Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttaa omaa maailmankuvaa

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tietääkseni ilmastotutkijat ovat pääosin agnostisia ilmastonmuutosennusteiden suhteen, mutta rahoituksen saamiseksi käytännössä kaikki esiintyvät julkisuudessa alarmisteina.

Täytyy olla melkoinen idiootti, jos ei tajua, että 1990-luvun ilmastoennusteet menivät pieleen. Koska ilmastotutkijat pääosin eivät ole idiootteja, niin kyllä he tajuavat, että nykyisiin ennusteisiin ei voi luottaa ollenkaan.

Maallikoissa on alarmisteja, jotka uskovat heille syötetyn propagandan.

Jos mitään läpimurtoa ilmastotieteessä ei tule, niin tilanne tulee säilymään tällaisena vuosikymmeniä. Rahan pumppaamiseksi propagandistit lietsovat hysteriaa, ja samaan aikaan oikeat tutkijat ovat agnostisia.

Ehkäpä näin. Mutta joku agnostinen kaikkien jatkuvan rahanhimon varaan laskeva tiedenuiva voisi vielä valistaa, että katoaako sitten rajalliseen tilaan (ilmakehään) kiihtyvällä tahdilla puskettu hiilidioksidi ja muu sonta ihan itsestään, kun vaan odotellaan? Ja kiistääkö sama tietäjä vastaavasti pienemmässä mittakaavassa senkin, että suljetussa autotallissa tulee pidemmän päälle vähän tukalaa jos kärryä pitää jatkuvasti käynnissä?

Ai että katoaako ilmakehään laskettu hiilidioksidi itsestään?
No tähän on helppo vastata että katoaa. Lisääntyvä kasvillisuus syö koko ajan enemmän ja enemmän hiiltä. Pitkällä aikavälillä rapautuva kallio poistaa hiiltä kierrosta. Ja samoiten meret.

[Tiskirätti]

Ai että katoaako ilmakehään laskettu hiilidioksidi itsestään?
No tähän on helppo vastata että katoaa. Lisääntyvä kasvillisuus syö koko ajan enemmän ja enemmän hiiltä. Pitkällä aikavälillä rapautuva kallio poistaa hiiltä kierrosta. Ja samoiten meret.

Mielenkiintoinen väite sikäli, että globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vuosi toisensa jälkeen ennätyslukemissa. Kerrot varmaankin vielä, missä vaiheessa itsestään katoaminen ottaa selkävoiton tuosta hieman huolestuttavasta kehityksestä?

[Siili]

Hyvä esimerkki paradigmanvaihdoksesta on mobiililaitebuumi, jossa älypuhelimet ja tabletit korvaavat 2000-luvun alun tietotekniikan, pöytätietokoneet ja läppärit. Ei ole kyse siitä, että mobiililaitteet olisivat monissakaan asioissa parempia kuin PC-tietokone vaan siitä, että kuluttajille on rakennettu viitekehys jossa nimenomaan ne asiat, joissa mobiililaitteet ovat hyviä, nähdään ja esitetään tärkeämpinä kuin PC-tietokoneiden vahvuusalueet.

Jaa.  Kukakohan on tämä kuluttajia noin suvereenisti ohjaava herra Passiivi?

[kelloseppä]

...
Pehmotieteitä ei pitäisi edes kutsua tieteiksi. Englanniksi ero on selvä: arts and sciences.
...

Totta, esim. Englannissa ero on tavattoman selvä:

"In the United Kingdom (excluding Scotland) and Ireland, the first degree course normally lasts three years, but nomenclature varies: 19th-century and later universities usually distinguish between arts and sciences subjects by awarding either a B.A. or B.Sc. degree. However, some older or ancient universities, such as Oxford, Cambridge[citation needed] and Dublin traditionally award B.A.s to undergraduates having completed the final examinations, e.g. Part II Tripos (Cambridge), Final Honour Schools (Oxford), Moderatorship (Dublin), in most subjects including the sciences."

Lihavointi minun.

https://en.wikipedia.org/wiki/Bachelor_of_Arts

Kannattaa selvittää itselleen, mikä mistä tietyt oppiarvonimikkeet ovat oikein peräisin.

[mikkojuha]

Tietääkseni ilmastotutkijat ovat pääosin agnostisia ilmastonmuutosennusteiden suhteen, mutta rahoituksen saamiseksi käytännössä kaikki esiintyvät julkisuudessa alarmisteina.

Täytyy olla melkoinen idiootti, jos ei tajua, että 1990-luvun ilmastoennusteet menivät pieleen. Koska ilmastotutkijat pääosin eivät ole idiootteja, niin kyllä he tajuavat, että nykyisiin ennusteisiin ei voi luottaa ollenkaan.

Maallikoissa on alarmisteja, jotka uskovat heille syötetyn propagandan.

Jos mitään läpimurtoa ilmastotieteessä ei tule, niin tilanne tulee säilymään tällaisena vuosikymmeniä. Rahan pumppaamiseksi propagandistit lietsovat hysteriaa, ja samaan aikaan oikeat tutkijat ovat agnostisia.

Ehkäpä näin. Mutta joku agnostinen kaikkien jatkuvan rahanhimon varaan laskeva tiedenuiva voisi vielä valistaa, että katoaako sitten rajalliseen tilaan (ilmakehään) kiihtyvällä tahdilla puskettu hiilidioksidi ja muu sonta ihan itsestään, kun vaan odotellaan? Ja kiistääkö sama tietäjä vastaavasti pienemmässä mittakaavassa senkin, että suljetussa autotallissa tulee pidemmän päälle vähän tukalaa jos kärryä pitää jatkuvasti käynnissä?

Ai että katoaako ilmakehään laskettu hiilidioksidi itsestään?
No tähän on helppo vastata että katoaa. Lisääntyvä kasvillisuus syö koko ajan enemmän ja enemmän hiiltä. Pitkällä aikavälillä rapautuva kallio poistaa hiiltä kierrosta. Ja samoiten meret.

Lisään näin maallikkona, että ei autotallissa syntyvä hiilidioksidi ole ongelma. Vaikka sen määrä lyhytaikaisesti 50-kertaistuisi niin ei siitä olisi harmia. Ongelma on hiilimonoksidi. Se tappaa. Ilmakehässä on nyt n. 0,04 % hiilidioksidia. Sen määrä kasvaa pikkuhiljaa, mutta se on vaan hyväksi. Sitä on ollut joskus muinoin kymmen kertainen määrä. Enempi huolta aiheuttaisi jos määrä olisi laskussa. 0,015 prosentin tasolla kasveilla alkaisi olla vaikeuksia ja silloin viimeistään myös Vihreät muistelisivat kaiholla vanhoja Amerikan rautoja.

[JJohannes]

"Postmodernismia" pidetään luonnontieteen parissa tyhjänä sanahelinänä, minkä Alan Sokal vielä osoitti kuuluisalla jekullaan.

Päinvastoin, Alan Sokalin pila oli postmodernistinen jekku. Jos lukee hänen ja Jean Bricmontin yhdessä kirjoittaman teoksen Impostures Intellectuelles niin huomaa, että Sokal, ehkä osittain tiedostamattaan, myöntää tämän itsekin. Sokalin oma tieteenfilosofia ei tietenkään ole läheskään niin radikaalia kuin postmodernistien mutta hän on kuitenkin jonkinlainen antipositivistinen myöhäispopperilainen kriittinen rationalisti, joka ei ole läheskään niin kaukana postmodernistisesta tieteenfilosofiasta kuin Sokal itse uskoo.

Sokalhan ei siis kyseenalaista postmodernistista tieteenfilosofiaa sellaisenaan, vaan ainoastaan niiltä osin kuin sitä yritetään soveltaa luonnontieteiden tutkimukseen. Kuitenkin tuossa teoksessa Sokal kyseenalaistaa jopa luonnontieteellisten teorioiden falsifioitavuuden mielekkyyden, hyläten ykskantaan niiden "todistettavuuden". Sokal ehkä pikemminkin puolustaa luonnontieteellisen tiedon käyttökelpoisuutta (utilitaristista luonnetta), mutta ei esitä vakavia argumentteja sen puolesta, etteikö sekin olisi pohjimmiltaan sosiaalisesti rakentunutta. Hän pitää tuota kysymystä pikemminkin irrelevanttina toisin kuin radikaalit postmodernistit.

[Hankala Tapaus]

Satun tuntemaan ilmastoa tutkivia ihmisiä. En vielä jaksa uskoa heidän keskuudessaan vallitsevaan salaliittoon. Mutta tutkijatkin osavat tehdä politiikkaa - valitettavasti.

Skeptikon määritelmäsi on hyvä. Tapanani onkin sanoa, että älä usko ketään. Älä varsinkaan itseäsi.

Kyse lienee enemmän siitä politiikasta, kuin varsinaisesta salaliitosta. Ja tietenkin rahasta.

Tutkijat tekevät politiikkaa monella eri tavalla. Joku hakee rahaa oikealle asialle, joku valehtelee saadakseen rahaa itselleen. Varsinkin amerikoissa joka asialle voi ostaa jonkinlaisia tiedemiehiä. Vaikka tähänastinen historia osoittaa että oikea tieteellinen totuus tulee suurimmaksi osaksi julki joskus, yrittäjiä riittää. Nopea raha kelpaa.

Ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallista on se, että jokainen tiedemiesten väliseen väittelyyn käytetty päivä lykkää maailmanlaajuisten toimenpiteiden aloittamista. Samaan aikaan asiasta taloudellisesti hyötyvät vetävät irti viimeisiä voittoja mahdollisimman paljon. Tämäkin kuvio on tuttu Ethyl Corporationin historiasta.

Tuohon aiheeseen voi toki lisätä, että lyijyä lasketaan ilmakehään vieläkin, vaikkakin vähemmän kuin lyijytetraetyylin kulta-aikoina.

Mitä tulee skeptikko-osastoon, jossain vaiheessa kaikkeen pitää ottaa jonkinlainen kanta. Jos muodostaa kantansa aiemmin kertomallani tavalla, on lähempänä totuutta. Epäiltäviksi toki jäävät vielä mielipiteiden muodostamiseen käytetyt lähteet. Siksi asioita kannattaa joskus pohdiskella myös uudelleen.

Ilmastonmuutos on totta. Ihmisen vaikutus siihen on totta. Ja rahan vaikutus kummankin puolen "totuuksiin" on totta. Kuten myös se, että tavallisen ihmisen on todella vaikeaa päästä perille siitä, kumpi puoli valehtelee enemmän.

[Siili]

Päinvastoin, Alan Sokalin pila oli postmodernistinen jekku. Jos lukee hänen ja Jean Bricmontin yhdessä kirjoittaman teoksen Impostures Intellectuelles niin huomaa, että Sokal, ehkä osittain tiedostamattaan, myöntää tämän itsekin. Sokalin oma tieteenfilosofia ei tietenkään ole läheskään niin radikaalia kuin postmodernistien mutta hän on kuitenkin jonkinlainen antipositivistinen myöhäispopperilainen kriittinen rationalisti, joka ei ole läheskään niin kaukana postmodernistisesta tieteenfilosofiasta kuin Sokal itse uskoo.

On tosi upeaa, että maailmassa on näitä herra Passiiveja, jotka tietävät Sokalin motiivit paremmin kuin Sokal itse.  Onko moinen tyypillistä postmodernismia?

[Hankala Tapaus]

... Mutta punaviherkulpan lisäksi osa meistä on ilmastohörhökuplassaan ymmärtämättä asiasta tuon taivaallista, kuten kuplan luonteeseen kuuluu.

Näinhän se menee. Valitettavasti joidenkin kansalaisten kohdalla mielipiteiden muodostamiseen riitävä tieteellinen perusta on luokkaa "koska Trump sanoi niin".

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ai että katoaako ilmakehään laskettu hiilidioksidi itsestään?
No tähän on helppo vastata että katoaa. Lisääntyvä kasvillisuus syö koko ajan enemmän ja enemmän hiiltä. Pitkällä aikavälillä rapautuva kallio poistaa hiiltä kierrosta. Ja samoiten meret.

Mielenkiintoinen väite sikäli, että globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vuosi toisensa jälkeen ennätyslukemissa. Kerrot varmaankin vielä, missä vaiheessa itsestään katoaminen ottaa selkävoiton tuosta hieman huolestuttavasta kehityksestä?

Ja tähänkin on helppo vastata elikkäs heti sitten kun kasvit sitovat uutta hiilidioksidia enemmän kuin muut päästöt tuottavat lisää.ja tähän ei pästä maksamalla  rikkaille päästöoikeusmaksuja tai isoja tuulitukia.

[JJohannes]

Jaa.  Kukakohan on tämä kuluttajia noin suvereenisti ohjaava herra Passiivi?

On tosi upeaa, että maailmassa on näitä herra Passiiveja, jotka tietävät Sokalin motiivit paremmin kuin Sokal itse.  Onko moinen tyypillistä postmodernismia?

Osittain on. Jälkistrukturalisti Roland Barthesin ajatus kirjoittajan kuolemasta tarkoittaa juuri tätä. Tekstin kirjoittaja ei tuota tekstiä tekstin kirjoittajana vaan yhteiskunnallisten olojen "orjana". Teksti heijastelee niitä paradigmoja joiden alaisena kirjoittaja kirjoittaa, ei kirjoittajan persoonaa tai henkilökohtaisia mielipiteitä, koska "persoonaa" tai "mielipiteitä" irrallaan sosiaalisesta viitekehyksestä ei edes voi olla. Sama ajatus näkyy laajalti Jacques Derridan tuotannossa.

Ajatus "joukkojen psykologiasta" ei ole suinkaan peräisin ranskalaisilta (jälki)marxilaisilta vaan sen uranuurtajana pidetään Gustave Le Bonia, joka oli poliittisesti lähellä ranskalaista ja italialaista fascismia. Myöskin taloustietelijä Friedrich Hayek hylkäsi ajatuksen "sitoutumattomasta" ja "rationaalisesta" kuluttajasta (homo economicus) lähtien siitä, että ihmisen toimintaa markkinoilla säätelee pikemminkin perinne ja sattuman oikut, vaikka näiden viitekehysten sisällä markkinoiden toiminta saattaisikin näyttää "rationaaliselta".

[Pöllämystynyt]

Minusta Alan Sokalin temppu valaisee oivasti mielipiteiden merkityksen tehtäessä nk. "pehmeää" tiedettä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sokal_affair

Tämä olikin aivan loistava tempaus!

Nyky-Suomessakin tietyillä humanistisilla aloilla varsinkin kulttuurin- ja sukupuolentutkimuksen piirissä pärjää erittäin hyvin ainakin eräiden henkilöiden vetämillä kursseilla, vaikkei tekisi oikeaa opiskelutyötä ollenkaan, kunhan vain toistelee oikeaa retoriikkaa, viljelee hienonkuuloisia termejä ja ennen kaikkea on oikeaa mieltä. Siis pitää täyttää nämä Sokalin kriteerit, eikä mitään muuta vaadita. Vaikka kirjoitelman tai tenttivastauksen sisältö olisi täyttä hölynpölyä, niin siitä voi saada täydet pisteet, jos on vähänkin nokkela ja piirtää hienonkuuloisilla termeillä kultin totuuksia hivelevän tai toisinajattelijoita leimaavan omaperäisen kuvan. Läpi menee joka tapauksessa jo olemalla oikeassa. Itsellänikin on tällaisesta kokemusta. Olen itsekin päässyt kursseja läpi täydellä hölynpölyllä joten todellakin tiedän, mistä on kysymys. Tein näin pakosta, koska toisinajattelijan asiatekstiähän siellä ei edes suvaittaisi. Voisin ilmiantaa useita henkilöitä täysin kelvottomasta, äärimmäisen tiedevastaisesta, pelkästään poliittiseen manipulointiin keskittyneestä opetustyöstä, jos olisi joku taho jolle ilmiantaa, ja joka ottaisi ilmiannon vakavasti. Nykytilanteessahan joutuisin vain perusteetta syytellyksi ja herjatuksi "vihapuhujana".

Pidän rikollisena syrjintänä, että toisilla aloilla täytyy tehdä ankarasti työtä sekä vapaalla että luennoilla saadakseen samat opintopisteet, arvosanat ja tutkinnot, mitkä toisilla aloilla varsinkin eräiden henkilöiden kursseilla saa täysin merkityksettömällä ja järjettömällä sana-akrobatialla, jota voi tuottaa päästään täysin valmistautumattomana ja sivuakaan lukematta, kunhan osaa vedota oikeaan retoriikkaan ja aatteeseen. Tämä epäsuhta on aivan käsittämättömän iso.

Sokalin testi kertoo, mistä kulttuurin- ja sukupuolentutkimuksessa noin yleisesti on kysymys. Oikeamielisyyden, tarkoituksellisesti hämärän ja järjettömän terminologian, auktoriteetteihin vetoamisen ja teoreettiseen rakentelun taakse piilotetusta irrationaalisesta, epätieteellisestä kultista, joka janoaa ja käyttää poliittista ja sosiaalista valtaa manipuloimalla tiedettä ja esiintymällä tieteen valekaavun alla.

[Finis Finlandiae]

Fakta > tiede

Tiede on enimmäkseen vain teoriaa eli näkemys faktasta.
Fakta taas on fakta, eikä tarvitse teoriaa, ja on olemassa myös ilman sitä.

[Tiskirätti]

Mielenkiintoinen väite sikäli, että globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vuosi toisensa jälkeen ennätyslukemissa. Kerrot varmaankin vielä, missä vaiheessa itsestään katoaminen ottaa selkävoiton tuosta hieman huolestuttavasta kehityksestä?

Ja tähänkin on helppo vastata elikkäs heti sitten kun kasvit sitovat uutta hiilidioksidia enemmän kuin muut päästöt tuottavat lisää.ja tähän ei pästä maksamalla  rikkaille päästöoikeusmaksuja tai isoja tuulitukia.

Ok, ei siis mitään päästörajoituksia ja tuulivoima on ehdoton syypää & hanurista. Eli mikä siis on sinun ratkaisusi — pusketaan lisää kamaa taivaalle ja odotellaan että kasvit pistävät paremmaksi sitten heti kun jaksavat? Täytyy myöntää, että olen kateellinen kovasta luottamuksestasi kasvikuntaan ja surutta eteenpäin kaasuttelevasta asenteestasi!

[Lalli IsoTalo]

"Merkityksetön ja järjetön sana-akrobatia."

Tämä virus on päässyt saatuttamaan länsimaisia yhteiskuntia niin monella tasolla. Olen törmännyt siihen niin monta kertaa useammin kuin haluaisin.

Pidän enemmän tällaisesta:

"Everything should be made as simple as possible, but no simpler."
- Albert Einstein

"If you can't explain it simply, you don't understand it well enough."
- Albert Einstein

Nämä taas sopivat maahanmuuttoonhulluuteen:

"Whoever is careless with the truth in small matters cannot be trusted with important matters."
- Albert Einstein

"Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results."

[ISO]

Suvaitsevaistolla on tapana hylätä esimerkiksi se fakta, ettei maahanmuuttajat kotoudu, koska se sotii niitten omaa maailmankuvaa vastaan.

[Taimen]

Ilmastonmuutos on kyllä kokonaisuudessaan liian hankala ongelma todistettavaksi

Ennusteet ilmiön nopeudesta ovat olleet liian pessimistisiä ja ovat ne ovat syöneet tieteen uskottavuutta. Oma osansa on toki lehdistöllä, joka haluaa karmeimmat otsikot napajäätiköiden sulamisesta ja jääkarhuista. Silti pahinta on ehkä, että ilmastonmuutoksen asiaa ajaa edellä vihreä liike. Idealismi ja syyllistäminen ei toimi konservatiiviselle enemmistölle ja aiheuttaa vastareaktion.

Vielä kun ratkaisut ovat pitkäjänteisiä ja hankalia, on teoria varsin mukava kieltää humpuukina.

[Kirjolohikäärme]

"Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results."

Einstein oli tässä asiassa väärässä.

Einstein yritti heitollaan uittuilla kvanttifyysikoille.  Einstein halusi, että maailmankaikkeus on deterministinen.  Kvanttifysiikka puolestaan sanoo, että jotkut asiat ovat oikeasti satunnaisia, ja kaikkea ei voi ennustaa.  Vaikkapa radioaktiivisessa atomissa ei ole piilotettua kelloa, joka määrää milloin atomi hajoaa, vaan hajoaminen on aidosti satunnainen tilastollinen prosessi.  Kun kokeen toistaa toisella atomilla, tulee eri tulos.

Millä oli traaginen vaikutus Einsteinin vanhuudenvuosiin.  Einstein kuoli erakkona, etsiessään turhaan determinististä kellopeliappelsiini-selitystä fysiikalle.

[mannym]

Voi veljet kuinka tässä ketjussa saisi mahtavan jankkauksen aikaiseksi. Mutta sauron voi tulla sinne ilmastoketjuun josta linkki jo annettiin, osoittamaan tieteensä ja ne vahvat siteet.

Samalla voi vastata pariin kysymykseen. Kuinka ±0,5 tarkkuudella toimivien havaintoasemien (3000 kpl) yhteishavainnointitarkkuus on väitetysti ±0,17 asteen luokkaa? Miten mittaamalla karkeasti 15% globaalia pinta-alaa voidaan saada luotettava tulos globaalista lämpötilasta? Miten teoreettisen työkalun aikaansaama teoreettinen lopputulos on empiiristä tiedettä? Tervetuloa vaan sinne ketjuun vastaamaan.

Havaitsen myös käänteisen nollahypoteesin. Todellinen ilmastonmuutoksen nollahypoteesi on. Ilmasto muuttuu ihmisestä huolimatta. Vain näiden "ilmastotieteilijöiden" mielestä se nollahypoteesi on että ilmasto muuttuu ihmisestä johtuen.

[Lalli IsoTalo]

"Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results."

Einstein oli tässä asiassa väärässä.

Kyllä ja ei, mutta viittaan tavalliseen elämään, en fysiikkaan. Nimittäin ensimmäinen yritys saattaa saada muutoksia, jotka sitten saavat aika halutun vaikutuksen toisella kerralla.

"If you first don succeed try try again."

Esimerkki: kun vanhan Applen G4:n buuttasi toiseen kertaa, se poisti väliaikaistiedostoja, joita se poistanut 1. kerralla.

Toisaalta taas mustalaisten kotoutusta on yritetty 500 vuotta, huonolla menestyksellä.

Eli siis kyllä ja ei.

[Siili]

On tosi upeaa, että maailmassa on näitä herra Passiiveja, jotka tietävät Sokalin motiivit paremmin kuin Sokal itse.  Onko moinen tyypillistä postmodernismia?

Osittain on. Jälkistrukturalisti Roland Barthesin ajatus kirjoittajan kuolemasta tarkoittaa juuri tätä. Tekstin kirjoittaja ei tuota tekstiä tekstin kirjoittajana vaan yhteiskunnallisten olojen "orjana". Teksti heijastelee niitä paradigmoja joiden alaisena kirjoittaja kirjoittaa, ei kirjoittajan persoonaa tai henkilökohtaisia mielipiteitä, koska "persoonaa" tai "mielipiteitä" irrallaan sosiaalisesta viitekehyksestä ei edes voi olla. Sama ajatus näkyy laajalti Jacques Derridan tuotannossa.

Ajatus "joukkojen psykologiasta" ei ole suinkaan peräisin ranskalaisilta (jälki)marxilaisilta vaan sen uranuurtajana pidetään Gustave Le Bonia, joka oli poliittisesti lähellä ranskalaista ja italialaista fascismia. Myöskin taloustietelijä Friedrich Hayek hylkäsi ajatuksen "sitoutumattomasta" ja "rationaalisesta" kuluttajasta (homo economicus) lähtien siitä, että ihmisen toimintaa markkinoilla säätelee pikemminkin perinne ja sattuman oikut, vaikka näiden viitekehysten sisällä markkinoiden toiminta saattaisikin näyttää "rationaaliselta".

Kiitos selvityksestä.  Vielä kysyisin, että onko tuo nimien tiputtelu keskeinen tapa tuottaa uutta tietoa postmodernistisin metodein?

[Jorma M.]

sana "tiede" tarkoittaa nykyään usein "vale" tai "tarkoitushakuinen venytys". Ja emävaleen uusi ilmaisu on "Tutkimusten mukaan..."

[Tappivanukas]

Ilmastonmuutosketju tästä sitten tuli. 

Juuri se aihe mihin en ole ottanut kantaa, kun myönnän vajavaisen tietoni, mikä taas johtuu enimmäkseen mielenkiinnon puutteesta. Toteanpa vain että lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tahtäimellä on kaikkien etu kuluttaa vähemmän, lisääntyä vähemmän ja tuoda vähemmän väkeä pohjoiseen Eurooppaan kuluttamaan. Siinä kaikki mitä voimme millekään tehdä. Niin kauan kuin neekerien määrä lisääntyy ja me rahoitamme sitä, on täysin absurdia vaatia yhtäkään suomalaista muuttamaan kulutustapojaan ja elämäntapaansa piiruakaan.

[JJohannes]

Kiitos selvityksestä.  Vielä kysyisin, että onko tuo nimien tiputtelu keskeinen tapa tuottaa uutta tietoa postmodernistisin metodein?

Menihän tämä vähän namedroppingin puolelle mutta mielestäni tämä oli validi tapa esitellä, keiden ajattelijoiden tuottamaan kirjallisuuteen pohjaan näkemykseni. Rehellisesti sanoen yritin myös vaikuttaa sinuun esittelemällä pohjaa ajatuksilleni niin sosialistien, fascistien kuin talousoikeistonkin näkökulmasta. Tietenkin voisimme tässä syventyä Hayekin, Le Bonin tai postmodernistien tekstien tarkempaan analyysiin, mutta ymmärtänet varmasti, että se vaatisi meiltä tuntikausia tai jopa kymmeniä tunteja aikaa. Minulta nuo teokset pääsääntöisesti löytyvät hyllystä, en tiedä pitäisikö sinun matkata kirjastoon saadaksesi käyttöösi nuo tekstit.

Siten kirjoitusteni pääpointti kai oli heitellä kirjallisuussuosituksia kuten tälläisten kirjoitusten pointti yleensä on. Tarjosin toki niistä omat tulkitani mutta nämä tulkinnat voi vahvistaa vain lukemalla alkuperäiset tekstit tai sopivissa määrin kommentaareja alkuperäisteksteistä.

Mitä uuden tiedon tuottamiseen tulee niin se on aina ollut hyvin pitkälti sidoksissa vanhojen tekstien soveltamiseen, vaikka puhuinkin paradigmanvaihdoksesta. Sinänsähän viittaamieni vanhojen tekstien ymmärtämiseksi täytyy ymmärtää länsimainen filosofia vähintääkin Kantiin ja Hegeliin asti.

EDIT: Haluan tässä yhteydessä huomauttaa, että en ole "postmodernisti" vaan näen postmodernismin ja toisaalta myös Frankfurtin koulukunnan (joka pitkälti vastusti postmodernismia) vaikutuksen radikaalin traditionalistille filosofialle oleellisena aatteellisena lähteenä joihin traditionalistisesti ajattelevien ihmisten tulisi perehtyä.

[Tiskirätti]

Ilmastonmuutosketju tästä sitten tuli. 

Juuri se aihe mihin en ole ottanut kantaa, kun myönnän vajavaisen tietoni, mikä taas johtuu enimmäkseen mielenkiinnon puutteesta. Toteanpa vain että lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tahtäimellä on kaikkien etu kuluttaa vähemmän, lisääntyä vähemmän ja tuoda vähemmän väkeä pohjoiseen Eurooppaan kuluttamaan. Siinä kaikki mitä voimme millekään tehdä. Niin kauan kuin neekerien määrä lisääntyy ja me rahoitamme sitä, on täysin absurdia vaatia yhtäkään suomalaista muuttamaan kulutustapojaan ja elämäntapaansa piiruakaan.

Joudun nyt hylkäämään humpuukina faktana esittämäsi väitteen, että rahoitamme neekerien määrän lisääntymistä. Näin siksi, että ilmeisesti väitteesi horjutti liikaa maailmankuvaani, tai sitten on olemassa myös se vaihtoehto, että kyseinen väite on paskaa.

[Hankala Tapaus]

...Einstein kuoli erakkona, etsiessään turhaan determinististä kellopeliappelsiini-selitystä fysiikalle.

Lähinnä Albert-paran ongelmaksi koitui maine. Maine velvoitti yhdistämään mikro- ja makrokosmoksen. Suhteellisuusteorian pettäminen pikkuasioiden (pun intended) kohdalla ajoi miehen loppuiäkseen etsimään kaiken yhdistävää kaavaa.

Mitä tulee kvanttifysiikan satunnaisuuteen, olen kohtuullisen varma että sitäkin sitovat lopulta jotkut lainalaisuudet. Tällä hetkellä monet teoriat ovat yhteisesti hyväksyttyjä valeita, joita käytetään lähinnä saamaan havaitut kuviot selitettyä edes jotenkin. Esimerkiksi Higgsin bosoni piti keksiä vain siksi, että saataisiin toiselle hiukkaselle massa. Enpäs ole nyt tarkistanut, josko ko bosoni on löydetty oikeasti.

Teoriat eri ulottuvuuksien kautta matkustelevista hiukkasista kertovat enemmän havaintovälineiden puutteista kuin todellisuudesta. Säieteoria jne. Hiukkanen vaiko pitkä mikälie? Parhaat teoreetikot ovat selitelleet joidenkin hiukkasten loikkaavan 25:n (suurin itse lukemani ulottuvuuksien määrä. Voi olla suurempikin, jos jonkun mielikuvitus on riittänyt) ulottuvuuden kautta ja ylipäätään havaintojen vaikeus poikii kaikenlaisia teorioita. Osa näistä suorastaan höyrypäisiltä kuulostavia. Totuusarvoltaan kaikki arvaukset ovat samanlaisia siihen asti, kun asia lopulta selviää.

Tieteen uskottavuuden pahin ongelma on se, että kukaan ei tiedä kaikkea. Silti tiedetaan jotakin varmasti. Jotkut pyrkivät kumoamaan tieteen arvon sillä, että koska jostain asiasta ei tiedetä, kaikki tiede perustuisi uskomuksiin. Tiede on helppo kyseenalaistaa ja väittää kaikkea tiedettä uskomuksiksi juuri siitä syystä, että tiede joutuu käyttämään joskus yhteisesti hyväksyttyjä valeita selittämään joitain havaintoja.

[Siili]

EDIT: Haluan tässä yhteydessä huomauttaa, että en ole "postmodernisti" vaan näen postmodernismin ja toisaalta myös Frankfurtin koulukunnan (joka pitkälti vastusti postmodernismia) vaikutuksen radikaalin traditionalistille filosofialle oleellisena aatteellisena lähteenä joihin traditionalistisesti ajattelevien ihmisten tulisi perehtyä.

Minusta postmodernismi vähäisen perehtymisen jälkeen vaikuttaa hyvin sekavalta rakenteelta, johon on erittäin vaikea saada otetta.  Monet arvostamani tiedemiehet ja ajattelijat ovat samaa mieltä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Criticism_of_postmodernism#Vagueness

Ehkäpä käytän rajallista aikaani mieluummin perhonkalastuksen saloihin perehtymiseen.

[Tavan]

Olin skientisti joskus teini-iässä ja opiskeluaikoina. Mitä enemmän olen ikääntynyt, opiskellut ja itseäni sivistänyt sitä rajummin luottamukseni horjuu ja sitä kauemmas etäännyn tiedekeskeisyydestä. Paikoin tämä on ollut tuskallinen prosessi. Matto on vedetty alta.

[Siili]

Mitä tulee kvanttifysiikan satunnaisuuteen, olen kohtuullisen varma että sitäkin sitovat lopulta jotkut lainalaisuudet.

Eikö tuo sitten ole "lainalaisuus"?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heisenbergin_ep%C3%A4tarkkuusperiaate

Fundamentaalinen satunnaisuus on tietenkin vaikea pala nieltäväksi, kun on tottunut siihen, että kaiken takaa löytyy joku kausaalisuus.  Itse näkisin, että niillä mennään mitä on.  Kvanttifysiikka pelaa varsin hyvin, joten miksi spekuloida sen väliaikaisuudella?

Tällä hetkellä monet teoriat ovat yhteisesti hyväksyttyjä valeita, joita käytetään lähinnä saamaan havaitut kuviot selitettyä edes jotenkin.

En kutsuisi valeiksi oppirakennelmia, joiden varassa tehdään tarkkoja ennusteita ilmiöistä, joita ei ole vielä havaittu.  Se, että teoriat eivät avaudu maalaisjärjellä, ei ole minusta pätevä syy suhtautua niihin skeptisesti.

[Siili]

Olin skientisti joskus teini-iässä ja opiskeluaikoina. Mitä enemmän olen ikääntynyt, opiskellut ja itseäni sivistänyt sitä rajummin luottamukseni horjuu ja sitä kauemmas etäännyn tiedekeskeisyydestä. Paikoin tämä on ollut tuskallinen prosessi. Matto on vedetty alta.

Millä muulla metodilla kuin tieteellä saat mielestäsi todellisuutta paremmin vastaavan kuvan ympäristöstäsi?