineita tuhansille opiskelijoille...