Työvoimapulan paluu ja kosto

[valtakunnanpärkhele]

Kysely paljasti ristiriidan – yritykset pitävät työperäistä maahanmuuttoa tärkeänä, mutta eivät aio palkata ulkomaalaisia

Jep tämmöisillä kyselyillä voi pyyhkiä persettä, ihmiset haluavat olla kivoja ja vastaavat silleen kivasti mitä kysymyksen asettelija yleensa ajaa takaa tai mitä itse haluaa julkisesti esittäää.
Tässä hyvä kirja aiheesta, mitä suosittelen aiheeseen liittyen ' Everybody Lies' https://www.amazon.com/Everybody-Lies-Internet-About-Really/dp/0062390856


Mutta toinen asia. Maahanmuuttovirasto ei ole kyllä hommiensa tasalla, siellä on hyvin hyvin pahoja ongelmia, kun 10min homma, mikä pitäisi hoitua palvelutiskillä, kestää 12-24 Kuukautta!! Olispa Suomessa joku virasto joka valvoisi näitä...

"Todellisuus näyttää tältä: Supercellin rekrytiimi sai kesällä Migristä tiedon, että rekisteröinti EU –kansalaisuuden perusteella voi kestää jopa 12-14 kuukautta, vaikka se pitäisi myöntää viivytyksettä palvelukäynnin yhteydessä",
https://twitter.com/uusisuomi/status/1434404059486855170

[kartiokulmio]

Kun vuokrapaikat ottaa pois niin TE-keskuksessa on reilu 11 000 kokoaikaista yli 12 kk työpaikkaa auki.
Noin 2000 kokoaikaista 3kk - 12 kk työpaikkaa
Osa-aikaisia noin 4000
Vuorotyötä noin 3000
Mika Ihamuotila vaikuttaa olevan täysin pihalla...

TE-keskuksen sivuilla on auki paljon myös suoranaisia kusetustyöpaikkoja. Eli esimerkiksi työnantajaliittoon kuulumattomien puhelinmyyntifirmojen provisiopalkkaisia työpaikkoja.
Em. "työpaikat" saisi kyllä poistaa TE-toimiston listoilta. Vääristävät vain tilastoja.

Niistä oli joku vuosi sitten lehdessä mielipidekirjoitusta että ihan määräsivät niihin töihin työkkäristä, eli taitaa olla tarkoituksella siellä. Nykyisellään vielä entistä enempi epäkohdista vaiettu, ei ole enää vastaavia näkynyt.

[Golimar]

Taas itkua Sari Sairaanhoitajan palkasta, ehdotan että leikataan lääkäreiden palkkaa ja annetaan Sareille.

Ylen kysely kansanedustajille: Enemmistö vastanneista kannattaa hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille
Muista puolueista poiketen kokoomuksessa ja keskustassa emmitään hoitajien kohtelua muita paremmin. Sen sijaan vasemmistoliiton entinen ministeri Aino-Kaisa Pekonen harkitsisi hoitajien palkankorotukselle jopa erillisrahoitusta valtion budjettiin.

Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kannattaa hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille.

Näin selvä yhteinen kanta yli puoluerajojen on pieni yllätys. Yleensä eduskunnan puuttumista palkkaneuvotteluihin ei pidetä suotavana.

Selkeintä kannatus hoitajien muita paremmille korotuksille on vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä.

Vahva tuki hoitajille tulee myös perussuomalaisten, kristillisdemokraatttien ja vihreiden edustajilta.

SDP:n ja RKP:n ryhmissä reilu puolet vastaajista kannattaa hoitajien etusijaa palkankorotuksissa.

Mutta soraääniäkin löytyy.

Kokoomuksessa ja keskustassa vastaajista yli puolet empii ja kertoo, ettei osaa sanoa mielipidettään.

Vastanneista kokoomusedustajista vain neljäsosa kannatti hoitajien muita parempia korotuksia. Keskustassa asiaa kannatti vajaa puolet kyselyyn vastanneista edustajista.

Molemmat yhden miehen ryhmät, nyt-liikkeen Harry Harkimo ja valta kuuluu kansalle -ryhmän Ano Turtiainen kannattivat hoitajien muita parempia palkkoja.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12082596

[Jorma M.]

Hallitus suunnittelee lääkäri-, puheterapeutti-, sairaanhoitaja- ja psykologi- ym pulan lopullista ratkaisua:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5fbae3be-3a74-4903-b6d3-ca6b99783502

Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä niin, että vuosikymmenen loppuun mennessä Suomessa olisi 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Sen jälkeen lisäys olisi vähintään 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.

Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi nopeita keinoja ovat muun muassa työlupien vauhdittaminen, johon kuuluu kahden viikon pikakaista erityisosaajille sekä viisumisääntöjen uudistaminen niin, että d-viisumin saajien joukkoa laajennetaan jatkossa koskemaan myös opiskelijoita ja tutkijoita, työntekijöiden ja startup-yrittäjien lisäksi.

Iltalehden tietojen mukaan hallitus suhtautuu positiivisesti myös maahanmuuttoviranomaisten lisäresursointiin, jotta hakemusten nykyiset käsittelyruuhkat saataisiin purettua.

Endlösungin takana kärjessä Annika Sianliha Saarikko, kertoo IL

Valtiovarainministeri Annikka Saarikko (kesk) ohjeisti elokuun alussa ministeriöiden kansliapäälliköt etsimään valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen johdolla nopeita keinoja, jotta työntekijät ja työpaikat löytäisivät paremmin toisensa työvoimapulasta kärsivässä Suomessa

[Alapo]

Aina aika ajoin tulee itku sairaanhoitajien palkoista, mutta pelkästään sairanhoitajille jos annettaisiin lisää palkkaa, niin kyllä muut sitten vetävät herneen nenään ja alkavat vaatia lisää. Eli koko valtiolla työskentelevien kirjo.
Mut palkat ei riitä korjaamaan sitä että työvoimaa on liian vähän, jos vieläkin osa sairaanhoitajista tekee pätkätöitä vuodesta toiseen. Ja että osa siirtyy muihin töihin juuri työtaakan takia.

[Saturnalia]

Maahanmuutolla vältetään neuvottelutilanne oman työväenluokan kanssa. Koska pitkän aikavälin kulut maahanmuutosta tekevät tyhjäksi minkäänlaisen taloudellisen hyödyn tästä, jää ainoaksi motiiviksi henkinen tyydytys siitä ettei oman matalasti koulutetun työväenluokan kanssa tarvitse neuvotella enää, se ei voimaannu ja pysyy arvostuskuopassa ja päätyy lopulta kortistoon. Kun henkistä nautintoa oman työväestön matalana pitämisestä tuntee vasemmistolaiseksi mielletty ihminen tai puolue, niin on kysyttävä mitkä ovat hänen motiivinsa, mikä on hänen logiikkansa?

Viha valkoisia kohtaan? halveksunta matalasti koulutettuja kohtaan? tyydytys multikulttuurin lisääntymisestä? Joku näistä on silloin voimakkaampi, kuin perinteinen vasemmistolainen pyrkimys tukea omaa väkeä työmarkkinoilla. Maahanmuutolla yritetään naama irvessä välttää neuvottelutilanne työmarkkinoilla oman työväenluokan kanssa, vaikka se on pidemmällä aikavälillä täyttä housuunkusemista taloudellisesti maahanmuuton kulujen myötä ja tuhoaa lisäksi kulttuurimme ja sen mukana kansalaisten kokemuksen kuulumisesta jonnekin. Joka saa heidät lähtemään töihin muihin maihin lopulta.

[Mikke70]

Aina aika ajoin tulee itku sairaanhoitajien palkoista, mutta pelkästään sairanhoitajille jos annettaisiin lisää palkkaa, niin kyllä muut sitten vetävät herneen nenään ja alkavat vaatia lisää. Eli koko valtiolla työskentelevien kirjo.
Mut palkat ei riitä korjaamaan sitä että työvoimaa on liian vähän, jos vieläkin osa sairaanhoitajista tekee pätkätöitä vuodesta toiseen. Ja että osa siirtyy muihin töihin juuri työtaakan takia.

Niin. Väistämättä tulee mieleen katastrofaalinen vuosi 2007 ja Katainen, joka lupasi sairaanhoitajille 500 e. Siinä sitten ihan kaikki muutkin halusi 500 e lisää ja tätä syntiä maksetaan vieläkin.

[Alapo]

Niin. Väistämättä tulee mieleen katastrofaalinen vuosi 2007 ja Katainen, joka lupasi sairaanhoitajille 500 e. Siinä sitten ihan kaikki muutkin halusi 500 e lisää ja tätä syntiä maksetaan vieläkin.

Vähän semmonen tunne tässä on, että sairaanhoitajien palkkojen varjolla, nostetaan myös muita palkkoja. Ei välttämättä niitten kenen pitäisi, kuten lähihoitajien vaan keskijohdon ja ylemmän johdon.

[Ari-Lee]

Nyt avautuvat työttömät: "Ei soittoa, ei sähköpostia, siinä teille työvoimapulaa"

1) Työnantajat hakevat täsmähenkilöä
[...]
– Yleisimmät syyt kelpaamattomuuteen ovat olleet koulutuksen liiallisuus tai koulutuksen puute.

Itsekin aikanaan paljon rekrytoinut Teppo puolestaan kertoo, että haettavia ihmisiä ei usein ole olemassakaan.

– Siis etsitään yksisarvista. Taruolentoa.

2) Yritykset "keplottelevat"

Palkkatoiveistaan tinkinyt Jaakko arvioi, että monet yritykset eivät halua sitouttaa eivätkä kouluttaa henkilöstöä.

– Useimmat haluavat työntekijän ainoastaan koeajaksi ja keplottelevat hänen kanssaan, hän kirjoittaa.

Työvoiman tuonti ei Jaakosta muuttaisi tilannetta. Hän huomauttaa, että esimerkiksi rakennusala hakee koko ajan yhä halvempia työntekijöitä eri maista. Kyse ei ole ammattitaidosta, vaan hinnasta ja siitä, että keplotellaan verotuksen ja muiden etuuksien kanssa.

3) Työnantajat eivät uskalla kokeilla

– Jos työnantajat uskaltaisivat ottaa nuoria edes kokeeksi, löytyisi varmasti raudankovia työntekijöitä, hän sanoo.

Martta valmistui viime vuoden lopulla laborantiksi ja on sen jälkeen ollut työttömänä, vaikka on hakenut melkein kaikkia alan vapaita paikkoja. Kokemuksen puute estänyt työn saannin.

4) Vuokrafirmasta saa ehkä väliaikaisen työn

– Suurin osa vuokrafirmoista uusii työnhaun, kun hakuaika on päättynyt. Esimerkiksi Baronalle olen laittanut monta hakemusta, kertaakaan sieltä ei ole soitettu tai laitettu viestiä, hän kertoo.

5) Ikärasismi elää

– Hain tarjoilijaksi useaan ravintolaan Helsingin alueella. Minua ei noteerattu mitenkään, vaikka minulla on koulutus ja työkokemusta. Ei soittoa, ei sähköpostia. Siinä teille työvoimapulaa, kirjoittaa 55-vuotias Kristina.

Marjatalla on työkokemusta ja molemmat kotimaiset kielet hallussa. Hän ei ole päässyt edes kauppaan keräilijäksi.

– Olen harmaapäinen 60-vuotias. Kuka palkkaa tämän ikäistä?

6) Pienellä palkalla ei kannata mennä töihin

Monet – varsinkin miehet – tekevät Sarin mukaan hyvällä palkalla urakkahommia ja huilaavat sitten ansiosidonnaisella. Hän kirjoittaa, että myös hoitoalalla tehdään näin.

7) Työelämä on raskasta

Kalle kirjoittaa, että työntekijöistä imetään kaikki mehut ja yhdellä ihmisellä teetetään monen työt.

– Sote-alalla järjetön työtahti, huono johtaminen ja silpputyö eivät ketään houkuttele, Teemu arvioi.

Työkyvyttömät joutuvat työnhakijoiksi

Moni kirjataan Sarin mukaan työttömäksi ja elää ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa, vaikka kuuluisi sairaseläkkeelle, hoito- tai opintovapaalle.

– Minäkin olen nyt tilastoja vääristämässä.

Ritva kertoo olevansa yksi työnhakijoista, joilta on työkyky mennyt, mutta jotka joutuvat ilmoittautumaan työnhakijaksi saadakseen edes jostain rahaa.

9) Työvoimaviranomaisilta ei saa apua

Lukijat kritisoivat viranomaisten toimintaa. Kalle puhuu TE-keskushelvetistä. Eija ei ole saanut apua eikä työllistynyt, vaikka hänellä on kaksi ammattia.

Ella lomautettiin ravintolatyöstään koronapandemian vuoksi. Hän alkoi hakea kaupan alan töitä. TE-toimistosta ei ole tarjottu mitään.

– Keväällä ilmoitettiin, että kuulun johonkin kuntakokeiluun ja asiakkuuteni on siirretty Helsingin kaupungille. Viestissä luki, että henkilö, joka hoitaa asioitani, on pian yhteydessä ja tilanteeni kartoitetaan. Kukaan ei ole ollut missään yhteydessä mistään suunnasta, Ella kertoo.

10) Yrittäminen on vaikeaa

Kallea yrittäminen kiinnostaisi, mutta siitä on hänen mielestään tehty byrokratialla vähintäänkin vaikeaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008247215.html

Lihavuus omani. Lue koko juttu lyhentämättömänä linkistä.

Kohta 10: Tuota en muuten usko. Eihän yrittäjäksi tarvitse kuin tuote mikä myy, Y-tunnus, ja rehellinen kirjanpito niin että verot tulee maksetuksi. Sanon vielä että en ole yrittäjä, en ole koskaan ollut, eikä mieleni tee ryhtyäkään. Siitä huolimatta on jonkinlainen kuva toiminnasta, mikä tietenkin päättyy voudin mahtikäskyyn kun tuote ja/tai palvelut eivät myy, ja käteen jää vain velat. Velkaa voisi kasvattaa ilman yritystoimintaakin ja jättää kaikki maksamatta.

[Ari-Lee]

Keitä ovat työttömät Suomessa? Miksi he eivät työllisty?

Alla olevat grafiikat osoittavat, millaisesta joukosta ihmisiä työttömien massa koostuu. Tiedot on kerätty työ- ja elinkeinoministeriöstä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218897.html

[Tavan]

Mielestäni on erikoista ajatella, että ihminen tekisi pienipalkkaista työtä olosuhteissa, joissa vaihtoehtona on melko hyvä sosiaaliturva. Elämä sosiaaliturvalla on paljon mukavampaa kuin elämä pienipalkkaisen työn orjana.

Ei kai tämä ole mitenkään korjattavissa. Tietyt työt ovat vain sellaisia, ettei niistä ole mahdollista maksaa muuta kuin matalaa palkkaa. Jotta ihminen ottaisi vastaan pienipalkkaisen työn, vastaavasti sosiaaliturvaa pitäisi madaltaa niin paljon, ettei sillä enää voi tulla toimeen. Eli käytännössä de facto poistaa sosiaaliturva. Mikä pointti ylipäätään olisi sosiaaliturvassa, jolla ei tule toimeen?

[Ari-Lee]

Jokainen työtön on oman elämänsä erikoisasiantuntija. Ei voida ajatella niin mustavalkoisesti että on vain työtöntä massaa. Jokainen tapaus on erilainen.

Itseni näen tuossa liitekuvassa lukeutuvani lähinnä vaaleanvihreään 11% ryhmään. Etsii töitä, joita ei ole olemassakaan, ja jos joskus yksi paikka aukeaa hakee siihen tuhansien muiden kanssa, ja tulee ikäsyrjityksi saman tein.

Myös osa-aikainen kelpaisi, koska sen päälle voi hakea ja saa soviteltua päivärahaa. Niitäkään töitä ei ole olemassa.

TE-palvelut kyselee aika ajoin mitä töitä voisin tehdä mihin olisi valmius. Koskaan sieltä ei sanota: Sinulla on jo kyllä täysi ammattitaito IT-alan vaativiinkin töihin. Sieltä tarjotaan tyhjänpantiksi puuhakerhoihin puliveivaamaan, eli töihin, joita ei muuten olisi olemassa, mutta yhteiskunta rahoittaa sellaista jonninjoutavaa paskaa verokertymistä. Ja nyt saa vielä viruksenkin kaupanpäälle ja mahdollisesti kuolee siihen tai jos ei kuole niin vammautuu ja / tai tappaa jonkun muun ihmisen. Kieltäydyn mutta en enää niin kovin kohteliaasti.

[ApuaHommmaan]

Mielestäni Suomessa työnantajat ovat suurelta osiltaan jälkeenjäänyttä ylimielistä paskasakkia, eli sitä sakkia johon yrittävät kaikki työttömät niputtaa.

Jutun juonihan menee siinä, että johtajat ovat koulutettu yliopistossa, jossa viimeistään heihin on iskostettu esimerkiksi kauppakorkeassa ajattelu, että he ovat muita parempia. Sitten he menevät töihin johtelemaan yrityksiin, jotka ovat heidän näkövinkkelissään olleet olemassa aina.

Tuollaisilta ihmisiltä puuttuu näkövinkkelistä ajattelu, että kappas tuollainen ihminen mitens se hyödyttäisi parhaiten juuri meidän yritystä. Ei näkövinkkeli on, että mene tuohon karsinaan tekemään alistettua duuniasi niinkuin me ylemmät olemme pähkäilleet.

Talous ei kasva tuolla ajattelulla. Väärät ihmiset johtajina.

[Mikke70]

Jokainen työtön on oman elämänsä erikoisasiantuntija. Ei voida ajatella niin mustavalkoisesti että on vain työtöntä massaa. Jokainen tapaus on erilainen.

Itseni näen tuossa liitekuvassa lukeutuvani lähinnä vaaleanvihreään 11% ryhmään. Etsii töitä, joita ei ole olemassakaan, ja jos joskus yksi paikka aukeaa hakee siihen tuhansien muiden kanssa, ja tulee ikäsyrjityksi saman tein.

Myös osa-aikainen kelpaisi, koska sen päälle voi hakea ja saa soviteltua päivärahaa. Niitäkään töitä ei ole olemassa.

TE-palvelut kyselee aika ajoin mitä töitä voisin tehdä mihin olisi valmius. Koskaan sieltä ei sanota: Sinulla on jo kyllä täysi ammattitaito IT-alan vaativiinkin töihin. Sieltä tarjotaan tyhjänpantiksi puuhakerhoihin puliveivaamaan, eli töihin, joita ei muuten olisi olemassa, mutta yhteiskunta rahoittaa sellaista jonninjoutavaa paskaa verokertymistä. Ja nyt saa vielä viruksenkin kaupanpäälle ja mahdollisesti kuolee siihen tai jos ei kuole niin vammautuu ja / tai tappaa jonkun muun ihmisen. Kieltäydyn mutta en enää niin kovin kohteliaasti.

Oma vaimoni on viisikymppinen ja ei toistaiseksi ole kohdannut ikäsyrjintää. Vakituista täysipäiväistä paikkaa ei ole toistaiseksi saanut, mutta esim. tällä hetkellä 1-2 osa-aikaduunia. Jos tunnit 80% työajasta ei tule täyteen, niin sitten saa soviteltua päivärahaa. Järjestely on ihan kohtuullinen. Hankalinta on näissä se, että kun teet töitä ja osin ansiosidonnaisella, menee kohtuullisen pitkälle ennenkuin saa päivärahan.

[Golimar]

 

X

Oulussa on tullut alkusyksyn aikana eteen harvinainen tilanne: kaupunkia vaivaa työvoimapula. Eikä nyt puhuta ICT-alan erityisosaajista, vaan niin sanotuista perusduunareista.

Henkilöstöpalveluyritys Bolt Worksin Oulun-aluemyyntipäällikkö Janne Karjala kertoo, että yrityksiltä tulee paljon kyselyjä työntekijöistä ja tarvetta olisi välittömästi. Tekijöitä sen sijaan on vaikea löytää.

Karjala julkaisi viime viikolla sosiaalisessa mediassa ilmoituksen, jossa hän etsi työntekijöitä useaan eri tehtävään. Tarvetta on esimerkiksi muuttomiehille, kalusteiden kantajille, rakennusapulaisille ja siivoojille. Kyse on siis työtehtävistä, joihin ei edellytetä pitkää koulutusta tai kokemusta, Karjala summaa.

– Karrikoidusti voisi sanoa, että riittää, jos silmät liikkuvat.

X

Janne Karjala kohtaa työssään paljon työelämän alkuvaiheessa olevia nuoria. Hän on huolissaan monien asenteesta työelämään: työtä ei haluta tehdä, sillä rahaa saa ilmankin.

Karjala kertoo esimerkin nuoresta miehestä, jolle hän tarjosi töitä. Palkka olisi ollut noin 2 000 euroa kuukaudessa.

– Hän kertoi saavansa tukia 1 200 euroa kuussa. Vuokran ja maksujen jälkeen jäi 700 euroa käyttörahaa. Sillä hän sanoi pärjäävänsä mukavasti.

Töitä tekemällä tämä olisi saanut 300 euroa enemmän kuussa käteen, mutta se ei ollut riittävästi, jotta olisi lähtenyt töihin, Karjala sanoo.

– Valitettavasti törmään samanlaiseen ajatteluun yhä useammin.

X

Karjalan mukaan yksi keino helpottaa työvoimapulaa olisi lisätä maahanmuuttajien, kuten turvapaikanhakijoiden, kielikoulutusta, sillä pohjoisessa ei pärjää pelkällä englannilla.

– He ovat ahkeria työntekijöitä, ja mielellämme palkkaisimme heitä lisää. Oulussa rakennustyömailla työkielenä on kuitenkin suomi, jota pitäisi osata edes kohtuullisesti.

https://yle.fi/uutiset/3-12091314?origin=rss

[Titus]

Töitä tekemällä tämä olisi saanut 300 euroa enemmän kuussa käteen, mutta se ei ollut riittävästi, jotta olisi lähtenyt töihin, Karjala sanoo.

Vai olisiko ? aluemyyntipäällikkö voisi laskeskella, että paljonko /tunti tuleekaan tienattua oikeasti?


ei taida aluemyyntipäällikkön vakanssinkaan vaatimukset olevan paljon "kunhan silmät liikkuu"-tasoa kovempi... 

[Ari-Lee]

Töitä tekemällä tämä olisi saanut 300 euroa enemmän kuussa käteen, mutta se ei ollut riittävästi, jotta olisi lähtenyt töihin, Karjala sanoo.

Melkein tuo summa menisi työssäkäyntikuluihin riippuen kuinka kaukana asuu työpaikasta ja millä liikkuisi. Tarkka summa ruokarahaksi on laskettu 9€/pv., mikä tekee 180€/kk. Käteenjäävä erotus olisi 120€/kk.

Nämä ovat tietenkin jokaisen yksilön omia laskennallisia arvioita työssäkäynnin kannattavuudesta. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että mieluummin töissä kuin makaamassa. Palkalla tulee kuitenkin pystyä elämään ja siitä tulee vielä jäädä kohtuullisesti ylikin omiin hankintoihin ja säästöihin.

Muuttomiesten hommat voivat olla joskus raskaitakin ja syytöksiä tulee omaisuuden rikkoutuessa ja/tai kadotessa. En tiedä mikä on sen työntekijän vastuu sitten jos vain silmät liikkuvat.

[Golimar]

ei taida aluemyyntipäällikkön vakanssinkaan vaatimukset olevan paljon "kunhan silmät liikkuu"-tasoa kovempi... 

On sillä ainakin kova tunku hömmpäohjelmiin ja muutenkin outo hiippari.

https://www.instagram.com/jannekarjala/?hl=fi

[Echidna]

Karjalan mukaan yksi keino helpottaa työvoimapulaa olisi lisätä maahanmuuttajien, kuten turvapaikanhakijoiden, kielikoulutusta, sillä pohjoisessa ei pärjää pelkällä englannilla.

– He ovat ahkeria työntekijöitä, ja mielellämme palkkaisimme heitä lisää. Oulussa rakennustyömailla työkielenä on kuitenkin suomi, jota pitäisi osata edes kohtuullisesti.

Sitten maahanmuuttajat eivät hyödyntäisi sosiaaliturvalla elämisen mahdollisuutta. Varsinkin kun systeemiin lienee tutustuttu aika perusteellisesti kotoutuskoulutuksissa.

Rakennustyömaa viittaa pikemmin itäeurooppalaiseen työvoimaan, joilla on toisenlainen tienaamisen motivaatio.

[Mikke70]

Töitä tekemällä tämä olisi saanut 300 euroa enemmän kuussa käteen, mutta se ei ollut riittävästi, jotta olisi lähtenyt töihin, Karjala sanoo.

Melkein tuo summa menisi työssäkäyntikuluihin riippuen kuinka kaukana asuu työpaikasta ja millä liikkuisi. Tarkka summa ruokarahaksi on laskettu 9€/pv., mikä tekee 180€/kk. Käteenjäävä erotus olisi 120€/kk.

Nämä ovat tietenkin jokaisen yksilön omia laskennallisia arvioita työssäkäynnin kannattavuudesta. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että mieluummin töissä kuin makaamassa. Palkalla tulee kuitenkin pystyä elämään ja siitä tulee vielä jäädä kohtuullisesti ylikin omiin hankintoihin ja säästöihin.

Muuttomiesten hommat voivat olla joskus raskaitakin ja syytöksiä tulee omaisuuden rikkoutuessa ja/tai kadotessa. En tiedä mikä on sen työntekijän vastuu sitten jos vain silmät liikkuvat.

9e/pv ruokaraha? Siis jos on vähävarainen, niin kävisi vielä syömässä jossakin lounaspaikassa päivittäin? Miksi?

[JoKaGO]

Töitä tekemällä tämä olisi saanut 300 euroa enemmän kuussa käteen, mutta se ei ollut riittävästi, jotta olisi lähtenyt töihin, Karjala sanoo.

Melkein tuo summa menisi työssäkäyntikuluihin riippuen kuinka kaukana asuu työpaikasta ja millä liikkuisi. Tarkka summa ruokarahaksi on laskettu 9€/pv., mikä tekee 180€/kk. Käteenjäävä erotus olisi 120€/kk.

Nämä ovat tietenkin jokaisen yksilön omia laskennallisia arvioita työssäkäynnin kannattavuudesta. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että mieluummin töissä kuin makaamassa. Palkalla tulee kuitenkin pystyä elämään ja siitä tulee vielä jäädä kohtuullisesti ylikin omiin hankintoihin ja säästöihin.

Muuttomiesten hommat voivat olla joskus raskaitakin ja syytöksiä tulee omaisuuden rikkoutuessa ja/tai kadotessa. En tiedä mikä on sen työntekijän vastuu sitten jos vain silmät liikkuvat.

9e/pv ruokaraha? Siis jos on vähävarainen, niin kävisi vielä syömässä jossakin lounaspaikassa päivittäin? Miksi?

Yksi lämmin ateria päivässä lienee minimi työssäkäyvälle aikuiselle. Vai mitä sinä haet takaa?

[JoKaGO]

Oma vaimoni on viisikymppinen ja ei toistaiseksi ole kohdannut ikäsyrjintää. Vakituista täysipäiväistä paikkaa ei ole toistaiseksi saanut, mutta esim. tällä hetkellä 1-2 osa-aikaduunia. Jos tunnit 80% työajasta ei tule täyteen, niin sitten saa soviteltua päivärahaa. Järjestely on ihan kohtuullinen. Hankalinta on näissä se, että kun teet töitä ja osin ansiosidonnaisella, menee kohtuullisen pitkälle ennenkuin saa päivärahan.

Voitko avata boldaamaani? Insinöörin järkeen ei mahdu, miten juuri tällä hetkellä voi olla 1-2 osa-aikaduunia. Millaiset ovat 1,000.....1 - 1,9999......9 osa-aikaduunia ja mihin reaalilukuun vaimosi työtilanne täsmälleen osuu?

Nyt ymmärrän, miten vaikeaa on TE-keskuksen virkailijoilla 

[Mikke70]

Oma vaimoni on viisikymppinen ja ei toistaiseksi ole kohdannut ikäsyrjintää. Vakituista täysipäiväistä paikkaa ei ole toistaiseksi saanut, mutta esim. tällä hetkellä 1-2 osa-aikaduunia. Jos tunnit 80% työajasta ei tule täyteen, niin sitten saa soviteltua päivärahaa. Järjestely on ihan kohtuullinen. Hankalinta on näissä se, että kun teet töitä ja osin ansiosidonnaisella, menee kohtuullisen pitkälle ennenkuin saa päivärahan.

Voitko avata boldaamaani? Insinöörin järkeen ei mahdu, miten juuri tällä hetkellä voi olla 1-2 osa-aikaduunia. Millaiset ovat 1,000.....1 - 1,9999......9 osa-aikaduunia ja mihin reaalilukuun vaimosi työtilanne täsmälleen osuu?

Nyt ymmärrän, miten vaikeaa on TE-keskuksen virkailijoilla 

No sitäpä sinun nyt täytyy kovasti miettiä. Voihan olla, että oivallat. Toisaalta voi hyvinkin olla, että insinöörinä et todellakaan oivalla asiaa.

[ApuaHommmaan]

https://www.iltalehti.fi/talous/a/0fe511dc-7f7c-42f5-8398-c71c82fba533

– Työntekijämme puoliso jätti rekisteröitymisilmoituksen 5. toukokuuta. Sekä hän että hänen puolisonsa, Supercellin työntekijä, ovat EU-kansalaisia. Hänelle kerrottiin, että käsittelyaika on 12–14 kuukautta. Hän tarkisti verkkopalvelusta paikkansa jonossa, jossa oli 224 hakemusta ennen hänen hakemustaan. Seuraavana päivänä jonossa olikin 227 hakemusta ennen hänen hakemustaan. Hän ei voinut hakea Kelasta tukia, eikä aloittaa suomen opiskelua, kertoo Supercellin yhteiskuntasuhdejohtaja Markku Ignatius kertoo Iltalehdelle sähköpostitse.

Äärihyperhuippuosaajan ulkomaalainen puoliso lähes kuoli nälkään, kun ei voinut hakea Kelasta tukia.

Paanasen Supercell ja muutama muu vastaava yritys tulee asettaa asemaan, jossa ne ovat. Supercellissä on alle 500 työntekijää, joista vain osa on Suomessa. Eri tyyppiset maahanmuuton ongelmat heidän kauttaan ovat täysin marginaalisia. Koko Suomi ihmettelee miten yksi Intialainen koodari pärjäilee...

Ei myöskään ole niin, ettäkö Supercell olisi palkanmaksajana jotenkin erityisen avokätinen.

Se toki Paanasessa on erityistä ja erikoista, että maksoi Suomeen verot, toisin kuin useimmat vastaavissa paikoissa.

[Jäkättäjä]

ompa erikoisosaajalla huono palkka kun ei riitä vaimon ruokkimiseen rahaa? saakohan hänkin kelan tukia palkan kylkeen?

[Skeptikko]

Tampereen yliopisto aloittaa yt-neuvottelut: koskee yli tuhatta, vähennystarve 215 henkilötyövuotta
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008260971.html

TAMPEREEN yliopisto aloittaa yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat Tampereen yliopiston keskitettyjä tukipalveluita. Neuvottelun kohteena on 1 100 ihmistä. Suunniteltu vähennystarve on 215 henkilötyövuotta.

Lisäksi tietyt talous- ja palkkatoiminnot on tarkoitus ulkoistaa palvelukeskus Certia oy:lle ensi vuoden alusta lähtien.
...
YT-NEUVOTTELUIDEN perusteeksi yliopisto ilmoittaa taloutensa, joka on ollut tappiollinen vuodesta 2018 lähtien.

Neuvotteluesityksen mukaan neuvotteluiden tavoitteena on löytää keinot yhteensä noin 14 miljoonan euron vuosittaiseen henkilöstökulujen vähentämiseen.

Tampereen korkeakoulusäätiön varsinaisen toiminnan tulos oli vuonna 2020 alijäämäinen 16,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tulos oli 8,9 miljoonaa euroa tappiollinen, ja vuonna 2018 tappiota oli 10,4 miljoonaa euroa.

Poliitikot ja etujärjestöt kauhistelevat Suomea riivaavaa työvoimapulaa, mutta tutkijoiden mukaan sellaista ei välttämättä edes ole
https://www.hs.fi/talous/art-2000008243799.html

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tammi–heinäkuussa avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 149 000 kuukaudessa. Samalla ajanjaksolla työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 356 000 kuukaudessa.
...
ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen painottaa, että vielä on aivan liian varhaista sanoa, että Suomessa olisi pitkäaikainen työvoimapula.
...
Toisin sanoen ne, jotka ovat pandemian aikana pakon edessä siirtyneet uusiin työtehtäviin, eivät välttämättä halua enää palata vanhaan työtehtävään.
...
Kun kukaan ei vielä varmasti tiedä, onko kysymys tilapäisestä vai pitkään kestävästä työvoimapulasta, yritykset tuskin ovat valmiita kilpailemaan työvoimasta palkankorotuksilla.
...
"Oleellinen kysymys on se, mihin rakenteellinen työttömyys suhdanteen tasoittumisen jälkeen asettuu. Jos työvoimaresursseja jää syystä tai toisesta paljon hyödyntämättä, se hidastaa varmasti talouskasvua."

Rakenteellinen työttömyys tarkoittaa yksinkertaistettuna sellaista työttömyyttä, joka ei vähene, vaikka samaan aikaan työvoimasta olisi pulaa.

PALKANSAAJIEN tutkimuslaitoksen erikois­tutkija Merja Kauhanen korostaa, että Suomessa on edelleen runsaasti työttömiä työnhakijoita suhteessa avoimien työpaikkojen määrään.

Absoluuttisen työvoimapulan sijaan kyse on hänen mukaansa enemmänkin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta sekä ammateissa että eri alueilla.

"Historiallisten tietojen perusteella on selvää, että puheet työvoimapulasta kasvavat lähes aina, kun suhdanne muuttuu selvästi paremmaksi. Osa kohtaanto-ongelmasta voi olla myös talouden suhdannevaihtelujen synnyttämää sopeutumiskitkaa, koska työvoiman tarjonta reagoi viipeellä työvoiman kysynnän voimakkaaseen lisääntymiseen."
...
"Kysymys työvoimapulasta on hyvin moniulotteinen ja siksi sen kvantitatiiviseen arviointiin olisi hyvä käyttää useita eri mittareita. Esimerkiksi tietoa työvoimapulan kestosta saadaan vasta myöhemmin työmarkkinatietojen karttuessa."
...
"Paljon puhutaan esimerkiksi sairaanhoitaja­pulasta, mutta keskustelussa ei ehkä oteta huomioon sairaanhoitajien työn kuormittavuutta ja uuvuttavia työoloja. Pula voi johtua yksinkertaisesti siitä, että monilla työpaikoilla heitä on liian vähän, jolloin työn kuormitus ja kiire ovat kasvaneet. Palkkauksen ohella myös työoloilla on merkitystä sille, missä määrin alalle hakeudutaan tai sieltä siirrytään pois."

MOLEMMAT tutkijat ovat sitä mieltä, että nopeita keinoja työvoimapulan hillitsemiseksi ei oikeastaan ole.

"Tutkimusten perusteella tunnetaan aika huonosti esimerkiksi, miten aikuiskoulutus vaikuttaa työllistymiseen ja miten heikosti koulutettujen osallistumista aikuis­koulutukseen voitaisiin lisätä", sanoo tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Pitkällä aikavälillä keskeinen keino on huolehtia siitä, että työntekijöillä on taitoja, joilla on kysyntää työmarkkinoilla.

"Lähes varmaa on, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan tehtävät leikkaukset ovat haitallisia pitkällä aikavälillä. Toivottavasti pohjoismaisen työnhaun malli toteutuu tavoitellussa aikataulussa, koska se voisi helpottaa työllistymistä ja poistaa työmarkkinoiden kitkoja."

Pohjoismaisen mallin keskeinen idea olisi, että työttömiä edellytettäisiin olemaan tiheämmin yhteydessä työ- ja elinkeino­toimistoihin. Lisäksi työnhaun velvoitteita kiristettäisiin.
...
Maahanmuuton sujuvoittaminenkin on pikemminkin keino pidemmän aikavälin ongelmiin", sanoo erikoistutkija Merja Kauhanen.

[Pentecost]

Kun kukaan ei vielä varmasti tiedä, onko kysymys tilapäisestä vai pitkään kestävästä työvoimapulasta, yritykset tuskin ovat valmiita kilpailemaan työvoimasta palkankorotuksilla.

Järki ei voita vieläkään...

Luulisi, että kun lyhin tie palkanmaksun keskeyttämiseen on lomautus eli noin kahdessa viikossa onnistuva toteutus, niin sen verran töitä keksisi ennen kuin lomautus iskettäisiin voimaan. Ja lomautuksia voi ketjuttaa...

Irtisanominen YT neuvotteluineen sen sijaan kestää kauemmin eli palkka juoksee pari kuukautta.

Kuinka kauaksi todellisuudesta nämä toimijat ovat irtautuneet, kun niin kauhean vaikeaa ja hankalaa on?

[Golimar]

Osaajapula helpottui.

17-vuotias vietnamilaistyttö näki Instagramissa kuvia Suomesta ja jätti kaiken – sen jälkeen lähes 250 nuorta teki samoin
Tällä hetkellä suurin osa Lahdessa ja Lappeenrannassa toimivan LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoista on vietnamilaisia. Lappeenrantaan on muodostunut opiskelijoiden myötä vahva vietnamilainen yhteisö.

– Chewy (sitkeä), kuvailee Amy Truong muovisen kupin pohjalla olevia tapiokahelmiä.

Tapiokavihanneksesta valmistetut pallurat eli bobahelmet ovat taiwanilaisen kuplateen tärkein ainesosa. Sitkeiden helmien valmistaminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä työvaiheita on monta ja valmistuksessa menee noin 1,5–2 tuntia.

– Se ei tunnu työläältä, koska olemme niin ylpeitä tuotteistamme, että haluamme valmistaa ne mahdollisimman hyvin, Truong kertoo.

Truong ja hänen miehensä Thinh Truong avasivat aasialaisen kahvilan Lappeenrannan keskustaan kuukausi sitten. Yrityksen perustaminen oli molemmille täysin vierasta.

– Yrittäjyys on antanut mahdolllisuuden astua mukavuusalueeni ulkopuolelle ja tehdä asioita, joista nautin, vaikka en kaikkea osaakaan, Thinh Truong selittää.

Vietnamilainen yrittäjäpariskunta tapasi toisensa opiskellessaan Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.

Truongit eivät suinkaan ole ainoita vietnamilaislähtöisiä nuoria, jotka ovat suunnanneet opiskelemaan juuri Lappenrantaan. LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoista suurin osa on vietnamilaisia.

Opiskelijoiden myötä Lappeenrantaan on syntynyt vahva vietnamilaisten yhteisö.

Amy Truong saapui Lappeenrantaan vuonna 2015. Sen jälkeen samalle kampukselle on tullut opiskelemaan 244 vietnamilaista nuorta, joista osa on jo valmistunut.

Tällä hetkellä Lappeenrannan kampuksella on noin 120 vietnamilaista opiskelijaa, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosien 2017 ja 2021 välillä. Suurin osa heistä opiskelee liiketalouden yksikössä hotelli- ja matkailualaa tai kansainvälistä kaupankäyntiä.

Yksi isoimmista syistä vietnamilaisten suureen määrään Lappeenrannassa on positiivisen puskaradion voima.

–Suomella ja LABilla on todella hyvä maine Vietnamissa. Tänne tullaan, koska puskaradio kertoo, että meillä on hyvää koulutusta, upea luonto ja hyvät opettajat, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön johtaja Milla Laisi-Wessman.

Laisi-Wessmanin mukaan vietnamilaiseen kulttuuriin kuuluu yhteisöllisyys ja tapa jakaa asioita sukulaisten ja ystävien kesken.

Vietnamilaisia opiskelijoita on myös houkuteltu Lappeenrantaan markkinointimatkoilla, joissa korkeakoulun henkilökunta tapaa opiskelijoita ja heidän vanhempiaan paikan päällä kohdemaassa.

X

Laisi-Wessmanin mukaan vanhempia ja nuoria kiinnostaa kovasti tietää lisää opettajista ja mitä koululla konkreettisesti voi opiskella. Hän on itse käynyt noin viidellä markkinointimatkalla Vietnamissa.

X

– Uskon suomalaiseen koulutukseen ja vuonna 2015 ei tarvinnut vielä maksaa lukuvuosimaksua. Päätin uskaltaa kokeilla.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12079474

[Kallan]

^Vietnamilaisia saadaan tänne koska niinsanotut lukumaksut maksetaan koulun toimesta, jolloin opetus ammattisurkeassa ei maksa mitään. Siitä onkin sitten kiva ponnistaa muualle, suomalaisen veronmaksajan kustantamana.

Sentään vietnamilaiset eivät radikalisoidu ja ala saarnaamaan kommunismista, toisinkuin lähi-itäläiset islamista. Tosin mistä sitä ikinä tietää.

[Väestönvaihtaja]

Pääkaupunkiseudun korkeakouluissa on runsaasti vietnamilaisia opiskelijoita. Opiskellessani minulla oli ties kuinka monta vietnamilaista kämppistä ja vietnamilaiset olivat opiskelija-asunnoista koostuvan pihapiirin suurin tai toiseksi suurin etninen ryhmä. Suomalaisia ei siinä pihapiirissä minun lisäkseni paljoa näkynyt.

Osa vietnamilaisista valmistuttuaan jää töihin Suomeen.