Työvoimapulan paluu ja kosto

[Lucce]

Tuollaiset väärin lasketut ja virheelliset analyysit puheenjohtajan suusta johtaa luultavasti koko puolueen hajoamiseen kuten kokoomukselle on valitettavasti käymässä eli realisteihin ja haihattelijoihin . VOITTAJIA ovat ne joilla liikkuu päässä muutakin kuin Mielikuvia.
Suomalainen Laatu korvaa Määrän mennentullen.

[Roope]

Tiesitkö, että salaisessa paikassa on nappi, jota painamalla Suomeen saadaan ulkomailta 5 000 sairaanhoitajaa ja/tai teknologia-asiantuntijaa? En minäkään.

Tuore tutkimusraportti: Suomen talouskasvua kannattaa pönkittää panostamalla osaajien rekrytointiin ulkomailta

Pellervon taloustutkimuksen ja Merit Economicsin laatimassa raportissa hahmotellaan erilaisia tulevaisuuden skenaarioita vuoden 2040 Suomesta.

Jos Suomi haluaa parantaa talouden kasvukykyään tulevina vuosikymmeninä, kannattaa panostaa kansainvälisiin rekrytointeihin.

Tämän selkeän viestin esittää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ja Merit Economicsin laatima Millaista osaamista Suomi tarvitsee 2040? -tutkimusraportti, jota varten tutkijat ovat toteuttaneet viisi tulevaisuuden skenaariota seuraaville kahdelle vuosikymmenelle.

"Voimme vuonna 2040 olla paljon monikulttuurisempi ja heterogeenisempi yhteiskunta. Silloin tänne on saapunut jo satoja tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia", PTT:llä hankkeesta vastannut tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen sanoo.

[...]

Kotimaisen syntyvyyden kasvu ei ehdi paikata tilannetta ennen vuotta 2040, vaikka kasvu olisikin merkittävää. Siksi ulkomaisia työntekijöitä on löydettävä ja houkuteltava Suomeen.

Ruuskanen korostaa, että osaamiseen pohjautuva maahanmuutto vapauttaa työvoimaa muille toimialoille. Suomalaisen koulutusjärjestelmän täytyy vastata haasteeseen niin, että maassa jo olevat työikäiset ovat valmiita joustavasti siirtymään uusiin tehtäviin.

[...]

Raportti on tuotettu työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Skenaarioiden pohjalta voidaan tehdä elinkeino- ja koulutuspoliittisia päätöksiä.

"Työperäisen maahanmuuton osalta on tärkeää, mille toimialoille työntekijöitä tulee ulkomailta. Se ei yksin riitä, vaan myös Suomessa jo olevia henkilöitä täytyy kouluttaa, jotta työperäisestä maahanmuutosta syntyy positiivinen vaikutus", Ruuskanen sanoo.

Raportin mukaan maat, jotka ovat onnistuneet ylläpitämään talouden kasvuedellytyksiä maahanmuuttopolitiikallaan ovat panostaneet myös koulutukseen, jolla tuetaan sekä maahanmuuttajien että syntyperäisen työvoiman osaamista. Raportti nostaa tällaisina maina esiin Ruotsin, Norjan ja Kanadan.

"Meidän täytyy myös koulutuksen kautta lisätä ammatillista joustavuutta ja työvoiman liikkuvuutta", Ruuskanen sanoo.

Raportin mukaan talouskasvun pönkittämiseksi kansainvälistä rekrytointia tarvitsee lisätä nykyennusteisiin verrattuna vain vaatimattomasti muutamilla tuhansilla vuodessa. Tarvetta syntyy arvioiden mukaan erityisesti korkean osaamisen teknologia-aloille sekä hoiva-alalle.

Tutkijat aloittivat työnsä perusskenaariolla, jossa työperäinen maahanmuutto Suomeen on vuosittain noin 15 000 henkilön luokkaa. Perusskenaario perustuu nykyisille ennusteille Suomen väestörakenteen ja maailmantalouden kehittymisestä.

[...]

Perusskenaarion lisäksi tehdyt neljä vaihtoehtoskenaariota ovat osaamis-, väestö-, ilmasto- ja yhteisvaikutusskenaario, joista viimeinen olettaa, että kaikki muut vaihtoehtoskenaariot toteutuisivat lähivuosikymmeninä. Päävastuu skenaariolaskelmista on ollut Merit Economicsin Juha Honkatukialla.

Osaamisskenaariossa kansainvälinen rekrytointi helpottaa korkean teknologian aloille syntymässä olevaa työvoimapulaa. Väestöskenaariossa hoiva-aloille suuntautuva työperäinen maahanmuutto paikkaa alan työvoimatarpeen kasvua.

Ilmastoskenaariossa korostuu uusi teknologia, joka lisää esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuuden materiaalitehokkuutta ja voi synnyttää uutta tuotantoa vaikkapa sähköautojen komponenttituotantoon.

Paras tilanne syntyisi yhteisvaikutuksista, eli jos Suomeen saapuisi vuosittain sekä 5 000 korkean teknologian ammatteihin sijoittuvaa maahanmuuttajaa että saman verran hoiva-aloille suuntaavia maahanmuuttajia ja lisäksi saisimme houkuteltua ilmastonmuutokseen liittyviä investointeja.

[...]

Tutkijat eivät ota raportissa kantaa eri tulevaisuusskenaarioiden todennäköisyyteen.

Helsingin Sanomat 12.3.2021

Verkkouutiset: Pienelläkin maahanmuuton lisäyksellä huomattava vaikutus talouskasvuun 12.3.2021

Työvoiman saatavuus ja osaaminen keskeinen kysymys Suomen taloudelle tulevien 20 vuoden aikana

Suomen talouden kasvukyvyn parantaminen tulevina vuosikymmeninä edellyttää hyvin todennäköisesti osaamiseen pohjautuvan maahanmuuton lisäämistä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Merit Economicsin opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu tutkimusraportti. Raportissa on tarkasteltu Suomen talouden kehitystä nykyhetkestä 2040-luvulle useiden erilaisten skenaarioiden kautta laskennallisella yleisen tasapainon mallilla. Skenaarioissa tarkastellaan väestön ikääntymisen lisäksi muitakin talouden kannalta olennaisia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta ja osaamistarpeiden muutosta.

"Keskeinen havainto on, että talouden kyky kasvaa ja ylläpitää hyvinvointipalveluita heikkenee, koska työikäisen väestön määrä jatkaa laskuaan. Kasvukykyä voidaan kuitenkin olennaisesti parantaa esimerkiksi, jos maahanmuuton avulla saadaan avaintoimialoille kuten vientiteollisuuteen ja hoivatyöhön lisää työvoimaa", kertoo mallilaskelmista vastannut tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia.

Raportin mallinnuksessa testatut lisäykset maahanmuuttoon ovat melko maltillisia, 5 000–10 000 henkeä vuodessa, mutta vaikutus on jo silloinkin merkittävä. Se poistaa pullonkauloja, vapauttaa työvoimaa muille aloille ja synnyttää palvelukysyntää, joka heijastuu myös kauppaan ja liikenteeseen. Avainasemassa on kuitenkin maahanmuuttavan työvoiman koulutustausta.

Koulutus nousee tärkeäksi kaikissa skenaarioissa. Sillä olisi tuettava sekä maahanmuuttajien että syntyperäisen työvoiman osaamista, jotta se vastaisi tehokkaasti työelämän muuttuviin tarpeisiin.

"Maat, jotka ovat onnistuneesti ylläpitäneet talouden kasvuedellytyksiä maahanmuuttopolitiikallaan, ovat panostaneet myös koulutukseen. Hankkeessa tehdyt mallisimulaatiot osoittavat, että maahanmuuttajien kouluttamisen lisäksi kantaväestön osaamista tulee vahvistaa, jotta työvoima voi joustavasti siirtyä eri toimialojen välillä", korostaa tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Pienet muutokset voivat tuottaa suuria kasvuvaikutuksia

Raportissa testataan lisäksi, miten erilaiset muutokset työn tuottavuuteen, korkean teknologian tuotteiden vientikysyntään ja syntyvyyteen auttaisivat vastaamaan talouden haasteisiin. Tehdyt muutokset ovat realistisia, mutta vaatisivat konkreettisia politiikkapäätöksiä toteutuakseen.

Vaikutukset talouskasvuun 2040-luvulle tultaessa olisivat huomattavia. Tutkimuksen perusskenaariossa, jossa tämänhetkiseen talouden kehitykseen ei oleteta merkittäviä muutoksia, on kansantuotteen kasvu henkeä kohden keskimäärin 1,2 prosenttia. Vaihtoehtoisissa skenaarioissa se kuitenkin voi nousta noin 1,6-1,8 prosenttiin, jos tavoitellut lisäykset osaamiseen ja työvoimaan toteutuvat.

Tutkimuksessa on yhdistetty uudella tavalla määrällistä ja laadullista tutkimusta. Talouden skenaarioiden mallinnus tehdään laskennallisella yleisen tasapainon mallilla, mutta siihen on yhdistetty eri alojen asiantuntijoiden tulevaisuustyöpajoissa hahmottelemia muutosajureita muun muassa osaamisen, maahanmuuton ja koulutuksen osalta.

Koko tutkimusraportti "Millaista osaamista Suomi tarvitsee 2040? PTT raportteja 269" on luettavissa PTT:n kotisivuilta osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/millaista-osaamista-suomi-tarvitsee-vuonna-2040.html Raportti on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Hankkeen infograafi on osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/millaista-osaamista-suomi-tarvitsee-2040-infograafi

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 12.3.2021

Millaista osaamista Suomi tarvitsee vuonna 2040? (pdf)

1) Perusskenaario. Skenaario heijastaa lähivuosien ennusteita makrotalouden kehityk-
sestä, ja pidemmällä aikavälillä siinä korostuu väestörakenteen muutos ja sen tuomat
haasteet. Väestön kasvuennuste noudattaa Tilastokeskuksen vuonna 2019 päivitettyä
ennustetta, joka sisältää oletuksen vuotuisesta 15000 hengen maahanmuutosta. Pe-
russkenaario ottaa huomioon koronapandemian vaikutukset lähivuosien talouskehityk-
seen. Skenaario ottaa huomioon myös useita talouskasvuun vaikuttavia politiikkatoi-
mia, tärkeimpinä työhönosallistumisasteeseen vaikuttava eläkeuudistus, jo päätetyt il-
mastopolitiikan toimenpiteet sekä julkisen sektorin tuottavuustavoitteet. Maailmantalou-
den perusskenaario olettaa elpyvän siten, että Suomen vientituotteiden maailman-
markkinoiden kasvu olisi 2,8 % vuodessa.

2) Osaamisskenaario. Suomalainen vientiteollisuus edustaa monella alalla maailman
huippua, ja menestys perustuu korkeaan osaamiseen. Ero perusskenaarioon syntyy
siitä, että perusskenaariossa on kehittymässä työvoimapulaa monille korkean teknolo-
gian aloille, mutta osaamisskenaariossa oletetaan, että kansainvälinen rekrytointi hel-
pottaa tätä työvoimapulaa näiden alojen osaajien maahanmuuton kautta, joka nostaa
maahanmuuttoa vuosittain 5000 hengellä. Lisäksi skenaariossa oletetaan, että sote- ja
palvelualojen tuottavuuskasvu kasvaa perusskenaarioon verrattuna 0,5 prosenttiyksi-
köllä vuodessa.

3) Ilmastoskenaario. Päästöjen rajoittaminen edellyttää teknologian uudistumista ja ku-
lutuksen sekä tuotannon välituotteiden käytön uudelleensuuntaamista. Korkean tekno-
logian teollisuudelle se avaa uusia mahdollisuuksia, joita ilmastoskenaariossa tarkas-
tellaan eräiden keskeisten vientialojen osalta olettamalla, että niiden tuotteiden maail-
manmarkkinakysyntä kasvaa 1-2 prosenttiyksikköä vuodessa perusskenaariota nope-
ammin. Lisäksi oletetaan, että elintarviketeollisuuden ja metsäteollisuuden materiaalite-
hokkuus paranee.

4) Väestöskenaario. Huoltosuhteen heikkeneminen on yksi lähivuosikymmenten suu-
rimmista haasteista. Sen vuoksi työvoiman tarve kasvaa hoiva-aloilla samaan aikaan
kun työikäinen väestö supistuu. Skenaariossa pohditaan, miten hoiva-aloille suuntau-
tuva työperäinen maahanmuutto voisi helpottaa tilannetta olettamalla, että hoiva-alojen
osaajien määrä kasvaa 5000:lla vuodessa perusskenaarioon verrattuna. Lisäksi ske-
naariossa oletetaan, että syntyvyys elpyisi aiemmin ennustetulle tasolle, jolloin väestö
kasvaisi 0,1 prosenttiyksikköä perusskenaariota enemmän.

5) Yhteisvaikutusskenaario. Tämän tutkimuksen yksi tarkoitus on ollut syventyä talou-
den keskeisiin muutosajureihin yksi kerrallaan, mikä on toteutettu edellisissä vaihtoeh-
toskenaarioissa. Todellisuudessa on kuitenkin nähtävissä, että tarkastellut kehityskulut
toteutuisivat samanaikaisesti tai limittäin. Siksi yhteisvaikutusskenaario olettaa, että
vaihtoehtoskenaariot 2–4 toteutuisivat kaikki lähivuosikymmeninä.

Kuvioon 30 on koottu tarjontaerien yhteisvaikutusten kasvuhajotelma. Kuviosta näkyy,
että maahanmuuton vuosittainen kasvu 10 000 työikäisellä vuodessa perusskenaari-
oon verrattuna loisi mahdollisuuden yli neljää prosenttia suurempaan kansantuotteen
kasvuun pelkästään työtuntien kautta. Skenaariossa oletetaan väestöskenaarion mu-
kaisesti myös syntyvyyden kasvavan perusskenaarioon verrattuna, mutta se ei vielä
2040 mennessä ehdi juuri vaikuttaa työn tarjontaan. Koska maahanmuutto lisäisi in-
vestointien tarvetta, vaikutus nousisi kaikkiaan yli kahdeksaan prosenttiin.

Ongelma työperäisen maahanmuuton kannalta: ikääntyneet pystynevät kom-
munikoimaan vain äidinkielellään – tulisiko teknologia avuksi?

Tämä on samanlaista tahallista typeryyttä kuin se takavuosina levitetty sosiaali- ja terveysministeriön tuottama maahanmuuton huomattavaa lisäämistä puolustava excel-laskelma (vrt. viikon takainen THL:n "ennuste"), jossa vedettiin mutkat suoriksi olettamalla uudet maahanmuuttajat taloudellisilta vaikutuksiltaan täsmälleen samanlaisiksi kuin kantaväestö.

Miten olisi sellainen tutkimusraportti, jossa ensin eriteltäisiin tuosta nykyisestä 15 000 ulkomaalaisen nettomaahanmuutosta nettosaajat ja nettomaksajat ja heidän taustansa? Siitä olisi huomattavasti enemmän hyötyä maahanmuuttopolitiikan uudistustarpeiden arvioinnissa.

[HDRisto]

^En tiedä mikä Saarikonkaan koulupohja lienee. Tuo huoltosuhde ja nettoveronmaksajien suhde nettosaajiin on vain niin yksinkertaista matematiikkaa että Saarikko jäisi näköjään luokalle.

Eikä Suomesta löydy yhtään ainoaa oikeaa toimittajaa kuka tenttaisi tästä pöljyydestä arvoisaa ministeriä? Meidät on kirottu.

Filosofian maisteri tuo on. ".. pääaineenaan mediatutkimus.." kertoo wiki.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Annika_Saarikko
Ja muuta "Filosofian maisterin pro gradu -työ käsitteli pääministeri Matti Vanhasen avioerojulkisuutta Ilta-Sanomissa".
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/ministeri/-/m/annika-saarikko

[Jorma M.]

Eihän noissa Kepun ja lahtari-instanssien laskelmissa järkeä ole tarkoitus ollakaan.

Sen sijaan tarkoitus on tuhota oleellinen osa suomalaisista. Ja työmarkkinat. Ja luoda totaalinen orjapalkkavaltio. Ja luoda polttoainetta haittamatuteollisuuteen. Osalla lienee ylimääräisenä motiivina erotiikka, siis eksoottisten mamumiesten muodossa.

[Shemeikka]

Suomeen luodaan systemaattinen, tavoitteellinen ja liiketoimintaperusteinen välityömarkkinatoimija käyttäen esimerkkeinä Ruotsin Samhall ‐yhtiöstä saatuja kokemuksia

Muistan Samhall-yhtymän Ruotsista. Sinällään tekee hyvää työtä antaessaan työpaikan vajaakuntoisille tai muuten huonosti työllistyville mutta usein ovat lähinnä aikuisten työpaikkateemapuistoja. "Oikeaa työntekoa" ei ainakaan 1990-luvulla edellytetty.

Ruotsin Samhall on vajaakuntoisten hautausmaa. Se on vaikeasti työllistyvän ehdottomasti viimeinen loppusijoituspaikka. Jos ansiolistassa työtä hakiessa mainitsee työskennelleensä Samhallilla, todennäköisesti hakemus joutuu samantien mappi ööhön.

Samhallin työt ovat kevyitä ja yksinkertaisia mutta siinä haiskahtaa ilmaisen työvoiman lemahdus. Samhallin työt joku joutuu tekemään mutta kukaan ei halua maksaa niitten tekemisestä.

[Roope]

[tweet]1370683549985210368[/tweet]

Maria Ohisalo

Esitimme elokuussa, että tarvitsemme Suomeen 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää vuoteen 2030 mennessä. Oli ilo lukea tänään Helsingin Sanomista, että Keskusta ja @AnnikaSaarikko  samoilla linjoilla, että tarvitsemme 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää per vuosi. 1/4

Heikkenevään huoltosuhteeseen on kaksi merkittävää vastausta: työurien pidentäminen ja työvoiman lisääminen.

Työuria voimme pidentää pitämällä huolta ihmisten työkyvystä ja hyvinvoinnista. Siksi esim mielenterveyspalveluihin panostaminen on tehokasta työllisyyspolitiikkaa. 2/4

Työvoiman lisäämiseksi tarvitsemme enemmän kansainvälisiä osaajia ja uutta työtä synnyttäviä yrittäjiä. Väestömme vanhenee, eikä meillä riitä ihmisiä tekemään riittävästi töitä, jotta voisimme ylläpitää tätä hyvinvointivaltiota. 3/4

Jotta saavutamme tämän tavoitteen, tarvitsemme johdonmukaisia toimia byrokratian purkamiseksi, Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi, vaikuttavia kotoutumispalveluita, yrittäjyyttä edistäviä ratkaisuja ja panostuksia osaamiseen. 4/4

Kolkkoa huumoria, kun vihreät painottavat radikaaleilla toimilla nimenomaan taloudellisesti haitallisen EU:n ulkopuolisen maahanmuuton helpottamista esimerkiksi humanitaarisilla viisumeilla. Politiikka on väitettyä tavoitetta eli "hyvinvointivaltion ylläpitämistä" vasten vielä monin verroin karmaisevampaa kuin Annikka Saarikon mainitsema "tarveharkinnan lieventäminen".

Vuoden 2015 kriisin mahdollistaneella maahanmuuttopolitiikalla Suomi on hankkinut itselleen kymmenien miljardien eurojen ylimääräiset ja täysin turhat kustannukset tuleville vuosikymmenille. Vihreät vain kiihdyttäisi tämän katastrofaalisen politiikan tiellä hokien metienataantällä.

[Pentecost]

Eli jossain KEPUn ja muun vasemmiston haaveissa on tuoda maahan:

1. Sairaanhoitajia, joilla on pätevyys, kielitaito ja halua asua täällä töitä tehden.

2. Huippuosaajia IT alalle ja muiden teknologioiden pariin.

Ja nämä tietty raahataan tänne maailman sellaisista osista, joissa ei pahemmin tunneta Eurooppaa, Suomea, länsimaista kulttuuria eikä millään tavalla pystytä ilman valtavia kuluja saamaan näitä ihmisiä integroitumaan maahamme. Lisäksi raahataan tänne lapset, puolisot, vanhemmat, serkut, lähisukulaiset sekä enot elätettäväksi.



Minulla olisi radikaali ja helpommin toteutettava lista:

1. Kannustetaan nuoria tekemään lapsia vaikka millä insentiiveillä. Rakennetaan ilmaisia kämppiä, jotka kustantaa KELA. Mehän kustannamme aivan samoin tulijoiden kämpät, miksi ei sitten suomalaisten nuorten perheiden?

2. Lisätään koulutusta tarvittavile aloille. Ja maksetaan riittävän suurta palkkaa, jolla tässä verohelvetissä tulee toimeen.

Jokainen edes kolmella aivosolulla näkee, kumpi näistä kahdesta skenaariosta olisi se järkevämpi. Totean vain, että meillä on maanpettureita eduskunnassa ja hallinossa sekä hallituksessa.

[F1nka]

^Jos oikein hurjaksi ryhdytään, niin voisi vielä alentaa työn verotusta ja laittaa stopin terveydenhoitoalan pätkäsoppareiden ketjuttamiselle. Vakinainen työ antaisi turvaa lasten hankkimiseen.

[Supernuiva]

^Jos oikein hurjaksi ryhdytään, niin voisi vielä alentaa työn verotusta ja laittaa stopin terveydenhoitoalan pätkäsoppareiden ketjuttamiselle. Vakinainen työ antaisi turvaa lasten hankkimiseen.

Kaikilla ei ole edes epätyypillistä työsuhdetta, vaikka on täysin työkykyinen.

[Outo olio]

En yritä kääntää keskustelua koronaan, sille on oma(t)kin ketjunsa, mutta sanon vain, että nyt on erityisen hölmö hetki ehdottaa työperäistä maahanmuuttoa ulkomailta:

1. korona on lisännyt työttömyyttä, rekrytoikaa siitä ensin.

2. korona haittaa yritysten tulevaisuudennäkymiä, rekrytoinnit siis vähenevät.

3. mututuntumalta, korona on kaikkein eniten levinnyt a) etnisen rikkauden ja b) palkkojenpoljenta-vierastyövoiman keskuudessa, esimerkiksi Rauman telakalla, joten tässä hetkessä vierastyövoiman fanittaminen, työvoiman joka aidosti vammauttaa ja jopa tappaa suomalaisia koska ei vain välitä olla vammauttamatta ja tappamatta, on hyvin rohkeaa, noin positiivisesti ilmaistuna. Vihreille ja Keskustalle ei mikään hetki ilmeisesti ole huono hetki vaatia lisää vierastyövoimaa.

[Golimar]

Lisää mansikanpoimijoita.

Nokia saattaa vähentää jopa 10 000 työntekijää
Nokia suunnittelee 5 000–10 000 työntekijän vähentämistä seuraavien kahden vuoden aikana.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007862749.html

[Ari-Lee]

TE-Palvelut Kirje 12.03.2021

Asiakkuutesi siirtyy TE-Toimistolta kokeilualueella sijaitsevalle kotikunnallesi 01.03.2021.

Asiakkuutesi siirtyy kotikunnallesi. Siirron perusteena on Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettu laki (1269/2020).
Lain mukaan kuulut asiakasryhmään, jonka asiakkuus siirtyy kokeilualueen kotikunnalle. Kotikuntasi ottaa sinuun yhteyttä, jotta voitte arvioida tilanteesi ja kartoittaa sinulle parhaiten sopivat palvelut.

Kuntakokeilulain mukaiset asiakasryhmät ovat työttömät työnhakijat (ml. lomautetut), työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan sekä kaikki alle 30-vuotiaat ja kaikki maahanmuuttajat sekä vieraskieliset.
Lisätietoa www.kuntaliitto.fi/tyollisyyskokeilut

Sinulla on oikeus käyttää suomea tai ruotsia viranomaisasioinnissa, jos asioit kaksikielisessä kunnassa (kielilaki 10 1 mom).
Kokeilualueisiin kuuluvista kunnista kaksikielisiä ovat Espoo, Helsinki, Kokkola, Turku, Vantaa, Hanko, Porvoo, ja Raasepori. Muut kokeiluaulueisiin kuuluvat kunnat ovat yksikielisiä.

Mikäli palvelusi ovat siirtymässä yksikieliseen kokeilukuntaan, mutta haluat saada palvelua ruotsin kielellä, voit valita TE-toimiston asiakkaaksi jäämisen. Tässä tapauksessa ilmoita asiasta mahdollisimman pian ottamalla yhteyttä TE-toimistoon henkilökohtaisesti tai jättämällä yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palvelussa.

Työnhakusi ja työttömyysetuutesi ovat voimassa aiemmin sovitulla tavalla. Muistathan hoitaa kaikki sopimasi työnhakuun liittyvät tapaamiset, palvelut tai tehtävät niille annettuihin määräpäiviin mennessä. Näin varmistat, ettei työttömyysturvaasi tule katkoksia.

Voit edelleen asioida sähköisesti www.te-palvelut.fi > Oma asiointi

Sillalailla. Himmeli. Nyt olemme tilanteessa, missä kukaan ei ota vastuuta kantaakseen eikä kukaan oikeastaan tiedä mitään. Ainoastaan asiointi aina samassa osoitteessa sähköisesti.

Vai luuleeko joku oikeasti nyt työpaikkojen lisääntyvän räjähdyksenomaisesti? Sokos Marinin hallituskaudella on kadonnut kohta liki 100k työpaikkaa. Ja kuntaanhan olen töihin yrittänytkin hakea jo vuosikausia - eivät ota.

Nyt menen kieppumaan laattialle mahaani pidellen perseeni irti nauraen.

[Jorma M.]

^ 9 e päiväduunit here we come!

Samaan aikaan demarityöministeri kirkuu mamuille ohituskaistaa asutus-, koulutus-, ja perseenpyyhintäpalveluihin.

Todellista työväenliikettä.

[Ari-Lee]

Turhat tekemään tarpeetonta vastahakoisesti. 9€/pv. on harjoittelu/työkokeilu päiväraha, ei palkka. Vaikka niitäkin on käytetty lainvastaisesti työntekijöinä. Ei pidä suostua olen sanonut.

TES. Tuntipalkka. 5-6h/pv. Tai jos työnantajalla on tarve ammattilaiselle ja fyrkkaa maksaa niin vaikka 12h.

Sepä tässä hekotuttaa, että kunnalla olisi jotain midaksen kiveä osoittaa työpaikat kaikille työttömille just nyt heti, tai edes koskaan. Kun sitä ei TE-palveluissakaan ole. Eikä tule. Ja mitä kunnat nyt meinaavat tehdä nettohaittamuuttajille? Eivät yhtään mitään. Sama peli jatkuu koska kukaan ei vihellä peliä poikki.  Saatana mitä uuvatteja. Paitsi Sotkamo ei halunnut alun alkaenkaan yhtään turhaa nettohaittamuuttajaa. Sotkamo on voittaja hävinneiden joukossa aivan kuten yksisilmäinen on kuningas sokeiden maassa.

[Lucce]

Hokkus Pokkus .  Zimzalavitunbim .

[Supernuiva]

^Työllisyyskokeilu tarkoittanee sitä, että pian kunnan hommissa on ties kuinka paljon erilaisia harjoittelijoita ja muita eri nimikkeillä olevia kokeilijoita.

Osin käy varmasti niin, että jotkut työpaikat teettävät näillä ilmaistyöntekijöillä kaikki ns. vastenmieliset hommat, joista kuitenkin maksetaan ihan oikeaa palkkaa. Nyt vain niin, että jotkut tekevät työt työttömyyskorvauksella ja toiset katsovat vierestä täydellä palkalla.

[Ari-Lee]

^Työllisyyskokeilu tarkoittanee sitä, että pian kunnan hommissa on ties kuinka paljon erilaisia harjoittelijoita ja muita eri nimikkeillä olevia kokeilijoita.

Kokeilijoiden ja harjoittelijoiden päälle pitää olla vielä palkattua henkilöstöä. Keltanokkia ei saa edes jättää yksin työpisteelle. Ei edes hetkeksi.

Osin käy varmasti niin, että jotkut työpaikat teettävät näillä ilmaistyöntekijöillä kaikki ns. vastenmieliset hommat, joista kuitenkin maksetaan ihan oikeaa palkkaa. Nyt vain niin, että jotkut tekevät työt työttömyyskorvauksella ja toiset katsovat vierestä täydellä palkalla.

Siihen ei pidä suostua. Pitää olla valppaana ja köysi olalla. Orjuudenkaltaisiin olosuhteisiin ei pidä lähteä, ja jos havaitsee sellaista tulee keskeyttää tekeminen välittömästi. Ja jos lakia ei löydy niin se on otettava omaan kouraan ja alettava taistelemaan.

[Golimar]

 

X

Suomen suurin yksityinen päiväkotiketju Pilke on aloittanut yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa Varhaiskasvatuksen opettajien polku Euroopasta Suomeen -hankkeen, jossa rekrytoidaan varhaiskasvatuksen opettajia Suomeen Espanjasta ja Kreikasta.

Hanketta perustellaan sillä, että varhaiskasvatuksen opettajista on jatkuvasti paheneva pula koko maassa.

Pilkkeen toimitusjohtaja Minna Martikaisen mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttävien varhaiskasvatuksen opettajien saaminen on ollut vaikeaa varsinkin kielipainotteisissa päiväkodeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Savon ELY-keskus kansallisen, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman Talent Boost –toimenpideohjelman kautta.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d0c06ae8-d132-4b35-aebe-8256b6046bec

[MaSazz]

X

Suomen suurin yksityinen päiväkotiketju Pilke on aloittanut yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa Varhaiskasvatuksen opettajien polku Euroopasta Suomeen -hankkeen, jossa rekrytoidaan varhaiskasvatuksen opettajia Suomeen Espanjasta ja Kreikasta.

Hanketta perustellaan sillä, että varhaiskasvatuksen opettajista on jatkuvasti paheneva pula koko maassa.



Pilkkeen toimitusjohtaja Minna Martikaisen mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttävien varhaiskasvatuksen opettajien saaminen on ollut vaikeaa varsinkin kielipainotteisissa päiväkodeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Savon ELY-keskus kansallisen, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman Talent Boost –toimenpideohjelman kautta.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d0c06ae8-d132-4b35-aebe-8256b6046bec

Täytyy muistaa myös, että varhaiskasvatuksen opettajista on pula, koska näiden opettajien etujärjestö lobbasi lain läpi, jonka perusteella AMK:ssa suoritettu pätevyys ei enää kelpaakaan, jos AMK:ssa suoritettu pätevyys palautettaisiin, niin ei olisi enää pulaa opettajistakaan. Tosin ymmärrän kyllä tuon vaatimuksen, jos kerran palkan pitäisi olla vähintään 2700 ja nyt kunnat maksavat useamman satasen vähemmän, niin tuolla lakimuutoksella pusketaan palkankorotuspainetta kunnille.
Mutta loppupäätelmänä siis, kuten aina työvoimapulasta puhuttaessa, kyse ei ole osaajien puutteesta vaan palkanmaksajien puutteesta.

[Golimar]

Julkaistu 15.3.2021
Erityisasiantuntija
ID: 25-332-2021 Hakuaika päättyy 31.3.2021   16.15
Avaintiedot - katso klikkaamalla muita vastaavia ilmoituksia
Oikeusministeriö
Työnantaja
Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa, vahvistaa demokratian rakenteita ja turvaa kansalaisten perusoikeudet. Ministeriö vastaa keskeisten oikeusjärjestystä ylläpitävien lakien valmistelusta ja oikeuslaitoksen toimintakyvystä. Oikeusministeriön visio on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Oikeusministeriön n. 250 virkamiestä sijoittuvat demokratia- ja julkisoikeusosastolle, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosastolle, yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osastolle ja hallinto- ja ohjausosastolle sekä esikuntaan. Osastot vastaavat toimialansa säädösvalmistelusta, politiikkatyöstä sekä hallinnonalan kehittämisestä ja toimintaedellytyksistä.

Perustiedot
Tehtävän kesto
Määräaikainen

Alkamisaika
1.5.2021

Tehtävä päättyy
31.3.2023

Määräaikaisuuden syy
Määräaikaisuuden syynä on sijaisuus.

Työaikamuoto
Virastotyöaika

Työpaikkojen lukumäärä
1

Viran sijoittaminen
Virka on viraston yhteinen.

Lisätietoja tehtävästä
Susanna Siitonen
lainsäädäntöjohtaja
0295 150 083

Sijainti
Oikeusministeriö
Eteläesplanadi 10
00130
Helsinki

Viran/tehtävän kuvaus
Virkasuhde on ministeriön yhteinen ja se on sijoitettu esikuntaan lainsäädännön kehittäminen ja laintarkastus yksikköön.

Lainsäädännön kehittäminen ja laintarkastus yksikkö vastaa valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisestä ja oikeusministeriön lainvalmistelun yhteistyötyön ja laadun kehittämisestä. Yksikkö tuottaa myös lainvalmisteluun liittyviä tukipalveluja ja tarkastaa kaikki oikeusministeriön tarkastettavaksi toimitetut säädösehdotukset.

Tehtäviin kuuluu perus- ja ihmisoikeusvaikutusarviointien kehittäminen, EU:n perusoikeuskirjan soveltamiseen liittyvät asiantuntijatehtävät sekä erilaiset lainvalmistelun kehittämistehtävät. Tehtäviin kuuluu myös muita yksikön toimialaan sisältyviä oikeudellisia asiantuntijatehtäviä sekä muut esimiehen määräämät tehtävät.

Säädetyt kelpoisuusvaatimukset
Erityisasiantuntijalle ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Turvallisuusselvitys
Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014).
Turvallisuusselvitysmenettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Hakijalta odotamme
Virkasuhteen menestyksellinen hoitaminen edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien sekä EU:n perusoikeuskirjan tuntemusta, hyvää kirjallista ja suullista esitystaitoa sekä kykyä esittää monimutkaisia asioita selkeästi.

Arvostamme vahvaa aktiivista kehittämisotetta ja organisointikykyä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Luemme eduksi
Luemme eduksi kokemuksen EU-oikeuteen liittyvistä neuvonta- ja ohjaus- ja koordinaatiotehtävistä, hyvät vaikuttamis- ja verkottumistaidot ja tuloshakuisuuden. Hyvä englannin ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito ovat myös eduksi.

Palkkaukseen liittyvät tiedot
Tehtävän vaativuustaso on 19M 20M. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanlisää. Palvelussuhteen alkuvaiheessa kokonaispalkka on siten noin 4950 - 5650 euroa kuukaudessa.

Edut
Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista helpottavat työaikajoustot ja mahdollisuus etätyöhön. Tuemme henkilöstömme hyvinvointia ja jaksamista tarjoamalla käyttöön kuntosalin, mahdollisuuden kohtuuhintaiseen hierontaan sekä kattavat työterveyspalvelut. Käytössämme on liikunta- ja kulttuurietu. Virastomme sijaitsee upealla Eteläesplanadilla ja välittömässä läheisyydessä on henkilöstöravintolamme sekä lukuisia muita lounasravintoloita.

Muut tehtävään liittyvät tiedot
Virkasuhteessa voidaan noudattaa enintään kuuden kuukauden koeaikaa.
Määräaikaista virkasuhdetta hakeneiden nimet ovat julkisia.

Hakemukset pyydetään toimittamaan suomeksi tai ruotsiksi.

Tehtävään toivotaan eri sukupuolia edustavia hakijoita. Kannustamme eri vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä hakemaan tehtävään. Oikeusministeriö on esteetön työpaikka.

Tietoa henkilötietojen käsittelystä oikeusministeriön palveluissa: www.oikeusministerio.fi/tietosuoja


Voit kuitenkin hakea tätä työpaikkaa myös toimittamalla hakemuksesi alla olevaan osoitteeseen. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän ID-numero. Hakemuksia ei palauteta.

Oikeusministeriö
PL 25 00023 Valtioneuvosto
Kirjaamon käyntiosoite on Ritarikatu 2B

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Ilmoitus?id=25-332-2021

[F1nka]

Asentajista on kroonista pulaa, ja ilmiön syyt pelottavat: "Ammattikoulut on muutettu päivähoitopaikoiksi, joissa oppiminen jää taka-alalle"
21.3.202114:45päivitetty 22.3.202110:13
...
Ammattikoulutuksen resursseja on leikattu, eikä sekään helpota tilannetta, että ammattiopettajien saatavuus on hyvin heikkoa. Ammattitaitoiset opettajat tulevat toimihenkilötehtävistä, mutta samaan aikaan yrityksissä on pulaa insinööreistä ja rakennusmestareista (amk).

Mäkinen kertoo käsityksenään, että koulutusta järjestävät kaupungit kantavat huolta lähinnä nuorten syrjäytymisvaarasta ja yhteiskuntakelpoisuudesta.

"Tässä sivussa unohtuu työelämä, ammattiin oppiminen ja yhteistyö yritysten kanssa. Opetus palvelee lähinnä sosiaalipoliittisia tavoitteita, vaikka nuorisoa tulisi kouluttaa ammattiin."
...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asentajista-on-kroonista-pulaa-ja-ilmion-syyt-pelottavat-ammattikoulut-on-muutettu-paivahoitopaikoiksi-joissa-oppiminen-jaa-taka-alalle/e076f6c5-139c-4c5f-81cf-af8ad62ba0d6

Kommentin perusteella ennenkin koulutuksen tasossa on ollut parantamisen varaa:

Itse ammattikoulun putkipuolen 60-luvun lopussa väittäisin, että ei se opetus silloinkaan niin tasokasta ollut.. . kyllä oppi tuli vasta työelämässä työmailla.... ikään kuin kisällimallilla.. .

Ammattitaitoisten opettajien löytäminen ja heidän ammattitaitonsa ylläpito on vaikea paikka. Olen pohdiskellut joskos pitäisi olla kaksi opetushenkilöä, joista toiselta vaaditaan ammattiosaamista ja toiselta pedagogista taitoa ja tulkkauskykyä.

[Fiftari]

^Muistan joskus lukeneeni jostain että esimerkiksi lähihoitajiksi valmistuu sellaisia joilla ei ole mitään edellytyksiä lähihoitajiksi. Eihän sellaisille pitäisi antaa edes papereita. Jos tulee tietty prosentti poissaoloja niin pitäisi tulla hylky ja seuraavana vuonna uudestaan. Ei ole mitään järkeä kouluttaa porukkaa joka on vain hengailemassa. Ja nyt sitten toinen aste muuttuu ilmaiseksi. Kauankohan siellä saa sitten notkua.

Yritykset kyllä jatkojalostavat kisällejä mutta kyllä jotkut perustaidot pitäisi olla jo olemassa, ihan siitä lähtien että tullaan ajoissa paikalle ja lähdetään sitten kun siihen on lupa.

[F1nka]

^Kyseisillä lähihoitajilla taisi ongelmat olla asennepuolella.

[Golimar]

Uudenkaupungin autotehtaalla väki on vaihtunut tiuhaan, kun nuoret uupuvat liukuhihnalle – uudistusehdotuksiin tyly vastaus työntekijöille: "Voit sitten lähteä meneen"
Pahimpaan aikaan autotehtaalta lähti pois yli 100 työntekijää kuukaudessa. Nyt lähtövauhti on hidastunut.

Kesällä 2017 Konsta Vahter muutti Mikkelistä Uuteenkaupunkiin. Mies lopetti opiskelut Mikkelin ammattikorkeakoulun sähkötekniikkalinjalla, kun sai työpaikan Uudenkaupungin autotehtaalta.

Samaan aikaan Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla aloitti työt myös kolme hänen kaveriaan. Kaksi heistä on nyt palannut takaisin kotiseudulleen. Konsta Vahter jäi.

– Kyllähän se oli alkuun hikoilua ja hirveä kiire. Kuvittelisi, että tuollaista on vaan Kiinassa. Kyllä se sitten asettui, kun oppi hommat, mutta silti.

Konsta Vahter saapui Uuteenkaupunkiin, kun autotehtaalla olivat alkaneet yrityksen historian suurimmat rekrytoinnit. Autotehdas haali muutamassa vuodessa tuhansia työntekijöitä ympäri Suomea.

Suuri osa tulijoista oli nuoria parikymppisiä, niin kuin Konstakin. Monet tulivat ja lähtivät pian pois. Opiskelemaan, armeijaan tai takaisin kotiseudulle, jos sieltä sattui töitä löytämään.

Rankkaa työtä liukuhihnalla
Konsta Vahter sanoo, että autotehtaan työolot puhuttivat ja puhuttavat edelleen työhön vastatulleita. Monille nuorille tulee yllätyksenä, kuinka rankkaa liukuhihnalla työskentely on.

– Se on yksitoikkoista eli laitat yksiä ja samoja osia kiinni jatkuvasti, toistat samaa liikettä sen x-määrän, mitä autoja tulee päivässä.

Vuodesta 2016 lähtien Uudenkaupungin autotehtaalla on ollut lähes koko ajan uusien työntekijöiden haku päällä. Suuremmissa rekrytointikampanjoissa on haettu kerralla tuhatta työntekijää. Näin on tapahtunut lähes vuosittain, viimeksi maaliskuun alussa.

X

Varjonen sanoo, että monilla työntekijöillä on pitkät työmatkat. Käydään töissä Porista, Turusta ja muista lähikaupungeista. Koska Uudestakaupungista ei ole löytynyt tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja, kaikki eivät ole sinne halunneet muuttaa.

Esimerkiksi Turusta käy päivittäin bussilla töissä Uudessakaupungissa 200–300 työntekijää. Monet eivät jaksa sitä kovin pitkään.

– Kun Turusta lähdet, saat yöllä kolmen aikaan herätä, että pääset linja-autolla kuudeksi töihin. Sitten olet takaisin kotona vasta neljän tai viiden aikaan iltapäivällä, Varjonen sanoo.

X

Tehtaan ilmapiiri ahdistaa
Konsta Vahter tuli autotehtaalle suuren muuttoaallon myötä. Tuosta ajasta kertoi myös suosittu tosi-tv-sarja Tehtaan sankarit, joka on edelleen katsottavissa Yle Areenassa.

Tällä hetkellä Vahter on opintovapaalla. Hän sanoo, että yksi syy siihen, miksi tehtaalla ei viihdytä, on myös työnantajan asenne työntekijöitä kohtaan.

– Minä uskon, että työntekijät eivät pysy, koska työnantajalla ei ole tarvetta parantaa työtekijöiden oloja. Työvoimatoimisto jatkuvasti syöttää sinne lisää porukkaa, korvaavaa tilalle.

Vahterin mielestä autotehtaan ilmapiiri on monin paikoin masentava, kun työntekijöitä kohdellaan alentavasti.

– Jos ehdotat jotain, niin vastaus on, että voit sitten lähteä meneen. Ei heillä ole tarkoituskaan pitää työntekijöistä kiinni.

Yle yritti tavoitella useita eri kanavia pitkin myös muita haastateltavia kertomaan autotehtaan ilmapiiristä tässä onnistumatta. Erään pitkäaikaisen työntekijän mukaan työntekijöitä on kielletty puhumasta tehtaan asioista tiedotusvälineille.

X

Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa alkoi viime syksynä tutkimusprojekti Duunarit(siirryt toiseen palveluun). Yhdeksi tutkimuskohteeksi valittiin Uudenkaupungin autotehdas, mutta Valmet Automotive ei myöntänyt tutkimuslupaa, eikä päästänyt tutkijoita tehtaalle. Harri Melin kertoo, että autotehtaan työntekijöitä lähestyttiin muita kautta. Tutkimus on vasta alkutekijöissään, mutta Konsta Vaherin tuntemukset eivät ole mikään yksittäistapaus. Pomottaminen on osa autotehtaan ilmapiiriä.

– Haastattelut, mitä on tehty, vahvistavat tismalleen sen, että työntekijöiden on suostuttava siihen, miten asiat ovat. Vaihtoehtona on ollut se, että jos parempaa haluat, sitten otat ja lähdet, ei täällä ole pakko olla.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11844594

[l'uomo normale]

Uudenkaupungin autotehtaalla väki on vaihtunut tiuhaan, kun nuoret uupuvat liukuhihnalle – uudistusehdotuksiin tyly vastaus työntekijöille: "Voit sitten lähteä meneen"
Pahimpaan aikaan autotehtaalta lähti pois yli 100 työntekijää kuukaudessa. Nyt lähtövauhti on hidastunut
–

https://yle.fi/uutiset/3-11844594

[...]

Henkilöstöjohtaja Tomi Salo selittää autotehtaan työntekijöiden vaihtuvuutta työelämän murroksella.

– Ei työelämä ole enää semmoista, että ollaan työpaikassa 40 vuotta. Ei ole enää eläkevirkoja. Ihmisten asenteet työelämää kohtaan muuttuvat, ja varsinkin nuorten. Se kuuluu elämänvaiheeseen, että tullaan ja mennään.

Työelämätutkija Harri Melin sanoo, että käsitys työurien lyhentymisestä (siirryt toiseen palveluun) ei pidä paikkaansa.

– Kyllä tutkimustieto kertoo siitä, että työura yhden työnantajan palveluksessa on pikemminkin pidentymässä kuin lyhentymässä.[...]

https://yle.fi/uutiset/3-11844594

Ne jäävät jotka eivät muualle pysty hankkiutumaan.

[Mikke70]

Lienee ollut ihan hirvittävät ullatus, että työ kokoonpanolinjalla on tylsää. Pitkät työmatkat eivät liene työnantaja vika?

[Golimar]

Teknologiatellisuuden TES on surkea ja Teollisuusliitto ei pidä työntekijöiden puolta mutta sen puheenjohtaja Riku Aallolla menee ihan hyvin.

Riku Petteri Aalto (s. 28. huhtikuuta 1965 Tampere)[1] on Teollisuusliiton (ent. Metallityöväen liiton) puheenjohtaja vuodesta 2008. Hän seurasi tehtävää kahdeksan vuotta hoitanutta Erkki Vuorenmaata.[2] Uuden Teollisuusliiton puheenjohtajaksi Aalto valittiin vuonna 2017.[3]

Peruskoulutukseltaan Aalto on elektroniikka-asentaja, joksi hän valmistui vuonna 1983. Vuosina 1983–1990 hän työskenteli kokoonpanijana Uudenkaupungin autotehtaalla (silloinen Saab-Valmet). Vuonna 1992 hän valmistui sosionomiksi ja vuonna 1995 hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta.[1] Metalliliitossa Aalto aloitti uransa vuonna 1995.[4] Vuodet 1995–1999 hän oli jäsenrekisterivastaava ja vuodet 1999–2003 talous- ja jäsenasiainsihteeri.[1] Ennen valintaansa puheenjohtajaksi Aalto toimi liiton talouspäällikkönä vuodesta 2003.[4] Liiton johdossa hän on muun muassa puolustanut teollisuusaloilla yleisiä pekkaspäiviä.[5]

Vuodesta 2003 Aalto oli Kojamon (aiemmin VVO) hallituksen jäsen ja vuodesta 2007 puheenjohtaja.[1] Vuodesta 2012 hän ollut Varman hallituksen jäsen.[6] Aalto on ollut myös Teollisuuden palkansaajien,[7] SAK:n[8] ja VR-Yhtymän[9] hallituksen jäsen sekä vuodesta 2004[1] Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston jäsen[10].

Puoluekannaltaan Aalto on sosiaalidemokraatti.[1] Hän istui vuosina 2010–2012 SDP:n puoluehallituksessa.[11] SDP:n kevään 2014 puheenjohtajavaalissa Aalto kannatti Antti Rinnettä.[12]

Aalto on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti.[1]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riku_Aalto

X

Työväen edustajana voi päästä koville tuloille. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sai viime vuonna 302 030 euroa verotettavaa ansiotuloa, mikä tarkoittaa kuukausitasolla yli 25 000 euroa. Verotettavia pääomatuloja ei Aallolla ollut. Palkan päälle Aallolle kertyi viime vuonna lisäansioita luottamustehtävistä. Kojamo maksoi vielä viime vuonna hallituksessaan toimineelle Aallolle yli 16 000 euroa ja Varma 25 500 euroa.

Tilaajille

X

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nain-tienasivat-tyomarkkinapomot-ay-johtajalle-yli-25-000-kk/d7964909-4584-4c29-98db-4b4f9c29499a

X

Aloituspalkka muodostuu ensimmäisestä työpäivästä lähtien työehtosopimuksen mukaisesta tehtävän vaativuudesta riippuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta + Valmet Automotiven Sankarilisästä*.

Kun kykenet itsenäiseen työhön ja suoritat osaamisenvarmistuksen, kasvatamme Sankarilisääsi. Tämä tapahtuu yleensä 1–2 kuukauden kuluessa.

Neljän kuukauden kuluttua esimiehesi arvioi henkilökohtaisen suoriutumisesi (työtulos, huolellisuus, ammatinhallinta ja monitaitoisuus). Palautteen saaminen on kaikille arvokasta, mutta sen lisäksi sillä voi olla palkkaa nostava vaikutus.

Kuuden kuukauden kohdalla koeaika päättyy ja tässä kohtaa on jälleen aika korottaa Sankarilisääsi.

Kuuden kuukauden jälkeen palkka voi kehittyä tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävämuutosten ja/tai vuosittaisen henkilöarvioinnin yhteydessä.

* Valmet Automotivella maksamme kaikille jo aloituspalkassa Sankarilisää, joka määrittyy työhistoriasi perusteella. Kasvatamme Sankarilisää osaamisesi edetessä!

X

https://www.autotehtaansankarit.fi/palkkaus/

X

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.3.2020 alkaen seuraavasti:

iltavuoro     (esim. klo 14 - 22)    121 senttiä/tunti
yövuoro      (esim. klo 22 - 06)    222 senttiä/tunti

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.2.2021 alkaen seuraavasti:

iltavuoro    (esim. klo 14 - 22)    123 senttiä/tunti
yövuoro     (esim. klo 22 - 06)     226 senttiä/tunti

Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuorokautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mainittuja määriä.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hänen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus 1.3.2020 alkaen on 222 senttiä/tunti. Lisän suuruus 1.2.2021 alkaen on 226 senttiä/tunti.

X

https://www.verkkotes.fi/fi/14-erilliset-lisat-ja-palkkiot

https://www.verkkotes.fi/fi/8-tyon-vaativuus-ja-tyokohtainen-palkanosuus

Lisää Teknologiateollisuuden kyykytyksestä ja ammattiliiton surkeudesta.

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun metallialan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon taikka entisen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisen sopimusalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:

ammattitutkinto 200 euroa
erikoisammattitutkinto 300 euroa.

https://www.verkkotes.fi/fi/14-erilliset-lisat-ja-palkkiot


Energia-alalla ammattitutkintolisä on 0,41€ / tunti. Erikoisammattitutkintolisä on 1€ / tunti.

Sitten kun ajatellaan että mä sain ammattitutkintolisää jotain 17 vuotta ja erikoisammattitutkintolisää jotain 12 vuotta niin summa lienee joku 30 000€.

[Pentecost]

Lienee ollut ihan hirvittävät ullatus, että työ kokoonpanolinjalla on tylsää. Pitkät työmatkat eivät liene työnantaja vika?

Ja mielestäsi sitten on ihan ookoo, että työnantajan meininki on 'Management by Perkele' -tyyppistä touhua, missä työntekijällä ei ole mitään arvoa?

Jos olisi tarkoitus parantaa työhyvinvointia, jaksamista ja mielenkiintoa siihen työhön, niin vähänkään älykkään tyänantajan omissa intresseissä olisi minimissään kuunnella omien työntekijöidensä ajatuksia ja ehdotuksia.

Sinänsä en ole yhtään yllättynyt. Muutamia vuosia sitten tein yhtä keikkaa erääseen hotellirakennuskohteeseen Metropolissa ja ihan normaalisti kohtelin ja juttelin rakennusmiehille, kun jotain tarvitsi tehdä tai siirtää tai vastaavaa.

Hämmästykseni oli melkoinen, kun yksi näistä miehistä avautui ja kertoi, että olen ollut ainoa, joka on puhunut heille kuin ihmisille ja ollut asiallinen. En vain voi käsittää, että jotkut kohtelevat työntekijöitä tuollaisella tavalla. Projektin johdossa ollut nainen tosin ei edes kätellyt tavatessa vaan purjehti välittömästi muualle. Kai se sitten on tapa kohdella tavarantoimittajia, joka käytännössä olin tuossa projektissa.

Ja jos haluaa sitoutunutta sekä virkeää työvoimaa, niin se lähimajoitus sekin saattaisi olla ihan hyvä ajatus. Pitkät työmatkat kun ovat kuluttavia, jonka jokainen sellaisista kärsinyt tietää.

[Jorma M.]

Aika paljon varmaan vaikuttaa palkka. Paljonko se on aloittelevalle. Sitä ei ilmeisesti Yle kerro, ei pidä merkittävänä seikkana.

Kun pomo panee pyllyyn ja kun duuni on urakkaluonteista, yksitoikkoista ja kropalle kuormittavaa, niin palkan määrä on oleellinen.

Mutta se että jotkut hullut käyvät töissä Turusta tai Porista käsin (koska ei ole varaa asua Ukissa) kielinee että palkka on sysipaska kun ei ole varaa asua keskellä ei-mitään.

[Mikke70]

Lienee ollut ihan hirvittävät ullatus, että työ kokoonpanolinjalla on tylsää. Pitkät työmatkat eivät liene työnantaja vika?

Ja mielestäsi sitten on ihan ookoo, että työnantajan meininki on 'Management by Perkele' -tyyppistä touhua, missä työntekijällä ei ole mitään arvoa?

Jos olisi tarkoitus parantaa työhyvinvointia, jaksamista ja mielenkiintoa siihen työhön, niin vähänkään älykkään tyänantajan omissa intresseissä olisi minimissään kuunnella omien työntekijöidensä ajatuksia ja ehdotuksia.

Sinänsä en ole yhtään yllättynyt. Muutamia vuosia sitten tein yhtä keikkaa erääseen hotellirakennuskohteeseen Metropolissa ja ihan normaalisti kohtelin ja juttelin rakennusmiehille, kun jotain tarvitsi tehdä tai siirtää tai vastaavaa.

Hämmästykseni oli melkoinen, kun yksi näistä miehistä avautui ja kertoi, että olen ollut ainoa, joka on puhunut heille kuin ihmisille ja ollut asiallinen. En vain voi käsittää, että jotkut kohtelevat työntekijöitä tuollaisella tavalla. Projektin johdossa ollut nainen tosin ei edes kätellyt tavatessa vaan purjehti välittömästi muualle. Kai se sitten on tapa kohdella tavarantoimittajia, joka käytännössä olin tuossa projektissa.

Ja jos haluaa sitoutunutta sekä virkeää työvoimaa, niin se lähimajoitus sekin saattaisi olla ihan hyvä ajatus. Pitkät työmatkat kun ovat kuluttavia, jonka jokainen sellaisista kärsinyt tietää.

Ihan turhaan teet johtopäätöksiä puolestani. Otin kantaa kahteen asiaan; siihen, että ei pitäisi olla yllätys, että työ kokoonpanolinjalla on tylsää ja että pitkä työmatka ei ole työnantajan vika.