Työvoimapulan paluu ja kosto

[Uuno Nuivanen]

^ Ja ovatko suomalaiset todella niin osaamatonta väkeä, että heitä voidaan pitää työttöminä sadoin tuhansin? Mitä afrikkalainen osaa paremmin? 

[akez]

Ministeriössä arvioidaan, että mahdollisuus vastata osaajapulaan maahanmuutolla riippuu olennaisesti maahanmuuttajien määrästä ja heidän koulutuksestaan.

Raportin viittaamien tutkimuksien mukaan pakolaistaustaisilla työllistyminen on heikompaa kuin muilla maahanmuuttajilla, mutta työllistymistä voidaan parantaa erilaisilla politiikkatoimilla.

Asian voisi sanoa todenmukaisemmin. Humanitaarinen maahanmuuttaja ei ole tullut tänne yleensä työskentelemään, vaan oleskelemaan. ...

Asyyli on tilapainen ratkaisu, minkä näkee Suomen lain lisäksi jo itse sanasta "turvapaikka", joka ei implikoi pysyvyyttä, vaan päinvastoin. "Kiipesin puuhun turvaan ja jäin sinne pysyvästi" on kaikin puolin absurdi ajatus ihmisten osalta, eikä realisoidu edes apinoiden kohdalla.

Turvapaikantarpeen selvityksillä jokusen vuoden täällä oleskelun jälkeen voidaan ryhtyä lainkin jo edellyttämällä tavalla tuon kustannuksiltaan valtavan, pohjimmiltaan täyteen humpuukin perustuvan - jo vilkaisu karttaan riittää realistille todentamaan tämän - menoerän purkamiseen. Ei asyylillä olla töihin tänne aiottu ja vaikka halua olisi, niin useimmiten riittävä osaaminen, koulutus ja kielitaito puuttuvat. Pystyviidakosta ei rekrytoi kukaan (paitsi kenties Suomen valtiojohto ministeriöineen?).

Koska kv. sopimukset eivät myöskään edellytä asyylien saaneiden majoittamista tänne, niin voidaan aivan hyvin etsiä tulijan lähialueilta turvallisia maita, joista ostetaan paikallisilta palveluntarjoajilta tarvittavat palvelut murto-osalla niistä kustannuksista, jotka koituvat täällä. Kun ollaan asyylillä sitten maassa, joka on kulttuurisesti ja kielellisestikin läheisempi, mentaliteeteista ja arvoista puhumattakaan, niin silloin asylantin työllistymiskynnys madaltuu huomattavasti ilman mittavia lisäpanostuksia.

[Linkster]

Suomessa on todellakin huutava pula työvoimasta - nimittäin orjatyövoimasta. Miten tällainen kuoliaaksiverotettu viherutopia voisi mitenkään kiinnostaa  yleensäkään ketään alansa kansainvälistä huippuosaajaa; olkoon nyt ihan miltä alalta vaan?
Sellaiset maahanmuuttajat, joita itse tunnen ja jotka ovat aivan asiallisissa töissä täällä ovat pääsääntöisesti avioliiton kautta tulleita ja siten "pakotettuja"työskentelemään täällä. Heistä  yksikään ei ole tässä kontekstissa mainittuja "huippuosaajia" vaan heillä on tekninen koulutus ja sitä kautta myös  meikäläinen sivistystaso ja normaali suhtautuminen yhteiskunnallisiin seikkoihin.
Maahanmuuttoa ja "maahanmuuttoa"ei pitäisi missään vaiheessa verrata toisiinsa saatika käsitellä vain yhtenäisenä ja samanarvoisena massana kuten tiedämmekin.
Nykyinen turmiollinen arvopohjahallitus autuaasti unohtaa tämän faktan edistäessään omaa hurmosmaista mokutus-uskontoaan.
Suomessa on pula - ja huutava- seuraavista asioista:
- vakaat työpaikat
- vientituloja tuovat työpaikat
- em hyödykkeitä luovat innovaatiot
- em hyödykkeet mahdollistava järkevä verotustaso
- harmaan talouden (eli halpistyövoiman) käytön kitkentä kaikissa suurissa hankkeissa
- ja tietenkin aivan puhtaasta kotiinpäinvedosta juurikin isoissa hankkeissa jotka hyödyttäisivät nimenomaan suomalaisia.

Suomeen ei todellakaan synny ensimmäistäkään oikeaa työpaikkaa näiden "hädänalaisten" takia tai nitä varten;nehän ovat turvapaikanhakijoita eivätkä mitään työvoimaa. Oppimattomia raasuja jotka olisi syytä laittaa massiiviseen mielenterveysleiriin jotta ikävät muistot joskus poistuisivat ja voisivat tervehtyneinä palata kotimaatansa rakentamaan.

Joillain harvinaisilla aloilla on työvoimapulan peikko jo olemassa. Tämä johtuu vain ja ainoastaan vanhan kunnon kisälliperinteen unohtamisesta ja tuudittautumiseta uuden teknologian (mm viher/puhdasteknologia ala Chempolis) voittoon vaikkapa joistain tylsistä metalliteknisistä töistä. Kuitenkin Suomen viennistä on edelleen leijonanosa konepajateollisuutta ym "vanhaa" teknologiaa.
Täällä olisi hyvät edellytykset tehdä edelleenkin laadukasta vientitavaraa. Valitettavasti nykymenon mukaisilla "työvoimapulan pelastajilla" ei ole siihen osaa eikä arpaa.

Typerää myöskään verrata Suomea esimerkiksi Usa:han pelkästään maahanmuuttajien kannalta. Usa:ssa teollistumisen alkaessa maahanmuutto oli seuraus, kun tuhannet ammattitaitoiset ihmiset  lähtivät sinne tekemään töitä! Maahanmuutto itseisarvona ei todellakaan ollut talouskasvun syy vaikka nykykommarit väittäisivät mitä.

Myös huoltosuhteen parantaminen näiden tunkiaisten avulla osoittaa matemaattisen lahjattomuuden ohella täydellistä todellisuudesta irtautumista.
Kun Suomessa jaetaan sosiaalietuuksia xx- määrä, miten ihmeessä avuntarvitsijoiden määrän lisääminen entisestään voisi parantaa jotain huoltosuhdetta? Minun vihkossa laskien 100 Euron jakaminen kahdelle on enemmän nuppia kohden kuin sen satasen jakaminen kahdellekymmenelle.
Tosin eu-automaatista tulee varmasti vastikkeetonta rahaa - kuin vappusatasia - Suomelle aivan niin paljon vain kun haluaa pyytää.
Vai?

[Roope]

Yle: Ministeriön vertailu: Suomen talouskasvu jäämässä puoleen naapureista – suurempi maahanmuutto selittää Ruotsin ja Norjan etumatkaa 8.2.2021

Iltalehti: Suomi rämpii – VM:n virkamiehiltä pysäyttävä kysymys: Onko Suomi enää Pohjoismaa? 8.2.2021

Helsingin Sanomat: "Onko Suomi enää Pohjoismaa?" Valtio­varain­ministeriö julkisti synkän raportin talouden näkymistä – grafiikat näyttävät, miten Suomi on jäänyt jälkeen 8.2.2021

Huolestuttavia otsikoita, mutta onneksi apukin on lähellä.

Stenborg, Markku; Ahola, Ilari; Palmén, Olli; Pääkkönen, Jenni: Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa : Lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut (pdf)

Tiedote: Valtiovarainministeri Matti Vanhasen avaussanat Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -tilaisuudessa 8.2.2021

Suomen BKT:n arvioidaan kasvavan n. 10 % vuosina 2019–2030, kun Ruot-
sin, Norjan ja Tanskan BKT kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 %. Eroa
kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma
työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.

[...]

Tanskassa ja Norjassa vanhuus-
huoltosuhde heikkenee suunnilleen samaa tahtia kuin Suomessa. Sen sijaan Ruotsissa
vanhuushuoltosuhteen kasvu on muita maita selvästi hitaampaa runsaan maahanmuuton
vuoksi.

[...]

Työmarkkinoiden toimintaa tulisi tehostaa lisäämällä paikallista sopimista ja
parantamalla työn vastaanottamisen kannusteita. Työmarkkinoiden kohtaan-
toa tulisi parantaa vahvistamalla työntekijöiden uudelleen koulutusta ja työ-
voiman liikkuvuutta. Osaavan työvoiman vajetta tulisi täyttää vapauttamalla
työperäinen maahanmuutto.

[...]

Suomen pärjää vertailussa vielä huonommin, kun vertaillaan syntyperäisen väestön työl-
lisyysasteita. Maahanmuuttajien työllisyysaste on syntyperäistä väestöä alhaisempi, mikä
laskee kokonaistyöllisyysastetta niissä maissa, joissa maahanmuuttajien osuus on suurempi.
Syntyperäisten suomalaisten 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2019 lähes viisi pro-
senttiyksikköä alempi kuin muissa Pohjoismaissa (OECD, 2020c).

[...]

Työperäinen maahanmuutto on yksi tärkeä tekijä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien
vähentämiseksi, jos pula osaajista on koko maan laajuinen. Tällöin työvoiman kysyntään
voidaan vastata rekrytoimalla osaavaa työvoimaa ulkomailta, jos kotimaassa ei ole mah-
dollista nopeasti kouluttaa työvoimaa tarvittaviin tehtäviin.

Maahanmuuton mahdollisuus vastata työvoiman saatavuuteen liittyviin ongelmiin riippuu
kuitenkin olennaisesti maahanmuuton määrästä ja maahanmuuttajien koulutuksesta ja
työmarkkinakäyttäytymisestä. Jotta maahanmuutto voisi vastata työvoiman ennustettuun
vähenemiseen, nettomaahanmuuton tulisi kasvaa selvästi nykyisestä noin 18 000 vuosit-
taiselta tasolta ja maahanmuuttajien työvoimaosuuden tulisi kasvaa (Myrskylä & Pyykkö-
nen, 2015). Vuosittaisten maahanmuuttajien määrä on nykyisellään Suomessa vähäisempi
suhteessa muihin Pohjoismaihin, eikä maahanmuutto ole merkittävästi kasvanut viimei-
sen vuosikymmenen aikana (kuvio 3.9).

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa noin 10 prosenttiyksikköä alempi kuin syn-
typeräisellä väestöllä ja lisäksi alhaisempi kuin maahanmuuttajien työllisyysasteet keski-
määrin muissa Pohjoismaissa (OECD, 2020c). Maahanmuuttajien matalan työllisyysasteen
taustalla on osittain se, että maahanmuuttajat eroavat syntyperäisestä väestöstä koulutuk-
seltaan ja vain osa maahanmuuttajista muuttavat työn perässä. Vuonna 2019 noin 60 %
myönnetyistä oleskeluluvista olivat työperustaisia (Maahanmuttovirasto, 2020).

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien työllistyminen ja ansiotason kehitys riippuvat
maahanmuuton syistä ja muista taustatekijöistä, kuten maahanmuuttajien iästä ja koulu-
tuksesta (esim. Busk ym., 2016; Sarvimäki, 2011). Esimerkiksi pakolaistaustaisten todennä-
köisyys työllistyä on tutkimuksissa havaittu olevan pienempi kuin muilla maahanmuutta-
jilla (Husted ym., 2001). Tutkimusten mukaan politiikkatoimilla on mahdollista parantaa
maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia (Sarvimäki & Hämäläinen, 2016)

Vuosittaisen maahanmuuton määrää ja työllisyyttä lisäävät toimet ovat Suomessa tärkeitä
työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien parantamiseksi ja toisaalta vastaisivat kasvavaan
työvoiman kysyntään. Muun kuin työn perässä maahan muuttavien työllistymistä tulisi
nostaa parantamalla maahanmuuttajien valmiuksia työllistyä.

[...]

Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este. Pula osaavasta työvoimasta
edellyttää korkeakoulujärjestelmän kriittistä tarkastelua ja panostamista jatkuvaan op-
pimiseen. Jatkuvasta oppimisesta parlamentaarinen työryhmä on linjannut 17.12.2020,
eikä linjauksia ole tarpeen toistaa tässä. Nopeimmin tilannetta voidaan korjata avaamalla
työperäinen maahanmuutto ja esimerkiksi rekrytoimalla aktiivisesti osaavaa työvoimaa
ulkomailta.

[...]

Rakenteellista työttömyyttä voidaan vähentää lisäämällä kolutusta ja tunnistamalla työn-
antajien työvoimatarpeita tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien
vähentämiseksi keskeisiä ovat sellaiset toimet, jotka vahvistavat työn vastaanottamisen
kannustimia ja työvoiman liikkuvuutta ja jotka tukevat työttömän työvoiman uudelleen
kouluttautumista. Osaavan työvoiman puutetta voidaan paikata vapauttamalla työpe-
räistä maahanmuuttoa.

[...]

Täydentävänä keinona voidaan houkutella maahan globaaleja lahjakkuuksia. He voivat
olla tärkeitä sekä innovaatioille että yritysdynamiikalle (Kerr 2018; Bernstein ym., 2019).
Työperäisellä maahanmuutolla voidaan siis vahvistaa kansallista innovaatioekosysteemiä,
joka on tuloksellisen innovaatiotoiminnan keskeinen edellytys.

Työperäisen maahanmuuton "avaaminen" tai "vapauttaminen" eli tarveharkinnan poistaminen ei täytä "osaavan työvoiman vajetta", koska tarveharkinta koskee enää vain kouluttamatonta halpatyövoimaa.

"Vanhuushuoltosuhteen" pienentäminen maahanmuutolla ei ole mielekästä, jos maahanmuutto vain lisää huollettavien määrää ja kustannuksia, kuten se nykyisellään tekee. Ruotsin nostaminen "vanhuushuoltosuhteen" perusteella maahanmuuton esikuvaksi ei ole vain naurettavaa vaan törkeää.

Edit:

Pääkirjoitus: Talouden madonlukuja on kuultu riittämiin – kohta joudumme tyytymään surkastuvaan elintasoon

Valtiovarainministeriö listasi Suomen talouden haasteet. Ne ovat kovin tuttuja. Olisi aika, että poliitikot tarttuvat ongelmiin ja uskaltavat tehdä ikäviäkin ratkaisuja.

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti maanantaina Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportin, joka maalaa varsin synkän kuvan Suomen tulevaisuudesta. Tosin toimeksiantokin oli provosoiva. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi raportin julkaisutilaisuudessa, että hän pyysi virkamiehiä pohtimaan, onko Suomi enää Pohjoismaa.

On Suomi, mutta kovasti jäämme jälkeen muista Pohjoismaista. Sama tilanne on, jos verrataan Saksaan tai Alankomaihin, raportti kertoo.

[...]

TOIVOISI, että poliitikot kaikissa puolueissa jaksaisivat katsoa vaalikautta pidemmälle. Raportissa esitetään esimerkiksi maahanmuuton lisäämistä ja osaajien hankkimista sitä kautta.

Matti Vanhanen sanoi infossa, että Suomessa pitäisi alkaa miettiä, haluammeko jatkossa tyytyä surkastuvaan elintasoon. Vai haluammeko olla hyvinvointia tarjoava Pohjoismaa. Siihen pitäisi olla helppo vastata. Vaikka päätökset ovat äänestäjille ikäviä, niitä pitää uskaltaa tehdä.

Ilta-Sanomat 8.2.2021

[Pkymppi]

  Olipa mukava lukea että Suomen työelämän uudistus, tulee muutos. Suomen palkat nostetaan Ruotsin ja Norjan tasolle, ehkä hieman niiden  yli, niin saadaan ammattitaitoista työvoimaa.


   Ai ei vai. ?

[koojii]

[...]

Työmarkkinoiden toimintaa tulisi tehostaa lisäämällä paikallista sopimista ja
parantamalla työn vastaanottamisen kannusteita. Työmarkkinoiden kohtaan-
toa tulisi parantaa vahvistamalla työntekijöiden uudelleen koulutusta ja työ-
voiman liikkuvuutta. Osaavan työvoiman vajetta tulisi täyttää vapauttamalla
työperäinen maahanmuutto.

Eiköhän tuo "osaava työvoima" tarkoita samaa kepuloijien kielellä kuin "moniosaaja". Niitä luku- ja kirjoitustaidottomia kamelikuskeja moniosaajia taisi tulla 2015 vuonnakin muutamassa kuukaudessa jo kymmeniä tuhansia.

[zupi]

(...)

Edit:

Pääkirjoitus: Talouden madonlukuja on kuultu riittämiin – kohta joudumme tyytymään surkastuvaan elintasoon

Valtiovarainministeriö listasi Suomen talouden haasteet. Ne ovat kovin tuttuja. Olisi aika, että poliitikot tarttuvat ongelmiin ja uskaltavat tehdä ikäviäkin ratkaisuja.
(...)

Ilta-Sanomat 8.2.2021

Juuri näin! Eli lopetetaan woketus ja mokutus, sekä erotaan eurosta, jolloin markan kellutuksen seurauksena rakenteelliset uudistukset tulevat ihan itsestään. Ei muuta kuin päätöksiä tekemään.

Työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa...  Näihin liittyen vain jo hieman vanhentunut liitekuva, mikä ei varmaankaan ole täällä ensimmäistä kertaa... (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005154461.html) Tuskin se tilanne on tuosta ainakaan parantunut.

[Jorma M.]

https://yle.fi/uutiset/3-11776306

Hommalaiset; olkaapa hyvä; tässä tulee verorahoitteista uutista tälle päivälle

Ministeriön vertailu: Suomen talouskasvu jäämässä puoleen naapureista – suurempi maahanmuutto selittää Ruotsin ja Norjan etumatkaa

Yle vetää ehkä alkuvuoden 2021 pohjat tällä otsikolla.

Jutun tekijä Antti Parviala tunnetaan Ylessä henkilönä, joka ei ole 30 vuodessa tehnyt yhtään juttua kysymättä ensin päälliköiltä kommentteja. Ja henkilönä joka värvättiin koska hänellä oli sama harrastus kuin rekrytoijalla (ornitologia).

[Roope]

Arvatkaas mitä pukkaa.

Siivooja Raisa Rannan eläkeikä lähestyy ja tilanne on sama joka kolmannella kuntatyöntekijällä – tekijöiden saamiseen vaikuttaa yhä enemmän työpaikan ilmapiiri

[...]

Julkisen puolen työnantajien Työeläkevakuuttaja Kevan tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä 180 000 työntekijästä joka kolmas jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana.

Myös kolmannes valtion työntekijöistä eli 35 000 ihmistä eläköityy vuoteen 2030 mennessä.

Kunta-alalla haastavin tilanne on Pohjois- ja Itä-Suomessa, tällä hetkellä erityisesti Lapissa, jossa ennusteen mukaan lähes 39 prosenttia työntekijöistä siirtyy eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä.

Heidän tilalleen pitäisi löytää uutta väkeä.

[...]

Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoskan mukaan kuntien on työnantajana pystyttävä tarjoamaan aineettomia etuja, sillä kuntien kirstuista ei löydy rahaa rekrytointiongelmien ratkaisuun.

[...]

Suomalaiset eivät selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa

Ennusteissa kunta-alan eläkepommi on näkynyt jo pitkään. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo, että ainakin Lapin kunnissa asia on tiedostettu ja pulman ratkaisemiseksi haetaan jo aktiivisesti keinoja.

– Kolikon toinen puoli on tietysti se, että ei Lappi eikä Suomikaan ole työvoimapulan kanssa yksin. Kaikenlaisia työkaluja tarvitaan, myös maahanmuuttoa ja valtiollisia toimia, Riipi sanoo

Kuntatyönantajat KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivosen mielestä valtion pitäisi kiireesti käynnistää työperäisen maahanmuuton ohjelma, jonka avulla saataisiin työvoimaa onnistuneesti Suomeen ja erityisesti terveydenhuoltoon.

– Ilman työperäistä maahanmuuttoa me emme selviä tästä työvoimavajeesta mitenkään. Toistaiseksi valtiolla ei ole minkäänlaisia toimenpiteitä tähän, vaikka niiden perään on kyselty vuosikausia.

Sivonen sanoo, että maiden kesken pitäisi laatia selkeät sopimukset, joihin kirjattaisiin tarkoin rekrytointiin, koulutukseen, kotouttamiseen ja työllistämiseen liittyvät toimenpiteet niin lähtömaassa kuin Suomessakin.

Hoitoalan työvoimapula on pakottanut jo nyt yksityiset terveydenhuoltofirmat ja osin julkisetkin työnantajat värväämään hoitajia ulkomailta, esimerkiksi Filippiineiltä. Sivonen näkisi kuitenkin, että toiminnan pitäisi olla järjestelmällisempää, koska tarvetta työperusteiseen maahanmuuttoon on lähes koko Suomessa.

– Nyt jokainen touhuaa yksinään ja rekrytointi ulkomailta on työlupa- ja pätevöittämisprosesseineen kamalan vaikeata, työlästä ja kallista.

Yle 12.2.2021

Kuntia uhkaa työvoimapula – joka kolmas työntekijä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden sisällä

Kevan laatiman ennusteen mukaan kunta-alalta jää eläkkeellä lähes 180 000 työntekijää seuraavien kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi 19 000 lähihoitajaa, 13 000 sairaanhoitajaa ja 14 000 opettajaa lähtee eläkkeelle.

Tilanne on hankala siitä huolimatta, että eläkeuudistus näyttää purevan.

– Vuodesta 2000 vuoteen 2019 eläkeikä on noussut 2,7 vuotta. Tämä on merkittävä muutos, mutta ei ratkaise ongelmaa, sanoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

[...]

– Lisäksi työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä. Se on jo noussutkin, mutta lisää tarvitaan, sanoo Kietäväinen.

MTV 12.2.2021

[Ari-Lee]

Sieltäpä työttömät sitten jonossa hakemaan töitä ne ketkä ovat jo läsnä maan sisällä. Tummaihoiset menevät jonossa kärkeen nimettöminä. Hopi hopi niinkuin olisi jo!

[F1nka]

... 14 000 opettajaa lähtee eläkkeelle. ...

Kun lapsimäärät pienenevät, niin opettajien tarvekin pienenee. Paikkakunnilla, joita tiedän, palkataan erityisluokanopettajatkin vuosi kerrallaan. Joskus eläkkeelle lähtevien tilalle ei tarvita uusia tekijöitä.

[akez]

Eilen yleltä tuli uutisten jälkeen joku "asiaohjelma", jota kuuntelin toisella korvalla muuta puuhatessa. Oli sellaista tarinaa, että piti ihan jälkikäteen katsoa mistä ohjelmasta oli kyse. Osoittautui, että se oli A-talk aiheenaan "Putoaako Suomi muiden Pohjoismaiden kelkasta?"

Miksi Suomen talous jää muiden Pohjoismaiden jalkoihin? Onko työperäinen maahanmuutto yksi ratkaisu ongelmaan? Keskustelemassa kansanedustajat Matias Mäkynen (sd.) ja Sakari Puisto (ps.) sekä ekonomistit Sanna Kurronen, EVA ja Patrizio Lainà, STTK. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio

Pääasiassa puhetta näytti piisaavan vain maahanmuutosta, työperäisestä sellaisesta. Se oli olevinaan monen mielestä ratkaisu Suomen sisäisiin ongelmiin laidasta laitaan. Tämä siitä huolimatta, vaikka maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että maahanmuutto ei ole se keino, jolla niitä kyetään ratkaisemaan.

Maahanmuuttopolitiikalla, jolla pyritään rajoittamaan demografisen ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia, voidaan saadaan aikaan vain suhteellisen vaatimattomia tuloksia. Politiikka, joka suosii ammattitaitoisia maahanmuuttajia voi lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä vahvistaa näitä hyötyjä, mutta kuitenkin vain marginaalisesti. Lisäksi tämä tilanteen paraneminen on vain tilapäistä. (Xavier Chojnicki, Lionel Ragot)

Tästä huolimatta maahanmuuttoa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn ihmelääkkeeksi kaikkeen, vaikka jo yhdenkin suomalaisen työllistämisellä saadaan tuplavoitto: Yksi tuilla eläjä vähemmän ja yksi palkallaan elävä työntekijä lisää. Siten suomalaisten työllistäminen on ensisijaisen tärkeää ja sen tulee olla ykkösasia kaikessa "työvoimapula" koskevassa keskustelussa.

Ohjelmassa esitettiin myös jotakin sellaista, että joskus 10 vuoden kuluttua työikäisiä on 30.000 vähemmän ja tämä on "katastrofi", joka paikattava heti ulkomaan importilla. Samaan aikaan tilastokeskus ilmoittaa, että ...

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 joulukuussa 212 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ja tähän vielä vajaa- ja tempputyöllistetyt päälle. Potentiaalia riittää yllin kyllin jo omasta takaa. Vaan mitä tekevät Brysselin bulvaanit? Yrittävät ratkaista ongelmaa tontuimmalla mahdollisella tavalla. Tästä tunnistaa propagandistin.

Samaa tekevät monet maan puolueet. Näillä ihmisoikeudetkin koskevat vain ulkomaalaisia. Nyt työkysymykset aikovat vielä ratkoa ulkomaalaisten avulla vaivoja ja kustannuksia säästelemättä. Kotouttamistakin joku vaati ulkomaisille "huippuosaajille".

Tarvitseeko maailmalle menevä suomalainen kotouttamista? Kuka se huippuosaaja siis mahtoikaan olla?

Noissa "asiantuntijoiden" höpinöissä pitäisi riittää suomalaiselle jatkuvaa ihmettelemisen aihetta. Tuo rappio tuli mitä ilmeisimmin Brysselistä "tärkeiden pöytien", hillotolppien ja yleisen moraalikorruption sivutuotteena.

Demografiaakin ohjelmassa sivuttiin. Kukaan ei kuitenkaan huomannut, että väen väheneminen on erittäin hyvä juttu ilmaston kannalta. Edes ilmastohumppaa kiihkeimmin ajavat puolueet eivät ole tätä seikkaa huomaavinaan. Haluavat vain lisää hiilijalanjälkensä moninkertaistajia EU:n ulkopuolelta. Tuollainen on harvinaisen kaksinaamaista politiikkaa.

Väestömäärän kehitys Suomessa antaa asiaan perspektiiviä. Tilastokeskus:

Väestötilastoja on laadittu Suomessa vuodesta 1749 lähtien, jolloin maamme väkiluku oli 410 400 henkilöä. Sen jälkeen Suomen väestö on tasaisesti kasvanut muutamia poikkeuksellisia vuosia lukuun ottamatta. Suurin väestötappio koettiin nälkävuonna 1868, jolloin väestö väheni yli 96 000 henkilöllä. Viimeisimmät väestötappiovuodet olivat 1969 ja 1970. Tuolloin syynä oli suomalaisten massamuutto Ruotsiin. Vuoden 2019 lopussa Suomen väkiluku oli 5 525 292 henkilöä.

Z. Topeliuksen Välskärin kertomuksista selviää, että koko Suomi oli 1700-luvulla asuttu jo vajaalla puolella miljoonalla suomalaisella vähintään Kainuun perämaita, ja Torniota ja Kemiä myöten. Kaikilta noilta alueilta mainitaan asuttuja pitäjiä. Ruotsin sodissa ja venäläisten toimesta tapettiin aina välillä lähes koko maan miespuolinen väestö ja jäljelle jäi vain lapsia, naisia ja vanhuksia. Silti selvisivät noistakin ajoista. Itseriittoisesti ja omin voimin joutuivat sopeutumaan vallitseviin realiteetteihin.

Nykyään "yle-asiantuntijoiden" mukaan syntyy ongelma siitä, että työikäisiä on kohta 30.000 vähemmän, vaikka samaan aikaan työttömiä on satojatuhansia.

Ei tiedä enää pitäisikö itkeä, vain nauraa näille historiaa, kontekstia ja perspektiiviä vailla oleville marioneteille ja iskulauseautomaatteille.

PS. Kun väki vähenee, niin pidot vain paranee. Paikalla, jossa sukuni toinen haara asui Kainuun perämailla, jossa lähimmät muut talot olivat kilometrien päässä, asuttiin arkeologisten löytöjen mukaan jo rautakaudella. Kyllä tämän maan pitäminen asuttuna onnistuu ilman ulkomaalaisia (ja kepua).

[Saturnalia]

Suomalaisten työllistäminen on sekä vasemmiston että oikeiston mielestä nykyään epätoivottavaa. Se nyt lienee viimeistään tuon kaltaisten ulostulojen myötä täysin selvää. Vasemmistolle suomalaisten työllistäminen tarkoittaisi vähemmän mamuja, eli vähemmän multikulttuuria ja kulttuurikommunismia ja vähemmän ei-valkoisuutta.

Oikeistolle suomalaisten työllistäminen tarkoittaisi vähemmän mamuja, vähemmän nöyryyttä, pelkoa palkkavaatimuksista, työn hinnan noususta sekä yleisesti talousvasemmistolaisuuden vahvistumisesta. Oikeiston teorioiden mukaan ihanteellinen työttömyys on nykyään 7%. Se on siis laskettu rajaksi, jossa palkkavaatimukset sekä vasemmiston voimistuminen ei vielä ala. Kuudessa prosentissa ne alkavat.

Tällainen teoretisointi mahdollistuu sosiaaliturvaa maksavassa hyvinvointivaltiossa, työttömyyden määrää säätämällä voidaan hallita poliittisia voimasuhteita. Tämä nykyoikeiston sekä nykyvasemmiston poliittinen unisono on todella traaginen sekä vahva. Kirsikkana kakun päälle sitten se että asenteet työttömiä kohtaan ovat paljolti yhä viime vuosisadalta, vaikka heidät nykypolitiikka sivuuttaa täysin potentiaalisena työvoimana.

Maahanmuuttajia kutsutaan hädänalaisiksi, mutta samalla heidän hädänalaisuutensa eli tarpeensa kiinnittyä yhteiskuntaan hinnoitellaan ja sitä käytetään kuin vihannesta - kaikki syötävät osat talteen. Yksistä keittoa ja toisista sylttyä. Maahanmuuttajan tarpeella kiinnittyä yhteiskuntaan sekä todistaa itsensä tehdään voittoa, pidetään talousvasemmisto sekä omat työttömät alhaalla haukuttavina. Tälle kaikella nykyvasemmisto antaa hyväksyntänsä, että saa lisää ja lisää materiaalia kulttuurikommunisminsa tarpeisiin paijattavaksi omien työttömien edessä.

[Golimar]

Huolestuttava luku Suomen suurimmalta työttömyyskassalta: tukihakemusten määrä kasvoi tammikuussa tuntuvasti
Yleinen työttömyyskassa YTK odottaa, että helmikuussa hakemusten määrä vähenee tammikuusta.

SUOMEN suurimman työttömyyskassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n saamien työttömyyspäivärahahakemusten määrä nousi tammikuussa tuntuvasti. Asia selviää HS:n YTK:lta pyytämistä tilastoista.

Ansiosidonnaista työttömyysetuutta haki YTK:sta tammikuussa runsaat 81 000 kassan jäsentä, kun joulukuussa hakijoita oli vajaat 65 000. Tammikuun hakemusmäärä on korkein sitten viime kesäkuun. Toukokuun huippulukuun on vielä matkaa.

TILAAJILLE

https://www.hs.fi/paivanlehti/17022021/art-2000007807395.html

[Supernuiva]

^Työpaikat ovat muuttuneet suhteilla jaettavaksi. Esiin laitetaan vain lähinnä niitä työpaikkoja, joihin ei ole löydetty lähipiiristä tekijöitä. Varsin monet ihmiset ovat töissä vain siksi, koska ovat syntyneet oikeaan paikkaan tai omaavat oikean kaveripiirin.

[Golimar]

Entisessä työpaikassani taisi olla 50-100 hakijaa jokaista avointa työpaikkaa kohti, voi olla että joskus oli enemmänkin. Hakijoita googlattiin, niiden entisille työpaikoille soiteltiin jne. Yksikin negatiivinen asia tiputti hakijan pois. Ihan duunarihommiinkin vaatimustaso oli kova, koulutus ja vuosien työkokemus jostain vastaavasta hommasta.

[Golimar]

Nyt saadaan lisää mansikanpoimijoita.

X

Finanssikonserni Aktia aloittaa 2.3. yt-neuvottelut, joiden seurauksena mahdolliset irtisanomiset ja/tai osa-aikaistamiset tulevat koskemaan enintään sataa työntekijää.

Aktia suunnittelee hakevansa synergiaetuja keskittämällä liiketoiminnan tukea ja operatiivisia tehtäviä. Tavoitteena on tehostaa toimintoja rakenteellisten muutosten, digitalisaation ja automatisaation avulla.

X

https://www.uusimaa.fi/paikalliset/3773954

TILAAJILLE
Aktian johto kommentoi tähtisalkunhoitajien joukkoirtisanoutumista: "Hyvin paljon tiimityötä"

Aktian varainhoidosta irtisanoutui tämän viikon alussa finanssipiireissä arvostettu Jetro Siekkinen ja joukko muita avainhenkilöitä.

X

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/aktian-johto-kommentoi-tahtisalkunhoitajien-joukkoirtisanoutumista-hyvin-paljon-tiimityota/fe54b4d6-4ff3-47d9-92f2-c339670da6c7

[mmm]

Arvatkaas mitä pukkaa.

Kuntia uhkaa työvoimapula – joka kolmas työntekijä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden sisällä

Spekulatiivista. Meilläkin eläköityy työntekijöitä tämän tästä, mutta uusia ei palkata tilalle.
Korvaavan työvoiman puuttuminen selittyy kolmella eri tavalla.

1) eläköityneet työntekijät ovat olleet erinäisissä täytetehtävissä joiden lisäarvo on varsin minimaalinen, tai sitten samat tehtävät hoituvat ns. oman toimen ohessa nuorempien työntekijöiden toimesta. Esim. kappaletavaran ja logistiikan puolella artikkeleiden seuranta hoituu kapulalla, joka saattaa olla ihan liian ylitsepääsemätön vekotin vanhemmalle veijarille. Minullakin on työkaveri joka alkaa heti kiukuttelemaan kun tulostimeen tulee häiriö, mutta oman kokemukseni mukaan en ole vielä sellaista tulostinta käyttänytkään, johon ei tulisi ennen pitkään häiriö, aivan kuten kaikkiin muihinkin (sähkö)mekaanisiin laitteisiin.   

2) työnantaja haluaa kiristää ruuvia siihen pisteeseen asti, kunnes tulee selkoa siitä mikä on liikaa. Ts. meillä ainoa tapa mitoittaa henkilöstö työmäärään nähden on potkia jengiä pihalle, sekä siirtää töitä mahdollisimman paljon alihankintaan, kunnes homma lakkaa toimimasta. Rajojen löytäminen onnistuu toki noinkin, vrt.  jakajien massairtisanomiset edellisen vuosikymmenen alkupuoliskolla.

3) työnantaja ei tarjoa toistaiseksi voimassaolevaa työsuhdetta. Ts. jos x määrä kunnan palveluksessa olevaa siivoajaa jää eläkkeelle, eikä puhuta ensimmäisen kohdan teknomoppikammosta, kunta saattaa tarjota ainoastaan osa-aikaisuuksia, jolloin työn vastaanottamisen houkuttelevuus on mitätön, ellei sitten puhuta jo työssäkäyvän sivutyöstä, tai jo valmiiksi toista osa-aikatyötä tekevästä.

[Titus]

^
Kuntien rekryistä vastaa alle 30 - 40 vuotiaat joita paskanverran kiinnostaa palkata kokeneita työntekijöitä koska he kilpailevat tulevaisuudessa aukeavista kunnan työpaikoista.

Jos olet yli 40, niin good luck kunnalle/kaupungille hakemiseen, yli 50 ? forgetaboutit 

Mitä kyvyttömäpi taidoiltaan työnkuvan lisäksi, mutta minimihyvä tehtävän suorittamiseen, sen parempi.

[JP73]

^
Kuntien rekryistä vastaa alle 30 - 40 vuotiaat joita paskanverran kiinnostaa palkata kokeneita työntekijöitä koska he kilpailevat tulevaisuudessa aukeavista kunnan työpaikoista.

Jos olet yli 40, niin good luck kunnalle/kaupungille hakemiseen, yli 50 ? forgetaboutit 

Mitä kyvyttömäpi taidoiltaan työnkuvan lisäksi, mutta minimihyvä tehtävän suorittamiseen, sen parempi.

Mikä on linjana muissa Pohjoismaissa?

[Supernuiva]

^Suomi poikkeaa muista heikomman talouden vuoksi. Mitä heikompi talous, sitä vähemmän työvoimalla on kysyntää. Norjassa lienee puheiden mukaan oikeasti täystyöllisyys, Suomessa todellinen osin tilastollisesti peitetty suurtyöttömyys.

[Mikke70]

^Työpaikat ovat muuttuneet suhteilla jaettavaksi. Esiin laitetaan vain lähinnä niitä työpaikkoja, joihin ei ole löydetty lähipiiristä tekijöitä. Varsin monet ihmiset ovat töissä vain siksi, koska ovat syntyneet oikeaan paikkaan tai omaavat oikean kaveripiirin.

Suhteilla on väistämättä merkitystä, mutta enemmänkin siinä mielessä, että jos työnantaja tietää ennestään jonkun hyväksi työntekijäksi ja etenkin hyväksi tyypiksi, on selvää, että hän saa paikan kuin vaikkapa hän, joka olisi paperilla pätevämpi. Näin se menee ja hyvä niin.

[akez]

Jahaas, ja taas mennään. Talouselämä-lehti tänään:

Kestävän kasvun työryhmä: Suomi tarvitsee 100 000 ulkomaista osaajaa 2030 mennessä

Pekka Ala-Pietilän työryhmä esittää osaamistason selkeää nostamista ja tuntuvaa lisäpanostusta t&k-menoihin.

Suomi tarvitsee noin 100 000 ulkomaista osaajaa 2030 mennessä kasvun kiihdyttämiseksi, arvioi työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) asettama asiantuntijatyöryhmä.

Asiantuntijatyöryhmää johtaneen hallitusammattilaisen Pekka Ala-Pietilän mukaan kyseessä on suuruusluokka-arvio.

Hänestä julkisen vallan tulisi nopeasti tarkentaa täsmällisemmät tarpeet ja tavoitteet yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Ala-Pietilän mukaan kunnianhimon taso ulkomaisen työvoiman houkuttelussa ei ole ollut riittävä.

Toimilla on hänen mukaansa kiire, sillä osaajista on pulaa kautta linjan ja omat koulutuspanostukset näkyvät vasta viiveellä, 10-20 vuoden kuluttua.

Työryhmä esittää pysyvää Work in Finland -oganisaatiota työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Lintilän mukaan samalla, kun kotimaista osaamista on lisättävä, tarvitaan enenevässä määrin osaajia myös ulkomailta.

"Tällöin kanavat ja prosessit työperäisen maahanmuuton edistämiseksi täytyy saada kuntoon", hän totesi.

190 miljoonan euron vuotuinen lisäys t&k-menoihin

Ala-Pietilän työryhmän tehtävänä oli etsiä kestävän kasvun eväitä talouteen. Suomessa talouden kasvuvauhti on ollut keskimäärin prosentin luokkaa viimeiset kymmenen vuotta.

Ala-Pietilän mukaan Suomi on talouden alisuoriutuja ja riskinä on, että matalan kasvu vaihe vain jatkuu.

Työryhmän mukaan keskimääräinen kasvuvauhti pitäisi kaksinkertaistaa kahteen prosenttiin vuositasolla, eikä tämän pitäisi olla mahdotonta.
(...)

Lihavoinnit mun.

On perusteltu jo niin moneen kertaan, että maahanmuutto ei ole ihmelääke mihinkään. Miksiköhän nuo työryhmän "ekspertit" eivät itse kykene ikinä löytämään mitään tutkimustietoa asiasta, vaikka maailma on sitä jo pullollaan ja varsin helposti löydettävissä. Vaikka tästä löytyy jo tietoa, jolla pääsee alkuun tämän maahanmuuton ihmeellisen maailman hahmottamisessa, jonka osalta suurin osa poliitikoista, viskaaleista, työryhmistä ja vastaavista esiintyy kuin ei ymmärtäisi mistään mitään. Mahtaako näillä enää Alepassa käyntikään onnistua ilman avustajaa?

Väännetään asia vielä kerran ratakiskosta. Ainoastaan ammattitaitoisten, työpaikan jo tullessa omaavien, henkilöiden maahanmuuton avulla voidaan saavuttaa hyötyä. Raja menee nettomaksajan ja -saajan kohdalla. Kaikki nettosaajien kuskaus tänne aiheuttaa yhteiskunnalle vain suurta vahinkoa ja alun perin nettomaksajana saapunut, voi muuttua ajanmittaan nettosaajaksi, etenkin tuotuaan perheensä mukanaan tai joutuessaan työttömäksi. On siten helppo havaita, että maahanmuutto ei ole ihmelääke mihinkään. Jos kamelipaimenista tehtiin täällä jokin aika sitten puolessa vuodessa huippukoodareita, niin on melkoista paskapuhetta työryhmältä väittää, että suomalaisten kouluttaminen kestäisi 10-20 vuotta. Suurin osa nykyisestä työvoimapulapuheesta on kaiken lisäksi silkkaa valehtelua. Lähes jokainen tuntee lähipiiristään jonkun henkilö, jolla työnsaanti ei onnistu, vaikka koulutusta riittäisi useampaankin lähtöön, koska päteviä työnhakijoita on pilvin pimein.

Työryhmän esitys haiskahtaa siltä, että koska poliittisella valuutalla eurolla on munittu Suomen kilpailukyky maailmalla (liian kallis ja joustamaton valuutta), niin sitten halutaan tehdä sitä kasvua vippaskonstein. Kasvulla tarkoittanevat BKT:n kasvua ja sehän onnistuu kaikella maahanmuutolla, koska elätitkin jo työllistävät väkeä ja BKT kasvaa vaikka kivitettäisiin kaikki maan ikkunat rikki joka toinen päivä ja korjattaisiin ne seuraavana.

Kaiken lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet mm. Ranskassa, Saksassa ja Englannissa, että maahanmuutto kehitysmaista vain lisää köyhyyttä kohdemaassa. Miksi tätä väkeä halajatte, vaikka EU:n 500 miljoonan hengen väestöpotentiaali on aivan vapaasti käytössä jo nyt ilman mitään lupaprosesseja ja niiden tehostamista?

Jos sitä kasvua pitää saada aikaan vaikka kirveellä, niin ehdotan, että tilaatte suomalaisilta toimittajilta puutarhatonttuja joka niemeen ja notkelmaan. Sitten palkataan lukematon määrä suomalaisia työttömiä leppoisaan tahtiin huoltamaan ja putsaamaan näitä tonttuja. Prosessia jatketaan, kunnes BKT:n kasvuviisari alkaa värähtelemään. Joku tuollainen tai vastaava tapa toimia olisi meille järkevin, tehokkain ja turvallisin, sekä mm. terrorismia ja rikollisuutta minimoiva. Lopputulos on vielä yhteiskunnalle kokonaisuuden kannalta selkeästi parempi, kuin uusien elättien kuskaamineen maahan velkarahalla elätettäväksi. Suomalaisen työttömän työllistämisellä yhteiskunta saa tuplavoiton (yksi tuilla eläjä vähemmän ja yksi työllinen lisää), ulkomaanelätin maahantuonnilla vain pelkkää vahinkoa (suuruusluokaltaan miljoonan euron nettokustannus per nuppi elinkaaren ajalta).

PS. Ai niin. Jos haluatte jonkun firmaan huippuosaajan, niin sellaisen saaminen on helppoa. Maksatte kyseiselle henkilölle vain enemmän palkkaa ja tarjoatte paremmat edut kuin mitä muut tarjoavat. Tämä pitäisi itsekin kyetä keksimään ilman konsulttien apua. Vai kuvittelitteko kenties kykenevänne kilpailemaan Kiinan ja Intian kanssa halpatuotannossa ja vielä tuomalla se halpatuotanto Suomeen suoritettavaksi. Jos näin niin, äly hoi!

[Roope]

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote: TKI-panostukset, osaamisen kasvattaminen ja osaava pääoma Suomen kasvun mahdollistajina 24.2.2021

Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus (pdf)

Työryhmän raportti alustaa maahanmuuttoa tyypillisesti laadulla, "korkeakoulutetuilla", mutta sitten siirrytäänkin "työvoimaan" eli määrään ja demografian paikkaajiin. Lopulta nämä sekoitetaan keskenään "työikäisiksi kansainvälisiksi osaajiksi", joita tarvitaan lisää ainakin 100 000 vuoteen 2030 mennessä.

Liian hitaasti etenevän "työperäisen maahanmuuton" rinnalle ollaan raportin perusteella kehittämässä "koulutusperäistä maahanmuuttoa". Molemmille yhteistä, että tavoitteena ei ole yhteiskunnalle hyödyllinen maahanmuutto vaan maahanmuuton kasvattaminen mahdollisimman suureksi.

Osaajia tarvitaan lisää sekä kotimaasta että maailmalta
...
Osaajavajetta pahentavat myös koulutuksen pullonkaulat, jotka ovat johtaneet mm.
korkea­koulutettujen väestöosuuden jämähtämiseen, sekä Suomen vaatimaton kyky hou-
kutella ja pitää ulkomaalaisia tai ulkomaille siirtyneitä suomalaisia osaajia.
...
Ulkomaisen työvoiman lisääminen on ratkaisevan tärkeää useasta syystä. Työikäisen
väestön määrä jatkaa laskuaan koko alkaneen vuosikymmenen, jos maahan ei tapahdu
nykyistä suurempaa työperäistä maahanmuuttoa. Koulutuksen tehostaminen vaikuttaa
hitaasti, eikä parhaimmillaankaan pysty tyydyttämään kaikkia yritysten tarpeita, eikä eri-
tyisesti niitä, jotka liittyvät huippuosaamiseen. Monimuotoisuus, tasa-arvo ja eri taustoista
tulevat osaajat ovat kriittisiä siinä, että Suomessa synnytetään innovaatioita, pysytään
kilpailu­kykyisinä ja tuetaan kansainvälistymistä.
...
Tarvittavilla uudistuksilla on kiire, mikäli haluamme pärjätä kansain-
välisessä kilpailussa osaajista.

Osaajaohjelman tavoitteet on asetettava kunnianhimoisemmiksi ja selkeämmiksi. Osaaja­
houkuttelun tulee olla pysyvä osa Suomen kasvuhakuista talouspolitiikkaa. Työryhmä
esittää myös työperäiselle maahanmuutolle numeerista suuruusluokkatavoitetta, jonka
mukaan työikäisten kansainvälisten osaajien määrä Suomessa nousee jopa 100 000:lla
vuoteen 2030 mennessä. Tämä suuruusluokka-arvio tulisi nopeasti tarkentaa täsmälli-
semmiksi tavoitteiksi, jotka tulisi määritellä poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä elinkeino­
elämän kanssa. Näistä maahanmuuttajista osa työllistyy suoraan, osa tulee maahan yrit-
täjinä ja osa opiskelijoina. Tässä tärkeä rooli on kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden
lukumäärän lisäämisellä.

Osaajahoukuttelussa onnistuminen edellyttää sitä, että Suomen houkuttelevuutta paran-
netaan monella tavalla, ja että maahanmuuttoprosessia yksinkertaistetaan olennaisesti.
...
Eteenpäin katsoen työpanos voi Suomessa kasvaa lähinnä työllisyysasteen nousun ja
työ­ikäisen väestön maahanmuuton avulla. Jälkimmäinen vaikutus on toisaalta toden­
näköisesti lukumääräänsä suurempi, koska maahan tulevan väestön osaaminen täydentää
jo olemassa olevaa osaamista ja osaajista muodostuu kriittistä massaa.
...
3.2.3    Talouskasvu edellyttää kansainvälisiä osaajia

Osaajien vaikutus kansantalouteen kertautuu useaa eri kautta. Erityisesti kansain­välisten
osaajien, innovaatioiden ja ulkomaisten investointien houkuttelu ovat tiiviisti yhteyk-
sissä toisiinsa. Samoin työpaikkojen syntyminen ja tulotason nousu tapahtuvat pääosin
osaajien luoman kasvun kautta.

Väestökehitys ja yritysten monimuotoisuus edellyttävät osaajahoukuttelua. Kansainvälis-
ten osaajien tarvetta korostaa erityisesti Suomen väestökehitys, mikä osaltaan rajoittaa
kotimaisen osaavan työvoiman saatavuutta.

Monimuotoisuuden ja tasa-arvoisen työelämän näkökulmasta kansainväliset
osaajat ovat monelle yritykselle tunnistettu menestystekijä. Tutkimukset osoittavat
työntekijäpohjaltaan ja taustaltaan monimuotoisten yritysten menestyvän verrokkejaan
paremmin. Sekä sukupuolen että etnisyyden osalta monimuotoisten yritysten tulokset oli-
vat keskivertoa paremmat. Työyhteisöjen moninaisuuden, erityisesti etnisyyteen ja suku-
puoleen liittyvän, on osoitettu olevan yhteydessä myös taloudelliseen tuloksellisuuteen.
Samoin on tunnistettu vahva ja tilastollisesti merkittävä korrelaatio yritysten johtoportaan
monimuotoisuuden ja innovatiivisuuden välillä.

Suomeen tarvitaankin lisää kansainvälisiä huippuosaajia. Osaavan työvoiman tarjontaa
tulee lisätä edistämällä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Samalla osaajien inte-
groitumista työelämään ja yhteiskuntaan tulee kehittää.

Faktapohjainen tavoitetaso puuttuu ja se tarvitaan nopeasti

Suomi ei ole asettanut koulutus- ja työperäiselle maahanmuutolle määrällisiä tavoitteita,
eikä dataan perustuvaa arviota ulkomaisen työvoiman tarpeesta ole tehty. Ennen koronaa
arviot ulkomaisen työvoiman vuotuisesta tarpeesta liikkuivat erittäin karkeana arviona
noin 20 000 henkilön tuntumassa. Arvio perustui useaan tekijään, kuten työikäisen väes-
tön määrän vähenemiseen, yritysten viesteihin työvoimapulasta sekä työnantajajärjestö-
jen arvioihin.
...
Verrokkimaihin nähden nettomaahanmuutto on kuitenkin ollut viime vuosina alhaisella
tasolla, ja kansainvälisten osaajien osuus Suomen nettomaahanmuutosta on pieni, vaikka
maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan esimerkiksi erityisasiantuntijoiden oleskelu­
lupahakemusten määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosien aikana.
...
Vuonna 2019 erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemuksia jätettiin 1963 kappaletta.
Vuosina 2010–2019 nettomaahanmuutto on Suomessa ollut keskimäärin 15 000 henkilöä
vuodessa, joista työikäisiä on ollut keskimäärin 12 000.
...
Toteutuksen kunnianhimon taso ei ole riittävä, kun huomioidaan käynnissä
oleva kansainvälinen osaajakisa ja Suomen kasvava osaajavaje. Keskuste-
lua hankaloittaa osin myös osaajahoukuttelun sekoittuminen yhteiskunnan
muuhun maahanmuuttokeskusteluun.
...
Suuruusluokkatavoite, jonka mukaan työikäisten kansainvälisten osaajien
määrä Suomessa nousee jopa 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
...
Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kaksinkertaistaminen
(20 000 -> 40 000).
...
Työvoiman tarjontaa tarvitaan lisää useista lähteistä

Työvoiman saatavuuteen voidaan periaatteessa vaikuttaa kolmella tavalla: nostamalla
työikäisen väestön osallistumisastetta, ts. työmarkkinoilla olemista, alentamalla ns.
rakenne­työttömyyttä, ja lisäämällä työikäisen väestön määrää. Työikäisen väestön määrää
voidaan nopeimmin lisätä työperäisellä maahanmuutolla.
...
Työperäistä maahanmuuttoa
ei kuitenkaan tarvita lisää vain välittömästi korkean arvonlisän tuotannossa, vaan pal-
jon laajemmin. Rakentaminen, alkutuotanto, monet yksityiset ja julkiset henkilökohtaiset
palvelut nojaavat jo nyt merkittävästi ulkomaiseen työvoimaan, eikä kyse ole tai voi olla
vain tilapäisesti Suomeen tulevista työntekijöistä. Tarvitsemme merkittävästi lisää maahan
muuttavaa työvoimaa.

Monet niistä toimenpiteistä, joilla osaajien maahanmuuttoa voidaan helpottaa, koskevat
yhtä hyvin kaikenlaista työvoimaa. Yksinkertaiset ja tehokkaat lupamenettelyt ja suomalai-
seen yhteiskuntaan sopeutumista helpottavat palvelut ovat tällaisia. Monissa suorittavissa
töissä myös ETA-alueen ulkopuolelta tulevaan maahanmuuttoon liittyvä tarveharkinta ra-
joittaa tarpeettomasti maahanmuuttoa.
...
Merkittävä maahanmuutto on Suomessa verraten uusi asia ja ulkomaalaistaustaisen
väestön osuus yhä kansainvälisessä vertailussa pieni. Tämä on ollut omiaan pitämään yllä
ennakkoluuloja, syrjintää ja jopa suoranaista rasismia maahanmuuttajia kohtaan. Tällaiset
asenteet heikentävät Suomen kykyä houkutella ja pitää ulkomaalaisia osaajia. Suvaitse-
vaisuus valtaväestöstä eri tavoin eroavia ihmisiä kohtaan on olennainen osa luovuutta ja
dynamiikkaa tukevaa taloutta.

[Outo olio]

Liian hitaasti etenevän "työperäisen maahanmuuton" rinnalle ollaan raportin perusteella kehittämässä "koulutusperäistä maahanmuuttoa".

Koulutusperäisestä maahanmuutosta on puhunut ainakin Peter Vesterbacka, jonka ulkomaalaiset lukioon-projekti olisi netonnut tonnin per oppilas, mutta ministeriö kai juuri torppasi idean, lakiin vedoten. Lukioidea kuulemma tuli siitä kun Vesterbacka junailee tänne myös AMK-opiskelijoita, ja osalla ei osaaminen riittänyt, niin sitten mentäisiin ensin lukion kautta.

[Luka Mokonesi]

HS: Hoitoalalle on pakko tuoda työvoimaa ulkomailta – ja nopeasti

Lukijoille, lainaus alusta.

Hoitoalalle on pakko tuoda työvoimaa ulkomailta – ja nopeasti

Ne, jotka haluavat kuntalaisten parasta kuntavaaleissa, eivät kaipaa maahanmuuton rajoittamista.

Suomesta loppuu työ­voima eräillä kansalaisten hyvin­voinnin kannalta oleellisilla aloilla. Väite kuulostaa kummalliselta, kun samaan aikaan työttömyys kasvaa. Väite on silti totta.

Yksi sitkeimmistä talouteen liittyvistä väärinkäsityksistä liittyy työttömyyden määrään, ja väärinkäsitystä hellitään vastuuttomasti kuntavaalien alla. Aika yleinen toive on se, että ensiksi pitäisi saada Suomen työttömät työhön ja vasta sen jälkeen hankittaisiin työvoimaa maailmalta. Näin se ei toimi – ei teoriassa eikä käytännössä.
tilaajille

Miksi esim. se/hän/tuo filippiiniläinen hoitoalan ammattilainen tulisi Suomeen kun voisi mennä esim. Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Ruotsiin, Norjaan tms.

[Kallan]

^Lisäksi käsittääkseni hoitoalalla vakkaripaikan saaminen on alussa vaikeaa, mikä on eriskummallista jos kerta oikeasti siellä vallitsee työvoimapula (en ole tilanteesta perillä). Pieni palkka, jonka suuruus riippuu vuorolisistä, vaikuttanee myös asiaan miksi sinne ei ole niin tunkua toisinkuin lääkikseen.

Ehkäpä sitä palkkausta kannattaisi reivata ylöspäin, niin halukkaita mies- kuin naishoitajiakin varmasti alkaa jossain vaiheessa löytymään.

[Pyhä Olavi]

Sairaaanhoitaja tienaa bruttona noin 3 000+ euroa kuussa, siitä epämukavan työajan korvaukset on 10-15%. Vertailukelpoinen tai parempi muihin palvelualan palkkoihin.

[Tabula Rasa]

Sairaaanhoitaja tienaa bruttona noin 3 000+ euroa kuussa, siitä epämukavan työajan korvaukset on 10-15%. Vertailukelpoinen tai parempi muihin palvelualan palkkoihin.

Se on amk. Eli samaa tasoa opetuksessa kuin lääkäri. Lähi, apu ja mikälie hoitajan nimikkeellä on pula tekijöistä, palkan ollessa touhutonnin molemmin puolin kun niitä pysyviä duuneja ei saa. Ylilipaston palkaksi tuo on aika heikko. Ja siitä johtuen nämä häipyvät maasta paremmin palkattuihin töihin esim norjaan ja saksaan. Sairaanhoitaja tienaa julkisella puolella keskimäärin 4 177 euroa kuukaudessa Norjassa. Yksityisellä puolella sairaanhoitajan ja kätilön palkka on keskimäärin 5038 euroa. Hyvän palkan päälle voi tulla myös erilaisia etuja. IS.

[Jäniksenkäpälä]

Samat kuviot olivat 2018, silloin ulkoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ohjelmaa työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Ilmeisesti virkamiehet copypeistaavat vanhat ohjelmansa ja toimittajat muuttavat päivämäärän vanhoihin artikkeleihin. 2018 oli päämääränä kansainvälisten asiantuntijoiden saaminen Suomeen ja voi esittää saman kysymyksen kuin 2018, miksi sellaisia ei heidän mielestään löydy suomalaisten keskuudesta.

Tässä välissä oli lähipiiristä löytyvä tietoliikenne-alan tohtori 23 vuoden työkokemuksella tutkimus- ja kehitystyöstä 2,5 vuotta työttömänä, jostain syysä ei heijastunut työvoimapula runsaana työpaikkatarjontana oikeassa elämässä.

...

Tulipa vaan mieleen, että omassa, isossa tietotekniikan konsulttiyrityksessämme firman johto kovasti painotti "diversity is strength" -iskulausetta. Onkohan jonkinlaista humpuukiväen rekrytointia ulkomailta taas tarkoitus yrittää?