2017-10-17 Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – Suomessa joka toinen somali työtön

[Roope]

Sixten Korkman: Suomi rämpii suossa, mutta miten sieltä päästään kuivalle maalle?

Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle? Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.

Helsingin Sanomat 30.1.2024

Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus, mutta tämä nykyisyys on ikävää suossa rämpimistä. Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle?

Neuvoja voi hakea talous­politiikan arviointi­neuvoston viime viikolla julkaisemasta raportista, joka on poikkeuksellisen painava talous­poliittinen puheenvuoro.

[...]

Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi finanssipolitiikan viritystä isompaa kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.

Ensinnäkin neuvosto suosittaa ilmastopolitiikan terävöittämistä ja peräänkuuluttaa etenkin kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että metsäteollisuus tai viime kädessä maanomistajat joutuisivat maksamaan hiilinielujen supistamisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukevat metsäsektoria ostamalla kompensoivia hiilinieluja ulkomailta.

Neuvosto tosiaan esittää kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. En ota kantaa, onko se taloudellisesti kannattavaa vai ei, mutta oleellisinta asetelmassa onkin se, että mahdolliset kustannukset Suomen liian pienistä hiilinieluista johtuvat EU:n liian tiukoista ja laskennallisesti kyseenalaisista ilmastotavoitteista. Päädymme Suomessa joka tapauksessa maksamaan miljardeja euroja turhaan EU:n ilmastopolitiikasta jo pelkästään tässä hiilinielutapauksessa.

Sen sijaan neuvosto ei ota raportissa muuten kantaa Suomen ääriradikaaliin ilmastopolitiikkaan ja etenkään vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka tulee maksamaan suomalaisille vielä paljon enemmän. Tavoitetta ei voi puolustella, mutta neuvosto ei sano siitä mitään puoleen tai toiseen. Että se tämän talouspoliittisen puheenvuoron painavuudesta.

Toiseksi neuvosto on huolissaan hallituksen kaavailemista toimista, jotka voivat vähentää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat Suomessa joka vuosi monta sataa miljoonaa euroa – ja samalla kotimainen työvoima supistuu. Yli 65-vuotiaiden väestönosuudella mitattuna Suomi on Japanin ja Italian jälkeen maailman kolmanneksi vanhin maa. Väestön huoltosuhde on paljon heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa maahanmuutto on ollut takavuosina runsasta.

Raportissa ei tarkastella myöskään maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan ratkaisujen todellisia taloudellisia vaikutuksia vaan tyrkytetään sokean yksioikoisesti maahanmuuton lukumääräistä kasvattamista. Korkmaninkin peräänkuuluttama väestöllistä huoltosuhdetta parantava maahanmuutto voi olla ja esimerkiksi Suomen ja Ruotsin tapauksissa on ollutkin taloudellisesti vahingollista.

Nykyisin maahanmuutto mielletään lähinnä vain ongelmaksi etenkin Ruotsin jengirikollisuuden takia. Ongelmia Ruotsissa kiistämättä on, mutta pitää nähdä sekin, että valtaosa maahanmuuttajista on kotoutunut hyvin ja rakentaa Ruotsin taloutta ja yhteiskuntaa.

Harjoitetulla maahanmuuttopolitiikalla maahanmuuton taloudelliset haitat ovat sekä Ruotsissa että Suomessa jo vuosikymmeniä ylittäneet sen taloudelliset hyödyt. Näin ei ole pakko olla. Taloudellisesti haitallinen maahanmuutto on ollut molemmissa maissa poliittinen valinta. Taloudellisesti suurin ja nopein hyöty tulisikin haittamaahanmuuton karsimisesta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi. Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. Ilahduttavasti maahanmuutto onkin viime vuosina noussut ennätystasolle.

Määrä ja laskettu äärimmäisen positiivinen taloudellinen vaikutus perustuu idioottimaiseen/epärehelliseen oletukseen, että maahanmuuttajat olisivat ominaisuuksiltaan (palkka, verot jne.) keskivertosuomalaisia. Näin ei tietenkään ole, joten tällainen suomalaisten syntyvyyden tasoinen massamaahanmuutto ei vastaa myöskään taloudellisilta vaikutuksiltaan laskelmia. Laskelmissa ei myöskään ole otettu huomioon maahanmuuttajien palvelujen aiheuttamia erityiskustannuksia.

Maahanmuuton myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin monella tapaa ehdollisia. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuovat muita suuremman hyödyn. Paljon riippuu kotouttamispolitiikan onnistumisesta.

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät ole riippuvaisia kotouttaistoimista, eikä toisaalta ole olemassa sellaista kotouttamispolitiikkaa, jolla haittamaahanmuutto käännettäisiin kannattavaksi.

Nimenomaan Suomen ja Ruotsin kotouttamispolitiikka on jo liberaaleinta ja liberaaleilla mittareilla siten parasta (ja varmasti kalleinta) koko maailmassa (mm. mipex-indeksi), mutta tulokset ovat tunnetun surkeita.

Melkein kaikki riippuukin oikeasti maahanmuuton määrästä ja laadusta eli maahanmuuttopolitiikan valikoivuudesta.

Osaltaan sitä vaikeuttavat Suomessa melko yleiset rasistiset asenteet. Eduskunnan puhemies väitti viime elokuun rasismikohun yhteydessä, että kyse on vain "vihervasemmiston kipuilusta ja median psykoosista".

Oliko puhemies sitten väärässä?

En ole vieläkään nähnyt perusteluja mistään muusta, kun suomalaisten suureksi ongelmaksi väitettyä rasismia ei ole yritettykään suhteuttaa millään relevanttilla mittarilla muihin ongelmiin. Kesällä todisteena esitetty FRA:n kyselytutkimus afrikkalaistaustaisten fiiliksistä ei ole todiste kuin ehkä siitä, että Suomessa on Euroopan kiittämättömimmät ja vihamielisimmät humanitaariset maahanmuuttajat.

Ongelman korjaamista helpottaisi sen tunnustaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia myös tulevina vuosina.

"Rasismiongelman" tunnustaminen? Mikä se ongelma ihan konkreettisesti on?

Yksinkertainen kysymys Korkmanille asioiden tunnustamiseen liittyen. Onko kantaväestö kohdistanut maahanmuuttajiin ja etenkin humanitaarisiin maahanmuuttajiin enemmän vai vähemmän väkivaltaa ja muita rikoksia kuin toisinpäin? Johtopäätökset?

Suomi ei tarvitse yhtään enempää haittamaahanmuuttoa millään nimellä eikä missään muodossa. Myöskään talouspolitiikan arviointi­neuvoston raportissa ei esitetä mitään mainittavaa suosittelemansa pelkkään väestönkasvuun ja väestöpyramidin lihottamiseen perustuvan maahanmuuttopolitiikan puolustukseksi.

It is difficult to assess what impact the planned policy reforms [hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset] will have on immigration to Finland.

Päinvastoin varsin helppo arvioida, että raportissa mainituilla lakimuutoksilla (kolme kuukautta aikaa hakea uusi työ, kansalaisuuslaki, kotouttamistoimista kieltäytymisen sanktiointi) ei ole juuri mitään vaikutusta maahanmuuttoon suuntaan tai toiseen verrattuna moniin muihin tekijöihin.

[AJIH]

....

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi. Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. Ilahduttavasti maahanmuutto onkin viime vuosina noussut ennätystasolle.

Määrä ja laskettu äärimmäisen positiivinen taloudellinen vaikutus perustuu idioottimaiseen/epärehelliseen oletukseen, että maahanmuuttajat olisivat ominaisuuksiltaan (palkka, verot jne.) keskivertosuomalaisia. Näin ei tietenkään ole, joten tällainen suomalaisten syntyvyyden tasoinen massamaahanmuutto ei vastaa myöskään taloudellisilta vaikutuksiltaan laskelmia. Laskelmissa ei myöskään ole otettu huomioon maahanmuuttajien palvelujen aiheuttamia erityiskustannuksia.
...

Toinen lähtökohtainen huono oletus on se, että Suomen talous pysyy Suomen taloutena, jos suomalaiset korvataan muunmaalaisilla. Ominaisuuksiin on lisättävä myös kansallisuus ja kulttuuri ym. vastaavia asioita. Valtio ei ole pörssiyhtiä eikä minkään muunkaan laatuinen yksityinen yritys, ei edes perheyhtiön kaltainen. On silkkaa mielipuolisuutta tarkastella valtiontaloutta samojen kriteerien ja päämäärien valossa kuin liiketalouden toimijoiden.

[Lalli IsoTalo]

Eräs vasemmistolainen tuttuni netissä pitää Korkmania jonkinlaisena talousnerona jumalan armosta. Se kertoo minulle yhtä paljon molemmista.

[Uuno Nuivanen]

Tyhminkin tajuaa ainoalla aivosolullaan, ettei lähiöiden täyttäminen sosiaaliturvalla elävillä kehitysmaalaisilla voi olla kansantaloudelle kovin hyvä bisnes, mutta niin nämä huippuaasintuntijat sitkeästi väittävät. 

[Pentecost]

Ensinnäkin neuvosto suosittaa ilmastopolitiikan terävöittämistä ja peräänkuuluttaa etenkin kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että metsäteollisuus tai viime kädessä maanomistajat joutuisivat maksamaan hiilinielujen supistamisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukevat metsäsektoria ostamalla kompensoivia hiilinieluja ulkomailta.

Eli lisää veroja maksettavaksi jotenkin taikasauvan heilautuksen omaisesti saa Suomen kansantalouden parempaan asentoon? Kyllä tämä ilmastonmuutos ja matukiima täyttää koko maa on jotain aivan toiselta planeetalta heijastuvaa todellisuutta.

Meikäläisen puoliso on oman alansa asiantuntija ja pääsi heti töihin ja vähitellen pääsemässä parempiin duuneihin, vaikka suomenkieli ei vielä kovin hyvin sujukaan (seikka, josta jaksan muistuttaa).

Mihin ammatteihin sitten näitä mitään osaamattomia matuja työnnettäisiin? Bussikuskien ja erilaisten kotouttamisosaajien paikat taitavat jo nykyisellään olla aika täynnä. Suomessa ei ole mitään sellaista perusteollisuutta, johon tarvittaisiin lisääntyvä määrä käsiä. Meillä kaikki automatisoituu kovaa vauhtia ja tarve ihmistyövoimalle - paitsi koville osaajille - on lähes olematon.

Sellaisia neroja tuossa Talouspolitiikan arviointineuvostossa. Ketähän lienevät? No, tässä he:

Seija Ilmakunnas
Seija Ilmakunnas on työelämäprofessori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on aiemmin työskennellyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja VATTin johtajana. Ilmakunnaksen tutkimusalueina ovat talouspolitiikka, työmarkkinat ja yritystuet.

Liisa Häikiö
Liisa Häikiö toimii sosiaalipolitiikan professorina Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy yhteiskunnan ohjaukseen kestävyysmurroksessa ihmisten arjen ja hallinnan lähtökohdista. 

Tuukka Saarimaa
Tuukka Saarimaa on Aalto-yliopiston ja Helsinki GSE:n kaupunkitaloustieteen professori. Aiemmin hän on toiminut VATT:ssa johtavana tutkijana. Hän on kiinnostunut erityisesti asuntopolitiikkaan ja paikalliseen julkistalouteen liittyvistä kysymyksistä.


Hilde Bjørnland
Hilde Bjørnland on BI Norwegian Business Schoolin taloustieteen professori ja provosti ja myös toimii Norjan keskuspankin tieteellinen neuvonantaja. Bjørnland on toiminut Finanspolitiska rådetin jäsenenä vuosina 2014-2017. Hän on kiinnostunut erityisesti energia-, ilmasto-, finanssi- ja rahapolitiikan kysymyksistä.

Niku Määttänen (puheenjohtaja)
Niku Määttänen on makrotaloustieteen professori Helsingin yliopistossa ja Helsinki GSE:ssä. Määttäsen oma tutkimus liittyy erityisesti verotukseen, sosiaaliturvaan ja asuntomarkkinoihin.

Siitä taas en ole lainkaan yllättynyt, että joukossa ei ole yhtään ainoata kovanluokan yrityselämässä toiminutta jäsentä. Sen sijaan vähemmän yllättävää on Tampereen punayliopiston tausta eräällä.

[Torspo]

Tyhminkin tajuaa ainoalla aivosolullaan, ettei lähiöiden täyttäminen sosiaaliturvalla elävillä kehitysmaalaisilla voi olla kansantaloudelle kovin hyvä bisnes, mutta niin nämä huippuaasintuntijat sitkeästi väittävät. 

Tämä on bkt-uskovaisille täysin päinvastoin. Asuntojen rakentaminen työllistää, kotouttaminen työllistää, eläkerahastot saavat asuntosijoituksillaan varmaa tuottoa kun asukkaiden vuokran maksaa kela. Asunnoista on pula ja hinnat pysyvät korkeina. Halpatyövoimaa on rajattomasti tarjolla ilmaisen elämän toivossa.

Laskun maksaa jokainen veronmaksaja käsittämättömällä verokuormalla.

[Uuno Nuivanen]

Ja kun kuiviin imetty veronmaksaja ei pysty sitä enää maksamaan, vaikka hänen omat palvelunsa ja ostovoimansa on jo karsittu pois, tehdään ulkomaanvelkaa yhä enemmän ja enemmän. Lainaa saa tuota (pahan) bkt:n kasvua vastaan, kunnes pyramidihuijaus tulee väistämättömään päätökseensä. 

[Kim Evil-666]

Tämä henkinen demari on samanlainen talousosaaja- ja maailmanparantaja- kuin demarit aina ajasta ikuisuuteen. Käsi on aina muiden taskussa. Kun aidanpääty häämöttää- kellään ei ole enää rahaa- koko valtakunta on pers'aukinen- ja ravinnonlähteenä toimivat omat kynnet ja satunnaiset armopalat työtä vastaan.

[Uuno Nuivanen]

Nuo ovat jämähtäneet ajatusmaailmassaan 60-70 -luvun Ruotsiin, jonne siirtolaiset, suomalaiset mukaanlukien, tulivat suoraan töihin tehtaisiin, joissa valmistettiin kaikkea mahdollista vientiin kaikkialle maailmaan.

Pikkuisen eri juttu kuin tämän päivän ilmaista elämää etsivät murjaanilaumat.

[Nikolas]

Harjoitetulla maahanmuuttopolitiikalla maahanmuuton taloudelliset haitat ovat sekä Ruotsissa että Suomessa jo vuosikymmeniä ylittäneet sen taloudelliset hyödyt.

Tämähän tuli selväksi Suomen Perustan teettämästä tutkimuksesta, joka on edelleenkin paras (ilmeisesti koska on ainoa) asiasta tehty tutkimus.

Viittaan tähän: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous

Aina voidaan tehtyjä tutkimuksia ja raportteja kritisoida, mutta oleellista tässä on että kukaan ei ole vaivautunut haastamaan tuota tutkimusta tekemällä oman vähintään yhtä perusteellisen tutkimuksen. Sen sijaan sama vanha laulu työvoiman tarpeesta ja työikäisten maahanmuuttajien saamisesta Suomeen jatkuu. Sama levy pyöritetään läpi yhä uudelleen.

[Jaska Pankkaaja]

Nuo ovat jämähtäneet ajatusmaailmassaan 60-70 -luvun Ruotsiin, jonne siirtolaiset, suomalaiset mukaanlukien, tulivat suoraan töihin tehtaisiin, joissa valmistettiin kaikkea mahdollista vientiin kaikkialle maailmaan.

Pikkuisen eri juttu kuin tämän päivän ilmaista elämää etsivät murjaanilaumat.

Amen. TÄNÄÄN aamulla olin vaihteeksi kokouksessa kuuntelemassa tätä paskanläyryä. En juuri kommentoinut kun se olisi ollut aika hapokasta ja päätökset on kuitenkin jo tehty. On täysin selvää että Suomi romahtaa suomaliaksi nyt aivan lähiaikoina. Tai no, hyvillä perusteilla voi sanoa että sitähän tämä on jo nyt

[ämpee]

Korkman on täysin väärässä, sillä kotouttaminen ei tue työmarkkinoita.
Mitä enemmän kotoutetaan sen suuremmalla syyllä jäädään pois työmarkkinoilta, ja kun sen kotouttamisen onnistuminen on pelkästään kiinni kotoutettavan omasta halusta kotoutua ja joutua työmarkkinoille, tai jatkaa sitä kotoutumista ilman tuloksia hamaan tulevaisuuteen jotumatta elättämään itse itseään työmarkkinoilla, niin ei ole mikään ihme, että Kelan maksama kotiovi saattaa espoolaismieheltä löytyä Mogadishusta.

Tämä koko touhu on suurta sirkusta ja valehtelemisen riemujuhlaa.
Äänestäjillämme on pitkät opinnot vielä edessään, ehkäpä jossain vaiheessa hyvällä onnella itketään ja opitaan.

[HDRisto]

Nuo ovat jämähtäneet ajatusmaailmassaan 60-70 -luvun Ruotsiin, jonne siirtolaiset, suomalaiset mukaanlukien, tulivat suoraan töihin tehtaisiin, joissa valmistettiin kaikkea mahdollista vientiin kaikkialle maailmaan.

Pikkuisen eri juttu kuin tämän päivän ilmaista elämää etsivät murjaanilaumat.

Kyllä vaan. Piti keksiä lomaltapaluurahat etteivät jääneet sukuloimisvierailulla Ruotsiin tekemään Volvoja ja Saabeja. Eli osaavat tyypit ostettiin takaisin. Murjaanit ei täältä lähde minnekään vaikka maksettaisiin.
Varmaan olisi aika helppoa seurata tilitapahtumista osteleeko espoolaisisä tavaraa Espoossa vai Mogadishussa ja laittaa sitten elatus- ja tukirahat tarkkailuun, ja sitten lopettaa ne.

[akez]

Toiseksi neuvosto on huolissaan hallituksen kaavailemista toimista, jotka voivat vähentää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat Suomessa joka vuosi monta sataa miljoonaa euroa – ja samalla kotimainen työvoima supistuu. ...

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi. Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. ...

Kännissäkö noita sepustuksia väsätään? Samaan aikaan Saksassa ...

Tuore tutkimus Saksan maahanmuuton kustannuksista ja sen yhteiskunnalle aiheuttamasta kestävyysvajeesta. ...

Raffelhüschen: Maahanmuutto maksaa Saksalle 5 800 000 000 euroa

Eläke- ja sosiaalisektorin asiantuntija Raffelhüschen on selvittänyt maahanmuuton kokonaistaloudellisen hinnan. Hän kumoaa myytin ja kuvailee harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa "tyhmäksi kuin saapas".

Junge Freiheit 11.1.2024

Taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen on tehnyt laskelman siitä, kuinka kallista maahanmuutto on Saksan väestölle. Selvityksen mukaan massamaahanmuutto aiheuttaa 5 800 000 000 euron (5,8 biljoonaa) kokonaistaloudellisen loven.

Freiburgilaisprofessori kumosi kaikkien vakiintuneiden puolueiden propagoiman myytin siitä, että maahanmuutto pelastaa eläke- ja sosiaaliturvarahastot. Raffelhüschenin mukaan jo nyt ikääntyvässä saksalaisessa yhteiskunnassa on suuri vaje sen välillä, mitä työnantajat ja työntekijät maksavat veroina, sairaanhoito-, eläke- ja sairasvakuutusmaksuina ja mitä näistä rahastoista tullaan jakamaan tulevaisuudessa.

Raffelhüschenin mukaan tämä kestävyysvaje tulee kasvamaan 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaa edelleen vuosittain vastaan 300 000 ulkomaalaista. Jos maahan ei sen sijaan otettaisi enää yhtään maahanmuuttajaa, niin vaje olisi vain 13,4 biljoonaa. Raffelhüschen toteaa, että "tämä on maahanmuuton hinta nykyisessä järjestelmässämme".

Raffelhüschen: Maahanmuuttajat eivät juuri tuo tuloja

Maahanmuuttajan integroituminen saksalaisille työmarkkinoille kestää keskimäärin 6 vuotta. Tänän aikana he eivät juurikaan tuoneet tuloja sosiaalitukijärjestelmälle. Kuitenkaan edes tämän jälkeen tilanne ei juurikaan parantunut, selviää Raffelhüschenin Markkinataloussäätiölle tekemästä tutkimuksesta. Syynä on se, että he ansaitsevat osaamis- ja pätevyysvajeidensa takia huomattavasti vähemmän kuin saksalaiset kollegansa. Siten he maksoivat huomattavasti vähemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja. He saivat kuitenkin samat sairaus-, hoito- ja eläke-etuudet kuin muutkin.

Raffelhüschen: "Vaikka maahanmuuttajien ikärakenteeseen liittyy potentiaalisesti demografista nuorentumistekijää, niin tämä ei kuitenkaan johtanut yhdessäkään tarkastellussa maahanmuuttoskenaariossa positiiviseen fiskaaliseen taseeseen."
(...)

Jopa ammattitaitoisen työvoiman maahanmuutto aiheuttaa miinusta

Aikoinaan myös Saksan hallitusta ns. Rürup-komissiossa neuvonut Raffelhüschen toteaa: "Se ei kannata. Tuo kaikki on liian kallista". Pelkästään tänä vuonna on Saksan hallitus varannut jo budjetissaan 50 miljardia euroa maahanmuutolle - huomioimatta vielä sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksia.

Jopa maahanmuuton lisääminen 100 000 ammattitaitoisella työntekijällä per vuosi jättäisi Saksan edelleen miinukselle, laskee Raffelhüschen. Kestävyysvaje pysyisi yhä 14,2 biljoonassa eurossa. Lisälaskua kertyisi siis 800 miljardia euroa verrattuna siihen, että maahanmuutto olisi loppunut kokonaan.
(...)

Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

Korkman vielä talouspuolen tohtorismies muka. Eikö hän ole perehtynyt ollenkaan tutkimusaiheeseensa? Vai tulevatko ohjeet ja neuvot itse "lampun hengeltä"?

[HDRisto]

Onko Korkman koskaan tai missään ollut oikeassa?.

[Jorma M.]

Vertaimevän hurrin arkkityyppi. Pitää rasistisesti itseään korkealaatuisena ja syntyperältään.

Toisaalta herkullinen arkkityyppi. Olen ollut monen tällaisen kanssa tekemisissä, tosin paljon alempana hierarkiaa.

Alentuva, kylmä suhtautuminen etnisiin suomalaisiin. Kopea ja ynseä. Vaatii erityispalveluita. Käytös ikään kuin olisi keskellä löyhkäävää paskaa eli vastenmielinen haju lähtee ympärillä olevista. Monella tällaisella on erityistuntomerkkinä suun epätyytyväinen ilme.

Veikkaan että Sixten kyllä käyttäytyy vähemmän brutaalisti kuin esimerkiksi Pohjantähden paroni joka käy sanomassa työmaalla jollekin "te paska mies, te pois". Ylemmyys välittyy suun asennolla, sanoilla ja korostetun opettavaiselle ja rauhallisella puhetyylillä.

Sanoma on tietysti sama kuin ennenkin: tavallisen suomalaisen elinoloja on pakko heikentää, kuria koventaa koska muuhun ei ole varaa.

[Uuno Nuivanen]

Onko Korkman koskaan tai missään ollut oikeassa?.

Korkman on vähän kuin etelänapaa osoittava kompassi, hänen sanomisistaan pystyy kyllä päättelemään mikä on totuus.

[Nikolas]

Korkman on vähän kuin etelänapaa osoittava kompassi, hänen sanomisistaan pystyy kyllä päättelemään mikä on totuus.

Taannoin Korkman vähätteli luottoluokituksen laskun merkitystä.

Korkman: Luokituksen lasku ei välttämättä iso asia

Maanantai 16.1.2012 klo 22.22

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman ei puolestaan pidä EU:n kriisirahaston luottoluokituksen laskua välttämättä kovin isona asiana.

- En näe paljon dramatiikkaa näiden luottoluokituslaitosten luokituksissa, koskivat ne sitten yksittäisiä jäsenmaita tai (väliaikaista rahoitusvakausvälinettä) ERVV:tä. Luottoluokituslaitokset ovat usein aika hakoteillä, ja joka tapauksessa niiden vaikutus markkinoilla maksettavaan korkoon on aika rajallinen. Ei se ole plussaa, mutta ei kovinkaan paljon miinusta, Korkman arvioi.

Korkmanin mukaan jää nähtäväksi, pitääkö Suomen ja muiden AAA-maiden nostaa takausosuuttaan rahastossa.

- Voi olla, että joudutaan laittamaan enemmän pääomaa, hän arvioi ennen Draghin kommenttia. Korkman sanoi myös, että rahastolle ei ole kohtalon kysymys, onko luokitus kolme A:ta vai ei.

- En näe tätä vedenjakajana. Alun perinkään ei ole ollut itsestäänselvyys, että se olisi kolmen A:n luokituksen omaava.

IL 16.01.2012

Onko kenellekään muulle tullut sellainen tunne, että suomalaisille vallanpitäjille, tiedotusvälineille ja niin sanotulle älymystölle millään suomalaisten etuun liittyvillä asioilla ei ole mitään merkitystä? Suomalaisuus on pinnallista kauppatavaraa siinä missä muutkin kauppatavarat. Päivän sanat taitavat olla Euroopan unionin liittovaltio, globaali vastuu ja maailmankansalaisuus.

[Pallopääkissa]

Rauli Virtasen X-tilillä on kuva jossa hän on Haaviston ja Korkmanin kanssa Tampereella.

Korman tukee Haavistoa toisella kierroksella. Miten sitä voisi tulkita? Itse tulkitsen niin että on parempi äänestää Stubbia. Muutenkin Korkkimiehellä on Tuomioja-efekti: Jos hän sanoo jotakin, asia on päinvastoin. Jos Korkkimies suosittelee jotain, on parasta tehdä päinvastoin.

Lisäys: äksy
[tweet]1753885386768601554[/tweet]

[Eino P. Keravalta]

Suomessa joka toinen somali on työtön?

Asiaan on helppo ja kaikkia hyödyttävä ratkaisu:

Koska somaleiden suojeluntarve on lakannut - jos sitä koskaan on laajassa mittakaavassa ollutkaan - heidät tulee lain mukaan palauttaa Somaliaan. Siellä somaleiden työllisyysprosentti on 100, koska siellä ei ole Kelaa. Kotiinsa palaamalla somalit saavat kaikki töitä ja merkityksen elämäänsä. Samalla Suomi säästää elinkaarikustannuksina kymmeniä miljardeja.

[Caucasian]

Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävissä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousajattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?

[Huppupelikaani]

Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävisdä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousahattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?

Bror Sixten Korkman on naimisissa Maria Romantschukin kanssa, jonka työurasta kerrotaan Wikipediassa näin:

Romantschuk työskenteli toimittajana Yleisradiossa 1976–1989 ja politiikan toimittajana Hufvudstadsbladetissa 1989–1995. Hän oli ulkoministerin lehdistöavustaja 1995–1997, minkä jälkeen hän työskenteli Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvoksena 1997–2000.[2] Romatschuk oli presidentin kanslian lehdistöpäällikkö 2000–2007 ja Fortumin viestintäjäjohtaja 2007–2009. Syyskuusta 2010 alkaen hän työskenteli Tammen viestintäpäällikkönä.[3] Vuoden 2012 alusta alkaen hän toimi Bonnier Books Finlandin viestintäjohtajana.[4] Bonnier irtisanoi Romantschukin tammikuussa 2013.[5]

Romantschuk jäi vuodenvaihteessa 2019–2020 eläkkeelle Hanasaaren kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajan työstä.[6]

Sen suuremmin selvittämättä Romantschukin ajatusmaailmaa, eiköhän nuo kerro jo riittävästi.

^{Lisätty linkki Wikipediaan}

[Econ101]

Suomessa joka toinen somali on työtön?

Tuo antaa turhan positiivisen kuvan asiasta koska työvoiman ulkopuolella olevat eivät ole mukana kun työttömyysastetta lasketaan: työttömät/työvoima.

Mutta kun kaikki täysikäiset somalit otetaan mukaan, niin työllisyysaste taitaa kieppua 20-30 pinnan hujakoilla. Siis: vain joka viides somali on töissä: työlliset/(täysikäinen populaatio).

[Pallopääkissa]

Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävisdä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousahattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?

Bror Sixten Korkman on naimisissa Maria Romantschukin kanssa, jonka työurasta kerrotaan Wikipediassa näin:

Romantschuk työskenteli toimittajana Yleisradiossa 1976–1989 ja politiikan toimittajana Hufvudstadsbladetissa 1989–1995. Hän oli ulkoministerin lehdistöavustaja 1995–1997, minkä jälkeen hän työskenteli Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvoksena 1997–2000.[2] Romatschuk oli presidentin kanslian lehdistöpäällikkö 2000–2007 ja Fortumin viestintäjäjohtaja 2007–2009. Syyskuusta 2010 alkaen hän työskenteli Tammen viestintäpäällikkönä.[3] Vuoden 2012 alusta alkaen hän toimi Bonnier Books Finlandin viestintäjohtajana.[4] Bonnier irtisanoi Romantschukin tammikuussa 2013.[5]

Romantschuk jäi vuodenvaihteessa 2019–2020 eläkkeelle Hanasaaren kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajan työstä.[6]

Sen suuremmin selvittämättä Romantschukin ajatusmaailmaa, eiköhän nuo kerro jo riittävästi.

^{Lisätty linkki Wikipediaan}

Käykö miehille vanhemmiten niin että uuden naisen kanssa oleminen pistää yläpään sekaisin ja samalla menettää aiemman arvostelukyvyn ja tolkun? Varsinkin leskeksi jääneet miehet jotka myöhemmin löytävät uuden naisen, erityisesti silloin jos nainen on selvästi nuorempi. Ikään kuin taantuu johonkin tuoren idealistin tasolle? Tuleeko ihmisestä uudestaan lapsi kun hän vanhenee tarpeeksi?

Joku Sauli Niinistö on harrastanut ilmastohihhulointia ja höpinää tehokkaasta katumisesta sekä kaikkea muuta omituista. Onko tuo tarttunut Jennistä? Jotenkin muistelen ettei se 1990-luvun Sale olisi tuollaiseen hurahtanut. Ei varsinkaan silloin jos se alkuperäinen vaimo ei olisi kuollut vaan pysynyt tavalliseen tapaan hengissä tähän päivään asti.

[Caucasian]

^Niin kotona voi käydä fiilis ikäväksi, jos on päinvastaista mieltä "paremman" puoliskon kanssa. Näin ainakin feministisissä maissa kuten Suomessa. Eli satavarmasti vaikuttaa se vaimon poliittinen suuntaus ja mielipiteet.

[SmallFish]

Voi olla tottakin taustasyynä Korkmanin höperehtimisille.

Sillä alkaa olla varsin rasittava tyyppi. Lisää veroja ja maahanmuuttoa, tämä on ratkaisunsa kaikkeen. HS on vielä tavallista kömpelömmin tehnyt hänestä jotain suurta ajattelijaa. Siellä ei enää edes välitetä, miten dorkalta henkilö vaikuttaa, pääasia että vihaa Suomea ja on suomenruotsalainen.

Edit. Kirjotus vihreitä

[Jorma M.]

Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävisdä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousahattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?

Bror Sixten Korkman on naimisissa Maria Romantschukin kanssa, jonka työurasta kerrotaan Wikipediassa näin:

Romantschuk työskenteli toimittajana Yleisradiossa 1976–1989 ja politiikan toimittajana Hufvudstadsbladetissa 1989–1995. Hän oli ulkoministerin lehdistöavustaja 1995–1997, minkä jälkeen hän työskenteli Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvoksena 1997–2000.[2] Romatschuk oli presidentin kanslian lehdistöpäällikkö 2000–2007 ja Fortumin viestintäjäjohtaja 2007–2009. Syyskuusta 2010 alkaen hän työskenteli Tammen viestintäpäällikkönä.[3] Vuoden 2012 alusta alkaen hän toimi Bonnier Books Finlandin viestintäjohtajana.[4] Bonnier irtisanoi Romantschukin tammikuussa 2013.[5]

Romantschuk jäi vuodenvaihteessa 2019–2020 eläkkeelle Hanasaaren kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajan työstä.[6]

Sen suuremmin selvittämättä Romantschukin ajatusmaailmaa, eiköhän nuo kerro jo riittävästi.

^{Lisätty linkki Wikipediaan}

Virallisia puolisoita Romantschukilla on ollut stalinistikommunisti Salménin (1979-84) jälkeen

geenitutkija Song-Gu Ra (1997-2006),

ja sitten sos dem talousmies Sixten Korkman.

(Huhujen mukaan myös Tarja Halonen, minkä Maria on kiistänyt.)

MR:n koulutus on "opintoja Svenska social- och kommunalhögskolassa 1976-80". Jätti opinnot kun tuli valituksi Ylen ruots. ruutukasvoksi. Koulutus siis sama kuin esim Pekka Haavistolla.

[Keza]

^Niin kotona voi käydä fiilis ikäväksi, jos on päinvastaista mieltä "paremman" puoliskon kanssa. Näin ainakin feministisissä maissa kuten Suomessa. Eli satavarmasti vaikuttaa se vaimon poliittinen suuntaus ja mielipiteet.

Ei nyt satavarmasti, vuosikymmeniä ollaan oltu vaimon kanssa vastakkaisilla laidoilla melkein kaikessa poliittisessa. Kumpikin on pitänyt päänsä, mitä nyt reaalimaailma on viime vuosina vaimon pasifismia horjuttanut aika pahasti. Minä se olen vaimolle pahemmin sanonut, etenkin mamuista ja heidän vaikutuksestaan yleiseen ja etenkin naisten turvallisuuteen. Mutta vielä ollaan toimeen tultu.

[Roope]

Keskuudessamme on sivistymättömiä moukkia. Tiedätte kyllä keitä.

Sixten Korkman: Sivistys on voima, joka sitoo menneisyyteen ja ohjaa tulevaisuuteen

VAIN sivistys voi olla pienen kansan pelastus. Tuo ajatus oli Johan Vilhelm Snellmanin filosofian ja poliittisen elämän­työn johto­tähtenä. Opetus- ja kulttuuri­ministeriö on nimennyt tämän vuoden sivistyksen teema­vuodeksi.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Suomessa on tehty eroa järjen ja sydämen sivistyksen välillä. Järjen sivistys tarkoittaa pyrkimystä tietoon ja totuuteen sekä kriittiseen arviointikykyyn ja oppineisuuteen. Sydämen sivistys viittaa rehellisyyteen sekä ymmärrykseen, myötätuntoon ja solidaarisuuteen heikompia kohtaan.

Sivistyksessä on viime vuosina nähty taantumista. Yhdysvalloissa Donald Trumpin kannatus on laajaa. Demokratia ja oikeusvaltio sekä ihmisoikeudet ovat monessa maassa ahtaalla. Ilmastokriisiä ei tunnusteta, ja usko salajuoniin on yleistä etenkin kansallismielisten oikeistopopulistien keskuudessa. Tässä voi nähdä ongelmia sekä järjen että sydämen sivistyksen näkökulmasta.
...

Helsingin Sanomat 5.3.2024

Olisipa mainiota päästä haastamaan Korkman nettidebatissa esimerkiksi tuosta "ilmastokriisin tunnustamisesta" vaikka juuri sellaisista näkökulmista käsin kuin pyrkimys tietoon ja totuuteen, kriittiseen arviointikykyyn ja rehellisyyteen. Mahdotonta tietenkin.

[Caucasian]

Keskuudessamme on sivistymättömiä moukkia. Tiedätte kyllä keitä.

Sixten Korkman: Sivistys on voima, joka sitoo menneisyyteen ja ohjaa tulevaisuuteen

VAIN sivistys voi olla pienen kansan pelastus. Tuo ajatus oli Johan Vilhelm Snellmanin filosofian ja poliittisen elämän­työn johto­tähtenä. Opetus- ja kulttuuri­ministeriö on nimennyt tämän vuoden sivistyksen teema­vuodeksi.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Suomessa on tehty eroa järjen ja sydämen sivistyksen välillä. Järjen sivistys tarkoittaa pyrkimystä tietoon ja totuuteen sekä kriittiseen arviointikykyyn ja oppineisuuteen. Sydämen sivistys viittaa rehellisyyteen sekä ymmärrykseen, myötätuntoon ja solidaarisuuteen heikompia kohtaan.

Sivistyksessä on viime vuosina nähty taantumista. Yhdysvalloissa Donald Trumpin kannatus on laajaa. Demokratia ja oikeusvaltio sekä ihmisoikeudet ovat monessa maassa ahtaalla. Ilmastokriisiä ei tunnusteta, ja usko salajuoniin on yleistä etenkin kansallismielisten oikeistopopulistien keskuudessa. Tässä voi nähdä ongelmia sekä järjen että sydämen sivistyksen näkökulmasta.
...

Helsingin Sanomat 5.3.2024

Olisipa mainiota päästä haastamaan Korkman nettidebatissa esimerkiksi tuosta "ilmastokriisin tunnustamisesta" vaikka juuri sellaisista näkökulmista käsin kuin pyrkimys tietoon ja totuuteen, kriittiseen arviointikykyyn ja rehellisyyteen. Mahdotonta tietenkin.

Onpas Korkman vihervasemmistolaistunut. Muuten nollapolla Lindman esitti, että Korkman otettaisiin "puolueettomaksi" sovittelijaksi tai joksikin tässä vaikeassa talous- ja työelämätilanteessa.
Demokratiaa muuten länsimaissa ihan oikeasti uhkaa ja on jo sitä kaventanut vihervasemmisto mm sanavapautta cancelöimällä ja kriminalisoimalla.
Saman jengin äärilaita muuten kannattaa hamasia (terroristeja) ja vihaa  Israelia (juutalaisia). 30-luvulla oli kanssa eräs porukka joka vihasi juutalaisia.
Että puolensa on Sixten valinnut eikä se ole sivistys, demokratia eikä etenkään vapaus