Merkel Perkel ja Deutsche Bank

[Laskentanuiva]

^Jos DB flippaa niin siinä menee sitten seuraavalla viikolla Nordea. Ei kovin ruusuinen kuva kenellekään Suomessa.

Tässä on se yksi ja TOSI iso ongelma jos pankki kuin pankki lasketaan konkurssiin.
Seurausvaikutukset muihin pankkeihin.

Ja sitten tavallisen tallaajan ja yritysten kohdalta tilanne on katastrofi.

Talletussuoja on (vissiin) 100 000e.
Paljon on "tavallisia" ihmisiä ja jopa  vanhemmalla mummo/vaari pariskunnalla saattaa olla koko ikänsä säästettyä tilillä vaikkapa 200 000e.
Jos pankki menee konkkaan niin käytännössä kaikki yli talletussuojan ylittävät rahat menetetään.

Sitten yritysten kannalta tämä homma menee vieläkin vaikeammaks dominoefektin vuoksii:
Niiden välinen rahoitus menee jäihin ja niinkin yksinkertainen asia kuin palkanmaksu työntekijöille loppuu ja sillä taas sitten on , noh jokainen voi kuvitella, että vaikkapa perjantaina 7.10 pitäisi tulla palkka pankkiin ja tässä välissä oma pankki asetetaan konkurssiin, niin mitäs teet, kun pankki on kiinni ja palkkaa ei tule?ja et saa edes nostettua rahaa tililtäsi ja kyse DB:n kohdalla lienee miljoonista ihan tavallisista ihmisistä.

Tosiaan pankkijärjestelmää pitäisi lainsäädännöllä muokata ainakin seuraavanlaisesti:
eriytetään tavallinen pankkitoiminta ja sijoituspankit toisistaan.

(Silti, kun valtio/eu/ekp pääomittaa pankkia/pankkeja niin sen pitää saada vastaavasti pankin osakekanasta oma osuutensa, jostain syystä näin ei ole käsittääkseni tehty ja myydä sitten myöhemmin pois kun tilanne on tasaantunut)

[Eisernes Kreuz]

^ Tuo talletussuojakin on tosin käytännössä teoreettinen ja omaa lähinnä psykologisen vaikutuksen, sillä jos tapahtuu oikein iso romahdus, ei kenelläkään ole oikeasti varaa korvata ihmisille heidän menetyksiään edes tuohon 100 000 euron rajaan saakka.

Melkoisen mätä tämä nykyinen järjestelmä todellakin on. Hillittömän velaksi elämisen kautta finanssilaitokset käytännössä hallitsevat koko maailmaa. Eikä sellainen porukka tunne isänmaata tai kansallismielisyyttä. Vain raha ratkaisee.

[Delaz]

Merkel taisi kehottaa ostamaan säilykeruokaa, eikös saksassa ollut jotain tämmöistä?

Mitäs veikkaat laskentanuiva, ollaanko tässä kaatamassa DB:tä tahallaan? Vai mitä on tapahtumassa?

[Jochanan]

Onkohan nyt sitten edessä se vuosisadan romahdus. Jossakin vaiheessa se joka tapauksessa tulee. Koko maailman valuuttajärjestelmä ja johdannaismarkkinat ovat kupla, jonka ahneuden ideologia on kasvattanut massiiviseksi ja odottaa vain sitä viimeistä puhallusta. Koukkunokat selviää aina kuitenkin voittajina, niin tästäkin.

Saattaa olla, että jos se nyt tulisi, niin se puhdistaisi ilmaa Euroopassa ja kehitysmaalaiset elintasosurffarit pantaisiin marssimaan takaisin, pois Euroopasta. Muutama vuosi puurolla, vedellä ja leivällä olisi pieni hinta tästä.

Ei tätä romahdusta vedellä ja puurolla makseta, vaan jos tosiaan on kyse niin vakavista asioista, kuin pahimmat ennusteet kertovat, meillä on edessämme vuosisadan sekasorto. Elintasosurffarit ovat tässä se pienin huoli. 

Kun kauppojen hyllyt tyhjenevät, alkaa taistelu hengestä. Jos on niin onnekas, että sattuu omistamaan oman maaplantin, sinne voi tietysti kaikessa rauhassa mennä syömään pettuleipää, mutta kaupungeistä tulee vaarallisia paikkoja, jos pahin tapahtuu.

Ja on selvää, että ne, joilla on valtapoliittisia intressejä, käyttävät yhteiskunnallista sekasortoa hyväkseen ja tekevät omat siirtonsa, kun hallitukset ovat lamaantuneita ja julistavat poikkeustilojaan. 

Jos pahin skenaario toteutuu, meillä on edessämme ei yhtään vähempää eikä enempää, kuin kolmas maailmansota ja sen jälkeen uusi - ja viimeinen tähän aikakauteen kuuluva - maailmanjärjestys. 

Sinäkö meinaat katsella tätä kaikkea kotisi rauhassa, nojatuolissa kiikkuen, puuroa syöden ja parempia ja "etnisesti puhtaampia" aikoja odotellen??

Salli minun tiputtaa sinut maan pinnalle ja karvaaseen todellisuuteen. Maailmasta ei tule enää parempaa paikkaa, vaan ainoastaan ja vain pahempi. Mitä me voimme tehdä ja mitä meidän kannattaa tehdä nyt, on valmistautua tulevaan ja laittaa kädet ristiin ja pyytää armonaikaa, ettei pahin olisi edessämme aivan vielä.   

[Laskentanuiva]

Merkel taisi kehottaa ostamaan säilykeruokaa, eikös saksassa ollut jotain tämmöistä?

Mitäs veikkaat laskentanuiva, ollaanko tässä kaatamassa DB:tä tahallaan? Vai mitä on tapahtumassa?

Ei sitten harmainta aavistusta ollaanko kaatamassa mutta satavarmaa on se että DB on ns. too big to fail.
eli jollain tapaa saksa/ eu/ ekp tulee pääomittamaan tai pelastamaan DB:n jos siihen on tarvetta.

edit:  Mutta tuota säilykeruokaa ja vettä pitäisi olla jokaisella ihmisellä ainakin parin päivän varalle varattuna.

[törö]

Merkel taisi kehottaa ostamaan säilykeruokaa, eikös saksassa ollut jotain tämmöistä?

Mitäs veikkaat laskentanuiva, ollaanko tässä kaatamassa DB:tä tahallaan? Vai mitä on tapahtumassa?

Ei sitä tarvii enää kaataa tahallaan vaan se tehtiin jo. Johtajille maksettiin kannustinpalkkioita siitä hyvästä, että velkaa saatiin kaupaksi Kreikan ja Ukrainan kaltaisille asiakkaille.

Nyt vain odotellaan, että vääjäämätön joskus tapahtuu.

[Lumiukko Jeti]

Ainoa järkevä tapa edetä on pilkkoa DB. Kuluttaja ja sijoituspankit erikseen. Tuohon johdannaiskauppaan pitää myös saada joku kuri ja järki mukaan. DB on käytännössä rahoittanut arpajaisia kymmenillä tuhansilla miljardeilla. Ongelma koskee kaikkia pankkeja, ei pelkästään DB:tä.

[Jochanan]

Ainoa järkevä tapa edetä on pilkkoa DB.

Tässä on vaan se ongelma, että johdannaisinstrumentteja ei voi pilkkoa.

Koitan uudestaan: allaolevien arvolla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa.

Jos menen raviradalle ja lyön kympillä vetoa, että tietty 100.000 euron arvoinen hevonen voittaa, vedon suuruus on kymppi (= johdannainen), ei 100.000 euroa (= allaoleva).

Johdannaisten allaolevien kohde-etuuksien arvon laskeskelu saa aikaan dramaattisia isoja numeroita, mutta ne summat eivät liiku johdannaiskaupassa.

Ei johdannaiskaupassa ole kyse mistään vedonlyönnistä, vaan riskienhallinnasta, mikä tapahtuu kohde-etuusmarkkinoilla tehdyin sopimuksin, joita ovat lähinnä futuuri ja termiini. Niissä sovitaan kohde-etuuden (= osake, korko, valuutta, raaka-aine tai vaikka se sinun 100 000 euron hevosesi...) päättymispäivän hinta, mikä ei ole pelkkä preemio (= se sinun kymppisi), vaan kohde-etuuden markkinahinta tai nettoarvon tilitys, jossa kohde-etuuden päättymispäivän markkina-arvosta vähennetään etukäteen sovittu futuurin hinta.   

Eli kyllä se sinun 100 000 euron hevosesi lankeaa jonkun maksettavaksi.   

[Lumiukko Jeti]

Tässä on vaan se ongelma, että johdannaisinstrumentteja ei voi pilkkoa.

Ei mutta ne pitää olla eri pankissa kuin siinä mihin ihmisten palkat maksetaan ja missä asuntolainat on. On turha puhua sijoittajariskistä jos ne sijoitukset on palkkatilin korko ja asuntolaina. Nyt näiden johdannaisriskien maksumieheksi ("sijoittajariski") tarjoillaan asuntovelkaisia palkkatilillisiä.

[Vredesbyrd]

Eihän niitä voida erottaa, koska silloin koko niillä pelaamisen idea kuivuu kasaan, eli politiikan tekeminen sijoitusspekulaatioilla, kun valtiota käytetään viimeisenä pelastajana ja toisaalta suuret rahoituslaitokset ovat valtioiden viimeisiä pelastajia.

[Kommunisti-muslimi]

Siis onko tuo 46 tuhatta miljardia oikeasti olemassa rahana eri pankkien tileillä, vai onko se vaan teoriassa olevaa finanssirahaa?

[Kirjolohikäärme]

Eli kyllä se sinun 100 000 euron hevosesi lankeaa jonkun maksettavaksi.

Katsotaanpa Helsingin Pörssin Nokian johdannaisista.  Kohde-etuus, Nokian osake, maksaa 5,11.  Ostan vaikkapa warrantin NOK6L4.6CZB, hinta 14 senttiä.  Kuukauden päästä Nokian osake on noussut 5,50 euroon.  Warrantin arvo nousee 19 senttiin.  Teen 5 sentin voiton (miinus kulut ja verot).  En missään välissä omista Nokian osaketta.  En tee kauppaa allaolevan osakkeen viiden euron hinnalla vaan senteillä.

Teoriassa warrantin liikeeseenlaskija voisi joutua maksamaan minulle euroja, jos allaolevan arvo nousee satoja prosentteja.  Mutta se on kovin epätodennäköistä.

Samalla tavalla valuuttajohdannaiset ovat vivutettuja.  Jos ostaa tuhannella eurolla 1:100 vivutettua valuuttajohdannaista, vaikutus on kuin ostaisi 100.000 eurolla itse valuuttaa.  Jos valuutan arvo nousee puoli prosenttia, johdannaisen arvo nousee 50% eli 1.500 euroon.  Voitto on sama 500 eur kuin olisi käynyt kauppaa sadalla tonnilla.  Mutta todellisuudessa sitä sataa tonnia ei ole missään, on vain se tonnin johdannainen.  Kukaan ei maksa sitä sataa tonnia kenellekään.  Samalla tavalla niitä Deutsche Bankin triljoonia ei ole missään, ne ovat vain allaolevan arvo, eikä niitä maksa kukaan kenellekään.

[Lahti-Saloranta]

Siis onko tuo 46 tuhatta miljardia oikeasti olemassa rahana eri pankkien tileillä, vai onko se vaan teoriassa olevaa finanssirahaa?

Tällä hetkellä se taitaa olla monopolirahaa mutta jos pankin riskit realisoituvat niin se muuttuu velkarahaksi joka on jostain haalittava. Olin jostain lukevinani että summa on  10x Saksan bruttokansantuote. Pahoin pelkään että joudumme vielä kantamaan vastuun Deutsche Bankin keinottelusta johdannaisilla.

[Delaz]

Merkel taisi kehottaa ostamaan säilykeruokaa, eikös saksassa ollut jotain tämmöistä?

Mitäs veikkaat laskentanuiva, ollaanko tässä kaatamassa DB:tä tahallaan? Vai mitä on tapahtumassa?

Ei sitten harmainta aavistusta ollaanko kaatamassa mutta satavarmaa on se että DB on ns. too big to fail.
eli jollain tapaa saksa/ eu/ ekp tulee pääomittamaan tai pelastamaan DB:n jos siihen on tarvetta.

edit:  Mutta tuota säilykeruokaa ja vettä pitäisi olla jokaisella ihmisellä ainakin parin päivän varalle varattuna.

eiköhän Lehmankin ollut too big to fail, eikös sitäkin kaadettu tahallaan, vai olenko ymmärtänyt väärin?

[Kulttuurirealisti]

Ainoa järkevä tapa edetä on pilkkoa DB. Kuluttaja ja sijoituspankit erikseen. Tuohon johdannaiskauppaan pitää myös saada joku kuri ja järki mukaan. DB on käytännössä rahoittanut arpajaisia kymmenillä tuhansilla miljardeilla. Ongelma koskee kaikkia pankkeja, ei pelkästään DB:tä.

Kyllä! Investointipankkitoiminta pitäisi säännönmukaisesti erottaa peruspankkitoiminnasta. Ei epäonnistuneiden riskisijoitusten maksajaksi pidä laittaa veronmaksajaa. Ei veronmaksaja hyödy niistä voitoistakaan (paitsi jos on osakkeenomistaja, mitä harvemmin on).

[Kirjolohikäärme]

Siis onko tuo 46 tuhatta miljardia oikeasti olemassa rahana eri pankkien tileillä, vai onko se vaan teoriassa olevaa finanssirahaa?

Ei, sitä rahaa ei ole missään eikä sillä rahalla käydä kauppaa.  Laita googleen derivative notional value. Ensimmäinen hitti, Investopedia, antaa esimerkin indeksijohdannaisesta: voit ostaa $1000 maksavan indeksijohdannaisen jonka voitto-/tappioprofiili on sama kuin ostaisit indeksissä olevia osakkeita $250,000:lla.  Sitä varttimiljoonaa et maksa sinä kenellekään eikä kukaan maksa sitä sinulle.

[Päänsärky]

Monopolirahaa.

Lohikäärme ei nyt ihan oikein tiedä mistä puhuu. Oletko koskaan kuullut sanoista target1 ja target2? Liittynee 2008 finassikriisiin jossa Kreikan lainatakaukset on pikkusumma minkä suomen valtio on taannut. Tai se että esim. Usan FED pumppasi 2008 rahaa mm. Nordeaan ja moneen muuhun eurooppalaiseen pankkiin jottei koko paska kaadu ja se raha on tuhansia miljardeja.

Elina Lepomäki tätä hyvin avasi, ei tämän paikan lohikäärme nimimerkki joka nyt puhuu HS juttuja muutenkin.

Olen pankki. - Joku lainaa minulta 1M talon ostoon. Teen sen rahan painamalla bittejä, samasta rahasta voin nykysäädösten mukaan ottaa omaan sijoituskäyttööni 70% (30% vakavaraisuus sääntö) ja tehdä sillä tiliä missä ikinä haluan. Tarpeeksi kun noita lainoja on, on pakko painua pankkien markkinoille joissa tehdään johdannaissopimuksia koska normi markkinoilla triljoonilla ei ole käyttöä. Veikkailen sitten vaikka sitä että kreikan taloudet maksaa kaikki lainat ajallaan semmosella 200miljardilla. - Paska kun osu tuulettimeen - valtio auta pliizzz (bonarit toki on kuitattu)

[sivullinen.]

Näissä tuhoskenaarioissa on se omituinen ristiriita [...] pankkikaaos lopettaa koko sivilisaation.

Does not compute.

Suuri Rooman valtakuntakin hajosi pienten barbaarijoukkojen ja omaisuusriitojen johdosta. Roomassa oli kaikki hyvin, silti Rooman valtakuntaa ei enää ole. Jos Rooman valtakunnan tuhon ja teorian ikuisesta kukoistuksesta välillä on ristiriita, kannattaa vaihtaa teoriaa. Silloin asia jälleen computoituu. Sivilisaatioiden loppuja on ollut ennenkin, ja ennenkään sivilisaatiot eivät ole uskoneet koskaan loppuvansa. Ei mitään uutta auringon alla.

[Laskentanuiva]

Eli kyllä se sinun 100 000 euron hevosesi lankeaa jonkun maksettavaksi.

Katsotaanpa Helsingin Pörssin Nokian johdannaisista.  Kohde-etuus, Nokian osake, maksaa 5,11.  Ostan vaikkapa warrantin NOK6L4.6CZB, hinta 14 senttiä.  Kuukauden päästä Nokian osake on noussut 5,50 euroon.  Warrantin arvo nousee 19 senttiin.  Teen 5 sentin voiton (miinus kulut ja verot).

Teoriassa warrantin liikeeseenlaskija voisi joutua maksamaan minulle euroja, jos allaolevan arvo nousee satoja prosentteja.  Mutta se on kovin epätodennäköistä.

Samalla tavalla valuuttajohdannaiset ovat vivutettuja.  Jos ostaa tuhannella eurolla 1:100 vivutettua valuuttajohdannaista, vaikutus on kuin ostaisi 100.000 eurolla itse valuuttaa.  Jos valuutan arvo nousee puoli prosenttia, johdannaisen arvo nousee 50% eli 1.500 euroon.  Voitto on sama 500 eur kuin olisi käynyt kauppaa sadalla tonnilla.  Mutta todellisuudessa sitä sataa tonnia ei ole missään, on vain se tonnin johdannainen.  Kukaan ei maksa sitä sataa tonnia kenellekään.  Samalla tavalla niitä Deutsche Bankin triljoonia ei ole missään, ne ovat vain allaolevan arvo, eikä niitä maksa kukaan kenellekään.

Arvoisa lohikäärme.
Näissä esimerkeissäsi tuot esiin vain voiton ja kirjoitat max 100 000eurosta, etkä kirjoita ollenkaan, että suurin osa on velkarahaa.
Tossa esimerkissäsi ostetaan tuhannella eurolla. Vaihdapa tuhat euroa kymmeneksi miljardiksi (velkarahaa) ja ostat johdannaista ja vieläpä termiininä ja johdannaisen arvo laskee vastaavasti 50%, koska 1:100 vivutus.

Kuka maksaa siinä tapauksessa tappiot ja paljon tappiota tuli?


Niin kauan kuin voitot kattavat tappiot niin homma toimii jotenkuten , mutta kun esim. juuri niissä korkean riskin termiineissä (joita ostaja ei voi purkaa) teet muutaman miljardin tappiota, niin olkoon kuinka (virtuaali)rahaa niin se tappio kyllä menee kirjanpidossa sinne krediitti puolelle. Ja termiinin liikkeellelaskija haluaa rahansa.

Tuolla puhutaan kymmenistä tuhansista miljardeista jotka toimivat pääosin velkavivutuksella ja kaikki ei todellakaan ole suojausta (hedge) vaan siellä varmasti haetaan suuria voittoja erilaisilla futuureilla, swapeilla ja termiineillä sekä vieläkin monimutkaisimmilla portfoliolla.

EDIT.
Oliko finavian korkojohdannaisista johtuneet tappiot ja jotain leikkitappiota jota ei tarvitse maksaa aikuisten oikeasti kenellekään?

[Saturoitunut]

^ Tuo talletussuojakin on tosin käytännössä teoreettinen ja omaa lähinnä psykologisen vaikutuksen, sillä jos tapahtuu oikein iso romahdus, ei kenelläkään ole oikeasti varaa korvata ihmisille heidän menetyksiään edes tuohon 100 000 euron rajaan saakka.

Melkoisen mätä tämä nykyinen järjestelmä todellakin on. Hillittömän velaksi elämisen kautta finanssilaitokset käytännössä hallitsevat koko maailmaa. Eikä sellainen porukka tunne isänmaata tai kansallismielisyyttä. Vain raha ratkaisee.

Ymmärtääkseni noissa tapauksissa rajataan ihmisten mahdollisuutta nostaa rahaa tililtään. Eli sovitaan että sulla on tilillä edelleen 100 000 euroa, mutta saat nostettua siitä ulos vain 100 euroa kuussa.

[Miniluv]

Talletussuoja on (vissiin) 100 000e.
Paljon on "tavallisia" ihmisiä ja jopa  vanhemmalla mummo/vaari pariskunnalla saattaa olla koko ikänsä säästettyä tilillä vaikkapa 200 000e.
Jos pankki menee konkkaan niin käytännössä kaikki yli talletussuojan ylittävät rahat menetetään.

Ja kukas se talletussuoja on, ellei sinä, minä ja samat vaari ja mummo? Eli valtio.

[guest8096]

Eikö pankeissa olekaan joka asiakkaalle omaa talletuslokeroa, jossa hänen rahansa ovat setelinippuina ja kolikkopinoina 

[Kirjolohikäärme]

Näissä esimerkeissäsi tuot esiin vain voiton ja kirjoitat max 100 000eurosta, etkä kirjoita ollenkaan, että suurin osa on velkarahaa.

On paljon asioita joita en kirjoita.  Kun yksinkertaisen faktan - johdannainen ja allaoleva ovat eri asioita - sanominen aiheuttaa kitinäkuoron, en näe hyödyllisenä sotkea asioita puhumalla muista asioista samanaikaisesti.

Internetin "taivas putoaa" -skenaarioissa on niin paljon väärinymmärrystä ja uskomuksia etten ole kiinnostunut niistä kuin viihteenä.

Oliko finavian korkojohdannaisista johtuneet tappiot ja jotain leikkitappiota jota ei tarvitse maksaa aikuisten oikeasti kenellekään?

Eivät.  Mutta jos joku laskee niiden johdannaisten allaolevien kohde-etuuksien arvon, se summa on leikkirahaa.  Tai ei edes leikkirahaa, koska sitä rahaa ei ole ollut missään koskaan edes leikisti.  Monopoli-pelin rahakin on oikeampaa rahaa kuin johdannaisten allaolevien arvo.

[Päänsärky]

Kirjolohikäärme paljonko on target2 takaus suomelta?

[Nikolas]

editoidaan eli lisätään koko maapallon BKT vuodelta 2013:
noin seitsemänkymmentäviisituhatta miljardia dollaria.
75 000 000 000 dollaria.

Korjaapa tuohon oikea määrä nollia.

[kriittinen_ajattelija]

Onkohan nyt sitten edessä se vuosisadan romahdus. Jossakin vaiheessa se joka tapauksessa tulee. Koko maailman valuuttajärjestelmä ja johdannaismarkkinat ovat kupla, jonka ahneuden ideologia on kasvattanut massiiviseksi ja odottaa vain sitä viimeistä puhallusta. Koukkunokat selviää aina kuitenkin voittajina, niin tästäkin.

Saattaa olla, että jos se nyt tulisi, niin se puhdistaisi ilmaa Euroopassa ja kehitysmaalaiset elintasosurffarit pantaisiin marssimaan takaisin, pois Euroopasta. Muutama vuosi puurolla, vedellä ja leivällä olisi pieni hinta tästä.

Ainakin talousguru Martin Armstrongin mukaan noin tulee juurikin käymään, vuodet 2017-2020 tulee ilmeisesti olemaan kovia aikoja Euroopassa, kohta ilmestyy miehen ennuste raportti tulevasta Euroopan sisällissodasta. Ei ehkä kannata pankissa hamstrata rahojaan...

Kiistelty talousanalyytikko, sekä poppamieheksi että talousneroksi kutsuttu Martin Armstrong ennustaa, että tänään alkaa uusi aika, valtion velkojen jättimäinen kriisi.
Armstrongin elämä ja hänen kehittämänsä talousluottamusmalli oli aiheena eilen Ylen Docventuresissa nähdyssä The Forecaster -dokumentissa.

- Talousluottamusmallin mukaan vuosi 2015 on käännekohta. --- Vuoden 2015 jälkeen valtioiden välinen luottamus ajautuu pahaan kriisiin globaalilla tasolla. Velkakriisi muuttuu kriittisemmäksi vuodesta 2016 vuoteen 2020 asti, Armstrong sanoo dokumentissa.

Armstrongilla on takanaan värikäs elämä. Hän on istunut Yhdysvalloissa vankilassa oikeuden halventamisesta ja petoksesta liittyen taloushuijauksiin.

Armstrong sanoo dokumentissa esillä olevalla luennollaan, että hänen ennusteissaan "sotasykli" osuu iskukohtaansa vuonna 2014.

- Aina kun käyrät näyttävät näin alas, syntyy separatistista liikehdintää, Armstrong sanoo.

Tänään kirjoitetussa blogitekstissään hän viittaa sotasykliinsä liittyen Ukrainan kriisiin, joka alkoi vuonna 2014 ja toteaa, että tänään, kun sykli saavuttaa huippunsa, Venäjä on aloittanut pommitukset Syyriassa.

Dokumentissa Armstrong sanoo myös näin:

- Kolmas tekijä alkaa nousta esiin vuonna 2016. Kantaväestöt nousevat vastustamaan siirtolaisia, hän sanoo.

Armstrongin mielestä sotien ja rauhattomuuksien taustat ovat aina taloudessa ja poliittiset ilmiöt seuraavat taloustilannetta. Tätä ei Armstrongin mielestä ole ymmärretty. Hän uskoo, että pahin aika taoudessa on vuosien 2016 ja 2020 välillä, jolloin "meno voi yltyä rumaksi". Armstrong uskoo euron hajoavan ja pitää mahdollisena, että "Eurooppa hajoaa ennen pitkää".

- Tarvitaan lakeja, jotka estävät valioita lainaamasta rahaa. Olemme samassa tilanteessa kuin 1860-luvulla. Raha ei tee muuta kuin tuottaa korkoa. Ääliöitä riittää joka puolelle, Armstrong sanoo dokumentissa.

Armstrong perustaa ennustuksensa historian tapahtumiin ja runsaaseen määrään dataa, jonka perusteella hän tekee laskelmiaan. Hän on todennut, että pitkälle tulevaisuuteen ennustaminen on helppoa – riittää, että katsoo menneisyyttä. Sen sijaan seuraavan päivän tapahtumien ennustaminen on Armstrongin mukaan huomattavasti vaikeampaa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/121003-talousennustajan-hyytavat-lausunnot-kriisi-alkaa-1102015-kantavaestot-nousevat         

[xor_rox]

Kevyttä kaaoksen poikasta ilmassa, kun nyt tulikin ilmi, ettei DB olekaan tehnyt mitään sopimusta USA:n oikeusministeriön kanssa saamastaan yli 14 mrd sakosta. Onneksi Saksassa on vapaapäivä huomenna ja pankit ovat kiinni.

Some Deutsche Bank Clients Unable To Access Cash Due To "IT Outage"

While it now seems that Friday's rumor of a substantially reduced Deutsche Bank settlement with the DOJ, which sent the stock price soaring from all time lows, was false following a FAZ report that CEO John Cryan has not yet begun the renegotiation process, and in the "next few days" is set to fly to the US to discuss the proposed RMBS misselling settlement with the US Attorney General, Germany's largest lender continues to be impacted by the public's declining confidence, exacerbated over the weekend by a disturbing "IT glitch."

For one, it remains unclear if Friday's report halted, or reversed, the outflow of cash from DB's prime brokerage clients, which as Bloomberg first reported last week was a major catalyst for the swoon in the stock price. However, as UniCredit's chief economist Erik Nielsen notes in a Sunday notes, one thing is certain: "so long as a fine of this order of magnitude ($14 billion) is an even remote possibility, markets worry."

Jatkuu...

[Atte Saarela]

Joku yrittää romahduttaa Deutchen kurssin ja ottaa pankin majoriteetin haltuunsa ? DB:llä on toki ongelmia mutta ei sillä nyt sentään niin huonosti mene kuin nyt kurssit näyttävät. Kassassa on likviditeettiä 230 miljardia euroa ja kahden kvarttaalin tulos ennen veroja oli yli miljardin. Jenkkilän 14 miljardin dollarin korvausvaadekin on ns. avaussumma eikä pankki tule tuota tuollaisenaan ikinä maksamaan. DB:llä on hyvä ja uskottava suunnitelma oman toimintansa kehittämiseen ja se on jo myynytkin toimintojaan ja myy jatkossakin (=lisää rahaa kassaan). Tässä markkinapaniikissa on nyt meneillään muutakin kuin pelkkää markkinapaniikkia. Itsehän veikkaan että se Joku on eräs kuuluisa unkarinjuutalainen vanhus jolla on kokemusta tällaisista juonista ja joka shorttasi DB:tä jo heti Brexitin jälkeen jättisummilla.

Tuossa voi olla periaatteessa jotain perää, olisi mielenkiintoista tietää enemmän siitä mistä Deutsche Bankin tase oikeastaan koostuu. Minun täytyy tunnustaa, että en tiedä, kaikki riippuu loppujen lopuksi siitä mitä nuo kymmenien biljoonien dollarien johdannaisvastuut pitävät sisällään.

Harmi kyllä nuo johdannaiset ovat niin monimutkaisia, että luotettavaa tietoa todellisista riskeistä on vaikea saada. Mutta olen kuullut niin monta huolestuttavaa lausuntoa noista (Esim. "Muistuttaa enemmän Enronia kuin Lehmania") ..

Deutsche Bankin nykyinen johto varmaan tekee kaikkensa pelastaakseen pankin, ja en omista tarpeeksi tietoa pitääkseni täysin poissuljettuna sitä etteivät he jopa voisi onnistua siinä.

Riskejä kuitenkin on paljon, suurin niistä saattaa olla se mitä tapahtuu jos bondikupla puhkeaa ja markkinakorot nousevat. Aika suuri osa noista johdannaisista todennäköisesti liittyy korkoihin jotenkin, ja voi olla että jos korot nousevat esim. prosenttiyksikölläkin, DB voi mennä konkkaan saman tien (tästä olisi taas mielenkiintoista saada lisää tietoa)

Jos Saksan hallitus aikoo tehdä jotain, ehkä ainut realistinen vaihtoehto olisi kansallistaa pankki. Se olisi myös oikeudenmukaisin tapa antaa pankkitukea, sillä DB : n nykyiset osakkeenomistajat eivät ansaitse mitään saatuaan tällaisen sotkun aikaiseksi.

Mutta kansallistaminenkin veisi sitten rahaa, ja siitäkin voisi tulla iso riita esim. Italian ja Kreikan kanssa.

[xor_rox]

Perjantaina uutisoitu DoJ:n kanssa saavutettu sopu sakkomaksun alentamiseksi onkin mielenkiintoinen juttu. Ensinnäkin, mikä tuon tiedotteen tarkoitus oli? Halusiko joku päästä DB-osakkeistaan eroon hyvällä hinnalla? Toiseksi, mitä moisesta seuraa? Eikö kysymyksessä ole melkoinen pörssirikos, jonka ilmeisenä tavoitteena on ollut osakekurssin manipulointi?

[Jochanan]

Eli kyllä se sinun 100 000 euron hevosesi lankeaa jonkun maksettavaksi.

Katsotaanpa Helsingin Pörssin Nokian johdannaisista.  Kohde-etuus, Nokian osake, maksaa 5,11.  Ostan vaikkapa warrantin NOK6L4.6CZB, hinta 14 senttiä.  Kuukauden päästä Nokian osake on noussut 5,50 euroon.  Warrantin arvo nousee 19 senttiin.  Teen 5 sentin voiton (miinus kulut ja verot).  En missään välissä omista Nokian osaketta.  En tee kauppaa allaolevan osakkeen viiden euron hinnalla vaan senteillä.

Teoriassa warrantin liikeeseenlaskija voisi joutua maksamaan minulle euroja, jos allaolevan arvo nousee satoja prosentteja.  Mutta se on kovin epätodennäköistä.

Samalla tavalla valuuttajohdannaiset ovat vivutettuja.  Jos ostaa tuhannella eurolla 1:100 vivutettua valuuttajohdannaista, vaikutus on kuin ostaisi 100.000 eurolla itse valuuttaa.  Jos valuutan arvo nousee puoli prosenttia, johdannaisen arvo nousee 50% eli 1.500 euroon.  Voitto on sama 500 eur kuin olisi käynyt kauppaa sadalla tonnilla.  Mutta todellisuudessa sitä sataa tonnia ei ole missään, on vain se tonnin johdannainen.  Kukaan ei maksa sitä sataa tonnia kenellekään.  Samalla tavalla niitä Deutsche Bankin triljoonia ei ole missään, ne ovat vain allaolevan arvo, eikä niitä maksa kukaan kenellekään.

Okei, puhut nyt siis warranteista, joista tilitetään vain nettoarvo. Warrantteja on kuitenkin myös sellaisia, joissa käydään kauppaa itse kohde-etuudella. 

Esim. sovimme, että minä ostan kuukauden päästä Nokian osakkeita hintaan 5 euroa zipale tai vaikkapa sen sinun 100 000 euron hevosesi vuoden päästä hintaan 90 000 euroa. Jos Nokian osake on kuukauden sisällä noussut 5,50 euroon, niin minä voitan 50 senttiä, jonka sinä puolestasi häviät. Tai jos heppa on vuoden päästä enää 80 000 euron heppa, minä puolestani häviän ja sinä voitat. Tällaista sopimusta tulevaisuudessa tehtävästä kaupasta kutsutaan futuuriksi.

Lisäksi on optioita, jotka perustuvat yleensä johonkin osakkeeseen ja kauppaa ei ole pakko toteuttaa, mutta sen voi toteuttaa niin halutessaan. Myyjäänsä (asettajaansa) tällainen optio sitoo, ostaja on vapaa päättämään, toteuttaako kaupat vai ei.

Deutsche Bank on varmasti käynyt kauppaa hyvin monenlaisilla eri johdannaisilla ja tuo sinun esimerkkisi on vain yksi monista sopimustyypeistä.