Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[Tavan]

Mitä tässä tarvitaan: On selvitettävä kaikki

• henkiset,
• terveydelliset,
• sosiaaliset ja
• taloudelliset

syyt, miksi jotkut suomalaiset eivät hanki tai onnistu saamaan omia lapsia. Pelkkä haluttomuuskin on evoluution kannalta epänormaali henkinen tila.

Hyvä avaus!

Itse aloittaisin evoluutioajattelun hävittämisestä. Evoluutioajattelu itsessään ruokkii eläimellistävää tarkoituksettomuutta ja on ihmisyydelle vieras.

Evoluutioajattelu pitää haudata, ja ihmisen tulee jälleen muistaa elävänsä yliluonnollisessa maailmassa, jossa mitään ei tapahdu sattumalta, elämä on pyhää, ja jossa jokaisen elämällä on ääretön merkitys.

[Analyysi7]

Todennäköistä on, että suurin osa maista seuraa kehittyneimpien maiden esim Etelä-Korea esimerkkiä ja syntyvyys tippuu kohti pohjaa. Esim Etelä-Korean pääkaupungissa syntyvyys on enää 0,5/nainen En ihmettelisi vaikka Suomessakin syntyvyys olisi 0,5/nainen luokkaa 10-15v sisällä ja jatkaa kohti pohjaa siitä.
Mikään hallituksen toimi ei sitä kehitystä pysty muuttamaan koska syy on modernisaatiossa itsessään pitkälti.
Tulevaisuudessa lienee mahdollista tuottaa lapsia keinotekoisesti jossain tekokohduissa jota koneet pyörittää ja tuo ravinteita sinne, Kiina ja muut autoritääriset maat saattaa panostaa siihen, Kiinassa on jo nyt muokattu jonkin verran geenejä tulevilta lapseilta.
Länsimaissa todennäköistä on että panostetaan maahanmuuttoon.

[sancai]

Olisi hyvä yhdistää neljä erillistä keskustelua, joista ainakin kolmesta on oma ketjunsa:
- syntyvyyden lasku
- väestönvaihto
- työvoimapula
- syrjäseutujen ja esim. itäisten maakuntien tulevaisuus

Mielestäni nämä neljä asiaa liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa ja ratkaisut yhdessä näkyvät toisessa.

Esim kun itäisten maakuntien kantaväestö tippuu, niin kumpi on parempi vaihtoehto:
1. Ylläpitää alueiden elinvoimaa väestönvaihdolla
2. Todeta, että tällä syntyvyydellä meitä on kohta vain 4.000.000 emmekä voi tuolla väkimäärällä ylläpitää koko maata asuttuna

Tämä toisi kokonaiskäsitystä keskusteluun osaoptimoinnin sijaan.

Todella tärkeä ja alikeskustelu teema. Kyllähän syntyvyys on jo nyt pinnallisesti noussut puheenaiheeksi, mutta harva vielä ymmärtää, mitä nyt jo tapahtuva raju ja dramaattinen nuorten ja työikäisten määrän väheneminen tarkoittaa.

Tässä havainnollistava kartta Suomen syntyvyydesta. Syntyneiden lasten määrät 1990 ja vuonna 2023. Itäisessä Suomessa ja Satakunnassa syntyneiden lasten määrä on puolittunut reilussa kolmessakymmenessä vuodessa, eikä edes Uudellamaalla lasten määrä ole lisääntynyt, maassa- ja maahanmuutosta huolimatta. Suuri osa Suomesta on ihan oikeasti kuolemassa sukupuuttoon Itä-Euroopan väestökatoalueiden tavoin, eikä kehitystä voi enää pysäyttää, koska väestöpyramidit ovat jo niin vinoutuneet.

[tweet]1797184876879253947[/tweet]

Suomessa heikoin väestöllinen huoltosuhde ja ikärakenne on Etelä-Savossa. (Kuvassa vuoden 2014 ennusteet vuodelle 2020 ja 2024, vuodesta 2014 syntyvyys on laskenut jyrkästi) Japanin väestörakenne on terve ja nuorekas verrattuna Etelä-Savoon, eikä Etelä-Savo pystyisi itsenäisenä valtiona kustantamaan hyvinvointivaltion palveluita. Mutta sekin on vasta alku ja ennusteiden mukaan nuorten kato tulee vain kiihtymään tulevaisuudessa.

Olemme aika vakavien asioiden ja suurten kysymysten äärellä. Mitä me aiomme ihan oikeasti tehdä, kun esimerkiksi laitoshoitoa tarvitsevien määrä kolminkertaistuu lähivuosikymmenien aikana samalla, kun työikäisen työvoiman tarjonta maakunnissa puolittuu?

Olemme luultavasti poliittisesti todella epäsuosittujen valintojen ääressä. "Esimerkkiä" voi katsoa naapurista Venäjältä, jossa vielä rajumpi väestökato koettelee pohjoisia syrjäseutuja samalla, kun minkään palveluiden tuottamiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Miten Venäjällä tilanne hoidetaan? No, suurempia kremppoja ei yksinkertaisesti hoideta, eliniänodote on reilu kymmenen vuotta matalampi kuin Suomessa. Valtion tarjoama minimieläke on sen parisataa euroa kuussa, millä sinnittelee hengissä. Palvelut tarjotaan niin, että jos kylä alkaa tyhjentyä, sen viimeiset asukkaat siirretään viereisen elinvoimaisemman kylän tyhjiin asuntoihin ja kylä hylätään.

[sancai]

Todennäköistä on, että suurin osa maista seuraa kehittyneimpien maiden esim Etelä-Korea esimerkkiä ja syntyvyys tippuu kohti pohjaa. Esim Etelä-Korean pääkaupungissa syntyvyys on enää 0,5/nainen En ihmettelisi vaikka Suomessakin syntyvyys olisi 0,5/nainen luokkaa 10-15v sisällä ja jatkaa kohti pohjaa siitä.
Mikään hallituksen toimi ei sitä kehitystä pysty muuttamaan koska syy on modernisaatiossa itsessään pitkälti.
Tulevaisuudessa lienee mahdollista tuottaa lapsia keinotekoisesti jossain tekokohduissa jota koneet pyörittää ja tuo ravinteita sinne, Kiina ja muut autoritääriset maat saattaa panostaa siihen, Kiinassa on jo nyt muokattu jonkin verran geenejä tulevilta lapseilta.
Länsimaissa todennäköistä on että panostetaan maahanmuuttoon.

Etelä-Korean esimerkkiä seuraavat jo kehittymättömät maatkin. Tänä vuonna ennustetaan, että Thaimaan ja Chilen syntyvyys putoaa alle 1.0. Samoin Kiinan syntyvyys saattaa pian saavuttaa Etelä-Korean lukemat, eivätkä ne ole edes vielä kehittyneitä talouksia. Voi jopa väittää, että näyttää siltä, että suhteessa talouden kehitykseen, naisten tasa-arvoisuuteen ja työelämään osallistumiseen ja yleiseen elintasoon, syntyvyys putoaa nyt suhteellisesti paljon nopeamin kehitysmaissa, kuin Euroopassa aikoinaan.

Siinä, missä Euroopassa suurilta osin mentiin alle väestön uusiutumisrajan vasta 1970-luvulla, Intiassa, Bangladeshissa, Indonesiassa, Turkissa, Iranissa, Brasiliassa, Meksikossa, Kolumbiassa, Venezuelassa... se on alitettu jo. Aivan viime vuosina, Etelä-Amerikan syntyvyyden romahdus on kiihtynyt ja syntyvyys laskee tasaisesti myös muslimimaissa. Turkki ja Iran ovat jo Euroopan tasolla.

On kuitenkin useita mielenkiintoisia poikkeuksia, jotka uhmaavat tätä megatrendiä, kuten:

Israel: Israel on säilyttänyt kokonaishedelmällisyysluvun 3.0 paikkeilla 80-luvulta asti, yli 40 vuotta. Israel on maailman ainoa kehittynyt maa, jossa syntyvyys on yli väestön uusiutumistason. Israelissa on erittäin korkean syntyvyyden omaavia ultraortodoksijuutalaisyhteisöjä, mutta myös sekulaareilla juutalaisilla syntyvyys on väestön uusiutumistasoa korkeampi. Israel päihittää syntyvyydessään ja naapuriarabimaat. Isrealissa on korkeampi syntyvyys kuin Egyptissä, Syyriassa, Jordaniassa tai Libanonissa. Israelin juutalaiset myös ohittivat Israelin arabit syntyvyydessä.

Kazakhstan: Keski-Aasiassa on "baby boom" ja syntyvyydet ovat ponnahtaneet ylöspäin. Mielenkiintoista on, että myös varsin taloudellisesti kehittyneessä Kazakstanissa syntyvyys on noussut yli TFR 3.0:een sen jälkeen, kun syntyvyys Kazakstanissa alitti väestön uusiutumistason (=2,1) 1990-luvun lopussa. Kazakstan on urbanisoitunut, sangen tasa-arvoinen maa, jossa on kasvava talous ja kouluttautuvien nuorten osuus. Sitä huolimatta maa ylläpitää todella korkeaa syntyvyyttä. Kazakstan on myös maa, joka on kumonnut väestönvaihdon. Vuonna 1959, etnisten kazakkien osuus oli pudonnut 30 prosenttiin ja maassa oli eurooppalainen, enimmäkseen venäläinen enemmistö. Vuonna 2024, kazakkien osuus nousi 71 prosenttiin ja venäläisiä oli enää 15% väestöstä.

Yhdysvallat: Yhdysvalloissa on lukuisia osavaltioita, joissa kokonaishedelmällisyys on lähellä väestön uusiutumistasoa. Nämä ovat yleensä osavaltioita, jotka ovat uskollisia, mutta yllättäen, Utahissa ei ole korkein syntyvyys, vaan Etelä-Dakotassa. Yhdysvallat on Eurooppaa vauraampi ja siellä tuet ja etuudet äideille ja vanhemmille ovat paljon heikommat. Silti Yhdysvallat ylläpitää syntyvyyttä paljon Eurooppaa vahvemmin.

[-PPT-]

Monet ihmettelevät miten kokonaissyntyvyys voi laskea laskemistaan vaikka maahanmuutto kasvaa.

Suuri osa maahanmuuttajista on itä-eurooppalaisia joiden syntyvyys on yhtä heikkoa kuin suomalaisten.

Varsinkin ukrainalaisten. Kävi sodassa miten tahansa niin Ukraina ei voi välttyä väestöromahdukselta.

Toisaalta, niidenkin maahanmuuttajien keskuudessa joilla on korkea syntyvyys, se ei ole läheskään samaa tasoa kuin kotimaissansa.

[sancai]

Monet ihmettelevät miten kokonaissyntyvyys voi laskea laskemistaan vaikka maahanmuutto kasvaa.

Suuri osa maahanmuuttajista on itä-eurooppalaisia joiden syntyvyys on yhtä heikkoa kuin suomalaisten.

Varsinkin ukrainalaisten. Kävi sodassa miten tahansa niin Ukraina ei voi välttyä väestöromahdukselta.

Toisaalta, niidenkin maahanmuuttajien keskuudessa joilla on korkea syntyvyys, se ei ole läheskään samaa tasoa kuin kotimaissansa.

Monien maahanmuuttajaryhmien, myös muiden kuin itäeurooppalaisten, syntyvyys on huomattavasti matalampi kuin kantasuomalaisten. Etenkin ns. työperäisten ryhmien syntyvyys on erittäin matala. Samat seikat, jotka laskevat Suomessa kantaväestön syntyvyyttä, laskevat maahanmuuttajien syntyvyyttä. Työllistynyt maahanmuuttaja vinouttaa väestön huoltosuhdetta vielä enemmän kuin kantasuomalainen, koska hän saa vähemmän lapsia! Tanskassa ulkomaalaisperäisten syntyvyys alitti kantaväestön tason kokonaisuudessaan jo muutama vuosi sitten. Suomessa ehkä jo muutaman vuoden päästä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu:

[tweet]1796998023588757855[/tweet]

Mutta tämä muutos ei koske vain työperäisiä maahanmuuttajia. Suurista ulkomaalaisryhmistä enää somalit, arabit ja kurdit ovat hädin tuskin väestön uusiutumistason yläpuolella. Esimerkiksi turkkilaisten ja iranilaisten syntyvyys on jo painunut todella matalaksi ja monien aasialaisperäisten syntyvyys on Suomessa lähes olematon.

Mielenkiintoista on, että Suomen somalin- ja arabienkielisten syntyvyys on kääntynyt todella nopeaan laskuun. Somalien syntyvyys on lähes puolittunut Suomessa vuodesta 2016. Tällä muutosvauhdilla kestää enää muutama vuosi, että myös somaleiden väestö alittaa väestön uusiutumiseen vaadittavan syntyvyyden. Vuonna 2016, somaliäidit saivat vielä keskimäärin 4 lasta. Vuonna 2023 enää 2,4:

[tweet]1796900659339342314[/tweet]

[Nikolas]

Itse aloittaisin evoluutioajattelun hävittämisestä. Evoluutioajattelu itsessään ruokkii eläimellistävää tarkoituksettomuutta ja on ihmisyydelle vieras.

Ei tässä tarvitse evoluutiota mitenkään painottaa, kun saman asian voi esittää toisinkin. Biologisesti olemme suvullisesti lisääntyviä eliöitä ja eläinkuntaa. Sellainen yksilön valinta että vapaaehtoisesti luopuu suvunjatkamisesta, on lajille ja sen olemassaololle vierasta ja epänormaalia. Pikkulinnutkin kantavat pikku risuja pesänrakennusaineiksi, ja vähän ajan kuluttua työntävät ötököitä tipujen kurkkuihin. Tämä kaikki johtuu siitä että ne ovat voittajien jälkeläisiä kuten mekin olemme. Monenlaiset sattumukset ja epäonni toisinaan keskeyttävät hyvät aikeet, ja siksi kaikki yksilöt eivät ole voittajia. Mutta nekin yksilöt, jotka häviävät, häviävät yrittäessään. Jos joku pikkulintu tuumisi itsekseen että eipähän yhtään kiinnosta pesimishommelit, se olisi epänormaali tapaus ja automaattisesti häviäjä.

[Sakari]

Jos mietitään miksi kehitysmaissakin syntyvyys kääntyy laskuun en keksi muuta selittävää tekijää, kuin kännyköiden leviäminen. Mutta en käsitä mekanismia mikä aiheuttaisi älylaitteen käytön ja haluttomuuden lastentekoon välisen yhtälön. Iso osa kumminkin väestöstä haaveilee lapsista.

Liittyykö kännykät some ja lisääntynyt tietoähky jotenkin siihen että naiset ristii jalat ja miehet tumputtaa?

[Tavan]

Ei tässä tarvitse evoluutiota mitenkään painottaa, kun saman asian voi esittää toisinkin. Biologisesti olemme suvullisesti lisääntyviä eliöitä ja eläinkuntaa. Sellainen yksilön valinta että vapaaehtoisesti luopuu suvunjatkamisesta, on lajille ja sen olemassaololle vierasta ja epänormaalia. Pikkulinnutkin kantavat pikku risuja pesänrakennusaineiksi, ja vähän ajan kuluttua työntävät ötököitä tipujen kurkkuihin. Tämä kaikki johtuu siitä että ne ovat voittajien jälkeläisiä kuten mekin olemme. Monenlaiset sattumukset ja epäonni toisinaan keskeyttävät hyvät aikeet, ja siksi kaikki yksilöt eivät ole voittajia. Mutta nekin yksilöt, jotka häviävät, häviävät yrittäessään. Jos joku pikkulintu tuumisi itsekseen että eipähän yhtään kiinnosta pesimishommelit, se olisi epänormaali tapaus ja automaattisesti häviäjä.

Vaikka evoluutioajattelija tai naturalisti kuinka pitäisi lisääntymättömyyttä epänormaalina, ja voisi listata näkemykselle järkeenkäypiä perusteluja, tuhoaa hänen ajattelutapansa dehumanisoiva vaikutus lisääntymisen henkiset kannattimet.

Ihminen kun ei ole pelkkä nisäkäs, vaan Jumalan kuvaksi luotu henkiolento, joka ei elä pelkästä leivästä. Jos tuollaista olentoa aletaan kohdella kuin eläintä, ja hän itse omaksuu ajattelun, jonka mukaan hän on tosiasiassa pelkkä nisäkäs, on se eräänlaista henkistä rääkkäystä.

On luonnollista, ettei sellaiselle altistunut ihminen enää tapaa toimia kunnolla. Asioiden ja elämän objektiivinen ja ylimaallinen merkityksellisyys on riistetty häneltä. Hän luulee olevansa jotain mitä ei oikeasti ole. Sukua transseksualismille.

[Caucasian]

^ "menkää ja täyttäkää maa" ei nyt oikein istu tuohon. Sehän on linjassa normaalin lisääntymisvietin kanssa. Olen minäkin sitä mieltä, että jos ei halua lapsia, niin se ei ole normaalia. Ja epänormaalius karsii itsensä pois.

[stefani]

En olisi täysin vakuuttunut sellaisesta, että olisi normaalia ja luonnollista lisääntyä päättömästi taloudellisesta tilanteesta riippumattomasti. Jos taloudellinen tilanne on hutera, ja kykyä huolehtia jälkikasvusta ei varsinaisesti ole, eikö ole ymmärrettävää (ja normaalia ja luonnollista), että lisääntymistä sitten lykätään? Ensiksi panostetaan taloudellisen tilanteen parantamiseen ja turvallisen aseman saavuttamiseen, ja vasta sitten jatketaan lisääntymisellä? Jos käy niin, että ihminen jää jumiin kamppailemaan taloudellisen tilanteen kanssa, niin eikö sitten ole ymmärrettävää, vaikkakin harmillista, että lisääntyminen ei sitten onnistu?

[Miniluv]

En olisi täysin vakuuttunut sellaisesta, että olisi normaalia ja luonnollista lisääntyä päättömästi taloudellisesta tilanteesta riippumattomasti. Jos taloudellinen tilanne on hutera, ja kykyä huolehtia jälkikasvusta ei varsinaisesti ole, eikö ole ymmärrettävää (ja normaalia ja luonnollista), että lisääntymistä sitten lykätään? Ensiksi panostetaan taloudellisen tilanteen parantamiseen ja turvallisen aseman saavuttamiseen, ja vasta sitten jatketaan lisääntymisellä? Jos käy niin, että ihminen jää jumiin kamppailemaan taloudellisen tilanteen kanssa, niin eikö sitten ole ymmärrettävää, vaikkakin harmillista, että lisääntyminen ei sitten onnistu?

Edellisen kerran kun syntyi näin vähän lapsia, kuoltiin Suomessa nälkään...

[stefani]

Jos kivikaudella elänyt ihminen on huomannut kuuluvansa sellaiseen heimoon, jossa lähes kaikki muut ovat hulluja, ja heimon tuho on mahdollista ennakoida, eikö silloin ole geenien levittämisen näkökulmastakin ihan järkevä päätös olla lisääntymättä sen heimon jäsenenä? Tuollaisessa tilanteessa geenien levittäminen onnistuu todennäköisimmin siten, että ensiksi kamppaillaan tie järkevämpään yhteisöön, jossa tulevaisuus näyttää valoisammalta, ja vasta sitten ruvetaan kuluttamaan resursseja lisääntymiseen. Ehkä nyky-yhteiskunta laittaa ihmiset tilanteeseen, joka muistuttaa tuollaista kivikauden hullun heimon dilemmaa?

[Caucasian]

^ei ole normaalia ettei halua lapsia. Se, että rahatilanne ohittaa lasten hankinnan on myös mielestäni epänormaali prioriteettitilanne. Kaikki tietävät, että vuodet tulevat vastaan ja lastenhankinta menee ohi, jos viivyttelee liikaa. Ja naiset ovat länsimaissa nykyään avainasemassa tässä. Meillä onkin nykyään paljon lastenhankinnan suhteen "epä"naisia. Mutta evoluutio poistaa kyllä tämän geenipoolin. Ei länsimaalaisissa naisossa lastenhankkimattomuuspotentiaali ei realisoidu, koska eri kulttuuri.

[sancai]

En olisi täysin vakuuttunut sellaisesta, että olisi normaalia ja luonnollista lisääntyä päättömästi taloudellisesta tilanteesta riippumattomasti. Jos taloudellinen tilanne on hutera, ja kykyä huolehtia jälkikasvusta ei varsinaisesti ole, eikö ole ymmärrettävää (ja normaalia ja luonnollista), että lisääntymistä sitten lykätään? Ensiksi panostetaan taloudellisen tilanteen parantamiseen ja turvallisen aseman saavuttamiseen, ja vasta sitten jatketaan lisääntymisellä? Jos käy niin, että ihminen jää jumiin kamppailemaan taloudellisen tilanteen kanssa, niin eikö sitten ole ymmärrettävää, vaikkakin harmillista, että lisääntyminen ei sitten onnistu?

Ainoastaan tässä nykyisessä järjestelmässä, jossa ikääntymisen kustannukset on sosialisoitu näkymättömiksi ja lasten vaihtoehtoiskustannus nuorille aikuisille on jatkuvasti kasvava.

Jos mennään ajassa vaikka 150 vuotta taaksepäin, niin silloinhan tilanne oli niin, että mitä köyhempi olit, sitä suuremmalla syyllä sinun piti hankkia lapsia. Ilman jälkikasvua, sinua odotti vanhuksena täysi kuolema ja kurjuus, parhaimmassa tapauksessa sinut huutokaupattiin jonkun pirtin nurkkaan värjöttelemään. Toisaalta omavaraistaloudessa lapsista tuli taloudelliselta vaikutukseltaan positiivista lisätyövoimaa hyvin pian. Kulttuuri oli yhteisöllisempi ja resursseja jaettiin. Jokainen lapsi oli sijoitus. Uusi työntekijä tuomaan rahaa yhteiseen pinoon. Kaikissa vanhoissa kulttuureissa rikkaus ja hedelmällisyys, etenkin poikalasten määrä, yhdistetään toisiinsa.

Toista on nykyään. Meille on itsestäänselvä ajatus, että yhteiskunta huolehtii meistä, kun ikäännymme. Meille lapset eivät ole taloudellinen rikkaus, vaan valtava kuluerä. Siinä, missä 1800-luvun monotonisessa maatalousyhteiskunnassa lapset rikastuttivat elämää ja toivat tylsään raatamiseen ja köyhyyteen sen ainoan valopilkun, nykyään lapset ovat vaan tiellä, kun moderni suomalainen tapaa ystäviä viinibaarissa, matkailee ulkomaille ja käy kesäfestareilla.

Tämä on se kehitys, joka toistuu (lähes) jokaisessa kehittyneessä, nykyään kehittyneessäkin yhteiskunnassa. Kun nuorten aikuisten elämään tulee koulutus, opinnot, oman identiteetin löytäminen, matkailu, some, sisustuminen, ura, toivottoman pellolla raatamisen sijaan, lasten hankintaa lykätään.

Ainoastaan kehittyneissä yhteiskunnissa on rationaalinen päätös rajoittaa lasten saamista taloudellisen epävarmuuden edessä.

[Lalli IsoTalo]

^ei ole normaalia ettei halua lapsia.

Ymmärrän mitä sanot. Mutta nyt kävellään hyvin heikolla jäällä. Jokainen voi itse kuvitella miksi.

[KamalaJari]

Kun kerran miehetkin voivat synnyttää olisi siis aika kääriä hihat ja alkaa talkoisiin , jokamies synnyttämään ainakin pari lapsosta.
On räikeää syrjintää että vain naiset joutuvat kantamaan tästäkin asiasta täyden vastuun .

[Roope]

Maahanmuutto ei riitä – tarvitaan vauvoja, sanoo dosentti

Tutkijoiden mukaan keskustelu syntyvyyden laskusta on Suomessa pitemmällä kuin muissa Pohjoismaissa. Patenttiratkaisua kehityksen kääntämiseen ei toistaiseksi ole keksitty, mutta tutkijat toivovat keskustelua Pohjoismaiden välillä.

SUOMI on ruotsalaisasiantuntijoiden mukaan syntyvyyskeskustelun Pohjoismainen edelläkävijä.

Rikkaiden teollisuusmaiden syntyvyys laskee ja saavuttaa vuosi vuodelta uusia pohjalukemia, eikä asialle oikein keksitä yksiselitteisiä syitä saati keinoja kehityksen kääntämiselle.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen syntyvyys laski vuonna 2023 mittaushistorian matalimmalle tasolle. Kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa viime vuonna 1,26 lasta synnyttäjää kohti. Se on vähemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa.

Kotimaassa keskustelu syntyvyydestä on ollut vilkasta jo vuosia. Syitä on etsitty esimerkiksi taloudellisesta epävarmuudesta, asumisen kustannuksista, työttömyydestä, perhepolitiikasta, ilmastonmuutoksesta, mielenterveysongelmista ja älypuhelimista.

Usein keskustelut ovat koskeneet lähinnä synnyttäviä naisia, vaikka lapsettomuus koskee useammin miehiä.

On kuitenkin tärkeää, että keskustelua ylipäätään käydään, sanoo Tukholman yliopiston väestötieteen dosentti Caroline Uggla sekä Nordergio-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Nora Sánchez Gassen.

Vaikka kehitys on kaikissa Pohjoismaissa samansuuntaista, Suomessa kokonaissyntyvyys on pitkään ollut hiukan alhaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa.

"Siksi saatatte olla muita edellä keskusteluissa", Uggla sanoo.

Ruotsissa keskustelu on Suomeen verrattuna lapsenkengissä. Tutkijoiden mukaan siihen on herätty oikeastaan vasta nyt, kun tilanne vaikuttaa heikentyneen entisestään.

Myös Ruotsin syntyvyys teki pohjalukemaennätyksen vuonna 2023, kun maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,45 lasta jokaista synnyttävää kohden.

[...]

Raportin mukaan Pohjoisen alueen väestönkasvu on tällä hetkellä lähes tyystin maahanmuuton varassa. Maahanmuutto ei kuitenkaan yksin ratkaise alhaisen syntyvyyden väestökehitykseen heijastamia monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Jotta yhteiskunta voi ylläpitää esimerkiksi vakaata taloutta, työllisyyttä, aluekehitystä ja hyvinvointipalveluita, tarvitaan myös vastasyntyneitä kansalaisia.

"Ne, jotka muuttavat ovat useammin aikuisia kuin lapsia. Vaikka maahan muuttaisi paljon aikuisia, ongelma lapsien puutteesta usein säilyy", Uggla sanoo.

Helsingin Sanomat 28.6.2024

Nykymuotoinen massamaahanmuutto ei ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia vaan aiheuttaa ja pahentaa niitä. Vertailukohtana tässä vielä Ruotsi, jossa tämän pitäisi olla erityisen selvää. Siksi väestönkasvussa ei ole itseisarvoisena tavoitteena järkeä.



Hesarin näkökulmaa:

Pääkirjoitus: Väestön vähenemiseen kannattaa jo varautua

[...]

Vauraissa maissa hedelmällisyysluku on alittanut uusiutumisrajan 2,1 jo pitkään. Maaliskuussa The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lasku jatkuu, myös köyhissä maissa. Tutkimus ennakoi "laajakantoisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia", kun työikäinen väestö vähenee rikkaissa maissa nopeasti, lapsia syntyy etenkin köyhissä maissa ja ratkaisuksi yhtälöön toivotaan maahanmuuttoa. Ilmastonmuutoksen kaltainen viheliäinen ongelma vaatii päättäjiltä kokonaisvaltaista otetta.

Suomen syntyvyysryhmän ehdotukset kannattaa kuulla, mutta liikaa niiltä ei kannata odottaa. Keinoja kääntää hedelmällisyys nousuun on etsitty eri puolilla maailmaa, yleensä laihoin tuloksin (HS 28.3.).

[...]

Epävarmuuden kokemuksista syntyy helposti itseään ruokkiva kierre. Näkymä vähenevästä väestöstä ruokkii epävarmuutta, eikä epävarmuus kannusta lasten hankkimiseen.

Tilannekuvan osalta Tilastokeskuksen lokakuussa julkaistavaan väestöennusteeseen on ladattu odotuksia, erityisesti tulevan maahanmuuton osalta. Sekin on vain mekanistinen laskelma, mutta puutteistaan huolimatta se voi käynnistää laajemman keskustelun väestöpolitiikasta.

Hallituksen yritys etsiä konkreettisia keinoja syntyvyyteen on hyvästä, mutta uhkana on, että laajempi ote väestönmuutoksiin jää puuttumaan. Laajempaa käsittelyä ei saisi estää ainakaan pelko maahanmuuttoon liittyvistä poliittisista jännitteistä. Sekä yksilöiden että investointeja pitkällä aikavälillä suunnittelevien yritysten epävarmuuden tunne vain kasvaa, jos ote megatrendiin jää hajanaiseksi.

Lapset eivät ole vain talouden välineitä eikä väestönkasvu itsetarkoitus. Väestöyhtälö on kuitenkin aidosti niin epävarma, että katsetta kannattaisi kääntää ilmiön osa-alueittaisesta torjumisesta skenaariotyöhön ja kokonaiskuvaan. Lisäksi on jo pohdittava, miten Suomi sopeutuu väestön todennäköiseen vähenemiseen. Se tarkoittaa vaikeita keskusteluja esimerkiksi hoivan tulevaisuudesta, sosiaaliturvasta ja maahanmuutosta. Ne keskustelut on pakko käydä ajoissa.

Helsingin Sanomat 1.7.2024

Kumpikohan ilmiö ihan oikeasti ruokkii enemmän epävarmuutta ihmisten elämässä, vähenevä kantaväestön syntyvyys vai valtavaa vauhtia kasvava, kantaväestöä syrjäyttävä massamaahanmuutto? Koululuokkien pieneneminen vai niiden kasvattaminen Euroopan ulkopuolisella maahanmuutolla?

Etenkin kun jälkimmäinen on poliittinen valinta.

[Hamsteri]

Mikään hallituksen toimi ei sitä kehitystä pysty muuttamaan koska syy on modernisaatiossa itsessään pitkälti.

Joo, joutuisit vaikeuttamaan aborttia ja poistamaan ehkäisyn. Sen lisäksi pitäisi poistaa naiset työvoimasta ja kouluista. Ei tule tapahtumaan, niin sukupuutto.

[Tavan]

Naisten emansipaation ja seksuaalisen vallankumouksen peruminen on ainoa resepti joka puree.

Siinä täytyisi taustalla olla kansallinen herätys, ja se on Pyhän hengen tuottama ihme. Emme ole sellaista ihmettä ansainneet, vaan kansallisen tuhon. Toki Jumala on armollinen, mutta myös oikeudenmukainen.

[Kallan]

Maahanmuutto ei riitä – tarvitaan vauvoja, sanoo dosentti

Tilastokeskuksen mukaan Suomen syntyvyys laski vuonna 2023 mittaushistorian matalimmalle tasolle. Kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa viime vuonna 1,26 lasta synnyttäjää kohti. Se on vähemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa.

Herää nmieleen sellainen kysymys, että kuinkakohan iso osa noista keskimääräisestä 1,26 lapsesta syntyi kantasuomalaisille?

Tuohon syntyvyyden vähenemiseen näkisin eräänä kasvavana osatekijänä osaltaan syynä näin Pride-tuputuksen loputtua tältä vuodelta LGBT-kulttuurin promoamisen, mikä johtaa sitten osaltaan syntyvyyden laskuun. Päälle toki feminismi uusine ilmastohysteriasekoiluineen, ja soppa on valmis.

Edit: lisätty [/quote]

[Nikolas]

Vaikka evoluutioajattelija tai naturalisti kuinka pitäisi lisääntymättömyyttä epänormaalina, ja voisi listata näkemykselle järkeenkäypiä perusteluja, tuhoaa hänen ajattelutapansa dehumanisoiva vaikutus lisääntymisen henkiset kannattimet.

Tarkoittamatta mitenkään loukata, sanon vaan että jos sinun mielessäsi evoluutioajattelusta seuraa dehumanismi, silloin dehumanismi on sinun päässäsi. Jos et saa ajatusrakennelmissasi hengellistä toimimaan samassa kuvassa evoluution kanssa, se rajoitus on sinulla.

[Nikolas]

Tuohon syntyvyyden vähenemiseen näkisin eräänä kasvavana osatekijänä osaltaan syynä näin Pride-tuputuksen loputtua tältä vuodelta LGBT-kulttuurin promoamisen, mikä johtaa sitten osaltaan syntyvyyden laskuun. Päälle toki feminismi uusine ilmastohysteriasekoiluineen, ja soppa on valmis.

Tämä ei ole täysin arvailujen varassa, sillä Ilta-Sanomat toteutti loppuvuodesta 2018 kyselyn.

Ilta-Sanomat kysyi verkkosivuillaan, mikä on merkittävin yksittäinen syy siihen, ettei lapsia ole hankittu. Kyseiseen kysymykseen vastasi reilut 15 300 ihmistä. Kaikkiaan syntyvyyttä koskevaan nettikyselyyn vastasi noin 30 000 ihmistä. Noin 70 prosenttia vastaajista on naisia, vajaa 30 prosenttia miehiä ja alle prosentti kertoi, että sukupuoli on muu kuin mies tai nainen.

Lähde: https://www.is.fi/perhe/art-2000005907322.html

Menetelmän tieteellisyyttä voidaan arvailla, mutta on tuo silti tyhjää parempi.

Tässä vielä vastausvaihtoehdot omilla kommenteillani höystettyinä:

Osuus		Selitys lapsettomuuteen		Kommentti
21,8 %		En halua lasta ollenkaan		Suomalaisten asenteet ja mielipiteet ovat osittain ulkopuolelta syötettyjä. Iskostaminen eli indoktrinaatio on tehonnut. Lapsettomuus on ekoteko ja sitä rataa. Vastakkaissuuntaisella vaikutuksella, ehkä iskostamisen vastapainoksi reilulla propagandalla voitaisiin saada korjausta.
20,3 %		En halua lasta taloudellisen tilanteen takia		Yleisin syy huonoon henkilökohtaiseen taloudelliseen tilanteeseen lienee työttömyys. Tehokas työttömyysongelman hoito olisi myös väestön uusiutumisen kannalta hyvä asia.
18,9 %		Muu syy, mikä?		Valitettavasti muista syistä ja niihin kohdistuvista ratkaisuista on paha sanoa mitään ellei niitä eritellä.
15,8 %		Minulla ei ole parisuhdetta		Ilmeisesti suosiota saanut Tinder ei auta tässä, joten ehkä tarvittaisiin jotain parempaa. Kyse lienee kuitenkin eräänlaisesta parisuhdemarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta, joka on mahdollista voittaa sopivalla järjestelyllä.
10,5 %		En halua lasta opiskelujen takia		Suomalaiset opiskelevat paljon ja pitkään jotta eivät joutuisi työttömiksi. Tuleva uraputki pyritään valmistelemaan opiskelemalla, jotta töitä riittäisi. Suomalaiset siirtävät lasten tekemistä myöhemmäksi, ja myöhemmin tulee sitten muita ongelmia, jotka estävät tai haittaavat lasten saamista. Lasten tekemiselle on kuitenkin takaraja, joka kilpailee opintojen päättymisen kanssa. Tämä selitys on sidoksissa työttömyysongelmaan.
7,0 %		En halua lasta työuran takia		Opiskelujen jälkeen seuraa työttömyys tai työura, onnekkaammassa tapauksessa tietenkin työura. Mutta työttömyyden ehkäisy jatkuu myös työuran alettua, sillä työpaikoista on pidettävä kiinni, ja toisinaan suomalaiset tekevät valintoja joita katuvat myöhemmin. Jos työuran hoito sulkee pois lasten hankkimisen, se on oma valinta. Mutta mitä elämää se on, jos joutuu tekemään suuria uhrauksia työssä pysymisen hyväksi? Jos asenneilmastoa voisi muokata perhearvojen suuntaan, tässä olisi hyvä syy siihen.
4,4 %		En voi saada lasta biologisista / terveydellisistä syistä		Lääketiede jos mikä saattaa tähän auttaa – ehkä. Joidenkin kohdalla se auttaa.
1,3 %		En halua lasta nykyisessä parisuhteessani		Tämä on sama ongelma kuin parisuhteettomillakin mutta vähän eri asemasta. Sama ratkaisu saattaisi sopia tähänkin. Suomalaiset tarvitsevat sellaisia parisuhteita, missä lasten tekeminen onnistuu ja on mielekästä.

Herää kysymys: Eikö tätä asiaa ole enemmän, tieteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin Suomessa tutkittu?

[Tavan]

^hyvin kiintoisa tilasto, ja hyvä analyysi!

Tuo "muu syy" on jännän suuri osuus, ja erikoinen musta laatikko.

Oli mukava nähdä, että työelämä on verrattain harvan kohdalla niin kiinnostavaa tai korkealle priorisoitua, että se toimisi esteenä lapsille.

[Tavan]

Tarkoittamatta mitenkään loukata, sanon vaan että jos sinun mielessäsi evoluutioajattelusta seuraa dehumanismi, silloin dehumanismi on sinun päässäsi. Jos et saa ajatusrakennelmissasi hengellistä toimimaan samassa kuvassa evoluution kanssa, se rajoitus on sinulla.

Vähemmistössä ovat he, joiden lisääntymishalua naturalistinen maailmankuva ei hetkauta. Enemmistön kohdalla se rajusti näivettää lisääntymishalua ja ylipäätään elämän mielekkyyttä.

Väittäisin että enemmistö on tässä kohtaa ajattelultaan paljon loogisempi kuin vähemmistö.

[Totti]

15,8 % - Minulla ei ole parisuhdetta

Ilmeisesti suosiota saanut Tinder ei auta tässä, joten ehkä tarvittaisiin jotain parempaa. Kyse lienee kuitenkin eräänlaisesta parisuhdemarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta, joka on mahdollista voittaa sopivalla järjestelyllä.

Olen harrastusmielessä selvitellyt erinäisistä tutkimuksista, bloggauksista ja vloggauksista nykyajan parisuhdedynamiikkaa. Niistä selviää että Tinderin kaltaiset treffisovellukset pikemminkin heikentää kun parantaa mahdollisuuksia löytää kumppani. Yhden illan juttuja niistä voi löytää, mutta mitään vakavampaa on lähes turha etsiä näistä lihabasaareista.

Ennen vanhaan tavattiin ihmiset erinäisissä sosiaalisissa tilanteissa, joista saattoi kehittyä romansseja: tanssiaiset, baarit, diskot, juhlat, työpaikat jne. Tällöin kumppaninvalinta ei ollut pelkästään ulkonäkökeskeistä vaan mukaan tuli myös mm. persoonallisuus, joka lähes aina on paljon ratkaisevampi ominaisuus pitkäkestoiselle suhteelle kun ulkonäkö. Asetelma johti siihen että myös vähemmän viehättävät ihmiset saattoivat löytää toisensa kun päästään pitemmän aikaa arvioimaan henkilö kasvotusten.

Tindereissä ulkonäkö pitkälti ratkaise pelin kokonaan. Etenkin naiset hylkäävät välittömästi miehet, jotka eivät täytä heidän preferenssejä ja vain ns. "komeilla" miehillä on käytännössä yhtään mitään mahdollisuutta tulla naisen valitsemaksi jatkoarviota varten.

Käytännössä nämä deittisovellukset johtavat siihen, että naiset valitsevat pois suuren määrän potentiaalisia kumppaneita ja pyrkivät tähtäämään siihen muutamaan prosenttiin miehiä, jotka täyttävät heidän kriteerejä; jos 100 naista kaikki yrittävät saada samat 3-5 miestä, on selvä että suurin osa jää yksin. Myös suurin osa miehistä jää yksin koska naiset eivät kelpuuta heitä.

Kuvio toimii osittain myös toisin päin, mutta miesten ulkonäköpreferensseissä on paljon enemmän joustovaraa eikä naisen tarvitse olla malli saadakseen miesten kiinnostuksen. Toisaalta miehillä tuuppaa olla realistisempi (alhaisempi) käsitys omasta vetovoimastaan, jolloin hyvän näköisiä naisia ei välttämättä edes lähestytä koska ne arvioidaan lähtökohtaisestikin olla mahdoton savuttaa saatikka pitää.

Epäsuhta naisten ja miesten vallinnoilla on suuri. Siinä missä naiset tavoittelevat samaa muutamaa prosenttia miehiä, miehille kelpaa ehkä noin puolet naisista. Tästä syystä naiset saavat paljon enemmän yhteydenottopyyntöjä deittisovelluksissa kun miehet.

Mainittakoon samalla, että deittisovellusten tarkoitus ei ole yhdistää ihmisiä vaan saada käyttäjät roikkumaan niissä mahdollisimman pitkään. Heti kun ihmiset löytävät ihastuksensa he lakkaavat käyttämästä deittisovelluksia ja mainostulot ehtyvät. Tästä syystä niissä fokusoidaan paljon pinnallisiin kriteereihin, jolla luodaan yllä mainittu epäsuhta, missä naiset metsästävät harvoja miehiä ja suurin osa miehistä jäävät ilman yhteydenottoa.

Parisuhdemarkkinat todennäköisesti tervehtyisi huomattavasti jos porukka siirtyisi hakemaan kumppania sosiaalisiin tilanteisiin sen sijaan että laiskasti selaillaan kasvoja deittisovelluksissa. Ts. tanssilavat ja diskot takaisin.

[Hamsteri]

Ts. tanssilavat ja diskot takaisin.

Noikin on/oli todellisuudessa persiistä 90%:lle miehistä plus rahaa menee. Ainakin omalla otannalla porukka onnistui pariintua kaverikollektiivi/koulu/työ/harrastepohjalta. Voi tietysti olla, että elin jossain kuplassa.

[-PPT-]

Katolisissa maissahan taasen kirkko o kuihtunut kovaa vauhtia. Euroopan alimmat syntyvyysluvut ovat Espanjassa, Italiassa ja Puolassa. Kaikki nimellisesti katolisia maita ja katolisuudessahan ehkäisy ja abortti ovat kiellettyjä. Moisesta ei vaan enää piitata.

[Konttausta]

Pelkkä haluttomuuskin on evoluution kannalta epänormaali henkinen tila. Siihenkin täytyy löytyä syitä.

Evoluutiohan toimii vain vaistojen kautta, kuten vähemmän älykkäillä eläimillä, mutta ihminen puolestaan voi päätellä tietoisena evoluutiosta että ainoa mikä siinä on jotenkin merkittävää, on se että kunhan vain itsellä menee hyvin ja selviytyy mahdollisimman pitkälle.

Tällöin lapset voidaan nähdä, jos ei uhkana, niin ainakin mahdollisena haittana omalle pärjäämiselle esimerkiksi taloudellisesti.

Uskoisin että tämä koskee myös niitä uskovaisia jotka katsovat evoluution luomistyöksi, ja sehän sitten tarjoaa näppärän syyn jättää lisääntymättä, kun kerran sekin vaihtoehtoinen portti on jätetty niin selkeästi auki yläkerran puolelta.




Edit: lisättäköön että poikkeus lienee ne ihmiset jotka uskovat elämänsä/sielunsa/jne jatkuvan heidän edelleen jatkamissaan geeneissä jollain merkittävällä tavalla, mutta he taitavat olla pienessä vähemmistössä.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Koulun loppu 5.8.2024  (maksumuuri)

Ikäluokkien pienenemisestä ja sitä seuraavasta maaseudun koulujen lakkauttamisesta kertova Helsingin Sanomien artikkeli lyö ällikällä. Siinä nimittäin ei esitetä patenttiratkaisuksi maahanmuuton kasvattamista kuten yleensä vaan päinvastoin kyseenalaistetaan usein toistettu ajatus.

Vuodesta 2010 lähtien ikäluokka toisensa jälkeen on ollut edellistä pienempi. Vain kahden koronavuoden aikana syntyvien määrä jostain syystä hetkeksi virkistyi. Sen jälkeen ikäluokkien kutistuminen on jatkunut.

Se tarkoittaa, että vuonna 2030 peruskoulua käy noin 470000 lasta (luokat 1.–9. yhteensä). Se on noin 80000 lasta vähemmän kuin päättyneenä lukuvuonna.

Tämä tiedetään, koska kaikki nuo lapset ovat jo syntyneet. Syntyneiden lisäksi mukaan on laskettu arvio tulevasta maahanmuutosta.

Muutos on valtava: vuonna 2030 peruskouluun jää saapumatta 3200–4000 koululuokallista lapsia. Asian voi laskea myös näin: 80000 lasta täyttää lähes 300 keskimääräisen kokoista koulua. Tai tässä tapauksessa: jättää täyttämättä.

Mitä Suomen kouluille tapahtuu, kun kouluikäisten lasten määrä vähenee näin rajusti?

Peruskoulut ovat vähentyneet Suomessa 86 koulun vuosivauhtia. Yli 30 vuodessa peruskouluista on hävinnyt lähes 60 prosenttia.

Vuonna 1990 Suomessa oli lähes 4900 peruskoulua, viime vuonna niitä oli 2014.

Koululaiset eivät kuitenkaan ole vähentyneet samassa suhteessa kuin koulut. Vuonna 1990 peruskoululaisia oli 591000, kun heitä viime vuonna oli edelleen 552000.

Tähän asti koulujen lakkauttaminen on johtunut etenkin muuttoliikkeestä. Ihmiset muuttavat maalta kaupunkeihin ja kaupungeista vielä suurempiin kaupunkeihin.

Suomen peruskouluista jo 23 prosenttia sijaitsee Uudellamaalla. Vuonna 2000 Uudenmaan osuus maan kouluista oli 16 prosenttia.

Pienten koulujen lakkauttaminen alkoi jo 1960-luvulla. Sen jälkeen kouluja on suljettu valtavasti.

Jopa 1900-luvun alkuvuosina kouluja oli enemmän kuin nyt. Tuolloin Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa eikä täällä ollut oppi­velvollisuutta ja lapsista kävi koulua alle puolet. Suomen väkiluku oli alle kolme miljoonaa.

Kaikesta tästä huolimatta kouluja ei ole suljettu tarpeeksi. Ennakointi­asiantuntija, Opetus­hallituksen opetusneuvos Kari Nyyssölä pitää selvänä, että kouluverkko harvenee jatkossa entisestään.

Muuttoliike jatkuu edelleen. Samaan aikaan kouluikäisten lasten ikäluokat alkavat pienentyä toden teolla. Muutosta ajavat tietenkin myös kuntatalouden ongelmat.

Koulut ovat nyt kuntien taloudenpidon ytimessä, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtynyt hyvinvointi­alueiden järjestettäväksi. Päivähoito ja koulut vievät nyt noin puolet kunnan budjetista.

Välijärven mielestä on ongelmallista, ettei Suomessa ole käyty laajaa yhteis­kunnallista keskustelua siitä, mitä kouluverkolle tapahtuu, kun ikäluokat pienenevät.

Asiasta kyllä riidellään paikkakunta ja koulu kerrallaan silloin, kun lakkautusuhka julkistetaan ja alueen vanhemmat aktivoituvat.

Adressien ja mielenilmausten jälkeen kukin kunta tekee omat päätöksensä sen mukaan, mihin rahat riittävät ja kunta­poliitikkojen kantti venyy. Mutta kun kyse on hyvinvointi­valtion perustuksista, ehkä asiasta pitäisi käydä perusteellisempi keskustelu.

Pääkaupunki­seudulle ei ole luvassa samanlaista perus­koululaisten katoa kuin muualla maahan. Se johtuu kolmesta syystä.

Ensinnäkin syntyvyys on paremmalla tolalla kuin muualla Suomessa. Toiseksi pääkaupunkiin ja sen naapurikuntiin muuttaa ihmisiä muualta Suomesta. Kolmas syy on maahanmuutto ulkomailta.

Maahanmuutto vaikuttaa myös kahteen muuhun kasvutekijään. Iso osa muualta Suomesta muuttavista on alunperin tullut Suomeen maahanmuuttajina. He vain vaihtavat kotikuntaa uudessa maassaan. Pääkaupunki­seudun vieraskieliset myös synnyttävät tulevia koululaisia.

Vuonna 2030 Suomen kouluissa on lähes 20000 vieraskielistä oppilasta enemmän kuin nyt.

Kun samalla kotimaisia kieliä puhuvien määrä hupenee, vieraskielisten osuus nousee 16 prosenttiin. Nyt noin joka kymmenes koululainen on vieraskielinen.

Niin, maahanmuutto. Siitä on toivottu pelastajaa sekä työvoimapulaan että valtiontalouden kestävyys­vajeeseen. Voisiko se olla myös kylä- ja lähikoulujen pelastaja?

Tuskinpa. 16 prosentin osuus vieraskielisiä on vain keskiarvo.

Vieraskielisten lasten määrä kasvaa siellä, missä vieraskielisiä asuu jo nyt. Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa, Lahdessa. Siellä missä koulumatkat ovat valmiiksi lyhyitä. Monissa maaseudun kouluissa ei ole ensimmäistäkään vieraskielistä.

Maaseudun kouluja ei auta myöskään suora maahanmuutto.
Suomi on viime aikoina saanut ulkomailta muuttovoittoa 15000–58000 ihmistä vuodessa. Muuttajista suurin osa on 20–45-vuotiaita.

Toki Suomeen muuttaa myös lapsia. Mutta määrät ovat pienempiä. Viime vuosina maahanmuutto on lisännyt alle 15-vuotiaiden määrä 3000–6000 lapsella vuosittain.

Viime vuonna maahanmuuttajia tuli ennätyksellisen paljon, ja alle 15-vuotiaitakin tuli Suomeen 12000 lisää.

Määrä kuulostaa isolta, mutta yhtä ikäluokkaa kohden lisäystä on laskennallisesti vain runsaat 800 lasta. Tilastot kertovat, että vauvojen määrää ennätysmuutto lisäsi koko maassa alle 500:lla ja seitsemän­vuotiaita yli 900:lla.

Melkein jokainen Suomen kunta saa maahanmuuttajia. Myös pienet kunnat syrjäseuduilla. Mutta jossakin vaiheessa maahanmuuttajat päättävät taas muuttaa. Silloin valinta on usein pääkaupunkiseutu tai Turku tai Tampere.

Siksi maahanmuutto ei pelasta Muuruveden, Miehikkälän tai Luhangan kaltaisten paikkojen kouluja.