2016-06-23 USA: yliopisto saa käyttää rotua yhtenä valintaperusteena

[Pkymppi]

Rotuperustetta saa luonnollisesti käytää vain mustia valittaessa. Muuhan olisi rasismia ja siten tuomittavaa.

Vastaavasti tasa-arvoperustetta saa luonnollisesti käyttää vain naisia valittaessa.
Muuhan olisi syrjintää ja siten tuomittavaa.

Milloinkohan tähän kasoisstandardi-ajatteluun puuttuminen olisi järkevää ja aiheellista ?
Omasta mielestäni se olisi ollut sitä jo eilen.

Valinnan tulee tapahtua vain lahjakkuuden ja kyvykkyyden perusteella. KAIKKI MUU ON SELVÄÄ RASIMIA TAI MUUTA SYRJINTÄÄ!

Miksi lahjakkaita pitää yhteiskunnan kouluttaa ja  auttaa korkeapalkkaisiin ja messeviä etuuksia sisältäviin töihin?
Tiedossa on että korkea palkka muuttuu saasteiksi ja päästöiksi, eli ympäristötuhoksi.
  Miksi lahjakkaat tuhoaa ympäristöä tahallaan?
  Miksi lahjakkaat korkean elintason omaavat syyttää meitä tyhmiä pienipalkkaisia päästöistä kun heidän omat päästöt on kolme kertaa suuremmat?

[Veikko]

--

Valinnan tulee tapahtua vain lahjakkuuden ja kyvykkyyden perusteella. KAIKKI MUU ON SELVÄÄ RASIMIA TAI MUUTA SYRJINTÄÄ!

Miksi lahjakkaita pitää yhteiskunnan kouluttaa ja  auttaa korkeapalkkaisiin ja messeviä etuuksia sisältäviin töihin?
Tiedossa on että korkea palkka muuttuu saasteiksi ja päästöiksi, eli ympäristötuhoksi.
  Miksi lahjakkaat tuhoaa ympäristöä tahallaan?
  Miksi lahjakkaat korkean elintason omaavat syyttää meitä tyhmiä pienipalkkaisia päästöistä kun heidän omat päästöt on kolme kertaa suuremmat?

Tyhmille ja tylsämielisillekö pitäisi korkeakoulupaikat varata? Eiväthän he opi mitään ja vielä vähemmän osaavat soveltaa ja kehittää sitä vähää. mitä ehkä oppivat suurin ponnistuksin.

Korkeakoulut ovat juuri siksi korkeakouluja, että siellä opitaan asioita, jotka ovat monesti vaikeita oppia jopa kaikkein älykkäimmällekin ja vaativat näiltäkin eritiyslahjakkuutta valitulle oppialalle.

Korkeakoulut ovat ihmiskunnan tulevaisuuden tehtaita, joiden eilispäivän tuotannosta mekin nautimme pidentyneenä elinikänä, parempana terveytenä ja monina muina asioina, eikä nuo tehtaat toimi, jos sinne valitaan toimijoiksi tylsämielisiä - kuten eivät toimi muutkaan tehtaat pelkillä typeryksillä miehitettyinä.

Sitä paitsi sortaisi tyhmiäkin, jos heidät pakotettaisiin opiskelemaan, sillä tyhmä on harvon kiinnostunut opiskelusta ja se vaatii häneltä kohtuuttomia ponnistuksia. Tämän vuoksi tyhmien ja lahjattomien kouluttaminen olisi sitä paitsi paljon kalliimpaa kuin älykkäiden ja lahjakkaiden, jotka omaksuvat asiat paljon nopeammin.

Sitä paitsi, haluaisitko joutua tyhmän ja tietämättömän lääkarin hoidettavaksi, noin yhtenä esimerkkinä?

[ämpee]

Minkälainen tahansa rotuun perustuva valintakriteeri on rasistinen, sillä kun kumartaa jollekkin rodulle tulee samalla pyllistäneeksi toisille.
Tämä on väistämätöntä kun jaossa ovat rajalliset asiat.

[Puskistahuutelija]

Trump on voimakkaasti kritisoinut etnisyyttä korkeakoulujen valintaperusteena, eikä syyttä. Korkeakouluissa kuuluu olla yhteiskunnan fiksuimmat ja kyvykkäimmät - etnisyyteen katsomatta. Jos se tarkoittaa, että latinoita ja mustia näkyy kampuksilla vähemmän, sitten se on niin.

Harvard on yksi maailman parhaimmista ja arvostetuimmista oppilaitoksista, joten on pelkästään loogista, että sinne valitaan myös parhaat hakijat. Vain siten pidetään yllä tämän oppilaitoksen kykyä tuottaa poikkeuksellista yhteiskunta-ainesta, josta hyötyy koko ihmiskunta - myös mustat ja latinot.

Tätä ajattelua pidetään rasismina siitä huolimatta, että todennäköisesti se laskisi myös valkoisten osuutta kampuksilla - tosin ei yhtä dramaattisesti kuin mustilla ja latinoilla. Aasialaiset nappaisivat eniten paikkoja, mutta mitä sitten? He ovat kyvykkäimpiä oppimaan, soveltamaan ja ratkaisemaan ongelmatilanteita. On rotuun katsomatta kaikkien etu, että ne, joilla on eniten annettavaa ko. oppilaitokseen, pääsevät sisään. Pitkässä juoksussa se sataa kaikkien ihmiskunnan ihmisten hyödyksi.

Kuten jutussa haastateltu henkilö sanoo, tämä juttu saattaa hyvinkin mennä korkeimpaan oikeuteen asti. Sieltä taas todennäköisesti tulisi etnisyyden arviointiperusteena kieltävä tuomio, jonka myötä kaikki Yhdysvaltain korkeakoulut joutuisivat rukkaamaan valintaperusteitaan uuteen uskoon.

[Lalli IsoTalo]

Valinnan tulee tapahtua vain lahjakkuuden ja kyvykkyyden perusteella. KAIKKI MUU ON SELVÄÄ RASIMIA TAI MUUTA SYRJINTÄÄ!

Jeps.

Ja jos joku vhm-hyväntekijä-miljonääri haluaisi tukea omiaan, hän voisi säätiöllään rahoittaa sisäänpääsypreppauskursseja ja stipendiaatteja jonkin sopivan nimikkeen alla, johon ympätään sana "kristittyjen" tms, joka karsii pois suurimman osan ei-toivotuista tuettavista. Ymmärtääkseni lahjoittaja saa itse valita hyväntekeväisyytensä kohteen, eikä sitä ymmärtääkseni vielä pidetä rasismina USA:ssa.

The Rhodes Scholarship was founded by English businessman and politician Cecil John Rhodes, to promote unity between English speaking nations and instil a sense of civic-minded leadership and moral fortitude in future leaders irrespective of their chosen career paths.

[DuPont]

Ymmärrän täysin nuo ajatukset edellä, mutta toimiiko yhteiskunta kuitenkin paremmin, jos joustetaan asiassa ja tasoitetaan rotueroja (väkisin)?

[Lalli IsoTalo]

Lievähkösti ot:tä.

Minkälainen tahansa rotuun perustuva valintakriteeri on rasistinen, sillä kun kumartaa jollekkin rodulle tulee samalla pyllistäneeksi toisille.
Tämä on väistämätöntä kun jaossa ovat rajalliset asiat.

Rajallisuus on kuulkaas rasismia.

Punavihreät pohja-arvot kieltäytyvät tunnustamasta maiden rajoja, resurssien rajallisuutta tai nollasummapeliä. Ei se näet ole keneltäkään pois, ja onhan meillä siihen varaa, että joku leipomiseen osallistumaton leikkaa joko ajan yhä isomman viipaleen yhteisestä kakusta, ja lopuksi kusee vielä muroihimmekin.

Liite liittyy rajattomuuden älyttömyyteen (joka ei siis ole ketjun pääasia).

[Kari Kinnunen]

Ymmärrän täysin nuo ajatukset edellä, mutta toimiiko yhteiskunta kuitenkin paremmin, jos joustetaan asiassa ja tasoitetaan rotueroja (väkisin)?

No tuota.

Toimiikos nykyisellä, positiivisella syrjinnällä, kovastikin hyvin?

Eiköhän tuo ole parempi jos ihmiset tekevät jotain johonka kykenevät.

[Lalli IsoTalo]

Aasialaiset nappaisivat eniten paikkoja, mutta mitä sitten?

Eivät välttämättä. Neljän vuoden opiskelu maksaa neljännesmiljoonan + menetetyt työtulot neljältä vuodelta. Eli tutkinnon hinta on lähemmäs puoli miljoonaa rahayksikköä. Kyllä tässä varmaan säilyy vielä sellainen "pappa betalar" -meininki.

What Harvard Actually Costs
By Daniel Kurt | Updated March 23, 2016

For the 2015-2016 academic year, the standard tuition was $45,278. Room and board and other fees bring the total price tag to a hefty $60,659.
That's pricey even by private school standards.

[MW]

Vie sitten pohjan markkinavetoisessa maailmassa siltä omilla ansioillaan opiskelleelta ja valmistuneelta "rodullistetultakin".

Pahvi on komea, mutta käytännössä saman arvoinen kuin murolaatikon peräseinästä saksittu.

[flammee]

Mustaihoisista amerikkalaisista mm. Thomas Sowell (joka on muuten itse opiskellut mm. Harvardissa) on pitkään puhunut tätä positiivista syrjintää vastaan. Hänen mukaansa se johtaa mm. siihen, että akateemiselta menestykseltään huippuyliopistoihin liian heikkotasoisia mustaihoisia (lisätään tähän nyt vielä selvennyksen vuoksi se, etteivät kaikki mustaihoiset ole heikkotasoisia, mutta mustien osalta tämä positiivinen syrjintä johtaa heikkotasoisempien pääsyyn huippuyliopistoihin jotka esimerkiksi valoisten ja aasialaisten kohdalla olisivat päätyneet jonnekin muualle, jottei ajatuspoliisi ja korkein oikeus päädy sanoja tahallaan väärintulkitsemalla taas tuomitsemaan ajatusrikoksesta) päätyy näihin huippuyliopistoihin, vain putoamaan liian vaativien opintojen myötä. Ilman tätä positiivista syrjintää nämä henkilöt olisivat voineet päätyä hieman vähemmän vaativiin yliopistoihin, joissa he olisivat voineet menestyä paremmin, koska ne olisivat vastanneet paremmin heidän osaamistasoaan.

Toisaalta ei Harvardin tasokaan mitenkään kiinteä ole, epäilemättä myös henkilökuntavalinnassa tulee painetta noudattaa samoja kriteerejä ja sinne päätyy rimaa (ja ehkäpä jopa hieman alemmas laskettua sellaista) hipoen yliopiston läpäisseitä töihin. Ja näin sitten Harvardin taso putoaa maan tasalle, ja toisaalta niihin normaaleihin yliopistoihin tulee enemmän laadukkaan aineksen tunkua ja niiden taso sitten vastaavasti nousee.

[n.n.]

Eivät välttämättä. Neljän vuoden opiskelu maksaa neljännesmiljoonan + menetetyt työtulot neljältä vuodelta. Eli tutkinnon hinta on lähemmäs puoli miljoonaa rahayksikköä. Kyllä tässä varmaan säilyy vielä sellainen "pappa betalar" -meininki.

Jenkkiopistot ovat huono esimerkki ylipäänsä, kun kaikkiin pääsee tunkemaan sisään rahalla ja urheilumeriiteillä. Toki akateemiset suorittajat ja 'akateemiset' suorittajat taitavat olla ainakin noissa ylätason laitoksissa vähän erikseen.

[arijaarnio]

Harvardin kaltaisilla yliopistoilla on tapana valita kaikista mahdollisista kansallisuuksista ja roduista opiskelijoita diversiteetin vuoksi.
Koko ajatus menee piloille, jos aasialaiset valtaavat koko yliopiston.
Se ei ole rasismia, se on tervettä järkeä.

Tervettä järkeä on se, että älykkäimmät - siis ne keillä on eniten järkeä - täyttävät yliopistot. Keltainen rotu on kaikkein älykkäin rotu -> keltaisen rodun kuuluu täyttää yliopistot, valkoiset saavat heiltä jääneet rippeet jos joitain opiskelupaikkoja jää jäljelle, ja mustat tekevät tuottavaa työtä senkin ajan jolloin älykkäämmät rodut opiskelevat, esim. moppaavat yliopiston lattioita.

Tämä on tervettä järkeä.

Nope. https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Accomplishment

[DuPont]

Ymmärrän täysin nuo ajatukset edellä, mutta toimiiko yhteiskunta kuitenkin paremmin, jos joustetaan asiassa ja tasoitetaan rotueroja (väkisin)?

No tuota.

Toimiikos nykyisellä, positiivisella syrjinnällä, kovastikin hyvin?

Eiköhän tuo ole parempi jos ihmiset tekevät jotain johonka kykenevät.

Tarkoitan tuolla sitä, että yhteiskunnan toimivuus on mielestäni tärkeämpi asia kuin yksittäisten ihmisten oikeudet/edut. En ole sosialisti, lähinnä konservatiivi. Katson, että yhteisön toimivuus on sen ideaali. Mieluummin syrjitään hieman yksilöitä ja suositaan toimivaa yhteisöä, vaikka sinänsä liberaaleja oikeuksia kannatankin. Mutta jos pitää yksilönoikeuksien ja yhteisönhyvän välillä valita, valitsen hieman enemmän yhteisön suuntaan. Kysymys siis ei ole mustavalkoinen äärinäkemysvaihtoehto. Painotan enemmän yhteisöä kuin yksilöllisyyttä kieltämättä jälkimmäistä.

[Radio]

Jos yhteisö voi hyvin, on sen jäsenelläkin hyvä olla. Siksihän on esim. vankiloita. Vanginvartijat ja rajavartijat asiallisesti valtuutettuina ja johdettuna takaavat yhteiskuntarauhaa.
Yliopistot ovat kanava yhteiskunnan ytimeen, siksi saattaa olla tarpeen puuttua opiskelijavalintoihin tarpeen vaatiessa. Suomessa tilanne on vielä kohtalaisen hyvä, USA:n yliopistojen taso ja toiminta ovat jotain muuta. Siellä usein raha ja urheilu vaikuttavat aivan eri tavalla. Mustat donkkaa tykimmin, keltaiset ahkeroi ankarammin ja punanahat ja eskimot on tapettu lähes sukupuuttoon. White trash tykkää Trumpasta...
Ei kukaan intiaani tai eskimo ole tietääkseni saanut tuota nööbelin palkintoa?