Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Lalli IsoTalo]

Sillä olisi suora vaikutus talouteen ja huoltosuhteeseen. Tämäkin konkretisoitui omalla kohdallani kesällä, kun päädyin sydänvian takia sairaalaan. Hoito onnistui erinomaisesti, ja ammattilaiset kautta linjan olivat sekä erittäin osaavia että mukavia. Nimien perusteella koko hoitoketjun hoitajista ja lääkäreistä noin puolet oli taustaltaan muita kuin kantasuomalaisia.

Atte Harjanne kävi YHDEN kerran sairaalassa. Kävin viemässä edesmennyttä äitiäni toistakymentä kertaa sairaalassa ja/tai terveyskeskuksessa. Odotushuoneessa yli 3/4 oli AINA ei-suomalaisia.  (Puolet ulkonäön mukaan, loput puolikkaasta kielitaidon perusteella.)

Emme tarvitsisi ulkomaalaista terveydenhoitohenkilökuntaa, jos meillä ei olisi ulkomailta tulleita potilaita.

Meillä ei ole tarvetta terveydenhoidon ammattilaisista.

Meillä on ylitarjontaa serkusavioliittojen debiileistä hedelmistä. Ja meillä on ylitarjontaa idiooteista poliitikoista, jotka luukuttavat hyvinvointimme hedelmät islamisteille.

Piti sitten nämäkin ajat omin silmin todistaa.

[Golimar]

Saastaiset Suomeen tunkeutujien ilkitöitä pimittävät petturit taas vauhdissa.

Video rajusta välikohtauksesta koulun pihalla leviää somessa – nuorilla veitset käsissään
Poliisi selvittää vaasalaiskoulun alueella kuvattua väkivaltaista nujakkaa. Koulun rehtorin mukaan tapaus ei liity alakoulun oppilaisiin.

X

Sosiaalisessa mediassa kiertää kuohuttava video, jossa yli kymmenen nuorukaisen joukko on kokoontunut Vaasassa sijaitsevan koulun pihalle väkivaltaisissa merkeissä.

X

IS on nähnyt tapahtuneesta alle minuutin mittaisen videon. Väkivaltatilanne on kuvattu Huutoniemen koululla. Kyseessä on suomenkielinen alakoulu, jossa opiskelee 1.–6.-luokkalaisia.

Huutoniemen koulun rehtori Annikki Uusipaavalniemi kertoo koulun olevan tietoinen videosta. Rehtori sai tapahtumista tiedon tiistaina aamupäivällä. Uusipaavalniemen mukaan videolla ei esiinny koulun oppilaita, vaan kyse on vanhemmista nuorista.

– Ei ole meidän koulun ikäluokkaa siinä ollenkaan.

Rehtorin mukaan nujakka on kuvattu koulun henkilökunnan parkkialueella, ei varsinaisella välituntipihalla.

– Tämä ei liity kouluun. On sattumaa, että tällainen nuorten välienselvittely on tapahtunut koulun alueella, koulupäivän ulkopuolella. Meidän tietoomme ei ole tullut mitään sellaista, mikä vaikuttaisi koulun toimintaan, rehtori sanoo.

Hänen mukaansa koulunkäyntiä jatketaan aivan normaalisti perusturvallisuusasiat huomioiden.

X

Esitutkinta on vielä täysin alkutekijöissä. Poliisilla ei ole tiedossa, millaisia motiiveja nujakan taustalla on ja miksi nuorisojoukko kokoontui pihalle rähinöimään.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010673986.html

https://i.ylilauta.org/3c/2d/3c2d55a5bee2ae5b.mp4

https://ylilauta.org/satunnainen/27ln9u

[Golimar]

X

Suurin ongelma nykypäivän kouluissa on levottomuus.

Tätä mieltä on vuosien ajan sijaisuuksia pääkaupunkiseudun alakouluissa tehnyt opettaja Jari Laakso.

– Oppilaita ei kiinnosta mikään ja väkivaltaa on älyttömän paljon. Toisen kunnioitus on täysin olematonta, kaikki tekevät ihan mitä huvittaa.

X

Syömään mennessä etuillaan jonossa. Ruokalassa lautasille ammennetaan suuri määrä nugetteja tai lihapullia, niin isoja annoksia, ettei aikuinenkaan niitä jaksaisi syödä. Lisukkeet jätetään ottamatta tyystin. Ylimääräinen ruoka viskotaan roskiin. Ruokalassa raikuu huuto, Jari Laakso kuvailee alakoulujen arkea.

– Olen tehnyt satoja keikkoja. Viime vuoden lopulla aloin miettiä, onko tässä järkeä, kun aina tulee paha mieli, Laakso sanoo.

X

Meteli kouluissa on välillä niin kova, että opettajia voi nähdä kuulosuojaimet päässä, Laakso sanoo. Levottomien alakoululuokkien seuraaminen on surullista.

– Pelottaa katsoa, kuinka helposti nyrkit alkavat heilua. Nykykuvasta näkyy, mihin tilanne menee, kun nuorista tulee täysi-ikäisiä.

Laakson mielestä ongelmia aiheuttavia tekijöitä ovat avoimet luokkatilat, suuret luokkakoot ja maahanmuutto.

– En halua takertua maahanmuuttoon, mutta kouluissa on niin paljon eri kansalaisuuksia. Olen sijaistanut luokissa, joissa esiteltyäni itseni kukaan ei ole sanonut mitään. Olen tajunnut, ettei kukaan puhu suomea – tai edes englantia, Laakso kertoo.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010672912.html

https://vimeo.com/653230408

https://vimeo.com/740430204

[sakarit]

Vaasan Huutoniemen koulun rehtori Annikki Uusipaavalniemi kommentoi osuvasti koulun pihalla tapahtunutta puukkotappelua.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010673986.html

Uusipaavalniemi toivoo, että huoltajat keskustelisivat lastensa kanssa, jotta tapaus ei herättäisi heissä turhaa pelkoa

Nimenomaan, lapset eivät varmaankaan turhaan pelkää ulkomaalaisten puukottajien riehumista koululla, vaan pelkäävät täysin aiheesta. Ja kyllä, huoltajien tulee neuvoa lapsia välttämään ja omaavan terveen pelon tuota tummaa sakkia kohtaan.

[Golimar]

Nykyään pääsee ekonomiksi jos on seinähullu.

Ekonomit: Maahanmuuton kasvattaminen toisi Suomeen miljardien hyödyt
Järjestön jäsenten mukaan työelämässä on rasismia ja Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Kauppatieteilijöitä edustava Suomen Ekonomit ehdottaa maahanmuuton reipasta kasvattamista. Samoilla linjoilla on muun muassa EK.

X

Suomen Ekonomien mielestä nettomaahanmuuton tulisi olla 50 000–60 000 henkeä, josta työperäistä maahanmuuttoa voisi olla 45 000 ja opiskelijoita 15 000.

X

Järjestö arvioi, että työperäisen nettomaahanmuuton kasvu noin 60 000:een pienentäisi kestävyysvajetta 5–6 miljardilla eurolla.

Se myös pienentäisi työeläkemaksujen osuutta palkasta, vähentäisi asuntojen hinnan laskua kun useampia alue pysyisi elinvoimaisena, lisäisi lähipalveluiden saatavuutta ja parantaisi palkkoja yritysten tuottavuuden ja liikevaihtojen kasvaessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön 2022 tekemän raportin mukaan peräti 81 000 yksityisen sektorin työpaikkaa jäi syntymättä työvoimapulan vuoksi.

X

Ekonomit toivovat myös strategiaa, jolle kehitetään työn perässä Suomeen muuttaneiden jäämistä Suomeen ja Suomen vetovoiman lisäämistä.

Yksi tekijä voisi olla rasismin kitkeminen työmarkkinoilta.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/99384309-0f6e-415b-b8bd-5ff146e36784

[Lalli IsoTalo]

Nykyään pääsee ekonomiksi jos on seinähullu.

Heh. Vuonna 1983 rehtori sanoi tervetuliaispuheessa, että vuonna 1973 tms. opiskelijoista 40% äänesti kommunisteja opiskelijavaaleissa.

Seinähulluus ei ole uusi keksintö.

[DuPont]

Ekonomeista muuten Matti Viren ei noin sano, mutta hänhän on vain emeritusprofessori.
https://x.com/viren_matti
Tuota ehkä kantsii seurata!

[DuPont]

Vaasan Huutoniemen koulun rehtori Annikki Uusipaavalniemi kommentoi osuvasti koulun pihalla tapahtunutta puukkotappelua.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010673986.html

Uusipaavalniemi toivoo, että huoltajat keskustelisivat lastensa kanssa, jotta tapaus ei herättäisi heissä turhaa pelkoa

Nimenomaan, lapset eivät varmaankaan turhaan pelkää ulkomaalaisten puukottajien riehumista koululla, vaan pelkäävät täysin aiheesta. Ja kyllä, huoltajien tulee neuvoa lapsia välttämään ja omaavan terveen pelon tuota tummaa sakkia kohtaan.

Rehtorin mukaan koulu lähettää huoltajille yleisluontoisen tiedotteen asiasta. Uusipaavalniemi toivoo, että huoltajat keskustelisivat lastensa kanssa, jotta tapaus ei herättäisi heissä turhaa pelkoa.

Pahoin pelkään, että pelkoa on jo syntynyt...

[Uuno Nuivanen]

Mitenkähän nuo aiotaan asuttaa ja elättää? 

Ennuste: Näin maahanmuutto vaikuttaa Suomen väkilukuun – yhdessä skenaariossa kuuden miljoonan raja lähellä

Suomi kohtaa merkittäviä demografisia muutoksia lähitulevaisuudessa. Vanhusten määrä kasvaa samalla kun peruskouluikäisten määrä vähenee.

Maahanmuuton taso määrittää Suomen väestökehityksen tulevaisuutta, ennakoi konsulttiyritys MDI tuoreessa väestöennusteessaan.

Suomi kohtaa suuria demografisia muutoksia seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, kertoo MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.

Vuoteen 2030 mennessä peruskoululaisten määrä vähenee noin 80 000:lla.

– Lasten määrä laskee samaan aikaan, kun vanhusten määrä kasvaa. Tämä on muutos, johon ei voi oikein enää vaikuttaa. Kysymys on, onko Suomessa aktiivi-ikäistä väestöä vastaamassa näihin haasteisiin.

Suomi tarvitsee MDI:n mukaan tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän muuttovoittoja ulkomailta. Muuten Suomen väkiluku lähtee laskuun, sillä ennusteen mukaan kuolleiden määrä tulee olemaan syntyneiden määrää suurempi.

– Voisi sanoa, että on helpompi nähdä korkeamman maahanmuuton tuovan parempia edellytyksiä kansantaloudelle. Kasvava palveluntarve on suuri haaste. Jo nyt on pulaa työvoimasta sote-sektorilla, Aro sanoo.

Koska maahanmuuttoon liittyy epävarmuutta, MDI on mallintanut väestöennusteessa Suomeen tulevaa maahanmuuttoa neljällä eri skenaariolla.

MDI:n mukaan kaikki skenaariot ovat realistisia, sillä ne perustuvat 2010- ja 2020-luvuilla jo nähtyihin muuttovoiton tasoihin.

Perusura-skenaariossa oletetaan, että maahanmuuton taso laskee hieman parin viime vuoden huipusta, mutta jää yhä melko korkealle tasolle. Skenaariossa Suomen väestökasvu olisi hillittyä. Vuonna 2040 Suomessa asuisi noin 5,75 miljoonaa ihmistä.

Korkean maahanmuuton skenaariossa maahanmuuton oletetaan säilyvän korkealla tasolla ennustejakson ajan. Suomen väkiluku lähestyisi vuonna 2040 kuutta miljoonaa ihmistä. ...

Muuten sitä tavallista, rasismi mukaanlukien. 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010688467.html

[Roope]

Maahanmuuton taso määrittää Suomen väestökehityksen tulevaisuutta, ennakoi konsulttiyritys MDI tuoreessa väestöennusteessaan.

Suomi kohtaa suuria demografisia muutoksia seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, kertoo MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.
...
Suomi tarvitsee MDI:n mukaan tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän muuttovoittoja ulkomailta. Muuten Suomen väkiluku lähtee laskuun, sillä ennusteen mukaan kuolleiden määrä tulee olemaan syntyneiden määrää suurempi.

– Voisi sanoa, että on helpompi nähdä korkeamman maahanmuuton tuovan parempia edellytyksiä kansantaloudelle. Kasvava palveluntarve on suuri haaste. Jo nyt on pulaa työvoimasta sote-sektorilla, Aro sanoo.

Yleensä näissä konsulttiyritys MDI:n Timo Aro (vihr) pelottelemassa, kuinka huonosti käy ilman maahanmuuton kasvattamista.

Porista lähteneellä Rasmus Arolla, 29, on tuomiopäivän profeetan virka – Nyt hän varoittaa koulujen myllerryksestä

Rasmus Aro seurasi isänsä Timo Aron jalanjäljissä samalle alalle väestönkasvun ja muuttoliikkeiden asiantuntijaksi. Työkseen hän rakentaa väestöennusteita, joiden on tarkoitus varoittaa.

Satakunnan Kansa 19.11.2023

[Sakari]

Vaasan Huutoniemen koulun rehtori Annikki Uusipaavalniemi kommentoi osuvasti koulun pihalla tapahtunutta puukkotappelua.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010673986.html

Uusipaavalniemi toivoo, että huoltajat keskustelisivat lastensa kanssa, jotta tapaus ei herättäisi heissä turhaa pelkoa

Nimenomaan, lapset eivät varmaankaan turhaan pelkää ulkomaalaisten puukottajien riehumista koululla, vaan pelkäävät täysin aiheesta. Ja kyllä, huoltajien tulee neuvoa lapsia välttämään ja omaavan terveen pelon tuota tummaa sakkia kohtaan.

Rehtorin mukaan koulu lähettää huoltajille yleisluontoisen tiedotteen asiasta. Uusipaavalniemi toivoo, että huoltajat keskustelisivat lastensa kanssa, jotta tapaus ei herättäisi heissä turhaa pelkoa.

Pahoin pelkään, että pelkoa on jo syntynyt...

Pelko on hyvä asia. Se välittää tietoa vaaroista ja ennakoi mahdollisia vaarallisia juttuja. Intuitio on älykkyyden huippu ja pelko on osa tuota älyä. Pelko aiheuttaa ns. epämiellyttävän olon, mutta näin sen täytyy olla, jotta vältettäisiin vaaraan joutuminen.

On typerää ja likinäköistä koittaa poistaa lapsilta epämiellyttävät tunteet valehtelemalla, vain siksi koska ne tuntuu epämukavilta. Lapset oppivat ei saa tuntea epämiellyttävää oloa, ei saa pelätä ja kumminkin lapset kokevat pelkoa, se aiheuttaa lapselle itsesyytökset "olen erilainen, olen heikko, olen rasisti" kun tunnen tälläisiä tuntemuksia.

Isompana sitten laukeaa tuo paska mt ongelmina ja jatkuvana sovitustyötä omasta kuvitellusta rasismista. Joka konkretisoitua itseinhon ulkoistamisena koskemaan omaa viiteryhmään suomalaisia.

[Roope]

Tutkija Purran kotoutumis­puheista: "Halutaan tehdä Suomesta maa, johon ei haluta"

Hallitus leikkaa liki 60 miljoonaa euroa kotoutumistoiminnasta, jonka edessä on vuodenvaihteessa suuri muutos. Asiantuntija varoittaa, että muutokset voivat johtaa palveluiden entistä suurempaan hajautumiseen.

Helsingin Sanomat 17.9.2024

Idea juuri se, että Suomen ei pitäisi olla houkutteleva niille, jotka tarvitsevat erityisiä kotouttamistoimia.

ONKO maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen kiinni yksilön omasta vastuusta?

Omaa vastuuta korostetaan nyt erityisesti perussuomalaisissa. HS selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten hyvin maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

HS selvitti mitä? Ilmeisesti ei yhtään mitään, vaan kysyi maahanmuutosta palkkaa saavan mielipidettä.

Yksilön oman vastuun korostaminen ja velvoittavuuden lisääminen ei lähtökohtaisesti ole väärin, sanoo Helsingin kaupunginkanslian maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Hän kuitenkin toteaa heti perään, että maahan muuttaneiden ihmisten oman vastuun lisääminen ei kuitenkaan yksinään ole mielekästä.

"Suomi sanoo, että me edellytämme teitä näihin juttuihin osallistumalla tai näitä valmiuksia hankkimalla tekemään oman osuutenne siitä, että te pääsette tähän yhteiskuntaan sisälle. Silloin yhteiskunnan pitää hoitaa oma vastuunsa ja tuottaa palveluita ja antaa tukea, joka tekee osallistumisesta mielekästä ja järkevää", Saukkonen sanoo.

Ei, vaan mielekästä on muuttaa maahanmuuttopolitiikkaa siihen suuntaan, että tullaan toimeen mahdollisimman vähillä toimilla ja erillispalveluilla. Kotouttamistoimien paisuttaminen on osaltaan kertonut maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta. Ei siis esimerkiksi aina vain lisätä tulkkipalveluita ja omankielisiä palveluita vaan tuetaan itsenäistä pärjäämistä tekemällä oppimisesta palkitsevaa (oleskelulupa, kansalaisuus).

Purra on puhunut toistuvasti maahanmuuttopolitiikan "järkevöittämisestä", kun perussuomalaisten toiveesta maahanmuuttajiin käytettäviä rahoja leikataan.

"Kumpikohan on avain integroitumiseen, järkevä maahanmuuttopolitiikka ja yksilön oma vastuu vai vuodesta toiseen kuin kankkulan kaivoon kaadettava kotouttamisraha?" Purra kirjoitti.

Retorinen kysymys.

SAUKKOSEN mukaan asiaa on helpointa ajatella kielikoulutuksen kautta.

Hän pitää yhtenä esimerkkinä lisäyksistä maahanmuuttajien velvollisuuksiin hallitusohjelman kirjausta siitä, että jatkossa myös pysyvän oleskeluluvan saamiseen vaadittaisiin suomen tai ruotsin kielen taito.

Pysyvän oleskeluluvan vaatimuksiin kaavailtavat kiristykset ovat valmistelussa sisäministeriössä, ja hallituksen esitys lakimuutoksesta on tarkoitus antaa ensi kevään istuntokaudella.

Saukkosen mielestä on lähtökohtaisesti oikein ajatella, että Suomessa asuvan ihmisen on tärkeää osata suomea tai ruotsia. Hänen mukaansa yhteiskunnan tulisi kuitenkin silloin tulla asiassa vastaan, ja joko järjestää kielikurssia itse tai ainakin rahoittaa sitä.

"Tässä on nyt se ongelma. Tämä näyttäytyy helposti kiusantekona. Suomi antaa maahanmuuttajille hirmuisen määrän velvoitteita, mutta ei hoida omaa osuuttaan. Tämän minä koen erittäin ongelmallisena."

Ensinnäkin kotouttamiskoulutus on paljon laajempi käsite kuin pelkkä kielikoulutus. Toiseksi, Saukkonen puhuu kuin valtio olisi ajanut kaiken kielikoulutuksen alas, vaikka suomen opiskelu ei ole koskaan ollut niin laajaa ja helppoa kuin nyt.

Lisäksi kielten opetukseen on pätenyt sama kuin muuhunkin kotouttamiskoulutukseen, että siltä ei ole vaadittu laatua ja mitattu tuloksia, jolloin laajentamisesta on tullut itsetarkoitus, kun oppiminen on paremminkin heikentynyt.

Saukkonen kertoo ajattelevansa, että hänen kiusantekona pitämänsä toimet ovat "yhden puolueen" näkökulmasta tarkoituksellista.

"Halutaan tehdä Suomesta maa, johon ei haluta. Siitä näkökulmasta en ihmettele tätä lainkaan. Se on ihan johdonmukaista ja rationaalista. Se, että muut puolueet eivät tunnu olevan lainkaan kiinnostuneita näistä asioista on asia, joka on harmittanut minua vuosi vuodelta enemmän."

On niitä maahanmuuttajia, jotka istuvat käytännössä pakotettuina (esim. kotouttamissuunnitelma) samoilla alkeiskursseilla vuodesta toiseen, mutta eivät opi, ja sitten niitä, jotka eivät istu, mutta oppivat silti muuta kautta. Ensinmainitut ovat alunperinkin väärässä maassa.

SAUKKOSEN mukaan yksittäisten kotoutumistoimien tehokkuuden arvioiminen ei ole helppoa, koska kotoutumiseen liittyy valtavasti sellaisiakin asioita, jotka eivät liity varsinaisiin kotoutumisen edistämistoimiin.

"Siksi on puolestaan helppoa heitellä tästä asiasta yhtä sun toista suuntaan tai toiseen."

Aivan kuten Saukkonen itse heittelee.

Kotouttamistoimien tehokkuuden arvioiminen ei ole helppoa, koska sitä ei haluta tehdä. Määrärahojen ja kotouttamiskoneiston kasvattaminen ovat olleet vuosikymmeniä itseisarvoisia tavoitteita, ei tuloksellisuuden mittaaminen ja vaatiminen.

Saukkosen mukaan Suomesta ja muista maista pidemmällä aikavälillä saadun tiedon perusteella on selvää, että julkisen vallan osallistuminen maahanmuuttajan oman paikan löytämiseen yhteiskunnasta on hyödyllistä toimintaa.

"Sillä lailla tästä asiasta ei pitäisi mielestäni olla erimielisyyttä. Se, millä tavalla ja kenelle [kotoutumistoimintaa] pitäisi tarkkaan ottaen toteuttaa on jo vähän hankalampi asia.

Ehkä, mutta meillä ei ole Suomessa sattuneesta syystä juuri lainkaan tutkittua tietoa, miten toimet vaikuttavat tai ovatko ne tehokkaita. Tuloksellisuutta on tähän asti mitattu ja halutaan koneiston sisällä mitata nimenomaan kotouttamistoimiin myönnetyn rahan määrällä.

Ilmeisesti edelleen ainoa noin 15 vuoden takainen suomalainen tutkimus aiheesta koskee kotouttamissuunnitelman teon hyödyllisyyttä verrattuna siihen, että sellaista ei tehdä. Tällä ei kuitenkaan voi perustella kaikkea sitä, mihin kotouttamisen nimissä nykyisin puuhastellaan.

"Ylipäänsä kunnilla on vaikeuksia näiden palveluiden rahoittamisessa. Kun tässä kohdassa valtio vetäytyy aika isosti omasta vastuustaan ja velvoitteistaan osallistua tähän taakanjakoon, niin se todennäköisesti tuottaa vielä suurempaa vaihtelua kuntien kesken."

Niin pitääkin olla, jotta kunnat ryhtyvät tarkemmin harkitsemaan, millaista maahanmuuttoa ne haluavat edistää.

Ei siis toivottavasti enää niin, että Suomelle taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa kehutaan kunnissa kannattavaksi vain sillä perusteella, että valtio on maksanut maahanmuuttajien kuluja ja ekstraakin, jos kunta on osannut vedättää.

ISOSSA kuvassa suomalainen kotouttamispolitiikka on Saukkosen mukaan ollut pitkään hyvää.

"Meillä on erittäin virheellinen käsitys Suomessa siitä, minkälainen meidän systeemi on ollut, ja onko meidän kotoutumisen edistäminen onnistunut. Järjestelmä on ollut hyvä, ja se on onnistunut suurin piirtein sillä tavalla kun on voitu odottaa."

Mihin tämä Saukkosen käsitys perustuu, kun kotouttamisen tuloksellisuutta ei ole tutkittu Suomessa oikeastaan ollenkaan? Luultavimmin vain mutuun ja siihen, että Saukkosenkin mielestä enemmän käytettyä rahaa ja suurempi koneisto on "hyvä".

Esimerkiksi MIPEXin valtioita vertaava ns. kotouttamisindeksi ei perustu kotouttamisen tuloksellisuuteen vaan lähinnä siihen, kuinka paljon oikeuksia maahanmuuttajilla on. Ruotsi (1.) ja Suomi (2.) ovat olleet vuosikaudet kyseenalaisesti MIPEXin kärjessä muun muassa siksi, että ne käyttävät kotouttamispuuhasteluun enemmän rahaa ja resursseja kuin muut maat, vaikka todelliset tulokset ovat kärkimaa Ruotsissa olleet kamalia.

Hyvästäkin järjestelmästä on Saukkosen mukaan löytynyt pari ongelmaa. Toinen on jo aiemmin mainittu hajanaisuus, toinen taas liian pieni rahoitus.

"Se, että järjestelmään ei ole laitettu tarpeeksi rahaa on johtanut siihen, että palvelujen järjestämisessä on ollut laadullista vaihtelua. Se on ollut lyhytkestoista ja hankevetoista. On tehty epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja esimerkiksi ryhmäkokojen suhteen sen takia, että rahaa ei ole tarpeeksi."

Tähänhän se tiivistyy.

Kaikki toimisi hienosti, eikä maahanmuutto olisi ongelma, jos vain jostain tulisi lisää rahaa loputtomiin.

Sitten ne toiset fiksut esittävät rahoituksen ratkaisuksi vielä enemmän maahanmuuttoa.

[TapsaT]

Kotouttamisesta yritetään taas tehdä näemmä joku taikasana, jolla kaikki maahanmuuton ongelmat muuttuvat hyväksi tai vähintäinkin katoavat. Samalla unohdetaan se että kotouttamistoimiin on edellisten hallitusten aikana hakattu tolkuttomasti rahaa, eikä se ole tilannetta paremmaksi muuttanut, pikemminkin päin vastoin. Vaatteita ryöstetään päältä, raiskaillaan, puukot heiluvat ja tuliaseet puhuvat yhä kiihtyvään tahtiin.

Toki media ja jotkut viranomaiset puolustelevat näitä käsiin räjähtäneitä rikoslukemia ilmoituskynnyksen madaltumisella jo kymmenettä vuotta. Kynnys mahtaakin olla jo kauan sitten tasaiseksi alennettu, mutta kun ei muuta ole, niin tätä käytetään ja ilman mitään näyttöjä tai perusteluja tietenkin.

[Kapseli]

Miksi amerikkaan halutaan? Sehän on modernin länsimaisen yhteiskunnan näkökulmasta yksi huonoimmista vaihtoehdoista kattoon syleskelijöille? Miten sinne vaan virtaa maailmalta osaajaa enemmän kun maa jaksaa ottaa? Vasemmiston logiikka ontuu aina, koska he eivät kykene koeponnistamaan omia ajatuksiaan. Osaaja, joka tuo yhteiskuntaan enemmän kuin sieltä ottaa ei tarvitse tippaakaan kotoutumista. Sellainen on vähintään keskivertoälykäs ja koulutettu, joka osaa löytää oikeille luukuille ja tarvittavan informaation lähteelle ilman, että joku mekkohalaaja pitää isolla liksalla kädestä kiinni. Kotoutumista tarvitsee vain sellaiset ihmiset, joiden hyöty yhteiskunnalle on merkittävästi miinusmerkkinen. Ja kun se kotoutuminen on todistettavasti isommassa kuvassa täysin hukkaan heitettyä resurssia.

Toki kierrellään nyt asiaa. Totuushan on se, että olemme kykenemättömiä kilpailemaan hyödyllisistä ja koulutetuista länsimaalaisista työntekijöistä, joten ainoa toivomme on ottaa C-korista afrikasta ja lähi-idästä ihmisiä, joille on ensimmäisenä opetettava, että älkää juoko vessanpöntöstä. Hurraa! Voihan vee mikä tulevaisuus.

[Lalli IsoTalo]

Kotouttamisesta yritetään taas tehdä näemmä joku taikasana, jolla kaikki maahanmuuton ongelmat muuttuvat hyväksi tai vähintäinkin katoavat. Samalla unohdetaan se että kotouttamistoimiin on edellisten hallitusten aikana hakattu tolkuttomasti rahaa, eikä se ole tilannetta paremmaksi muuttanut, pikemminkin päin vastoin.

Mitä enemmän kotoutetaan, sitä vähemmän kotoutuvat. Mitä enemmän haitoille kaadetaan rahaa, sitä enemmän ne sikailevat. Tämäkin asia tehdään Suomessa väärin päin. Rakkautta annetaan, vaikka rajoja ja pamppua tarvitsevat.

[P]

Juuri seurasin liikennevaloissa pulleaa lähi-idän isää ja hänen perässään laahustavaa täysin huivitettua vaimoa ja koosta päätellen huomattavasti alle kymmenvuotiasta täysin huivitettua tytärtä.

Juu "kotoutuminen". Edes Hamasin valta-alueilla ei uutiskuvien mukaan noin pienten tyttöjen umpeen saavuttaminen ja huivittaminen näytä olevan valtavan yleistä.

Onnea Suomi. Luultavasti joko tyttö jatkaa vain silmät näkyvillä selkeästi ääri-islamilaista eloa veronmaksajien tuella, tai luemme lehdestä "kunniaväkivalta"-tapauksesta, jos ei jatka?

[Jorma M.]

Sitä mukaa kun (haitta)maahanmuutto on ennätyslukemissa niin

- persujen heiveröistäkin toimintaa maalitetaan entistä kovemmin
- yhä useampi taho vaatii haittamaahanmuuton lisäämistä

Tänään mm Kd.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be479355-63ef-4895-b1c9-3b8daa303f26

Puheenjohtajille esitettiin kysymys siitä, tulisiko Suomen sitoutua RKP:n ehdottamaan tavoitteeseen, että nettomaahanmuutossa pyrittäisiin 40 000 vuosittaiseen maahanmuuttajaan.
Kielteisesti suhtautui ehdotukseen vain Riikka Purra. Hallituspuolueiden puheenjohtajista myös Essayah ja Orpo nostivat punaisen, mutta myös vihreän lapun. Kaikki muut näyttivät vihreää lappua ehdotuksen kannatuksen merkiksi.

Kun Suomi hamuaa 40 000 mamua lisää per vuosi, se maksattaa laskun veronmaksajilla. Tuohon lukuun sisältyy tietysti useita muita elätettäviä per nuppi. Samalla, jos ja kun nuo mamut menevät "töihin", niin he syrjäyttävät pysyvästi saman lukuisen määrän suomalaisia työttömiä. Syrjäytettäviä ei tarvitsisi esim opettaa kielen tai tapakulttuurin suhteen eikä maksaa kotoutumiskursseja. Niinpä on helposti todettavissa että kyseessä ei ole työvoiman saaminen vaan väestönvaihdon kanssa toteutettava verovelvollisiin kohdistettava vampirismi sekä Kalergin suunnittelema tummempi rotu.

[Lalli IsoTalo]

^

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be479355-63ef-4895-b1c9-3b8daa303f26

Väestön vaihtamista kannattavat rkp, kokoomus, keskusta, sdp, vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit.

Luulet ehkä vihaavasi maatamme tuhoavia politikkojamme tarpeeksi, mutta ei. Sinä et vihaa heitä läheskään tarpeeksi!

[Lalli IsoTalo]

Sebun meuhkausta europarlamentissa. Miksi Suomeksi?

[tweet]1836127616622793063[/tweet]

[Cassa]

Hyvähän tuo on suomeksi puhua, kun on simultaanitulkit ja korostaa samalla sitä, että elämme Euroopassa, jossa on monia eri kulttuureja ja kieliä.

[Histon]

Ei käynyt YLE:n toimittelijalla mieleen kysyä, että jos kerran omien sanojensa mukaan potkupallon takia tämä Mohammad Suomeen tuli niin miksi vitussa haki (ja sai!) turvapaikan!

https://yle.fi/a/74-20112772

Medo anoi Suomesta 17-vuotiaana turvapaikkaa – hänelle kävi hyvin, mutta tuoreet uutiset pöyristyttävät

Medo arvostelee voimakkaasti henkilöitä, jotka tuovat nuoria pelaajia Suomeen ja jättävät heidät heitteille.
[...]
Mohamed Kamaralla eli Medolla on toisenlainen kokemus. Sierra Leonesta lähtöisin oleva Medo pelasi Suomessa alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa vuonna 2003. Turnauksen jälkeen hän jäi Suomeen ja anoi turvapaikkaa.

Yle Urheilu tapasi nyt 36-vuotiaan Medon. Hän kertoi, että Suomeen pääsy aikoinaan oli hänelle unelman toteutuminen.

– Halusin päästä jonnekin, missä voisin näyttää taitoni jalkapallossa.
[...]
Moni brasilialaispelaajista oli saanut myös ehdotuksia otteluvilpistä. Palloliiton kurinpito käsittelee tällä hetkellä miesten Kakkoseen ja Kolmoseen kohdistuvia ottelumanipulaatioepäilyjä.

– Jos tänne tuodaan pelaajia ja he eivät saa, mitä heidän pitäisi saada, se voi johtaa heidät tekemään tyhmiä asioita. Näiden nuorten pelaajien pitäisi tietää, että se on väärin. Niin ei voi tehdä. Se ei ole hyvä asia sarjalle, tälle maalle tai heille itselleen jalkapalloilijoina.

Medo on itsekin kiinnostunut pelaaja-agentin tehtävistä.

– Ajattelen, että tekisin sitä tulevaisuudessa. Menisin Afrikkaan tai mihin tahansa ja toisin sieltä nuoria pelaajia tänne näyttämään taitojaan.

[ikuturso]

A-Stalkissa telkkarissa mm. Jani Mäkelä ja Veronika Honkasalo keskustelevat kotouttamisbudjetin laskusta.

Mäkelä puhui humanitäärisestä maahanmuutosta, joka ei tue kansantaloutta.

Honkasalo veti hihasta, että Mäkelä ei tunne asiaa. Hän itse tutki yksin tulleita lapsia ja ovat menneet koulut läpi, osaavat kielen täydellisesti, mutta tämä rasistinen yhteiskunta ei tarjoa heille koulutusta vastaavaa työtä. Näin.



Sisäministeriön tms. maahanmuuttojohtaja kertoi, että suomen kieltä opitaan ensin opistossa ja sitten perhe ja muut...

TYÖPAIKALLA, suomea opitaan TYÖPAIKALLA. Miksei Mäkeläkään sano sitä edes vttuillakseen.

Mutta mikään ylläri ei ollut, että Honkasalo tietää kaiken kaiksesta, kun muut eivät tiedä. Honkasalo sanoo, että tämä yhteiskunta estää maahanmuuttajan työllistymisen. Meidän vikaa taas kaikki stna..

-i-

[Roope]

A-Stalkissa telkkarissa mm. Jani Mäkelä ja Veronika Honkasalo keskustelevat kotouttamisbudjetin laskusta.

PS:n Mäkelä väitti A-Talkissa kotouttamisrahojen menevän hukkaan – asiantuntija tyrmäsi välittömästi

Asiantuntijan mukaan kotoutumiseen käytettyä rahaa saadaan takaisin maahanmuuttajien parempana työllisyytenä.

Yle 19.9.2024

Hallitus leikkaa maahanmuuttajien kotouttamisesta 58 miljoonaa euroa. Budjettiin jää näin 442 miljoonaa euroa kotouttamiseen. Samalla kotouttamislakia uudistetaan parhaillaan korostamaan maahantulijan omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä epäili illan A-Talkissa kotouttamiskorvausten järkevyyttä.

– Monesti näissä julkishallinnon hankkeissa, muissakin kuin kotouttamisessa, on sellainen tunne, että palkataan vain hyväpalkkaisia virkailijoita pyörittämään projekteja, jotka eivät loppujen lopuksi tuota yhtään mitään, Mäkelä sanoi.

Aiemmin myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on kuvaillut viestipalvelu X:ssä kotouttamisrahojen menevän "kankkulan kaivoon".

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoi Mäkelän puheenvuoron jälkeen, että Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan kotouttamispalveluilla oli merkittävä positiivinen vaikutus esimerkiksi työllistymiseen.

– Niitä panoksia tulee työllisyytenä takaisin, Hämäläinen kertoi.

Maahanmuuttojohtaja Hämäläinen ei viitannut Matti Sarvimäen tutkimuksen kautta kotouttamistoimiin eli itse kotouttamiseen, vaan pelkkään ns. kotoutumissuunnitelman tekemiseen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo mukaan myös esimerkiksi OECD:n tutkimukset ovat osoittaneet, että kotouttamisinvestoinnit ovat kannattavia.

Honkasalo syytti Mäkelää faktojen puutteesta.

– Toivoisin Jani Mäkelältä, että voimme olla eri mieltä asioista. Mutta joku faktapohja pitää argumentaatiolla olla.

Aivan kuten olen epäillytkin, nykyisten kotouttamisinvestointien ja -toimenpiteiden kannattavuudesta ei siis ole Suomesta mitään näyttöä tai tutkimusta. Tuo mainittu lähes kolmenkymmenen vuoden taakse viittaava suomalaistutkimus ei ottanut kantaa silloisiin (90-luvun loppupuolisko) kotouttamistoimiin ja niiden tuloksellisuuteen tai kannattavuuteen. ("Tutkimuksemme ei esimerkiksi tarkastele sitä, millaisia toimenpiteitä kotoutumissuunnitelmat sisälsivät, joten emme pysty arvioimaan yksittäisten toimenpiteiden tai toimenpideketjujen vaikutuksia.")

On kuvaavaa, että studiokeskustelussa ei uhrattu ajatustakaan Suomen Ruotsin kanssa maailman kalleimpien kotouttamispalveluiden laadun ja tuloksellisuuden varmistamiselle ja mittaamiselle, vaikka valtion kulut ovat jo tuolta osin lähes puoli miljardia euroa vuodessa. Tärkein ja ainoa kriteeri on kasvattaa määrärahoja ja maahanmuuttokoneistoa maailman tappiin.

Veronika Honkasalo
Toivoisin Jani Mäkelältä, että me voidaan olla eri mieltä asioista, mutta joku faktapohja pitää sillä argumentaatiolla olla. Esimerkiksi ne tutkimustulokset, joita meillä nimenomaan on siitä kotouttamisesta, osoittaa, että se on kannattava investointi. Ja Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Sen on useammat tutkim...tutkijat sanoneet.

Irvokasta, kun Honkasalon argumentaatiolla ei ole mitään faktapohjaa. Ei ole ensimmäistäkään tutkimusta, joka osoittaisi, että Suomen nykyiset kotouttamismäärärahat ovat kannattava investointi yksittäin tai yhdessä. Älytön väite siksikin, että kuten keskustelusta kävi ilmi, kotouttamistoimet kohdistuvat eniten juuri niihin, jotka työllistyvät huonoimmin eli ovat ryhmänä kaikkein suurimpia nettosaajia.

Jani Mäkelä puhui fiksusti, selkeästi ja koherentisti, mistä pisteet. Ei lähtenyt edes Honkasalon provoihin.

Veronika Honkasalo
Valitettavasti Jani Mäkelän yhteiskuntapoliittinen tietämys on nolla tällä hetkellä!
...
Jani Mäkelä [Honkasalon hyökkäystä aikansa kuunneltuaan]
Mutta näin en sanonutkaan...

Veronika Honkasalo
Se on teoriassa se, mitä juuri sanot!

[Roope2]

Hesarin lainaus Anna Kontulan kirjasta Kadonneen järjen metsästys:

"Jos konflikteja syntyy pääasiassa tyyliseikoista, kuten siitä miten kuuluu puhua, miten kuuluu tuntea, millaisia kuvia saa tai ei saa jakaa, harhaudutaan politiikan ydinkysymyksistä, Kontula varoittaa.

Silloin yhteiskunnallista valtaa käytetään jossain muualla."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010714975.html


Erittäin osuvana esimerkkinä olisi voitu mainita, miten niin politiikassa kuin tiedoitusvälineissä on maahanmuuttoa ja sen ongelmia käsitelty viimeiset kolmekymmentä vuotta.

[Roope]

^Fiksujahan Anna Kontula enimmäkseen puhuu politiikan liiallisesta tunteenomaisuudesta. Sanomansa pätee etenkin suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.

Kontulan paras puoli onkin, että hän pystyy usein ajattelemaan (ääneen) vastoin vasemmistolaisen taustaryhmänsä dogmia. Ei aina pääse perille asti, ja hänelläkin on sokeita pisteitä, mutta ajattelun vapaudessa kuitenkin valtava ero verrattuna ilmeisesti kaikkiin muihin vasemmistoliittolaisiin kansanedustajiin.

KONTULA sanoo olevansa hyvin tietoinen, että tunnepuheen innokkaita kannattajia löytyy häntä itseään ideologisesti lähellä olevista ryhmistä.

Vasemmistopiireissä kuulee tuon tuosta, että on aika luopua länsimaisen ajattelun binäärisistä jaoista ja siirtyä korostamaan tunteita järjen kustannuksella, kun aikaisemmin tehtiin päinvastoin. Ei ole tavatonta, että (omasta mielestäni mukavasti alkanut) väittely keskeytyy, kun joku ilmoittaa ilmapiirin ikäväksi ja vaatii turvallista tilaa.

Ilmiön juuret hän löytää feminismin toisesta aallosta, joka halusi korvata rationaalisuutta ylistävän miesten maailman tunnetaitoisella naisjärjestyksellä.

Rationaalisuuden kritiikkiin oli Kontulan mielestä aihettakin. 1900-luvun politiikalle oli ominaista määritellä järkeviksi perusteluiksi päätöksille vain numerot ja raha. Etiikka ja kaukokatseinen harkinta saivat väistää.

Mutta paha on myös tunteilla rahaa takova terapiakapitalismi. Nykyisessä ihmiskuvassa yksilön elämä, mieli ja ihmissuhteet eivät pysy kasassa ilman jatkuvaa terapeuttista asiantuntemusta.

Jopa ilmastoahdistukseen toivotaan apua terapiasta. Perusteltuun ahdistukseen auttaisi paremmin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Tai jopa sen estämiseen tähtäävä toiminta, johon nuoret voisivat osallistua osana yhteisöä.

TUNTEET ovat tärkeitä, Kontula myöntää. Monissa tilanteissa ne on parempi huomioida kuin jättää huomiotta.

Ne eivät kuitenkaan riitä hyvien ratkaisujen perustaksi, eivät etenkään politiikassa.

Tunteen kokija on aina oikeassa. Tunneväitettä ei voi kumota sillä, että se on epäjohdonmukainen tai johtaisi tavoitteisiin nähden kielteiseen lopputulokseen. Siellä missä tunteet nousevat pääosaan, ei yhteiskunnallisten ratkaisujen punninnalle ja koettelulle enää ole sijaa, Kontula kirjoittaa.

Hän ehdottaa vastalääkkeeksi paluuta klassisen retoriikan eli vaikuttamisen taidon kunnianpalautusta. Aristoteleen mukaan vaikutuksen tekemiseksi pitää huomioida kolme pointtia: puhujan maine (ethos), yleisön tunteet (pathos) ja järkiperustelut (logos).

Nyt kaikki huomio on puhujassa ja tunteissa. Perusteluiden totuudellisuudesta ja johdonmukaisuudesta ei jakseta välittää.

Siksi logos eli järki pitäisi välttämättä tuoda takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

DEMOKRAATTISEN päätöksenteon arvo olisi juuri siinä, että erilaiset näkökulmat tulevat päätöksenteossa monipuolisesti punnituiksi.

Poliittinen väittely ei ole turvallinen tila vaan epämukavuusalue, jossa kaikki uskomukset ja näkemykset voidaan altistaa kritiikille.

Laaja yhteiskunnallinen keskustelu kykenee myös pysäyttämään pahimmat hullutukset.

Pahimmat hullutukset eli Suomen ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka, joissa asiapohjainen järkikeskustelu sabotoidaan valtamediatasolla aina ja ikuisesti. Terveisiä Hesarin toimitukseen.

[Roope]

Maailma.net: Käännytyslaki heikentää kansainvälisen oikeuden painoarvoa myös muualla, sanoo tutkija Stephen Phillips – Siirtolaisten torjunnasta on tullut valtioiden standardipolitiikkaa 7.8.2024

Tässä olisi ollut tutkijan paikka perustella Suomen maahanmuuttopolitiikan kritiikki vastaansanomattomasti, mutta ei.

Siirtolaisuustutkija Stephen Phillips on viime vuosina käynyt paljon ulkomailla puhumassa kotimaansa Australian maahanmuuttopolitiikan ihmisoikeusongelmista.

Nykyisin hänet kuitenkin halutaan puhumaan yhä useammin Suomesta, jonka maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen on pantu merkille tiedeyhteisössäkin.

Jo viime hallituskaudella säädettiin kiistelty rajavartiolaki. Viimeisin esimerkki on sekä perustuslain, EU-lainsäädännön että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa oleva niin sanottu käännytyslaki, jonka eduskunta hyväksyi heinäkuussa.

Tutkijat ympäri Euroopan haluavat tietää, mitä Suomessa oikein tapahtuu.

"Suomi on pitkään ollut ylpeä maineestaan ihmisoikeuksien puolustajana. Mitään näin aggressiivista kuin viimeisten kahden vuoden aikana maahanmuuttopolitiikassa on tapahtunut, ei ole nähty koskaan ennen", Phillips sanoo.

Aggressiivista? Sekä rajavartiolaki että käännytyslaki ovat päinvastoin passiivisia ja tiukasti rajattuja. Itärajan rajanylityspaikat on suljettu Venäjän toimien vuoksi, eikä Suomen EU:n löysin turvapaikkapolitiikka ole muuten muuttunut käytännössä mitenkään. Muuten rajat ovat auki turvapaikanhakijoille (myös itäraja), hyväksymisprosentit EU:n huipputasoa, eikä edes pakolaiskiintiötä ole saatu nollattua.

Hän tutkii pakkomuuttoa ja erityisesti suomalaista turvapaikkapolitiikkaa Åbo akademin Mobile Futures -tutkimushankkeessa. Viime keväänä hän väitteli tohtoriksi oikeustieteen alalta.

Väitöskirja tutkii keinoja, joilla valtiot ovat historian saatossa yrittäneet pitää ei-toivotut maahanmuuttajat poissa maaperältään. Sen mukaan ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisten keinojen käyttö on kehittynyt viime vuosikymmeninä globaaliksi ilmiöksi.

Tutkimuksen kohteena on erityisesti Yhdysvaltain, Australian ja Euroopan turvapaikkapolitiikka. Aikajänne ulottuu kevääseen 2022, mutta Suomessa sen jälkeen tapahtuneet kehityskulut voi Phillipsin mukaan lukea osaksi samaa jatkumoa. Mitään erityisen uutta tai poikkeuksellista niissä ei ole.

Suomen rajalaki ja käännytyslaki ovat seurausta EU:hun vihamielisesti suhtautuvan Venäjän aloittamasta Ukrainan sodasta, joten jatkumoa Australian ja "Euroopan" (oikeasti eri maissa jyrkästi erilaisia politiikkoja) turvapaikkapolitiikasta on keinotekoista hakea.

Yhtä lailla epäuskottavaa on esittää, että "ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisten keinojen käyttö on kehittynyt viime vuosikymmeninä globaaliksi ilmiöksi", kun ihmisoikeuksien tulkinnat ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä Euroopassa äärimmäisiksi. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten Kreikka suojeli rajojaan laittomilta tulijoilta miinakentillä, mutta kymmenen vuotta sitten se päästi ja kuskasi Eurooppaan yli miljoona laitonta tulijaa.

Hän haluaa tutkimuksellaan muistuttaa, että historiallisilla kehityskuluilla on tapana toistua.

"Kun unohdetaan, että 15–20 vuotta sitten tapahtui jotakin samanlaista, menetetään mahdollisuus oppia. Riskinä on, että samat virheet tehdään uudelleen."

Mihin lie viittaa, mutta tottahan tuo. Jokaisen Eurooppaan kohdistuneen massamuuton jälkeen on jätetty tekemättä ne muutokset, jotka estäisivät vastaavan toistumisen. Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin paisuminen ja laajeneminen Suomeen asti olisi ollut alussa hyvin yksinkertaista estää.

Phillips kutsuu valtioiden toimia pelotepolitiikaksi. Sen tarkoituksena on yksinkertaisesti estää ei-toivottujen turvapaikanhakijoiden tulo.

"Yhdysvalloissa ja Australiassa pelotepolitiikka on ollut normaalia jo useamman vuosikymmenen ajan. Eurooppa tuli mukaan vähän myöhemmin, ja nyt se on normalisoitunut myös täällä", hän kuvailee.

EU tekee yhteistyötä esimerkiksi Turkin ja Libyan kanssa estääkseen turvapaikanhakijoita saapumasta unionin alueelle. Unionin rajavalvontavirastoa Frontexia on syytetty siirtolaisten laittomiin käännytyksiin osallistumisesta ainakin Kreikassa. Iso-Britannia on suunnitellut turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtoa ihmisoikeusmaineeltaan kyseenalaiseen Ruandaan.

Turkin ja Libyan sopimukset eivät estä turvapaikanhakijoita saapumasta unionin alueelle. Turkin sopimuksen oli tarkoitus helpottaa palautuksia, mutta siinäkin epäonnistuttiin.

Frontex järjestönä ei ole koskaan osallistunut laittomiin käännytyksiin vaan esimerkiksi Kreikan rajavartijat.

Ruandan "ihmisoikeusmaineella" ei ole osoitettu olevan mitään tekemistä sen kanssa, voidaanko maahan siirtää turvapaikanhakijoita. Ruanda on ottanut pakolaisia vastaan muun muassa Libyasta yhteistyössä YK:n kanssa ilman ongelmia.

Suomi ei ole estänyt turvapaikanhakijoiden tuloa millään tavalla, ellei lasketa poikkeuksellista itärajan rajanylityspaikkojen sulkemista. Sekään ei tarkoita, etteikö itärajalla otettaisi edelleen vastaan turvapaikkahakemuksia.

Valtiot perustelevat tutkimuksen mukaan politiikkaansa samantyyppisin retorisin keinoin: turvallisuudella tai "humanitaarisilla syillä". Esimerkiksi EU haluaa esittää tiukat toimensa mieluummin salakuljetuksen kuin siirtolaisuuden vastaisena taisteluna.

Retoriikasta viis, kun EU:n "tiukat toimet" eivät vaikuta sen enempää salakuljetukseen kuin siirtolaisuuteenkaan. Tarvittaisiin ihan toisen luokan toimia.

Pelotepolitiikan suhde ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen oikeuteen on kuitenkin vähintäänkin ongelmallinen. Oikeus hakea turvapaikkaa nähdään perusoikeutena, ja se sisältyy YK:n ihmisoikeusjulistukseen.

Geneven pakolaissopimuksen keskeinen periaate puolestaan on palautuskielto, joka tarkoittaa, ettei ketään saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa kidutus, nöyryyttävä tai halventava kohtelu. Palautuskiellon periaate sisältyy myös EU:n perusoikeuskirjaan, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin soveltaa sitä päätöksissään.

Kaikki pelotepolitiikan mekanismit eivät suoraan riko kansainvälistä oikeutta, mutta monesti ne luovat sille pohjaa, Phillips huomauttaa tutkimuksessaan. Esimerkiksi hakemusten käsittely kolmannessa maassa ei välttämättä ole laitonta, mutta se tarjoaa hyvän mahdollisuuden ihmisoikeusloukkauksiin, sillä Naurun tai Guantánamon kaltaisia syrjäisiä paikkoja on vaikea valvoa.

Turvapaikanhaun ulkoistaminen Euroopan ulkopuolelle olisi yksinkertainen ja tehokas keino vähentää haittamaahanmuuttoa ja systeemin laajalle levinnyttä väärinkäyttöä, jos turvapaikanhakuoikeudesta ja palautuskiellosta halutaan pitää ehdottomina kiinni.

Selkeästi laittomin keino, jota valtiot käyttävät, ovat pushbackit, eli käännytykset ilman, että ihmisillä on mahdollisuus jättää turvapaikkahakemusta. Euroopassa esimerkiksi Puola on torjunut Valko-Venäjän lähettämiä siirtolaisia pakottamalla heidät takaisin rajan yli. Ihmisiä on sen seurauksena kuollut pakkaseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuominnut pushbackit useissa tapauksissa.

Phillips on tutkinut pushbackeja niin Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, Balkanilla kuin Marokon ja Espanjan rajallakin. Hänen mielestään ne ovat tämän hetken vaarallisin ilmiö, sillä edes EIT:n kannanotot eivät ole saaneet valtioita lopettamaan sen käyttöä.

"Pushbackeistä on tullut standardikäytäntö. En pysty ajattelemaan yhtään tilannetta, jossa ne olisivat laillisia."

Huono esimerkki Phillipsiltä, sillä käsittääkseni Puolan rajalta voi edelleen hakea turvapaikkaa. Pushbackejä sovelletaan niihin muihin maihin pyrkiviin elintasopakolaisiin, jotka ylittävät Puolan maarajan salaa, koska eivät halua hakea turvapaikkaa Puolasta.

Viimeisin pushbackien laillistaja on Suomi. Heinäkuussa hyväksytty käännytyslaki, jota oikeusoppineet ovat kovin sanoin kritisoineet, antaa mahdollisuuden käännyttää itärajalta tulevat turvapaikanhakijat takaisin ilman, että turvapaikkahakemusta otetaan vastaan. Muodollista valitusoikeutta ei ole. Lain ristiriitaisuuden takia tällä hetkellä on epäselvää, miten sitä voidaan käytännössä soveltaa, jos se otetaan joskus käyttöön.

Phillipsin on vaikea ymmärtää lakia, sillä turvapaikanhakijoita on tullut itärajan kautta verraten vähän eivätkä he ole aiheuttaneet painetta julkisille palveluille. Samaan aikaan ukrainalaisia on pystytty ottamaan vastaan kymmeniä tuhansia, hän muistuttaa.

Philips vaikuttaa kovasti ymmärrysrajoitteiselta. Höblän haastattelussa tutkija esitti naiivisti, että ei ole mitään ongelmaa pitää kiinni sekä turvallisuudesta että ottaa vastaan kaikki Venäjän lähettämät turvapaikanhakijat. On kuulemma kyse vain siitä, että turvapaikanhakijoille rakennetaan "toimivat prosessit", ja se taas on pelkkä poliittinen valinta, sillä Suomi on rikas maa.

Ilmeisesti Philips itse ei ole oppinut mitään Euroopan aiemmista kriiseistä.

Hallitus taas perusteli lakia uudenlaisella tilanteella. Kyse on niin sanotusta "välineellistetystä" maahantulosta: Venäjä ohjaa turvapaikanhakijoita rajalle tahallaan, eivätkä kansainväliset sopimukset tunnista tällaista tilannetta.

Phillips muistuttaa, että lain perusteleminen hybridivaikuttamisella ja välineellistetyllä maahantulolla on sekin retorinen keino.

"Kun tekee jotain moraalisesti kyseenalaista, on hyvä olla vihollinen. Salakuljettajien sijasta meillä on nyt uusi konna, vihamieliset valtiot. Vaikka mitään ei tapahtuisikaan, jo pelkkä uhan potentiaali tekee välineellistämisretoriikasta hyvin voimakasta."

Lain perusteleminen hybridivaikuttamisella ja välineellistetyllä maahantulolla ei ole vain retorinen keino vaan argumentti. Philips ei käsittele itse argumenttia vaan sivuuttaa sen antamalla ymmärtää, että vihamielisen valtion välineellistämä maahanmuutto ei ole ongelma.

Toisaalta samaan aikaan esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo (kok) on vakuuttanut Suomen olevan edelleen oikeusvaltio.

"On outoa, että Suomi yrittää nojata puhetapaan, jossa korostetaan oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia. Kun kuuntelee poliitikkojen puheita, ei tarvitse olla kansainvälisen oikeuden asiantuntija ymmärtääkseen, ettei siinä ole järkeä verrattuna laajempaan retoriikkaan", Phillips toteaa.

Philips on tosiaan ymmärrysrajoitteinen. Oikeusvaltio ei ole joko-tai, eikä oikeusvaltion kannalta olennaista ole käännytyslaki itse vaan prosessi, jolla mahdollisimman vähän perusoikeuksia rajoittavaan kompromissiiin päädyttiin ajan kanssa, vaikka koko ajan oli uhkana, että Venäjä lähettää suuria ihmismassoja rajalle, eikä Suomi pysty puolustautumaan.

Käännytyslaki ei ole vain Suomen asia. Phillipsin mukaan on selvää, että Suomen päätös rikkoa kansainvälisiä velvoitteitaan heikentää kansainvälistä oikeutta ylipäätään.

"Niin käy aina, kun maa hyväksyy lain, joka on kansainvälisen lain näkökulmasta ongelmallinen. Ja Suomi teki tämän, koska se koki sen mahdolliseksi. Jos suurin osa EU-maista olisi sisäisissä keskusteluissa sanonut tälle ei, lakia tuskin olisi säädetty. Mutta ne eivät sanoneet, ja nyt ne ovat tyytyväisiä Suomen päätökseen."

Kansainvälistä oikeutta heikentää se, että sopimusten tulkintaa ei aiota päivittää edes tällaisessa päivänselvässä tapauksessa, jossa rajojen auki jättäminen tarkoittaisi alistumista vihamielisen, EU-maita vahingoittamaan pyrkivän valtion mielivaltaan. Mikään sopimus ei lakiasiantuntijoidenkaan mukaan voi pakottaa valtiota toimimaan omaa turvallisuuttaan vastaan.

Phillipsin mielestä Suomi voisi olla yhä vahva ihmisoikeuksien puolestapuhuja.

"Suomi voisi sanoa, että voitte päästää ihmisiä rajalle niin paljon kuin haluatte, mutta jos he hakevat turvapaikkaa ja ovat oikeutettuja siihen, he saavat sen. Siinä ei ole mitään dramaattista tai radikaalia. Suomen pitäisi vain noudattaa minimistandardeja. Silloin se olisi jo globaali johtaja."

Ei mitään dramaattista tai radikaalia, että Suomi julistaisi avaavansa EU-rajan vaikka miljoonille Venäjän rajalle ohjaamille onnenonkijoille? Ja että näin Suomesta tulisi ties keiden silmissä "globaali johtaja"?

Tällaista kutsutaan haihatteluksi, eikä sillä ole mitään tekemistä tieteen tai tutkimuksen kanssa. Åbo Akademissa se kuitenkin kuuluu asiaan.

[Äpyli]

Tämä antaa ajattelemisen aihetta sen usein toistetun mantran suhteen, että maahanmuuttajat pelastavat suomen talouden. Tai paikkaavat työvoimapulaa, tai eläkejärjestelmät, milloin mitäkin. En viitsinyt lainata kuin osan joten kannattaa lukaista koko juttu. Ja huono juttu se on kantisoppilaidenkin tulosten lasku. Mutta jos edes kielitaitoa ei ole eikä intoa sitä kehittää, niin ei se tulevaisuus kovin hyvältä näytä.

IL: Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa heikkoja osaajia – Ministeri: "Huolestuttavaa"

Osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat edelleen suuria kaikilla arviointialueilla, PISA 2022 -tutkimus kertoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkisti tiedot maanantaina.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittävät usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna.

Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä.

Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.

Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli PISA-määritelmän mukaan heikkoja osaajia.

Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.

Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) pitää uusia maahanmuuttajia koskevia tuloksia huolestuttavina.

– Perustaitoja, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Oppimisen tuen uudistuksella varmistetaan riittävien tukitoimien saatavuus kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille, Adlercreutz sanoo ministeriönsä tiedotteessa.

– Tarveperusteisella tasa-arvorahoituksella tuetaan erityisesti heikommista taustoista tulevien oppilaiden oppimista, Adlercreutz lisää.

Lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut maahanmuuttajataustaisten joukossa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022.

– Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään, opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa todetaan.
...
Kantaväestön oppilaiden keskimääräinen osaamisen taso ei vaihdellut suuresti sen mukaan, kuinka paljon heidän koulussaan oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Sen sijaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen oli korkeinta kouluissa, joissa heitä oli vähiten, ja se heikkeni sitä mukaa kuin heidän osuutensa koulun oppilaista kasvoi.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5e1f5542-3c2a-4a8d-8f49-53cc7755ba91

[Lalli IsoTalo]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5e1f5542-3c2a-4a8d-8f49-53cc7755ba91]

[1] Kantaväestön oppilaiden keskimääräinen osaamisen taso ei vaihdellut suuresti sen mukaan, kuinka paljon heidän koulussaan oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

[2] Sen sijaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen oli korkeinta kouluissa, joissa heitä oli vähiten, ja se heikkeni sitä mukaa kuin heidän osuutensa koulun oppilaista kasvoi.

[1] Kun mamuja oli koulussa paljon, kantaväestön tulokset eivät suuresti laskeneet.
[2] Kun mamuja oli koulussa paljon, kaikkien mamujen tulokset laskivat.

Valehtelevat ykkösen ei-suuresta laskusta niin että korvat heiluu ja nenät stondaa unisonossa. Siis että suuri määrä perseileviä haittamamuja ei muka suuresti vaikuttaisi kantaväestön tuloksiin.

[DuPont]

On tavallaan hassua, että nyt meille tulee noita PISA-uutisia tms., jotka ovat täsmälleen samoja, mitä leimattiin rasismiksi ja äärioikeistolaisuudeksi 15 vuotta sitten, kun Halla-aho(laiset) ja muut esittivät uhkakuvina. Lallit, Einot ja moni moni muu meilläkin puhui samasta ongelmasta vuosia takaperin.

Nytkö tulee tilanne, että kantsisi kuunnella?
Paska leviää tuulettimeen, sen jälkeen kuunnellaan, vaikka asiasta varoitettiin! Älä heitä sitä tuulettimeen, sanoimme vuosia sitten.

Kiukuttaa hieman tällainen mediatulkinta. Ei ole uutta, ei uutta uutista. Tämä tiedettiin jo vuosia sitten, muttei kuunneltu.

[ohkurin_narsi]

^Täysin laiton kysymys: Kuinka monta mamua voi olla luokassa, että se _ei laske parhaita_, ja auttaa myös mamuja? Minua aina v*****aa toi että parhaiden pitää aina jotenkin kärsiä.