Sote 1.0 -keskustelu - kuka hoidetaan ja kuka jää ilman hoitoa?

[Brandis]

Valinnanvapauden rajoittaa käytännössä se, missä hoitokodissa juuri hoivantarpeen tultua akuutiksi on tilaa. Välttämättä ei ole mahdollisuutta useamman kuukauden ylimääräiseen odotukseen juuri siihen kaikkein parhaiten sopivaan paikkaan.

Luonnollisesti valitaan niiden hoivakotien väliltä, joissa on tilaa. Sitä paitsi yllättävän pitkiä aikoja näkee sitkuteltavan kotihoidon ja lähisukulaisten avun varassa vielä siinäkin vaiheessa kun tarve jo olisi akuutti. Niin pitkään menee yleensä kotioloissakin ihan hyvin kun vanhus ei karkaile ja eksy.

Linkkaamani Etlan artikkeli käsitteli myös yksityisiä kotihoidon palveluja.:

Asuntovarallisuutta purkamalla moni ikääntynyt pystyisi vapauttamaan varallisuuttaan kulutukseen ja ostamaan yksityisiä palveluja, joiden ansiosta hän voi asua kotona pidempään.

Vakuutusten myyntitrendi vanhuksille loppuelämän 'rahoittajina' tuntuu myös riskaabelilta vaihtoehdolta:

Ikääntyneet tarvitsisivat kilpailullisesti hinnoiteltuja kertamaksullisia eläkevakuutuksia, jotka tarjoaisivat tasaisen tulovirran loppuelämäksi

Vai miltä kuulostaisi tämä? Kertamaksuna suoritettu loppuelämän eläketuloja takaava vakuutus kuulostaa niin kalliilta vaihtoehdolta, että siinä menisi säästeliään vanhuksen koko elämän säästöt tai mahdollisesti iso summa sen omistusasunnon myyntivoitoista.

[ApuaHommmaan]

^ Tuo ideahan juontaa siihen, että pankkiirisedät kuolaa muistisairaiden, tai muuten vaan heikkojen, vanhuksien omaisuuksia tarjoamalla heille erittäin epäedullisia paketteja, joista ei vaan voi kieltäytyä.

[Larva]

Siis mitä muumia? Kun soitan lääkäriin klo 8:01 aamulla, saan vastaani nauhoitteen, että kaikki linjat on varattu, soittakaa myöhemmin uudelleen. Soitan minuutin päästä uudelleen, en pääse läpi, jätän takaisinsoittopyynnön. TK soittaa takaisin vartin päästä (sentään nopeasti). En saa päivystysaikaa, kaikki ajat ovat jo menneet. Kaikki päivystysajat ovat tupaten täynnä jo 8:15 aamulla. Mitä halvatun perkeleen ihmettä?   

Muistan sellaisen ajan joskus 10-15 vuotta sitten, kun lääkäriin pääsi sillä, että meni terveysasemalle, otti jonotusnumeron ja kävi luukulla, istui sitten odottamaan ja jonotti 10-30 minuuttia, jonka jälkeen pääsi lääkärille. Ilmeisesti se oli liian helppo ja hyvä systeemi, kun se piti romuttaa.

Nykyään pitää soittaa ensin, odottaa, painaa numeroa 1 jos haluaa asian X ja numeroa 2 jos tarvitsee asiaa Y, kuunnella jonotusmusiikkia, jonottaa, odottaa, menettää hermonsa, jättää soittopyyntö, soittaa uudelleen koska takaisinsoittoa ei kuulu 2-4 tuntiin, painaa taas numeroa 1 koska haluat asian X, odottaa, kuunnella jonotusmusiikki, painaa nappia takaisinsoittopyyntöä varten, odottaa että soitetaan takaisin...

[aethanol]

Muistan sellaisen ajan joskus 10-15 vuotta sitten, kun lääkäriin pääsi sillä, että meni terveysasemalle, otti jonotusnumeron ja kävi luukulla, istui sitten odottamaan ja jonotti 10-30 minuuttia, jonka jälkeen pääsi lääkärille. Ilmeisesti se oli liian helppo ja hyvä systeemi, kun se piti romuttaa.

10-15 vuotta sitten keskiverto lääkäri katsoi 16-24 potilasta päivässä. Espoon terveyskeskuslääkäreiden nykyinen keskiarvo taisi olla jossain 7 potilaan paikkeilla per päivä. Palkka on sama katsoitko 5 potilasta tai 50. Vain hullu töitä tekee.

[Goldstein]

Muistan sellaisen ajan joskus 10-15 vuotta sitten, kun lääkäriin pääsi sillä, että meni terveysasemalle, otti jonotusnumeron ja kävi luukulla, istui sitten odottamaan ja jonotti 10-30 minuuttia, jonka jälkeen pääsi lääkärille. Ilmeisesti se oli liian helppo ja hyvä systeemi, kun se piti romuttaa.

10-15 vuotta sitten keskiverto lääkäri katsoi 16-24 potilasta päivässä. Espoon terveyskeskuslääkäreiden nykyinen keskiarvo taisi olla jossain 7 potilaan paikkeilla per päivä. Palkka on sama katsoitko 5 potilasta tai 50. Vain hullu töitä tekee.

10-15 vuotta sitten noista 24 potilaasta puolet oli 5-10 minuutissa tutkittuja ja hoidettuja korvatulehduksia, pissatulehduksia ja poskiontelotulehduksia. Nykyisin nuo nopeat rutiinipotilaat on siirretty päivystäville sairaanhoitajille.

Mutta edelleen ne samat oikeasti aikaa vievät ja työläämmät tapaukset ovat lääkärin kirjalla. Vaikka nimellinen potilasmäärä /lekuri on varmasti vähentynyt, työmäärä on vain lisääntynyt.

Ja kyllä useimmissa tk:ssa taitaa saada käyntipalkkion per potilas (vaikkei se montaa euroa ole), puhumattakaan toimenpidepalkkioista, joten ei todellaan ole sama katsooko 5 vai 50 potilasta.

Lisäksi, mikähän se sellainen tk tai sairaala on jossa lääkäri saa valita ketkä potilaat tai miten monta "katsoo"? Privaattipuolella ehkä, liekö sielläkään? Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa potilaat ladotaan tk-avustajien toimesta vieri viereen kirjalle. Päivystyksissä ei ole mitenkään harvinaista, että yhdelle tunnille yhtä lääkäriä kohti on ladottu esim. 8 potilasta. Ja näihin ei siis kuulu hoitajien jo nappaamat "helpot" infektiot. Ei tuollaiseen tahtiin pysty kukaan, joten seurauksena on päivystysten ruuhkautuminen.

Kyllä, järjestelmä ei toimi. Lääkärien yhtäkkiä ilmaantunut laiskuus ei kuitenkaan selittäne tätä.

[guest15586]

Siis mitä muumia? Kun soitan lääkäriin klo 8:01 aamulla, saan vastaani nauhoitteen, että kaikki linjat on varattu, soittakaa myöhemmin uudelleen. Soitan minuutin päästä uudelleen, en pääse läpi, jätän takaisinsoittopyynnön. TK soittaa takaisin vartin päästä (sentään nopeasti). En saa päivystysaikaa, kaikki ajat ovat jo menneet. Kaikki päivystysajat ovat tupaten täynnä jo 8:15 aamulla. Mitä halvatun perkeleen ihmettä?   

Muistan sellaisen ajan joskus 10-15 vuotta sitten, kun lääkäriin pääsi sillä, että meni terveysasemalle, otti jonotusnumeron ja kävi luukulla, istui sitten odottamaan ja jonotti 10-30 minuuttia, jonka jälkeen pääsi lääkärille. Ilmeisesti se oli liian helppo ja hyvä systeemi, kun se piti romuttaa.

Nykyään pitää soittaa ensin, odottaa, painaa numeroa 1 jos haluaa asian X ja numeroa 2 jos tarvitsee asiaa Y, kuunnella jonotusmusiikkia, jonottaa, odottaa, menettää hermonsa, jättää soittopyyntö, soittaa uudelleen koska takaisinsoittoa ei kuulu 2-4 tuntiin, painaa taas numeroa 1 koska haluat asian X, odottaa, kuunnella jonotusmusiikki, painaa nappia takaisinsoittopyyntöä varten, odottaa että soitetaan takaisin...

Missä ihmeessä on päässyt lääkärille jonottamalla päivystykseen 10...30 minuutissa. Hoitajalla ehkä joka kuulee vaivasi, mutta en usko että lääkärille on noin yleisesti ottaen päässyt jonottamalla päivystyksessä kuin vasta muutaman tunnin päästä.

[Brandis]

10-15 vuotta sitten noista 24 potilaasta puolet oli 5-10 minuutissa tutkittuja ja hoidettuja korvatulehduksia, pissatulehduksia ja poskiontelotulehduksia. Nykyisin nuo nopeat rutiinipotilaat on siirretty päivystäville sairaanhoitajille.

Mutta edelleen ne samat oikeasti aikaa vievät ja työläämmät tapaukset ovat lääkärin kirjalla[..]

Ja silti yhä noin joka 5. jonottaa päivystyksessä 'turhaan', ts. hänen vaivansa on sellainen, joka tulisi hoidattaa muita reittejä pitkin, ja nämäkin potilaat vievät paljon aikaa. Päivystyksessä on kuitenkin hyvin lyhyt aika per potilas lääkärin tutkia ja selvittää mistä on kyse ja minkälaista hoitoa potilas mahdollisesti tarvitsee.

Toivottavasti, Tuulenhenki, sait ajan seuraavalle päivälle? (En ole koskaan ennen kuullut, ettei päivystysasiakasta otettaisi vastaan saman päivän aikana kun hän on hakeutumassa/pyrkii päivystykseen - usein otetaan vastaan, tehdään alustavat tutkimukset ja annetaan mahdollisesti pidempi vastaanottoaika käynnillä lähitulevaisuuteen, mutta onhan näissä paljon eroa kaupunkien välillä.)

[JoKaGO]

Nyt en jaksa lukea koko ketjua, mutta lääkäri-serkkuni kertoi minulle jo vuonna 1992, laman syvimpänä hetkenä, kun jo silloinKIN oli iso iltahöpökampanja siitä, kuinka lääkärit joutuvat tekemään päätöksiä, kuka saa hoitoa kuka ei.

Serkkuni sanoi, että lääkärit ovat aina, suhdanteista riippumatta, joutuneet päättämään, kuka saa hoitoa ja millaista hoitoa, ja kuka ei. Pikkulapset, teinit ja nuoret, sekä työssäkäyvät aikuiset, menevät aina ohi eläkeläisen tai "pultsarin". Niin se on aina ollut ja niin se on aina oleva, sanoohan tuon jo järkikin...
No, ehkä kunniakansalaiset silvottuine pimppeineen ja D-vitamiinipuutoksineen ovat Platinakortti-kategoriaa, en tiedä

[Paju]

(En ole koskaan ennen kuullut, ettei päivystysasiakasta otettaisi vastaan saman päivän aikana kun hän on hakeutumassa/pyrkii päivystykseen - usein otetaan vastaan, tehdään alustavat tutkimukset ja annetaan mahdollisesti pidempi vastaanottoaika käynnillä lähitulevaisuuteen, mutta onhan näissä paljon eroa kaupunkien välillä.)

Helsingin terveyskeskuksen akuuttiajat toimivat ainakin joskus 10-15 vuotta sitten juuri niin, että aamulla ajat jaettiin puhelimessa nopeimmille ja loppuja soittajia kehotettiin soittamaan seuraavana päivänä paremmalla onnella.

Yths:n ajanvaraus toimi samoihin aikoihin samalla periaatteella. Erona oli, että linjat olivat auki tunnin. Eli roikuit puhelimessa kuuntelemassa jonotusääntä klo 8-9 pääsemättä koskaan läpi. Paikanpäällä jonottamalla pääsi varmemmin vastaanotolle, terkkarissa tuota vaihtoehtoa ei tainnut enää olla.

[Skeptikko]

Luonnollisesti valitaan niiden hoivakotien väliltä, joissa on tilaa. Sitä paitsi yllättävän pitkiä aikoja näkee sitkuteltavan kotihoidon ja lähisukulaisten avun varassa vielä siinäkin vaiheessa kun tarve jo olisi akuutti. Niin pitkään menee yleensä kotioloissakin ihan hyvin kun vanhus ei karkaile ja eksy.

Pääkaupunkiseudulla on usein asuntojen pienuus jossain määrin ongelmana, mutta jos on riittävän suuri asunto, niin voisihan sitä samassa asunnossa asumalla usein suuren osan/suurimman osan vanhuksen kaipaamasta hoidosta saada. Näin etenkin, jos vanhuksen perään katsova henkilö on jäänyt jo eläkkeelle tai on työtön, mutta itse vielä riittävän hyvässä kunnossa, ettei ole vaarassa itse kaatua taluttaessa ja kenties jaksaa auttaa kaatuneen vanhuksen pystyyn (tällaisia tilanteita varten voisi kutsua tarvittaessa apuakin). Hoidon tasokin voisi olla korkeampi kuin monissa vanhusten "hoitolaitoksissa", joista osa on melko karmeita paikkoja hoidon suhteen (=aika moni valitsisi mieluummin eutanasian). Toki osa voi olla liian vaikeahoitoisia, mutta aika monelle tällainen perinteinen ratkaisu voisi olla toimiva ratkaisu. Samoin minusta työttömiä ja eläkeläisiä voisi hyödyntää nykyistä enemmän myös vaikka lasten hoitamiseen. Myös etätöitä tekevä tai kotoa yritystä pyörittävä voisi soveltua monessa tapauksessa tällaiseen.

[Skeptikko]

Olen myös ihmetellyt, ettei kaupungilla ole nk. kuntoutuskämppiä munlaisille tapauksille, jotka pärjäisivät hyvin kotona, mutta eivät ym. syystä pysty siellä asumaan. Tarkoitan siis, että varmasti tulisi halvemmaksi Helsingillekin omistaa yksi asuntoyhtiö, joka on esteetön ja vuokrata sieltä halvalla väliaikaisesti asuntoja meikäläisenkaltaisille kuin makuuttaa sairaalassa. Vuodeosastopäivän hinta kun on kuitenkin muistaakseni nelinumeroinen summa verorahoista.

Monien hoitopaikkojen kustannukset ovat käsittämättömän suuria. Eräs jo edesmennyt sukulainenkin ihmetteli saattohoidossa ollessaan sitä, että miten kallista sen pyörittäminen on. Hän totesisikin, että halvemmaksi tulisi vaikka majoittaa hänet loistohotelliin, jossa sitten pari kertaa päivässä piipahtaisi se hoitaja.

[l'uomo normale]

[...]
Kiinalaistaustainen Fin-China Business Center on lämmittänyt viittä omistamaansa rakennusta Heinolassa viimeksi keväällä. Syynä laiminlyöntiin on yhtiön rahapula ja se, että bisneidea terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisesta ei toteutunut.

Hämeen ely-keskus on vastikään lähettänyt yritykselle määräyksen, että rakennukset on lämmitettävä välittömästi ja rikkoutuneet ikkunat pitää korjata. Toimenpiteet olisi tehtävä 15. marraskuuta mennessä. Jos näin ei tapahdu, ely vaatii yritykseltä selvityksen ja käynnistää lämmitystoimenpiteet yhtiön kustannuksella.

[...]

Suojellut rakennukset ovat olleet aikoinaan opettajankoulutuksen käytössä. Viime aikoina rakennuksille on tehty ilkivaltaa: ikkunoita on rikottu ja paikkoja sotkettu. Rakennukset ovat parhaillaan myynnissä, mutta ostajaa ei ole löytynyt.

https://yle.fi/uutiset/3-11045259?fbclid=IwAR3v7shwxBeSndtJyhEnfq9E1I0l3vgvCuRe9e8TQ5hbqT02j2RFVUjtp5U

SOTEn jälkeisiä tämäkin.

[Lasse]

Julia Appelgren koki jokaisen äidin pahimman painajaisen ja joutui hautaamaan pienet poikansa.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6b39311f-a0ce-4906-8b04-72604865b13e

Raskautensa aikana Appelgren koki, ettei häntä kuunnella neuvolassa ja Jyväskylässä sijaitsevassa Keski-Suomen keskussairaalassa.

Hänellä oli monenlaisia oireita. Aluksi hän piti niitä normaaleina raskauteen kuuluvina asioina, mutta vaivojen kasautuessa heräsi huoli.

Raskauden alkuviikoilla alkoi voimakas pahoinvointi ja ympärivuorokautinen oksentelu. Appelgren kävi useasti tiputuksessa. Myöhemmin kuvaan astui kirvely, kutina ja oudonhajuinen vuoto. Appelgren myös nukahteli outoihin pakkoihin ja tunsi itsensä hyvin väsyneeksi. Lisäksi häntä huimasi.

– Ruokakaupassa jouduin välillä makaamaan lattialla, kun minua pyörrytti niin paljon.

Raskauden edetessä vatsa alkoi kipuilla. Se tuntui polttelevalta ja kireältä.

Apua tai selkeää selitystä ei tuntunut löytyvän ja käynnit terveydenhuollossa saivat ikäviä piirteitä.

Jo raskauden alkuviikoilla Appelgren kävi ensiavussa verisen vuodon takia.

– Pelkäsin keskenmenoa, koska riski siihen on hedelmöityshoidoissa suurempi.

Kokemus ensiavussa oli turhauttava.

– Lääkäri ei tutkinut minua, vaan sanoi, että ota särkylääkettä, jos kyseessä on keskenmeno.

Etulinjassa
https://dynamic.hs.fi/2019/etulinjassa/

Mediariepottelussa ei Rajalan mielestä oteta aina huomioon kokonaiskuvaa: millä lainalaisuuksilla terveydenhuoltojärjestelmä toimii.

"Meidän on päivystyksessä pakko hyväksyä jonkinlainen virhemarginaali. Jos etsitään vaikka laskimotukoksia, laskemme riskipisteitä, jotta tiedämme, pitääkö aloittaa lääkehoito, vai voidaanko seurata tilannetta."

Lääkäri tekee siis tilastoihin perustuvan päätöksen: tietyllä tutkimuksella voidaan hyvin suurella todennäköisyydellä olettaa, että potilaalla ei ole tukosta ja komplikaatioita ei tule, ja jos tulee, se ei ole fataali.

Tietysti potilasta voisi tutkia lisää ja lisää ja lisää, jotta mahdollinen tukos varmasti löytyisi, mutta siihen ei ole aikaa. Jotta mahdollisimman suuri määrä ihmisiä voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin rajallisilla resursseilla, heitä ei voi ylitutkia.

"Jos potilaan omalle kohdalle sattuu, että hän on tilastollinen poikkeama, eikä jotain huomata, se on potilaalle iso juttu, tietenkin. Tietysti se painaa lääkäriä, jos on jäänyt jotain huomaamatta, mutta olen tehnyt jokaisen päätöksen niin hyvin kuin olen voinut niillä tiedoilla mitä minulla on ollut. Emme ole koneita, emmekä ole virheettömiä."

Näyttäisi siltä, että virhemarginaali, jota yhteiskunta on valmis hyväksymään, on koko ajan kasvamassa.

Eli jos itse tunnet, että jotain on kovin paljon vialla kropassasi, saattaa sitä olla hyvin vaikeaa saada kirjoihin ja kansiin, ja siis päästä hoidon alkuun. Sitten jos diagnoosin lopulta saa, vaikka hoito olisi kallistakin, niin hoiva toistaiseksi saattaa olla Suomessa melko hyvää.

Alkuvaiheessa vaan koneisto voi toimia yksittäisen ihmisen vihollisena.

Tarvitsisimme esimerkiksi jonkun riippumattoman terveysmeklarin, joka potilaan kanssa suunnittelee hoitoonpääsystrategian, jos ihminen tietää jotain olevan vialla, mutta systeemi tarjoaa vain Buranaa.

Faijalla tuontimuslimpuoskari ei ottanut koppia persesyövästä Kannelmäen arvauskeskuksessa, on siitä huolimatta toistaiseksi hengissä. Keravalla kamelinhoitajasta ihmisenihmettelijäksi valittu rikastaja meinasi eutanoida mummoni, onneksi apteekissa on vielä ammattiylpeyttä, ja ysikymppisiäkin on päästy juhlimaan, insallaah. Itse kävin montun partaalla viisaudenhampaan poisto-operaation naapurihampaaseen aiheuttaman infektion seurauksena, jossa oireet olivat oudot, kirjavat, eivätkä loppupeleissä enää lokalisoituneet suun alueelle.

Julkinen puoli sitten tarjosi mt -diag, alk.ong. & työhaluttomuutta, kunnes vihdoin ongelmahammas, joka oli ollut kivuton jo toista vuotta, sattui lohkeamaan ulkomailla, ja röntgenkuvassa, jota ei Suomessa viitsitty ottaa, näkyi jäljet massiivisesta tulehduksesta leukaluussa.

"On varmaan ollut kipeä?" Joo oli ollut, kaksi kertaa tsirralla otille, kun meinas taju lähteä, toinen kerta saappaat jalassa työmaalta.

Mitään vikaa ei Stadissa löydetty, joten päässähän (ei hamm.) meikällä vika oli.

Virhemarginaalissa joo. Tilastollinen poikkeama, fuckin a. Vituttaa vieläkin...

[l'uomo normale]

[...]
Kiinalaistaustainen Fin-China Business Center on lämmittänyt viittä omistamaansa rakennusta Heinolassa viimeksi keväällä. Syynä laiminlyöntiin on yhtiön rahapula ja se, että bisneidea terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisesta ei toteutunut.

Hämeen ely-keskus on vastikään lähettänyt yritykselle määräyksen, että rakennukset on lämmitettävä välittömästi ja rikkoutuneet ikkunat pitää korjata. Toimenpiteet olisi tehtävä 15. marraskuuta mennessä. Jos näin ei tapahdu, ely vaatii yritykseltä selvityksen ja käynnistää lämmitystoimenpiteet yhtiön kustannuksella.

[...]

Suojellut rakennukset ovat olleet aikoinaan opettajankoulutuksen käytössä. Viime aikoina rakennuksille on tehty ilkivaltaa: ikkunoita on rikottu ja paikkoja sotkettu. Rakennukset ovat parhaillaan myynnissä, mutta ostajaa ei ole löytynyt.

https://yle.fi/uutiset/3-11045259?fbclid=IwAR3v7shwxBeSndtJyhEnfq9E1I0l3vgvCuRe9e8TQ5hbqT02j2RFVUjtp5U

SOTEn jälkeisiä tämäkin.

"Mukana on lapsia ja isompia roikaleita" – Keskellä suomalaista kulttuurimaisemaa ränsistyy entinen arvorakennus, joka on muuttunut viime vuosien aikana paheiden pesäksi
Kiinalaisyritykselle päätyneen Heinolan historiallisen seminaarialueen arvorakennuksia tuhotaan ja naapurit seuraavat rakennuksissa riehuvia lapsia ja nuoria voimattomina.
[...]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006582822.html

Hesarin artikkeli maksumuurin takana. Arvorakennusten myynti aasialaissijoittajille on tuottanut ongelmia muuallakin.

[Pentecost]

Näyttäisi siltä, että virhemarginaali, jota yhteiskunta on valmis hyväksymään, on koko ajan kasvamassa.

Muutama vuosi sitten heräsin aamulla siihen, etten nähnyt toisella silmällä mitään ja olo oli enemmän kuin huojuvassa talossa eli sekava. Soitin terveyskeskuksen ajanvaraukseen ja kerroin, etten näe toisella silmällä mitään. Siellä nuorehko naisääni kertoi, ettei ole yhtään aikaa kahteen viikkoon. Yritin selittää, etten näe toisella silmällä. Ei vaikutusta. Aikoja ei ole.

Tämä siis kertoo enemmän siitä, kuinka sekaisin olin, kun en soittanut ambulanssia heti.

Pääsin sitten lanssilla sairaalaan ja liuotushoito aloitettiin heti. Tuosta toipuminen kesti monta kuukautta eikä sanat heti palautuneet mieleen. Silmään jäi hieman vaurioita, mutta onneksi sentään näkö toimii.

Kun johonkin päivystykseen soittaa sekava ihminen, niin ehkä sitä tulisi kuunnella ja varsinkin, jos kyseinen ihminen kertoo näköhäiriöistä. Mutta kun PISA maassa ollaan niin kuolla saa kotiin ihan rauhassa. Satuin olemaan yksin ja mietin jälkeenpäin, että kuinkahan monen kohtalo on kuolla kotiinsa, kun eivät pysty edes soittamaan minnekään? Omallanikin kohdalla polla oli todella sekaisin. Esimerkiksi matkasta sairaalaan enkä oikein mistään muustakaan muista mitään. Vasta osastolla alkoi todellisuuteen palaaminen.

[Brandis]

Äänenpainot liikkuvat enemmän laadun tarkkailun suuntaan terveydenhuollossakin, sen sijaan, että katsottaisiin tuottavuuden kriteerinä potilasmääriä.

Aiheesta on pian saatavilla uusi maksuton kurssi: Rethinking health: The fundamentals of value-based healthcare, johon tutustumista voi suositella terveydenhuollon toimijoille ja päättäjille. SOTE-uudistuksen pohjaksi ja kantavaksi ajatukseksi myös erinomaisen paikallaan.

Inhimillisyyden, terveyden ja sairauden rajapinnan, tehostaminen on aina ongelmallista, me toivumme omaan tahtiimme ja koettu terveyshyötykin on usein kovin subjektiivista. Mielenkiintoista silti nähdä miten tämä malli tullaan näkemään käytännössä, muuttaako se jähmeitä rakenteita ja kuinka radikaalilla tavalla, sillä radikaalia uudistusta terveydenhuollossa nyt tarvittaisiin maakuntamallin sijasta.

Tekstiä lainattu kahdesta HS-lähteestä, ensimmäinen digiartikkeli on referaatti jälkimmäisestä.

HS.

Potilas tulisi paremmin hoidetuksi, jos hän olisi lääkärille tuttu

Työ yleislääkärin vastaanotolla on kadottanut sielunsa terveyskeskuksissa. Pitkä hoitosuhde potilaaseen parantaisi hoitotuloksia ja tekisi työstä mielekkäämpää myös lääkärille.

HELSINKILÄINEN lääkäri Anni Karjala on oma­kohtaisesti kokenut, miten raskasta ja turhauttavaa lääkärin työ terveys­asemalla on. Kokemustensa pohjalta hän on kehittänyt kaikille avoimen verkko­kurssin, joka opastaa uuteen ajatteluun terveyden­huollon toiminta­tavoissa.

Karjala ei ole havaintoineen yksin, mutta on hienoa, että nuori lääkäri myös tarttuu toimeen ja yrittää korjata ongelmia. Yleislääkärin vastaanotto terveysasemilla on koko terveydenhuollon ydin. Kun tämä moottori yskii, koko koneisto sairastaa.

Yleislääkärin ammatti on vaativa, sillä tehtävänä on hoitaa ihmisen hyvinvointia kokonaisuutena. Terveyskeskuksessa tämä työ on kuitenkin kadottanut sielunsa. Potilaita hoidetaan kuin sairaalassa, yhtä vaivaa kerrallaan.

Työ on uuvuttavaa ja turhauttavaa, ja kokeneet lääkärit lähtevät pois. Nuoret aloittelevat lääkärit jäävät vaille ammatillista tukea, ja hekin lähtevät. Potilas saa joka kerta vastaansa uuden lääkärin.

Yleislääkärit on sijoitettu terveyskeskuksiin vain Suomessa ja Ruotsissa. Keski-Euroopassa ja Britanniassa yleislääkärit ovat ammatinharjoittajia, Suomessa kunnan virkamiehiä. Muualla Euroopassa potilas saa valita itselleen omalääkärin, joka on usein koko perheen lääkäri.

Pitkä hoitosuhde omalääkärin kanssa on tutkitusti tehokas keino parantaa terveydenhuollon tuottavuutta. Mittarina pitäisi olla hyvinvoiva potilas eikä hoitosuoritteiden määrä.
[..]
Kokonaisuutena kustannukset ovat räjähtämässä käsiin. Akuutin kriisin lisäksi aiemmat kipupisteet pahenevat: väestö ikääntyy ja erilaisten terveysongelmien määrä sitä myöten kasvaa. Samaan aikaan yleistyvät erilaiset elämäntapasairaudet.

Karjalan mielestä on tultu pisteeseen, jossa vanha toimenpiteiden määrää painottava malli ei enää toimi.

"On siirryttävä mittaamaan hoidon tuloksia ja ihmisten arjessa pärjäämistä. Ihmisille on oikeasti pyrittävä tuottamaan terveyttä", sanoo Karjala.

"Esimerkiksi liukuesteet ja tasapainoharjoittelu tulevat paljon halvemmaksi kuin lonkkaleikkaus. Elintavoilla toteutettu sydäninfarktin ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin pallolaajennus", Karjala kuvaa.

Keinovalikoimaan voisi Karjalan mukaan ottaa jopa hyvinvointireseptit: esimerkiksi Englannissa ja Japanissa lääkärit voivat kirjoittaa jopa metsä- tai musiikkireseptejä.

Todellista tahtoa ennaltaehkäisyyn ei kuitenkaan Karjalan mukaan löydy niin kauan kuin hoidon tuloksia mitataan tehtyjen leikkausten ja muiden toimenpiteiden määrällä.

VAIKUTTAVUUSPERUSTEINEN terveydenhuolto on Karjalan mukaan uudenlainen ajatusmalli siihen, miten palveluita mitataan ja korvataan.

"Vaikka se on jo vuosia ollut alan puhutuin käsite, monikaan ei tiedä siitä riittävästi, eivätkä ajatukset rantaudu käytäntöön", hän sanoo.

Väitöskirjatutkijana ja sote-alaan erikoistuneen Gesund Partnersin konsulttina toimiva Karjala päätteli, että viestiä on vietävä eteenpäin helpossa muodossa. Hänen ideastaan syntyi kaikille avoin verkkokurssi aiheesta.

Päättäjille, lääkäreille, hoitajille ja alan opiskelijoille suunnattu avoin kurssi avautuu keskiviikkona.

Rethinking health: The fundamentals of value-based healthcare -kurssi on maksuton..
[..]
HALLITUSOHJELMAN tavoitteena oli saada tuhat uutta lääkäriä terveyskeskuksiin ja lisärahaa luvattiin perusterveydenhuollon kehittämiseen. Koronakriisi mylläsi kaiken uusiksi, ja toimintaa on sen jälkeen pitänyt pyörittää tarttuvan taudin ehdoilla.

Uudetkaan lääkärinvirat eivät pelkästään riitä, jos koko systeemiä ei muuteta, Karjala sanoo. Lääkärit pitää saada hakeutumaan terveyskeskuksiin – ja pysymään niissä.

ALIRESURSOITU perusterveydenhuolto ei houkuttele lääkäreitä, myöntää Helsingin yliopiston professori Minna Kaila. Kuntapäättäjille perustaso tuntuu olevan luonteva säästökohde, koska sieltä puuttuu kiireen tyrannia, joka sanelee taas erikoissairaanhoidon tarpeet.

"Iso kysymys on se, saako priorisoida ja millä perusteilla. Mihin kaikkeen meillä on varaa? Kuinka paljon laatupainotettu elinvuosi saa maksaa?", Kaila luettelee.

YKSITYISTEN terveysvakuutusten määrä on jatkuvasti kasvanut Suomessakin. Pääkaupunkiseudulla jo yli puolet lapsista on vakuutettuja.

"Kehitys on vääjäämätöntä ja liittyy suoraan julkisen perustason aliresursointiin. Epäviisaasti meillä myös päivystys on irrotettu perustasosta, jolloin niistä on tullut suolakaivoksia."

Kaila kokee olevansa huutavan ääni korvessa, kun hän vaatii hidastamaan muutostahtia.

"Kun kyseessä ovat kansansairaudet, vaatii aikaa, että muutoksia saadaan aikaiseksi."

SENIORILÄÄKÄREITÄ pitäisi "paapoa", jotta heidät saadaan tieto-taitonsa kanssa pysymään perustasolla, Kaila sanoo. Heille pitää antaa aikaa nuorempien kouluttamiseen työn ohessa.

Kun ammattilaisen työn ilo ja potilaan sitoutuminen hoitoon saadaan kohtaamaan, saadaan kustannukset kuriin ja voidaan luopua tehotalouden kvartaaliajattelusta.

Hoidon tulosten ja elämänlaadun mittaaminen vaatii niin ikään hidastamista.
[..]

[l'uomo normale]

Laura Räty siirtyy moitteita saaneen Validian toimitusjohtajaksi
Räty siirtyy Validian johtoon Terveystalon julkisista palveluista vastaavan johtajan tehtävästä.

STT
8.10. 16:48
Entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty on nimitetty vammaisten asumis- ja kuntoutuspalveluita tarjoavan Validian toimitusjohtajaksi. Validian mukaan Räty valittiin tehtävään osaamisensa ja monipuolisen kokemuksensa ansiosta.

Hänen on määrä aloittaa Validian toimitusjohtajana tammikuussa.

Validia nousi esille aiemmin tällä viikolla, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi Validian korjaamaan yhtiön toiminnassa havaitut puutteet ja epäkohdat.[...]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006663268.html

Kuvittelisin, että suuren yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon monialayrityksen yhteiskuntasuhde tms. johtaja olisi vaikutusvaltaisimpi paikka kuin vammaisten asumista järjestävän yrityksen toimitusjohtajuus.

Alkaako yrityksiltä mennä usko Kokoomuksen ajaman SOTEn toteutumiseen!

[Supernuiva]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006663268.html

Kuvittelisin, että suuren yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon monialayrityksen yhteiskuntasuhde tms. johtaja olisi vaikutusvaltaisimpi paikka kuin vammaisten asumista järjestävän yrityksen toimitusjohtajuus.

Alkaako yrityksiltä mennä usko Kokoomuksen ajaman SOTEn toteutumiseen!

Kykypuolue on oppositiossa, joten heidän sananvaltansa on nyt lähinnä välillinen.

Mutta otsikon kysymykseen kuka jätetään ilman hoitoa, niin voisin ilmoittautua listalle. Olen oikeastaan koko elämäni ajan kärsimällä kärsinyt siitä, että minuun on kohdistettu paljon tarpeettomia tutkimuksia, joilla kaikilla ei ole ollut edes mitään lääketieteellistä perustetta. Ilmeisesti sosiaalialalla on liikaa rahaa käytettävissä, mitään muuta syytä en ole tähän keksinyt. Sosiaalimenoja pitäisi leikata kymmenillä prosenteilla vuosittain.

[l'uomo normale]

JUURI kun olimme tottuneet siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Suomeen syntyy 21 maakuntaa Helsingin lisäksi, nimi vaihtuukin. Suomeen tulee 21 hyvinvointialuetta, jotka ottavat kunnilta hoitoonsa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen. Näin päättivät asiasta neuvotelleet hallituksen ministerit.

Ensimmäiset maakuntavaalit, jotka pidetään ehkä alkuvuodesta 2022, ovat saman linjan mukaisesti nyt nimeltään aluevaalit.

Tämä on ison uudistuksen pieni, mutta paljonpuhuva yksityiskohta. Vaikka maakunta-nimi on keskustalle rakas, siihen ei tässä vaiheessa hirttäydytty.

Hallitukselle tärkeintä arvovaltakysymysten sijaan on nyt saada sote-uudistuksen pohjana olevat lait läpi eduskunnasta ja uudistus vihdoin voimaan.

TAUSTALLA on vankka usko siihen, että ihmisten julkiset palvelut paranevat, kun sote-vastuu siirtyy isommille yksiköille ja turhia kuiluja palveluiden väliltä poistetaan. Ihan niin yksinkertaista se ei ole, mutta varmasti askel oikeampaan suuntaan.

Jo poliittisen uskottavuuden kannalta sote-uudistus on hyvä saada etenemään. Liian moni edeltävä hallitus on yrittänyt saada terveydenhuollon ja sosiaalihuollon remontin onnistumaan.

Ongelmana on aina ollut, että soten varjolla on yritetty hivuttaa eteenpäin muita päämääriä: valtavia hallinnonuudistuksia, yksityisten palveluiden esiinmarssitusta, kuntaliitoksia – ja kun ne eivät ole edenneet, myös välttämätön terveyspalveluiden uudistus on siinä sivussa kaatunut.

Voiko tämäkin uudistus vielä kaatua? Totta kai voi, poliittinen ympäristö on nyt niin levoton. Uudistus on vielä eduskunnassa kesken, kun Suomi äänestää seuraavissa kuntavaaleissa huhtikuussa 2021, jolloin nykyisten hallituspuolueidenkin kannatusta tietyllä tavalla mitataan. Jos hallitus kaatuu, siinä sotekin kaatuu tai ainakin lykkääntyy jälleen.[...]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006668744.html

Onko tuosta oikeasti tulossa jotakin?

[l'uomo normale]

Terveydenhoitokonserni Mehiläinen on julkistanut lopullisen tuloksen Pihlajalinna-ostotarjouksestaan ja samalla yrityskaupan peruuntuminen on vahvistunut, Pihlajalinna tiedottaa.

– Pihlajalinna keskittyy nyt täysin omaan liiketoimintaansa ja näkee tulevaisuudessa paljon uusia hyviä mahdollisuuksia. Konserni on onnistunut pitkän tarjousprosessin aikana ja koronaepidemiatilanteesta huolimatta merkittävästi kehittämään liiketoimintaansa viimeisen vuoden aikana, sanoo Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén tiedotteessa.

Alustavat tulokset ostotarjouksesta julkistettiin jo maanantaina, jolloin Mehiläinen ennakoi, ettei se aio toteuttaa ostotarjousta.

Yhtiöt julkistivat yhdistymissuunnitelmansa vuosi sitten marraskuussa. Mehiläisen käteisostotarjous alkoi tammikuussa ja se päättyi perjantaina, eikä Mehiläinen voinut enää jatkaa sitä. Yhtiön tavoitteena oli saada 90 prosenttia Pihlajalinnan osakkeista ja äänistä.[...]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007640883.html

[Roope2]

Kokoomus vastustaa uusien maakuntien perustamista Suomeen. Puolue haluaisi, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa (sote) ei siirrettäisi maakunnille, vaan kuntia kannustettaisiin vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja näin rakennettaisiin suurempia sote-palveluiden järjestäjiä.


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007646249.html



Hassu mies tuo Petteri. Edellisessä hallituksessa oli kannattamassa 18 maakuntaa, mutta nyt kun luku olisi 22, niin se ei enään ole hyvä idea.

[Roope2]

Uutta sotea perustellaan, että nykysysteemi on täysin perseestä.

Miten varmistetaan uudessa sotessa, että viimeiset parikymmentä vuotta vastuussa olleet pidetään täysin pois pilaamasta uuteen soteen liittyviä asioita?

[Brandis]

Tiedän, ettei tule olemaan Suomessa virallinen osa Sotea, mutta toivottavasti kehitys terveydenhuollon kentällä liikkuu pehmeämpien hoitokeinojen suuntaan.

Onko teillä hetki aikaa miettiä miten yleisesti meillä hoidetaan kipua?

Niin sanottuja konservatiivisia keinoja hoitaa kipua kyllä tunnetaan; niitä ovat mm. akupunktio, hermoratahieronta, mindfulness, funktionaalisen lääketieteen ravintoterapeutit ja elimistön matala-asteisen tulehduksen kuriin saattaminen..

"Kuntoutuskeskuksessa sain ison määrän suosituksia, mikä kipuihini voisi auttaa. Lämminallasterapia, faskiahieronta, akupunktio, rentoutumisharjoitukset. Mutta terveyskeskuksissa niitä palveluja ei ollut ainakaan minulle saatavissa"

Silti käytännön hoitotyössä usein turvaudutaan ns. kovien keinojen maailmaan hoitaa kipua. Asia myös tunnetaan kovin huonosti paikallisesti.

"MIKÄ sitten vaikuttaa siihen, kuinka aivot reagoivat?

Geeniperimä ja elämänkokemus."

HS.

Kipeä asia
Viime vuosina julkisuudessa on puhuttu kipulääkkeiden haitoista. Johanna Keskinen, 42, kertoo, millaista on arki, kun joutuu syömään kourallisen lääkkeitä päivässä.

JOHANNA Keskinen oli päiväkoti-ikäinen, kun hän söi ensimmäisen kerran nivelkipuihin särkylääkkeen.

Polvet ja nilkat särkivät usein, joten Keskinen muistaa laskeneensa päiväkoti- ja koulumatkoilla, kuinka monta askelta olisi vielä jäljellä.

"Kun tulin kotiin, menin aina makaamaan sohvalle. Äiti kommentoi joskus, että tuo lapsi makaa aina", Keskinen sanoo.

Hän on nyt 42-vuotias geofyysikko ja kipukroonikko.
[..]

MIKSI kivun hoitaminen on niin vaikeaa?

Koska ihmiset reagoivat kipuun hyvin eri tavoilla ja koska kipu koostuu useista eri tekijöistä, jotka vaativat eri ihmisillä erilaista hoitoa, sanoo kipulääketieteen professori Eija Kalso.

Hän uskoo, että seuraavan asian oppiminen auttaisi meitä kaikkia ymmärtämään kipua paremmin:

Kipu koostuu kolmesta osa-alueesta. Se on paitsi biologista, myös psykologista ja sosiaalista. Tämä tulee esille myös kivun virallisessa määritelmässä. Kipu on epämiellyttävä aisti- tai tunnekokemus, joka liittyy todelliseen kudosvaurioon tai sen uhkaan – tai muistuttaa sellaista.

Kivussa on siis biologinen lähtökohta. Kun esimerkiksi luu murtuu, viesti kudosvauriosta siirtyy hermoa pitkin selkäytimeen. Sieltä se jatkaa aivoihin ja syntyy kivun kokemus.

Aivoissa mukaan tulevat aistikokemuksen lisäksi tunteet. Aivot pohtivat, kuinka vaaralliselta tilanne vaikuttaa. Miten kivusta voisi päästä eroon?

Evoluution näkökulmasta kivun tarkoitus on hyvä: se toimii hälytyssignaalina, jotta oppisimme välttämään vahingollisia tilanteita. Siksi kipu ei vain satu, vaan se voi olla myös ahdistavaa ja pelottavaa.

Siihen, miltä kipu tuntuu, vaikuttaa se, miten aivot kipuviestin tulkitsevat. Aivoista nimittäin laskeutuu selkäytimeen radastoja, jotka joko lieventävät tai vahvistavat kipua.

Jos aivot ovat päätelleet, että nyt on syytä paniikkiin, kipu tuntuu kovempana. Jos aivot arvioivat, että kyllä tästä selvitään, kipu on lievempää.

Ihmiset kokevat kivun voimakkuuden ja sen häiritsevyyden hyvin eri tavoin.
MIKÄ sitten vaikuttaa siihen, kuinka aivot reagoivat?

Geeniperimä ja elämänkokemus.

Jos kipua on aiemmin hoidettu lääkärissä hyvin eikä se ole estänyt esimerkiksi työssäkäyntiä, aivot ovat luottavaisin mielin. Jos ihminen taas on jäänyt kipunsa kanssa yksin, pelko saattaa nostaa päätään ja kipu tuntua kovemmalta. Kipu on siis myös sosiaalista.

Kaikki nämä tekijät taas vaikuttavat siihen, että ihmiset kokevat kivun voimakkuuden ja sen häiritsevyyden hyvin eri tavoin.

Kalso antaa esimerkin.

"Terveillä koehenkilöillä on tutkittu sitä, kuinka voimakkaana he kokevat saman ärsykkeen antamalla heille 48 astetta lämmintä ärsykettä iholle puolen minuutin ajan. Kolmannes koki tuskin lainkaan kipua, kolmanneksen mielestä kipu oli kohtalaista ja kolmannes koki kivun erittäin voimakkaana. Koehenkilöiden aivoja kuvattiin samalla. Kivun kovana aistineiden kipua arvioivat hermoverkostot aktivoituivat muita paljon voimakkaammin."

Sen lisäksi, että siis aistimme kipua eri tavalla, myös siinä on eroja, miten selviämme, jos kipua ei saada poistettua.

"Jos ihmisellä on kivun iskiessä isoja murheita, taustallaan traumaattisia kokemuksia tai taipumus ahdistuneisuuteen, kipuviesti saa suuremmat mittasuhteet."

Ne, joiden mieli sopeutuu herkemmin elämän vastoinkäymisiin tai joiden elämässä muut osa-alueet ovat kunnossa, pärjäävät myös kivun kanssa helpommin.
[..]
Lääkkeettömät kivunhallintakeinot vaativat ohjausta ja harjoittelua. Tällaista apua kivunhallintaan ei kuitenkaan ole perusterveydenhuollossa ollut juurikaan tarjolla. Asia kävi ilmi, kun Kalso ja joukko muita kivunhoidon ammattilaisia tekivät Juha Sipilän hallituksen pyynnöstä selvityksen kroonisen kivun hoidosta Suomessa.

Raportin mukaan kipupotilaiden kuntoutus vaihteli suuresti sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain. Kivunhoitolääketieteen erityispätevyyden saaneita lääkäreitä oli kyselyn aikaan vuonna 2014 vain viidessä terveyskeskuksessa. Muita kroonisen kivun hoitoon koulutettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä terveyskeskuksissa oli hyvin vähän.

Kalso pitää tätä erikoisena, sillä viidesosa työikäisistä suomalaisista kärsii jossain vaiheessa pitkittyneestä kivusta. Yleensä ne liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, jotka taas ovat yksi yleisimmistä sairauspoissaolojen syistä.

Raportti luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle helmikuussa 2017. Mukana oli suunnitelma, kuinka kivunhoito kannattaisi järjestää Suomessa.

"Raportin ehdottamille toimenpiteille kroonisen kivun hoidosta ei ole tapahtunut mitään. Ne maksaisivat itsensä takaisin moninkertaisesti", Kalso sanoo.
[..]

Iso, liian vähälle huomiolle jäänyt aihe.

[qwerty]

Mitenköhän media uutisoi tämän, jos maassa olisi esim. Kokoomus johtoinen hallitus?

[tweet]1405155249585852417[/tweet]

[ikuturso]

Krista Kiurun harkitut (vai harkitsemattomat) sanat muotoiltu mielenkiintoisesti eilen televisiossa.

20:30 uutiset:

Me tullaan nimenomaan varmistamaan se, et hoitoon pääsee helpommi..eri kunnissa on hyvin erilainen hoitoonpääsyaika ja nyt varmistetaan suuremmilla hartioilla että sama peli vetelee sitten jatkossa koko sillä omalla alueella.

Mikä tuossa kiinnittää huomioni on "sama peli vetelee"-ilmaisu, mikä on omituinen ja harkitsematon.

Yleesä "peli vetelee"-ilmaisua käytetään vain osoittamaan asioita, jotka ovat huonosti ja johon halutaan muutosta muodossa "tämä peli ei vetele". En tiedä muita murrealueita, mutta minä ainakin kuulen tuon hyvin negatiivisena. Ehkä se liittyy tuohon sama peli-sanapariin, joka viittaa vehkeilyyn ja negatiiviseen, kun puhutaan yhteiskunnallisista ongelmista: väkivalta on lisääntynyt Helsingissä ja sama peli jatkuu tänä vuonna.

Siksi Kiurun kommentista kuulin, että joissain kunnissa asiat on hoidettu jo vuosia hyvin ja joissain kaikki on päin persettä ja sama peli on jatkunut jo vuosia. Nyt suuremmilla hartiolla varmistetaan, että sama peli vetelee sitten koko alueella.

Tämähän on mitä ilmeisemmin myös totuus. Kaikessa harmonisoinnissa ja tasapäistämisessä paremmat käytännöt höylätään pois, koska kaikilla ei ole niihin varaa ja huonommista käytännöistä tulee de facto toimintamalli. Kun laitetaan muutama euro lisää velkarahaa, saadaan 0,3% hoitojonoista tilastokikkailulla valtakunnallisesti pois ja voidaan todeta soten olleen menestys.

Tähän se menee. Vasemmistohallitus pumppaa soteen nyt lisää valtionvelkaa ennen maakuntaveroa ja saadaan palkattua pari lääkäriä lisää. Mutta kun tosi kommunisti haluaa tilastot näyttävän paremmilta, kommunisti ei palkkaa lääkäreitä, vaan tilastotieteilijöitä.


-i-

[Melbac]

Kyllä noiden hoitojen hintojakin pitää katsoa.

[Savi]

[tweet]1410528700991520774[/tweet]
Minä vahingossa koko terveydenhuoltojärjestelmä. Onko tämä paha?

[Savi]

https://www.verkkouutiset.fi/iso-sotku-kumottiinko-terveyslait-vahingossa-liian-aikaisin/#71cfe412

"Iso sotku" – kumottiinko terveyslait vahingossa liian aikaisin?
Oikeustieteilijät ihmettelevät, mihin palveluiden järjestämisvastuu nyt perustuu.

Valtioneuvoston oikeuskanslerille on tehty valitus tänään torstaina voimaan astuneesta laista, jossa säädellään sote-uudistuksen toimeenpanoa ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanoa.

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajana toimineen, korkeimman oikeuden esittelijäneuvoksen Ville Hinkkasen mukaan vaikuttaa siltä, että voimaanpanolailla on vahingossa kumottu muun muassa kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki, vaikka järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vasta 2023. Asiaa koskeva laki löytyy täältä.

– Mihin säännökseen järjestämisvastuu siirtymäaikana oikein perustuu?, Hinkkanen kysyy.

Lainsäädäntökäytännön mukaan kumottua säädöstä ei enää voida muuttaa voimassa olevaksi. Säädöksiä ei siis voida kumota edes väliaikaisesti, vaan väliaikaisen kumoamisen asemesta on säädettävä, että tiettyjä pykäliä ei sovelleta tiettynä aikana, esimerkiksi jonkin väliaikaisesti voimassa olevan säädöksen ollessa voimassa.

Pitääkin lähteä tupakalle johonkin valtionvirastoon kun se on nyt se on sallittua

[Melbac]

Lista: Nämä hoivakodit rikkovat lakia
THL:n seurannan mukaan 201 hoivakotia ei täytä lain vaatimaa 0,6:n henkilöstömitoitusta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a2aa0998-01d9-4b1b-b687-6c88f0cb1787

"Lain vaatima sitova henkilöstömitoitus ei toteudu 11 prosentissa vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore selvitys.

"Yhteensä 201 vanhusten ympärivuorokautista hoivayksikköä ei täyttänyt lain vaatimaa 0,6:n vähimmäismitoitusta THL:n toukokuun seurannassa."


Ekaksi nostetaan toi vaatimus liian korkeaksi jonka jälkeen aletaan itkeä ettei hoitajia riitä tarpeeksi eri paikkoihin?.Toi johtaa siihen että on suuri määrä ulkomaalaisia "hoitajia" (jotka nyt ei ihan välttämättä ole oikeassa ammatissa) vanhainkoteihin/sairaaloihin joka sitten johtaa vaikka mihin.Noi mitoitukset pitäisi tehdä paikkakohtaisesti eikä mitään yleistä mitoitusta tyyliin >10 tyyppiä tilassa johon oikeasti mahtuu 5 ja jossain toisessa paikassa tarvittaisiin se >10 mutta siellä on vain 5.Nämä vatipäät on vielä nostamassa tota mitoitusta 0,6->0,7 joka johtaa vielä suurempaan hoitajapulaan.

/edit
En löytänyt parempaakaan threadia

[Melbac]

Apotti haastoi oikeuteen kolme kuntaa – kunnat eivät aio maksaa järjestelmästä, jota ne eivät koskaan saaneet
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009024511.html

!ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMIÄ kehittävä Apotti on haastanut Inkoon ja Siuntion kunnat sekä Loviisan kaupungin oikeuteen maksamattomista laskuista. Apotin mukaan yhtiön myyntisaamiset näiltä kolmelta kunnalta yhteensä ovat noin 1,5 miljoonaa euroa tältä vuodelta.

Kunnat sanovat, että ne eivät maksa laskuja, koska Apotti on toistuvasti viivästynyt, ja niille on koitunut tästä kustannuksia. Kunnat ovat joutuneet kehittämään omia potilastietojärjestelmiään Apotin myöhästyttyä, koska ymmärrettävästi kunta ei voi olla ilman toimivaa potilasjärjestelmää.

Apotti on kuntien ja HUS-yhtymän yhdessä omistama, nollatulosta tekevä yhtiö.

Siuntion kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Laaksonen (r) sanoo, että kunta lähti mukaan Apottiin omistajaksi vuonna 2020, samoin kuin Inkoo ja Loviisa. Ajatus oli, että Apotti olisi kunnan käytettävissä vuoden 2021 loppupuolella tai 2022 alkupuolella. Apotin käyttöönotto on myöhästynyt useamman kerran, ja nyt Apotti on ilmoittanut, että ohjelma voitaisiin ottaa käyttöön tämän vuoden marraskuussa.

Se taas on kunnan näkökulmasta järjetöntä, koska Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta ja on siitä eteenpäin vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

– Viivästysten aikana kunnan on täytynyt huolehtia nykyisten terveydenhuollon järjestelmien toimintakyvystä. Se on vaatinut päivityksiä. Lisäksi olemme valmistautuneet ottamaan Apotin käyttöön, ja siitä on tullut kuluja, Laaksonen sanoo.

– Meidän siis pitäisi maksaa jostain, mikä ei missään vaiheessa tule kunnan käyttöön, sillä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ehtii aloittaa. Me emme voi polttaa veronmaksajien rahaa palveluun, jota meille ei ole toimitettu, Laaksonen sanoo."


Tämä on kanssa aika hauska.Voisi kysyä että kuinka pitkä putki on ollut päällä kun ovat päättäneet noita juttuja ja allekirjoittaneet sopimuksia.Itse vetoaisin johonkin ettei tyypeillä ollut oikeutta allekirjoittaa sopimuksia terveydentilan takia tai jotain.