Sotahistoriaketju

[Faidros.]

Molemmille aseille oli yhteistä että räjähdysaineen määrä oli maksimoitu ja siksi kuori oli suhteellisen ohut. Vaikka kuori sirpaloitui räjähdyksessä, ilmeisesti painevaikutusta oli pääasiassa tavoiteltu.

@Nikolas Ojala

Onko missään mainittu, oliko kranaattien sytyttimet millaisia? Eli herkkä, hidastettu vai jäykkä ja oliko niissä aikaan perustuvaa sytytintä, kuin ilmatorjuntakanaateissa, eli räjähtivät joka tapauksessa kohteen lähellä osuivat tai ei?
Itse veikkaan että oli myös aikarajoitteinen, jotta ohimenneet eivät räjähtäisi jossain muualla(Saksan maaperässä).
Tuli tällainen mieleen, että jos raketit laukaistiin tykin kantaman ulkopuolelta, niin olisi kätevää, jos kaikki yhdessä räjähtäisivät kohteessa/ kohteen lähellä ja oliko niiden ajastimet erilaisia, koska kukaan ei siihen aikaan pystynyt varmasti tietämään kohteen etäisyyttä ilmassa. Maassa ja merellä se oli helppoa haarakaukoputkella, ja sukellusveneisiin kaiulla. Mutta mistä Faidros voi varmasti tietää, vaikka niksmanneilla olisi ollut haarakaukoputket siivissä?

Rakettiaseista vielä sen verran, että Me 163 rakettikoneessa oli rakettien laukaisumekanismi rungosta ylöspäin ja laukaisuun käytettiin koneen vihollispommarin varjoa valokennoin. Sujahtamalla mahdollisimman läheltä pommarin alta, osuma oli varma. Kuka jenkkiampuja osasi varautua lähes pystysuoraan nousevaa rakettikonetta, kun mäntämoottorikoneilla yleensä hyökättiin yläviistosta? Ja jos tähystivätkin alaspäin, kohde oli niin pieni, että osuminen oli tuurissa. Syöksy ylöspäin, 30mm tykit tyhjiksi ja raketit pommariin, sitten laskeutuminen mahdollisimman nopeasti alas.
Huonoja puolia Me 163:ssa oli laskutelineiden puuttuminen, oli vain laskukisko. Polttoaineen loppuminen kahdeksassa minuutissa rajoitti laskeutumisen aivan Sakkausnopeudessa ja sen keksittyään(jenkit pommitti päivallä britit yöllä), Mustangit syöksyivät rakettikoneiden perään, ampuen alas niitä hitaasta loppulaskeutumisnopeudesta johtuen, polttoaineen loppuessa, lentoajan ollessa vain 8 min.
Mitään merkittävää näistä laitteista ei ollut, koska liittoutuneet puskivat uutta konetta taivaalle raffisti ja Saksassa tuotanto vain hidastui.

[P]

Itse en allekirjoita missään vaiheessa semmoisia epäilyksiä, etteikö Suomen armeija olisi kestänyt Venäjän iskua kesällä 44, täysin käsittämätön toiminta (eli tieto tiedustelusta oli että Neuvostoliitto hyökkää eikä mitään tehty) pääesikunnalta oli tosiaan käsittämätöntä, mutta jos joukkoja olisi ajoissa siirretty Karjalan kannakselle olisi hyvin todennäköistä että Viipuri tuolloin olisi jäänyt Suomella vaikkakin vain vähäksi aikaa. Meillä oli Sturmien ohella panssarin torjuntaan käytössä panssarikauhuja-ja nyrkkejä, PAK-75 pst-tykkejä ja ilmavoimat kunnossa, osasto Kuhlmey jelppasi voimalla Immolasta. Etelässä Pietaria uhkasi edelleen toimintakykyinen Saksan armeija.

Toisaalta, jos joukot ja kalusto olisi siirretty ennen NL:n suurhyökkäystä Kannakselle lähelle etulinjaa, ne olivat tuhoutuneet jo parin ekapäivän pommituksissa eikä tuoreita resursseja hyökkäyksen pysäyttämiseen myöhemmin enää olisi ollut.
Voimien siirto Kannakselle vasta hyökkäyksen alettua ei tietenkään ollut sodanjohdon ennakolta suunnittelemaa taktiikkaa, vaan pakkotilanteessa tehty operaatio, joka onnistui, kun NL ei saanut pommitettua/katkaistua rautateitä Laatokan takana.

Eihän niitä olisi etulinjaan vihollisen epäsuoran tulen kantamalle olisi siirretty. Saksalaiset tunsivat neukkujen metodit ja suomalaisia oli neuvottu saksalaisten vastametodista, joukkojen vetämisestä vihollisen valitsemasta läpimurtokohdasta jo ennen vihollisen tulivalmistelun aloittamista. Ei niitä miehiä siellä epäsuorassa tulessa kannattanut tapattaa, vaan palauttaa vasta ottamaan vihollisen jalkaväki vastaan.

Jostain syystä suomalaiset eivät noudattaneey ohjetta Valkeasaaressa ja tapattivat suotta läpimurtokohdan miehet lähes kaikki.

[Nikolas]

Onko missään mainittu, oliko kranaattien sytyttimet millaisia? Eli herkkä, hidastettu vai jäykkä ja oliko niissä aikaan perustuvaa sytytintä, kuin ilmatorjuntakanaateissa, eli räjähtivät joka tapauksessa kohteen lähellä osuivat tai ei?
Itse veikkaan että oli myös aikarajoitteinen, jotta ohimenneet eivät räjähtäisi jossain muualla(Saksan maaperässä).

Yritän tulkita löytämiäni piirroksia.

• Rakettipolttoaineen ja räjähdysaineen välissä näyttäisi olevan jotain. Tämä voisi olla viivästetty sytytin, eli raketti räjähtää viiveellä ellei osu ja räjähdä sitä ennen.
  
  
• Raketin kärjessä näyttää olevan iskusytytin.
  
  
• Iskusytyttimessä on myös mekanismi, jonka tarkoitus lienee herkistää sytytin lähtökiihdytyksessä.
  
  
• DUPLEX on hidastamaton nalli maakohteita varten.
  VC 70 on hidastettu nalli lentokoneita vastaan.

[Faidros.]

Vielä raketeista lisään sen, että olin se aseseppä AU joka teki 80-luvun alussa tarkastuksen niille "Stalinin uruille".

Löysin yhden virheen ohjauskiskosta eräästä putkesta. Ojauskiskon hitsauksessa oli virhe. Neuvostoliitossa tehty "läpihitsaus". Tämä tarkoittaa sitä, että putken "ohjauskaarteen"(lue rihlaus) uran hitsauksessa oli hitsipahkura( hitsareinen termeillä lokinpaska).
Voi vitsit sentään, että tein huolellitsta työtä. Ajtelkaapas yksi virhe huolellisuusessa ja yksi kranaatti olisi lähtenyt aivan minne sattui, 122mm: kranaatti kärjessään.

Jäsen @Nuivanlinna voi kuitata tämän, että olin ainakin se aseseppä AU, joka teki vastaanottotarkistukset näille. Ketään kapiaista ei kiinnostanut tehdä mitään tarkastuksia 80-luvulla (paisi se mun hanslankarikapteeni, joka ojenteli mulle työkaluja), varusmies riitti. Mutta olin myös parempi jossain, kuin asekoulussa, opettaneet opettajat.
Meillä tuli nimittäin kiista siitä, koska rekyyli kovimmillaan. Nykyäänhän "kaikki" tietää milloin se on.
Ruudin räjähtäessä heti(nopein kiihtyvyys), piippu-/putkivaiheessa(kun painava luoti/kranaatti, jatkaa kiihtymistään maksimaaliseen lähtönopeuteen, vai luodin /kranaatin jo päästyä ulos?
Älkää nyt he ihan äkkiä vastatko, jotka tietävät vastauksen.

Ehkä tässä on syy sihen, että olen kaksi kertaa ylennetty samalla päivämääräällä, ainoana rauhanaikana(?) koska ei asekoulu voinut lähettää koulutuksen ylivoimaisesti parasta aseseppää takaisin patteriin vähemmin natsoin.

En ollut edes korpraali, saati kersantti, mutta saman ikäryhmän asesepät(3) olivat "innoissaan" kun saivat varusmiehenä ja jopa kersanttina takaisin.
Jotenkin meillä oli hyvä henki, oltiin samaa tiimiä. Mun asesepät vittuili mulle aivan avoimesti patterissa ja kollegat ihmetteli, olenko näin nynny johtamistavoiltani.
Tein kaiken parhaan aseseppieni puolesta lomista ja muistakin etuisuuksien puolesta, kyllä he vittuilivat mulle patterissa, mutta arvatkaa vain, olivatko he patterissa mun puolella, joskus jopa rangaistusiin mennen!

Pidin perinteet tallella asehuoltolassa, ostettiin aina kahvi ja munkki omistamme Mesulle (sotilasmestari, asehuoltolan johtaja) aamukaffeelle(tehtävienjako). Kun meillä ei ammuntojen välillä ollut hommia, toimimme kapiaisten siviili autojen korjaajina. Aseseppäni saivat niistä hyvät fyrkat.
Itse en voinut oikeastaan tehdä paljon pimeetä, kun täytyi olla jonkinlaisena yhdysmiehenä, JPsto:on. Prätkäni vaihdelaatikon kuitenkin korjasin ja siinä oli myös Mesu katsomassa, kuinka tehdään sisäpuolinen ja ulkopuolinen kartiosorvaus samoilla asetuksilla.

Asesepät oli oma heimo JPstossa, tykkirasvassa olevat työpuvut, saavuimme ruokailuun milloin halusimme...jne. Oltiin aina riidoissa rättivaraston vääpeli Sunin kanssa, rasvaisista vaatteistamme. Niitä kun ei ollut helppoa pestä tykkirasvan( kuumuutta kestävä grafiitti) tahrimina.

Olen kyllä ylpeä siitä, että olen palvellut siinä yksikössä jota myös ensimmäiset Jääkarit palvelivat. Yksikön nimi on vaihtunut moneen kertaan, mutta silti sama!

Meni kyllä armeijamuisteluiden piiriin, sori ot. Ehkä ystävällinen mode voi siirtää vuodatukseni sinne, tai sitten poistaa...

[Nuivanlinna]

Kari, ei Suni. Tarkkuutta Herra kersantti.

[Nikolas]

Meillä tuli nimittäin kiista siitä, koska rekyyli kovimmillaan. Nykyäänhän "kaikki" tietää milloin se on.
Ruudin räjähtäessä heti(nopein kiihtyvyys), piippu-/putkivaiheessa(kun painava luoti/kranaatti, jatkaa kiihtymistään maksimaaliseen lähtönopeuteen, vai luodin /kranaatin jo päästyä ulos?
Älkää nyt he ihan äkkiä vastatko, jotka tietävät vastauksen.

Annas kun järkeilen.

Jos ammus liikkuisi putkessa kitkattomasti, eli mitään laahausta piipun seinämään ja rihloihin ei olisi, maksimirekyyli eli aseen potkun kiihtyvyys taaksepäin ajoittuisi täsmälleen ruudin maksimipaineen hetkeen. Mutta koska se ammus laahaa piipun rihloja ja kitka on huomattava, tämä ei olekaan oikea vastaus.

Kun ammus juuri irtoaa piipun suusta, sen takana on yhä lähes maksimipaine, ammuksen ja aseen välinen kitka äkillisesti ja lopullisesti häviää. Silloin aseen piipussa yhä majaileva ruutikaasu lähes maksimipaineessa alkaa poistua kuin raketista. Ruutikaasun virtauskitka on paljon pienempi kuin ammuksen laahaamisen aiheuttama kitka, ja siksi rekyylin aiheuttama kiihtyvyys on lähes sama kuin voisi ruutikaasun paineen ja piipun reiän poikkipinta-alan tulosta jaettuna aseen massalla saada.

Tietenkin laskelmaa voi tuosta vielä rajatta tarkentaa ottamalla huomioon kaikenlaisia kaasun virtaukseen liittyviä hienoja juttuja, mutta siitä huolimatta vastaukseni on että pahin rekyyli sattuu juuri siihen hetkeen, kun ammus irtoaa piipun suusta.

[multa tulille]

@Faidros tämä lie tuttu kalu, nyt halavalla saatavissa!

https://huutokaupat.com/1180903

Onkos tässä kysymyksessä 76 K 02 ?  Kysyn siksi, kun tuolla huutokaupassa oli jo mennyt kaupaksi eikä tietoja ollut. Joskus viimne vuosituhannella PV myi niitä (deaktivoituina) ja kun isäukko aina haaveili sellaisen hankkimisesta kotipihalle (oli tykkimies, perinne suvussa) ja sitten kun mulla olisi ollut virkani johdosta mahdollisuus tehdä kaupat niin se perkule meni puihin ja alkoi epäröidä "että mitähän äitikin siitä sitten sanoisi". Sitten piti vaihtaa tyyppiä mutta se on sitten jo taas toinen juttu.

[Faidros.]

Kari, ei Suni. Tarkkuutta Herra kersantti.

Voi kutale, olet oikeassa! Vääpeli Suni oli ykköspatterissa, eikä kumipäissä. Muistatko Sunin Äffävian? Välillä oli pokerissa pitämistä, kun Vääpeli Funi käffkytti jotain. Jäi Lapin loppusodan junasta muiftaakseni Riihimäelle ja ajoi takfilla Hämeenlinnaan niin perkeleefti, kun oli junan päivyftävänä upfeerina komentaffa miehiä karjavaunuihin, eikä enää ufkaltanut hypätä liikkuvaan junaan.
Mä olin niin vittumainen kersantti, koska mulla ei ollut mitään alokkaita patterissa, vain kolme uutta asesepää, niin kokelaat joutui pyytämään multa junaan nousemiskäskyt, ym, koska olin joskus marssittanut patteria tykkihallin ympäri muutamaan kertaan ruokailuun mennessä ja kaikki pelkäs seurauksia!? 
@Nuivanlinna

[Nuivanlinna]

Muiftanhan minä, afeenperä noufee ja noufi myöf kakkofpatteriffaa alokafaikana.

ps. mulla on sulle viesti ed. sivulla koskien 130K54:sta

[Faidros.]

^Itse asiassa ei ole tuttu tykki, saati tuo maastouttamisjärjestelmä. Meillä oli 76, 122, 152 mm:n tykit.  Nuo modernit 76:t oli valmistettu  1902!
@Tunkki

@Faidros Oli meillä tuo talvilapissa, kaivoin just kuvan esille ja varmistin asian.

Miten mä en muista? Noh, aikaa on mennyt jo kohta 35 vuotta ja asekoulussa joutui opiskelemaan kaikki perkuleen kikottimet A-Ö.
Taisi jopa olla niin, Ettei meillä edes ollut  76:a mukana, vaan mulla oli tsägä Nenosen tykistökilpailussa, että korjattava tykki oli tuo 76:n, sitä tuskin oli enää muualla kuin JPsto:ssa?

[Nuivanlinna]

^Itse asiassa ei ole tuttu tykki, saati tuo maastouttamisjärjestelmä. Meillä oli 76, 122, 152 mm:n tykit.  Nuo modernit 76:t oli valmistettu  1902!
@Tunkki

@Faidros Oli meillä tuo talvilapissa, kaivoin just kuvan esille ja varmistin asian.

Miten mä en muista? Noh, aikaa on mennyt jo kohta 35 vuotta ja asekoulussa joutui opiskelemaan kaikki perkuleen kikottimet A-Ö.
Taisi jopa olla niin, Ettei meillä edes ollut  76:a mukana, vaan mulla oli tsägä Nenosen tykistökilpailussa, että korjattava tykki oli tuo 76:n, sitä tuskin oli enää muualla kuin JPsto:ssa?

Meillä oli Hitlerin haupitsit Lappiin lähdettäessä ja käytiin asevarikolla vaihtamassa puolivälissä leiriä noihin 130:iin.

Muoks: En 76:sta kiskonut kertaakaan, 122H63, 130K54 ja Aatun mörssäri mihin itse tutustuin. Mukavin oli tuo 122 kaikin tavoin.

Muoks-2: @Faidros !! Lisäsin kuvat, 1984.

[Faidros.]

Mainiot kuvat @Nuivanlinna . Mulla Rovajärven loppusota oli kesällä. Jos noi kuvat on Rovajärveltä, niin siellä en ollut(?) Joko makasin Tilkassa, grafiittirasvan aikeuttamasta vaikeasta ihottumasta, tai olin Asekoulussa Kokkolassa?
Jos noi on Niinisalosta, niin sitten hyvinkin.

Olet muuten ainoa armeijakaveri johon olen törmännyt edes netissä, kertausharjoituskavereita parisen kertaa.

Tule joskus käymään, sillä tiedät missä asun. Muistellaan sitten lisää?

Karmivaa ot:tä, sorry modet!

Lupaan, etten jatka täällä aiheesta.

[Nuivanlinna]

Rovajärveltähän tuo on. Ja kyllä modet ymmärtää, menköön Homman sotahistorian alle. Oli kyllä  muutama vuosi sitten hyvä sattuma.

No, "Stalinin urut" tuli meille ekana Suomessa, joihin teinkin tulotarkastuksen.

Ollaan ilmeisesti tavattu sitten!!

Olitko myös Linnan kassulla Jääkäripatteristossa?!
Ilveskalliolla tein tuon tarkastuksen.

[Pekka Kemppainen]

Rakettiaseista vielä sen verran, että Me 163 rakettikoneessa oli rakettien laukaisumekanismi rungosta ylöspäin ja laukaisuun käytettiin koneen vihollispommarin varjoa valokennoin. Sujahtamalla mahdollisimman läheltä pommarin alta, osuma oli varma. Kuka jenkkiampuja osasi varautua lähes pystysuoraan nousevaa rakettikonetta, kun mäntämoottorikoneilla yleensä hyökättiin yläviistosta? Ja jos tähystivätkin alaspäin, kohde oli niin pieni, että osuminen oli tuurissa. Syöksy ylöspäin, 30mm tykit tyhjiksi ja raketit pommariin, sitten laskeutuminen mahdollisimman nopeasti alas.

Me 163 lienee yksi erikoisimmista hävittäjäkeksinnöistä. Rakettikoneita kokeiltiin vielä sodan jälkeenkin, venäläiset sotasaalis-163:lla, mutta ilmeisesti onneksi moisesta puuhasta luovuttiin. Saksalla oli jo sodassa it-ohjukset tulossa, mitkä olivat nykyaikaa.

Me 163:lla jotkut pääsivät ässiksi, siis 6+ pudotusta kyseisellä konetyypillä. Tämä alhaalta ampuminen ohilennon aikana otettiin yöhävittäjiltä, joilla oli sama idea: Ohitetaan alhaalta, sensori laukaisee tykit. Yöhävittäjissä oli kaksoistykki suunnattu yläviistoon takarungossa. "Schräkmusik" oli nimitys.

Englantilaiset, jotka lensivät ilman tutkia, luulivat sodan loppuun asti, että heidän koneisiinsa osuttiin it-tykeillä. Yöhävittäjissä oli tutkat ja pakoputkissa liekinvaimennus, joten ne pystyivät lähestymään kohdetta tämän huomaamatta. Ennen Schräkmusikia ajettiin lähietäisyydelle, ja avattiin tuli vasta sitten. Hävittäjä-ässä Peter Spoden kertoo, että vanhemmat lentäjät neuvoivat nuorempia ampumaan moottoreihin, ei runkoon, kun valinta oli näin mahdollista. Ei tullut itselle niin pahaa mieltä.

Me 163:iin asennettiin eräänlaiset vastapainosingot, 5 kpl, joissa rihlattu putki toimi ikäänkuin hylsynä, mutta lensi laukaistaessa alakautta ulos, niin etteivät rekyylivoimat ravistaneet kevyttä rakettikonetta.

[Faidros.]

Rovajärveltähän tuo on. Ja kyllä modet ymmärtää, menköön Homman sotahistorian alle. Oli kyllä  muutama vuosi sitten hyvä sattuma.

No, "Stalinin urut" tuli meille ekana Suomessa, joihin teinkin tulotarkastuksen.

Ollaan ilmeisesti tavattu sitten!!

Olitko myös Linnan kassulla Jääkäripatteristossa?!
Ilveskalliolla tein tuon tarkastuksen.

Meillä tuli nimittäin kiista siitä, koska rekyyli kovimmillaan. Nykyäänhän "kaikki" tietää milloin se on.
Ruudin räjähtäessä heti(nopein kiihtyvyys), piippu-/putkivaiheessa(kun painava luoti/kranaatti, jatkaa kiihtymistään maksimaaliseen lähtönopeuteen, vai luodin /kranaatin jo päästyä ulos?
Älkää nyt he ihan äkkiä vastatko, jotka tietävät vastauksen.

Annas kun järkeilen.

Jos ammus liikkuisi putkessa kitkattomasti, eli mitään laahausta piipun seinämään ja rihloihin ei olisi, maksimirekyyli eli aseen potkun kiihtyvyys taaksepäin ajoittuisi täsmälleen ruudin maksimipaineen hetkeen. Mutta koska se ammus laahaa piipun rihloja ja kitka on huomattava, tämä ei olekaan oikea vastaus.

Kun ammus juuri irtoaa piipun suusta, sen takana on yhä lähes maksimipaine, ammuksen ja aseen välinen kitka äkillisesti ja lopullisesti häviää. Silloin aseen piipussa yhä majaileva ruutikaasu lähes maksimipaineessa alkaa poistua kuin raketista. Ruutikaasun virtauskitka on paljon pienempi kuin ammuksen laahaamisen aiheuttama kitka, ja siksi rekyylin aiheuttama kiihtyvyys on lähes sama kuin voisi ruutikaasun paineen ja piipun reiän poikkipinta-alan tulosta jaettuna aseen massalla saada.

Tietenkin laskelmaa voi tuosta vielä rajatta tarkentaa ottamalla huomioon kaikenlaisia kaasun virtaukseen liittyviä hienoja juttuja, mutta siitä huolimatta vastaukseni on että pahin rekyyli sattuu juuri siihen hetkeen, kun ammus irtoaa piipun suusta.

Voi vitsi, olet oikeassa! Toivottavasti ei tarvinnut turvautua Wikiin tai muihin?
1983 tietoa ei voinut saada kuin kirjoista(lankapuhelimet ja kirjeet). Asiasta kenen kanssa väittelin Asekoulussa kesken oppitunnin sanoi että: "Tuopas väitteesi seuraavan loman jälkeen kirjallisena". Toin, sivut leikattuna jostain broidin aselehdestä. Myönsi asekoulun opettaja virheensä. Hänen mielestään kovin rekyyli oli juuri ennen kranaatin irtautumista putkesta.

Kun sitten meidät opiskelijat käteltiin lähtiessämme Asekoulusta, kyseinen upseeri piti mun kädestä vähän "liian pitkään" ja sanoi: "Oppilas Vaara tämä oli ensimmäinen kerta, kun oppilas on häntä opettanut, kiitos, hyvää tulevaisuutta ja tuo puristus oli kova!

Muuten tuo opettaja oli ehkä paras koko Asekoulussa, sillä hän toi vähän kyseenalaistakin opetusmareriaaliakin luettavaksi. Kun elettiin YYA-aikaa vahvasti, niin  Black Book of Small Army-kirja oli ehdottomasti kielletty. Asiaa tietämättömille, tuo kirja on ehkä aikanaan paras mitä on tehty sissitoimintaan.
Internetin aikana tuokin kirja on kai jo kussut olemassaolonsa. Muuttamutta... Kekkosen Suomessa se oli kova juttu ja varsinkin varusmiehille luettavaksi.

Lähetän viesti opettajalleni... aivan parasta opetusta sai ja myöskin osasi vastaanottaa uutta tietoa! 10/10.

[rane58]

Kari, ei Suni. Tarkkuutta Herra kersantti.

Vääpeli Suni söi zfuffeleita ja ajoi Motoguzffilla, taisi asua äitinsä kanssa Linnan-Kassulla...? 
-Hupaisa, pieni ja pyöreä.... 

[l'uomo normale]

Perjantaina julkaistava historiantutkimus on valtioneuvoston kanslian tilaama työ.

Epäily suomalaisten osallisuudesta juutalaisten kansanmurhaan heräsi, kun tutkija Andre Swanström syytti suomalaisia SS-miehiä juutalaisten ja vankien teloituksista ja kidutuksesta sekä niiden hyväksymisestä toisessa maailmansodassa.

Valtioneuvosto tilasi selvityksen sen jälkeen, kun kansainvälinen Simon Wiesentahl -keskus oli pyytänyt vuosi sitten tammikuussa presidentti Sauli Niinistöltä selvitystä asiasta.

Selvitys julkaistaan kello 13.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9252e57e-fab6-409a-ad73-02c0dea5b34a

Iltalehdessä ei suoraan viitsitty kertoa, mutta kaipa valtioneuvosto tilasi raporttin alkuperäisen kohututkimuksen tehneeltä Andre Swanströmiltä.

[matti]

Perjantaina julkaistava historiantutkimus on valtioneuvoston kanslian tilaama työ.

Epäily suomalaisten osallisuudesta juutalaisten kansanmurhaan heräsi, kun tutkija Andre Swanström syytti suomalaisia SS-miehiä juutalaisten ja vankien teloituksista ja kidutuksesta sekä niiden hyväksymisestä toisessa maailmansodassa.

Valtioneuvosto tilasi selvityksen sen jälkeen, kun kansainvälinen Simon Wiesentahl -keskus oli pyytänyt vuosi sitten tammikuussa presidentti Sauli Niinistöltä selvitystä asiasta.

Selvitys julkaistaan kello 13.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9252e57e-fab6-409a-ad73-02c0dea5b34a

Iltalehdessä ei suoraan viitsitty kertoa, mutta kaipa valtioneuvosto tilasi raporttin alkuperäisen kohututkimuksen tehneeltä Andre Swanströmiltä.

Helsingin Säätytalossa julkaistaan perjantaina poikkeuksellinen historiantutkimus. Kansallisarkiston tutkija, professori Lars Westerlund on selvittänyt suomalaisten SS-miesten mahdollisen osallisuuden juutalaisten ja siviilien surmiin vuosina 1941–1943.

https://yle.fi/uutiset/3-10636284

[Marjapussi]

Jonkun desantin nollatutkimusta. Yrittää saada loistetta epäonnistulleenne uralleen vaikka faktat ovat olleet saatavilla 70 vuotta rapiat.

[Riukulehto]

Helsingin Säätytalossa julkaistaan perjantaina poikkeuksellinen historiantutkimus. Kansallisarkiston tutkija, professori Lars Westerlund on selvittänyt suomalaisten SS-miesten mahdollisen osallisuuden juutalaisten ja siviilien surmiin vuosina 1941–1943.

Suomenkielinen tiivistelmä https://www.arkisto.fi/uploads/Arkisto/2.pdf

The Finnish  SS-VOLUNTEERS  AND ATROCITIES  1941–1943 https://www.arkisto.fi/uploads/Julkaisut/sarjajulkaisut/SS-VOLUNTEERS_verkkoon.pdf

[AcastusKolya]

Katsokaapas "projektiryhmän" jäseniä. Ainakin Antero Holmila ja Oula S. edustavat vankkaa holokaustiteollisuuden siipeä. Rentola on ainakin entinen vasemmistokommunisti. Kenen keittoa syö, sen lauluja laulaa.

[Titus]

Eli mitään konkreettista näyttöä ei ole joten "todennäköisesti joo" (siihenhän riittää tutkiskelijan oma arvio joka on tietenkin ainakin 50.1%).

Ilmeisestikkään todisteita siitä, että eivät osallistuneet ei jaksettu etsiskellä (jos tietoa etsitään kunnolla, niin yleensä löytyy sekä että tietoa ?)

[Shemeikka]

Siviilien ja sotavankien surmaaminen oli saksalaisten normaali käytäntö itärintamalla; epäilemättä myös suomalaiset määrättiin tappohommiin siinä missä muutkin Saksan armeijan sotilaat. Mahdollisesti suomalaiset osallistuivat myös juutalaisten tappamiseen, joskin minulle on opetettu että saksalaisilla oli erityiset einsatzgruppet juutalaisia varten.

Mutta tämä tutkimus oli siinä mielessä nollatutkimus, että lopputulema oli ennalta määrätty. Suomalaiset haluttiin osaksi Holokaustin syyllisiä ja tutkimustulos, jossa olisi todettu että " ei, suomalaiset eivät tappaneet siviilejä, sotavankeja eikä juutalaisia" oli jo alunperin suljettu pois.

[Pyhä Olavi]

Luin yhteenvedon läpi, varsinainen tutkimus jäänee iltaan. Westerlund on hyvä tutkija, mutta huvittaa, että ei ole hyödynnetty Freiburgin siis Saksan valtion lähteitä, mutta jaksettu käydä (?) USA:ssa asti.
Ei näin, kun tutkitaan Waffen-SS:n tekosia. Lopputulos oli varsin valju, ehkä tekivät , ehkä eivät.

[Ajattelija2008]

Uutinen tuossa on, että ei löytynyt todisteita sotarikoksista. Näin tässä tuntuu aina käyvän, kun etsitään fyysistä todistetta holokaustiin liittyvistä sotarikoksista.

Ajattelija2008 

« Vastaus #217 : 03.03.2018, 20:22:52 »

Lainaus

"Tutkija" Oula Silvennoinen on sitä mieltä, että "fasismi" on pyrkimystä entiseen ja "fasismi" on "kumouksellinen liike". Suomi on siis ollut fasistinen jääkauden lopusta vuoteen 2017.

https://hommaforum.org/index.php?topic=110915.210

Oula Silvennoinen on pseudotieteilijä. Toivottavasti tutkimusta tekemässä oli edes joku oikea tutkija.

[HMV]

Eli, jos tässä olisi käyty oikeutta, pitävää näyttöä kenenkään tietyn henkilön syyllisyydestä ei ole saatu.

[Jorma M.]

Osaako joku kertoa että minkä valtioneuvoston tilaama suomalaisten päällepaskantamisprojekti tämä oli? Sipilä-Stubb-Soinin?

[Vaniljaihminen]

Siviilien ja sotavankien surmaaminen oli saksalaisten normaali käytäntö itärintamalla; epäilemättä myös suomalaiset määrättiin tappohommiin siinä missä muutkin Saksan armeijan sotilaat. Mahdollisesti suomalaiset osallistuivat myös juutalaisten tappamiseen, joskin minulle on opetettu että saksalaisilla oli erityiset einsatzgruppet juutalaisia varten.

Mutta tämä tutkimus oli siinä mielessä nollatutkimus, että lopputulema oli ennalta määrätty. Suomalaiset haluttiin osaksi Holokaustin syyllisiä ja tutkimustulos, jossa olisi todettu että " ei, suomalaiset eivät tappaneet siviilejä, sotavankeja eikä juutalaisia" oli jo alunperin suljettu pois.

Ei nyt ihan "normaalia". Vaihteli laadultaan väliä jawohl!, nein! ja scheissegal..

Einsatztruppeneita oli kuitenkin kohtalaisen vähän lukumääräisesti, muistaakseni vain jotain neljä tuhatta. Pogromeihin yleensä riitti se, että Neuvostoliiton kansalaisia yllytettiin kostamaan entisille herroilleen. Saksalaisten ei toisaalta tarvinnut juuri yllyttääkään siihen. Toinen tekijä mikä selittää venäläissiviilien suuren kuolleisuuden ovat toki neuvostoliittolaisten omat kostotoimet vihollista auttaneille kansalaisilleen.

Oulan tekemä Törni-kirja on ällistyttävä, esimerkiksi siinä, että tämä ei näe sodanjälkeisessä Valpossa mitään erityisen huonoa. Oulalle kommunistisuomi on aivan yhtä laillinen toimija kuin tasavaltainenkin Suomi.

Saksalaisten sotarikoksista ja niistä perillä olosta Saksassa on tehty kyllä aika hyvä tutkimus:
Tapping Hitler's Generals - Transcripts of Secret Conversations [at Trent Park] - Edited by Sönke Neitzel, Foreword by Ian Kershaw
- paljon kovempia tutkijoita kuin tämä poliittisesti kompromettoitunut Oula.

[multa tulille]

Mutta tämä tutkimus oli siinä mielessä nollatutkimus, että lopputulema oli ennalta määrätty. Suomalaiset haluttiin osaksi Holokaustin syyllisiä ja tutkimustulos, jossa olisi todettu että " ei, suomalaiset eivät tappaneet siviilejä, sotavankeja eikä juutalaisia" oli jo alunperin suljettu pois.

Prologi: Suomenkielinen tiivistelmä https://www.arkisto.fi/uploads/Arkisto/2.pdf

Kun lueskelin läpi tuota prologissa mainittua tiivistelmää, niin ensimmäiseksi tuli mieleen, että tutkimuksen tekijöillä oli tavoitteena tehdä jollain lailla riittävän laaja ja tieteelliseltä näyttävä selvitys, jotta pystyisivät kuittaamaan keikasta saamansa ilmeisen rahakkaan korvauksen.  Siinä pyöritellään ummet ja lammet asiaa, hyvä ettei aloiteta riimukirjaimista, joista SS-logo on kehitetty. Ja tietysti aineisto on sellaista, jossa kuvataan Kolmanenn vlatakunnan tekemiä kauheuksia siellä sun täällä, jolla saadaan tutkimukseen sopivasti ns han-ilmapiiri, jolloin lukijalle tulee vääjämättä mieleen että kyllä kai ne suomalaisetkin.... Lisäksi luulen että suurelle yleisölle ei tämä ero varsinaisen SS-erikoisjoiukkojen ja Waffen-SS.n välillä ole ihan selvä 

Vaikka ilmapiiri pidetään koko ajan jo valmiiksi syyllistävänä, joudutaan lopussa vaivihkaa toteamaan että mitään näyttöä ei vaikka "kaiken aikaisemmin yleisesti esitetyn perusteella todennäköinen", koska mitään näyttöä ei ole. Tästä tulee mieleen sen joidenkin piirien muutama vuosi sttien kokoon kyhäämä väite Lappeenrananssa olleista  muka teloitettujen Kananksen karkureiden joukohaudoista Siitkään ei ollut  mtiään näyttöä, mutta eräiden "tutkijoiden" mielestä siinä se näyttö olikin, koska "todisteet oli hävitetty"..  Lopulta sitten puoli Huhtiniemeä kaivettiin auki ja kas, vainajia löydetiinkin ! Ilo oli kuitenkin ennen aikainen, koska kuolleet olivat paljon varhaisemmalta ajalta ja lisäksi venäläisiä... Liäsksi sotahistorijoitsijat esittivät jo prosessin aikana, että em väitteen eivät pidä paikkaans, mutta hiedä pidetitin värrällä lailla "asianosaisina"

Yritystä löytää jotain todisteita suomalaisten Waffen-SS joukoissa palvelleiden syyllisyydestä kansanmurhiin ja sotariksiin ei varmaan puuttunut, koska käsittääkseni se olisi ainakin jossain "tutkijapiireissä" laskettu ansioksi arvaamattomaksi. Lisäksi ajankohta asian esille nostamiseksi oli ovelasti valittu siten, että vaikka näitä "syyllisiksi epäiltyjä" on vielä yhdekän elävien kirjoissa, tutkimus lienee tehty pääasiassa arkistotyönä ja iltapäiväkahveilla kampaviinereitä ellei peärti berliinimunkkeja nauttien.

Koska on ole enää ihan niin pikkuhenkilö kuin aikaisemmin, olin aikoinaan keskusteluissa eräiden näiden Terekillä käyneiden kanssa. Koska keskustelut sovittiin silloin luottamuksellisiksi ja kun ao.. keskustelukumppanit ovat jo aika päiviä sitten liittyneet aseveljiensä joukkoon, en muista niistä enää mitään. Tulivat vaan mieleen, kun silmäilin niitä lähteinä käytettyjä mukana olleiden muistelmien kirjoittajien nimiä.... ja eri tahoilla saamiani oppeja koskien lähdekrittiikkiä....

Edit. korjattu pari painovirhettä.

[Golimar]

Tässä on "puolueeton tutkija" jonka cuckoomus-eliitti on palkannut.

[tweet]942825657930829824[/tweet]