Työvoimapulan paluu ja kosto

[Pentecost]

Emme siis pärjää ilman vietnamilaisten pyörittämiä kahviloita... 

Ja onhan se kivan kivaa, että edes OSA jää tänne maksamaan veroillaan kallista koulutustaan, joka ei ole pois keneltäkään. Ainakaan yhdeltäkään suomalaiselta nuorelta.

VMP!

[Väestönvaihtaja]

Emme siis pärjää ilman vietnamilaisten pyörittämiä kahviloita... 

Ja onhan se kivan kivaa, että edes OSA jää tänne maksamaan veroillaan kallista koulutustaan, joka ei ole pois keneltäkään. Ainakaan yhdeltäkään suomalaiselta nuorelta.

VMP!

EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja.

On toki totta, että osa vietnamilaisista suuntaa parempien palkkojen perässä muualle ja osa palaa kotimaansa lämpöön, mutta osa heistä jää rikastuttamaan suomalaista yhteiskuntaa. Joukossa on myös todella kovan tason osaajia, jotka tienaavat huomattavasti enemmän kuin peruspertit ja -pirkot.

[Lalli IsoTalo]

Osa vietnamilaisista valmistuttuaan jää töihin Suomeen.

Joka ikinen kerta, täysin ilman mitään perusteluita, sinulla on aina vuorenvarma tieto sekä siitä mitä on tapahtunut, että siitä mitä tulee tapahtumaan. Tuollaista itsevarmuutta on pakko kunnioittaa!

[Väestönvaihtaja]

Osa vietnamilaisista valmistuttuaan jää töihin Suomeen.

Joka ikinen kerta, täysin ilman mitään perusteluita, sinulla on aina vuorenvarma tieto sekä siitä mitä on tapahtunut, että siitä mitä tulee tapahtumaan. Tuollaista itsevarmuutta on pakko kunnioittaa!

Kiitos. Tunnen Suomessa työskenteleviä vietnamilaisia jotka ennen työskentelyään opiskelivat Suomessa. Kokemus tuo varmuutta.

Vietnamin 100 miljoonan väestössä on runsaasti lahjakkaita ja työtä pelkäämättömiä ihmisiä. Suomen täytyy jatkossakin houkutella vietnamilaisia Suomeen.

[Shemeikka]

OT vietnamilaiset

Muinoin Ruotsissa tein työtä vietnamilaisten kanssa. Kovia työmiehiä. Ylityötilastoissa minä olin kärjessä mutta hopea ja pronssi menivät Vietnamille. Heistä jäi hyvä kuva, joskin tienasivat ylimääräistä kauppaamalla salakuljetettua viinaa ja tupakkaa.

[Roope]

EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja.

Näennäisesti, mutta suurin osa ei lopulta maksa itse lukukausimaksujaan, vaan niitä maksatetaan suomalaisilla tarjoamalla lähes kaikille EU:n ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille stipendejä juuri tähän tarkoitukseen.

[Melbac]

Noita vietnamilaisia pakolaisia tuli 1980 luvulla suomeen joka on sitten voinut vaikuttaa siihen että niitä tänne tulee opiskelemaan,aika harvan olen noista jonkun sanoneen pahaa.Kovia pistämään kaikkia firmoja pystyyn eikä siellä aina ihan puhtaat jauhot ole pussissa ollut.Ihan erillaista porukkaa kuin somput muut lähi-idästä/afrikasta tulleet.Siellä on noiden äijät joutuneet hätistelemään meidän nuoria niiden akkojen kimpusta.

/offtopic
Kyllä suomalaisetkin osaa eikä meidän oikeasti tänne mitään ulkomaista porukkaa tarvitsisi ottaa paitsi tietysti halpatyöksi.

[koojii]

Noita vietnamilaisia pakolaisia tuli 1980 luvulla suomeen joka on sitten voinut vaikuttaa siihen että niitä tänne tulee opiskelemaan,aika harvan olen noista jonkun sanoneen pahaa.Kovia pistämään kaikkia firmoja pystyyn eikä siellä aina ihan puhtaat jauhot ole pussissa ollut.Ihan erillaista porukkaa kuin somput muut lähi-idästä/afrikasta tulleet.Siellä on noiden äijät joutuneet hätistelemään meidän nuoria niiden akkojen kimpusta.

/offtopic
Kyllä suomalaisetkin osaa eikä meidän oikeasti tänne mitään ulkomaista porukkaa tarvitsisi ottaa paitsi tietysti halpatyöksi.

Sukulaisten muutamia satoja suomalaisia työllistäneeseen firmaan ottivat töihin puolisenkymmentä vietnamilaista 1980-luvun lopulla kun talous oli ylikuumentunut Suomessa eikä suomalaisia työntekijöitä löytynyt mistään.

Olivat kuulema viimeisen päälle ahkeria tekemään töitä ja eivät ikinä sanoneet ei jos ylitöihin pyydettiin jäämään. Ilmeisesti ongelma oli enemmänkin siinä ettei suomalainen työnaikalainsäädäntö mahdollistanut heidän antaa tehdä niin paljoa ylitöitä kuin olisivat halunneet.

Jos Suomeen on pakko syystä tai toisesta tuoda EU:n ulkopuolelta ulkomailta työvoimaa, niin vietnamilaiset ja muutama muu kansakunta Aasiassa on sellaista, että itse kyllä noin miljardi kertaa mieluummin sieltä ottaisin Suomeen niitä työvoimapulan paikkaajia kuin jostakin Somaliasta tai Lähi-idästä.

[Melbac]

Noita vietnamilaisia pakolaisia tuli 1980 luvulla suomeen joka on sitten voinut vaikuttaa siihen että niitä tänne tulee opiskelemaan,aika harvan olen noista jonkun sanoneen pahaa.Kovia pistämään kaikkia firmoja pystyyn eikä siellä aina ihan puhtaat jauhot ole pussissa ollut.Ihan erillaista porukkaa kuin somput muut lähi-idästä/afrikasta tulleet.Siellä on noiden äijät joutuneet hätistelemään meidän nuoria niiden akkojen kimpusta.

/offtopic
Kyllä suomalaisetkin osaa eikä meidän oikeasti tänne mitään ulkomaista porukkaa tarvitsisi ottaa paitsi tietysti halpatyöksi.

Sukulaisten muutamia satoja suomalaisia työllistäneeseen firmaan ottivat töihin puolisenkymmentä vietnamilaista 1980-luvun lopulla kun talous oli ylikuumentunut Suomessa eikä suomalaisia työntekijöitä löytynyt mistään.

Olivat kuulema viimeisen päälle ahkeria tekemään töitä ja eivät ikinä sanoneet ei jos ylitöihin pyydettiin jäämään. Ilmeisesti ongelma oli enemmänkin siinä ettei suomalainen työnaikalainsäädäntö mahdollistanut heidän antaa tehdä niin paljoa ylitöitä kuin olisivat halunneet.

Jos Suomeen on pakko syystä tai toisesta tuoda EU:n ulkopuolelta ulkomailta työvoimaa, niin vietnamilaiset ja muutama muu kansakunta Aasiassa on sellaista, että itse kyllä noin miljardi kertaa mieluummin sieltä ottaisin Suomeen niitä työvoimapulan paikkaajia kuin jostakin Somaliasta tai Lähi-idästä.

Tuli huomattua tolloin että noi suunnilleen asui putiikissaan ja 24/7 töissä tyyliin jos joku kioski oli sunnuntaina auki aamulla niin se oli vietnamilaisten pitämä kioski.Nuorille tiedoksi niin tohon aikaa ei saanut olla kuin pari hassua kauppaa auki sunnuntaina ja nekin jossain "tunnelissa"(nykyinen citycenter) keskustassa eli jos asuit lähiössä niin piti lähteä keskustaan kauppaan.Jossain on sentään menty parempaan suuntaan.

[Lalli IsoTalo]

Ot vietnamilaiset
Kun tein jakeluajoa pääkaupunkiseudulla ja juttelin asiakkaiden kanssa niin hyvä kuva oli kaikilla näiden työhaluista. Tämä siis 1980-luvun alussa.
Nykyisistä en osaa sanoa mitään.

[Väestönvaihtaja]

EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja.

Näennäisesti, mutta suurin osa ei lopulta maksa itse lukukausimaksujaan, vaan niitä maksatetaan suomalaisilla tarjoamalla lähes kaikille EU:n ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille stipendejä juuri tähän tarkoitukseen.

Kuinkakohan laajalti tämä pitää paikkansa? Tiedän kyllä osan maksavan lukukausimaksuja. Juuri eräs ukrainalaisneitokainen kertoi ettei aijo opiskella Suomessa ainakaan ennen Suomen kansalaisuuden saamista, koska joutuisi maksamaan lukukausimaksuja.

[Roope]

Kuinkakohan laajalti tämä pitää paikkansa?

Sain vihjeen, että parin viikon takaisessa paperisanomalehdessä olisi juttu korkeakoulujen avokätisistä stipendiohjelmista kv-opiskelijoille. Kävin vihjeen perusteella kirjastossa penkomassa lehtiarkistoja. Onnekseni kyseistä sanomalehteä vielä tilattiin tämän kaupungin kirjastoon.
...
Keskisuomalainen kertoo, että vain noin joka neljäs kv-opiskelija maksoi täyden lukuvuosimaksun tarkastelujaksolla OKM:n selvityksen mukaan. Tässä asiassa kannattaa tosin muistaa, ettei lukukausimaksun perimisellä ole mitään virkaa, jos opisto kuitenkin antaa kv-opiskelijalle lisästipendiä perimänsä lukukausimaksun maksamiseen (katso aloitusviestini ja linkit asiasta). Lukukausimaksu on tällöin puhdasta hölmöläisten peiton jatkamista ja rahatukkujen siirtoa taskusta toiseen. Ulkopuoliselle voidaan tällöin kuitenkin väittää, että kv-opiskelija maksoi opiskelustaan. Onneksi OKM vihdoin näyttäisi havainneen tämän kikkailun. Ainakin 10 vuotta siihen menikin...

En oikein usko, että maahanmuuttoa kaksin käsin kahmiva nykyhallitus olisi ainakaan tiukentunut käytäntöjä, kun tänne kuskataan veronmaksajien rahoilla Euroopan ulkopuolisia opiskelijoita jo lukioihinkin "me tienataan tällä"-hengessä.

Tiedän kyllä osan maksavan lukukausimaksuja. Juuri eräs ukrainalaisneitokainen kertoi ettei aijo opiskella Suomessa ainakaan ennen Suomen kansalaisuuden saamista, koska joutuisi maksamaan lukukausimaksuja.

Eli neitosi ei maksa eikä aio maksaa lukukausimaksuja vaan haluaa maksattaa opiskelunsa suomalaisilla. Ei lisää näitä, ei yhtään.

[Uuno Nuivanen]

On kyllä kammottavaa kun kansalaisuuksia jaellaan kuin karkkia penkkaripäivänä. 

[Jorma M.]

mun mielestä ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat voisi poistaa Suomesta. (Siis elleivät itse maksa opintojaan 100%) Ja heidän suomalaiset kokoomuslais-vihreät, lois-isäntäsuhteiset tukijansa myös.

Ulkomaalaisia sopii tulla töihin, erityisluvalla. Mutta ei paskatyöaloille tai suomalaisten palkkoja polkemaan ja kurjuutta lisäämään. Ja korona-alihankkijoina tauteja levittämään.

Samaan syssyyn voisi katsoa suomalaisten minimipalkat, orja-/paska-/silppu-/kierrätys-/ulkoistus-/ketjutusasiat kuntoon.

Ja näiden hommien jälkeen voisi alkaa kyttäämään ns. oikeita elämäntapatyöttömiä tarkemmin. Siis niitä jotka ovat työkykyisiä, työnantajien hyväksymiä alle 35-40 -vuotiaita, jotka eivät ole ikinä edes hakeneet töitä.

Suomi tuhoutuu täysin lopullisesti Kokoomusresepteillä, mikä tietysti Barona- yms loisorganisaatioiden, ja Hommaan maksettujen tihutyökirjoittajien tarkoituskin.

edit. lisäys/selvennys alkukappaleeseen

[Väestönvaihtaja]

Keskisuomalainen kertoo, että vain noin joka neljäs kv-opiskelija maksoi täyden lukuvuosimaksun tarkastelujaksolla OKM:n selvityksen mukaan.

Mielenkiintoinen tieto, kiitos siitä. Eli 25% maksaa täyden lukuvuosimaksun.

Eli neitosi ei maksa eikä aio maksaa lukukausimaksuja vaan haluaa maksattaa opiskelunsa suomalaisilla. Ei lisää näitä, ei yhtään.

Kyseessä ei ole minun neito, vaan random Tinder-deitti. Tämä on hyvä muistutus siitä, että maahanmuuttajat optimoivat omaa etuaan. Suomen kielen opiskeleminen ja sen avulla saatu Suomen kansalaisuuson hyvin hyödyllinen juttu joillekkin maahanmuuttajille. Kaikki maahanmuuttajat eivät toki koe Suomen kieltä ja kansalaisuutta tarpeellisiksi.

mun mielestä ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat voisi poistaa Suomesta. (Siis elleivät itse maksa opintojaan 100%) Ja heidän suomalaiset kokoomuslais-vihreät, lois-isäntäsuhteiset tukijansa myös.

Perussuomalaisten kannattajana näen ulkomaalaiset opiskelijat tervetulleiksi. Tämä on myös Sakari Puiston linja: "Toisin sanoen hän kannattaa valikoivaa maahanmuuttoa, jossa Suomeen ovat tervetulleita esimerkiksi opiskelijat, yrittäjät ja työperäiset maahanmuuttajat."

https://yle.fi/uutiset/3-12040767

Ja näiden hommien jälkeen voisi alkaa kyttäämään ns. oikeita elämäntapatyöttömiä tarkemmin. Siis niitä jotka ovat työkykyisiä, työnantajien hyväksymiä alle 35-40 -vuotiaita, jotka eivät ole ikinä edes hakeneet töitä.

Miksi rajoittua vain alle 35-40-vuotiaisiin?

Suomi tuhoutuu täysin lopullisesti Kokoomusresepteillä, mikä tietysti Barona- yms loisorganisaatioiden, ja Hommaan maksettujen tihutyökirjoittajien tarkoituskin.

Ei täällä ole yhtään maksettuja kirjoittajia. Voi kunpa tästä kirjoittelusta tienaisikin rahaa, se olisi hyvin helppoa rahaa.

[Outo olio]

Truong ja hänen miehensä Thinh Truong avasivat aasialaisen kahvilan Lappeenrannan keskustaan kuukausi sitten. Yrityksen perustaminen oli molemmille täysin vierasta.

--

Vietnamilainen yrittäjäpariskunta tapasi toisensa opiskellessaan Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.

Suomi koulutti kaksi AMK-maisteria, ja saimme kuplateekahvilan. Hyvä kauppa?

Kenen luvalla muuten joku ammattikorkean tyyppi reissailee kaukoidässä hakemassa tänne maahanmuuttajia opiskelemaan? Olen ymmärtänyt että äskettäisessä Afganistanin evakuoinnissakaan ulkoministeriön virkamiehillä ei ollut ihan rajattomia valtuuksia jakaa lippuja Suomeen. Onko LABilla isommat toimivaltuudet kuin UM:llä?

[DuPont]

On tavallaan järkyttävää nähdä sitä, miten suomalaista tuotantoa/innovaatioita myydään pois Suomesta:
https://www.verkkouutiset.fi/ikava-totuus-innovaatiot-ja-osaaminen-karkaavat-suomesta-alehintaan/?fbclid=IwAR316iA_ByjxF68j3Jb8r-nhZkENe94CqrLgVNtrSlqd-jsFX3rk8gmKWII#32576881
Viimeksi lähti Kotkan Tehtaat, joka loi kierrätyskelpoista kertakäyttökartonkia (miettikää, McDonalds tms.!). Tuo myytiin pois kuten fosfaattiesiintymät sun muut...

[writer]

EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja.

Näennäisesti, mutta suurin osa ei lopulta maksa itse lukukausimaksujaan, vaan niitä maksatetaan suomalaisilla tarjoamalla lähes kaikille EU:n ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille stipendejä juuri tähän tarkoitukseen.

Lisäksi lukukausimaksun minimi on 1500 euroa lukuvuosi eli niin vähänkin voisi Ammattikorkeakoulu veloittaa mutta näin taitaa tehdä vain Metropolia AMK joiltain ylempää Ammattikorkeakoulu tutkintoa opiskelemaan tulevilta (haitari on 1500-12 000 Iltalehdelle ilmoitettuna)

Kun keskimääräinen kustannus per vuosi ammattikorkeakoulusta per opiskelija on noin 8000 euroa niin se tarkoittaa että jokaista ulkomaalaista opiskelijaa kohti jolta velottaa vain 1500 euroa tuollainen ammattikorkeakoulu haaskaa veronmaksajien rahaa noin 6500 euroa per vuosi eli 3,5-4,5 vuodessa mikä AMK-tutkintoon menee niin veronmaksajien rahaa haaskataan ammattikorkeakoulun ulkomaiseen opiskelijaan luokkaa 23 000 - 30 000 euroa per opiskelija.

Kuinka monta tällaista opiskelijaa Metropolialla on niin siitä ei ole tietoa.

Lab-ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa joka on nyt uutisissa on entiseltä nimeltään Saimaa AMK ja on veloittanut ulkomaisilta opiskelijoilta 4300 euroa vuosi Iltalehden uutisoiman mukaan eli siis veronmaksajien rahoja on haaskattu vain reilut 3500 euroa vuosi per opiskelija eli 3,5-4,5 vuoden opiskelujen aikana vain noin 12 000 - 15 000 euroa.


Koulutuksen kustannus

Näin paljon koulutus keskimäärin maksoi vuodessa per oppilas:

Ammatillinen peruskoulutus: 11 679 euroa

Lukio: 7 729 euroa

Ammattikorkeakoulutus: 7 951 euroa

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001890919.html

Perityt lukukausimaksut Ammattikorkeakouluissa joissa haaskataan veronmaksajien rahaa:

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen hinnat EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
Chart
Ammattikorkeakoulu   Perustutkinto hinta euroa/vuosi   Ylempi AMK-tutkinta hinta euroa/vuosi
Metropolia AMK              10 000–12 000                                           1 500–12 000
Novia AMK   6 000–7 000
....

Centria AMK   6 000–8 500   6 000
   
Seinäjoen AMK   6 800   7 800
Kaakkois-Suomen AMK   6 000   7 000
Savonia AMK   5 000   6 000
Diakonia AMK   4 000   6 000
Arkada AMK   6 000   
Kajaanin AMK   6 000   
Karelia AMK   5 500   
Saimaa AMK   4 300   5 100
Vaasan AMK   4 000   5 000

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201710052200437179

Muuten Vesterbackan Suomeen haalimat lukiolaiset kustantavat veronmaksajille noin 8000 euroa per lukiolainen koska lukioon tuleviltahan ei peritä lukukausimaksua...


Ja siis koska stipendit joita saavat ilmeisesti 75% ulkomaisista opiskelijoista niin tilanne on oikeasti paljon surkeampi ja rahanhaaskaus suurempaa kuin mitä lukukausimaksut antavat ymmärtää.


Lisäksi Kokoomuksen Kai Mykkänen vedätti samalla lakiuudistuksella 2019 alussa jossa päästi kaikki työperäiset mamut heti kiinni Suomen sosiaaliturvaan jos tienaavat 696 euroa kuussa (eli KELA maksaa noin 700 euroa asumistukea plus toimeentulotukea kuussa työvoimapulan paikkaajille jotka tienaavat tuon 696 euroa) myös oikeuden sosiaaliturvaan ulkomaisille opiskelijoillekin jos KELA katsoo että he ovat muuttaneet Suomeen ja KELA riensi selittämään että yhden lukuvuoden ajaksi Suomeen tulevia ei katsota sosiaaliturvaan oikeutetuiksi mutta pidempiä opintoja suorittamaan tulevat katsotaan ja uutisessa ei mainittu opintotukea mutta en yllättyisi ollenkaan jos ulkomaalaisille opiskelijoille maksetaan opintotukea kun tulevat esim. AMK-tutkintoa suorittamaan:

...
Lakimuutos vaikuttaa myös Suomeen tulevien opiskelijoiden asemaan.

Kelan mukaan opiskelija voi jatkossa saada oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin ja saada esimerkiksi sairausvakuutuksen etuuksia. Edellytyksenä on, että muutto Suomeen katsotaan vakinaiseksi.

Lyhytaikaisesti, esimerkiksi yhden lukuvuoden ajaksi Suomeen tuleva ei saa oikeutta etuuksiin, Kela linjaa.

Myös oleskeluluvan saaneet ovat lain mukaan heti oikeutettuja sosiaaliturvaan. Sillä ei ole merkitystä tuleeko muuttaja EU:sta vaiko EU:n ulkopuolelta.

Sosiaalitukiin kuuluvat esimerkiksi lapsilisät, sairauspäiväraha ja sairausvakuutuskorvaukset.
...

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1349883

[Roope]

Vuoden 2015 maahanmuuttonarratiivin odotettu jatko-osa Hei, taas me tienataan on ilmestynyt.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Työvoiman tarve muuttaa keskustelua maahan­muutosta 16.9.2021

SUURTEN oppositiopuolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) ottivat tiistaina politiikan toimittajien tentissä yhteen työ­peräisestä maahanmuutosta. Orpon mukaan perussuomalaiset eivät ymmärrä, että Suomeen tarvitaan ulkomaista työ­voimaa.

"Niin mistä ihmeestä te saisitte sen työ­voiman, jota meillä tarvitaan niin teollisuudessa, palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, niin monilla aloilla. Mistä te sen työllisyyden teette, kun teillä ei ole työllisyyskeinoja ettekä te hyväksy työperäistä maahanmuuttoa", Orpo kyseli.

Purran mukaan suomalaistakin työvoimaa on aivan tarpeeksi. Esimerkiksi hoitoalalle ei hänen mielestään tarvita ulkomaalaisia työn­tekijöitä vaan parempia palkkoja ja työoloja.

Sananvaihto kertoo maahanmuutto­keskustelun näkökulman muuttuneen. Turva­paikan­hakijoiden sijasta puhutaan työn­tekijöistä. Välitön syy sävyn muuttumiseen on korona­virus­epidemian jälkeisen talous­pyrähdyksen luoma työvoimapula, mutta taustalla on suuri rakenteellinen muutos.

Sananvaihto kuten tämä pääkirjoitus ja muu kritiikitön massamaahanmuuton ylistys valtamediassa kertoo maahanmuuttokeskustelun narratiivin tietoisesta muuttamisesta, kun humanitaarisen maahanmuuton lobbaaminen on ollut vaikeaa vuoden 2015 jälkeen.

Kouluttamattomien ja kielitaidottomien nettosaajien maahanmuutto on edelleen sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti haitallista, mutta menee läpi hokemalla osaajia ja työvoimapulaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo muuten ei olkiukkoilustaan huolimatta esittänyt keinoja, joilla maahanmuuttoa kasvatettaisiin edes tuhansilla saati kymmenillä tuhansilla. Puhumattakaan nettomaksajien maahanmuuton erottamisesta nettosaajien maahanmuutosta, josta Orpo ei valtamedian lailla puhu mitään.

Suurten ikäluokkien eläköityminen on pienentänyt työvoiman määrää jo vuosi­kymmenen ajan. Jos tilalle ei olisi saatu ulko­maalaisia, moni työ olisi jäänyt tekemättä. Jatkossa niin voi käydä. Silloin edessä on talouden supistuminen ja hyvinvointivaltion luhistuminen taakkansa alle.

Legendaarinen "bussit jäisivät ajamatta".

Mitkä työt olisivat ihan konkreettisesti jääneet tekemättä, jos Suomella olisi ollut valikoivampi maahanmuuttopolitiikka? EU:n ulkopuolelta tulevien halpatyö ja sitä kautta yritysten voitot ovat nykyisellään veronmaksajien subventoimia, ja ne rahat voisi käyttää toisinkin, vaikka sitten suomalaisten työn ja työllistymisen tukemiseen. Puhumattakaan humanitaariseen maahanmuuttoon vain moraalisäteilyn vuoksi heitetyistä miljardeista euroista.

OPETUSHALLITUKSEN viime vuonna julkaiseman Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035 -raportin mukaan työmarkkinoilta poistuville ei riitä korvaajia. Kysymys ei ole ennusteista vaan tosiasioista, sillä vuonna 2035 työssä olevien olisi pitänyt jo syntyä. Raportti toteaa: "Nuorisoikäluokista saatavalla työvoimalla ei voida tyydyttää kuin 80–85 prosenttia avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta. Loput 15–20 prosenttia pitää saada muista lähteistä."

Pahin on tilanne hoitoalalla. On laskettu, että vanhuksille tarvitaan 30 000 hoitajaa vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan työvoiman tarve alalla on paljon suurempi. Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen arvion mukaan uusia sairaan­hoitajia ja lähihoitajia tarvitaan vuoteen 2035 mennessä peräti 200 000.

Jos hoitajapulaa yritettäisiin ratkaista palkkoja nostamalla, kuten Purra esitti, se merkitsisi työvoimapulan pahenemista muilla aloilla. Työvoiman siirtely alalta toiselle on hölmöläisen hommaa, jossa liian lyhyttä peittoa siirrellään paikasta toiseen, vaikka oikeasti tarvitaan isompi peitto.

Mikä se vaihtoehto sitten tarkalleen ottaen on? Mistä keskustelua oikein käydään?

Hoitajien maahanmuutolle mistä tahansa maailman kolkasta ei ole enää käytännössä muita esteitä kuin heidän kielitaidottomuutensa ja puutteellinen koulutuksensa, jotka taas eivät ole sillä alalla ollenkaan vähäisiä esteitä. Jos kerran ei ole palkasta kiinni, niin mikseivät nämä joka yhteydessä esiin nostettavat hoitajat ole jo Suomessa?

TYÖVOIMAN tarve on toki tiedetty jo pitkään, mutta Syyrian pakolaiskriisi, terrori-iskut ja oikeistopopulismin nousu tekivät poliittisesta keskustelusta pitkään mahdotonta.

Nyt perusuomalaisten pelko tuntuu hellittäneen. Puolueet lyövät kilpaa pöytään työperäisen maahanmuuton tavoitteitaan. Vihreät haluaa vuosi­kymmenessä 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää, keskusta ajaa työperäisen maahanmuuton kasvattamista 10 000:lla vuodessa, ja kokoomus on vaatinut työhön tulijoiden määrän kaksinkertaistamista.

Keskustelun kannalta on valtava ero, ajattelevatko ihmiset maahan­muuttaja-sanan kuullessaan irakilaista pakolaista vai filippiiniläistä sairaanhoitajaa tai intialaista koodaajaa. Jatkossa maahanmuuttaja tarkoittaa luultavasti entistä useammin työntekijää.

On narratiivi ja sitten on todellisuus. Ei ole sellaisia keinoja, joilla nettomaksajien maahanmuuttoa lisätään sellaisia määriä kuin maahanmuuton lobbaajat vaativat. Se onnistuu vain vapauttamalla yhteiskunnalle kuluja aiheuttavan halpatyövoiman maahanmuutto ja subventoimalla sitä, kuten Ruotsissa on tehty. Miksi suomalaiset haluaisivat ampua itseään jalkaan?

Hallitushan on muuttanut kaksin käsin kielteisen päätöksen saaneiden käännytettävien turvapaikanhakijoiden statusta työperäisiksi maahanmuuttajiksi minkä tahansa työpaikan perusteella, mutta maahanmuuton laatu ja haitallisuus ei muutu siitä miksikään. Kun esitetyt maahanmuuton helpotukset toisivat Suomeen suunnilleen samanlaista porukkaa vain eri statuksella, myös maahanmuuton vaikuttavuus ongelmineen ja kustannuksineen pysyisi suunnilleen samana.

Sen sijaan puheet kymmenistä tuhansista maahanmuuttajista ja maahanmuuton hyödyllisyydestä perustuvat laskelmien valheelliseen oletukseen, joissa uusilla maahanmuuttajilla olisi keskimäärin täsmälleen samat ominaisuudet, palkka ja maksetut verot kuin suomalaisilla. Ei ole, eikä tule, ellei siirrytä selvästi valikoivampaan maahanmuuttoon.

Se asettaa ihan uuteen valoon senkin, missä sävyssä maahanmuuttajista puhutaan. Mieli­pide­kirjoituksessaan (HS 8.9.) Suomessa 30 vuotta asunut lääkäri valitti, ettei häntä vieläkään nähdä suomalaisena. Jatkossa osaajat voivat valita, minne asettuvat, eivätkä he taatusti valitse maata, jossa he tuntevat itsensä ikuisesti vieraiksi ja ulkopuolisiksi.

Ja kuten tyypillistä, heti massamaahanmuuttovaatimusten jälkeen puhutaankin lääkäristä ja osaajista, vaikka lääkäreitä ja korkeakoulutettuja nettomaksajia olisi kaavaillussa maahanmuuton kymmenillä tuhansilla kasvattamisessa vain vähän jos ollenkaan.

Maahanmuuttonarratiivin uusin kielikukkanen on ilmaisu "koulutusperäinen maahanmuutto", jolla tarkoitetaan EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajamassojen maksutonta kouluttamista lukiosta korkeakouluun asti siinä toivossa, että edes jotkut jäävät Suomeen töihin.

[Väestönvaihtaja]

Pelkästään Aallossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on 25% Aallon maisteriopiskelijoista. Päälle kandiksi opiskelevat, väitöskirjatutkijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset, niin voidaankin todeta pääkaupunkisseudun korkeakoulujen olevan jo varsin kansainvälisiä.

[Golimar]

Pelkästään Aallossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on 25% Aallon maisteriopiskelijoista. Päälle kandiksi opiskelevat, väitöskirjatutkijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset, niin voidaankin todeta pääkaupunkisseudun korkeakoulujen olevan jo varsin kansainvälisiä.

Mitä järkeä on haalia muukalaisia opiskelemaan suomalaisten kustannuksella, varsinkin kun Suomeen jää näistäkin vain rupusakki?

Sivu 35

X

Analyysimme perusteella näyttää myös siltä, että Suomeen jäämistä suunnittelevilla on
ollut keskimääräistä enemmän vaikeuksia opintiellään, ja Suomesta pois muuttavat taas
ovat pärjänneet opinnoissa paremmin.

X

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163013/OKM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[Väestönvaihtaja]

Pelkästään Aallossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on 25% Aallon maisteriopiskelijoista. Päälle kandiksi opiskelevat, väitöskirjatutkijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset, niin voidaankin todeta pääkaupunkisseudun korkeakoulujen olevan jo varsin kansainvälisiä.

Mitä järkeä on haalia muukalaisia opiskelemaan suomalaisten kustannuksella, varsinkin kun Suomeen jää näistäkin vain rupusakki?

Sivu 35

X

Analyysimme perusteella näyttää myös siltä, että Suomeen jäämistä suunnittelevilla on
ollut keskimääräistä enemmän vaikeuksia opintiellään, ja Suomesta pois muuttavat taas
ovat pärjänneet opinnoissa paremmin.

X

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163013/OKM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomi tarvitsee ulkomaalaisia osaajia. Suomi on ikääntyvä, heikon talouskasvun eurooppalainen valtio. Tälläinen maa tarvitsee ulkomaalaisia kykyjä.

Pääkaupunkiseudun yliopistoissa on tehty määrätietoista työtä kansainvälisyyden edistämiseksi. Tämä työ kantaa hedelmää. Helsingin yliopiston ja Aallon opiskelijakunnasta löytyy paljon ulkomaalaisia opiskelijoita - kaikki maanosat ovat edustettuina. Kansainväliset opiskelijat myös tukevat suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kielitaidon karttumista.

Se on varmasti totta, että Suomessa hyvin opinnoissaan menestyvistä moni muuttaa parempien palkkojen maihin.

[ApuaHommmaan]

Pelkästään Aallossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on 25% Aallon maisteriopiskelijoista. Päälle kandiksi opiskelevat, väitöskirjatutkijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset, niin voidaankin todeta pääkaupunkisseudun korkeakoulujen olevan jo varsin kansainvälisiä.

Mitä järkeä on haalia muukalaisia opiskelemaan suomalaisten kustannuksella, varsinkin kun Suomeen jää näistäkin vain rupusakki?

Sivu 35

X

Analyysimme perusteella näyttää myös siltä, että Suomeen jäämistä suunnittelevilla on
ollut keskimääräistä enemmän vaikeuksia opintiellään, ja Suomesta pois muuttavat taas
ovat pärjänneet opinnoissa paremmin.

X

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163013/OKM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomi tarvitsee ulkomaalaisia osaajia. Suomi on ikääntyvä, heikon talouskasvun eurooppalainen valtio. Tälläinen maa tarvitsee ulkomaalaisia kykyjä.

Pääkaupunkiseudun yliopistoissa on tehty määrätietoista työtä kansainvälisyyden edistämiseksi. Tämä työ kantaa hedelmää. Helsingin yliopiston ja Aallon opiskelijakunnasta löytyy paljon ulkomaalaisia opiskelijoita - kaikki maanosat ovat edustettuina. Kansainväliset opiskelijat myös tukevat suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kielitaidon karttumista.

Se on varmasti totta, että Suomessa hyvin opinnoissaan menestyvistä moni muuttaa parempien palkkojen maihin.

Talouskasvu on heikkoa, koska johtajuus on heikkoa.

Ei talouskasvu nyt, ja erityisesti ei tulevaisuudessa perustu siihen, että meillä olisi lisää käsiä pesemässä vessoja.

Maahanmuuton hakeminen ratkaisuksi on ongelman väistämistä. Todellisuudessa maahanmuutto jopa työperäisenä sisältää myös ongelmia. Erityisesti kun aletaan puhua määristä, jotka alkavat olla merkittävä osa kokonaisväestöstä. Yksi merkittävä ongelma ulkomaalaisten kanssa luonnollisesti on, ettei heillä ole mitään syytä pysyä Suomessa, jos muualta tulee esimerkiksi houkuttelevampi työtarjous.

[Golimar]

Suomi tarvitsee ulkomaalaisia osaajia. Suomi on ikääntyvä, heikon talouskasvun eurooppalainen valtio. Tälläinen maa tarvitsee ulkomaalaisia kykyjä.

Pääkaupunkiseudun yliopistoissa on tehty määrätietoista työtä kansainvälisyyden edistämiseksi. Tämä työ kantaa hedelmää. Helsingin yliopiston ja Aallon opiskelijakunnasta löytyy paljon ulkomaalaisia opiskelijoita - kaikki maanosat ovat edustettuina. Kansainväliset opiskelijat myös tukevat suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kielitaidon karttumista.

Se on varmasti totta, että Suomessa hyvin opinnoissaan menestyvistä moni muuttaa parempien palkkojen maihin.

Suomi ei tarvitse mitään ulkomaalaisia "kykyjä" joita tollot haalivat vaan täydellistä remonttia verotuksen ja byrokratian vähentämiseksi.

Mitä hyötyä tästä "kansainvälistymisestä" on ollut?

Pidginin tai kreolin puhuminen ei kehitä kenenkään kielitaitoa vaan rapauttaa sen.

[Kallan]

Suomi tarvitsee ulkomaalaisia osaajia. Suomi on ikääntyvä, heikon talouskasvun eurooppalainen valtio. Tälläinen maa tarvitsee ulkomaalaisia kykyjä.

Pääkaupunkiseudun yliopistoissa on tehty määrätietoista työtä kansainvälisyyden edistämiseksi. Tämä työ kantaa hedelmää. Helsingin yliopiston ja Aallon opiskelijakunnasta löytyy paljon ulkomaalaisia opiskelijoita - kaikki maanosat ovat edustettuina. Kansainväliset opiskelijat myös tukevat suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kielitaidon karttumista.

Se on varmasti totta, että Suomessa hyvin opinnoissaan menestyvistä moni muuttaa parempien palkkojen maihin.

Suomi ei tarvitse mitään ulkomaalaisia "kykyjä" joita tollot haalivat vaan täydellistä remonttia verotuksen ja byrokratian vähentämiseksi.

Mitä hyötyä tästä "kansainvälistymisestä" on ollut?

Pidginin tai kreolin puhuminen ei kehitä kenenkään kielitaitoa vaan rapauttaa sen.

Samaa olen ihmetellyt itsekin. Miksi pitää kansainvälisyyttä itseisarvona - siis sellaisena asiana, joka tuntuu menevän kaiken muun edelle, jopa tieteen ja tutkimuksen ohi? Jotta saadaan "kansainvälistä pöhinää" paikkaamaan heikkoa itsetuntoa? Yleensä jotain tällaista siinä taustalla tuntuu aina olevan, ei kestetä omaa kansakuntaa ja omaa identiteettiä. Sitten raavitaan kv-opiskelijoita käytännössä veronmaksajien laskuun kaikenmaailman paskastanioista värisemään kampuksille ja siten poljettua akateemisten ihmisten palkkoja alas. Kansainvälisyydessä ei sinänsä olisi mitään vikaa, jos se ei olisi itseisarvo ja keskittyisimme mieluummin siihen, että ei mentäisi kansainvälisyys-ideologia edellä vaan enemmin osaamistaso edellä. Ja toki siis asia olisi vielä enemmän ok, jos kv-opiskelijoita ei niin haalimalla haalittaisi ei-EU -maista yliopistoihin jotta yliopisto voi tehdä rahaa.

No, ainakin yhteisöllisyys heikkenee vahvasti, kun ylioppilaskunnat - punavihreiden aatteiden dominoimana - koittavat kovasti saada inklusiivisuutta ja väkisin sekoitella kv-opiskelijoita suomalaisten kanssa keskenään esim. opiskelijaryhmissä. Näin teoriassa hyvä asia saadaan käännettyä täysin päälaelleen, kun vahvuus muutetaan rasitteeksi. Siinä sitten kuuntelet vinkuintialaista ja koitat ymmärtää sen solkkauksista. Enemmän homma tuntuu hajoita ja hallitse -menolta, missä kukaan ei tunne oloaan kotoisaksi. Mutta niin vain kansainvälinen pöhinä -ideologia edellä mennään ylioppilaskunnissa, taustalla toki yliopiston valtion rahastaminen kv-opiskelijoilla.

Mieluummin vähemmän sitä kansainvälistä pöhisyä veronmaksajien laskuun ja enemmän itse substanssiin keskittymistä. Eli en ole tervehenkistä kansainvälistä kanssakäymistä vastaan, mutta tämä nykymeno missä halutaan kansainvälisyyttä kampuksille - rahantekoyksiköiden ("opiskelija") laadusta välittämättä- meidän kaikkien laskuun, halusimme me sitä tai emme, on täysin hölmöä.

[Golimar]

  x 1 000 000

"Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja nopeasti" – näille aloille etsitään nyt yli tuhatta uutta työntekijää kuukaudessa
Lupaprosessit pitää saada kuntoon, koska ulkomaisen työvoiman saaminen kestää aivan liian kauan, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle. Työvoimapula alkaa hidastaa alan kasvua.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS julkaisi tiistaina selvityksensä siitä, minkä verran ala tarvitsee uusia työntekijöitä kymmenen vuoden aikana. Heitä tarvitaan kaikkiaan 130 000, mikä on melkoinen luku, kun sen suhteuttaa siihen, että teknologiateollisuudessa työskentelee kaikkiaan noin 320 000 työntekijää.

Selvitystä esitellyt varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoi, että osaajapula on niin paha, että se uhkaa romuttaa alan kasvua.

Vuosittain tarvittaisiin noin 13 300 uutta osaajaa. Tämä tarkoittaa, että joka kuukausi alalle voitaisiin palkata yli tuhat uuttaa työntekijää. Rekrytointitarpeesta puolet selittyy yritysten kasvulla, ja puolet sillä, että ihmisiä jää valtavasti eläkkeelle.

Helle korosti moneen kertaan tiedotustilaisuudessa, miten Suomi tarvitsee välttämättä kansainvälisiä osaajia.

– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, ja me tarvitsemme sitä nopeasti, Helle sanoi.

– Emme vain oman alamme takia, vaan myös, koska se on Suomelle hyvinvointivaltiona välttämätöntä.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008278486.html

[Roope2]

Espanjassa ja Kreikassa työttömyys yli 15 %:a. Menkää sinne kauppaamaan työpaikkojanne, ei tarvitse mitään paperisotaa tulijoille. Vai onko niin, että Suomi maksaa sinne sen verran hyvät etuisuudet, ettei työnteko manolitoja ja zorbaksia kiinnosta?

[Pentecost]

Selvitystä esitellyt varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoi, että osaajapula on niin paha, että se uhkaa romuttaa alan kasvua.

Vuosittain tarvittaisiin noin 13 300 uutta osaajaa. Tämä tarkoittaa, että joka kuukausi alalle voitaisiin palkata yli tuhat uuttaa työntekijää.

Tästähän oli jo keskustelua aiemmin eli sellainen Todellinen Osaaja, joka ei rasittanut julkista sektoria vaan tienasi ihan itse, totesi Suomessa vallitsevan surkean palkkatason ja oli muitakin ongelmia sopeutumisessa eli olosuhteet eivät vastanneet tämän nettomaksajan odotuksia miltään osin.

Että ihan voitaisiin palkata...mikä estää? Palkanmaksuhaluttomuus? Typeryys? Liiallinen itseriittoisuus? Tuolla isossa maailmassa toimii sellaisia firmoja kuin rekrytointipalvelut, jotka metsästävät talenttia kaikille maksukykyisille firmoille ihan mistä maanosasta tai valtiosta tahansa.

Tämä tuo mieleen vanhan mainoksen, missä pomo odottelee ostajien jonoja tehtaan ovelle, kun heillä on niin hieno tuote. Nyt voisi mainoksen päivittää muotoon, missä olisi kivannäköinen konttori odottamassa työntekijöitä, mutta yhtään ei näkyisi ovella jonottamassa.

Voiko niin onnetonta ja surkeaa olla kuin suomalainen rekrytointi kansainvälisillä markkinoilla? Ensin katsotaan, että palkka vastaan VÄHINTÄÄN sitä, mihin henkilö on tottunut vaikkapa siellä piilaaksossa ja muut edut vastaavia ja sitten kysytään tulisiko tänne räntäsateeseen hommiin ja millä ehdoilla.

Eiku vaan palkkaamaan. Voin konsultoida miten lähteä liikkeelle. Maksusta.

[Jorma M.]

Miksi pitää kansainvälisyyttä itseisarvona - siis sellaisena asiana, joka tuntuu menevän kaiken muun edelle, jopa tieteen ja tutkimuksen ohi?

Eduskunnasta ehkä 20% on aidosti hulluja, naivisteja, häiriintyneitä. Heille "kansainvälisyys" on terapiaa, jota he luulevat tarvitsevansa. Tämä 20% on darwinistisesti ajateltuna elinkelvotonta ainesta.

Mutta enemmistö (Kok, Kepu, SDP, RKP), joka tämän sairaan "kansainvälisyyden" mahdollistaa, on muuta kuin itseisarvoon nojaavaa. Se on kyynistä rahastusta ja Brysselin juoksupoikana toimimista.

Tämä jälkimmäinen ryhmä on a) vastenmielisempi, syyntakeisempi ja b) tavallisen tyhmän kansan kannalta vaarallisempi.

[kekkeruusi]

x 1 000 000

"Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja nopeasti" – näille aloille etsitään nyt yli tuhatta uutta työntekijää kuukaudessa
Lupaprosessit pitää saada kuntoon, koska ulkomaisen työvoiman saaminen kestää aivan liian kauan, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle. Työvoimapula alkaa hidastaa alan kasvua.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS julkaisi tiistaina selvityksensä siitä, minkä verran ala tarvitsee uusia työntekijöitä kymmenen vuoden aikana. Heitä tarvitaan kaikkiaan 130 000, mikä on melkoinen luku, kun sen suhteuttaa siihen, että teknologiateollisuudessa työskentelee kaikkiaan noin 320 000 työntekijää.

Selvitystä esitellyt varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoi, että osaajapula on niin paha, että se uhkaa romuttaa alan kasvua.

Vuosittain tarvittaisiin noin 13 300 uutta osaajaa. Tämä tarkoittaa, että joka kuukausi alalle voitaisiin palkata yli tuhat uuttaa työntekijää. Rekrytointitarpeesta puolet selittyy yritysten kasvulla, ja puolet sillä, että ihmisiä jää valtavasti eläkkeelle.

Helle korosti moneen kertaan tiedotustilaisuudessa, miten Suomi tarvitsee välttämättä kansainvälisiä osaajia.

– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, ja me tarvitsemme sitä nopeasti, Helle sanoi.

– Emme vain oman alamme takia, vaan myös, koska se on Suomelle hyvinvointivaltiona välttämätöntä.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008278486.html

No, mehän liityimme EU:hun vapaan tavaran ja työvoiman liikkuvuuden vuoksi. Eipä siis kuin verkkoja vetämään EU-alueelle.

Ja tämähän ei näille käy vastaukseksi, kun pitää saada halpatyöntekijöitä suomalaisten työntekijöiden palkkoja polkemaan.