Humanistinen koulutus turhaa?

[kelloseppä]

Toisesta ketjusta bongattua. Aiheen yleisen merkittävyyden vuoksi aloitan aiheesta uuden ketjun.

historiantutkimus, arkeologia ja filosofia

En ole tutustunut näihin tarkemmin, mutta uskon että niistä on enemmän iloa kuin haittaa, ainakin historiantutkimuksesta ja arkeologiasta. Filosofiasta tulee lähinnä mieleen himaset. Humanistiroskalla tarkoitin ainakin valtiotiedettä ja oikeustiedettä, ne kuulostavat hyvältä paperilla mutta käytännössä ne ovat haitaksi. Tai ainakin sisäänpääsykokeisiin pitäisi lisätä jos mahdollista joku luonnetesti joka rajaisi pellet ja rikolliset ulos, ja siitä ei saisi valittaa.

Ihan oikeasti, olemme todistamassa erään sivilisaation tuhoa, kun humanistisia tieteitä ollaan viemässä saunan taakse.

Tässä tapauksessa kyllä ne humanistiset tieteet ovat viemässä sivilisaatiota tuhoon, siis valtiotieteilijä haluaa maahan lisää haittaväestöä, oikeustietelijät selittävät miksi raiskaajille yms. pitää antaa tuomio asteikon alapäästä, jne.

Hulluja mahtuu jokaiseen ammattikuntaan.

Miksi olet lakkauttamassa humanistista tiedekuntaa, kun väitteesi mukaan valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistunut haluaa maahan lisää haittaväestöä ja kun väitteesi mukaan oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet selittävät, miksi raiskaajille pitää antaa tuomio asteikon alapäästä? Eikö johdonmukaisempaa olisi vaatia valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekuntien lakkauttamista mainitsemillasi perusteilla?

www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tiedekunnat-ja-yksikot#section-2463

[Mok]

Humanistien koulutustakin voisi kai supistaa joiltakin osin,  lähinnä joitakin kulttuurin tutkimuksen ja sellaisten kielten opettajien osalta, joille ei riitä työpaikkoja.  Valtio- ja yhteiskuntatieteellisissä on eniten turhien tutkintojen tekijöitä.  Sosiologiaan, nais- ja , kehitysmaatutkimukseen  sekä valtio-oppiin  ja tiedotusoppiin ei tarvita puoliakaan nykyisistä opintopaikoista. Kun monellekaan näiltä opintolinjoilta valmistuneille ei oikeastaan ole mitään tarvetta, näitä varten perustetaan toinen toisataan turhempia virkoja valtionhallintoon.

Juristeja toki tarvitaan, mutta oikeustieteellisessä ongelmana on se, että opettajakunta varsinkin tietyillä juridiikan alueilla on demlalaisia ja sen tuloksena oikeuskäytäntö on politisoitunut.

Oikeus-, valtio- ja yhteiskuntatieteissä nykyinen opettajakunta on vahvasti vanhojen taistolaisten ( nykyisten vihreiden) miehittämää.  Heidän vaikutuksestaan tämä suuntaus jatkuu ja vahvistuu.

[no future]

Perustuuko tuo väite historiantutkimuksen haitallisuudesta nyt johonkin maalaisjärjellä pärjää ja kyllä kansa tietää -ajatelmaan?

[Jorma M.]

Vaimo tuossa vieressä parahtaa (hum. kand.) että "tietenkin se on turhaa". Itse komppaan.

[guest8096]

Filosofit voisivat miettiä, onko filosofia turhaa.

Oikeasti: monet ongelmat tieteissä nykyään saattavat johtua liian vähäisestä filosofian määrästä.

[siviilitarkkailija]

Humanistinen koulutus, sikäli kun se on puolueetonta, valmis vaihtamaan näkemyksiä sekä hyväksymään vastakkaisia mielipiteitä ja niiden julkaisua on perusteltua ja hyväksyttävää.

Tosiasia on se että vasemmistolainen ja keskustelua kestämätön pölypilviväki on täyttänyt politisoitujen yliopistojen opiskelu- ja opettajapaikat. Erityisesti humanistisella puolella. En tiedä onko tämä "safe space" ajattelu seurausta naisistumisesta kun yliopistot ovat käytännössä naisistuneet aina pimpintutkimuslaitosta myöten. Laitokset ja linjauksensa ovat, jos ei miesvihamielisiä niin ainakin vahvasti vasemmistovihreän propagandan läpitunkemia. Mok tämän hyvin summasi.

Kysymys kuuluu: tarvitseeko veronmaksajien kuten suomalaisten kustantaa itselleen haitallista ja kallista monikulttuuriväkivaltaa ja holtitonta maahanmuuttoa edistävää akateemista laitostumista?  Onko tämä oikein?

Ei ja ei.

Täällä on muutama humanisti joka on saanut minut ajattelemaan humanistisen koulutuksen todellista vaativuutta ja raskautta. Luulen ymmärtäväni hieman kuinka vaativaa se lopulta on kun se tehdään rehellisesti ja aidosti. En kykene näkemään että sen enempää ämpäriyliopisto kuin juuri sinne päässeet voisivat rehellisesti ja aidosti oppia humanistisen tieteenalan vaatimuksia veronmaksajien piikkiin.

Vasta kun ihminen pystyy itse maksamaan opintonsa, hän on valmis humanistiksi. Eläkeläisten ruokia, päiväkodin hoitoa ja poliisin virkarahoja syövä verovaroin opettava professori ei voi opettaa eikä verovaroin koulua käyvä humanistiopiskelija oppia mitään humanistista.

Oikeasti elämä on äärimmäisen kovaa mutta oikeaa. Humanistinen koulutus on päiväuni miten voisi olla jos. Siksi vain itse koulutuksensa maksava ihminen voi olla humanisti. Verovaroin opettava ja opiskeleva ovat vain huijareita ja valehtelijoita.

[guest11919]

Olen opiskellut yliopistossa ainakin seitsemästä aineesta jonkin verran* opintoja, ja arvelen kaiken olleen turhaa sikäli, että mikään siitä ei taida pitää paikkaansa   

*) vaihtelevia määriä muutamasta opintoviikosta kymmeniin

[Paawo]

Tiede ei koskaan ja missään oloissa ole turhaa.
Tieteellä politiikan tekeminen sitä vastoin on äärimmäisen tuhoisaa tieteelle ja ajan kanssa myös tiedettä tällä tavoin raiskaavalle politiikalle.

On lyhytnäköistä luulla tiedettä ja tieteentekijää ympäröivästä yhteiskunnasta riippumattomaksi. Ihannevaltiossa näin voisi ollakin mutta löysälle marksille haisevassa mädätetyssä todellisuudessamme ei.

[Dick Ursby]

Ilmainen koulutus aloille joilla ei voi työllistyä on tietysti turhaa. Joku etnomusikologia on harrastus, samoin kehitysmaan ja oman vitun tutkimus. Näitä voisi kouluttaa vaikka yhden tilalle aina kun yksi tutkija kuolee tai menee oikeisiin töihin. Jos vaikka koneen säätiö maksaisi, mutta ei veroista.

Ongelma onkin löytää koulutustie joka mahdollistaisi laajat työllistymismahdollisuudet aloille joilla ei vaadita erityisiä taitoja tai asiantuntijuutta. Tekniikka, lääketiede ja muu kova tiede ovat asiantuntija-aloja, samoin pitkää harjaantumista vaativat alat kuten kielet, kääntäminen, ja kyllä oikeustiedekin. Mainitut arkeologiat, paleontogiat, antropologiat yms kaikki syventävät ja lisäävät  tietoamme, ja sen pitää olla arvo an sich. Sama koskee tähtitiedettä ja montaa muuta alaa joita en nyt keksi mainita.

Valtsika, kv-politiikka, yhteiskuntatieteet laajemminkin, samoin kuin kaikki ihmisoikeuksiin keskittyvä ja muutkin nenänkaivuutieteet ja kasvavassa määrin kasvatus"tiede" ovat hataria oppirakenteita, epäjumalien ja kulttien hallussa. Keskeisen tiedon saa jo pääsykoekirjoista tai lukemalla vaikka päivän lehtiä kriittisesti. Kaikki sen päälle on mutua, hatusta vedettyä diipadaapaa ja agendavetoista sosiaalista insinööritiedettä. Juuri yhteiskuntatieteet ovat olemassa vain perustellakseen oman olemassaolonsa, ja pedatakseen tietä valtaan ihmisille joilla ei ole asiantuntijuuteen taitoja tai kykyjä.

Ongelma onkin siinä että ei-mihinkään valmistavilla tutkinnoilla valmistuu mihin-tahansa. Opettelemalla teorioita ulkoa, toistelemalla iskusanoja ja pyöräyttämällä niistä gradun olet yhtäkkiä pätevä mihin tahansa vastuulliseen ja valtaa antavaan hallintotehtävään. Vaikka "tieteesi" olisi ollut somalin haastatteleminen rasismikokemuksista.

Olisi virhe dumpata kaikki se mikä kuuluu humanistisiin tieteenaloihin. Humanismi on vain nimilappu. Kuollutta kudosta on kaikkialla missä tieto korvataan aatteella, ja sitä löytyy joka tiedekunnasta.

[Kari Kinnunen]

Niin.

Vaikeus onkin siinä että akakoomisuutta ei aina erota akateemisuudesta. Mutta kyllähän noi vituntutkimustaiteet ovat lähinnä puuhastelua pöljille pimuille.

[ÄmTeeAa]

Humanistinen tiede ei ole turhaa, sillä silloin kun se tehdään kunnolla, ei kenellekään jää epäselvyyksiä tuloksista, ja tulokset ovat luotettavia.

Ongelma on siinä, että tutkimusta ei vaan tehdä kunnolla, eikä tässä vaiheessa ole olemassa mikään tekijää mikä pakottaisi tekemään tutkimukset kunnolla. Kunnon tutkimuksen tekeminen siellä suunnalla vaatisi paljon aikaa ja rahaa pohja-aineiston keräämiseen, sekä aatemaailmaansa tutkimuksissa markkinoivien ihmisten potkimisen pellolle. Valitettavasti yliopistojen nykyinen rahoituslinjaus on sellainen, että se painottaa määrää laadun sijasta. Humanististen tieteiden tuloksien heikkoon toistettavuuteen on kiinnitetty huomiota julkisesti jo ainakin 50 vuotta sitten (Feynmann), eikä tilannetta nähdäkseni voi enää korjata tieteenalan sisältä. Paine tapojen korjaamiseen on tultava alan ulkopuolelta.

Tämän vuoksi humanistisilta tieteiltä valmistuvat ihmiset ovat erittäin heikoissa asemissa työmarkkinoilla, sillä koulutus ei ole oikeasti antanut riittävästi eväitä luotettavien tutkimusten tekemiseen. Osallistuin joku aika sitten humanististen tieteiden järjestämään konferenssiin omaan työhöni liittyvässä seikassa, ja silmiinpistävin piirre julkaisuissa oli se, että tutkijat eivät ymmärtäneet käyttämiensä tutkimuslaitteistojen mittausepävarmuutta. Jos fyysikkoja olisi ollut enemmän kuulemassa tuloksia, aika iso osa papereista olisi todennäköisesti ammuttu alas juuri näiden juttujen takia. Sen sijaan sain kyseenalaisen kunnian olla se ikävä tyyppi takapenkiltä, joka kyselee ikäviä kysymyksiä.

Sivusin aihetta jo toisessa ketjussa; henkilökohtaisesti en lopettaisi humanistisiä tieteitä, mutta pudottaisin rahoituksen noin 10 %:iin nykyisestä, ja keskittäisin tutkimuksen vain pariin aiheeseen, kunnes tutkimustulosten luotettavuus saadaan kohdalleen. Tällä hetkellä yliopistojen rahoituksesta luonnontieteelliset ja teknilliset alat saavat noin 25 %, joka alkaa tosissaan näkyä. Myös luonnontieteellisillä ja teknillisillä aloilla näkyy monikulttuurin rapauttava vaikutus; opiskelijoiden välillä on melkoisia eroja, ja olen jo joutunut yrittämään opettaa ihmisiä, jotka eivät minusta yliopistotasolle kuuluneet. Eivät nimittäin olisi päässeet pääsykokeista lävitse, jos olisivat sellaisia joutuneet käymään. Mutta sielläpä sitä ollaan tohtorilinjalla, ja tämä rapauttaa kyllä aika tehokkaasti akateemisen tutkinnon merkitystä edes jonkinlaisena laaduntakeena.

Yhteiskunnasta riippumatonta tutkimusta ei voi tehdä kuin omilla rahoillaan, tämä olisi hyvä kaikkien tiedostaa. Jos yhteiskunta maksaa, silloin yhteiskunnan pitää saada myös jotain hyötyä.

[Outo olio]

Miksi olet lakkauttamassa humanistista tiedekuntaa, kun väitteesi mukaan valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistunut haluaa maahan lisää haittaväestöä ja kun väitteesi mukaan oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet selittävät, miksi raiskaajille pitää antaa tuomio asteikon alapäästä. Eikö johdonmukaisempaa olisi vaatia valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekuntien lakkauttamista mainitsemillasi perusteilla?

www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tiedekunnat-ja-yksikot#section-2463

Kritiikkini meni siis väärään osoitteeseen, myönnän tämän ja otan sen tuolta osin takaisin. Alkuperäinen ajatukseni oli että yliopistossa on juttuja joiden lakkauttamista voitaisiin oikeasti kokeilla, koska voi olla että haittaa ei aiheutuisikaan. Tästä olen edelleen samaa mieltä.

[kelloseppä]

Humanistinen tiede ei ole turhaa, sillä silloin kun se tehdään kunnolla, ei kenellekään jää epäselvyyksiä tuloksista, ja tulokset ovat luotettavia.

Ongelma on siinä, että tutkimusta ei vaan tehdä kunnolla, eikä tässä vaiheessa ole olemassa mikään tekijää mikä pakottaisi tekemään tutkimukset kunnolla. Kunnon tutkimuksen tekeminen siellä suunnalla vaatisi paljon aikaa ja rahaa pohja-aineiston keräämiseen, sekä aatemaailmaansa tutkimuksissa markkinoivien ihmisten potkimisen pellolle. Valitettavasti yliopistojen nykyinen rahoituslinjaus on sellainen, että se painottaa määrää laadun sijasta. Humanististen tieteiden tuloksien heikkoon toistettavuuteen on kiinnitetty huomiota julkisesti jo ainakin 50 vuotta sitten (Feynmann), eikä tilannetta nähdäkseni voi enää korjata tieteenalan sisältä. Paine tapojen korjaamiseen on tultava alan ulkopuolelta.

Tämän vuoksi humanistisilta tieteiltä valmistuvat ihmiset ovat erittäin heikoissa asemissa työmarkkinoilla, sillä koulutus ei ole oikeasti antanut riittävästi eväitä luotettavien tutkimusten tekemiseen. Osallistuin joku aika sitten humanististen tieteiden järjestämään konferenssiin omaan työhöni liittyvässä seikassa, ja silmiinpistävin piirre julkaisuissa oli se, että tutkijat eivät ymmärtäneet käyttämiensä tutkimuslaitteistojen mittausepävarmuutta. Jos fyysikkoja olisi ollut enemmän kuulemassa tuloksia, aika iso osa papereista olisi todennäköisesti ammuttu alas juuri näiden juttujen takia. Sen sijaan sain kyseenalaisen kunnian olla se ikävä tyyppi takapenkiltä, joka kyselee ikäviä kysymyksiä.

Sivusin aihetta jo toisessa ketjussa; henkilökohtaisesti en lopettaisi humanistisiä tieteitä, mutta pudottaisin rahoituksen noin 10 %:iin nykyisestä, ja keskittäisin tutkimuksen vain pariin aiheeseen, kunnes tutkimustulosten luotettavuus saadaan kohdalleen. Tällä hetkellä yliopistojen rahoituksesta luonnontieteelliset ja teknilliset alat saavat noin 25 %, joka alkaa tosissaan näkyä. Myös luonnontieteellisillä ja teknillisillä aloilla näkyy monikulttuurin rapauttava vaikutus; opiskelijoiden välillä on melkoisia eroja, ja olen jo joutunut yrittämään opettaa ihmisiä, jotka eivät minusta yliopistotasolle kuuluneet. Eivät nimittäin olisi päässeet pääsykokeista lävitse, jos olisivat sellaisia joutuneet käymään. Mutta sielläpä sitä ollaan tohtorilinjalla, ja tämä rapauttaa kyllä aika tehokkaasti akateemisen tutkinnon merkitystä edes jonkinlaisena laaduntakeena.

Yhteiskunnasta riippumatonta tutkimusta ei voi tehdä kuin omilla rahoillaan, tämä olisi hyvä kaikkien tiedostaa. Jos yhteiskunta maksaa, silloin yhteiskunnan pitää saada myös jotain hyötyä.

Paljosta olen nim. ÄmTeeAa:n kanssa samaa mieltä ja paljosta eri mieltä.

Karkeistaen, kärjistäen ja yleistäen kaikkialla on perustutkintoa väsäävien keskimääräinen tieteellinen taso laskenut, mistä syystä puhuisinkin yhtäältä muodollisten pätevyysvaatimusten täyttämiseen tähtäävään peruskoulutukseen ja toisaalta tieteelliseen itsenäiseen työskentelyyn johtavaan peruskoulutukseen. Eriyttäisin nämä osittain toisistaan ehkä siten, että maisterina pääsisi oman alan töihin tutkijatehtävien ulkopuoliseen tehtäviin, lisensiaatin tutkinnon nostaisin kaikille tohtoreiksi haluaville pakolliseksi välitutkinnoksi, jos haluaa tutkijauralle (jos siis nykyisiä nimikkeitä halutaan käyttää).

Toinen suuri muutos olisi professuurien muuttaminen pääsääntöisesti määräaikaisiksi ja jatkoajan myöntämisen arvioinneissä otettaisiin huomioon nykyistä yhä vahvemmin ohjattujen opiskelijoiden ja tutkintojen määrän ohella heidän sijoittumisensa akateemiseen maailmaan. Lisäksi nykyistä enemmän myöntäisin rahoitusta sellaisille professoreille, jotka saavat tuloksia aikaan ohjaamiensa opiskelijoiden kautta mitattuna. Ts. eräänlainen opetukseen keskittyvän tohtorilehtorin ja myös opetukseen keksittyvän professorin kaltainen määräaikainen virka olisi nykyistä selkeämpi vaihtoehto määräaikaisten tohtorilehtori ja ns. tutkimusprofessorien rinnalle.

Tämän lisäksi sekä yliopistojen että julkisen hallinnon korkeimpiin virkoihin edellyttäisin vähintään yhtä esim. viiden vuoden jaksoa yliopistossa työskentelystä vähintään ns. opettajatohtorina tai mielummin myös yhtä viiden vuoden jakoa opettajaprofessorina. Näin vältettäisiin suoraan väitöstilaisuudesta julkisen vallan jonkun ison hiekkalaatikon johtajaksi pääsy, mistä on ollut karmeita esimerkkejä ainakin humanistisella alalla.

Eiköhän kaikkialla olisi syytä kokeilla jotain ylläolevan kaltaista rakenteellista uudistusta yhdessä esim. 80%:n kokonaisrahoituksella nykyisestä, ja katsoa, mistä vastuulliset aloittavat opetus- ja tutkimustoiminnan yliopistosta tulevan rahoituksen karsinnan? Väitän, että esim. humanistisella puolella sukupuolen tutkimukseen kohdistuisi klassista arkeologiaa suuremmat suhteelliset säästöt, puhumattakaan Suomen historian tutkimuksesta. Jos sama uloitettaisiin myös ehdotukseni mukaan kaikkialle, myös fysiikkaan, mikä olisi nim. ÄMTeeAan:n veikkaus suurimmista julkisen rahoituksen turvin toimivista supistuskohteista?

PS

Miksi olet lakkauttamassa humanistista tiedekuntaa, kun väitteesi mukaan valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistunut haluaa maahan lisää haittaväestöä ja kun väitteesi mukaan oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet selittävät, miksi raiskaajille pitää antaa tuomio asteikon alapäästä. Eikö johdonmukaisempaa olisi vaatia valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekuntien lakkauttamista mainitsemillasi perusteilla?

www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tiedekunnat-ja-yksikot#section-2463

Kritiikkini meni siis väärään osoitteeseen, myönnän tämän ja otan sen tuolta osin takaisin. Alkuperäinen ajatukseni oli että yliopistossa on juttuja joiden lakkauttamista voitaisiin oikeasti kokeilla, koska voi olla että haittaa ei aiheutuisikaan. Tästä olen edelleen samaa mieltä.

Ainakin supistamisesta olen aivan samaa mieltä; ehdoin tahdoin en menisi ihan kevyesti mitään aivan lakkauttamaakaan; ainahan varsin toisisijaisiksi koettuja aihepiirejä voidaan yhdistää, päättäköön sitten "lähellä toisiaan olevat" oman prioriteetti järjestyksen. Ehdottamassani malliraakileessa ainakin aito kilpailu supistuvista resursseista muuttuisi sekä avoimemmaksi että selvemmeäksi.

Olen vain itse mm. humanistisen perustutkinnon suorittaneena varsin kyllästynyt, että koko humanistisen tieteiden aihekirjosta otetaan joku aivan toissijainen yksityiskohta maalipensseliksi, jolla sitten maalataan erotuksetta aivan kaikki humanistiset tieteet.

En minäkään esim. maailman synnyn eetteripyörreteoriallaan selittäneen Kauko Niemisen perusteella väitä koko Helsingin oikeustieteellistä kategorisesti hörhölandiaksi.

[Arvoton]

Kandee joo vetää yhteen vaikkapa filologia sosiaali-/sosialistitieteisiin. Yhteiskunta- ja valtiomututieteistä ainakin puolet aloituspaikoista pois. Liiat proffat menkööt vaikkapa siivoamaan baareja.

[no future]

Filologia haiskahtaa kyllä niin vahvasti taloudellisesti ja tieteellisesti tuottamattomalta kulttuurimarksismilta, että vähän pitäisi tarpeellisuuttaan perustella nyt?

[Micke90]

Onhan humanistisella puolella järkeviäkin aloja, mutta ihmettelen silti, mitä ihmettä esim. sukupuoli- ja kehitysmaatutkimus tekevät yliopistossa.  Puhumattakaan uskontotieteestä, eli teologiasta.

[guest8096]

Esimerkiksi yliopiston fysiikan opetus on nollan arvoista roskaa alusta loppuun. Siellä ei tajuta asioista mitään, kun mukana ei ole tarpeeksi filosofiaa.

[JJohannes]

Enpä ole aiemmin mieltänyt oikeustiedettä humanistiseksi.

Oikeustieteessä suurin ongelma on, että siihen väkisin sekoitetaan sosiologiaa, naistutkimusta ym. kamaluuksia.

Oikeustiede, kuten myöskään lääketiede ja taloustiede, eivät ole oikeastaan "tieteitä" lainkaan. Niiden opiskelijat eivät juurikaan opiskele tieteenharjoittamiseen vaan ammatinharjoittamiseen liittyviä sisältöjä. Se, mikä oikeus- ja taloustieteissä on "tieteellistä", liittyy vain ja ainoastaan sosiologiaan, historiaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Oikeastaan näillä aloilla on kaikilla oma tutkimussuuntauksensa, joka käsittelee "oikeustieteellisiä" asioita tuolla alalla: oikeussosiologia (jonka alalaji on kriminologia), oikeushistoria ja oikeusfilosofia/etiikka. Oikeustiede on keinotekoinen oppiala, jonka alla voidaan harjoittaa yhdessä näitä sosiologian, historian ja filosofian alalajeja ja tämän lisäksi keskittyä ammattipätevyyden saavuttamiseen.

Oikeustiede ei tieteenä seiso yksin, koska oikeus sinänsä ei ole mitään olemassaolevaa, toisin kuin yhteiskunta tai maailmanhistorian tapahtumat. Oikeus (kysymys legaliteetista) täytyy aina johtaa jostain (se täytyy legitimisoida), ja on oikeastaan oikeustieteen tehtävä johtaa se. Autoritas, non veritas facit legem.

[JJohannes]

Sivusin aihetta jo toisessa ketjussa; henkilökohtaisesti en lopettaisi humanistisiä tieteitä, mutta pudottaisin rahoituksen noin 10 %:iin nykyisestä, ja keskittäisin tutkimuksen vain pariin aiheeseen, kunnes tutkimustulosten luotettavuus saadaan kohdalleen.

Jos "humanistisiksi" aloiksi lasketaan saksalaisen mallin (Geisteswissenschaften) mukaisesti kaikki sosiologiat ja valtiotieteet ja muut, jotka tosiasiallisesti ovat humanismia vaikka eivät "humanistisesta tiedekunnasta" löydykään, niin ehdotuksesi on totaalisen absurdi.

Jos "humanistisiksi" aloiksi lasketaan ne alat joita Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta löytyy niin mitkä kaksi tai kolme näistä säilyttäisit:

Teoreettinen filosofia
Historia
Estetiikka
Yleinen kirjallisuustiede
Musiikkitiede
Teatteritiede
Elokuvatutkimus
Sukupuolentutkimus
Taidehistoria
Arkeologia
Uskontotiede
Folkloristiikka
Kansatiede
Aasian tutkimus
Afrikan ja Lähi-Idän tutkimus
Alue- ja kulttuurintutkimus
Suomen kieli
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Kotimainen kirjallisuus
Pohjoismainen kirjallisuus
Pohjoismaiset kielet
Lingvistiikka
Englantilainen filologia
Aasian kielet
Afrikan ja Lähi-Idän kielet
Antiikin kielet ja kirjallisuus
Iberoromaaninen filologia
Italialainen filologia
Ranskan kieli ja ranskankielinen kulttuuri
Saksan kieli ja saksankielisten maiden kulttuuri
Slavistiikka ja baltologia
Venäjän kieli ja kirjallisuus

HUOM: Tutkinnonuudistukset ovat totaalisesti sekoittaneet humanistisen tiedekunnan opintorakenteen, mutta periaatteessa jokainen yllämainittu on aine, jota voi opiskella pääaineenaan vaikka virallisesti "pääaine" olisi joku "kulttuurien tutkimus" tms. Täten nähdäkseni jokainen yllämainittu on edelleen edes jossain mielessä itsenäinen "tieteenala" humanistisessa tiedekunnassa. Listalta on karsittu päällekkäisyyksiä tyyliin nordisk språk eli pohjoismaiset kielet hurreille.

Huomautettakoon, että minkä tahansa kielen/kieliryhmän poistaminen lakkauttaisi tuon kielen opetuksen, tulkkauksen ja kääntämisen Suomessa kokonaan.

Taiteidentutkimuksellisten alojen lakkauttaminen todennäköisesti vakavasti vaikeuttaisi ko. alojen kultuurilaitosten toimintaa tai sulkisi nämä kulttuurilaitokset kokonaan.

[siviilitarkkailija]

Suomen kieli,
Kotimainen kirjallisuus
Teoreettinen filosofia

...

Loput saa opiskelijat maksaa itse omasta pussista. Kaikkea muuta voi mennä muualle opiskelemaan pääaineena jos tykkää niistä.

[Micke90]

Jos "humanistisiksi" aloiksi lasketaan ne alat joita Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta löytyy niin mitkä kaksi tai kolme näistä säilyttäisit:
Teoreettinen filosofia
Historia
Estetiikka
Yleinen kirjallisuustiede
Musiikkitiede
Teatteritiede
Elokuvatutkimus
Sukupuolentutkimus
Taidehistoria
Arkeologia
Uskontotiede
Folkloristiikka
Kansatiede
Aasian tutkimus
Afrikan ja Lähi-Idän tutkimus
Alue- ja kulttuurintutkimus
Suomen kieli
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Kotimainen kirjallisuus
Pohjoismainen kirjallisuus
Pohjoismaiset kielet
Lingvistiikka
Englantilainen filologia
Aasian kielet
Afrikan ja Lähi-Idän kielet
Antiikin kielet ja kirjallisuus
Iberoromaaninen filologia
Italialainen filologia
Ranskan kieli ja ranskankielinen kulttuuri
Saksan kieli ja saksankielisten maiden kulttuuri
Slavistiikka ja baltologia
Venäjän kieli ja kirjallisuus

Tummennetut säilyttäisin ja loput poistaisin tai yhdistäisin muihin.

Mutta oikeasti: Musiikkitiede? Teatteritiede? Elokuvatutkimus? 

[JJohannes]

Suomen kieli,
Kotimainen kirjallisuus
Teoreettinen filosofia

Eli lopettaisit kaiken kielten opiskelun, mukaanlukien englannin kielen, Suomen kouluista? Lopettaisit myöskin vieraskielisen kirjallisuuden kääntämisen ja kaiken tulkkauksen yms.? Ja kaiken suomalaisen historian ja kansanperinteen tutkimuksen?

Historia
Arkeologia
Suomen kieli

Tummennetut säilyttäisin ja loput poistaisin tai yhdistäisin muihin.

Mutta oikeasti: Musiikkitiede? Teatteritiede? Elokuvatutkimus? 

Oletko tullut ajatelleeksi, että Kansallisoopperat ja Kansallisteatterit jne. eivät taida pyöriä ihan jonkun tradenomien voimin? Tai mitkään musiikin ja teatteritaiteen laitokset Suomessa. Elokuvatutkimuksen ainoa meriitti on kieltämättä lähinnä tuottaa kipakoita elokuvakritiikkejä lehtiin ja tarjota silloin tällöin joku tyyppi apurahatoimikuntaan istumaan.

[Micke90]

Malliesimerkki akateemisesta tyhmyydestä: Professori ei tiennyt Australian olevan valtio

Sosiologiaa opiskeleva Ashley Arnold oli saanut yliopistolta tehtäväksi vertailla USA:n sosiaalisia normeja jonkun toisen maan vastaaviin. Arnold vertaili harjoitustyössään sitä, miten Yhdysvalloissa ja Australiassa käytetään sosiaalista mediaa.

Southern New Hampshire Universityssä opiskeleva Arnold palautti harjoitustyönsä. Professori hylkäsi esseen. Perusteluna oli se, että Australia ei ole valtio, se on maanosa.

- Aluksi luulin, että kyseessä on vitsi, tämä ei voi olla totta, kertoo Arnold Buzzfeedille.

Arnold kirjoitti professorille, joka on väitellyt tohtori, että voisiko tämä arvostella uudestaan hänen esseensä.

Yliopistohan tunnetusti vahvistaa kaikkia henkilön ominaisuuksia, myös tyhmyyttä. 

[Ernst]

Suomen kieli,
Kotimainen kirjallisuus
Teoreettinen filosofia

...

Loput saa opiskelijat maksaa itse omasta pussista. Kaikkea muuta voi mennä muualle opiskelemaan pääaineena jos tykkää niistä.

Onko täällä menossa jokin kilpailu siitä, kuka korkeakouluopetusta ja tieteellistä tutkimusta vähiten tunteva tekee älyttömimmän ehdotuksen?

Oikeesti nuivat!  Tämä alkaa muistuttaa daeshin roskajoukkoa tuhoamassa kulttuuriaarteita, kun eivät niiden päälle itse ymmärrä.

Hommaforumille piipahtava saattaa saada näistä kuningasideoista hiukan ajatuksia hommalaisten kulttuuri- ja opetusministeriön toimialaan liittyvistä tavoitteista

[Micke90]

Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että kaikkinainen sukupuolitutkimus on turhaa.

[siviilitarkkailija]

Syy miksi valintani oli mitä oli, on se että humanistista valhetta mainostava voi lukea loppuun mitä kirjoitin eikä keksiä omiaan että muka lopettaisin jotain. Minä en estä ketään mistään...

Loput saa opiskelijat maksaa itse omasta pussista. Kaikkea muuta voi mennä muualle opiskelemaan pääaineena jos tykkää niistä.

Missä vaiheessa tässä sanotaan että lopetan mitään? Häh? Mitä on muka kielletty? Rahoituksen saa opiskelijat järjestää itse ihan niin kuin maailmassa kuuluu. Jos heillä on kova kiinnostus noihin aiheisiin, siitä vaan keräämään rahaa. Suomessa opiskellaan suomea ja suomalaisten kirjallisuutta. Sitä ei muualla ole.

Minun "maksa itse" teoreettinen filosofia on seurausta arjen vähemmän teoreettisesta elämästä jossa aika harvalla on varaa tehdä kivoja juttuja kuten puuhastella.

Jenkkien proffat on aivan oma lukunsa. Niiden kanssa pitäisi olla varovainen kun siellä on jos vaikka minkälaisia akateemisia proffasukankuluttajia ja vielä aivan paskoja yliopistoja hyvien yliopistojen lisäksi. Mutta huom siellä opiskelijat maksaa. Maksaa ja paljon. Tai tässä tapauksessa maksoi tuhat dollaria...joka ystävällisesti palautettiin takaisin opiskelijalle.

Raha toimii, jos ei hyvänä niin ainakin parhaana ohjausmekanismina. Kun maksaa opiskelusta itse, syntyy motivaatio ja laatuvaatimukset. Suomessa niitä ei ole. Siksi mm yliopistoissa opiskelee luvattoman paljon väkeä joka sinne ei kuulu eikä kukaan viitsi tai halua puuttua asiaan koska rasismi ja monikulttuurisaatana. Jenkeissä sentään saa aikaan äläkän. Suomessa ei.

[Paju]

Enpä ole aiemmin mieltänyt oikeustiedettä humanistiseksi.

Oikeustieteessä suurin ongelma on, että siihen väkisin sekoitetaan sosiologiaa, naistutkimusta ym. kamaluuksia.

Oikeustiede, kuten myöskään lääketiede ja taloustiede, eivät ole oikeastaan "tieteitä" lainkaan. Niiden opiskelijat eivät juurikaan opiskele tieteenharjoittamiseen vaan ammatinharjoittamiseen liittyviä sisältöjä. Se, mikä oikeus- ja taloustieteissä on "tieteellistä", liittyy vain ja ainoastaan sosiologiaan, historiaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Oikeastaan näillä aloilla on kaikilla oma tutkimussuuntauksensa, joka käsittelee "oikeustieteellisiä" asioita tuolla alalla: oikeussosiologia (jonka alalaji on kriminologia), oikeushistoria ja oikeusfilosofia/etiikka. Oikeustiede on keinotekoinen oppiala, jonka alla voidaan harjoittaa yhdessä näitä sosiologian, historian ja filosofian alalajeja ja tämän lisäksi keskittyä ammattipätevyyden saavuttamiseen.

Oikeustiede ei tieteenä seiso yksin, koska oikeus sinänsä ei ole mitään olemassaolevaa, toisin kuin yhteiskunta tai maailmanhistorian tapahtumat. Oikeus (kysymys legaliteetista) täytyy aina johtaa jostain (se täytyy legitimisoida), ja on oikeastaan oikeustieteen tehtävä johtaa se. Autoritas, non veritas facit legem.

Iso osa esimerkiksi filologioiden opiskelusta on yhtälailla kielen ja kulttuurin opettelua, jolla ei ole kosketusta tieteentekoon. Sanoisin, että esimerkiksi oikikseen verrattuna opiskelu on koulumaista ja hyvin konkreettisesti tulevaan ammattiin valmentavaa: ääntämisharjoituksia, käännösharjoituksia, kieliopin kertaamista ja syventävämistä, kulttuuriin - etenkin kaunokirjallisuuteen - tutustumista.

Oikiksessa useampi professori pohtii ääneen oikeustieteen tieteellisyyttä. Lainopin ydintehtävä on tutkia ja systematisoida oikeusnormeja. Metodologian huteruus taitaa olla kompastuskivi. Kuitenkaan oikis ei ole ammattiin valmentava law school, joskin viime vuosina on pyritty lisäämään ammatillisia käytännön kursseja.

Noin yleisellä tasolla kiinnostaisi, kuinka suuri osa yliopistoista valmistuvista sijoittuu tehtäviin, joissa ei tarvita akateemista osaamista sanan varsinaisessa merkityksessä. Siis opettajiksi, kääntäjiksi, yleishallintoon jopa oman alan ulkopuolelle jne.

Näkisin, että yliopistoilla on kaksoistehtävä toisaalta tutkimuksen saralla ja toisaalta tuottaa työelämään perusammattilaisia. Iso osa fysiikan tai historian maistereista on ammatiltaan aineenopettaja, ei tutkijoita. Tässä ketjussa puhutaan päällekkäin molemmista. Osa kysyy, onko esimerkiksi naistutkimuksen tekeminen perusteltua, osa korostaa juuri opettajankoulutusta.

[kelloseppä]

....

Onko täällä menossa jokin kilpailu siitä, kuka korkeakouluopetusta ja tieteellistä tutkimusta vähiten tunteva tekee älyttömimmän ehdotuksen?

Oikeesti nuivat!  Tämä alkaa muistuttaa daeshin roskajoukkoa tuhoamassa kulttuuriaarteita, kun eivät niiden päälle itse ymmärrä.

Hommaforumille piipahtava saattaa saada näistä kuningasideoista hiukan ajatuksia hommalaisten kulttuuri- ja opetusministeriön toimialaan liittyvistä tavoitteista

Eikö olekin valaiseva kokemus, kun maahanmuuttopolitiikassa yelisesti ottaen sangen järjevät suomalaiset nuivat sortuvat laajoin joukoin järjettömyyksiin jossakin toisessa aihepiirissä? Tämä sokeus on eräs suurimpia syitä siihen, miksi nuivista ei voi tulla varteenotettavaa poliittista voimaa Suomessa. Suomelaiset nuivat tarjoavat vain yhdelle osalle ihmisen ihmisyyttä ravintoa ja näännyttävät nälkään toisen osan. Menkää nuivat Unkariin, Puolaan tai Balkanille, niin näette miten läheinen suhde monilla sikäläisillä humanistisen alan raskaan sarjan toimijoilla on sikäläiseen nuivaan kansallismieliseen politiikkaan. Siksi siellä ollaan niin, nim. J. Lannan haamun sanoin, wäkewiä.

[duc]

Minun mielestäni on hienoa, että Suomessa ja tälläkin forumilla on monien tiedealojen väkeä, kuten myös väkeä akatemian ulkopuolelta. Kaikkia näkemyksiä tarvitaan yhteiskunnassa, myös minun opiskelemaani teologiaa ja uskontotiedettä, vaikka ne eivät kovin arvostettua aina olekaan. Ennen valistusaikaa teologia oli tieteen kuningatar, jota opiskelemaan pääsi vasta alempien tieteiden tutkinnon suoritettuaan. Arvostus on kääntynyt päälaelleen, ymmärrettävistä syistä. Eksaktit luonnontieteet ovat vääjäämättä vakuuttaneet selitysvoimallaan monet aiemmin teologian selittämät ilmiöt kuten elämän synnyn. Laura Huhtasaari joutui naurunalaiseksi, kun hän julkisesti epäili luonnonevoluutiota. Erityisesti tekniset tieteet jyräävät arvostuksen kärjessä. Siltainsinööriksi ei tietenkään palkata uskontotieteilijää, mutta uskonnollisuuden asiantuntijana kuunnellaan insinööriä, kuten pääministeri Juha Sipilää, siinä missä minua, Sipilää vielä monin verroin enemmän. Kysehän on vain mielipiteistä, eikö vain?

Moni opiskelee uskontoja yliopiston ulkopuolella, mutta harvoin sen tavoitteena lienee oppia vertailemaan (engl. compare) niitä, mikä on uskontotieteen perusajatus. Puurojen ja vellien erottelu on helpompaa ja toisaalta osaa myös nähdä harmaan sävyjä mustan ja valkoisen väliltä, kun perustiedot alalta ovat selviä. Perse edellä on vaikea kiivetä puuhun. Toisinaan hyvin perusteltu ja dokumentoitu argumentaatio on turhaa, kun kuulijat vakuuttaa vain keskustelukumppanin samanmielisyys. Asiantuntijaksi ei valitettavasti tule tutkintotodistuksella vaan osaamisella. Se edellyttää elinikäistä työtä pätevyyden eteen ja itsekritiikkiä alalla kuin alalla, ehkä teologeilta ja uskontotieteilijöiltä kaikkein eniten.

[Ernst]

....

Onko täällä menossa jokin kilpailu siitä, kuka korkeakouluopetusta ja tieteellistä tutkimusta vähiten tunteva tekee älyttömimmän ehdotuksen?

Oikeesti nuivat!  Tämä alkaa muistuttaa daeshin roskajoukkoa tuhoamassa kulttuuriaarteita, kun eivät niiden päälle itse ymmärrä.

Hommaforumille piipahtava saattaa saada näistä kuningasideoista hiukan ajatuksia hommalaisten kulttuuri- ja opetusministeriön toimialaan liittyvistä tavoitteista

Eikö olekin valaiseva kokemus, kun maahanmuuttopolitiikassa yelisesti ottaen sangen järjevät suomalaiset nuivat sortuvat laajoin joukoin järjettömyyksiin jossakin toisessa aihepiirissä?

Kokemus on ns. hätkähdyttävä.