Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[petebe]

Shugrin äiti Sacdiyo Mohamed, 41, on hieman huolissaan Triplasta.
– Tähän viereen tulee iso ja vilkas keskusta. Itä-Pasilassa liikkuu sen jälkeen muitakin kuin tuttuja kasvoja, sanoo äiti, joka on katsellut elämänsä aikana kahdeksan oman lapsensa perään.

Mitä tämä kertookaan tilanteesta Pasilassa ja tiettyjen ryhmien maahanmuutosta ja lisääntymisestä...

[simplex]

Evoluutio­psykologi Markus J. Rantala: Vauva­kadon olennainen syy on unohtunut – "Naiset ovat muuttuneet miehekkäämmiksi

Tämä on mahdollisesti yksi taustalla vaikuttava tekijä.

Itseäni kuitenkin ihmetyttää tässä kokonaisuudessa syntyvyyden laskun nopeus. Jos katsoo tilastokeskuksen syntyvyystilastoja , niin tämän hetkinen jyrkkä lasku näyttäisi alkaneen jostain vuoden 2012 paikkeilta. Vuodesta 2012 eteenpäin syntyneiden määrät vuoteen 2018 ovat seuraavat: 59 493, 58 134, 57 232, 55 472, 52 814, 50 321, 47 577.

Tuntuisi, että naiset eivät ole noin kuudessa vuodessa muuttuneet merkittävästi paljon miehekkäämmiksi. Ja tuskin kansan lihavuuskaan (joka artikkelissa mainittiin) on näin radikaalein seurauksin muuttunut kuuden vuoden aikana. Tai oikeastaan moni muukaan asia. Ei välttämättä edes se ilmapiiri ja/tai kulttuuri, josta itse mainitsin aiemmin. Mitkä tekijät siis ovat sellaiset, että ne sopivat tähän aikatauluun?

Tyypillisesti taloudelliset tekijät ovat sellaiset, jotka voivat muuttua varsin nopeasti ja vaikuttavat mahdollisesti vähän viiveellä. Jos ihan puhtaasti aikataulullisesti yrittää etsiä korrelaatiota, niin voiko esimerkiksi syntyvyyden nopea lasku olla missä määrin seurausta viime vuosikymmenen lopun finanssikriisistä? Jos tarkastellaan esimerkiksi nuorten ja nuorten aikuisten työllisyysastetta tästä työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta , niin nuorten aikuisten työllisyys aste on muuttunut vuodesta 2008 vuoteen 2015 seuraavasti (luvut arvioitu silmämääräisesti sivulta 6 kuviosta 1):

• Miehet, ikäryhmä 20-25: 63% --> 51 %
• Miehet, ikäryhmä 25-29: 84% --> 77%
• Naiset, ikäryhmä 20-25: 62% --> 59 %
• Naiset, ikäryhmä 25-25: 74% --> 67 %

Erityisesti nuorten miesten kohdalla työllisyysaste romahti 2008 jälkeen, minkä jälkeen se ei ole korjaantunut ennalleen vaan jopa jatkanut laskuaan. Rajuin pudotus työllisyysasteessa on nimenomaisesti 20-24 vuotiaiden miesten kohdalla ja aiemmin viittaamastani kuviosta nähdään, että tuo pudotus realisoitui melkein täysimääräisenä heti vuonna 2009. Tämän jälkeen tilanne näytti hetkeksi hieman paranevan, minkä jälkeen lasku kuitenkin jatkui. Vuoden 2009 työssä käyvät nuoret, 20-25 -vuotiaat miehet olisivat luultavasti olleet tulossa isiksi keskimäärin joidenkin vuosien kuluessa tilanteen niin salliessa. Tämän nuorten miesten ikäryhmän osalta työllisyysaste romahti siis noin 20% verran vuosina 2008-2015 siten, että romahdus painottui jakson alkupäähän. Vastaavasti syntyvyys on romahtanut muutaman vuoden viiveellä, vuosina 2012-2018, yli 20%. Sattumaako?

Vaikka tässäkin ketjussa on sanottu, että työttömyys tai pienet tulot eivät ole este lasten hankkimiselle, mutta kyllä ne voivat jonkinmoinen este kuitenkin olla. Työtön nuori mies ei välttämättä ole se houkuttelevin kumppaniehdokas perheen perustamista ajatellen. Jos tuon kaltainen parisuhde jää muodostumatta, niin jäävät ne lapsetkin hankkimatta. Ja vaikka parisuhde olisikin, niin kyllä työttömyys itsessään saattaa luoda sen kaltaista turvattomuutta, että lapsia ei halua juuri sillä hetkellä hankkia. Eli lapsihaaveita saatetaan lykätä paremman huomisen toivossa.

[tyhmyri]

^Erittäin hyvä huomio. Olen samaa mieltä.

Itse pitäisin todellisena syynä epäonnistunutta politiikkaa. Suomalainen perhepolitiikkahan on ollut jo vuosikymmeniä täysin ala-arvoista. Lasten saamisesta on rangaistu. Lasten hankkimista ei suinkaan ole tuettu vaikka jotkut kokkareet muuta väittävät. Homojen etujen ajaminen on monelle tärkeämpää kuin suomalaisten lapsiperheiden etujen ajaminen.

Mitä enemmän ajetaan helppoa irtisanomista, pätkätyösuhteita, alustataloutta, joustavuutta, lainakattoja, vuokra-asumista, nollatuntisopimuksia ja muuta kokoomuksen mielestä "joustavaa suomalaista yhteiskuntaa", niin sitä epävarmempaa on nimenomaan lisääntymisikäisten suomalaisten elämä. Toisaalta sama epävarmuus ei koske sosiaaliturvan varassa eläviä mamuja koska he saavat ilman ponnistelua täyden palvelun. Edes suomen kieltä ei tarvitse opiskella kun tulkki tulee kotiin ja täyttää puolesta sen Kela Gold -hakemuksen.

Muistan itse aikoinaan kun opiskelujen jälkeen odotimme jomman kumman saavan sen "pysyvän" työpaikan ennen lasten hankkimista. Onneksi vaimoni sai sen ensiksi. Mutta kyllä se taloudellinen luottamus tulevaan on aina ollut oleellisessa roolissa.

[Nikolas]

Suurtyöttömyys ja talouden näkymien epävarmuus haittaavat suomalaisten suvunjatkamista. Kyse on vain järkevästä varovaisuudesta, eikä siinä periaatteessa ole mitään pahaa.

Suomalaisen työn kansainvälinen kilpailukyky pitäisi saada ylös ja sitä kautta maahan täystyöllisyys. Ei ole helppoa, mutta siitä vaan, saa suorittaa. Toteutuksesta kaikki puolueet ainakin puhuvat myönteiseen sävyyn. Myös tämä tuorein hallitus on juhlapuheissaan sitoutunut työllisyyden parantamiseen. Mutta niin kauan kuin Suomessa pidetään leveää verokiilaa (joka tarkoittaa tuloveroja ja tuloverojen luonteisia työnantajamaksuja yhdessä), suomalaisen työn kilpailukyky pysyy huonona.

Tarpeellinen uudistus olisi verokiilan kaventaminen, mieluiten tietysti nollaan. Vastineeksi täytyisi varmaankin keventää julkista taloutta ja lisäksi kasvattaa muuta verotusta. Kulutusverojen huomattava kasvattaminen olisikin mahdollista, ellei olisi Euroopan unionin sisämarkkinoita, jotka olemassaolollaan tekevät kulutusverojen korostamisesta käytännössä erittäin vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta. Tällaisella sisämarkkina-alueella jonkin jäsenmaan kulutusverojen korottaminen erityisen suuriksi tarkoittaisi kotimaisen vähittäiskaupan kuolemaa, kun kaikki pyrkisivät mahdollisuuksien mukaan tilaamaan tarvitsemansa hyödykkeet muista sisämarkkina-alueen jäsenmaista. Sisämarkkinoiden ulkopuolella tuollainen säätö olisi suhteellisen helppo toteuttaa, toki vain riittävän poliittisen tahdon myötävaikutuksella.

On siis kaksi tarpeellista mutta poliittisesti raskasta vaihetta tehtäviksi:

• Ulos sisämarkkina-alueesta.
  
  
• Suuri veropoliittinen uudistus.[/size]

Kun nämä uudistukset saadaan kuntoon, nousevat kilpailukyky, työllisyys ja syntyvyys, ja nimenomaan tässä järjestyksessä.

[Nikolas]

Tarpeellinen uudistus olisi verokiilan kaventaminen, mieluiten tietysti nollaan.

Ei ole minun keksintöäni. Tästä ovat monet muutkin puhuneet. Tässä näytiksi yksi esimerkki:

Aina neutraalisuutta ei tarvitsekaan tavoitella, sillä vielä vähemmän huonoja voivat olla verot, joiden avulla pystytään huomiomaan ulkoisvaikutuksia. Tällaisia veroja ovat lähinnä kulutukseen liittyvät haittaverot, joilla peritään maksua vaikkapa saastuttamisesta. Niiden tarkoituksena on muuttaa ihmisten käyttäytymistä parempaan suuntaan, tuomalla hintaan haitan tuottamia kustannuksia.

Toisessa päässä kansantalouden kannalta haitallisimpia veroja ovat tuloverot. Tuloverojen kevennyksillä saataisiin eniten positiivisia vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen. Koska yksittäisillä veroilla on aina haittapuolia, järkevää veropolitiikkaa voidaankin tehdä vain vertailemalla eri veroja ja tarkastelemalla verotusta kokonaisuutena.

• Kirkko-Jaakkola, Mikael: Hyvä paha vero. Taloustaito, 13.08.2014.

[Nikolas]

Tämän seurauksena edelleen kiihtyvät vaatimukset tuoda Eurooppaan lisää väkeä muualta. Varsinainen spiraali.

Tiedän vain yhden keinon spiraalista poistumiseksi. Kansan täytyy havahtua hereille ymmärtämään tämä tilanne, minkä jälkeen kansa voi vaihtaa eduskunnan ennen kuin käy toisinpäin. Havahtuminen on se kriittinen tekijä, joka jotenkin täytyy saada aikaiseksi.

[duc]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/309a0c57-d03a-43a6-b52a-34870d497053

Huomenna on isäinpäivä. Miehiltä kysyttiin isyydestä. Naisprofessori analysoi vastauksia. Kun raha, aika, kumppani ja uskallus puuttuvat, mitä tehdä? Velipoika sai toisen pojan tänä vuonna. Toisella veljellä on poika ja tyttö, kuten siskollakin. Hyvin ovat lisääntyneet. Minä olen perheeni ainoa lapseton ja sellaiseksi jäänen, ellei joku ihme tapahdu.

Yhä harvempi suomalaismies tulee isäksi – nyt he kertovat, mistä se johtuu: "Elämä meni jo, lapsia ei voinut tehdä kaksioon"

- -

Suomen syntyvyys syöksyy, sen on jokainen nähnyt uutisotsikoista jo moneen kertaan. Syntyvyyskeskustelu henkilöityy helposti naisiin, vaikka kysymys koskettaa yhtä lailla myös miehiä: osa miehistä ei halua lapsia, osa haluaa ja osa pyörii siinä kuuluisassa epävarmuudessa.

Iltalehti kysyi syyskuun lopussa lukijoiltaan haluaisivatko he hankkia lapsia mutta eivät uskalla ja huolestuttaako perheen perustaminen jostain syystä. Vastauksia tuli satoja. Asiasta epävarmojen miesten vastauksissa näytti toistuvan yksi pohdinta: olisiko minusta hyväksi isäksi?

Väestöliiton tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch kävi Iltalehteen tulleita vastauksia läpi. Miesten vastauksista tuli esiin kaksi huolta: pula ajasta ja pula rahasta.

- -

Taloudellinen epävarmuus ja työelämän paineet ovat asioita, joihin yhteiskunta pystyisi ainakin osittain vastaamaan. Moni nuori ei esimerkiksi tiedä, että jokaisella pienen lapsen vanhemmalla on oikeus tehdä lyhennettyä työaikaa, eikä sitä voi työnantaja kieltää kuin hyvin painavista syistä.

On kuitenkin yksi asia, jonka ratkaiseminen on vaikeaa: lapsia haluavat miehet ja lapsia haluavat naiset eivät kohtaa.

Esimerkiksi Helsingissä korkeakoulutettujen miesten lapsilukutoive on Väestöliiton perhebarometrikyselyn mukaan selvästi alhaisempi kuin korkeakoulutettujen naisten. Tästä syntyy ongelma, sillä kumppania haetaan usein niin sanotusti samoista piireistä.

Korkeakoulutetut miehet perustelevat matalaa lapsitoivetta usein sillä, että on kaikenlaista muuta mielenkiintoisempaa tekemistä. Tämä tuli Iltalehdenkin vastauksissa esiin.

Maakunnista taas löytyy paikkoja, joissa miehiä on selvästi enemmän kuin naisia. Tällaisissa kunnissa asuu valtava määrä miehiä, jotka haluaisivat lapsia, mutta heillä ei ole kumppania, jonka kanssa asiaa voisi edes harkita.

- -

Koska syntyvyys laskee radikaalisti, on Suomessa paljon kolmekymppisten kaveriporukoita, joissa ei ole lapsia lainkaan. Tutkijoiden mukaan Suomessa on lukuisia 30-vuotiaita, jotka eivät koskaan ole pitäneet sylissään vauvaa.

Monen kosketus lapsiperhe-elämään voi olla ainoastaan internet, jossa tunnetusti lapsiperhetarinat eivät ole sieltä houkuttelevimmasta päästä: Prismaperhe-elämän vältteleminen on jo käsite.

Jos lapsia ei kerta kaikkiaan halua, se on täysin ok. Se on myös tavoite, jonka saavuttamisessa todennäköisesti onnistuu.

Mutta miten ne naiset ja miehet, jotka saattaisivat haluta lapsia, mutta eivät uskalla?

– Se on kyllä todella surullista ja traagistakin, jos joku lasta haluava ei lasta uskalla hankkia esimerkiksi taloudellisen tilanteen takia, Rotkirch sanoo.

Rotkirch toivoo, että Suomen lapsikeskustelu muuttuisi: että puhuttaisiin enemmän siitä, mitä kaikkea lapsi antaa ja kuinka jokainen voi elää perhe-elämää omalla tavallaan. Positiiviset esimerkit voisivat kannustaa. Osa Iltalehden kyselyyn vastanneista kertoi uskaltautuneensa lapsentekoon vasta sitten, kun olivat kuulleet vauvauutisia lähipiiristä.

- -

[-PPT-]

Taloudellista epävarmuutta pidetään suurena syynä alhaiseen syntyvyyteen. Ei ole oikein uskottavaa sillä taloudellista epävarmuutta on ollut aina. Kyllä kyse on syvemmästä kulttuurin murroksesta. Se on huomattavasti vaikeampi este kuin taloudellinen tilanne josta selviää heittämällä rahaa sitä tarvitseville.

[kriittinen_ajattelija]

Taloudellista epävarmuutta pidetään suurena syynä alhaiseen syntyvyyteen. Ei ole oikein uskottavaa sillä taloudellista epävarmuutta on ollut aina. Kyllä kyse on syvemmästä kulttuurin murroksesta. Se on huomattavasti vaikeampi este kuin taloudellinen tilanne josta selviää heittämällä rahaa sitä tarvitseville.

Itse estäisin sinkkuelämisloisimista suosivien yksiöiden rakentamisen kokonaan ja suosisin muutenkin omakotitaloja tai isohkoja rivitaloja missä on tilaa isoille perheille. Ikäänkuin Suomessa ei tilaa olisi. Miksi kukaan muut kun mamut tekisi suuren määrän lapsia johonkin pieneen kerrostalokämppään ja muuhun ei ole varaa.
Toisekseen yliopistoja pitäisi hajaannuttaa enemmän maakuntiin isoista kaupungeista, ettei kaikki naiset valu top 3 isoimpaan kaupunkiin jättäen paikalliset miehet nuolemaan näppejään.
Kolmanneksi pakolaisten otossa voitaisiin suosia nuorehkoja lapsettomia sinkkunaisia.

[Tavan]

Euroopalla oli tästä kehityksestä varoittava esimerkki jo 1800-luvulla. Ranskan vallankumous tarjosi esimakua siitä, mihin vasemmistolainen eetos ja uskonnollisten rakenteiden ja pidäkkeiden lanaaminen/heikentäminen johtaa.

Ranskan syntyvyys romahti (Ranska oli mm. ehkäisyn edelläkävijä), ja Euroopan kautta aikojen väkirikkain maa jäi 1800-luvun aikana Englannin ja Saksan jalkoihin. 1900-luvun alussa Ranskan väestöpohja oli vanhaa ja raihnaista verrattuna viriileihin naapureihinsa.

Mikä päti mahtimaahan Euroopan sisällä, pätee mahtimaanosaan tällä planeetalla.

[Mangustin]

Nuo laskelmat ei kata alkuunkaan sitä olellisinta kustannusta. Kahden lapsen perhe ei takuuvarmasti elä samassa asunnossa kuin lapseton perhe. Pelkästään yksi huone lisää tarkoittaisi vähintään 50 000 euron lisäkustannusta pääkaupunkiseudulla. Jos nyt oletetaan kohtuullisen vaatimattomasti että yksi huone lisää kahdelle lapselle ja sekin ainoastaan kymmeneksi viimeiseksi vuodeksi kun asuvat kotona niin kustannus olisi 5 000 euroa / vuosi. Jos oikein pihistelee niin pääsee ehkä 4.000 euroon / vuosi. Mutta vaikka tekisi mitä niin jo suuruusluokkakin on ihan jotain muuta kuin nuo laskelmat.

Asia on noin mutta toisaalta sen asunnon voi aina myydä ja saada voittoakin. Sen sijaan käytettyjä kakkavaippoja ei voi myydä.

Kestovaippoja voi myydä käytettynä, ja tarjoukset kasvaa helposti yli hankintahinnan jos on myynnistä poistuneita erikoisprinttejä. Kestovaipotuksella tuosta vauva-taapero -iän kustannuksesta lähtee tonni, eikä tarvitse olla viherfundamentalisti: Yövaipaksi ja satunnaisiin reissuihin ostettavat kertsit kustantaa n. 100e vuodessa: ~15e vaippapaketti ostetaan parin kuukauden välein, aluksi useammin, myöhemmin harvemmin.

Pikkulapsen tarvikekustannus on siis Einon 3000-1000=2000 e. Asumiskustannus olkoon 4000. Lapsukainen maksaa siis vuodessa 6000 euroa, kahdelle vanhemmalle jaettuna 3000, kuukausikustannus/vanhempi on siis 250. Lapsilisän jälkeen maksettavaa jää 150 euroa/kk. Eipä ollut mitenkään järkyttävän kallista.

Rotkirch toivoo, että Suomen lapsikeskustelu muuttuisi: että puhuttaisiin enemmän siitä, mitä kaikkea lapsi antaa ja kuinka jokainen voi elää perhe-elämää omalla tavallaan. Positiiviset esimerkit voisivat kannustaa. Osa Iltalehden kyselyyn vastanneista kertoi uskaltautuneensa lapsentekoon vasta sitten, kun olivat kuulleet vauvauutisia lähipiiristä.

Tää niin muumisti.

Ilmastoahdistunutta tai oman elämän menettämistä pelkäävää ei saa muuttamaan mieltään lapsiasioissa sanomalla mitä pitäisi tehdä, vaan näyttämällä käytännössä että lapsiarkea voi elää ympäristöystävällisesti eikä lasten saaminen merkitse muun elämän loppumista.

Kotia ei tarvitse vaihtaa omakotitaloon eikä sitä tarvitse täyttää lastentarvikkeilla - minimalistinen neliö- ja tavaramäärä helpottaa arkea.
Lasten kanssa voi harrastaa ja matkustaa.
Ei ole pakko hankkia perhevolvoa, lapset tykkää fillarikärrystä paljon enemmän.
Suomalainen lapsi on ympäristöteko: Kuka muu muka kehittäisi greentechiä?
Lapset on mukavia pieniä ihmisiä.

Lasten myötä kummankaan ei tarvitse turvota valaaksi. Lapset on syy huolehtia itsestä ja pysyä terveenä, ei tekosyy veltostumiselle.

[Kova luu]

Onko Suomen talous yksi iso pyramidihuijaus, jos talouskasvu on väestönlisäyksen varassa? Islannissa on vähän yli 300 000 asukasta, silti sen bruttokansantuote per asukas on hiukan Suomea isompi, joten mihin sitä jatkuvaa väestönkasvua tarvitaan? En usko että ekonomistien ja poliitikoiden panikoinnilla laskevan syntyvyyden takia olisi mitään asiallista perustetta. Toki väliaikaisia ongelmia voi olla, mutta kyllä me ja kansantalous sopeutuu pienempään väestömäärään.

[Histon]

Edit. Vituilleen menneet laskelmat poistettu

https://yle.fi/uutiset/3-11102102

Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä laskee edelleen

Yhteensä syntyvyys on laskenut vuoden 2010 jälkeen neljänneksen.
[...]
Suomalaistaustaisen osuuden pienennyttyä on ulkomaalaistaustaisten osuus samaa tahtia noussut. Nyt se on 14 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten 15–49-vuotiaiden naisten osuus koko tuosta väestönosasta oli viime vuoden lopussa vain kymmenen prosenttia.
[...]

[Luka Mokonesi]

HS samasta aiheesta tänään:

Suomen vauvakadolle löytyi selitys: Suomalais­taustaiset naiset synnyttävät aiempaa vähemmän lapsia

Suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut todella matalalle. Ilman ulkomaalaistaustaisia naisia Suomen vauvakato olisi entistäkin jyrkempi.

Suomen vauvakato olisi vieläkin jyrkempi ilman ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on nimittäin suurentunut tasaisesti 1990-luvulta saakka. Nykyisin ulkomaalaistaustaisten naisten osuus Suomen syntyvyydestä on 14 prosenttia. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 osuus oli 8 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät myös tietyllä tavalla osuuttaan enemmän lapsia. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus oli viime vuoden lopussa kymmenen prosenttia kaikista Suomen 15–49-vuotiaista naisista. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus on kasvanut hitaammin kuin heidän synnyttämiensä lasten osuus.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006330829.html

[Euro 2019 Matti Viren]

Lehden otsikko sinällään aika koominen. Sama kuin sanoisi, että paleleminen johtuu kylmästä ilmasta.

[Charlie]

Ulkomaalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on siis yhdessä vuodessa kasvanut 10 prosentista 14 prosentiin. Puheet väestönvaihdosta eivät ole liioiteltuja.

https://yle.fi/uutiset/3-11102102

Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä laskee edelleen

Yhteensä syntyvyys on laskenut vuoden 2010 jälkeen neljänneksen.
[...]
Suomalaistaustaisen osuuden pienennyttyä on ulkomaalaistaustaisten osuus samaa tahtia noussut. Nyt se on 14 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten 15–49-vuotiaiden naisten osuus koko tuosta väestönosasta oli viime vuoden lopussa vain kymmenen prosenttia.
[...]

Tuossa taidetaan kyllä pikemminkin sanoa, että 10 prosenttia synnytysikäisistä naisista synnyttää 14 prosenttia lapsista.

Mutta silti, mamulasten osuus on noussut kahdeksasta prosentista 14 prosenttiin vajaassa vuosikymmenessä. Sama on kehitys meillä kuin muuallakin, olemme vain jälkijunassa.

[Roope]

HS samasta aiheesta tänään:

Suomen vauvakadolle löytyi selitys: Suomalais­taustaiset naiset synnyttävät aiempaa vähemmän lapsia

Otsikkoa muutettu: Ilman ulkomaalais­taustaisia naisia Suomen vauvakato olisi tuntuvasti nykyistä jyrkempi

SUOMI muuttuu vauhdilla aiempaa monikulttuurisemmaksi. Jos syntyvyyden kehitys jatkuisi 2010-luvun kaltaisena, ulkomaalaistaustaisia lapsia syntyisi jo 2050-luvun alussa kantasuomalaisia lapsia enemmän.

Tähän päälle kantaväestön maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto, niin enemmistö vaihtuu nuoremmissa ikäluokissa hyvinkin nopeasti ei-suomalaiseksi. Mutta sehän ei ole väestönvaihtoa vaan luonnollista ja väistämätöntä kehitystä.

[akez]

SUOMI muuttuu vauhdilla aiempaa monikulttuurisemmaksi. Jos syntyvyyden kehitys jatkuisi 2010-luvun kaltaisena, ulkomaalaistaustaisia lapsia syntyisi jo 2050-luvun alussa kantasuomalaisia lapsia enemmän.

Tähän päälle kantaväestön maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto, niin enemmistö vaihtuu nuoremmissa ikäluokissa hyvinkin nopeasti ei-suomalaiseksi. Mutta sehän ei ole väestönvaihtoa vaan luonnollista ja väistämätöntä kehitystä.

... ja kun maassa oleskelevista ulkomaalaistaustaisista voi arvioida noin puolen olevan asyylitapauksia plus näihin liittyvillä perheenyhdistämisillä tulleita, ja kun nämä lisääntyvät kaikkein nopeimmin (koska lapsitehtailulla saa keskituloista suomalaista työssäkäyvää paremmat tulot ja ilmaisen asunnon ohi jonon) ja kun nämä eivät lähde koskaan mihinkään, vaikka muut ulkomaalaistaustaiset saattavat muuttaa joskus maasta pois, niin silloin suomalaisväestö alkaa 2050-luvusta lähtien korvautua täysimääräisesti asyylihumpuukilla kehitysmaista tulleilla.

Tässä yhteydessä on hyvä nostaa esiin Ulkomaalaislain 107 pykälä, jossa sanotaan seuraavasti:

"Henkilön pakolaisasema lakkautetaan, jos hän

1) vapaaehtoisesti uudelleen turvautuu kansalaisuusvaltionsa suojeluun;
2) menetettyään kansalaisuutensa saa sen takaisin omasta vapaasta tahdostaan;
3) saa toisen valtion kansalaisuuden ja voi turvautua uuden kansalaisuusvaltionsa suojeluun;
4) vapaaehtoisesti asettuu asumaan maahan, josta pakeni ja jonka ulkopuolelle jäi vainon pelosta; taikka
5) ei ilmeisesti enää ole suojelun tarpeessa, koska olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta."

Tätä lakipykälää rikotaan täällä järjestelmällisesti, sillä en ole koskaan kuullut, että kenenkään pakolaisasemaa olisi koskaan lakkautettu, edes räikeimmissä kotimaalomailutapauksissa. Jos tuota lakia noudatettaisiin, niin se voisi olla yksi osatekijä, jolla edessä oleva dystooppinen kehityskulku on vielä käännettävissä. Tosin tämä toimi pelkästään ei vielä riitä saamaan muutosta aikaan.

[Kapseli]

Tuo viides kohta on ehkä se merkittävin, mutta eipä ole uutisoitu, että jossain perähikiällä olisi tilanne rauhoittunut ja pakolaiset alkaisi valumaan kotiin.

Parin vuoden Suomessa loikoilu on jo perusteena jäädä lopullisesti Suomeen siteiden katkettua.

[akez]

Tuo viides kohta on ehkä se merkittävin, mutta eipä ole uutisoitu, että jossain perähikiällä olisi tilanne rauhoittunut ja pakolaiset alkaisi valumaan kotiin.

Kosovon albaaneille kuulemma rakentelivat omakotitaloja, jotta nämä palaisivat takaisin, mutta mitä vielä. Nämä ottivat tyytyväisinä saamansa "kesämökit" vastaan ja jäivät notkumaan tänne.

[no future]

ja kun maassa oleskelevista ulkomaalaistaustaisista voi arvioida noin puolen olevan asyylitapauksia plus näihin liittyvillä perheenyhdistämisillä tulleita

Puolet kaikista on eurooppalaistaustaisia, ja kolmannes kaikista venäjä/neuvostoliitto/viro-lähtöisiä.

[Outo olio]

HS samasta aiheesta tänään:

Suomen vauvakadolle löytyi selitys: Suomalais­taustaiset naiset synnyttävät aiempaa vähemmän lapsia

Otsikkoa muutettu: Ilman ulkomaalais­taustaisia naisia Suomen vauvakato olisi tuntuvasti nykyistä jyrkempi

Ehtikö kukaan ottamaan kuvakaappausta alkuperäisestä otsikosta? Ei muuten, mutta itseäni vain nauratti ajatus Hesarista sanomassa että kansanryhmä X on "suomalaistaustaiset". Kaikkihan me olemme suomalaisia, aika rasistista moinen ihmisten kategorisoiminen.

[Roope]

Saatavuusharkinnan lakkauttamista lobbaava Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki vaatii Suomeen lisää Ruotsin kaltaista haittamaahanmuuttoa. Esteenä ovat muukalaisvihamieliset ja populistiset poliittiset ryhmät.

Kauppakamarin talouskatsaus: Väestörakenne muuttuu – kuinka paljon, kuinka nopeasti ja mitä siitä seuraa? 

Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Vuoden ensimmäinen katsaus tarkastelee väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta talouden tuottavuuteen.

Maailman väestönkasvu hidastuu ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Suomessa syntyvyys on romahtanut edellisellä vuosikymmenellä samalla, kun väestön vanheneminen on kiihtynyt. Työikäisen väestön määrän odotetaan jatkavan pienentymistään. Väestörakenteen muutoksen takia julkinen talous on pitkällä aikavälillä epätasapainossa.

"Julkisen talouden epätasapainolle on ennen pitkää tehtävä jotain. Ruotsin ja Tanskan velkasuhteista on hyvä ottaa mallia", Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

[...]

Matalampaa syntyvyyttä on mahdollista kompensoida maahanmuutolla. Se on Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäistä. Ero muihin Pohjoismaihin on räikeä, sillä Suomen nettomaahanmuutto vuonna 2018 oli noin 12 000 henkeä. Ruotsissa vastaava luku oli väestöön suhteutettuna nelinkertainen.

"Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt erityisen maahanmuuttajamyönteiseen suuntaan. Muukalaisvihamielisten ja yleensä populististen poliittisten ryhmien nousu sekä Suomessa että muissa maissa ei ole omiaan helpottamaan nykytilannetta", Kotamäki sanoo.

Taloudelliset seikat puoltavat työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa. Kotamäki ehdottaa, että maahanmuuton byrokratiaa selkeytettäisiin erityisesti sellaisten ryhmien kohdalla, joiden työllistyminen on todennäköistä.

"Syitä maahanmuuton ja etenkin työperäisen maahanmuuton vähäiseen määrään on useita, mutta lopulta asia kiteytyy poliittisen tahdon puuttumiseen. On mahdollista, että tulevaisuudessa väestön vanheneminen saisi päättäjät panostamaan enemmän sekä työperäisen maahanmuuton lisäämiseen että toisaalta kotoutumisprosessin entistä tutkimuskeskeisempään lähestymistapaan esimerkiksi erilaisia satunnaistettuja kenttäkokeita tekemällä", Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamari 21.1.2020

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toki kääntää puheen työperäiseen maahanmuuttoon, mutta Ruotsin väestönkasvu ei perustu siihen vaan valtavaan humanitaariseen maahanmuuttoon ja sen generoimaan muuhun kehitysmaamaahanmuuttoon kuten perheidenyhdistämiseen. Se taas ei ole parantanut Ruotsin julkisen talouden tasapainoa vaan huonontanut sitä.

Suomea hyödyttävää työperäistä maahanmuuttoa (eli muuta kuin kouluttamatonta halpatyövoimaa) taas on tarjolla niin vähän, että sillä ei vaikuteta väestörakenteeseen tai tasapainoteta taloutta. Paras ja helpoin tapa vaikuttaa positiivisesti talouteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on minimoida taloudellisesti haitallinen maahanmuutto, ei lisätä sitä.

Kauppakamarin talouskatsaus - tammikuu 2020 (pdf)

Maahanmuutto Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähäistä

Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut konservatiivista jo pitkään. Ero
esimerkiksi muihin Pohjoismaihin on räikeä. Suomen nettomaahanmuutto vuonna
2018 oli noin 12 000 henkeä, kun Ruotsin vastaava luku oli väestöön suhteutettuna
nelinkertainen.

Suomalaiset ovat itse lähteneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin 1960-
ja 1970-luvuilla, jonka lisäksi suomalainen yhteiskunta on kotouttanut valtavan
pakolaismäärän toisen maailmansodan aikana karjalaisten pakolaisten virratessa
länteen. Huolimatta näistä suurista yhteiskunnallisista murroksista, suomalainen
yhteiskunta ei ole kehittynyt erityisen maahanmuuttajamyönteiseen suuntaan.
Muukalaisvihamielisten ja yleensä populististen poliittisten ryhmien nousu sekä
Suomessa että muissa maissa ei ole omiaan helpottamaan nykytilannetta.

Poliittisesta ympäristöstä huolimatta taloudelliset seikat puoltavat varsinkin työ- ja
koulutusperustaista maahanmuuttoa. Maahanmuuton byrokratiaa tulisikin pystyä
selkeyttämään ja suoraviivaistamaan erityisesti sellaisten ryhmien kohdalla, joiden
työllistyminen on todennäköistä.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut konservatiivista jo pitkään. Ero esimerkiksi muihin Pohjoismaihin on räikeä. Suomen nettomaahanmuutto vuonna 2018 oli noin 12 000 henkeä, kun Ruotsin vastaava luku oli väestöön suhteutettuna nelinkertainen.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on päinvastoin ollut huippuliberaalia, eikä yleisessä vertailussa missään suhteessa konservatiivista. Vaikka Ruotsin poikkeuksellisen suuri nettomaahanmuutto perustuu humanitaariseen maahanmuuttoon, Suomessa on Ruotsiakin liberaalimpi turvapaikkapolitiikka.

Suomesta ja kaikista muista maista poiketen Ruotsissa ei ole ollut kymmeneen vuoteen työlupien saatavuusharkintaa, mutta työperäisen maahanmuuton osuus on pysynyt siellä yhtä vaatimattomana ja laatu laskenut aiemmasta, koska saatavuusharkinnan poistaminen vapautti kouluttamattoman halpatyövoiman maahantulon.

Svenska Yle julkaisi tiedotteen väitteet sellaisinaan:

Svenska Yle: Finland behöver invandring då befolkningen åldras anser Centralhandelskammaren: "Jämfört med Sverige är vi på en mycket låg nivå" 21.1.2020

[HDRisto]

"Suomalaiset ovat itse lähteneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla".

Menivät töihin, eivätkä notkumaan. Ei niitä Slussenin sissejä sadottain ollut.

"suomalainen yhteiskunta on kotouttanut valtavan pakolaismäärän toisen maailmansodan aikana karjalaisten pakolaisten virratessa länteen. Huolimatta näistä suurista yhteiskunnallisista murroksista, suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt erityisen maahanmuuttajamyönteiseen suuntaan".

Joko taas. Siirtokarjalaiset eivät olleet ulkomaalaisia.
Mutta ajatus taitaa mennä niin että koska asutettiinhan karjalaisetkin, miksi ei siis Afrikka ja Lähi-itäkin saisi tulla.

[Saturnalia]

Tällainen kaikkihan on tavallaan jo postuumia pohdintaa, koska me olemme päättäneet tuhoutua jo. Toki esimerkiksi jäljessä Ruotsia, mutta perästä tullaan. Olemme päättäneet että liberalismi, oikeus elää ihan miten huvittaa on tärkeämpää kuin olemassaolo kulttuurina ja kansana. Kuuluminen EU:uhun on tärkeämpää kuin olemassaolo kulttuurina ja kansana. Olemme ikään kuin lentokoneen jättövana taivaalla joka meni jo. Olemme niin kulttuurimarxismin kyllästämiä että valtamediankin uusi lasten tekoa varovasti suosiva uutisointi näyttää lähinnä feikiltä kun jokainen tietää että oikeus elää miten huvittaa on se jumala kuitenkin.

Väestön kuoleman pysäyttäminen väestön vaihdolla toisten kulttuurien väestöksi on absurdi ajatus, joka lepää sen varassa että tulijat mukautuisivat uuden maansa kulttuuriin, mutta kuka haluaa pitää esikuvanaan kuolevaa kulttuuria, kuolevaa kansaa? Ei kukaan. Tulijat haluavat tulla osaksi ylpeää ja vahvaa kansaa, jollainen esimerkiksi Yhdysvallat oli aikansa, mutta ei kuolevaa, hiipuvaa hiillosta. Kuka haluaa pitää esikuvanaan kansaa, joka ei enää lisäänny? Ei kukaan. Kansaa, joka on hylännyt oman ideansa, olemassaolon ylpeytensä vain siksi että yksi, kaksi sukupolvea saa olla sellainen kun haluaa ja elää niin kuin huvittaa. Syömme kulttuurisia siemenperunoita kuin ahmatit viimeisissä pidoissa.

Yksi asia on tietysti suurten ikäluokkien aivan tolkuton koko suhteessa muihin sukupolviin. Oman ikäluokkani koko on joku kolmasosa äitini ikäluokasta. Kokemus, jota nuoriso ei tule kokemaan. Kun äitini on 80vee niin heitä on yhä enemmän kuin meitä syntyessämme. Yrittää edes teoriassa saada ikäluokat joiden koko on kolmasosa suurista ikäluokista maksamaan jälkimmäisten eläkkeet on mahdoton yhtälö ja se olisi hyväksyttävä että se on mahdoton yhtälö, eikä ratkaisu siihen ole maahanmuutto.

Ratkaisu siihen on eläkkeiden raju leikkaus. Kaikille tonni, siinä se. Sen kritiikkiin on vastattava vain toteamalla että teitä on liikaa suhteessa muihin sukupolviin. Tähän poliitikot eivät kuitenkaan tullu millään pystyvän, ei haluta tuottaa suurille ikäluokille epäoikeudenmukaisuuden kokemusta huolimatta toimimattomasta matemaattisesta yhtälöstä. Olisiko uusista nuorista naisistamme edes uuteen ajatteluun tässä asiassa? Epäilen, nuori poliitikkopolvi ei uskalla haastaa suurten ikäluokkien etuja.

[JNappula]

Uusimpia madonlukuja:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006381551.html

SUOMESSA syntyneiden lasten määrä sukelsi vuonna 2019 poikkeuksellisen matalaksi. Suomessa syntyi Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotilaston mukaan 45 597 lasta. Määrä on 1 980 lasta pienempi kuin vuonna 2018.

Vauvamäärä on pudonnut jyrkästi 2010-luvun aikana. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi lähes 61 000 vauvaa eli yli 15 000 enemmän kuin vuonna 2019.

Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868 ja 1830-luvun lopulla. Suomessa asui 1860-luvulla hieman yli 1,7 miljoonaa asukasta. Joulukuun lopussa Suomen väkiluku oli 5 527 573. Vauvojen osuus suomalaisista oli edellisen "vauvakadon" aikaan 1860-luvun lopussa noin 2,7 prosenttia, nyt noin 0,8 prosenttia.

[Golimar]

Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisten äitien osuus Suomessa syntyneistä lapsista on kolminkertaistunut 2000-luvulla.

X

Hämeenlinnan Ojoisilla Ghislane Kyubwan neljä poikaa ja tyttö tervehtivät vieraita.

– Meille afrikkalaisille lapset ovat ylpeys. Että ei ole lapsia, on lähes häpeä. Perhe ei ole onnellinen ilman lapsia, sanoo kongolainen Ghislane Kyubwa. Hänellä on pysyvä oleskelulupa.

Tuoreimman tilaston (joulukuu 2018) mukaan joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy jo ulkomailta muuttaneelle äidille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa joka neljäs. Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.

llman ulkomailta saapunutta väestöä, Suomen synnytysluvut olisivat selvästi nykyistä pienemmät.

Suomalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on 2000-luvulla laskenut kahdeksantoista vuoden aikana 24 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset naiset ovat synnyttäneet niin paljon lapsia, että kaikkiaan Suomessa syntyneiden lasten määrä on laskenut kokonaisuudessaan noin 15 prosenttia.

– On edelleen maita, joissa perhearvot ovat kunniassa. Vanhemmuus nähdään itsestään selvänä, tavoiteltavana elämänvaiheena. Näin ei Suomessa enää ole, kertoo johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta.

X

Ulkomaalaistaustaisten äitien suurta osuutta syntyvistä lapsista selittää osan se, että heitä on maahanmuuton seurauksena Suomessa enemmän kuin aiemmin. Synnytysikäisiä eli 15–49-vuotiaita ulkomailta tulleita naisia vuonna 2001 oli 37 000. Vuonna 2018 heitä oli yli 115 000 eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuosisadan alussa.

X

Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.

Myös lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.

X

Synnytysikäisistä Suomessa asuvista naisista maahanmuuttajia vuonna 2018 oli 10,2 prosenttia. He kuitenkin saivat 14,4 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.

X

Kaikista Suomessa vuonna 2018 synnyttäneistä ulkomaalaistaustaisista äideistä suuri osa, yli 40 prosenttia, on tullut Suomeen Euroopasta. Taustaltaan aasialaisia oli noin kolmannes ja afrikkalaisia noin viidennes.

EU maista tulleita äitejä on yli 1200, heistä noin puolet Virosta.

Maittain tarkasteltuna selvästi eniten äitejä on Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueelta. Myös Virosta, Somaliasta ja Irakista tulleita äitejä on paljon.

X

Ulkomailta Suomeen tulleet naiset Aseen Al Bayati ja Ghislane Kyubwa ovat seuranneet viimeaikaista keskustelua syntyvyyden laskusta.

– Elämä on monelle vaikeaa Suomessa. Ei ole välttämättä työtä eikä rahaa, joten ei lapsiakaan ehkä uskalleta tehdä, miettii Aseen Al Bayati.

X

– Lapsissa on paljon työtä ja huolta. Suomessa elämä lasten kanssa saattaa olla työssäkäyvälle äidille ehkä vaikeaa. Afrikassa on helpompaa. Siellä lapset voi jättää vaikka naapuriin hoitoon, jos esimerkiksi haluaa käydä kaupassa, sanoo Ghislane Kyubwa.

– Palaisin itsekin Kongoon, ellei siellä olisi jatkuva sotatila, miettii Ghisella Kyubwa, viiden lapsen äiti.

Hämeenlinnan Ojoisilla elää Ghisella Kuybwan perheen mukana pieni pala Kongoa ja afrikkalaista vieraanvaraisuutta.

– Meillä on sellainen kulttuuri, että jos joku tulee vierailulle kotiimme, vaikka vain lyhyeksi aikaa, me tarjoamme aina jotain, sanoo Ghisella Kyubwa ja kantaa pöytään ruoka-astioita.

https://yle.fi/uutiset/3-11154410

[hulaq]

Ja YLE uutiset sai taas kiroilemaan ääneen, aihe alkoi lausahduksella "Maahanmuuttajat helpottavat jo merkittävästi suomen vauvapulaa"

[Mika]

Ja YLE uutiset sai taas kiroilemaan ääneen, aihe alkoi lausahduksella "Maahanmuuttajat helpottavat jo merkittävästi suomen vauvapulaa"

Ikävä kyllä en ihmettele yhtään, ettei suomalaisilla ole enää uskoa tähän maahan. Siitähän tuo alhainen syntyvyyskin kertoo.

[petebe]

"suomalainen yhteiskunta on kotouttanut valtavan pakolaismäärän toisen maailmansodan aikana karjalaisten pakolaisten virratessa länteen. Huolimatta näistä suurista yhteiskunnallisista murroksista, suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt erityisen maahanmuuttajamyönteiseen suuntaan".

Joko taas. Siirtokarjalaiset eivät olleet ulkomaalaisia.
Mutta ajatus taitaa mennä niin että koska asutettiinhan karjalaisetkin, miksi ei siis Afrikka ja Lähi-itäkin saisi tulla.

Minulle mikään, ei tasan mikään, ole halveksuttavampaa kuin käyttää karjala-korttia keskusteltaessa pakolaisista! Olen äitini puolelta siirtokarjalaista sukua ja voin luvata, että kyseessä ei ole edes kevyesti verrattava asia näihin nykyisiin ns. pakolaisiin!