2017-10-17 Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – Suomessa joka toinen somali työtön

[Roope]

Aamulehti: Sixten Korkman: Maahanmuuttajien ja huonosti koulutettujen nuorten kohdalla pitäisi voida tinkiä työehtosopimuksen määräyksistä "isänmaan edun" vuoksi 17.10.2017

Euroopassa populismilla on toinenkin ulottuvuus: me vastaan muukalaiset eli pakolaiskriisi.

–Jos tunnen määrättyä vastenmielisyyttä populisteja kohtaan, se johtuu siitä, että he syyllistävät pakolaisia.

Korkman arvostelee EU:ta tilanteen hoidosta, eivätkä yksittäiset maat välttämättä ole suoriutuneet sen paremmin.

–Koen aika kipeänä, että Suomessakin passitamme lapsiperheitä Afganistaniin.

Toisaalta Korkman yhtyy talousnobelisti Paul Krugmanin näkemykseen: Avointa maahanmuuttoa ei voi yhdistää vahvaan sosiaaliturvaan.

Jopa Ruotsi on joutunut perääntymään maahanmuuttopolitiikassaan.

–Tämä on kipeä ja vaikea ongelma, joka ei ole yhden maan tasolla helposti ratkaistavissa. Pitäisi toivoa, että kriisipesäkkeitä voidaan ratkoa paremmin, mutta YK:n turvallisuusneuvosto on toimimaton. Se on syvästi valitettavaa. Edelleen on toimittava YK:n puitteissa globaalin köyhyyden vähentämiseksi. Siinä on tehty valtavia edistysaskeleita.

Korkman syyttää Suomea sopimusten rikkomisesta ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista eli käytännössä kannattaa vapaata maahantuloa/jäämistä. Tätä ei kuitenkaan Korkmanin mukaan voi yhdistää vahvaan sosiaaliturvaan. Kuulostaa Juhana Vartiaiselta.

Miten Korkman sitten ratkaisisi vaatimansa avoimen maahanmuuton aiheuttamat ongelmat? Tarina ei kerro. Maahanmuuttajien alemmilla palkoilla ja suomalaisten huonommalla sosiaaliturvalla ei ole siinä katastrofissa vaikutusta pennin vertaa, ei ainakaan parempaan päin. Vartiainenkaan ei koskaan pääse todellisiin ratkaisuihin asti, vaikka on kyllä innolla luomassa uusia ongelmia vanhojen lisäksi.

Hän ei vähättele ongelman suuruutta. Erityisesti Pohjois-Afrikka on suuri ongelma.

–Mutta keskustellaan sitten siitä, mitä voidaan tehdä. Se, että alamme lietsoa vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja muslimeita vastaan, ei ole mikään ratkaisu.

No, esitä sitten rationaalisesti perusteltuja ratkaisuja, joiden voi olettaa toimivan. Mitä ennakkoluuloihin tulee, on todettu, että muslimien massamaahanmuutto johtaa ongelmiin Euroopassa, ja juuri näin on tapahtunut.

Suomessa kotouttamista ja kotoutumista auttaisi työmarkkinoiden joustavuus. Vaikka Korkman pitääkin korkeasta järjestäytymisasteesta ja neuvottelukulttuurista, suomalainen työmarkkinajärjestelmä on hänestä hyvin konservatiivinen. Tästä on aiempaa suurempi haitta talouselämälle, kun devalvaatio ei enää kuulu työkalupakkiin.

–Kun meille tulee haavoittuvia erityisryhmiä - ja niitä on muitakin kuin pakolaiset, esimerkiksi heikosti koulutetut nuoret - pitäisi voida poiketa normaalista työehtosopimuksesta ainakin määräajaksi. Jos vain löytyy keino, jolla maahanmuuttajia otetaan töihin ja samalla annetaan kielenopetusta sekä opetusta työn suhteen, niin kyllä se on yks hailee, mikä se palkka on. Tässä tapauksessa ay-liikkeen pitäisi ilman muuta nähdä, että kyseessä on isänmaan etu, mutta heille se on vaikea paikka.

Palkkojen madaltaminen ei olisi mikään ratkaisu, eikä se olisi tilapäinen sellainen, sillä se vain lisäisi näiden haavoittuvien erityisryhmien maahanmuuttoa. Tällaista voi missään muodossa ehdottaa vasta sen jälkeen, kun trafiikki saadaan loppumaan ja voimme olla varmoja, että lisää ei ole enää tulossa.

Tieto on valtaa. Korkmanista olisi tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät maailman olleen ennen huomattavasti nykyistä ikävämpi paikka.

–Ranskalaistutkimuksen mukaan Marine Le Penin puolue on onnettomien ihmisten puolue. Sama koskee Trumpin ja Brexitin kannattajia: he uskovat, että maailma oli ennen parempi, ja että huomenna se on entistä huonompi. Totuus on kuitenkin se, että maailma menee keskimäärin parempaan suuntaan.

Viekö nykyinen maahanmuuttopolitiikka Eurooppaa parempaan vai huonompaan suuntaan? Ei jokin "keskimääräinen parempaan suuntaan meno" ole minkäänlainen perustelu jatkaa ja lisätä Suomea ja Europpaa vahingoittavaa politiikkaa. Esimerkiksi rajavalvontaa korkmanit nimittävät taaksepäin menemiseksi, sisäänpäin käpertymiseksi, mutta se on pelastanut Euroopan vielä pahemmalta kuin mitä tapahtui ja oli tapahtumassa vuonna 2015.

Ponneton ilmastopolitiikka on johtamassa siihen, että riski afrikkalaisten joukkopakoon Eurooppaan on erittäin suuri.

Mitä tekemistä afrikkalaisten jo nyt menossa olevalla joukkopaolla Eurooppaan on ilmastopolitiikan kanssa? Joukkopako ei johdu ilmastopolitiikasta, eikä minkäänlaisella ilmastopolitiikalla olisi voinut estää tulemista. Tulemiseen vaikutetaan ihan toisin keinoin.

–Myönteisyyttä on enemmän kuin mitä olisin odottanut kymmenen vuotta sitten, kun me ekonomistit olimme kyynikoita, Korkman tunnustaa.

–Näissä asioissa voit olla optimisti tai pessimisti. Elämä on hauskempaa, jos olet optimisti.

En tiedä, ovatko Suomen maahanmuuttopolitiikkaa viime vuosikymmeninä liberalisoineet olleet optimisteja vai pessimistejä, mutta riskit huomioivia realisteja he eivät ainakaan olleet. Ei ole erityisen hauskaa katsoa parhaillaan heidän haihattelunsa tuloksia.

Korkman korostaa, että hän liikkuu kirjassa usein osaamisalueensa ulkopuolella eikä ole mikään aatehistorioitsija. Hän kuitenkin ajattelee sen teemoista löytyvän suurempaa linjaa ihmiskunnan historiassa.

Korkman totisesti liikkuu osaamisalueensa ulkopuolella etenkin maahanmuuttopolitiikassa. Täysin fiilis- ja anekdoottipohjalta. Korkmanin inho populisteiksi kutsumiaan kohtaan on näköjään kasvanut niin suureksi, että hän on niellyt pureskelematta aktivistipiirien propagandan Suomen epäinhimillisestä pakolaispolitiikasta. Yhteinen vihollinen jne.

Luulin Korkmania aiemmin sen verran fiksuksi, että hän jos joku malttaisi perehtyä asioihin ennen julistuksia tai ymmärtäisi ainakin vaieta siitä, mistä ei mitään tiedä. Mutta ei, tämänpäiväiset lausunnot osoittavat häneltä täydellistä arvostelukyvyttömyyttä, mikä nakertaa pahasti uskottavuutta myös sieltä oman osaamisalueen puolelta.

[Roope]

Korkman: Jäykät työmarkkinat este kotouttamisongelman ratkaisemisessa

Sixten Korkmanin mielestä olisi panostettava pakolaisten kotouttamispolitiikkaan nopeasti ja voimallisesti. Hänen mukaansa on ennen kaikkea kyse kieliopintojen nopeuttamisesta ja toimista työkokemuksen saamisen helpottamiseksi. Korkman toteaa tuoreessa kirjassaan, että pakolaispolitiikassa olisi löydettävä tasapaino, joka vastaa humanitaarisia vaatimuksia ja on samalla kantaväestön kannalta poliittisesti hyväksyttävä. Tämä olisi helpompaa, jos muualla syntyneiden työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi. Erityisesti pakolaisina tulleiden työllisyysaste on matala.

– Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat huonossa kunnossa, jolla on erilaisia ongelmia. Ei ole helppo välttämättä kotouttaa. Meillä ei ole riittävässä määrin panostettu heidän kieliopetukseen, Korkman sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.

Korkmanin mukaan pitäisi löytää polkuja työelämään. Korkmanin mukaan Suomessa jäykät työmarkkinat ovat yksi este kotouttamisongelman ratkaisemisessa.

– Silloin puhutaan siitä, että pitäisi voida työllistää ihmisiä piittaamatta oikeastaan työehtosopimuksista tai yleissitovuudesta, niihin pitäisi tehdä sellainen poikkeus, Korkman sanoi.

Näitä poikkeuksia tarvittaisiin ainakin määräajaksi.

– Voi olla töissä huonolla palkalla, mutta hän on oppimassa sekä kieltä että sitä työntekoa. Tietysti meillä on muitakin vaikeasti työllistettäviä, jossa vaadittaisiin tällaista joustavuutta, mutta pakolaiset ovat ilmeinen tapaus, Korkman sanoi.

Samalla hän muistutti, että kyse ei ole vain siitä, onko tämä taloudellisesti plussaa vai miinusta Suomelle.

– Onhan meillä myös joitakin moraalisia velvollisuuksia kansainvälisten sopimusten valossa ja ehkä omantunnonkin valossa, Korkman sanoi.

Keskisuomalainen/STT 17.10.2017

Jotta kaikki tietäisimme, mistä puhutaan, niin miten ne moraaliset velvollisuudet tarkalleen ottaen määritellään? Mikä sopimus tai minkälainen omatunto edellyttää, että muista maanosista tänne pyrkivien ihmisten auttamiseksi heidät on asutettava ja elätettävä Suomessa ja Euroopassa?

[AcastusKolya]

Korkmanin aivoripulia on hyvä verrata Vesa Kanniaisen viileään järkevään artikkeliin Kanavassa 6/2017. Kanniaisen artikkeli kannattaa lukea. Siinä mm. todetaan, ettei mikään EU-laki kiellä matun palauttamista, jos tämä ei kykene elättämään itseään.

[writer]

Korkman: Jäykät työmarkkinat este kotouttamisongelman ratkaisemisessa

Sixten Korkmanin mielestä olisi panostettava pakolaisten kotouttamispolitiikkaan nopeasti ja voimallisesti. Hänen mukaansa on ennen kaikkea kyse kieliopintojen nopeuttamisesta ja toimista työkokemuksen saamisen helpottamiseksi. Korkman toteaa tuoreessa kirjassaan, että pakolaispolitiikassa olisi löydettävä tasapaino, joka vastaa humanitaarisia vaatimuksia ja on samalla kantaväestön kannalta poliittisesti hyväksyttävä. Tämä olisi helpompaa, jos muualla syntyneiden työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi. Erityisesti pakolaisina tulleiden työllisyysaste on matala.

– Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat huonossa kunnossa, jolla on erilaisia ongelmia. Ei ole helppo välttämättä kotouttaa. Meillä ei ole riittävässä määrin panostettu heidän kieliopetukseen, Korkman sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.

Korkmanin mukaan pitäisi löytää polkuja työelämään. Korkmanin mukaan Suomessa jäykät työmarkkinat ovat yksi este kotouttamisongelman ratkaisemisessa.

– Silloin puhutaan siitä, että pitäisi voida työllistää ihmisiä piittaamatta oikeastaan työehtosopimuksista tai yleissitovuudesta, niihin pitäisi tehdä sellainen poikkeus, Korkman sanoi.

Näitä poikkeuksia tarvittaisiin ainakin määräajaksi.

– Voi olla töissä huonolla palkalla, mutta hän on oppimassa sekä kieltä että sitä työntekoa. Tietysti meillä on muitakin vaikeasti työllistettäviä, jossa vaadittaisiin tällaista joustavuutta, mutta pakolaiset ovat ilmeinen tapaus, Korkman sanoi.

Samalla hän muistutti, että kyse ei ole vain siitä, onko tämä taloudellisesti plussaa vai miinusta Suomelle.

– Onhan meillä myös joitakin moraalisia velvollisuuksia kansainvälisten sopimusten valossa ja ehkä omantunnonkin valossa, Korkman sanoi.

Keskisuomalainen/STT 17.10.2017

Jotta kaikki tietäisimme, mistä puhutaan, niin miten ne moraaliset velvollisuudet tarkalleen ottaen määritellään? Mikä sopimus tai minkälainen omatunto edellyttää, että muista maanosista tänne pyrkivien ihmisten auttamiseksi heidät on asutettava ja elätettävä Suomessa ja Euroopassa?

Jos antaa turvapaikan tai toissijaisen suojelun niin ASUMINEN pitää järjestää eli esim. asuntolamallisessa rtkaisussa voisi laittaa 6 äijää samaan huoneeseen eli kovertoida vastaanottokeskuksia asumiskeskuksiksi.
Osa EU:maista järjestää turvapaikan tai toissijaisen suojelun saaneiden asumisen näin.

Suomessa on jostain syystä aikoinaan alettu antaa oma asunto heti käteen vaikka suomalaisia asuu asunnottomina ilman mitään asuntoa ja vaikka esim. juoppoja asutetaan asuntoloihin.
Jos Suomi lopettaisi ilmaisten asuntojen antamisen loppuelämäksi niin tulijoita olisi paljon vähemmän.

Lisäksi missään ei sanota että turvapaikan tai toissijaisen suojelun pitäisi olla ikuinen ja Suomen ulkomaalaislaissakin on pykälä joka VELVOITTAA Maahanmuuttoviraston lakkauttamaan turvapaikan kun olosuhteet joita lähdettiin pakoon ovat lakanneet olemasta ja joka VELVOITTAA Maahanmuuttovirastoa lakkauttamaan toissijaisen suojelun kun olosuhteet joita lähdettiin pakoon ovat lakanneet olemasta tai MUUTTUNEET siinä määrin että suojeluntarvetta ei enää ole.

Suomessa on jostain syystä omaksuttu Maahanmuuttovirastossa linja että turvapaikat ja toissijaiset suojelut ovat ikuisia ja niiden uusiminen on automaatio ja poliitikot pyörittelevät peukaloitaan.
Esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti vuonna 2013 että Somalia on suurimmaksi osaksi turvallista ja että somaleiden turvapaikkahakemukset voi hylätä ja somalit voi palauttaa Somaliaan. Oikeusjutun oli nostanut somali jonka turvapaikkahakemuksen Ruotsi oli hylännyt ja käskenyt Somalia palaamaan Somaliaan.
Eli siis Maahanmuuttovirasto olisi voinut ja sen olisi pitänyt alkaa lakkauttamaan aiempina vuosina somaleille myönnettyjä turvapaikkoja ja toissijaisia suojeluita 2013.

Sen sijaan Maahanmuuttovirato jatkoi käytännössä melkein jokaisen somalin hyväksymistä 2013 ja 2014 ja vuonna 2015 olikin melkein 100% myönteinen päätös somaleille ja Suomeen tulikin vuonna 2015 pohjoismaiden eniten somaleita ("Sweden bad, sends back to Somalia").

Edes raiskauksista ja törkeistä pahoinpitelyistä tuomittuja somaleita ei ole Maahanmuuttovirastossa lähetetty karkotettuina takaisin Somaliaan koska Maahanmuuttoviraston harhainen ja täysin epäpätevä ja ajastaan jäljessä oleva maa-arvio oli vielä Lokakuuhun 2015 saakka että koko Somalia on vaarallinen ja tämänkin jälkeen muutamia kuukausia hyäksymisprosentit olivat noin 100% kunnes alkuvuodesta 2016 poliittisen paineen takia käsittely laitettiin hetkeksi jäihin ja sitten Toukokuussa 2016 kun kokoomuksen puheenjohtajakampanja alkoi niin Maahanmuuttovirasto viimein huomasi että kas Suomen ulkomaalaislaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa lukee että jos sisäinen pako olisi ollut mahdollista niin silloin turvapaikkahakemus pitäisi näemmä hylätä.
Hups, olemmepa me olleet Migrissä ihan höpsöläisiä kiristetäänpäs linjaa vähän.

Tällä hetkellä Suomessa toissijaiselle suojelulla olevista somaleista 100% pitäisi lakkauttaa toissijainen suojelu ja lähettää heidät takaisin Somaliaan jos Maahanmuuttovirasto noudattaisi Suomen ulkomaalaislakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksia.

Tällä hetkellä Suomessa turvapaikalla olevista somaleista 80-90% pitäisi lakkauttaa turvapaikka ja lähettää heidät takaisin Somaliaan jos Maahanmuuttovirasto noudattaisi Suomen ulkomaalaislakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksia.

Tällä hetkellä jokainen aiemmpina vuosina raiskauksista tai törkeistä pahoinpitelyistä tuomittu somali jolla ei ole vielä Suomen kansalaisuutta pitäisi VÄLITTÖMÄSTI karkottaa Somaliaan  jos Maahanmuuttovirasto noudattaisi Suomen ulkomaalaislakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksia.


Tilanne on irakilaisten ja afgaanien suhteen samanlainen eli Suomeen annetaan jäädä jokaisen ja persutkin ovat olleet tyhjännyhjääjiä näidenkin asioiden suhteen ja mm. Juho Eerolan kannattaisi aloittaa se työnteko sillä hän oli persuissa asiantuntijan asemassa ja silti ihan pihalla näistäkin asioista ja juhlimis-istunnollaan eduskunnassa melkein tuhosi poliittisen paineen asioiden kiristämiseksi kokoomuksen sisältä jolle Soini pohjattomassa typeryydessään oli sisäministerin salkun lahjoittanut (tämä oli se persujen Juho Eerolan järjestämä itsensä selkääntaputtelu-istunto keväällä 2016 kun humanitaarinen suojelu oli saatu poistettua laista vaikka sillä annettiin vain 2% hyväksytyistä ja vaikka Maahanmuuttovirasto ei persujen juhla-istunnon aikaan noudattanut ulkomaalaislakia sisäisen paon osalta ja vaikka hyväksymisprosentit olivat juhla istunnon aikaan edelleen pohjoismaiden korkeimpia ja vaikka Maahanmuuttoviraston johto kusi aktiivisesti persuja silmään 2015 syksyllä ja 2016 keväällä.

Maahanmuuttoviraston johtajat varmaan nauraneet makeasti selän takana ja pilkanneet mm. Simon Eloa kun nykyinen sini-uuvatti patsasteli asioihin tutustumassa ja luuli olevansa suurikin asiantuntija vaikka Maahanmuuttoviraston johto puhui hänellekin paskaa päin naamaa ja Simon Elo oli niin simppeli että nieli kaiken eikä osannut esittää oikeita kysymyksiä ja luuli saavansa ja persujen saavan paljonkin aikaan vaikka tilastojen perusteella Suomi oli irakilaisten ja somalien suhteen 2 kertaa niin löysä ja lepsu kuin Ruotsi ja 3-4 kertaa niin löysä ja lepsu kuin norja ja Tanska.

Jos 20% kannatukseen meinataan uudestaan päästä niin Halla-ahon pitää tuoda muutos toiminta kulttuuriin ja asiantuntemuksen tasoon.

Sini-uuvattien liiallinen vahtaaminen NYT kun pitäisi kerätä duunari-äänestäjät persuille, kun vasemmistoliitossa ja SDP:ssä osa kannattaa tarveharkinnan poistoa eli kannattaa palkkojen alentamista ja duunareiden ahdinkoonlaittamista, on väärään asiaan keskittymistä.

[writer]

Korkman: Jäykät työmarkkinat este kotouttamisongelman ratkaisemisessa

Sixten Korkmanin mielestä olisi panostettava pakolaisten kotouttamispolitiikkaan nopeasti ja voimallisesti. Hänen mukaansa on ennen kaikkea kyse kieliopintojen nopeuttamisesta ja toimista työkokemuksen saamisen helpottamiseksi. Korkman toteaa tuoreessa kirjassaan, että pakolaispolitiikassa olisi löydettävä tasapaino, joka vastaa humanitaarisia vaatimuksia ja on samalla kantaväestön kannalta poliittisesti hyväksyttävä. Tämä olisi helpompaa, jos muualla syntyneiden työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi. Erityisesti pakolaisina tulleiden työllisyysaste on matala.

– Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat huonossa kunnossa, jolla on erilaisia ongelmia. Ei ole helppo välttämättä kotouttaa. Meillä ei ole riittävässä määrin panostettu heidän kieliopetukseen, Korkman sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.

Korkmanin mukaan pitäisi löytää polkuja työelämään. Korkmanin mukaan Suomessa jäykät työmarkkinat ovat yksi este kotouttamisongelman ratkaisemisessa.

– Silloin puhutaan siitä, että pitäisi voida työllistää ihmisiä piittaamatta oikeastaan työehtosopimuksista tai yleissitovuudesta, niihin pitäisi tehdä sellainen poikkeus, Korkman sanoi.

Näitä poikkeuksia tarvittaisiin ainakin määräajaksi.

– Voi olla töissä huonolla palkalla, mutta hän on oppimassa sekä kieltä että sitä työntekoa. Tietysti meillä on muitakin vaikeasti työllistettäviä, jossa vaadittaisiin tällaista joustavuutta, mutta pakolaiset ovat ilmeinen tapaus, Korkman sanoi.

Samalla hän muistutti, että kyse ei ole vain siitä, onko tämä taloudellisesti plussaa vai miinusta Suomelle.

– Onhan meillä myös joitakin moraalisia velvollisuuksia kansainvälisten sopimusten valossa ja ehkä omantunnonkin valossa, Korkman sanoi.

Keskisuomalainen/STT 17.10.2017

Jotta kaikki tietäisimme, mistä puhutaan, niin miten ne moraaliset velvollisuudet tarkalleen ottaen määritellään? Mikä sopimus tai minkälainen omatunto edellyttää, että muista maanosista tänne pyrkivien ihmisten auttamiseksi heidät on asutettava ja elätettävä Suomessa ja Euroopassa?

Sixten Korkman nolaa muuten itsensä noilla höpinöillään.
Heppu ilmeisesti oikeasti on niin pihalla että luulee että kun annetaan TES:iä alempi orja-palkka ja unohdetaan yleissitovuus iin saadaan somalit, irakilaiset ja afgaanit töihin.

Näiden ryhmien ongelmana on että yhteiskunta antaa kahviloissa istuskelusta näille saman mikä TES:in minimit ja suomen kielikurssiltakin voi lintsata jos pitää nukkua pitkään kun tuli valvottua ilman mitään seurauksia.

Suomen sosiaaliturva pitäisi rajata niin että jos ei ole 2 vuoden työhistoriaa niin et saa senttiäkään mistään!
Tällöin somalit ja irakilaiset ja afgaanit eivät saisi yhtään rahaa ennenkuin menevät töihin ja myös suomen nuoriso (sekä kantasuomalainen että maahanmuuttajataustainen) ei saisi yhtään mitään ennenkuin menevät töihin.

[Nikolas]

Näin lausui Sixten Korkman:

Jotain työmarkkinoiden merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön

• Muhonen, Teemu: Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – "Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä" Taloussanomat, 2017-10-17.

Nyt alan ymmärtää, mistä Juhana Vartiainen oli huolissaan. Mitä hän sanoikaan:

Ei saa syntyä tulonsiirroilla elävää ryhmää, joka ajan mittaan alkaa äänestää natseja.

• Juhana Vartiainen: Ei saa syntyä tulonsiirroilla elävää ryhmää, joka alkaa äänestää natseja Nykysuomi, 2017-10-17.

Työtön somali elää tulonsiirroilla → natsit valtaan.

[Jorma M.]

Jäsen Writerin erinomaisissa posteissa esitetään järkyttävän aiheellista ihmettelyä. Mutta poliitikot ja vastuumedia eivät käsittele tällaisia aikamme suurimpia dada-ilmiöitä. Ja se miksei käsitellä ei voi selittyä muulla kuin salaliitolla, piiloagendalla.

Mitkä tahot hyötyvät somalien joukkomaahantuonnista, asuttamisesta, hyysäämisestä ja perseenpyyhinnästä? Oikeuslaitoksen kuormittumisesta?

Jotkut hyötyvät kun saavat toteuttaa hoivaamisviettiä tai saavat mageeta pöhinää. Tai erotiikkaa. Mutta se saatanan iso hyöty tulee maahanmuuttoteollisuudelle ja sen tarvitsemille sivupalveluille. Ylivoimaisesti suurin hyöty tulee Kokoomukselle ja sen "yhteistyökumppaneille". Se on vähän niin kuin maassa olisi yksityisiä palokuntia ja niiden osakkeenomistajat ja työntekijät sytyttelisivät jatkuvasti tulipaloja.

[N. O. Hääppönen]

Ei niin huonoa juttua ettei jotakin oikeansuuntaistakin löytyisi:

Kun kirjoitin Väärää talouspolitiikkaa, olin ajatellut että siihen se saa jäädä.

Korkman korostaa, että hän liikkuu kirjassa usein osaamisalueensa ulkopuolella

Fiksut ihmiset pyrkivät tunnistamaan parhaat ajatuksensa ja vahvistamaan niitä. Tämä saattaisi olla hyväksi myös Korkmanille, pyrkiä yhdistämään nämä kaksi mietelmää ja tehdä niiden mukaiset johtopäätökset.

[siviilitarkkailija]

Villinä riehuvat vuohi- ja lehmälaumat jotka vaativat paimentamista eivät valitettavasti kohtaa suomemsomaleita kuin päiväunessa. Mutta ei hätää Sixten. Kun somali sulkee silmänsä, hän voi paimentaa myös sinun villinä riehuvan mielikuvitusvuohilauman seesteiseksi katraaksi. Työ jolla on tarkoitus...

[kummastelija]

Sananvapauden rajoittaminen, keppihevosena kansalaisten ikävien faktojen lausuminen, mitä kutsutaan vihapuheeksi.

Työehtojen huonontaminen, keppihevosena työkyvyttömän ja -haluttoman kansanosan mukatyöllistäminen, mitä kutsutaan radikalisoitumisen estämiseksi.

Saatavuusharkinnan poistaminen, keppihevosena suomalaisille kuuluvan työn jakaminen ulkomaalaisille, mitä kutsutaan työvoimapulan paikkaamiseksi.

Tiedustelulaki, keppihevosena suomalaisten verkkovakoilu, mitä kutsutaan radikaalin terrorismin tutkimiseksi.

Vihapuhepoliisit, keppihevosena poliittisen poliisin pelotteluvaikutus, mitä kutsutaan nettipoliisien ennaltataehkäiseväksi toiminnaksi.


On tämä monikulttuuri hienoa. Piti saada hieno yhteiskunta, mutta marssiaskelein mennään kohti DDR:ää.

[Jack]

Tällöin somalit ja irakilaiset ja afgaanit eivät saisi yhtään rahaa ennenkuin menevät töihin ja myös suomen nuoriso (sekä kantasuomalainen että maahanmuuttajataustainen) ei saisi yhtään mitään ennenkuin menevät töihin.

Minne töihin?

[Jouko]

Mihinkähän mennessä joka toinen työtön on somali?!

[Khalifatta]

Hän ei vähättele ongelman suuruutta. Erityisesti Pohjois-Afrikka on suuri ongelma.

–Mutta keskustellaan sitten siitä, mitä voidaan tehdä. Se, että alamme lietsoa vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja muslimeita vastaan, ei ole mikään ratkaisu.

Korkmanilta näyttää olevan lakkaamatta punainen lanka hukassa.

Vai olenko nähnyt unta musulmaanien Euroopassa suuressa mittakaavassa tekemistä:

murhista, kurkunleikkaamisista, raiskauksista, ryöstöistä, pahoinpitelyistä, yhteiskuntarauhan murentamisista, vääräuskoisiin kohdistuvista rasistisista rikoksista, ylimielisestä käytöksestä, hyväksikäytöstä, kapinoinnista, tilan haltuunottamisesta, ilmaisesta elatuksesta kiukuttelemisesta, julkisilla paikoilla leiriytymisistä, häiriköinnistä, viranomaisia vastaan rettelöinnistä, useilla väärillä henkilöpapereilla esiintymisistä, äbäläwäbälöinnistä,....?

[ApuaHommmaan]

Korkman mättää nauraen kansan päälle kakkaa. Oikeat keskustelut sitten sisäpiirissä (TM), jossa kilistellään lasia yhteisille talousprojekteille.

[Jouko]

Hän ei vähättele ongelman suuruutta. Erityisesti Pohjois-Afrikka on suuri ongelma.

–Mutta keskustellaan sitten siitä, mitä voidaan tehdä. Se, että alamme lietsoa vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja muslimeita vastaan, ei ole mikään ratkaisu.

Korkmanilta näyttää olevan lakkaamatta punainen lanka hukassa.

Vai olenko nähnyt unta musulmaanien Euroopassa suuressa mittakaavassa tekemistä:

murhista, kurkunleikkaamisista, raiskauksista, ryöstöistä, pahoinpitelyistä, yhteiskuntarauhan murentamisista, vääräuskoisiin kohdistuvista rasistisista rikoksista, ylimielisestä käytöksestä, hyväksikäytöstä, kapinoinnista, tilan haltuunottamisesta, ilmaisesta elatuksesta kiukuttelemisesta, julkisilla paikoilla leiriytymisistä, häiriköinnistä, viranomaisia vastaan rettelöinnistä, useilla väärillä henkilöpapereilla esiintymisistä, äbäläwäbälöinnistä,....?

Voiko siis enää puhua ennakkoluuloista kun jo faktatietoakin on olemassa? 

[Roope2]

Hassua, että samassa lehdessä saataa valtaapitävät kyynel silmissä ylistää näitä  ennakkoluulottomia ja rohkeita tulevaisuutemme pelastajia, kosmopoliittisia vienninedistäjiä ja tulevia teollisuusmesenaatteja, ja muutama sivu myöhemmin toinen valtaapitävien ryhmä kyynel silmissä valittaa, kun samalle porukalle ei ole riittävästi tarjolla tulkkaus- ja tukiopetusresursseja, kotoutus- ja monikulttuurisuuskoordinaattoreita  puhumattakaan vammais-, kuntoutus- tai mielenterveyspalveluista.

[akez]

Aamulehti: Sixten Korkman: Maahanmuuttajien ja huonosti koulutettujen nuorten kohdalla pitäisi voida tinkiä työehtosopimuksen määräyksistä "isänmaan edun" vuoksi 17.10.2017

...
Brexit-äänestystulos on hämmentävä siksikin, että Iso-Britannia on pitkän historian omaava, ihailtu sivistysvaltio. Korkman kertoo tuntemiensa brittipoliitikkojen ja -virkamiesten kuuluvan Euroopan kirkkaimpiin tähtiin.

–Sitten ne menevät tekemään valinnan, joka perustuu sekavaan ja ristiriitaiseen argumentaatioon, jolla ei ollut mitään tekemistä totuuden kanssa ja joka käynnisti täysin kaoottisen prosessin, joka on johtamassa erittäin vahingollisiin seurauksiin maan itsensä, mutta myös koko Euroopan kannalta. Onhan tässä todellakin ihmettelemistä, Korkman puuskahtaa.
...

Voidaan perustellusti esittää myös toisenlaisia näkemyksiä.

Miksi liberaali globalisaatio tarvitsee kansallisvaltioita enemmän kuin mitä globaalit eliitit kuvittelevatkaan (myös kapitalismin eloonjäämisen kannalta)

Itsenäisyysliikkeiden lisääntyessä kansallisvaltio vaikuttaa olevan kaikkein soveliain malli vastaamaan huomispäivän haasteisiin.

Atlantico 8.10.2017 juttu ranskaksi

(...)
Dani Rodrik viittaa usein Bretton Woodsin järjestelmään kansallisvaltioiden ja maailmanlaajuisen talouksien avaamisen välisenä tasapainotilana. Tai pikemminkin hän sanoo, että tuohon aikaan alkanut jatkuvasti lisääntyvä globalisaatio toimi hyvin, koska se nojautui kansallisvaltioihin. Jos tätä ajatuskulkua soveltaa Eurooppaan, niin se viittaa siihen, että yhteismarkkinat (Marché Commun) toimivat valtavan paljon tehokkaammin, kuin Maastrichtin Eurooppa. Tämän seikan ovat havainneet kaikki historioitsijat: Eurooppalaisen kapitalismin dynamiikka syntyi kansallisvaltioiden välisestä kilpailusta, joka syntyi keskiajan lopulla. Maastrichtin järjestelmä on sen vastakohta, sillä se laittoi 18 maata omaksumaan rahajärjestelmän, jonka on erään hyvin erityinen tasapaino hedelmä - Saksan yhteiskunnan.
(...)

... Iso-Britannia on Margaret Thatcherin jälkeen pitkälti säilyttänyt erään kansallisesti tasapainottavan tekijän: Se ei liittynyt mukaan euroon; se on kyennyt antamaan Lontoolle kansainvälisen finanssipääkaupungin roolin. Tämän johdosta Brexitissä on paljon vähemmän dramatiikkaa, kuin mitä meille halutaan uskotella: Briteille kyse on hyvin pitkälle opin ottamisesta eräässä globalisaation vaiheesta, jossa teollisuuden katoaminen (désindustrialisation) on saavuttanut kriittisen pisteen ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta on tullut sietämätöntä. Britit eivät halua torjua kansainvälistä kauppaa, päinvastoin, mutta he haluavat mukauttaa sääntöjä ja löytää uudelleen yhteiskunnallisen tasapainon. Donald Trumpin valinta, miellytti se tai sitten ei, antaa samatyyppisen viestin. Sen sijaan, että juuttuisimme Theresa Mayn epäröinteihin tai Donald Trumpin puheisiin, meidän tulisi ymmärtää, että anglosaksisissa yhteiskunnissa on alkanut perusteellinen keskustelu demokraattisten ja valtiollisten vastapainojen puuttumisesta, jotka olisivat riittäviä markkinoiden tämän päivän toiminnan kannalta. Tässä muuttuvassa ympäristössä Dani Rodrikin kaltaiset maltilliset ja järkevät kannanotot, jotka eivät kuitenkaan tee myönnytyksiä tieteellisen analyysin näkökulmasta, voivat saada kasvavaa yleisöä.

Emmanuel Macronin vuonna 2017 valinneen Ranskan pakkomielteenä on "Saksan malli" ja se on vain pinnallisesti Iso-Britannian ja USA:n ystävä. Meidän pitäisi tehdä päinvastoin: Inspiroitua suuremmassa määrin Atlantin takaisista keskusteluista ja palata takaisin kansallisvaltioiden Eurooppaan, jossa Saksa ei ole muuta kuin yksi maa muiden joukossa.

Edouard Husson/Dani Rodrik: Liberaali globalisaatio tarvitsee kansallisvaltioita

[akez]

Aamulehti: Sixten Korkman: Maahanmuuttajien ja huonosti koulutettujen nuorten kohdalla pitäisi voida tinkiä työehtosopimuksen määräyksistä "isänmaan edun" vuoksi 17.10.2017

Euroopassa populismilla on toinenkin ulottuvuus: me vastaan muukalaiset eli pakolaiskriisi.

–Jos tunnen määrättyä vastenmielisyyttä populisteja kohtaan, se johtuu siitä, että he syyllistävät pakolaisia.

Korkman missaa oleellisimman jakolinjan.

Miksi kansallisvaltiot ovat hyviä

Kansallisvaltiot ovat kapitalismin paras perusta ja hyper-globalisaatio uhkaa tuhota sen

Dani Rodrik

2.10.2017 artikkeli englanniksi

Tämän päivän populistinen kapina heijastaa sitä syvää kuilua, joka on avautunut globaalin intellektuelli- ja ammattieliitin, sekä tavallisten kansalaisten välillä. Nämä kaksi ryhmää elävät nyt rinnakkaisissa sosiaalisissa maailmoissa ja ne orientoituvat käyttäen erilaisia kognitiivisia karttoja. Silti intellektuelli konsensus, joka toi meidät tämän kuilun äärelle, on pysynyt samana. Valtavirran mielipidejohtajien ehdottamat lääkkeet menevät harvoin pitemmälle kuin eriarvoisuuden ongelmista puhumiseen ja häviäjien aseman hieman parempaan huomioimiseen.

Ongelma piilee kuitenkin syvemmällä, nimittäin eliitin takertumisesta globalistiseen ajattelutapaan, joka vähättelee ja heikentää kansallisvaltioita. Ilman muutosta me voimme päätyä siihen, että ei pelkästään avoin globaali taloutemme, vaan myös liberaali ja demokraattinen järjestelmämme pyyhkiytyvät pois tämän ajattelutavan sokeiden kohtien ja ylilyöntien synnyttämän vastaiskun johdosta.
(....)

Samalla on myös syytä palauttaa mieliin mistä siinä demokratiassa on oikein kyse.

Demokratia perustuu syrjinnän ajatukselle. Vuoden 1789 "Déclaration des droits de l'homme et du citoyen" julistuksen kolmannessa pykälässä todetaan, että "kaikki oikeus vallan käyttöön perustuu pohjimmaltaan kansaan". Demokratia ei ole mahdollinen ilman hyvin määriteltyjä rajoja ja kansalaisia. Kuten Rousseau kirjoittaa l'Émile -teoksensa alussa: "missä ei ole isänmaata, siellä ei voi olla kansalaisiakaan". Kotimaa (Patrie) ja demokratia: Kummassakin on kyse ihmisistä, erityisistä ihmisistä. Demokratia edellyttää syrjintää kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä, erottelua kansalaisiin ja ulkomaalaisiin.         

Jean-Louis Harouel: Uskonnoksi korotetut ihmisoikeudet tuhoavat kansakuntia

Vaikka Korkman viittaa kirjassaan olevansa oman osaamisalueensa ulkopuolella tietyissä asioissa, niin pakolaisten kohdalla tilanteesta olisi voinut saada varsin hyvän kuvan pelkästään Euroopan lehtiä lukemalla. Vaikka sielläkin sensuroidaan ja noudatetaan ulkoa tulleita mediaohjeita ja -määräyksiä, niin silti aina läpi tulee myös riittävästi oikeaa tietoa.

Maalaisjärki on myös oiva apuväline. Voi pohtia vaikka kysymystä, miksi täältä paettaisiin konfliktin sattuessa Pakistaniin tai päinvastoin? Yhdistämällä näiden pohdintojen tulokset Euroopan median kertomaan havaitsee helposti, että nykyajan pakolaiskuviot ovat pelkkää suurta humpuukia, jossa järjestelmää käytetään härskisti hyväksi laittoman maahanmuuton välineenä. Systeemi on mätä, aikoinaan tehdyt kv. sopimukset ovat muuttuneen nykyisin kohtuuttomiksi ja turmiollisiksi, järjestelmää pyörittävät poliitikot ovat mätiä ja kansalaisistaan piittaamattomia, ja tarjottavat ylivertaiset edut muodostavat vetotekijän tulijoille. Muussa tapauksessa työntötekijöiden vaikutus loppuisi heti ensimmäisessä turvallisessa maassa, johon konfliktia paennut saapuu, eikä pakenemista olisi enää tarvetta jatkaa.

EDIT typo

[dothefake]

Onko laskelmassa mukana naiset ja lapset, kai hekin ovat somaleita?

[Mäntsälän Kapina]

Jos valtio sitoutuu tarjoamaan toimeentulon ja terveydenhuollon kaikille tulijoille, se ei välttämättä selviä kustannuksista.
– Jotain työmarkkinoiden merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön, joustavampien työmarkkinoiden Yhdysvalloissa ja Kanadassa vain yksi viidestä. "

Joustavat työmarkkinat = Alhaiset palkat ja olematon sosiaaliturva.

Sitähän tässä tännekin yritetään ajaa.

[Blanc73]

Onko laskelmassa mukana naiset ja lapset, kai hekin ovat somaleita?

Oikea termi on "TulevaisuudenVoimavarat^TM"

[Jorma Teräsrautela]

Sixten Korkman ei näköjään lue tätä ketjua eikä siten ole osannut korjata näkemyksiään vieläkään Helsingin Sanomat 4.1.2021

Uusliberalismin krapulasta syntyneen populismin juurisyyt ovat eriarvoisuudessa

Arvostuksen ja myönteisten näkymien puute johtaa eliittiin kohdistuvaan vihaan ja muiden heikossa asemassa olevien väestöryhmien – kuten pakolaisten – halveksuntaan oman statuksen korostamiseksi.

Korkman psykologisoi ilmiöitä, joissa kyse on suuremmista ympyröistä. Ei talvisotakaan johtunut siitä, että ryssiä halveksittiin, vaan silloin puolustettiin maata.

Hän puhuu myös "pakolaisista", joita Suomessa ei liene nähty sitten evakkojen 1940-luvulla.  Lisäksi hän sekoittaa keskenään eriarvoisuuden  ja varallisuuserot. Eriarvoisuus on ihmisten itseisarvoa koskeva moraaliarvostelma, varallisuuserot näkyvät pankkitilien saldovertailussa. Ei se voi olla niin vaikeaa. 

Hyvinvointivaltion moraalisena ansiona on, että yhteiskunta kunnioittaa jokaisen jäsenensä ihmisarvoa turvaamalla hänelle sosiaalisia oikeuksia kansalaisuuden perusteella: lapsilisä, päiväkoti, koulu, opiskelumahdollisuus, terveydenhuolto, sosiaaliturva eläkkeineen.

Ihmisarvo ei ole mikään pakollinen moraalinen käsiase. Sosiaalietuja voidaan myöntää myös muilla perusteilla kuin vetoamalla ihmisarvoon ja niin on tehtykin. Ihmisarvon lyöminen joka väliin on tarpeetonta.

PARANNETTAVAA on. Meidän tulisi yltää työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistaviin uudistuksiin. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Tulee panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen sekä laajemmin inhimilliseen pääomaan. On kannettava huolta innovatiivisen yritystoiminnan kasvuedellytyksistä. Euron oloissa Suomi kaipaa – on kaivannut jo kahden vuosikymmenen ajan – työmarkkinakulttuuria ja instituutioita, jotka yhdistävät kilpailukyvyn turvaavan palkkakoordinaation ja joustavuutta sallivan paikallisen sopimisen.

En väitä tuntevani perussuomalaisten politiikkaa, mutta arvaan, että Korkmanin esittämät suositukset eivät ole kaukana PS:n ohjelmista. Jos vain lopettaisi näistä olemattomista pakolaisista jankkaamisen ja ymmärtäisi mikä ero on tuloerolla ja eriarvoisuudella, voisi sopia jopa PS:n riveihin.

[ikuturso]

Joku voisi kysyä Korkmanilta, montako "pakolaista" hän on itse työllistänyt. Rahamies kun on, niin varmaan useita.

-i-

[Pentecost]

yhteiskunta kunnioittaa jokaisen jäsenensä ihmisarvoa turvaamalla hänelle sosiaalisia oikeuksia kansalaisuuden perusteella

Kannatan. Sosiaaliturva ainoastaan suomalaisen perheenjäsenille ja kansalaisuuden saaneille. Kansalaisuus sitten edellyttää suomenkielen taitoa ja sitä, että pystyy elättämään itsensä.

Jostain syystä veikkaan, ettei tämä ole Sixtenin tausta-ajatus.

[valkovuokko]

Korkman väittää virheellisesti, että Suomessa sosiaalisia oikeuksia jaetaan kansalaisuuden perusteella. Todellisuudessa Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva; jokainen oleskeluluvan saanut ja hänen perheensä on oikeutettu terveyspalveluihin, asuntoon, opiskelumahdollisuuteen, kouluun, päivähoitoon jne.
Korkman ei näe, että kansalaisia/veronmaksajia suututtaa, kun joutuvat maksamaan veroja, jotka eivät hyödytä häntä itseään ja hänen perhettään, vaan verovaroja jaetaan ulkopuolisille, jotka eivät ole laittaneet tikkua ristiin tämän maan hyväksi.  Tällöin yhteiskunta loukkaa omia kansalaisiaan, asettamalla ulkopuolisten edun kantaväestän edun edelle.

"Hyvinvointivaltion moraalisena ansiona on, että yhteiskunta kunnioittaa jokaisen jäsenensä ihmisarvoa turvaamalla hänelle sosiaalisia oikeuksia kansalaisuuden perusteella: lapsilisä, päiväkoti, koulu, opiskelumahdollisuus, terveydenhuolto, sosiaaliturva eläkkeineen. Tämä lieventää pohjoismaiden populismia ja tukee yhteiskunnan vakautta."

[HDRisto]

Onko Korkman koskaan, missään, mistään tai milloinkaan ollut oikeassa?.

[Jorma Teräsrautela]

Sixten Korkman edustaa talousviisasta heränneistöä, jolta media kysyy mielipiteitä. Esiintyy erittäin vakuuttavasti ja karismaattisesti radiossa ja televisiossa. Herättää vaikutelman, että tietää kaiken.

Nyt on kulunut kuusi vuotta elintasosiirtolaisten vyörystä Suomeen. Tulijoiden motiivit ovat tulleet selviksi, samoin heidän todellinen potentiaalinsa rikastaa suomalaista yhteiskuntaa.

Talousviisas ilmoittaa edelleen, että tällaisten vyöryjen vastustaminen johtuu vain ihmisvihasta ja halusta korostaa omaa asemaa. Onko Korkmanni ollenkaan huomannut, mitä Suomessa on sen jälkeen tapahtunut?

Korkman solvaa ja halventaa eri mieltä olevia ja tukkii korvansa heidän vastaväitteiltään. Taitaa muutkin näkemykset kuulua Nenäpäivä-luokkaan.

[Pallopääkissa]

Eikös Korkkimies sanonu joskus että Suomen eurojäsenyys oli huono ratkaisu, euro on epäonnistunut eikä ole toimiva valuutta? Jos on sanonut, onko se sitten ainoa kerta kun ukko on sanonut jotain viisasta?

[P]

Onko Korkman koskaan, missään, mistään tai milloinkaan ollut oikeassa?.

On ollut. Joskus jälkikäteen, kuten nyt jälkikäteisessä kritiikissään euroon liittymisestä.

[Roope]

Eikös Korkkimies sanonu joskus että Suomen eurojäsenyys oli huono ratkaisu, euro on epäonnistunut eikä ole toimiva valuutta? Jos on sanonut, onko se sitten ainoa kerta kun ukko on sanonut jotain viisasta?

Viimeksi muutama päivä sitten Ylellä.

Markka vaihtui euroon uudenvuoden humussa 20 vuotta sitten – Sixten Korkman: Elämä olisi ollut helpompaa, jos Suomella olisi ollut oma valuutta

[...]

Pitkän linjan talousasiantuntija Sixten Korkman rankkaa yhteisvaluutan saldon miinuspuolelle.

Ongelmana on ollut se, miten on voitu vastata Suomea koetteleviin talouden erityisongelmiin.

Korkman luettelee, että Suomi on kärsinyt 2000-luvulla Nokian romahduksesta, paperiteollisuuden näivettymisestä ja Venäjän-viennin vaikeuksista.

– Elämä olisi ollut helpompaa, jos Suomella olisi ollut oma valuutta, joka olisi joustanut, Korkman sanoo.

Markasta luopuminen tarkoitti luopumista devalvaatioista, joilla oli pidetty yllä Suomen teollisuuden hintakilpailukykyä.

Yle 31.12.2021

Iltalehti: Professori Korkman: Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys 22.10.2015