2017-10-17 Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – Suomessa joka toinen somali työtön

[Econ101]

Viimeksi muutama päivä sitten Ylellä.

Markasta luopuminen tarkoitti luopumista devalvaatioista, joilla oli pidetty yllä Suomen teollisuuden hintakilpailukykyä.

Yle 31.12.2021

Sitkeä väärinkäsitys. Ilman euroa markka olisi lähes 100%:n varmuudella jatkanut kelluvan valuuttakurssin regiimissä. Tällöin valuuttaa ei devalvoida vaan se devalvoituu/revalvoituu valuuttamarkkinoilla kaupankäynnissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Näin tapahtuu esim. silloin, kun kansantalouden ulkoinen tasapaino muuttuu.

Keskuspankki voi toki kelluvan valuuttakurssin regiimissäkin harjoittaa rahapolitiikkaa, jonka seurauksena valuutta devalvoituu: lisätään rahan tarjontaa, jolloin kaiken muun pysyessä ennallaan valuutan hinta ulkomaanvaluutassa halpenee. Kelluvan valuuttakurssin regiimeissä keskuspankin targetoivat kuitenkin inflaatiota tai nimellishintaisen BKT:n muutosta. Eli politiikan tavoitteena on hintojen muutosvauhti, ei valuuttakurssimuutos, vaikka rahapolitiikan seurauksena nimellinen valuuttakurssi saataakin muuttua.

Nythän euron kanssa, kun kansantalouden ulkoinen tasapaino muuttuu, nimellinen valuuttakurssi ei enää jousta (endogeenisesti) Suomen tarpeiden mukaan vaan uuteen ulkoiseen tasapainoon konvergoituminen on työn ja tuskan takana. Pääasiassa siksi, että nimellispalkat eivät juuri jousta alaspäin. 

Markasta luopuminen tarkoitti luopumista rahapolitiikasta, eli rahamarkkinoiden ohjauskorko tulee EKPlta.

----
E: tarkennus.

[Pallopääkissa]

Devalvaatio ja revalvaatio hallinnollisina päätöksinä tapahtuivat aikana jolloin markka ei ollut kelluva. Silloin piti erikseen päättää devalvoinnista tai revalvoinnista.

Kelluva valuutta tarkoittaa sitä että valuutan kurssi vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli kurssi kelluu. Näin valuutta devalvoituu tai revalvoituu kysynnän ja tarjonnan perusteella, ei hallinnollisilla päätöksillä.

Euron kannattajille pitäisi takoa nämä päähän mutta voi olla etteivät silti ymmärrä.

[JoKaGO]

Silloin kun markkaa devalvoitiin, se tehtiin samassa tahdissa kuin Ruotsin ja Norjan kurnujakin devalvoitiin. Saatiin parannettua kilpailukykyä eurooppalaisia ja rapakon takaisia kilpailijoita vastaan. Kansa kiitti, töitä oli. Paperikoneasentajat ja laivahitsarit saattoivat ostaa palkoillaan Opel Kadettin tai VW-Golfin Mossensa tilalle, vaikka devalvaation takia noiden hinnat nousivatkin. Vastaavasti sosiaalitantoilla ei ollut varaa edes valtion subventoimaan Ladaan.
Tuon ajan haluaisin takaisin. Hyvinvointimme rahoittajat eläisivät leveästi(?) ja naistutkimukseen ei olisi kellään rahaa. Matut kiertäisivät Suomen kaukaa.

Nyt opiskelijoillakin on varaa lennellä neljä kertaa vuodessa ties minne, koska vahva euro. Puhumattakaan sosiaalitanttojen ja muiden siiderivalaiden Gambian-matkoista, ja Suomesta koko maailman sosiaalitoimistona.

Veljeni painoi hommia 15-vuotiaasta, luki insinööriksi, kasvatti perheensä, ja jo 45-vuotiaana teki perheineen elämänsä ensimmäisen pakettimatkan etelään suunnilleen EU:hun liittymisen aikoihin. Auto ja omakotitalo oli hankittu ja melkein maksettukin tuolloin, eli sitä ennen ei olisi ollut varaakaan matkustaa etelään.
Tuo oli se maailma, joka rakensi suomalaisen vaurauden, jota nyt ulosmitataan kun ollaan eurossa, joka ainoa opiskelijakin, vaikka kuinka perseaukinen, käy vähintään kerran vuodessa Intiassa ja valmistuminen ei ole mikään tavoite.

Ja korneinta on, että veljeni on nyt niin EU:ta niin EU:ta kun voi itse lomailla halpamaissa eläkeläisenä vahvoja euroja taskussaan. Hän ei tajua, että markkalompsallakin voisi tehdä samoin. Mutta sossun natsitantat eivät voisi.

Minä olen etuoikeutettu, eikä minua kosketa nämä asiat taloudellisesti. Isänmaan kohtalosta olen huolissani. Tämä meno velkaannuttaa Suomen ja joka tänne joutuu jäämään, jää torppariksi EU:lle.

[Pkymppi]

Silloin kun markkaa devalvoitiin, se tehtiin samassa tahdissa kuin Ruotsin ja Norjan kurnujakin devalvoitiin. Saatiin parannettua kilpailukykyä eurooppalaisia ja rapakon takaisia kilpailijoita vastaan. Kansa kiitti, töitä oli. Paperikoneasentajat ja laivahitsarit saattoivat ostaa palkoillaan Opel Kadettin tai VW-Golfin Mossensa tilalle, vaikka devalvaation takia noiden hinnat nousivatkin. Vastaavasti sosiaalitantoilla ei ollut varaa edes valtion subventoimaan Ladaan.
Tuon ajan haluaisin takaisin. Hyvinvointimme rahoittajat eläisivät leveästi(?) ja naistutkimukseen ei olisi kellään rahaa. Matut kiertäisivät Suomen kaukaa.

Nyt opiskelijoillakin on varaa lennellä neljä kertaa vuodessa ties minne, koska vahva euro. ...

     Eteläisten EU maiden  harmaa talous on asia jota EU ei voi edes teoriassa laittaa kuntoon. Eu on ns. Puun ja kuoren välissä.

  Mikäli näissä maissa harmaa talous laitettaisiin viralliseksi, jos jokaisesta ostoksesta kuitti ja maksettsisi verot, niin se johtaisi  hintojen nousuun.

Näiden maihin suuntautuva  matkailu kuihtuisi koska matkailijat suuntautuisi muualle halvempiin maihin.

 
 

[JoKaGO]

Silloin kun markkaa devalvoitiin, se tehtiin samassa tahdissa kuin Ruotsin ja Norjan kurnujakin devalvoitiin. Saatiin parannettua kilpailukykyä eurooppalaisia ja rapakon takaisia kilpailijoita vastaan. Kansa kiitti, töitä oli. Paperikoneasentajat ja laivahitsarit saattoivat ostaa palkoillaan Opel Kadettin tai VW-Golfin Mossensa tilalle, vaikka devalvaation takia noiden hinnat nousivatkin. Vastaavasti sosiaalitantoilla ei ollut varaa edes valtion subventoimaan Ladaan.
Tuon ajan haluaisin takaisin. Hyvinvointimme rahoittajat eläisivät leveästi(?) ja naistutkimukseen ei olisi kellään rahaa. Matut kiertäisivät Suomen kaukaa.

Nyt opiskelijoillakin on varaa lennellä neljä kertaa vuodessa ties minne, koska vahva euro. ...

     Eteläisten EU maiden  harmaa talous on asia jota EU ei voi edes teoriassa laittaa kuntoon. Eu on ns. Puun ja kuoren välissä.

  Mikäli näissä maissa harmaa talous laitettaisiin viralliseksi, jos jokaisesta ostoksesta kuitti ja maksettsisi verot, niin se johtaisi  hintojen nousuun.

Näiden maihin suuntautuva  matkailu kuihtuisi koska matkailijat suuntautuisi muualle halvempiin maihin.

 

Yleensä omien lakien noudattaminen johtaa pitkällä tähtäimellä hyvään lopputulokseen. Laittomuuksien ylläpito johtaa AINA tuhoon.

[Roope]

Sixten Korkman: Ideoiden taistelu saattaa lähestyä käännekohtaansa

Kansalliskiihkoisen populismin voittokulku on pysähtynyt. Nyt on enenevästi toiveita siitä, että liberaali demokratia puolustaa

Helsingin Sanomat 29.11.2022

Kansalliskiihkoinen populismi? Missä ja milloin?

No, Trump ja Putin:

SUOMEN hallituksella ei mene hyvin. Mutta myös meidän kannaltamme tärkein kehitys tapahtuu nyt kaukana Suomen rajojen ulkopuolella.

Marraskuun toinen viikko oli tästä esimerkki. Tuon viikon aikana Ukraina valtasi takaisin Hersonin kaupungin, ja Yhdysvaltojen välivaalit olivat tappio Donald Trumpille.

MAAILMALLA on meneillään – kuten kylmän sodan aikana – ideoiden taistelu. Vastakkain ovat yhtäältä liberaalin demokratian eri muodot, toisaalta autoritaariset hallinnot ja kansalliskiihkoiset populistit. Pitkään tuo taistelu aiheutti liberaalin demokratian kannalta kasvavia huolia.

Brittien vuoden 2016 brexit-äänestys oli populismin voitto. Samana vuonna seurasi iso jytky, Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. Sen jälkeen oikeistopopulismi on voimistunut lähes kaikkialla.

Oikeistopopulismin nousussa on kyse haaksirikon kärsineen uusliberalismin perinnöstä. Uusliberalismi oli vuosikymmeniä etenkin angloamerikkalaisten maiden yhteiskuntapolitiikkaa hallitseva ideologia. Aluksi markkinaehtoinen politiikka edisti talouden tehokkuutta. Sittemmin pitkälle viety markkinafundamentalismi ruokki kohtuutonta eriarvoisuutta ja epävakautta.

UUSLIBERALISMI on nyttemmin aatteena kuollut. Ruumiinavaus kertoo, että kuolinsyitä olivat muun muassa uusliberalismin mukaisen politiikan joillekin väestöryhmille aiheuttamat pelot ja katkeruudet. Eritoten finanssikriisit ovat olleet yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan karmeita. Ne vähensivät luottamusta demokratiaan niin lännessä kuin idässäkin.

Kansalliskiihkoinen populismi syntyi rikkaita suosineen sekä eriarvoisuutta ja yhteisöllisyyden merkitystä vähätelleen politiikan seurauksena.

[...]

VIIME AIKOINA on nähty lupaavia merkkejä tilanteen muuttumisesta. Ukrainan sodan loppu on hämärän peitossa, mutta näyttää aiempaakin selvemmältä, että Putin ei sotaa voita. Tämä on demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kannattajalle iso asia, sillä Putinin voitto antaisi autoritaarisille hallinnoille ja kansalliskiihkoiselle populismille tuulta purjeisiin kaikkialla.

Surkein analyysi ikinä. Eihän tuossa ole mitään tolkkua.

Toisaalta populismi on edennyt Italiassa ja Ruotsissa. Italian on kuitenkin heikon taloutensa takia lähes pakko kunnioittaa EU:n vaatimuksia. Ruotsidemokraatit lyövät leimansa politiikkaan mutta eivät uhkaa Ruotsin demokratian instituutioita.

Mikä helvetin populismi? Mitä tekemistä ruotsidemokraattien realistisella maahanmuuttolinjalla on populismin kanssa, kun oikeiston ja vasemmiston ääriliberaalin maahanmuuttolinjan haaksirikko – Ruotsin tie – on kaikkien nähtävissä ja tunnustettu periaatteessa Suomessakin?

ELÄMME vaarallisempia aikoja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Nyt on kuitenkin enenevästi toiveita siitä, että liberaali demokratia puolustaa asemiaan. Sen turvaamiseksi on myös energiakriisin ja taantuman oloissa ensiarvoisen tärkeää, että länsi ja EU jatkossakin tukevat Ukrainan taistelua itsensä ja Euroopan puolesta.

Suomen hallitus on kuulemma kriisin partaalla. Sitä voi valittaa, mutta talven pimentyessä ja kylmetessä voi lohduttautua sillä, että maailman kehitys ei kuitenkaan ole menossa kaikilta osin väärään suuntaan.

Elämämme vaarantaa parhaillaan kansalliskiihkoinen populismi, jolla Korkman viittaa sitä suoraan sanomatta perussuomalaisiin ja haittamaahanmuuton rajoittamiseen? Ja näin väitetään kyseenalaistamatta Suomen laajalevikkeisimmässä sanomalehdessä? Ei ole sanoja.

[Mäyräkoira]

^ onkohan ukrainalaisetkin, jotka taistelevat örkkejä vastaan jotain, kansankiihkoisia populisteja?

[sancai]

Siinä taas tyylipuhdas pläjäytys tuubaa. Kolumnin sanoman voi tiivistää niin, että kaikki mitä kannatan, on "liberaalia" demokratiaa, kaikki mitä vastustan on "uusliberalismia", "populismia" tai "fasismia". Kun analyysi on noin pinnallista ja tunnepohjaista, oleelliset langat jäävät yhdistämättä.

Esimerkiksi, kun analysoidaan uusliberalismin luomaa "eriarvoisuutta" "kansallispopulismin" synnyttäjänä, oleellinen huomio on tietysti, että vapaa maahanmuuttopolitiikka on eriarvoistavaa ja työvänluokkaa kurjistavaa ja syjäyttävää uusliberaalia politiikkaa. "Työperäisen" maahanmuuton aivan ääneen lausuttu tavoite on heikentää palkkakilpailua ja edistää yritysten kannattavuutta laskemalla palkkatasoa. Tämä on sitä klassista perinteisen vasemmiston tuomitsemaa "uusliberalismia". Globalismi on "uusliberalismia". Kirjoitan sanan "uusliberaali" lainausmerkeissä, koska se tarkoitaa nykypäivänä yhtä vähän mitään kuin "fasismi". Minä näen sen yhdistelmänä ideologista markkinataloutta, globalismia ja kulttuurin, perinteen ja identiteetin sivuuttamisena. "Rajat auki, koska maahanmuutto kasvattaa brutotkansantuotetta" on stereotyyppisin uusliberaali lausahdus. 

Korkman päätyy tietysti haihattelemaan kaikesta muusta, koska sattuu olemaan maahanmuuttoa kannattava uusliberaali sosialisti. Sosialistit yrittävät spinnata uusliberalismin kritiikin siihen suuntaan, että uusliberalismin ydintä olisi markkinatalous. Ei ole, vaan oikeistolaisuuden erottaminen konservativismista. 

[Jorma M.]

Korkmanin kokonaisuus on taideteos kaikista Korkmanin kaltaisista ihmisistä.

Nimi, varallisuus, varallisuustausta, kotitausta, kielitausta, puoliso ja Ilme. Löytyykö Suomen maantieteelliseltä alueelta kasvoja ja kasvonilmettä josta paremmin näkyy oma ylevyys ja paremmuus tavallisiin suomalaisiin nähden? Martin Scheinin pääsee Ilmeessä ehkä lähistölle. Henrik Lax ja Sir Anders Adlercreutz eivät lähellekään.

Sixteniys.

Sixten-teoksen bättre-tila vaatii vielä vastaparikseen Suomen median ja Suomen kansan. Sixteniys pääsee hienoimmin esiin, kun omaa henkistä ja moraalista täynnään oleva ylivoima saa vastaansa Suomen kansan. Kansan, joka pelkuri-, tyhmyys- ja aisurigeeneissään tärisee ihastuksesta kun se pääsee katselemaan ylempäänsä, Sixtenin olemusta.

Olen tietänyt ja tavannut aikoinani runsaasti itseään "ihan tavallisiksi suomalaisiksi" kuvaavia ruotsinkielisiä, jotka paheksuvat syvästi suomalaisten "populismia". Joista oma ylemmyys tihkuu. Monilla on suun seutuvilla sellainen halveksuntaa esittävä ilme. (Se muistuttaa henkilöä joka yllättäen haistaa epämiellyttävän hajun.) Mutta Sixtenin taideolemukselle ei ole heistä vastusta.

Kaikki tällainen on suuri lahja Helsingin Sanomille, joka kamppailee Ylen kanssa suomalaisten kansanmurhan himoitsemisesta.

[Uuno Nuivanen]

"Talousnero", aasintuntija Korkman on systemaattisesti aina väärässä, joten tavallaan ennustajana hyödyllinen, koska näin voidaan eliminoida yksi vaihtoehto pois. Eli tiedetään miten asiat eivät ainakaan mene missään tapauksessa.

[Lalli IsoTalo]

Se on mielentoista, että eliitti on onnistunut tekemään kansan tahdon ilmaisusta eli populismista leimakirveen ja kirosanan, jolla edes kukaan kansantahdon ilmaisija tai kansallismielinen ei halua luonnehtia itseään.

Populismi (latinan sanasta populus, 'kansa') on politiikan tyyli tai löyhä poliittinen ideologia, jonka mukaan politiikan pitäisi olla "kansan tahdon" ilmausta. Populistit korostavat yhteiskunnan jakoa tavalliseen kansaan ja eliittiin.

Tuossakin lainauksessa "kansan tahto" on lainausmerkeissä. "Kyllä kansa tietää" on vaihtunut sloganiin "kansa on liian tyhmää tajutakseen politiikan suuria [EDIT linjoja] ja nyansseja", tai aina ollut sitä..

[Outo olio]

ELÄMME vaarallisempia aikoja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Elämämme vaarantaa parhaillaan kansalliskiihkoinen populismi, jolla Korkman viittaa sitä suoraan sanomatta perussuomalaisiin ja haittamaahanmuuton rajoittamiseen? Ja näin väitetään kyseenalaistamatta Suomen laajalevikkeisimmässä sanomalehdessä? Ei ole sanoja.

Nyt 2022 on vaarallisempi hetki kuin koskaan aiemmin 1945-2021? Entäs esimerkiksi Kuuban ohjuskriisi? Tai kylmän sodan loppumisen jälkeen ilmi tulleet tapaukset, kun sekä idässä että lännessä tapahtui tietokonevirheitä ja ilmapuolustusjärjestelmä ilmoitti vihollisen laukaisseen mannertenvälisiä ydinohjuksia? Ja nämä ovat vain niitä tapauksia joista nyt tiedämme. Ja sitten on esimerkiksi Intian ja Pakistanin ydinaseuhittelu 90-luvulla. Ja kaikki muut kuin ydinaseisiin liittyvät uhkaavat tilanteet ja kehityskulut.

Vaikka tarkastelisimme historiaa Sixten Korkmanin näkökulmasta, ja hylkäisimme väestönvaihdon ja sivilisaatioiden törmäyksen kaltaiset ajatukset paikkaansapitämättöminä ja harhaisina ajatuksina, niin siltikin, onhan tässä nyt noin 76 vuoteen mahtunut kaikenlaista hyvin vakavaa. Tämänkertainen kriisi ei ole mitenkään yhtä vakava, Kiinakin juuri sai Venäjän lopettamaan ydinaseilla uhkailun.

Korkmanin ajattelussa on joko rehellisesti unohdettu kaikki vakavammat kriisit, sattuuhan sitä unohduksia, tai ne on epärehellisesti jätetty huomiotta, tai sitten Korkman on vilpittömästi sitä mieltä että nyt on pahempi kriisi kuin kertaakaan aiemmin. Joskus kylmän sodan aikana jotkut antikommunistiset fanaatikot Yhdysvalloissa esittivät ajatuksia, että olisi parempi sotia ydinsota Neuvostoliittoa vastaan, kuin tehdä rauha jossa Yhdysvaltojen "ideaali" vuodelta 1776 "menisi pilalle". Osa islamilaisista fanaatikoista on tänä päivänä samoilla linjoilla omien yhteiskuntiensa kompromissien suhteen. On mahdollista, että myös Korkman edustaa tällaista ajattelua, ja kokee, että "liberalismin pilallemeneminen" olisi maailmanhistorian mittakaavassa suurempi tragedia ja menetys kuin esimerkiksi supervaltojen välinen lämpöydinsota olisi ollut. Ja hänellä tottakai on oikeus olla tätä mieltä, ja sanoa se ääneen. Mutta miksi Helsingin Sanomat viitsii julkaista tuollaista, ja nolata itsensä? Toimituksen harkinta on pettänyt nyt pahan kerran.

[Lalli IsoTalo]

ELÄMME vaarallisempia aikoja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Elämämme vaarantaa parhaillaan kansalliskiihkoinen populismi, jolla Korkman viittaa sitä suoraan sanomatta perussuomalaisiin ja haittamaahanmuuton rajoittamiseen? Ja näin väitetään kyseenalaistamatta Suomen laajalevikkeisimmässä sanomalehdessä? Ei ole sanoja.

Jeps. Vaalivankkurien vetäjä Korkmanin mielestä maailman vaarallisin asia olisi PS:n vaalivoitto eduskuntaaleissa 2013.

[Titus]

"Talousnero", aasintuntija Korkman on systemaattisesti aina väärässä, joten tavallaan ennustajana hyödyllinen, koska näin voidaan eliminoida yksi vaihtoehto pois. Eli tiedetään miten asiat eivät ainakaan mene missään tapauksessa.

Olen istunut tämän luennoilla useampaan kertaan ja Korkman osaa asiansa. Sitten kun annetaan populistille tilaisuus, niin esille tulee Crookman.

Asiat meneekin aivan eri tavalla kuin hänen oppiensa mukaan pitäisi tehdä. Hänessä olisi ollut ainesta reaalimaailman selittäjänä, mutta ei, mokuwoketusta ja persunpelkoa.

[Niobium]

Kävin kahden taksin kyydissä eilen. Molemmissa oli kuski, joka oli kotoisin... Somaliasta! Ihan ok tyyppejä, katsoin, että molemmilla oli taksamittari ja kumpikin puhui suomea ja ajoi sääntöjen mukaan.

Juteltiin niitä ja näitä, ei sen kummempia tyyppejä, perheellisiä ja töissä.

Veikkaan, että tämä seutukuntakin vaikuttaa asennoitumiseen. Pääkaupunkiseudulle kertyy se lonnijasakki. Tänne maalle tulee niitä, jotka oikeasti yrittävät jotain. Toisella kuskilla oli toinenkin työpaikka autonasentajaja ja toinen opiskelee taksikuskin hommien lisäksi.

[Roope]

Ekonomisti Sixten Korkman liputtaa Höblässä sinipunahallituksen puolesta, koska ei pidä talouden sopeutustoimia tärkeimpänä teemana seuraavan hallituksen asialistalla. EU-politiikka, ilmastopolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka ovat Korkmanin mukaan tärkeämpiä, ja niistä sdp:llä ja kokoomuksella on lähes yhtenevät näkemykset. Talouteen voidaan palata pitemmällä tähtäimellä myöhemmin.

Hbl: Sixten Korkman vill se blåröd regering 4.4.2023  (maksumuuri)

Ja sitten se arvopohja.

Helsingin Sanomat: Sixtern Korkman: Hallitusohjelmaa laadittaessa joudutaan pohtimaan arvovalintoja 5.4.2023

SUOMEN ilonaiheena ja samalla ongelmana on väestön ikääntyminen. Se supistaa työvoimaa ja lisää ikä­sidonnaisia julkisia menoja, mikä heijastuu kroonisena julkisen talouden rahoitus­alijäämänä.
...
Tanskasta voi hakea oppia siitä, kuinka aktiivisella työmarkkinapolitiikalla ja kannustinloukkuja muokkaamalla voidaan torjua työttömyyttä.

Tanskasta voi oppia myös, kuinka maahanmuuttopolitiikan vetovoimatekijöitä muokkaamalla voidaan onnistuneesti torjua taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haitallista maahanmuuttoa. Tanskan demarihallituksen tavoite onkin nolla turvapaikanhakijaa. Mutta sehän ei massamaahanmuuttoa kannattavaa Korkmania kiinnosta.

JULKISEN velkaantumisen lopettaminen voi kuitenkin tapahtua järkevästi vain pitkän ajan kuluessa, koska nyt on panostettava puolustukseen ja inhimilliseen pääomaan.

Toisin sanoen on otettava lisää velkaa, jotta mahdollistetaan kaiken muun ohessa Suomen maksamat muiden maiden EU-tuet, maailman suurimmat ilmastoaneet ja yhä kasvavien kustannusten maahanmuuttopolitiikka.

On kannustettava työvoimaan osallistumiseen sekä lisättävä työperusteista maahanmuuttoa ja edistettävä kotoutumista.

Nettomääräisen maahanmuuton pysyminen vuoden 2022 korkealla tasolla voisi valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan tukea talouskasvua ja työllisyyttä tuntuvasti sekä vahvistaa julkista taloutta ainakin parin miljardin euron verran.

En löydä arviota, johon Korkman viittaa, mutta pelkkä bkt:n kasvu ei muuta maahanmuuttopolitiikan menoja tuloiksi eikä varsinkaan ohjaa voittoja veronmaksajille. Ministeriöiden laskelmat, kun sellaisia on joskus harvoin esitetty, ovat tähän mennessä aina perustuneet virheellisiksi tiedettyihin oletuksiin kuten keskimääräisten maahanmuuttajien olettamiseen ominaisuuksiltaan keskimääräisiksi suomalaisiksi.

Hallitusohjelmassa tulisi lisäksi painottaa luonnon moninaisuutta sekä ilmastopolitiikkaa ja vihreää siirtymää, joka elinkeinoelämän arviossa on paljolti seuraavan kasvuvaiheen perusta.

Tästäkään väitetystä hyödystä ei ole esitetty muita laskelmia kuin hyvin lavealla pensselillä maalattuja äärioptimistisia arvioita tulevista miljardi-investoinneista tyyliin Blastr Green Steel.

Muutama päivä sitten Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen myönsi televisiossa, että valittu ilmastopolitiikka hyödyttää joitakin yrityksiä mutta tarkoittaa toisille vaikeuksia. Vaihtoehtoisten politiikkojen (esim. 2035 vs. 2050 hiilineutraalisuus) kokonaisvaikutuksista ei ole esitetty analyysejä ainakaan julkisuudessa.

Kuulostaa uskomattomalta, että koko muu maailma olisi väärässä ja Suomi yksin oikeassa ääritiukkojen ilmastotavoitteiden taloudellisesta hyödystä, vieläpä ilman minkäänlaisia koeteltuja laskelmia, mutta sillä näköjään mennään.

[justustr]

"Vihreästä siirtymästä" on sanottava, että valitettavasti käsite on ideologisesti raiskattu. Harva vastustaa vähäpäästöisempää teollisuutta, fossiilisista energianlähteistä asteisttaista luopumista ja muuta luonnon suojelemista. Kyse on täysin siitä miten noita tavoitteita kohti askelletaan käytännössä. Tällä hetkellä kaikki käsittää "vihreän siirtymän" olevan sama kuin vihervassareiden fanaattisimmat päähänpistot. Eihän sen noin pitäisi olla.   

Perussuomalaisten riveissä on eräs verbaalisesti varsin kyvykäs kansanedustaja, jonka parikymmenvuotisen poliittisen uran yksi tärkeimmistä anneista on ollut vihervasemmiston raiskaamien käsitteiden uudelleen määrittely ja niiden rinnalle uusien luominen. Viimeisimpänä esimerkkinä termi "haittamaahanmuutto", jota nykyään toistaa jo hesarin ja ylen toimituskin. Siksi kovasti toivoisin, että samainen herra ottaisi käsittelyynsä myös "vihreän siirtymän" ja muut vastaavat käsitteet niin päästäisiin vihdoin keskustelemaan itse asiasta idelogisen jankkaamisen sijaan.

[Aimo Räkä]

Vihreä siirtymä ei ole sitä kun tuulivoimalan lapa lyö vapaan linnun kuolleena maahan vaan sitä kun atomimiilu tuottaa kansalle tasaisesti päästötöntä energiaa. Jookos eikös.

[Econ101]

On kannustettava työvoimaan osallistumiseen sekä lisättävä työperusteista maahanmuuttoa ja edistettävä kotoutumista.

Nettomääräisen maahanmuuton pysyminen vuoden 2022 korkealla tasolla voisi valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan tukea talouskasvua ja työllisyyttä tuntuvasti sekä vahvistaa julkista taloutta ainakin parin miljardin euron verran.

Julkinen talous ainakin parin miljardin verran plussalla eli vahvistuisi vähintään 2 mrd eurolla.

Jotta verotuloja kertyy parin miljardin verran, palkkasumman täytyy olla reippaasti päälle 4 mrd euroa. Suomalaisten keskipalkalla tuo generoitaisiin päälle sadalla tuhannella työllisellä, jos koko nettopalkka kulutetaan 24%:n alv-kantaisiin hyödykkeisiin.

Ja tuossa on siis vasta tulopuoli. Kuinka paljon julkisia hyödykkeitä kulutetaan per tulija?

Niinpä.

Tuo Korkmanin heitto on paskapuhetta, ja VM:ltä tuollaista arviota tuskin löytyy.

----
E. Meni vähän vihkoon tuo yllä oleva. Unohtui työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Niitä maksetaan 4 mrd e palkkasummasta lähes 1 mrd e. Näin ollen 2 mrd verotuloon päästään, olettaen kansantalouden keskipalkka, 70k-80k työllisellä. 

[Aimo Räkä]

Sixten liukastukoon saippuaan Korkman ei ymmärrä vetovoimatekijöitä ja nettovaikutuksia yhtään paremmin kuin vihervasemmisto tai kinkkuvoileipä. Keskittyisi vaan omiin bisneksiinsä.

[Roope]

Ekonomisti Sixten Korkman liputtaa Höblässä sinipunahallituksen puolesta, koska ei pidä talouden sopeutustoimia tärkeimpänä teemana seuraavan hallituksen asialistalla. EU-politiikka, ilmastopolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka ovat Korkmanin mukaan tärkeämpiä, ja niistä sdp:llä ja kokoomuksella on lähes yhtenevät näkemykset. Talouteen voidaan palata pitemmällä tähtäimellä myöhemmin.

Hbl: Sixten Korkman vill se blåröd regering 4.4.2023  (maksumuuri)

Ja sitten se arvopohja.

Helsingin Sanomat: Sixtern Korkman: Hallitusohjelmaa laadittaessa joudutaan pohtimaan arvovalintoja 5.4.2023

Höblä, Hesari ja totta kai Ylekin tarjoaa Korkmanille alustan sinipunan ylistykseen. On se niin viisas mies, ekonomisti oikein.

Suomen ei ole pakko tehdä niin rajuja sopeutustoimia kuin kokoomus ehdottaa, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman

Valtiotieteiden tohtori, ekonomisti Sixten Korkman kyseenalaistaa kokoomuksen kuuden miljardin euron sopeutukset. Hän oli lauantaina Ykkösaamun vieraana.

Kokoomus linjasi ennen vaaleja, että jos se on pääministeripuolue, tulevien hallituskumppaneiden kynnyskysymys hallitukseen pääsylle on sitoutuminen kuuden miljardin euron julkisen talouden sopeuttamiseen ensi vaalikaudella.

Valtiotieteiden tohtori, ekonomisti Sixten Korkmanin mukaan kuuden miljardin euron nettomääräinen sopeutus vaatisi todella rajuja menoleikkauksia.

– Kokoomuksen sopeutustavoitteen realistisuus on kyseenalainen.

[...]

Menoleikkurin lisäksi muita keinoja julkisen talouden sopeuttamiseen ovat veronkorotukset ja toimet, joilla talouskasvua voitaisiin lisätä.

– Me tarvitsemme menoleikkauksia, me tarvitsemme veronkiristyksiä johonkin mittaan asti välittömästi, jotta tuetaan finanssipolitiikan linjaa. Mutta erittäin tärkeä osa tästä pitäisi olla se, että me panostamme talouden pohjan vahvistamiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Korkmanin mukaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton edistämistä ja satsaamista koulutukseen ja tutkimukseen. Erittäin tärkeää olisi myös parantaa tuottavuutta julkisella sektorilla ja sote-palveluissa, Korkman sanoo.

– Pidemmän päälle ne ovat se ratkaisu.

[...]

Sixten Korkmanin mukaan sinipunahallituksella olisi etunsa. Hänestä kokoomus edustaa liian jyrkkää linjaa menoleikkausten osalta, kun taas SDP liian lepsua linjaa.

– Sieltä puolivälistä jostain voi löytyä sellainen kompromissi, joka olisi hyvä sekä kansantalouden että hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Käytännössä Korkman viittaa kokoomuksen, SDP:n ja mahdollisesti RKP:n ja vihreiden muodostamaan hallitukseen.

Yle 15.4.2023

Sixten Korkman Ylellä: Kuuden miljardin leikkaukset eivät ole realistisia tai järkeviä

EKONOMISTI Sixten Korkman ei pidä kokoomuksen tavoitetta kuuden miljardin euron menoleikkauksista tulevan vaalikauden aikana poliittisesti mahdollisena tai talouspoliittisesti järkevänä.

Korkman sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että kuuden miljardin leikkaus yhdistettynä muihin menopaineisiin, kuten puolustusmenojen ja tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattamiseen, olisi bruttomääräisesti hyvin suuri.

"Jos mennään enemmänkin kymmenen miljardin euron leikkauksiin kuin kuuden miljardin, niin syntyy kyllä yhteiskunnallisia ongelmia, joilla on myös taloudellinen ulottuvuutensa", Korkman sanoi.

[...]

"Me tarvitsemme menoleikkauksia, me tarvitsemme veronkiristyksiä välittömästi, että tuetaan finanssipolitiikan linjaa. Erittäin tärkeä osa on se, että panostamme taloudellisen pohjan ja veropohjan vahvistamiseen, mikä tarkoittaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Työperäinen maahanmuutto on erittäin tärkeää myös yritysten investointihalukkuuden kannalta."

Korkmanin mukaan koulutukseen ja tutkimukseen pitää satsata, jotta tuottavuus saataisiin nousuun. Myös vihreään siirtymään voidaan tarvita tukea. Nämä ovat pitkän tähtäimen satsauksia, joiden tulokset eivät näy yhden vaalikauden aikana.

"Ne ovat se todellinen ratkaisu eikä se, että tehdään pelkästään menoleikkauksia."

[...]

KORKMAN moitti myös Sdp:n talouspoliittista linjaa todeten, että puolueista kokoomus on ollut linjaltaan liian jyrkkä mutta Sdp liian lepsu. Sinipunapohjassa olisi hänestä silti etunsa.

"Jos sieltä puolivälistä voisi löytyä kompromissi, joka olisi hyvä sekä kansantalouden että hyvinvointiyhteiskunnan kannalta."

Kokoomusta ja Sdp:tä voisi Korkmanin mielestä täydentää Rkp:llä ja vihreillä, jolloin olisi edellytyksiä tarttua vihreään siirtymään. Myös suhtautuminen Euroopan unioniin sekä työperäiseen maahanmuuttoon olisivat argumentteja tällaisen hallituspohjan puolesta.

Helsingin Sanomat 15.4.2023

Mitä kautta "työperäinen maahanmuutto" on se Korkmanin olettama hopealuoti ja vielä sinipunahallituksen kautta? Kaikesta puheesta huolimatta kokoomus ei ole esittänyt asiassa oikeastaan muuta konkreettista kuin halpatyövoiman saatavuusharkinnasta luopumisen, jota taas demarit ohjelmassaan vastustavat. Saatavuusharkinnasta luopuminenkaan ei "vahvista veropohjaa", vaan luo samoja ongelmia kuin Ruotsissa, mutta Suomen talouden kannalta sellainenkin uudistus olisi vaikutuksiltaan melko pieni eikä missään nimessä Korkmanin väittämä "todellinen ratkaisu" suuntaan tai toiseen.

Sama "vihreään siirtymään tarttumisen" eli Suomen EU:ta 15 vuotta tiukemman hiilineutraalisuustavoitteen ja vuoteen 2050 ulottuvan ilmastolain kanssa. Ääripolitiikka aiheuttaa suomalaisille valtavat kustannukset vielä vuosikymmeniksi, eivätkä maksajat saa haittaverojen, työttömyyden ja nousseiden hintojen kautta turhaan menettämiään rahoja koskaan takaisin. Suomen ilmastopolitiikan vaikutus globaaliin ilmastoon tiedetään laskennallisesti olemattomaksi.

Edit:

KORKMANIN haastattelusta syntyi heti vilkasta keskustelua ja sitä kritisoitiin sekä kokoomuksen että perussuomalaisten suunnalta.

Kokoomuksesta reagoi ensimmäisenä puoluejohdon erityisavustaja Katri Manninen. Hänen mukaansa Korkmanin luonnehdinta kokoomuksen tavoitteista ei pidä paikkaansa.

"Kokoomus, kuten valtiovarainministeriö, on puhunut 6 miljardin sopeutustarpeesta. Tämä sisältää suoria säästöjä, mutta myös työllisyyden lisäämistä ja rakenteellisia uudistuksia, joilla talous vahvistuu", Manninen sanoi twiitissään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi twiitissään, että Korkman peräänkuuluttaa ensin laajaa konsensusta talouden tasapainotuksessa, mutta on sen jälkeen valmis rajaamaan toiseksi suurimman puolueen pois hallituksesta "kriisin" aiheuttajana.

"Ei järin rakentavaa. Samaa sorttia kuultiin vaalikampanjassa vasemmistosta", Purra twiittasi.

[...]

Korkman kavahti haastattelussa näkymää, jos tuleva hallitus sopeuttaa julkista taloutta voimakkaasti, ulkomaista työvoimaa ei saada tai haluta ja vihreään siirtymään ei panosteta.

"Se on surkastuva Suomi. Meidän vaihtoehtoina on uudistu tai surkastu. Sisäänpäin kääntyvä surkastuva Suomi olisi minusta kyllä surullinen näkymä."

[Roope]

Sixten Korkman: 6 + 3 on vaikea yhtälö

Hallitukseen osallistumisen kynnyskysymyksenä korostettu sopeuttamistavoite on velkaantumisen taittamisen näkökulmasta perusteltu. On kuitenkin useita syitä, miksi sitä ei pidä tulkita kirjaimellisesti.

Helsingin Sanomat 16.5.2023

Tekeillä oleva hallitus saattaa ampua itseään jalkaan rajoittamalla talouden kaipaamaa työperäistä maahanmuuttoa, jota päinvastoin tulisi edistää.

Miksi halpatyövoiman maahanmuuttoa, sillä halpatyövoimastahan tässä oikeasti on kyse, pitäisi edistää? Haluan nähdä laskelmat, joiden mukaan esimerkiksi saatavuusharkinnan lakkauttamisen tuottama halpatyövoiman maahanmuutto hyödytti ruotsalaisia. Sellaisia laskelmia ei ole.

Ilmastopolitiikan tavoitteista lipsuminen olisi sekin virhe, sillä Antti Herlinin sanoin (HS 15.4.) on parempi olla "enemmän kuskin penkillä kuin pelkääjän paikalla". Vihreä siirtymä on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus.

Mitä kautta Suomen koko maailmassa äärimmäinen hiilineutraalisuustavoite hyödyttää suomalaisia? Elinkeinoelämässä on kyllä joitain hyötyjiä eli rahastajia, ja onkin irvokasta perustella suomalaisia köyhdyttävää ilmastopolitiikkaa miljardööri Herlinin perustelemattomilla heitoilla. Ei ole näkynyt eikä tule näkymään mitään laskelmia tästäkään.

[Roope]

A-studio

Taantuman ennusmerkit ovat alkaneet lisääntyä. Miltä hallituksen budjettiesitys näyttää epävarmassa taloustilanteessa? Haastattelussa taloustieteilijä Sixten Korkman.

Yle Areena 29.8.2023 (28 min)

Tiesitkö, että Ruotsin väestörakenteen edullisuus johtuu työperäisestä maahanmuutosta, samoin katujengit, jotka tappavat toisiaan? Taloustietelijä Sixten Korkman tietää.

8:30-10:00
Sixten Korkman, taloustieteilijä
Vähän maltillisempikin menoleikkauspolitiikka riittää, mutta me tarvitsemme muita toimenpiteitä täydentämään tätä.

Toimittaja
Minkälaisia ne voisivat olla?

Sixten Korkman, taloustieteilijä
Viittasin jo tähän työperäiseen maahanmuuttoon, koska jos me verrataan Suomea muihin pohjoismaihin, miksi meillä on huonompi julkisen talouden tilanne kuin muilla pohjoismailla? Siksi, että niillä on paljon parempi väestön ikärakenne. Miksi? Siksi, että siellä on jo vuosikymmeniä hyväksytty laaja työperäinen maahanmuutto, joka ei ole ongelmatonta millään tavalla, mehän keskustellaan paljon Ruotsin jengirikollisuudesta, jossa yhteiskuntaan sopeutumattomat ulkomaataustaiset nuoret miehet ampuvat toisiaan, mutta kyllä iso kuva on se, että Ruotsi on hyötynyt erittäin paljon työperäisestä maahanmuutosta. Se näkyy kulttuurielämässä, politiikassa, palvelutoiminnassa, innovatiivisissa yrityksissä. Sen takia Ruotsilla ei ole julkisen talouden alijäämää. Näin ollen mua suorastaan pikkusen harmitti, kun kuulin, että Jussi Halla-aho sanoi puolueensa kokouksessa Tampereella, että toistamalla on saatu iso osa suomalaisista uskomaan, että maahanmuutto, joka mitä ilmeisimmin on vaarallista ja vahingollista, olisikin itse asiassa hyvä asia. No, ketkä ovat toistaneet? Sitä ovat todellakin toistaneet tutkijat ja asiantuntijat, Suomen pankki, valtiovarainministeriö ja elinkeinoelämä. Sanoisin, että jokainen, joka ennakkoluulottomasti paneutuu Suomen talouden suuriin ongelmiin, joutuu toteamaan, että me kaipaamme työperäistä maahanmuuttoa.

Toimittaja ei sanonut tuohon mitään.

[muilla pohjoismailla] on paljon parempi väestön ikärakenne. Miksi? Siksi, että siellä on jo vuosikymmeniä hyväksytty laaja työperäinen maahanmuutto

Vuosikymmenten työperäinen maahanmuutto näkyy Ruotsissa kyllä paremminkin esimerkiksi eläköityneiden suomalaisten määrässä, kun taas ikärakenteen nuorekkuus johtuu Euroopan ulkopuolisesta humanitaarisesta maahanmuutosta ja näiden maahanmuuttajien korkeasta syntyvyydestä. Tämä olisi selvinnyt vaikka vain vilkaisulla tavallisen ruotsalaisen koulun pihalle, jos SCB:n tilastot eivät kiinnosta.

[työperäinen maahanmuutto] ei ole ongelmatonta millään tavalla, mehän keskustellaan paljon Ruotsin jengirikollisuudesta, jossa yhteiskuntaan sopeutumattomat ulkomaataustaiset nuoret miehet ampuvat toisiaan

Oletko tosissasi? Eihän ne ampujat nyt jumalauta ole työperäisiä tai heidän jälkeläisiään vaan massiivisen humanitaarisen maahanmuuton tulosta nämäkin.

kyllä iso kuva on se, että Ruotsi on hyötynyt erittäin paljon työperäisestä maahanmuutosta. Se näkyy kulttuurielämässä, politiikassa, palvelutoiminnassa, innovatiivisissa yrityksissä.

Korkman kai tarkoittaa tässäkin oikeasti humanitaarista maahanmuuttoa, sillä nykyisessä kulttuurielämässä ja politiikassa näkyy erityisesti humanitaarisen maahanmuuton Ruotsiin tuomia toteemeja ja heidän jälkeläisiään. Suomalaisissa maahanmuuttajissa ei ole tarpeeksi väriä, että pääsisivät politiikan pelipaikoille kuten hallitukseen ruotsinsuomalaisten suuresta määrästä ja pitkästä historiasta huolimatta.

Jussi Halla-aho sanoi puolueensa kokouksessa Tampereella, että toistamalla on saatu iso osa suomalaisista uskomaan, että maahanmuutto, joka mitä ilmeisimmin on vaarallista ja vahingollista, olisikin itse asiassa hyvä asia. No, ketkä ovat toistaneet? Sitä ovat todellakin toistaneet tutkijat ja asiantuntijat, Suomen pankki, valtiovarainministeriö ja elinkeinoelämä.

Siitä sitten viimeinkin laskelmia pöytään, että maahanmuutto "olisikin itse asiassa hyvä asia" suomalaisille veronmaksajille. Se valtamediassa usein viitattu valtiovarainministeriön huuhaalaskelma, jossa oletuksena maahanmuuttajien tulot, työllisyys, palvelujen käyttö ja muu vastasivat suomalaisia, ei kelpaa edes vessapaperiksi.

Korkman ei taaskaan kertonut, millä keinoilla Suomeen saataisiin enemmän sitä kuuluisaa hyödyllistä maahanmuuttoa, kun humanitaarisen puolen tyypeillä on liki miljoonan euron elinkaarikustannukset, eikä veronmaksajien subventoima halpatyövoimakaan pahemmin veroja maksele.

[Emo]

Ruotsilla on kruunu, Suomella on euro. Ei tainnut Korkman sitäkään mainita?

Markka takaisin!

[ikuturso]

Tuo oli uutta, että Sixten Korkman valisti meitä, että jengirikollisuus on nimenomaan työperäisen maahanmuuton sivutuote.

Siitä nyt sitten haluamaan sitä työperäistä maahanmuuttoa. Talouskasvun hinta on jengirikollisuus?

Mielenkiintoinen tulokulma. Kiitos Sixten.

-i-

[Roope]

Tuo oli uutta, että Sixten Korkman valisti meitä, että jengirikollisuus on nimenomaan työperäisen maahanmuuton sivutuote.

Siitä nyt sitten haluamaan sitä työperäistä maahanmuuttoa. Talouskasvun hinta on jengirikollisuus?

Eihän Korkman voi olla oikeasti noin tajuttoman tyhmä ja tietämätön. Eihän?

Kun tuon pätkän katsoo ja tarkkailee Korkmanin pokkaa ja teeskenneltyä ärtymystä, vahvistuu tunne suomalaisen maahanmuuttokeskustelun tietoisesta muuttamisesta, kun humanitaariseen maahanmuuttoon ryhdyttiin viittaamaan valtamediassa järjestelmällisesti työperäisenä maahanmuuttona parisen vuotta sitten. Näin luisteltiin taas kerran eduskuntavaalien yli ilman hankalia debatteja siitä, kuinka paljon haittamaahanmuutto tosiasiassa maksaa suomalaisille.

Samoin nykyään puhutaan sujuvasti esimerkiksi "osaajista", jota ilman emme tule toimeen, kun tarkoitetaan kouluttamatonta halpatyövoimaa, joiden oleminen ja eläminen perustuu yhteiskunnan tukiin ja/tai työehtojen ja oleskelulupaehtojen rikkomiseen, joka tekee heistä houkuttelevia työnantajille.

[rapa-nuiv]

A-studio

[työperäinen maahanmuutto] ei ole ongelmatonta millään tavalla, mehän keskustellaan paljon Ruotsin jengirikollisuudesta, jossa yhteiskuntaan sopeutumattomat ulkomaataustaiset nuoret miehet ampuvat toisiaan

Oletko tosissasi? Eihän ne ampujat nyt jumalauta ole työperäisiä tai heidän jälkeläisiään vaan massiivisen humanitaarisen maahanmuuton tulosta nämäkin.

No sitähän se on. Ruotsin balkanilaiset ja pohjoisafrikkalaiset ovat pääosin työperäisiä.
Aivan samoin kuin Ranskan ja Saksan turkkilais- ja algerialaisyhteisöt tai Britannian eteläaasialaiset.

Ja työvoimapolitiikallahan meilläkin holtitonta turvapaikkapolitiikkaa on perusteltu.
Työperäiset pitsasodat ja orjakaupparavintolat meille on jo saatu.

[Roope]

No sitähän se on. Ruotsin balkanilaiset ja pohjoisafrikkalaiset ovat pääosin työperäisiä.

Vanhat rikollisjengit olivat esim. Balkanilta, mutta olen ymmärtänyt, että tämä uusi, raaempi katujengisukupolvi olisi enimmäkseen humanitaarista perua. Jossain mainittiin, että osin jopa vuoden 2015 satoa, mutta voin olla mielikuvineni väärässä. Olisiko ampujien taustasta jotain tilastolähdettä tai yhteenvetoa?

Ja työvoimapolitiikallahan meilläkin holtitonta turvapaikkapolitiikkaa on perusteltu.

Siihen kai on perustuvinaan tuo humanitaarisen maahanmuuton kutsuminen työperäiseksi, että saavat jossain vaiheessa Wolt-hommia, opiskelupaikan tai vastaavaa.

[Roope]

Minun arvoni

Ekonomisti Sixten Korkman pyöritteli yli neljä vuosikymmentä työkseen numeroita. Pikkuhiljaa rinnalle on hiipinyt humanismi. Nyt kirkot täyttyvät, kun Korkman pohtii puhujakeikoilla arvopohjaansa.

Helsingin Sanomat 4.11.2023

Sixten Korkman on kerännyt päähänsä tietoa 75 vuotta ja yhdeksän kuukautta. Hän sanoo lukevansa joka aamu kannesta kanteen The New York Timesin, Financial Timesin, Hufvudstadsbladetin, Helsingin Sanomat ja Dagens Nyheterin. Eläkkeellä rutiineihin kuuluu päivittäin myös noin sata sivua tietokirjallisuutta sekä analyysejä jakavan Project Syndicaten selailua.

Kuinka sattuikaan, että Sixten Korkman siis lukee päivittäin George Sorosin Open Society Foundationsin rahoittamaa Project Syndicatea, jolle Soros itsekin kirjoittelee.

Arvokeskustelu on nyt erittäin ajankohtaista, Korkman sanoo. Ihmiset kaipaavat moraalikompassia.

Suomalainen filosofi Georg Henrik von Wright kirjoitti, että me ihmiset jouduimme eksyneisyyden ja epävarmuuden aikaan, kun kristinusko menetti auktoriteettinsa.

Korkman uskoo, että von Wrightin selitys ei enää päde sellaisenaan.

"Ehkäpä asia on niin kuin von Wright sanoi, mutta nyt epävarmuus liittyy nopeasti muuttuneeseen maailmaan, kulttuurisiin ristiriitoihin sekä sosiaaliseen median kulttuuriin, joka on ihan myrkkyä."

Korkmanhan ei alennu osallistumaan sosiaalisen median keskusteluihin tai muihinkaan arvostelulle altistaviin keskusteluihin vaan julistaa arvojaan ja tuomioitaan korkealta muiden yläpuolelta.

Ongelmana on Korkmanin mielestä nykyään se, että ihmiset ottavat kantaa suureen maailmaan vajavaisin tiedoin.

Hän ei itse ole missään sosiaalisessa mediassa. Siihen on monta syytä. Yksi on se, että Korkman ei halua joutua manipuloidun informaation kohteeksi.

Jopa hän, todennäköisesti keskimääräistä ihmistä älykkäämpi ja paljon lukenut entinen professori, pelkää ajautuvansa ennakkoluulojensa valtaan ja uskomaan asioita, jotka eivät ole totta.

Algoritmit on tehnyt joku vielä fiksumpi.

"Minun mielestäni on paljon parempi käydä keskusteluja, kuluttaa laatumediaa ja lukea kirjoja."

Näin. Koska Korkman tietää jo kaiken, miksi tosiaan altistua vääränlaisten ihmisten väärälle ja vääristellylle tiedolle? Paljon parempi pysytellä tarkkaan valikoitujen ihmisten, median ja kirjojen kuplassa.

Sixten Korkmania vastaan on helppo hyökätä ad hominem -argumentilla. Se tarkoittaa, että kiinnitetään huomiota häneen eikä hänen sanomaansa asiaan.

Korkmanin työhistoria on tarkoittanut täysin turvattua taloudellista asemaa. Hänen asemassaan on helppo lueskella yhteiskunnallisia teoksia, pukea oikeistodemarin univormu eli poolopaita päälle ja kertoa kansalle Helsingin Sanomissa, miten kannattaa elää.

Hän ei hätkähdä vaan hymyilee. Kritiikki on kuulemma täysin pätevä ja osuu oikeaan. Hän jatkaa sitä moukaroimalla itseään.

"Kari Hotakaisen Opetuslapsi-kirjassa päähenkilö kritisoi meitä hyväosaisia, joiden on helppo olla näennäisesti suvaitsevaisia. Niin se on."

Sitten pieni hiljaisuus.

"Kun kaikki on hyvin, on helpompi olla ymmärtäväinen ja suvaitsevainen. Se on minusta ihan totta, mutta en tiedä, mitä minun sille pitäisi tehdä."

Sixten Korkmanin sanomisten kritiikki on helppo sivuuttaa vaikka tällaisella ad hominem -höpinällä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio pohjaa sekä positiiviseen että negatiiviseen vapauteen. Korkman sanoo, että ihmisille pitää turvata minimaaliset elinolot.

"Jos on ihminen, joka ei saa ruokaa tai kattoa päänsä päälle, niin mikä hänen vapautensa on?"

Toisaalta: kuka suomalainen ei kannata minimaalisia elinoloja kansalaisille? Korkman kritisoi usein perussuomalaisia, joka ei sekään ole puolueena – ainakaan ohjelmiensa perusteella – ajamassa alas suomalaista sosiaaliturvaa.

Jospa perussuomalaisten mielestä ihmisoikeudet ja vapaudet toteutuvat parhaiten, kun jokainen yhteisö pitää huolta omistaan?

"Globaalissa maailmassa tuo kulma on minusta riittämätön. Eivät ihmisoikeudet ole mikään objektiivinen tosiasia, vaan mentaalinen instituutio. Globaalit murheet ovat myös Suomen murheita."

Samalla Korkman sanoo hyväksyvänsä, että suomalaisilla ei ole samoja moraalisia velvollisuuksia niitä kohtaan, jotka asuvat maailman toisella puolella kuin tämän maan rajojen sisällä asuvia kohtaan.

"Mutta minusta meillä on jotain velvollisuuksia heitäkin kohtaan. Jos rajoittaa ihmisoikeudet vain lähipiirin pariin, niin se ei minusta riitä."

Mitä ne globaalit velvollisuudet sitten tarkalleen ottaen ovat ja millä perusteilla, kun Korkman on tehnyt niistä syyn ryöpyttää perussuomalaisia? Tämä ei ole koskaan selvinnyt.

Yksi globaali murhe on ilmastonmuutos. Korkmanin lapsenlapsia on mukana ilmastoaktivismia harjoittavassa Elokapinassa.

Etlan ja Evan entinen toimitusjohtaja kannattaa Elokapinan toimintaa. Hän jopa vähän kiihdyttää puheen tempoa, kun puhe kääntyy siihen.

Korkmanin mukaan ihmiskunta tarvitsee alhaalta ylöspäin ponnistavaa suuttumusta, jotta poliitikot tekisivät päätöksiä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut tapahtuvat hänestä suurten maiden johtamassa globaalissa rintamassa.

"Mutta emme ole siellä vielä. Eli siis lisää Elokapinaa, lisää Elokapinaa!"

Ei perusteluja myöskään lain rikkomisen tukemiselle. Lisäksi, jos Korkman on hitusenkaan verran perehtynyt ilmastonmuutokseen ja Elokapinaan, hän tietää, että järjestön vaatimukset ovat järjettömiä ja demokratian vastaisia.

Jos Korkmanilla ei ole mielipidettä jostain asiasta, hän sanoo sen eikä kehitä mielipidettä tehdäkseen vaikutuksen kuulijaan. Ehkä varakkaalla eläkeläisellä on aito sananvapaus: voi myös olla hiljaa, eikä menetä mitään.

Korkmanilla ei esimerkiksi ole mielipidettä siitä, vaikuttaako nykyisen hallituksen talouspolitiikka sosiaaliseen eriarvoisuuteen.

"Minusta teimme suuria virheitä siinä kentässä 1990-luvulla, ja olin kuitenkin itse valtiovarainministeriön virkamies. Niitä virheitä ei pitäisi nyt toistaa."

Heti perään hän kuitenkin tunnustaa, ettei tunne asiaa riittävästi eikä ole tutustunut nykyisen hallituksen laskelmiin.

Toisaalta Korkmanilla on ollut useinkin julkilausuttu mielipide asioista, joista hän ei tunnu tietävän juuri mitään ja senkin vähän pieleen.

Nykyään avioliitossa Maria Romantschukin kanssa.

Toiminut muun muassa presidentti Tarja Halosen lehdistöpäällikkönä.

[Jorma M.]

Korkman on samaa leiriä kuin suomenruotsalaiset, rkp, hesari, sanoma ja kone. Ja sitten ne joita ei kerrota eli taustayhteisöt & yhteistyökumppanit. Ja mafia.

Äänestyspoolia noissa on yhteensä max 10% mutta ne hallinnoi jotain 40-50% äänestyskelpoisista. Hang aroundit ja prospectit mukaan lukien.

Ihmettelen suomalaisia. Jos äänestäjät tajuaisivat tämän emäkroisoksen, verenimijän yhteydet kokoomukseen, rkp:hen, niin mainittujen puolueiden saaliit ottaisivat lommoa. Katsokaa Sixtenin kasvoja kun hän puhuu. Laatta meinaa tulla teeskentelystä.

edit. jutun kirjoittanut Emil Elo on Turun alueen Elon vampyyri-suvun kasvatteja. Taattua baabelia ja integraatiota ja sekoomusta 1960-luvulta lähtien.