Väestönsuojat - järkevää varautumista vai turhaa rahanmenoa?

[Alaric]

Lueskelin tuossa Seuran eilen julkaisemaa mielenkiintoista juttua, jossa kerrotaan kansanedustaja Juho Eerolan, Seuran toimittajan Ville Vanhalan, väestösuoja-asiantuntijan Pekka Rajajärven ja entisen Helsingin pelastusliiton (jutussa virhe) toimitusjohtajan Ilkka Kiannon viettämästä yöstä väestönsuojassa sekä yleisesti väestönsuojien toiminnasta, historiasta ja lain mukaisista vaatimuksista. Tästä inspiroituneena päätin sitten laittaa äänestyksen pystyyn.

Äänestyksen ideana on kartoittaa, että mitä mieltä hompanssit ovat väestönsuojarakentamisesta uusissa rakennuksissa. Pitäisikö väestönsuojia koskevia säännöksiä tiukentaa, pitää nykytasolla, höllentää vai pitäisikö väestönsuojien rakentaminen lopettaa kokonaan? Vuonna 2011 annetun asetuksen mukaan väestönsuoja on rakennettava 1 200 neliömetriä suurempiin asuinrakennuksiin ja 1 500 neliömetriä suurempiin teollisuusrakennuksiin.

Rakennusalalla toimiessa tulee usein puheeksi väestönsuojien tarpeellisuus uudiskohteissa ja mielipiteitä riittää sekä puolesta että vastaan. Seuran jutussa mainitaan väestönsuojien osuuden kaikista rakennuskustannuksista olevan noin 1-2 prosenttia ja noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Rakennustiedon sivuilta löytyi juttu (vuodelta 2009), jossa mainitaan rakennuskustannusten olevan reilu 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tuohon mainittuun 35 miljoonaan on tietenkin laskettava vielä huolto- ja korjauskustannukset päälle.

Pelastuslain uudistamisen yhteydessä väestönsuojien rakennusvelvoitetta oli tarkoitus uudistaa siten, että väestönsuoja olisi rakennettava ainostaan 3 000 neliötä ja sitä suurempiin rakennuksiin. Asiasta oli myös kirjaus hallitusohjelmassa. Tästä uudistuksesta on kuitenkin ilmeisesti luovuttu ja perusteena on kokonaisturvallisuustilanteen muuttuminen Euroopassa.

Yleistä tietoa väestönsuojista: http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu/Vaestonsuoja

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suoja räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, kemiallisilta taisteluaineilta sekä ionisoivalta säteilyltä. Väestönsuojia on sekä teräsbetonisia että kalliosuojia. Väestönsuojat muodostavat Suomen väestönsuojelujärjestelyiden rakenteellisen osan.

(...)

Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä noin 3,6 miljoonaa suojapaikkaa. Näistä 87% on em. talosuojissa, 10% kalliosuojissa ja 3% järeissä teräsbetonisuojissa (luokat S3, A ja B-luokka). Pääosa suojapaikoista keskittyy suuriin kaupunkeihin ja muihin entisiin suojelukohteisiin. Vähiten suojia on maaseudulla. Vaikka suojapaikkatilanne eräillä paikkakunnilla on hyvä, tai kuten Helsingissä ylittää jopa kunnan väestömäärän, eivät suojapaikat jakaudu tasaisesti. Tilanne on ongelmallinen erityisesti kaupunkien pientaloalueilla, joille suojia ei koskaan ole rakennettu.

Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Lain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa yli 1200 m2 suuruiseen uudisrakennukseen (asuinrakennukset).  Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja. Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että sen rakenteet eivät vahingoitu ja suoja säilyy toimintakuntoisena. Lain mukaan suoja tulee voida ottaa käyttöön  72 tunnin sisään viranomaisten käskystä.

(...)

Alla mainitsemani Seuran artikkeli.

http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/vaestonsuojan-todellisuus-seuran-testiryhma-kokeili-bunkkeriasumista/?shared=1715201-a1b62f2b-500 (6.1.2017)

Väestönsuojan todellisuus – Seuran testiryhmä kokeili bunkkeriasumista

Yö humisee.

Katossa hopeisena hohtava putki kimaltelee viereisestä huoneesta tihkuvassa valossa. Oven eteen pystytetty vihreä sulkuteltta on suljettu. Myös sivuseinälle pystytetyt kuivakäymälät ovat vihreän muovin takana.

Metallitangoista kasatun kerrosvuoteen ylimmällä tasolla katto on lähellä. Minuutti minuutilta ilmanvaihtokoneiston humina kuulostaa voimistuvan. Kalkki ja muovi tuoksuvat.

Kun kääntää huovan alla kylkeä, muovi notkuu ja nitisee. Mitä useammin havahtuu hereille, sitä pitemmäksi yö väestönsuojassa venyy. Lavastettu harjoitustilanne on pikkutunneilla pelkkää olemista.

Se alkaa käydä työstä.

Jos kysymyksessä olisi aito hätätilanne, neljän ihmisen sijasta Temet Oy:n väestösuojassa Helsingin Herttoniemessä olisi 120 henkeä.

Meillä on ruhtinaallisesti tilaa. 120 ihmiselle sitä riittäisi vain 0,75 neliömetriä henkeä kohden.

Tositilanteesta selviäminen arveluttaa. Miten ahtautta pystyy sietämään? Kuka ylipäätään pääsisi väestönsuojaan?

Kuumaa ja kosteaa

Suomessa on noin kolme miljoonaa turvallisuusmääräykset täyttävää väestönsuojapaikkaa. Noin miljoona paikkaa vaatisi korjaamista, koska niiden hiekkasuodatinjärjestelmät pitäisi vaihtaa nykyaikaisiin ilmanvaihtolaitteistoihin.

Paikkoja on yhteensä noin 4,2 miljoonaa, mutta suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa.

"Kaikki suomalaiset eivät joudu suojautumaan samaan aikaan. Suojapaikkojen määrä lasketaan uhkakuva-ajattelun mukaan ", kertoo rakennusneuvos ja väestösuoja-asiantuntija Pekka Rajajärvi.

Hänen ja minun lisäkseni suojassa yöpyvät kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps) sekä 20 vuotta Helsingin Pelastuslaitoksen toimitusjohtajana ja väestönsuojakouluttajana toiminut Ilkka Kianto.

"Haja-asutusalueilla ihmiset voivat suojautua omakotitaloihin tiettyyn rajaan saakka, ja tarpeen vaatiessa heidät evakuoidaan lähimpiin väestönsuojiin", Rajajärvi jatkaa.

Väestönsuojat on rakennettu ensisijaisesti sotatilanteita varten, mutta suojat otetaan käyttöön myös, jos tapahtuu esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden kaltaisia suuria katastrofeja.

Punainen valo vilahtaa Rajajärven pitelemässä kojeessa, minkä digitaalinäyttö ilmoittaa lämpötilaksi 20,7 celsiusastetta.

Täydessä suojassa lämpötila nousee noin 30 asteeseen ja suhteellinen ilmankosteus hipoo sataa.

"Olosuhteet ovat rasittavat ja suojassa olijoiden liikkumista joudutaan rajoittamaan."

(...)

Täyttä ja tyhjää

Suomen ensimmäisiä väestösuojia suunniteltiin Jyväskylään jo vuonna 1934. Sota-aika keskeytti lainvoimaiseksi tulleen väestönsuojien rakentamisen vuosikymmeneksi. Teräsbetonisuojien rakentaminen alkoi 1955 ja vuonna 1991 koko Suomi tuli suojelurakentamisen piiriin.

Väestönsuojapaikoista noin 400 000 on suurissa kalliosuojissa. Teollisuuden ja julkisten rakennusten yhteydessä olevia vahvoja teräsbetonisuojia riittää 113 000 henkilölle.

Valtaosa väestönsuojista, noin 3,7 miljoonaa paikkaa, on liikerakennusten ja taloyhtiöiden teräsbetonisuojissa.

Väestönsuojakouluttaja Ilkka Kiannon mukaan taloyhtiöiden ja liikerakennusten väestönsuojien varustuksessa voi esiintyä puutteita eikä suojan käyttöä aina hallita.

"Tosipaikan tullen on myöhäistä harjoitella. Väestönsuojien tarkastuksia tulisi tehostaa ja lisätä ja vastuuhenkilöiden pitäisi hakeutua nykyistä enemmän koulutukseen", Kianto sanoo.

Valtaosa ihmisistä ei välttämättä edes tiedä oman asuinalueensa väestönsuojan sijaintia.

"Todennäköisesti aidossa, yllättäen tulevassa tilanteessa puolet suojista olisi liian täynnä ja toinen puoli jäisi tyhjiksi tai ainakin vajaakäytölle."

(...)

Tinkimätöntä turvaa

Kun vielä varauloskäytävä on todettu toimintakelpoiseksi sekä suojan sisä- että ulkopuolelta, ei valmiiksi varustetussa väestönsuojassa ole enää juuri muuta tekemistä kuin odottaa.

Todellisessa tilanteessa suojaan tulijoiden pitäisi tuoda mukanaan kolmen päivän muonat. Meille on laitettu eväät valmiiksi.

Juustosämpylät ovat muhkeita. Erilaisia teelaatuja on puolisen tusinaa.

Pelastuslain uudistamisen yhteydessä väestönsuojien rakennusvelvoitetta oli tarkoitus uudistaa rakennuskustannusten hillitsemiseksi siten, että väestönsuoja olisi rakennettava vain 3 000 neliötä ja sitä suurempiin rakennuksiin. Vuonna 2011 annetun asetuksen mukaan raja on asuinrakennuksissa 1 200 ja teollisuusrakennuksissa 1 500 neliötä.

Hallitusohjelman kirjauksen mukainen esitys vedettiin äskettäin takaisin, koska maailman ja Suomen turvallisuustilanteen katsotaan muuttuneen.

"Hylätyn esityksen mukaan Suomeen olisi syntynyt uuden rakennuskannan mukana 191 väestönsuojaa vuodessa, kun nyt syntyy 819", kertoo rakennusneuvos Pekka Rajajärvi.

Väestönsuojan osuus koko rakennuskustannuksista on vain noin 1–2 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestönsuojien rakentamisesta kertyvät kustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.

"Se vastaa parin Hornet-hävittäjän ohjuksen hintaa."

Rajajärven mielestä väestönsuojat eivät ensisijaisesti ole rakentamiseen vaan kokonaisvaltaiseen maanpuolustukseen liittyvä asia.

Myös kansanedustaja Juho Eerola, jolle hallintovaliokunnan puheenjohtajana väestönsuojeluasiat eduskunnan työnjaossa kuuluvat, on nyt tyytyväinen siitä, että hallitus perui väestönsuojien rakentamisvesityksen.

"Itsenäisen valtion tärkeimpiä tehtäviä ovat sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen. Melkein kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta turvallisuudesta ei voida säästää."

(...)

Bunkkereita Lähi-itään

Väestönsuojista on tullut Suomelle merkittävä vientituote. Maastamme viedään väestönsuojia, suojaustekniikkaa, varusteita ja alan osaamista etenkin Pohjois-Amerikkaan ja Kauko- ja Lähi-itään. Suomalaisia väestösuojia on rakennettu esimerkiksi Etelä-Koreaan, Kuwaitiin ja Arabiemiraatteihin.

"Väestönsuojilla ei ole vientirajoituksia, koska ne eivät ole hyökättäessä käytettävää materiaalia, vaan niillä suojaudutaan hyökkäyksiä vastaan", kertoo Temet Oy:n myyntipäällikkö Juha Manninen.

Väestönsuojien ja niihin liittyvän tietotaidon viennin arvo on tätä nykyä noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa, ja markkinoiden oletetaan yhä kasvavan.

"Suomalainen alan osaaminen on pitkän rakentamisen ansiosta maailman huipputasoa", rakennusneuvos Pekka Rajajärvi toteaa.

Yritysten yhteistyökumppaneina tuotekehitys- ja tutkimustyössä ovat esimerkiksi teknologian tutkimuskeskus VTT ja Puolustusvoimat.

"Jos Suomen väestösuojarakentamisesta tingitään, se tarkoittaa, että osaamisen taso laskee. Kansainvälisessä kilpailussa se merkitsisi tilausten ja vientitulojen vähentymistä", Rajajärvi sanoo.

Väestönsuojien rakentamisen lopettaminen kokonaan tietäisi alan suomalaisten yritysten alasajoa.

"Silloin loppuisi myös johtokeskusten, valtion ylimmän johdon sekä ydinvoimaloiden suojien huoltovarmuus Suomessa."

[Faidros.]

Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.

[UgriProPatria]

Vastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.

Väestösuojien tulisi täyttää nykysodan vaatimukset ja olla rakennettu poistumisväylineen sellaisiksi, että sieltä pääsee ulos, talon mahd. romahtaessa päälle. Niinkuin talo yleensä tekee, pommin pudottua. Sen tulisi myös jollain tavoin suodattaa ydinsodan ym. myrkyt. Eli kallis kustannus taloyhtiölle. Mutta parempi kuin jotkut suuret, yleiset väestösuojat, jonne jää muutama sata ihmistä loukkuun.

Eivätkös metroasemat ole myös tällaisia suuria väestösuojia? Metrotunnelin suista pääsee poistumaan.

[ämpee]

Vastasin, että lopettaa kokonaan.

Sodankäynnin luonne on muuttunut ja väestönsuojat edustavat entistä aikaa.
Jonkun ydinonnettomuuden kohdalla voisi ajatella ihmisiä veivaamassa suodatettua ilmaa väestönsuojaan, mutta jos tilanne on todellakin niin paha, niin muutaman päivän kuluttua ei ole paikkaa jonne nousta.

[Eisernes Kreuz]

Minun asuinkunnassani ei väestönsuojia ole kuin nimeksi, ja nekin vähät taitavat toimia lähinnä romuvarastoina. Vaan eipä tämä alue taatusti olekaan kenenkään ydin- tai muiden aseiden ensisijaisena iskukohteena, joten sinänsä tilanne ei ole mitenkään erityisen huolestuttava. Jos tulee konventionaalisilla aseilla käytävä sota, niin täällä on suhteellisen helppoa piiloutua vaikka metsiin. Niin täällä tehtiin jo toisen maailmansodan aikana.

Laajamittainen joukkotuhoaseilla käytävä sota taas taitaisi muutenkin merkitä ihmiskunnan loppua, joten enpä tiedä, tarvitseeko sellaisen varalta edes tehdä sen kummempia väestönsuojelujärjestelyjä. Eivätkä pelkät suojat riitä. Ihmiset tarvitsevat myös runsaasti ruokaa, juomaa ja lääkkeitä. Suurten väkijoukkojen pitkäaikainen oleskelu suojissa ei siis taitaisi lopulta edes onnistua kovin hyvin.

Jos nyt ylimääräistä rahaa sattuu valtiolla olemaan, niin mieluummin kuitenkin näkisin sitä käytettävän vaikka väestönsuojelutyön edistämiseen kuin elintasopakolaisten hyysäämiseen. Jälkimmäisestä ei ainakaan ole meille mitään hyötyä.

[Alaric]

Vastasin, että lopettaa kokonaan.

Sodankäynnin luonne on muuttunut ja väestönsuojat edustavat entistä aikaa.
Jonkun ydinonnettomuuden kohdalla voisi ajatella ihmisiä veivaamassa suodatettua ilmaa väestönsuojaan, mutta jos tilanne on todellakin niin paha, niin muutaman päivän kuluttua ei ole paikkaa jonne nousta.

Onko sodankäynnin luonne oikeasti muuttunut niin paljon ettei pommituksilta, kaasuiskuilta yms. suojautumiseen ole siviileillä enää tarvetta? En jotenkaan näe asiaa ihan tuolla tavalla varsinkaan isompien kaupunkien kohdalla.

Olin joskus aiemmin itsekin sitä mieltä, että väestönsuojien rakentamisen voisi lopettaa tai ainakin sitä pitäisi vähentää reilusti, puhtaasti taloudelliselta kannalta ajateltuna. VSS-kustannukset jyvitetään kuitenkin suoraan uusien asuntojen hintoihin. Sittemmin olen alkanut pohtia asiaa hieman laajemmin maanpuolustuksen kannalta.

Vastasin nykyisten säädösten olevan riittäviä. Parempi katsoa kuin katua.

Tuohon Eisernes Kreuzin mainitsemaan ruoka-, juoma- ja lääkehuoltoon pitäisi ehkä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

[UgriProPatria]

Katsotaan nykypäivän sotia. Ei "maailmansota" muuta sodan olemusta kuin suurvaltojen kohdalla. Ne ovat vaarassa saada viholliselta ydinpommin. Luulisin.

Venäjä tuskin haluaisi laittaa ydinpommia ihan rajojensa tuntumaan, josta saaste leviäisi myös sen omalle puolelle. USA vähät piittaisi eurooppalaisten terveydestä, pommittaessaan Venäjää.

Ydinohjus olisi kyllä radikaali teko. Vaikka Japani nosti niillä kätensä ilmaan, Venäjä tuskin näin alistuisi.

Ydinohjusten käyttö olisi typeryyttä, sillä se kostautuisi. Myös kansojen raivo heräisi.

Eiköhän sodat mene siten kuin on viime vuosina muualla nähty. Tosin ydinasepelottein. On se Iskander aika kookas pommi...

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.

Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Väestönsuojien teko tulisi olla vapaaehtoista. Jos joku haluaa möisesta hömpötyksestä maksaa niin maksakoot.

[Nuivanlinna]

Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.

Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.

En menisi sanomaan. Suomen ählämöinti on siinä mallissa, että Venäjä voi hyvinkin joutua joskus pommittamaan Itä-Helsingin lapsia ja sairaaloita, Pohjolan Aleppo.

[Skeptikko]

Olin joskus aiemmin itsekin sitä mieltä, että väestönsuojien rakentamisen voisi lopettaa tai ainakin sitä pitäisi vähentää reilusti, puhtaasti taloudelliselta kannalta ajateltuna. VSS-kustannukset jyvitetään kuitenkin suoraan uusien asuntojen hintoihin. Sittemmin olen alkanut pohtia asiaa hieman laajemmin maanpuolustuksen kannalta.

Vastasin nykyisten säädösten olevan riittäviä. Parempi katsoa kuin katua.

Kannatan itsekin väestönsuojia. Niiden osalta voisi minusta myös ajatella enemmän sitä, että niillä olisi myös jotain muuta käyttöä kuin väestönsuojat. Esimerkiksi kuntosaleina käyttäminen ei estäisi niiden ottamista hyvin nopeasti käyttöön väestönsuojatarkoituksessakin.

Oliko näissä väestönsuojissa muuten määräyksenä hengitysilman suodattamisesta esimerkiksi radioaktiivisilta pienhiukkasilta (ja vielä siten, että ilmanvaihto toimii, vaikka sähköverkko ei toimisikaan)? Jos ei ole, niin sellainen olisi toivottava lisäys.

[Faidros.]

Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.

Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.

Heillä tietysti on ollut paljon paremmat syyt pommittaa persaukisia puolustuskyvyttömiä naapurimaita.

[Faidros.]

Väestönsuojien teko tulisi olla vapaaehtoista. Jos joku haluaa möisesta hömpötyksestä maksaa niin maksakoot.

Kyllä. Jokainen joka ei halua osallistua, voi liittyä siihen pitkään jonoon joka vie maamme rajojen ulkopuolelle matujen mukana.

[Faidros.]

Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.

Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.

Heillä tietysti on ollut paljon paremmat syyt pommittaa persaukisia puolustuskyvyttömiä naapurimaita.

Jeps
Tsetseeniterroristien listiminen oli ihan oikein.

[Alaric]

Olin joskus aiemmin itsekin sitä mieltä, että väestönsuojien rakentamisen voisi lopettaa tai ainakin sitä pitäisi vähentää reilusti, puhtaasti taloudelliselta kannalta ajateltuna. VSS-kustannukset jyvitetään kuitenkin suoraan uusien asuntojen hintoihin. Sittemmin olen alkanut pohtia asiaa hieman laajemmin maanpuolustuksen kannalta.

Vastasin nykyisten säädösten olevan riittäviä. Parempi katsoa kuin katua.

Kannatan itsekin väestönsuojia. Niiden osalta voisi minusta myös ajatella enemmän sitä, että niillä olisi myös jotain muuta käyttöä kuin väestönsuojat. Esimerkiksi kuntosaleina käyttäminen ei estäisi niiden ottamista hyvin nopeasti käyttöön väestönsuojatarkoituksessakin.

Oliko näissä väestönsuojissa muuten määräyksenä hengitysilman suodattamisesta esimerkiksi radioaktiivisilta pienhiukkasilta (ja vielä siten, että ilmanvaihto toimii, vaikka sähköverkko ei toimisikaan)? Jos ei ole, niin sellainen olisi toivottava lisäys.

Tankkasin hieman tuota sisäasianministeriön asetusta (506/2011) väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta.

Periaatteessa tämän pitäisi kattaa nuo mainitsemasi seikat:

4 Luku
Ilmanvaihto

15 §
Ilmanvaihtojärjestelmä

Väestönsuojaan on saatava paineventtiilin kautta esisuodatettua ilmaa vähintään 2,7 dm3/s varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti ja suodatuksen aikana vähintään 0,9 dm3/s siten, että ilma jakaantuu tasaisesti väestönsuojassa.

Ilmanvaihtolaitteiston tulee toimia sähkön saannista riippumatta.

Väestönsuojassa tulee voida pitää ylipainetta vähintään 50 Pascalia.

Väestönsuojan ilmanvaihto on suunniteltava siten, että suojaan otettavasta ilmasta voidaan suodattaa myrkylliset aineet.

S1-luokan väestönsuojan ilmanvaihto on suunniteltava siten, että on olemassa valmius asentaa myrkyllisten aineiden toteamista ja tunnistamista varten tarvittavat laitteet sanottuun ilmanvaihtolaitteistoon.

S2- ja kallioväestönsuojan ilmanvaihto on lisäksi suunniteltava siten, että suojaan otettavasta ilmasta voidaan todeta ja tunnistaa myrkylliset aineet.

S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa ja kallioväestönsuojassa tulee olla erilliset poisto- ja raitisilmakanavat siten, että raitisilma-aukon ja poistoilma-aukon etäisyyden tulee olla toisistaan vähintään 10 metriä.

S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja tulee suunnitella siten, että kullekin ilmanvaihtolaitteistolle varataan varsinaisen suojatilan lisäksi lattiapinta-alaa vähintään 1,5 neliömetriä. S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa ja kallioväestönsuojassa ilmanvaihtolaitteisto sijoitetaan tämän asetuksen 6 §:ssä tarkoitettuun konehuoneeseen.

Katsoin Suoja-Expertin sivuilta (VSS-toimituksiin erikoistunut yritys) mitä heidän ilmanvaihtolaitteistaan sanotaan.

http://www.suoja-expert.fi/ilmanvaihtolaitteistot

Esimerkiksi K- ja S1-luokan väestönsuojiin tarkoitettua laitteistoa kuvaillaan seuraavasti:

Ilmanvaihtolaitteisto IVL-1 on tarkoitettu käytettäväksi K- ja S1-luokan väestönsuojissa. Ilmanvaihtolaitteiston avulla ylläpidetään kriisiaikana suojassa tarvittavaa ylipainetta ja suodatetaan tarvittaessa suojaan tulevasta ilmasta myrkylliset kaasut sekä haitalliset tai vaaralliset mm. radioaktiivisen laskeuman hiukkaset. Ilmanvaihtolaitteisto on mitoitettu varsinaisen suojatilan 45 m² / 60 henkilöä varten. Sen avulla suojaan saadaan raitista ilmaa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti vähintään 2,7 dm³/s ja suodatuskäytössä vastaavasti vähintään 0,9 dm³/s. Ilma jaetaan jakokanaviston tuloilmaelimillä tasaisesti suojatilaan. Laitteiston avulla ylläpidetty ilmanvaihto poistaa myös suojassa olevaa kosteutta ja ylilämpöä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?

Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.

[Shemeikka]

Vapaaehtoisesti rakennetuissa väestönsuojissa on se pulma, että kun sellaisen on itselleen ja perheelleen rakentanut, hädän hetkellä naapurit, kaverit ja sukulaiset sekä ihan tuntemattomatkin ovat koputtelemassa bunkkerin ovelle vaatien sisäänpääsyä. Ja luultavasti käy niin, että kun alkaa kakka iskeä tuulettimeen, valtio "yleisen edun nimissä" ottaa yksityisten maksamat ja rakentamat suojat haltuunsa yhteiseen käyttöön.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Vapaaehtoisesti rakennetuissa väestönsuojissa on se pulma, että kun sellaisen on itselleen ja perheelleen rakentanut, hädän hetkellä naapurit, kaverit ja sukulaiset sekä ihan tuntemattomatkin ovat koputtelemassa bunkkerin ovelle vaatien sisäänpääsyä. Ja luultavasti käy niin, että kun alkaa kakka iskeä tuulettimeen, valtio "yleisen edun nimissä" ottaa yksityisten maksamat ja rakentamat suojat haltuunsa yhteiseen käyttöön.

Ja pöh
Rakennuslakiin voi selvästi laittaa että väestönsuojan rakentaminen on suotavaa, mutta vapaaehtoista. Sellaista hätää jotta väestönsuojia tarvitaan tuskin tulee ja valtiolla ei ole mitään halua otta jotakin muutama metri kertaa muutama metri koppia haltuunsa. Ja ennenkaikkea Suomen sadat tuhannet kesämökit ja maalaistalot ovat tehokkaampi suoja kuin betonibunkkeri rauniokasan alla.

[Don Nachos]

Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?

Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.

Mistä lähtien kapunkien pommittaminen matalaksi on mennyt pois muodista?
Putin ainakin on missannut sen memon.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?

Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.

Mistä lähtien kapunkien pommittaminen matalaksi on mennyt pois muodista?
Putin ainakin on missannut sen memon.

Putin ja Assad pommittaa lähinnä sellaisia kaupunginosia jotka ovat terroristien hallussa. Syyriassa on paljon syyrialaisten hallitsemia kaupunkeja jotka eivät ole raunioina.

[Don Nachos]

Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?

Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.

Mistä lähtien kapunkien pommittaminen matalaksi on mennyt pois muodista?
Putin ainakin on missannut sen memon.

Putin ja Assad pommittaa lähinnä sellaisia kaupunginosia jotka ovat terroristien hallussa. Syyriassa on paljon syyrialaisten hallitsemia kaupunkeja jotka eivät ole raunioina.

Ymmärrät varmaan että tuleivaisuuden propagandassa meille suomalaisille on varattu se terroristin rooli. Jos näin ei olisi emme tarvitsisi puolustusvoimia.

[Ullatusnillitus]

Vastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.

Välittömästi? Taitaa mennä parhaassa tapauksessa 2 viikkoa. Väestönsuojista ei ole mitään hyötyä niin kauan, kuin niitä käytetään varastotiloina.

[ikki]

Vastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.

Välittömästi? Taitaa mennä parhaassa tapauksessa 2 viikkoa. Väestönsuojista ei ole mitään hyötyä niin kauan, kuin niitä käytetään varastotiloina.

Kylhän ne parissa tunnissa saa kaikki tyhjäksi kun ei ole hirveästi väliä säilyykö tavara ehjänö taikka käyttökelpoisena. Sukset poikki kirveellä ja pinoon jne. Vanhat leningit heitetään johonki pusikkoon ja/tai käytetään kantovehkeinä joissa noita katkottuja suksia, vanhoja kenkiä, levyjä jne. Kaikki paskaksi niin prosessi on hyvin nopea.

[Ullatusnillitus]

Vastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.

Välittömästi? Taitaa mennä parhaassa tapauksessa 2 viikkoa. Väestönsuojista ei ole mitään hyötyä niin kauan, kuin niitä käytetään varastotiloina.

Kylhän ne parissa tunnissa saa kaikki tyhjäksi kun ei ole hirveästi väliä säilyykö tavara ehjänö taikka käyttökelpoisena. Sukset poikki kirveellä ja pinoon jne. Vanhat leningit heitetään johonki pusikkoon ja/tai käytetään kantovehkeinä joissa noita katkottuja suksia, vanhoja kenkiä, levyjä jne. Kaikki paskaksi niin prosessi on hyvin nopea.

Jos itse saisin päättää, väestönsuojat tyhjennettäisiin VÄLITTÖMÄSTI tällä sekunnilla.

[Dangr]

Meillä väestönsuoja toimii pyöräkellarina. 15 minuuttia ja se on tyhjä.

Tarpeen tullessa muistakaa ottaa mukaan:
Ruokaa
Vettä
Viihdettä: mp3, e-kirja, lisäakkuja
Taskulamppuja
Vilttejä ja tyynyjä
Wc-paperia ja kosteuspyyhkeitä

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ja mikähän sellainen tilanne voisi olla että väestönsuojia tarvittaisiin? Uföjen hyökkäys  Ydinsota? vai mikä.

[Dangr]

Seuraava sota.

Kaikki paitsi nykyiset rauhat ovat päättyneet sotaan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Seuraava sota.

Kaikki paitsi nykyiset rauhat ovat päättyneet sotaan.

Ja miksi sotatilassa pitäisi mennä väestönsuojaan? Menisitkö ite.

[jka]

Yleiset väestösuojat ovat ihan järkeviä kun niille saadaan oikeaa hyötykäyttöäkin. Lähinnä liikunta- ja harrastetiloina tai vähintään parkkihalleina. Jokaisen kerrostalon alakertaan sellaisia ei kannata rakentaa. Varastotilaa saa halvemmallakin ja noiden toimivuus kriisitilanteessa taitaa olla lopulta kuitenkin aika olematon.